LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN"

Transkriptio

1 LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v ) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta

2 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET KOEJÄRJESTELYT Reaktoreiden syöttö ja poisteenotto Syötemateriaalit TULOKSET Lietesakeuden vaikutus prosessin tilaan Kuormitusnoston vaikutus prosessin tilaan Flotaatiolietteen lisäyksen vaikutus prosessin tilaan Eri lietteillä syötettävien biokaasureaktoreiden vertailu (4,2 kgvs/m 3 vrk ja sakeus 1 %) JOHTOPÄÄTÖKSET... 12

3 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Bioliike-projektissa kartoitettiin Suomen kaikkien lietemädättämöjen tilannetta, mm. niihin syötettävien lietteiden sakeuden ja prosessitoiminnan kannalta. Selvityksestä laadittiin oma projektiraportti: Milla Salmela, Maritta Kymäläinen, Lietemädättämöselvitys. Suomen lietemädättämöjen kuormitustarkastelu. Selvitys osoitti, että mädättämöjä ajetaan käytännössä kovin alhaisilla kuormituksilla, ja useilla toimijoilla oli tarvetta lisätä käsittelykapasiteettia. Tähän mädättämöreaktorin toiminnan tehostaminen voisi tarjota mahdollisuuden ilman suuria uusia investointeja. Käytännössä olikin tarpeen selvittää, miten korkeisiin sakeuksiin ja reaktorikuormitukseen lietemädättämöissä voitaisiin päästä. Tätä varten hankkeessa toteutettiin perusteellinen, pitkäkestoinen (n.vuoden mittainen) lietetutkimus koereaktoreilla HAMKin ympäristöbiotekniikan laboratoriossa. Tavoitteena oli selvittää lietesakeuden ja reaktorikuormituksen vaikutusta mädätysprosessiin ja biokaasuntuottoon. Lisäksi koejaksolla tutkittiin, miten flotaatiolietteen lisääminen syöteseokseen vaikuttaa prosessiin. Tutkimuksessa käytettiin kahden eri jätevedenpuhdistamon lietteitä (A ja B). 2 KOEJÄRJESTELYT Koejakso suoritettiin HAMKin Visamäen yksikön ympäristölaboratoriossa kolmella nestetilavuudeltaan 3,5-litraisella reaktorilla (Kuva 1). Reaktoreissa on vesivaippalämmitys, jolla lämpötila oli säädetty 35 C:een; lämpötila, johon koejaksolla käytetyt ympit olivat sopeutuneet. Syöttöputki laskeutuu nestepinnan alle. Reaktoreissa on ajastettu sekoitus. Kaasumittaukseen käytettiin BioProcess Controlin AMPTS-laitteiston kaasunmittauskennostoa. Kuva 1. Kaasunmittauskennosto (vasemmalla) ja 3,5 litran koereaktorit 1

4 2.1 Reaktoreiden syöttö ja poisteenotto Reaktoreita syötettiin viitenä päivänä viikossa, myös kuormitukset ja viipymäajat oli laskettu viidellä päivällä. Syöteseos koostui tiivistetyn ja linkokuivatun lietteen seoksesta. Seostussuhde määräytyi tavoitellun sakeuden mukaan. Ennen poisteenottoa reaktoreiden massa sekoitettiin hyvin. Poisteputkessa ollut massa palautettiin reaktoriin ja varsinainen poiste otettiin reaktoripöntössä olleesta massasta, joka oli seonnut tasaisesti koko vuorokauden ajan. Poisteesta mitattiin päivittäin ph sekä kerran tai kaksi kertaa viikossa tehtiin tarkemmat analyysit. 2.2 Syötemateriaalit Reaktoreissa käytettiin ymppinä saman jätevedenpuhdistamon biokaasureaktorin poistetta, jonka lietettä käytettiin syötteenä. Lietteistä tutkittiin kuiva-aineen (TS) ja orgaanisen aineksen (VS) pitoisuus (SFS 38) sekä kokonaistyppi (Kjeldahl) ennen kuin niitä käytettiin syötteenä. Taulukko 1. Koejaksolla käytettyjen jätevedenpuhdistamolietteiden analyysitulokset. Syöte TS VS VS/TS N Al Fe Cu Zn S % % mg/g ka Puhdistamo A tiivistetty liete 3,6 2,2,61 39, linkokuivattu liete 22,4 12,9,58 44, flotaatioliete,9,5,58 8, <1 < Puhdistamo B tiivistetty liete 2,3 1,8,77 61,1 linkokuivattu liete 12,6 9,4,75 58,7 Puhdistamon A lietteiden kohdalla keskiarvot neljästä eri liete erästä (metallit yhdestä), flotaatiolietteestä yhdestä, Puhdistamo B:n lietteiden kohdalla keskiarvot samasta erästä kolmeen eri kertaan tehdyistä analyysistä. Metallit analysoitu Novalabilla, muut HAMK:n laboratoriossa. Jätevedenpuhdistamolla A biokaasureaktorin syötteenä käytetään painovoimaisesti tiivistettyä lietettä. Osa laitoksella syntyvästä lietteestä linkokuivataan ja lähetetään toisaalle mädätettäväksi. Flotaatioliete on otettu jätevedenpuhdistuksen viimeisestä vaiheesta. Laitoksella tämä liete sekoitetaan muihin lietteisiin ja syötetään bioreaktoriin. B puhdistamolla syötelietteenä käytetään lingottua lietettä. Koejaksolla sitä laimennettiin linkoukseen menevällä lietteellä. 2

5 l/kgvs vko 3 TULOKSET Koejakson aikana syöttöjen yhteydessä tarkkailtiin biokaasuntuottoa. Vähintään kerran syötemuutoksesta tehtiin biokaasun koostumusmittaus (Geotech GA 2 Plus). Tämä tapahtui syötejakson loppupuolella. Prosessin tilaa seurattiin poisteesta tehdyillä analyyseillä, kerran tai kaksi viikossa. Näihin analyyseihin kuuluivat ph, alkaliteetti (titraus), haihtuvat rasvahapot (titraus), ammoniumtyppi (Kjeldahl), kemiallinen hapenkulutus (Hach Lange), kuiva ja orgaaninen aines (SFS 38). Jokaisen syötejakson loppupuolella määritettiin myös kokonaistyppi (Kjeldahl). Tulokset on laskettu vastaamaan viiden vuorokauden syöttöä. Jos nämä lasketaan viikon jaksolle, niin esim. kuormitus 2 kgvs/m 3 vrk vastaa arvoa 1,4 kgvs/m 3 vrk ja arvo 15,5 vrk vastaa arvoa 22 vrk. 3.1 Lietesakeuden vaikutus prosessin tilaan Sakeuden muuttuminen syötteessä vaikuttaa myös muihin syöttöparametreihin, kuormitustasoon ja viipymäaikaan. Tästä syystä sakeuden muutosta tutkittiin kahdella reaktorilla, joissa toisessa sakeuden lisäksi vakioitiin kuormitus (2 kgvs/m 3 vrk) ja toisessa viipymä (15,5 vrk). Sakeus nostettiin 5 %:sta pikkuhiljaa 12 %:iin, jonka seurauksena viipymä piteni 15,5 vrk:sta 32 vrk:een. Toisessa tapauksessa kuormitus nousi arvosta 2 kgvs/m 3 vrk arvoon 4,6 kgvs/m 3 vrk. Sakeuden nostamista testattiin puhdistamon A lietteillä % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d 12% --kgvs / 5kgVS ---d / 13,3d 1% --kgvs / 5kgVS ---d / 11,3d nouseva HRT (2kgVS) nouseva OLR (15,5d) Kuva 2. Sakeuden noston vaikutus tuottoon (l/kgvs viikossa) Syötesakeuden nouseminen 1 %:iin ei häirinnyt, kummassakaan tapauksessa, biokaasutuottoa. Reaktori, jossa kuormitus pysyi vakiona sakeuden noustessa, tuotti 1 %:n sakeudella n. 7 l/kgvs viikossa paremmin kuin sakeudella 5 %, mikä todennäköisesti johtui viipymäajan pitenemisestä. Reaktorissa, jossa viipymä pysyi vakiona, ei biokaasuntuotossa tapahtunut 3

6 g/kg suurta muutosta sakeuden noustessa. Syötteen kuiva-ainepitoisuuden ollessa 1 %, viipymä laski 15,5 vrk:sta 11,3 vrk:een, mikä romahdutti biokaasutuoton. Kun syötesakeus nousi TS-arvoon 12 % (ORL 4,6 kgvs/m 3 vrk, HRT 15,5 vrk) biokaasutuotto (orgaanista ainesta kohti) laski. Biokaasun tuoton laskuun syynä voi olla liian suuri sakeus hajoamisprosessin kannalta, mutta todennäköisemmin syy löytyy reaktoreiden ominaisuuksista: reaktorimassan sakeutuessa sekoitustulos huononee, mikä heikentää hajoamista ja alentaa kaasutuottoa. Sakeamman syöteseoksen myötä kasvoi myös reaktoriin syötetty typpipitoisuus (arvosta 1,7 gn/kg arvoon 4,9 gn/kg). Tämä nosti reaktorin ammoniumtyppipitoisuutta. Sakeudella 5 % reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuudet olivat n. 1,5 g/kg, kun ne sakeudella 1 % nousivat kaksinkertaisiksi. 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 5% 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 3. Sakeuden noston vaikutus reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuuteen. Ammoniumtyppipitoisuuden kasvu näkyy myös kohonneissa ph-arvoissa. 8,4 8,2 8, 7,8 7,6 7,4 7,2 7, 6,8 5% 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 4. Sakeuden noston vaikutus reaktoreiden ph-arvoihin. 4

7 mg/l mgcaco3/l Samaa tahtia ammoniumtyppipitoisuuden noustessa nousi myös alkaliteettipitoisuus. Alkaliteetti 1 %:n sakeudella oli noin kaksinkertainen 5 %:n sakeuteen verrattuna % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 5. Sakeuden noston vaikutus reaktoreiden alkaliteettiarvoon. Prosessista tehtyjen ammoniumtyppi- ja alkaliteettianalyysien perusteella prosessi toimi hyvin koko ajan. Kuitenkin haihtuvien rasvahappojen ja kemiallisen hapenkulutuksen tuloksista voidaan nähdä prosessissa häiriintymistä syötesakeuden noustessa 6 %:sta 8 %:iin (Kuva 6Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Ongelmia oli erityisesti reaktorissa, jossa kuormitus nousi sakeuden noustessa. Ongelmat näkyivät suurena hajontana eri aikaan viikosta tehtyjen analyysien välillä. Vaihtelua oli havaittavissa syöttöjakson alussa, muutaman viikon ajan, tämän jälkeen tilanne tasaantui. Vastaavaa ongelmaa ei esiintynyt myöhemmin % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 6. Sakeuden noston vaikutus haihtuviin rasvahappoihin 5

8 Syötesakeuden kasvaessa myös poisteen sakeus kasvoi. Kuiva-aineen vähenemä pysyi tasaisena n. 35 ± 1 %, syötesakeuteen 1 % asti. Syötesakeuden noustua 12 %:iin, kuiva-aineen reduktio laski 13 %. Tämä ei välttämättä johdu suuren kuorman tuomasta heikentyneestä hajotuskyvystä, vaan huonontuneesta sekoitustehosta. Sakeampi massa laskeutuu reaktorin pohjalle, josta näyte otetaan. Massa on hankala sekoittaa homogeeniseksi, joten näytteestä tulee sakeampi kuin todellinen tilanne reaktorin sisällä on. 12% 1% 8% 6% 4% 2% % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d Syötteen TS poisteen TS (nouseva HRT, 2kgVS) poisteen TS (nouseva OLR, 15,5d) Kuva 7. Syötteen ja poisteen sakeus, tässä TS-arvot. Poisteen VS/TS-suhde pysyi tasaisena sakeudesta riippumatta, noin,45 -,47, eli orgaanisen aineen osuus kuiva-aineesta oli lähes puolet. 3.2 Kuormitusnoston vaikutus prosessin tilaan. Kuormitusnoston vaikutusta prosessin tilaan seurattiin puhdistamon B lietteellä. Syöteseoksen sakeus oli vakio (1 %), joten kuormitusnostot laskivat viipymäaikaa. Kuormitus nostettiin arvosta 3,3 kgvs/m 3 vrk arvoon 5kgVS/m 3 vrk, jolloin viipymä laski 23 vrk:sta 15 vrk:een. Analyysitulosten ja biokaasuntuoton perusteella prosessin tila pysyi hyvänä kuormituksen noususta huolimatta. Viikoittainen biokaasuntuotto pysyi tasaisena koejakson ajan. Kuormalla 5 kgvs/m 3 vrk reaktori tuotti n. 5 l/kgvs paremmin kuin kuormituksella 3,3 kgvs/m 3 vrk. Biokaasun koostumus pysyi tasalaatuisena koko koejakson ajan, metaanipitoisuus oli noin 67 %. 6

9 mg/l l/kgvs vko ,3kgVS; 23d; 1% 4,2kgVS; 18d; 1% 4,6kgVS; 16d; 1% 5kgVS; 15d; 1% Biokaasuntuotto Metaanintuotto Kuva 8. Kuormitusnoston vaikutus biokaasu- ja metaanituottoon (l/kgvs viikossa) Prosessin tilan vakaus on nähtävissä tasaisten biokaasuntuottojen lisäksi poisteesta tehdyissä seuranta-analyyseissä, joiden tulokset pysyivät hyvällä alueella ,3kgVS; 23d; 1% 4,2kgVS; 18d; 1% 4,6kgVS; 16d; 1% 5kgVS; 15d; 1% Kuva 9. Kuormitusnoston vaikutus reaktoreiden haihtuvien rasvahappojen (VFA) pitoisuuksiin. Syötesakeuden pysyessä samana (1 %) pysyi tiivistetyn ja tiivistämättömän lietteen suhde samana. Samasta seossuhteesta johtuen syötteen typpipitoisuus oli vakio (6 g/kg), tästä seurasi myös reaktoreiden tasaiset ammoniumtyppipitoisuudet. 7

10 g/kg 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 3,3kgVS; 23d; 1% 4,2kgVS; 18d; 1% 4,6kgVS; 16d; 1% 5kgVS; 15d; 1% Kuva 1. Kuormitusnoston vaikutus reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuuteen. 3.3 Flotaatiolietteen lisäyksen vaikutus prosessin tilaan Jätevedenpuhdistamolla A biokaasureaktoriin syötetään jatkuvasti flotaatiolietettä osana syöteseosta, tästä syystä flotaatiolietettä meni päivittäin jokaiseen reaktoriin pieni määrä. Lisäksi tässä kokeessa yhdellä reaktorilla flotaatiolietteen määrää kasvatettiin, jotta saatiin selville sen vaikutus prosessiin. Flotaatiolietettä lisättiin alkuperäiseen syöteseokseen (ORL 2 kgvs/m 3 vrk; TS 1 %; HRT 32 vrk) niin, että lopullinen syöteseos laimeni, mutta kuorma ja syötelietteiden suhde pysyi samana. Flotaatiolietteen osuudeksi lopullisesta syötteestä valittiin aluksi 1 %, josta se nostettiin 2 %:iin ja lopulta 3 %:iin. Syöteseoksen laimentuessa sen tilavuus kasvoi ja viipymäaika lyheni 27 vrk:sta 2 vrk:een. Biokaasuntuotto lähti selvään laskuun flotaatiolietteen lisäyksen myötä. Kun syötteessä oli 1 % flotaatiolietettä, oli biokaasuntuotto n. 7 % alhaisempi kuin flotaatiolietteettömällä syötteellä. Flotaatiolietteen ollessa 3 % syöteseoksesta laski biokaasuntuotto n. 37 % alkuperäisestä. Biokaasutuottojen laskettua näin huomattavasti, vaihdettiin flotaatioliete vesijohtoveteen, sen osuus oli aluksi 3 % lopullisesta syötteestä. Koska biokaasuntuotoissa ei ollut havaittavissa muutosta kahden viipymäajan jälkeen, nostettiin syöteseoksen sakeutta. Sakeutta nostettiin niin että veden osuus lopullisesta syötteestä laski 1 %:iin ja viipymä nousi 25 vuorokauteen. Biokaasuntuottojen perusteella flotaatiolietteen lisääminen syötteeseen laskee biokaasuntuottoa. Vaikutus on pitkäaikaista, sillä biokaasuntuotossa ei tapahtunut muutosta flotaatiolietteen vaihduttua vedeksi, tai viipymäajan noustessa. 8

11 Volatily Fatty acid, mg/l l/kgvs vko 5 45 Flotaatiolietteen lisäys HRT 25,6d TS 8% HRT 32,4d HRT 26,5d TS 9% flo 1% HRT 23,5d TS 8% flo 2% HRT 19,7d TS 7% flo 3% HRT 19,7d TS 7% water 3% HRT 25,3d TS 9% water 1% Kuva 11. Flotaatiolietteen vaikutus biokaasuntuottoon (l/kgvs viikossa) Ennen flotaatiolietteen lisäämistä, sekä 1 %:n ja 2 %:n flotaatiolietelisäyksellä biokaasun metaanipitoisuus oli n %. Biokaasutuoton laskiessa sen metaanipitoisuus parani hieman. Kun syöteseoksesta 3 % oli flotaatiolietettä, saatiin metaanipitoisuudeksi n. 65 %. Flotaatiolietteen lisäyksen myötä syötteen pitoisuudet laskevat, mikä näkyy poisteesta tehtyjen analyysitulosten laskemisena (esim. Kuva 12 ja Kuva 13). Muutos tapahtuu syötelietteen laimenemisen takia, eikä itse flotaatiolietteellä ole välttämättä merkitystä muutokseen. Prosessin hajoaminen pysyy tasapainossa HRT 25,6d TS 8% HRT 32,4d HRT 26,5d TS 9% flo 1% HRT 23,5d TS 8% flo 2% HRT 19,7d TS 7% flo 3% HRT 19,7d TS 7% water 3% HRT 25,3d TS 9% water 1% Kuva 12. Flotaatiolietelisäyksen vaikutus reaktoreiden VFA-pitoisuuksiin. 9

12 g/kg 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, HRT 25,6d TS 8% HRT 32,4d HRT 26,5d TS 9% flo 1% HRT 23,5d TS 8% flo 2% HRT 19,7d TS 7% flo 3% HRT 19,7d TS 7% water 3% HRT 25,3d TS 9% water 1% Kuva 13. Flotaatiolietelisäyksen vaikutus reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuuteen. 3.4 Eri lietteillä syötettävien biokaasureaktoreiden vertailu (4,2 kgvs/m 3 vrk ja sakeus 1 %) Eri puhdistamoilla syntyvät lietteet ovat erilaisia, tästä syystä koereaktoreiden syötelietteistä on mahdotonta saada täysin toisiinsa vertailtavia. Seuraavassa vertaillaan kahden eri puhdistamon lietteillä syötettäviä koereaktoreita 4,2 kgvs/m 3 vrk kuormalla ja sakeudella 1 %. Seokset on saavutettu sekoittamalla tiiviimpää ja märempää lietettä keskenään. Erilaisista syötteistä seuraa myös eroavat prosessiarvot. Taulukko 2. Eri puhdistamoiden lietteillä syötettyjen reaktoreiden prosessiarvot, kun ORL 4,2 kgvs/m 3 vrk ja sakeus 1 %. Syöte Reaktorin A syöte Reaktorin B syöte viipymä vrk Syötteen VS/TS Poisteen VS/TS biokaasun tuotto l/kgvs w VSreduktio % metaani- % Syötteen N-pitoisuus g/kg Poisteen NH4-N g/kg 15,5,58, ,5 63,4 3,9 3, 18,74, ,1 68,1 6, 4,2 Koska syötelietteiden VS/TS-suhde eroaa toisista huomattavasti (A lietteillä n.,6 ja B lietteillä n.,76) halutun VS-kuormituksen saavuttamiseksi (vakio TS-pitoisuudella) syötteiden tilavuudet poikkesivat toisistaan, minkä seurauksena B-syötteellä viipymäaika oli n. 3 vrk pidempi. A lietteellä syötetyn reaktorin biokaasuntuotto oli viikossa n. 1 l/kgvs parempi kuin B lietteellä syötetyn reaktorin. B lietteellä saatiin parempi metaanipitoisuus, mutta tästä huolimatta A lietteellä syötetyn reaktorin metaanituotto oli paremman biokaasuntuoton takia parempi n l/kgvs. 1

13 gn/kg l/kgvs vko A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Biokaasu Metaani Kuva 14. Eri lietteiden biokaasu- ja metaanituotot (l/kgvs viikossa) Puhdistamo B:n lietteen korkeampi typpipitoisuus johti selvästi korkeampiin ammoniumtyppipitoisuuksiin reaktoripoisteessa Syötteen N-tot Poisteen NH4+ A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Kuva 15. Syötteen kokonaistyppi-ja poisteen ammoniumtyppipitoisuus Korkeamman ammoniumtyppipitoisuuden johdosta myös ph-arvo ja alkaliteettipitoisuus olivat korkeammat lietteellä B syötettäessä. Korkeamman alkaliteettinsa ansiosta B reaktori sietää myös korkeampia haihtuvien rasvahappojen (VFA) pitoisuuksia ilman ongelmia. B lietteellä syötetyn reaktorin alkaliteettiarvot olivat 3 % suurempia kuin A lietteellä, VFA-arvoissa ero oli jopa 5 %. 11

14 alkaliteetti mgcaco3/l VFA mg/l Alkaliteetti 4 4 VFA 2 2 A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Kuva 16. Eri lietteiden vaikutus alkaliteettiin ja haihtuviin rasvahappoihin B lietteellä syötetyn reaktorin poisteen TS-pitoisuus oli korkeampi kuin A lietteellä syötetyn. B lietteellä TS reduktio oli 28,1 % kun se A lietteellä oli 33,5 %. 1% 8% 6% 4% 2% Syötteen TS Poisteen TS % A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Kuva 17. Eri lietteiden vaikutus TS-reduktioon. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kokeessa osoitettiin, että hyvä biokaasutuotto ja prosessin tasapaino voidaan saavuttaa nykyistä käytäntöä korkeammilla lietemädättämön sakeusja kuormitusarvoilla. Kokeessa pystyttiin ilman ongelmia nostamaan sakeus arvoon 1 % sekä kuormitus arvoon 4,2 kgvs/m 3 vrk, kun viipymä pysyi yli 15 vrk. 12

15 Flotaatiolietteen lisäämisen todettiin vähentävän biokaasuntuottoa. Flotaatiolietteellä ei ole vaikutusta biokaasun metaanipitoisuuteen tai prosessintilaan. Oletettavasti vaikutus kestää reaktorissa pitkään, sillä biokaasuntuotto ei parantunut flotaatiolietteen vaihduttua veteen. Eri laitosten puhdistamolietteet ovat erilaisia. Erilaisista lietteistä johtuen biokaasureaktoreiden prosessiarvot eroavat toisistaan. Reaktorit pystyvät toimimaan selvästi erilaisissa prosessiarvoissa. Reaktoreiden biokaasutuotot ja kuiva-aineen vähenemät kuten myös ammoniumtyppitasot voivat vaihdella reaktoreissa merkittävästikin, syötelietteiden eroista johtuen. 13

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

LIETEMÄDÄTTÄMÖSELVITYS Suomen lietemädättämöjen kuormitustarkastelu

LIETEMÄDÄTTÄMÖSELVITYS Suomen lietemädättämöjen kuormitustarkastelu LIETEMÄDÄTTÄMÖSELVITYS Suomen lietemädättämöjen kuormitustarkastelu Milla Salmela, Maritta Kymäläinen 24.1.2014 Hämeenlinna SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 Lietteen mädätyksen historiaa ja nykytilanne... 1

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hevosenlanta tuottaa biokaasua

Hevosenlanta tuottaa biokaasua Hevosenlanta tuottaa biokaasua Elina Tampio 1), Elina Virkkunen 2), Pekka Heikkinen 2), Mikko Hietaranta 3), Markku Saastamoinen 4) 1) MTT Bioenergia ja ympäristö, Animale, 31600 Jokioinen, elina.tampio@mtt.fi

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti

Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti Yhteenveto Biokaasusta energiaa ja lannoitetta-hanke alkoi vuoden 2012 alussa ja sitä hallinnoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Hankkeen yhtenä

Lisätiedot

RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009

RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009 RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009 Juha Luostarinen (Kannen kuva: Ruokohelpikasvusto 1. korjuun hetkellä) Johdanto Ruokohelpi on Suomessa merkittävissä määrin viljelty energiakasvi,

Lisätiedot

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, Kuokkanen, T., Kuokkanen, V., Rämö, J. Rakeistettujen materiaalien ominaisuuksia Kalsiumkarbonaatti, tuhka, verkkosilikaattipohjainen

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

METLI. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Loppuraportti

METLI. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Loppuraportti Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä METLI Loppuraportti 15.10.2014 Tuomas Huopana (1, Olavi Raatikainen (1, Mikko Kolehmainen (1, Maarit Janhunen (2 ja Eero Antikainen (2. 1) Itä-Suomen

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.2009 Green Rock Oy Sivu 1/9 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

BIOKAASUTUOTANNON PROSESSIT JA BIOKAASUN TUOTANTO

BIOKAASUTUOTANNON PROSESSIT JA BIOKAASUN TUOTANTO Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Elintarviketekniikka 2011 Aleksi Virta BIOKAASUTUOTANNON PROSESSIT JA BIOKAASUN TUOTANTO OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bio- ja

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 13.4.2012. Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen

LOPPURAPORTTI 13.4.2012. Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen SELVITYS LAPINLAHDEN JÄTEVESILIETTEEN JA MAHDOLLISTEN MUIDEN ORGAANISTEN JAKEIDEN YHTEISBIOKAASULAITOKSESTA JA KÄSITTELYJÄÄNNÖKSEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA YLÄ- SAVON ALUEELLA LOPPURAPORTTI 13.4.2012

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Kuivafermentaatiolaitos broilertilalla

Kuivafermentaatiolaitos broilertilalla Kuivafermentaatiolaitos broilertilalla Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötieteen ja -teknologian pro gradu tutkielma Pirjo Lonka-Huotari Toukokuu 2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Johanna Arola KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Opinnäytetyö Ympäristöteknologia, YAMK Syyskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Johanna Arola Nimeke Keskitetyn biokaasulaitoksen

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot