Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases"

Transkriptio

1 Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen käyttöön Suurimmat ympäristöriskit ovat nurmikon perustamisvaiheessa koska silloin kasvualustojen ravinnepitoisuudet ovat suurimmillaan ja toisaalta kasvuston kyky ottaa ravinteita kasvustosta ei ole vielä kehittynyt. Paljas maa on altis veden valunnalla kasvualustan läpi sekä myös vesieroosiolle joka voi kuljettaa pintavaluntana sekä maata että ravinteita. LCA laskelmien tuottaman keskeisin ympäristövaikutus on turpeen hajoaminen hiilidioksidiksi ja sen aiheuttama ilmastovaikutus. Näitä vaikutuksia tulee niin kasvualustasta kuin turpeen käytöstä kompostoinnissa tukiaineena. Myös kompostin orgaaninen aines hajoaa kasvualustassa hiilidioksidiksi, mutta LCA laskennassa se lasketaan biogeeniseksi. Ilmastovaikutus ei ole paikallinen. Suurin paikallinen ympäristöriski liittyy suuriin ravinnepitoisuuksiin nurmikon perustamisvaiheessa. Tämän on mahdollista erityisesti niissä kasvualustoissa joissa kompostin osuus on suuri kasvualustasta ja käytetyn kompostin ravinnepitoisuus on korkea liukoisen typen ja tai fosforin osalta. Korkea typpipitoisuus voi johtaa toisaalta korkeisiin typpidioksidipäästöihin lyhyenä aikana perustamisen alussa. Nitraattitypen huuhtoutuminen kasvualustan läpi ja tai pinta-valuntana voi olla suuri paikallinen riski. On otettava kuitenkin huomioon että kaupunkipaikoissa kasvualustan läpi valuva vesi menee tavallisesti jätevedenpuhdistusverkostoon ja siten saadaan talteen jätevesipuhdistuksessa. Jos pintavalunta vesistöjen lähellä voi johtaa suoraan valuntaan vesistöön. Tämä olisi mahdollista myös maahan sitoutuneen fosforin osalta silloin kun rinnepaikoilla vesieroosio kuljettaa pintamaata vesistöön. Astiakokeita perustettiin vuodesta 211 lähtien vuosittain. Vuonna 211 tehtiin ensimmäiset kokeilut joiden tulosten perusteella koeasetelmaa kehitettiin myöhempiä kokeita varten. Astiakokeet perustettiin ulos laatikoihin, joiden pohjalle aseteltiin huokoinen kangas (Lutrasil Thermoselect) ja kasvualusta. Kuva 1. Koeastiat

2 Astiakokeet 212 Astiakoe perustettiin Perustamiseen käytettiin viittä kasvualustaa: 1) Envor Biotech Garden seulottu puutarhamulta, 2) Kekkilä Nurmikkomulta Plus, 3) HSY Metsäpirtin nurmikkomulta, 4) MTT hietamaa, 5) MTT hietamaa + turve. (Annex Astiakokeen Taulukot, Taulukko 1). Astiat kylvettiin niittynurmikka ja puistonataseoksella. Vaikka kasvualustoja oli viisi oli koejäseniä 12 kpl kylvetyn kasvuston ja siirtonurmikon kokeilun sekä niittojätteen palauttamisen vuoksi. A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A1 A11 A12 Envor Biotech "Garden seulottu puutarhamulta" Kekkilä "PuutarhamultaPlus" HSY "Metsäpirtin multa" MTT hietamaa, kalkittu ja lannoitettu MTT hietamaa, kalkittu ja lannoitettu ja turvetettu A1 + kylvetty kasvusto A2 + kylvetty kasvusto A3 + kylvetty kasvusto A4 + kylvetty kasvusto A5 + kylvetty kasvusto A1 + siirtonurmikko A1 + kylvetty kasvusto, leikkujäte palautetaan laatikkoon Kuva 2. Astiakokeita Kuva 3. Astiakokeita

3 8 Tot-N mg/kg KA mg/kg KA 2 1 A1 A2 A3 A4 A5 Kuva 4. Vuosi 212. Eri kasvualustojen totaalityppimääriä kasvualustan kuiva-ainekiloa kohti. G/ha/päivä Dityppioksidipäästöt A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A1 A11 A12 Kuva. 5. Dityppioksidipäästöt nurmikon perustamisvaiheessa v

4 g/ha/päivä Dityppioksidipäästöt A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A1 A11 A12 Kuva 6. Dityppioksidipäästöt tasaantuisvat nopeasti perustamisen jälkeen v. 212 ja Typen huuhtoutumat syksyllä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A1 A11 A12 NH4-N mg/l NO3-N mg/l Tot-N mg/l Kuva 7. Valumanvedentyppipitoisuus syksyllä 212 (astian läpi valunutta vettä). 4

5 7 Fosforin päästöt syksyllä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A1 A11 A12 kg liuk P /ha kg tot P /ha Kuva 8. Fosforihuuhtouma vuoden 212 syksyllä (kg P/ha). Koejäsenissä A1, A11 ja A12 oli biojätepohjainen kasvualusta jonka fosforin liukoisuus on suurempi kuin jätevesilietteestä tehtyä kompostia käyttävässä kasvualustassa A3 ja A8. 12 Typen huuhtoutumat kg/ha Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha A B C D E F G H Kuva 9. Keväällä 212 perustetun astiakokeen typpihuuhtouma vuosina syksyllä 212, keväällä ja syksyllä 213 ja keväällä 214. Typen huuhtoumien riski on suurin perustamisvuonna ja vähenee seuraavina vuosina huomattavasti liukoisen typen huuhtouduttua tai sitouduttua kasvustoon ensimmäisenä kasvukautena. 5

6 Astiakokeet 213 Astiakokeita toteutettiin kolme. Ensimmäiseen kokeeseen käytettiin neljää kasvualustaa: 1) Envor Biotech Garden seulottu puutarhamulta, 2) HSY Metsäpirtin nurmikkomulta, 3) Kekkilä taimimulta, 4) Kekkilä kukkamulta. Kokonaistyppi % Kokonaisfosfori mg/kg KA A1 A2 A3 A4 N % kg KA A1 A2 A3 A4 P mg/kg KA Kuva 1. Jätevesipuhdistamolietettä käyttävässä kasvualustassa kokonaisfosforipitoisuus oli korkea, mutta fosforin liukoisuus on alhainen kun se on sidottu saostuskäsittelyssä. 6

7 7 Astiakoe 213 dityppioksidipäästöt vuosina g/ha/päivä A1 (mädäte) A2 (biojäte) A3 (turve+lan.) A4 (turve+alkulan.) Kuva 11. Vuoden 213 dityppioksidipäästöt alenivat nopeasti perustamisen jälkeen. Kuva. Mädätettä ja biojätettä sisältävien kasvualustojen dityppioksidipäästöt on suuret suuren typpipitoisuuden vuoksi aivan alussa kasvualustojen levittämisen jälkeen. Pitemmällä ajalla N2O päästöt vähenevät nopeasti. Ilmastovaikutuksen kannalta kasvualustassa olevan turpeen hajoaminen on pitkällä ajalla hyvin voimakas tekijä ilmastovaikutuksessa. Toisessa kokeessa kasvualusta sekoitettiin lisäämällä hietamaahan HSY Maanparannuskompostia tai Envor Biotech Ravinnekompostia suhteessa 2 %, 3 % tai 6 %. 25 N huuhtoutumat (mädäte) Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha A 2% A 3% B 6% Kuva 12. Typen huutoumariski riippuu voimakkaasti kasvualustassa olevan kompostin määrästä ja kompostin typpipitoisuudesta. 7

8 Kolmannessa kokeessa tutkittiin miten kasvualustan paksuus vaikuttaa tuloksiin. Normaali kasvualustan paksuus oli ohut peite 5 cm ja paksu peite 2 cm. 1.2 Fosfori huuhtoutumat kg/ha A5 cm A 2 cm kevät Huuh Liuk P kg/ha 214 syksy kevät Huuh Total P kg/ha 214 syksy Kuva 13. Kasvualustakerroksen paksuus vaikuttaa fosforin huuhtoumariskiin. Fosforin osalta vaikuttaa myös onko fosfori sidottu veden puhdistusprosessissa Typpi huuhtoutumat kg/ha Huuh NH4 N kg/ha Huuh NO3 N kg/ha Huuh Total N kg/ha A5 cm A 2 cm Kuva 14. Kasvualustakerroksen paksuus vaikuttaa typen huuhtoutumiseen etenkin nurmikon perustamisen alkuvaiheessa. Myöhemmin huuhtouma tasoittuu, mutta säilyy korkeampana kuin matalalla kasvualustalla. 8

9 Demonstraatiokohteiden kokemuksia ympäristöriskien osalta: Kuva 15. Rankkasateet perustamisevaiheessa kun Kuva 16. Siirtonurmikolla voidaan pintaeroosiota vähentää ja ravinteiden pintahuuhtoutumista eliminoida. Siirtonurmikko vaatii runsaasti kastelua alkuvaiheessa ja voi aiheuttaa kasvualustan läpi menevien ravinnevalumien määrää. Kuva 17. Lepaalla niittynurmikkoalue saastui voimakkaasti viereisellä alueelle olleen voikukkakasvuston siemenistä kevätperustamisessa. Kuva 18. Forssan Vaskipuiston viereisellä niityllä voikukka alkoi kukkimaan siementämään nurmikon perustamisvaiheessa. Kun nurmikon kylvömäärä on suuri rikkakasvien taimettuminen on heikompaa. Niittykohteissa on enemmän tilaa taimettua. Pitkäikäisillä nurmilla ja nurmikoilla voi maan pintakerrokseen rikastua fosforia ja kohonnut fosforipitoisuus voi lisätä pintavaluntaveden fosforipitoisuutta ja rehevöittämisvaikutusta. Puistonurmikkoalueita ei lannoiteta voimakkaasti niin riski lienee suhteellisen pieni fosforin rikastumiseen vaikka kasvit ottavankin juurillaan fosforia syvältä maasta. Koejakso oli liian lyhyt määrittämään fosforinrikastumisen riskiä. Se olisi yksi seurantatutkimuksen aihe 1-15 vuoden kuluttua nurmikon perustamisesta. 9

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Jokioinen 4 demokohdetta: 1. Nurmikko 2. Siirtonurmikko 3. Niitty 4. Meluvalliniitty Kierrätysmateriaalien käytön demonstrointi eri nurmikkokohteissa. 1. Nurmikko Perustettu: 24.5.2011 Materiaalit: 3 kasvualustaa

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua

Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Mikko Jaakkola, Viherrakenne Jaakkola Oy Viherpäivät

Lisätiedot

KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN

KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN 14.12.29 Loppuraportti Viherpinnoite -hankkeen ao. tutkimusosasta MMT Oiva Niemeläinen & MMT Tapio Salo, MTT

Lisätiedot

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa,

Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa, Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa, LCA in landscaping hanke Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Viherpäivät 14.2.2012 Kierrätysmateriaaleja

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

KIERRÄTYSMATERIAALIPOHJAISEN NURMIKON ESITTELYKOHTEEN TOTEUTTAMINEN FORSSASSA

KIERRÄTYSMATERIAALIPOHJAISEN NURMIKON ESITTELYKOHTEEN TOTEUTTAMINEN FORSSASSA KIERRÄTYSMATERIAALIPOHJAISEN NURMIKON ESITTELYKOHTEEN TOTEUTTAMINEN FORSSASSA Kehitystyö/MTT MTT:n henkilöstön täydennyskoulutus Mustiala, 3.12.2012 Kirsi Raiskio TIIVISTELMÄ MUSTIALA MTT:n henkilöstön

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti

Lisätiedot

Kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa

Kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa Kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa Oiva Niemeläinen ja Tiina Ruuskanen, MTT Kasvintuotanto Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Biolaitosyhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka Valvojakurssi 2015 Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö Pentti Toikka Tmi Pentti Toikka Osa kuvista Katja Börjesson Kekkilä oy Hyvä multa on käyttötarkoitukseensa sopiva

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna 07.11.2014. Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna 07.11.2014. Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta Astiataimikoe Saloy Oy Hämeenlinna 07.11.2014 Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT... 2 2.1 Koejärjestelyt... 2 2.2 Mittaukset...

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015 Kompostien käyttö viherrakentamisessa Katja Börjesson 2015 Historia & perusfilosofia Pitkä kokemus; puutarha-alalla 90 vuotta ja viherrakentamistuotteitta 30 vuotta Perusfilosofia Mikko Jortikan ajoista

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus Valtaojien ja vesistöjen varsilla muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Luonnonkali NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Tyyppinimi Orgaaninen lannoite Raaka-aineet Vinassiuute, soijajauhe, kakaon kuori, auringonkukka, greipin siemen- ja hedelmämassa Koostumus painoprosentteina / innehåll

Lisätiedot

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä Ravinneresurssi-päivä Mustialassa 11.4.2017 Jarkko Nummela / HAMK Valumavesi Valumavesi on tässä yhteydessä vettä, jota maanpinta ei laatunsa, muotonsa tai

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

KOMPOSTOIDUT KIERRÄTYSMATERIAALIT NURMIKON PERUSTAMISESSA

KOMPOSTOIDUT KIERRÄTYSMATERIAALIT NURMIKON PERUSTAMISESSA KOMPOSTOIDUT KIERRÄTYSMATERIAALIT NURMIKON PERUSTAMISESSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2013 Evita Aattela Evita Aattela TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalous

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Lannan levityksen ongelmat Karjanlanta on osasyyllinen vesistöjen ravinnepäästöihin, pohjavesien pilaantumiseen,

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot