Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen Tallikyselyn tulokset

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY LUT School of Energy Systems Sustainability Science LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit Research Reports Jemina Oksala, Tero Rantala, Jouni Havukainen, Minna Saunila ja Juhani Ukko Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen Tallikyselyn tulokset

2 Lappeenranta University of Technology School of Energy Systems Sustainability Science LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit Research Reports Jemina Oksala, Tero Rantala, Jouni Havukainen, Minna Saunila ja Juhani Ukko Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen Tallikyselyn tulokset ISBN: (PDF) ISSN-L -, ISSN - Lappeenranta 0

3 Sisällysluettelo Johdanto... Kyselyn tulokset - Päijät-Häme.... Tallien tyypit ja lantahuollon tila.... Talliyrittäjien asenteet... Muu Suomi.... Tallit, niiden toiminta ja etäisyydet muihin talleihin.... Tallien lantahuolto ja sen kustannukset Talliyrittäjien asenteet... Johtopäätökset... Yhteenveto...

4 Johdanto Tämä tutkimusraportti on osa Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet (HELY) - hanketta, jonka tarkoituksena on vertailla erilaisia hevosenlannan hyötykäyttövaihtoehtoja ympäristö- ja taloudellisista näkökulmista. Tämän lisäksi hankkeessa tunnistetaan mahdollisuuksia rakentaa uutta liiketoimintaa hevosenlannan hyötykäytön ympärille. Hankkeessa pyritään tavoittamaan mahdollisimman laajasti lantaongelman parissa toimivia tahoja, esimerkiksi hevostiloja, energiayhtiöitä, maanviljelijöitä, kuljetusyhtiöitä ja laitetoimittajia ensisijaisesti Päijät-Hämeen alueelta. Hanke toteutettiin välisenä aikana, ja sitä toteuttivat ovat Lappeenranta University of Technology sekä Jokimaan ravikeskus. Hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (0-00), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke tarjoaa tietoa muun muassa hevosalan ja energia-alan toimijoille, ja auttaa tekemään ratkaisuja hevosenlannan hyödyntämiseen liittyen. Hankkeen pohjalta voidaan lisätä paikallista uusiutuvan energian tuotantoa, toteuttaa ravinteiden kierrätystä, luoda liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja sekä lisätä alueellista omavaraisuutta. Hevosenlannan hyötykäytön eri vaihtoehtoja tarkastellaan Päijät-Hämeen alueen lantamäärien perusteella, mutta hankkeen tulokset ovat sovellettavissa ja hyödynnettävissä koko Suomen alueella. Päijät-Hämeessä tarkastelun pohjana on Jokimaan ravikeskus ja alueen hevosmäärät. Hankkeessa koottua ja tuotettua tietoa välitetään laajasti Hippolis ry:n kautta, joka on Suomen valtakunnallinen hevosalan yhteistyöorganisaatio. Lähtötietojen keräämiseksi meneillään olevan tilanteen hahmottamiseksi hankkeessa toteutettiin tallikysely koskien lannankäsittelyn nykytilannetta, lannan käsittelystä ja hävittämisestä aiheutuvia haittoja, sekä toiveita tulevaisuuden ratkaisujen suhteen. Kysely toteutettiin internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Kysely toteutettiin ensisijaisesti Päijät- Hämeen alueen talleille, mutta tulosten yleistettävyyden vuoksi kyselyä laajennettiin koko Suomen tasolle. Kyselyssä oli sekä avoimia kysymyksiä, että asteikolla - arvioitavia kohtia. Päijät-Hämeen alueelta vastauksia saatiin 9 ja muualta Suomesta 0. Tähän raporttiin on koottu ja esitetty kyselyn tulokset. Elokuu 0 Jemina Oksala Tero Rantala Jouni Havukainen Minna Saunila Juhani Ukko

5 Kyselyn tulokset - Päijät-Häme Päijät-Hämeen alueella toteutettiin lantaongelman nykytilanteen tarkemman hahmottamisen tueksi tallikysely, jonka tarkoituksena oli selvittää alueen talleille hevosenlannan käsittelystä ja hävittämisestä aiheutuvia kustannuksia sekä kartoittaa alan toimijoiden näkemyksiä ongelman ratkaisemisesta tulevaisuudessa. Tutkimuksen alussa kysely lähetettiin sähköpostilla Päijät-Hämeen alueen tallinpitäjille. Kysely lähetettiin yhteensä tallitoimijalle, joista lähetettyä viestiä tavoitti vastaanottajan. Kyselyn vastausaika oli Ensimmäisen lähetyskerran jälkeen kyselystä lähetettiin vielä muistutusviestit.8.0 ja.8.0. Vastauksia alueelta tuli 9, jolloin kyselyn vastausprosentiksi muodostui 8 %.. Tallien tyypit ja lantahuollon tila Kyselyssä pyrittiin selvittämään tallin koko, tallin toiminta (ratsutalli, ravitalli vai jokin muu), tallin tulevaisuuden kehitys, tallilla käytetty sekä tallille mieluisin kuivike, kuukaudessa syntyvä lantamäärä, lantalan kapasiteetti, tyyppi ja tyhjennysväli, lannan käsittelymenetelmä ja kuljetusmatkat, lantahuollon kustannukset vuodessa, sekä toiveet tulevaisuuden lannankäsittelystä. Kyselyyn vastanneet Päijät-Hämeen tallit olivat pääosin pieniä (alle 0 hevosta) tai keskisuuria (-0 hevosta). Tallien kokojakauma on esitetty kuvassa. Talleista 9 oli ravitalleja, ratsutalleja ja lopuissa oli muuta toimintaa, esimerkiksi kasvatusta tai täysihoitopihatto. Tallinpitäjistä suurin osa arveli toimintansa ja hevosmääränsä pysyvän lähitulevaisuudessa samana, neljä vastaajista arvioi toimintansa vähenevän ja yksi hevosmäärän lisääntyvän. Tallien etäisyys Jokimaalle vaihteli suuresti, mutta suurimmalla osalla se oli alle 0 km. Vain kaksi tallia sijaitsi Jokimaasta kilometriä kauempana. Tallien etäisyys lähimpään yli 0 hevosen talliin oli alle km vastaajalla, kolmella -0 km ja yhdellä 0-0 km. Pääosa Päijät-Hämeen talleista siis sijaitsee kohtuullisen lähellä keskisuuria talleja, ja moni on kohtalaisen etäisyyden päässä Jokimaalta. Koska kuljetusmatkat ovat yksi lantahuollon merkittävimmistä kustannuksista, tallien välisen yhteistyön mahdollistamiseksi etäisyydet niiden välillä eivät voi olla kovin pitkiä. % % % 8% Alle Yli 0 hevosta Kuva. Tallien kokojakauma Päijät-Hämeen alueella. Tallien käyttämät kuivikkeet vaihtelivat paljon, ja annetuista vastausvaihtoehdoista ainoastaan hamppua ei ollut yhdelläkään talleista. Vastaajista kaksi käytti kuivikkeena vain turvetta, kuusi

6 purua, yksi puupellettiä ja kaksi olkipellettiä. Loput käyttivät yhdistelmäkuivikkeita, kuten turvetta ja olkea (yksi vastaaja), turvetta ja purua (yksi vastaaja), purua ja kutteria (kaksi vastaajaa), purua ja olkea (kolme vastaajaa), kutteria ja olkea (yksi vastaaja). Vaikka käytetty kuivike vaikuttaa lannankäsittelymenetelmien soveltuvuuteen, ei yhtäläisyyttä menetelmän ja kuivikkeen välillä juurikaan ollut havaittavissa kyselyn tulosten perusteella. Kaikki lantansa Fortumin polttoon luovuttavat tallit käyttivät kuivikkeena purua, mutta kompostointiin vietiin sekä puru-, turve- että puupellettilantaa. Suoraan pellolle levitettiin kaikkia kuivikevaihtoehtoja. Talleja pyydettiin myös arvioimaan kuukaudessa syntyvä lantamäärä, ja arviot vaihtelivat välillä -00 m /kk. Seitsemän tallia vastasi lantaa syntyvän keskimäärin 0-0 m kuukaudessa. Yhdeksällä tallilla lantaa syntyy -0 m, ja kahdella tallilla syntyy enemmän kuin m kuukaudessa; toisella 0 m ja toisella 00 m. Hevosta kohti lantaa syntyi 0,-, m /kk, keskiarvon ollessa 0,9 m /kk. Yksi vastaaja jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen, mikä voi tarkoittaa, ettei hän osannut määritellä syntyvän lannan määrää. Tallien lantaloiden kapasiteetti alueella vaihteli eri talleilla 9-00 m välillä, ollen keskimäärin m. Talleista kymmenen ( %) vastasi käyttävänsä pysyvää lantalaa, kahdella (0 %) oli lantalana vain kontti ja neljällä tallilla ( %) jokin muu, esimerkiksi peräkärry tai siirtolava. Lopuilla kolmella oli useampi erityyppinen varasto. Tallien lantaloiden tyhjennyskäytännöt eroavat toisistaan kyselyn perusteella suuresti, lyhyimmän tyhjennysvälin ollessa joka toinen päivä ja pisimmän kerran kolmessa vuodessa. Yleisin tyhjennysväli oli kaksi kertaa kuukaudessa (viisi tallia), ja toiseksi yleisin kerran vuodessa (neljä tallia). Kolme tallia vastasi tyhjentävänsä lantalan kahdesti vuodessa. Loput vastauksista - kerran kolmessa vuodessa, kerran puolessatoista kuukaudessa, kolme kertaa vuodessa, kerran kolmessa viikossa ja joka toinen päivä, olivat yksittäisiä. Yksi talleista jätti vastaamatta kokonaan, ja yksi vastasi, mistä on vaikeaa päätellä mitä talli on tarkoittanut. Lantaloiden kokonaiskapasiteetti ja tyyppi vaikuttavat siihen, kuinka usein lantaa on siirrettävä muualle. Tallien lantojen käsittelytavat on esitetty kuvassa. Lannan loppusijoituksen toimi suurimmalla osalla ( %) talleista pelto. Talleista eli 8 % levittää lannan suoraan peltoon, ja lisäksi tallia ( %) kompostoi lantaa esimerkiksi aumassa ennen levitystä. Kaksi tallia (0 %) luovuttaa lannan Helsingin Vedelle kompostoitavaksi, ja kolmen tallin ( %) lannat menevät Fortumin poltettavaksi. Lannan kuljetusmatkat ovat melko pitkiä: % vastaajille kuljetusmatka oli 0- km, % -0 km, % -0 km ja % vastaajista peräti -00 km. Pisimmät kuljetusmatkat olivat talleilla, joiden lanta vietiin Fortumille poltettavaksi tai Helsingin vedelle kompostoitavaksi. Pellolle lannoitteeksi vietävän lannan kuljetusmatkat vaihtelivat 0, kilometristä -0 kilometriin. Kuljetusmatkojen pituudet on esitetty kuvassa.

7 % 0% % 8% Peltolevitys Kompostointi + peltolevitys Helsingin Vedelle kompostoitavaksi Fortumille poltettavaksi Kuva. Lannan käsittelytapojen jakautuminen % % % % 0- km -0 km -0 km -00 km Kuva. Lantojen kuljetusmatkat. Kuvasta nähdään, että kolmasosa kuljetusmatkoista on hyvinkin pitkiä. Lantahuollon kustannuksia (työ, kuljetus ja hävitys) pyydettiin kyselyssä arvioimaan yksikössä euroa kuukaudessa, ja tulokset on esitetty kuvassa. Lantahuollon kustannukset olivat keskimäärin /kk Päijät-Hämeessä. Pienimmät kuukausikustannukset olivat talleilla, joiden lanta levitetään peltoon. Tallin koolla ei ollut yhtä selvää yhteyttä kokonaiskustannukseen. Yksi talli jätti kysymykseen kokonaan vastaamatta, ja yhden tallin mukaan kustannuksia ei ole. Tällä tallilla lanta levitetään omille pelloille, joten kustannuksissa ei ole huomioitu levityslaitteita, polttoaineita tai omaa työtä. Yhdellä hevosen tallilla, jonka lannat menevät Fortumin polttoon, lantahuollon kustannukset olivat peräti 800 /kk. Luvussa saattaa olla mukana Fortumin toimittaman kuivikkeen kustannukset, mikä selittäisi hintaa.

8 % % % % % % Alle 0-00 /kk 0-00 /kk /kk Yli 000 /kk Kuva. Lantahuollosta koituvat kustannukset talleille kuukaudessa. Kyselyssä pyydettiin talleja arvioimaan asteikolla - lannan käsittelystä koituvia haittojen merkittävyyttä tallille sekä lantahuollon kustannusten aiheuttamien haittojen merkittävyyttä tallille. Asteikon tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja että asialla on erittäin paljon merkitystä. Vastausten jakautuminen on esitetty alla olevissa kuvissa ja. Lannan käsittelystä koituvat haitat (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) 0 Kuva. Tallien arvioit lannan käsittelystä koituvien haittojen merkityksestä tallien toiminnalle.

9 Lannan käsittelyst'ä aiheutuvat kustannushaitat (= ei merkitystä- =erittäin paljon merkitystä) 0 Kuva. Lannan käsittelystä aiheutuvien kustannushaittojen merkitys tallin toiminnalle. Vastaukset vaihtelivat suuresti tallista riippuen. Yli puolet (0) talleista koki, ettei lannan hävityksestä koidu juuri ollenkaan ongelmaa, mutta neljä tallia koki ongelman merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi. Vastausten keskiarvo oli,. Kustannuksista koituvan haitan merkittävyys koettiin hieman suuremmaksi, keskiarvon ollessa,. Tulosten perusteella tallien käyttämien käsittelymenetelmien vaikutuksesta koetun haitan tai kustannusten merkittävyyteen ei voida vetää johtopäätöksiä, sillä kaikkien lannankäsittelymenetelmien aiheuttamien haittojen tai kustannusten merkittävyys vaihteli tallista riippuen ei merkittävästä erittäin merkittäväksi haitaksi. Esimerkiksi niistä talleista, joiden lanta levitetään joko omalle tai muiden pelloille, kuuden vastaukset olivat välillä - ja viiden tallin välillä -. Talleja pyydettiin myös arvioimaan, miten lantaongelma ratkeaisi tulevaisuudessa tai miten ne toivoisivat ongelman ratkeavan. Vastaajista toivoi lannan polton lisääntymistä tai helpottamista, yksi talleista toivoi pellettilaitteiden hinnan alenemista ilmeisesti polttoa varten. Moni toivoi myös valmista konseptia, jossa joku hakee lannan hyötykäyttöön ja ehkä myös toimittaa kuivikkeet tilalle, tai muuten helppoa ja edullista systeemiä. Yksi lannat pelloillensa levittävä tallinomistaja kertoi, että hän voisi vastaanottaa lantaa muiltakin talleilta etenkin keväisin ja syksyisin. Ongelmana ovat pieni varastointikapasiteetti ja lannan aumaamisen vaatima lupa ympäristöviranomaiselta. Vastaaja toivoi, että muutkin viljelijät vastaanottaisivat lantaa ja arvostaisivat sen ominaisuuksia maan kasvukunnon parantajana. Kaksi, peltolevitystä käyttävää tallia vastasi nykykäytännön olevan hyvä eikä ole tarvetta muutokseen. Yksi vastaajista arveli, että tilanne ei ratkea, sitä on pyöritelty ja käännelty ikuisuuden, ja toinen vähän positiivisemmin Kyllä siitä tulee jotain muuta kuin ongelmajätettä. Kuljetusmatka toivottavasti lyhenee ja kulut pienenee.. Talliyrittäjien asenteet Kyselyssä arvioitiin myös tallien halukkuutta hyödyntää ja investoida uuteen teknologiaan sekä asenteita lannan tehokkaasta käsittelystä koituviin hyötyihin. Asteikolla - arvioitiin tallien halukkuutta uuden teknologian hyödyntämiseen ja siihen investoimiseen. Asteikon tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja että asialla on erittäin paljon merkitystä. Samalla asteikolla arvioitiin, kuinka merkittäväksi hyödyksi seuraavat tekijää koettiin: ravinteiden kierto, ympäristön tilan parantuminen, lannan hävittämisen helppous, jätteiden ja päästöjen vähentyminen, hygienian parantuminen, maan ja pellon käytön parantuminen, tiedon

10 lisääntyminen, kustannusten vähentyminen, tulojen lisääntyminen, epäsuorien työllisyysvaikutusten lisääntyminen, sekä uuden liiketoiminnan luominen. Vastaukset on esitetty alla olevilla kuvaajilla. Kuvasta nähdään, että halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn oli joko hyvin matala tai melko korkea. Kaikki neljä vaihtoehdon valinneet tallit käyttävät lannan pelloille lannoitteeksi ja arvioivat lannasta koituvien haittojen merkittävyyden hyvin pieneksi, joten näillä talleilla ei liene tarvetta uuden teknologian hyödyntämiseen. Toisaalta yhtä lukuun ottamatta loput lannan pellolle levittävistä talleista vastasi kysymykseen täydet. Fortumin polttopalvelua tai Helsingin veden kompostipalvelua käyttävät vastasivat kysymykseen -. Keskiarvoksi muodostui,. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (kuva 8) oli selvästi vähäisempi, keskiarvon jäädessä,9. Tässä kysymyksessä tallin käyttämä tekniikka tai tallin koko eivät vaikuttaneet korreloivan investointihalukkuuden kanssa. Tallien halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa ( = ei lainkaan halukas, = erittäin halukas) Kuva. Tallien halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lantaongelman ratkaisemiseksi. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (= ei lainkaan halukas, = erittäin halukas) 0 Kuva 8. Tallien halukkuus tehdä investointeja uuteen teknologiaan. Kuvasta 9 nähdään, että suurin osa talleista haluaisi hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi. Vastausten keskiarvo oli,. Ne kolme tallia, jotka eivät ole kiinnostuneet tästä mallista, hyödyntävät lannat pelloilla lähellä syntypaikkaa. Näillä talleilla

11 8 ei siten ole tarvetta valmiille palvelulle. Kysymyksessä lannan hävittämisen helppouden merkittävyydestä tallille (kuva 0) vastaajat olivat todella yksimielisiä, keskiarvon ollessa,. Näiden kahden kysymyksen perusteella voidaankin päätellä, että lantaongelman ratkaisun pitäisi olla talleille vaivaton. Tallien halukkuus hyödyntää valmista palvelua (= ei lainkaan halukas, = erittäin halukas) Kuva 9. Tallien halukkuus hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi. Palveluesimerkkinä oli malli, jossa palvelun tarjoaja noutaa lannan ja tuo vaihdossa kuivikkeet tilalle. Lannan hävittämisen helppouden merkittävyys talleille (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva 0. Lannan hävittämisen helppouden merkittävyys talleille. Vastaukset jakaantuivat myös kysymyksessä tallin halukkuudesta osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan (kuva ). Keskiarvoksi muodostui,8. Viisi niistä talleista, jotka eivät ole halukkaita osallistumaan, käyttävät lannan peltojen lannoitteena, ja kuudes luovuttaa lantansa Fortumille.

12 9 Halukkuus osallistua liiketoimintaan (= ei lainkaan halukas, = erittäin halukas) 0 Kuva. Tallin halukkuus osallistua lannan hyötykäyttöön liittyvään liiketoimintaan joko itsenäisesti tai muiden toimijoiden kanssa. Ravinteiden kierron tehostuminen (kuva ) koettiin melko tärkeäksi, keskiarvon ollessa,. Merkittävimmäksi ravinnekierron tehostumisen kokivat lannan pelloille levittäjät, ja vähiten merkittäväksi ne tallit, joiden lanta luovutetaan poltettavaksi. Sama trendi näkyi kysymyksessä maan/pellon käytön paranemisesta (kuva ). Tämän kysymyksen vastausten keskiarvo oli hieman korkeampi,,9. Ravinteiden kierron merkittävyys (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva. Ravinteiden kierron tehostumisen merkittävyys talleille.

13 0 Maan tai pellon käytön paranemisen merkittävyys (= ei merkitystä- =erittäin paljon merkitystä) Kuva. Maan tai pellon käytön paranemisen merkittävyys talleille. Suoraan ympäristön tilaan liittyvät tekijät on esitetty kuvissa ja. Yli puolet vastaajista koki ympäristön tilan paranemisen merkittävänä tai erittäin merkittävänä, keskiarvo oli,. Päästöjen ja jätteiden vähentäminen koettiin vieläkin merkittävämmäksi, keskiarvon ollessa,8. Lannankäsittelymenetelmällä tai tallin koolla ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin; esimerkiksi kaikki jätteiden ja päästöjen vähenemistä koskevaan kysymykseen tai vastanneet levittivät lannan pellolle. Ympäristön tilan paranemisen merkitys (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva. Ympäristön tilan parantumisen merkitys talleille.

14 Jätteiden ja päästöjen vähenemisen merkitys (= ei merkitystä- =erittäin paljon merkitystä) Kuva. Jätteiden ja päästöjen vähenemisen merkitys talleille. Kuvassa on esitetty terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkittävyys talleille. Kaksi tallia ei kokenut asiaa merkittäväksi, seitsemän koki asian kohtalaisen merkittäväksi ja hyvin merkittäväksi. Keskiarvo oli,. Toisen terveyttä koskevaa kysymystä, hygienian paranemista (kuva ) pidettiin hieman merkittävämpänä, keskiarvon ollessa,. Näidenkään kysymyksen kohdalla ei näkynyt selviä eroja tallien koon tai niiden lannan käsittelytapojen suhteen, mutta lannan ulkopuoliselle käsittelijälle luovuttavien vastaukset olivat hieman alhaisempia kuin lannan pellolle levittävien tallien. Terveys-ja turval,lisuustekijöiden lisääntymisen merkitys (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva. Terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkitys talleille.

15 Hygienian paranemisen merkitys (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva. Hygienian paranemisen merkitys talleille. Valtaosa vastaajista koki energian käytön tehostumisen merkityksen erittäin suureksi, ja vastausten keskiarvoksi muodostui,. Tulosten jakautuminen on esitetty kuvassa 8. Vastaukset eivät juuri riippuneet tallien koosta tai lannankäsittelymenetelmästä. Energian käytön tehostuminen (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva 8. Energian käytön tehostumisen merkitys talleille. Yli puolet talleista koki myönteisen mielikuvan luomisen erittäin merkittäväksi (kuva 8), ja keskiarvo oli,8. Yhteyttä vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt. Halu myönteisen mielikuvan luomiseen lienee suurin talleilla, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisista asiakkaista.

16 Myönteisen mielikuvan luominen (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva 8. Myönteisen mielikuvan luomisen merkitys talleille. Kuvissa 9 ja 0 on esitetty työllisyyteen liittyvien kysymysten vastausjakauma. Puolet vastaajista koki uusien työpaikkojen luomisen erittäin merkittäväksi tekijäksi, ja vastausten keskiarvo oli,9. Epäsuoraa työllisyysvaikutusta ei koettu aivan yhtä merkittäväksi, mutta keskiarvo oli silti,. Yhteyttä näiden kohtien vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt. Uusien työpaikkojen luominen (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva 9. Uusien työpaikkojen luonnin merkittävyys talleille

17 Epäsuoran työllisyysvaikutuksen kasvaminen (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) 0 8 Kuva 0. Epäsuoran työllisyysvaikutuksen lisääntymisen merkittävyys talleille. Mielipiteet tiedon lisääntymisen merkittävyydestä (kuva ) jakautuivat melko tasaisesti. Keskiarvo tämän kysymyksen kohdalla oli,. Yhteyttä vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt. Tiedon lisääntyminen (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva. Tiedon lisääntymisen merkittävyys talleille. Tallin kannattavuuteen liittyvät tekijät, eli tulojen lisääntyminen ja kustannusten vähentyminen, koettiin erittäin merkittäviksi. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvissa ja. Yli puolet vastaajista vastasi molempiin kysymyksiin, ja keskiarvo tulojen lisääntymisessä olikin, ja kustannusten vähentymisessä lähes,. Näihin kysymyksiin vastauksen antanut oli talli, jonka lannat käytetään pelloilla lannoitteena ja joka ei kokenut lannan hävittämistä ja siitä koituvia kuluja merkittäväksi haitaksi.

18 Tulojen lisääntyminen (= ei merkitystä- =erittäin paljon merkitystä) Kuva. Tulojen lisääntymisen merkittävyys talleille. Kustannusten vähentyminen (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) Kuva. Kustannusten vähentymisen merkittävyys talleille. Mahdollisen uuden liiketoiminnan merkittävyyttä (kuva ) ei pidetty erityisen merkittävänä suhteessa muihin tekijöihin. Vaikka alin vastattu oli, keskiarvoksi jäi,.

19 Mahdollisen uuden liiketoiminnan luominen (= ei merkitystä-=erittäin paljon merkitystä) 0 8 Kuva. Mahdollisen uuden liiketoiminnan luomisen merkittävyys talleille. Kyselyn perusteella tallit kokivat merkittävimmiksi tekijöiksi lantahuollon helppouden, tulojen lisääntymisen ja kustannusten vähentymisen. Lantaongelman ratkaisun tulisikin olla sellainen, joka ei juurikaan lisää talleille koituvaa työmäärää tai kustannuksia. Vähiten merkitystä koettiin olevan ravinteiden kierron tehostumisella ja uuden liiketoiminnan luomisella. Lisäksi halukkuus investoida uuteen teknologiaan oli todella matala. Kyselyn pienen otannan vuoksi muutaman vastaajan linja näkyy vastausten jakautumisessa. Esimerkiksi kolme vastaajaa vastasi jokaiseen kysymykseen, ja pari muutakin koki lähes kaikki tekijät hyvin merkittäväksi. Lisäksi yksi vastaajista ei kokenut juuri mitään tekijöitä merkittäväksi, vaan vastasi ylimmillään kahteen kysymykseen. Muu Suomi Tallikyselyä laajennettiin kattamaan koko Suomi, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva lantahuollon ja lannankäsittelyn tilanteesta, ja tietoa myös muualta maasta. Lähetetty kysely tavoitti 80 tallitoimijaa, ja vastauksia saatiin 0. Vastauksia saatiin lähes koko maan alueelta, ja vastausten jakaantuminen alueittain on esitetty kuvassa. Ahvenanmaalta ei saatu vastauksia, ja Päijät-Hämeen vastauksia ei ole huomioitu muun Suomen osuudessa.

20 0 0 0 Kuva. Kyselyyn vastanneiden tallien sijaintimaakunnat.. Tallit, niiden toiminta ja etäisyydet muihin talleihin Vastanneista talleista 9 oli ratsutalleja, ravitalleja ja yhdeksässä oli muuta toimintaa, esimerkiksi täysihoitopihatto, siittola tai sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Muutamalla tallilla oli sekä ratsu- että ravitoimintaa, ja yksi talleista ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Tallien koot vaihtelivat neljän ja yli 0 hevosen välillä. Neljä tallia ei vastannut kysymykseen. Tallien kokojakauma on esitetty kuvassa. Kuvasta nähdään, että suurin osa kyselyyn vastanneista talleista on keskisuuria, ja yli 0 hevosen talleja on vain muutama. Pienten, alle 0 hevosen tallien osuus lienee todellisuudessa suurempi, sillä kysely tuskin tavoitti kaikkia pieniä kotitalleja. Tallien tulevaisuus näytti kyselyn perusteella melko valoisalta: 8 arvioi toiminnan ja hevosmäärän säilyvän samana ja arvioi toiminnan kasvavan. Kahdeksan tallia sen sijaan arvioi toiminnan vähenevän, ja kolme suunnitteli lopettavansa toiminnan kokonaan. Kuusi talleista jätti kysymykseen vastaamatta tai ymmärsi kysymyksen väärin Yli hevosta Kuva. Kyselyyn vastanneiden tallien kokojakauma kyselyn perusteella

21 8 Tallien etäisyys lähimpään yli 0 hevosen talliin vaihteli 0 km ja 0 km välillä. Moni talli vastasi etäisyydeksi muutaman sata metriä, mikä saattaa tarkoittaa tallikeskittymää tai myös omaa tallia. Suurimmalla osalla eli 9 tallilla etäisyys oli alle km. tallilla etäisyys oli -0 km, tallilla -0 km ja tallilla yli 0 km. Pitkät etäisyydet tallien välillä tekevät yhteistyön lantahuollossa vaikeaksi, mutta tallikeskittymissä olevien tallien kannattaisi usein miettiä yhteisiä ratkaisuja. Pisimmät etäisyydet tallien välillä lienevät maaseudulla, ja valtaosa kaukana isoista talleista sijaitsevista talleista käyttikin lannan omien peltojensa lannoitteena. Kuivikeratkaisuja löytyi paljon erilaisia, ja suosituimmat niistä on esitetty kuvassa. Turve oli kuivikkeista ylivoimaisesti suosituin, ja sitä käytettiin paljon myös muiden kuivikkeiden seassa. Toiseksi suosituin oli olkipelletti, ja kolmanneksi puru. Yhteensä 9 tallia käytti useampaa kuiviketta, joko sekaisin tai eri tarkoituksiin, esimerkiksi karsinoihin purua ja pihattotalliin olkea. Turpeen ja purun sekä purun ja kutterin yhdistelmän lisäksi käytettiin turpeen kanssa olkea, hamppua ja ruokohelpeä, purun kanssa olkea ja olkipellettiä, kutterin kanssa puupellettiä ja olkipellettiä, olkipelletin ja oljen seosta, olkipelletin ja hampun sekä hampun ja ruokohelven sekoitusta. Moni käytti myös kolmen tai useamman kuivikkeen seosta, esimerkiksi turvetta, purua ja olkea. Yksi talli vastasi käyttävänsä peräti viittä kuiviketta: turvetta, purua, kutteria, olkea sekä olkipellettiä. Vastaukset jakautuivat samalla tavoin kysyttäessä parhaiten tallille sopivaa kuiviketta. Suurin osa vastasi käyttävänsä mieluiten nykyisin käytössä olevia kuivikkeita. Yksi talleista vastasi haluavansa käyttää olkipellettiä, mutta saatavuus aiheuttaa ongelmia, ja yksi haluaisi käyttää hamppupellettiä ellei se olisi niin kallista. 8 Turve Puru Kutteri Puupelletti Olki Olkipelletti 0 Hamppu Muut, kuten ruokohelpi Turve + puru Kuva. Tallien käyttämät kuivikkeet.. Tallien lantahuolto ja sen kustannukset Talleilta kysyttiin kuukaudessa syntyvää lantamäärää sekä niiden lantaloiden tyyppiä ja kapasiteettia. Talleilla kuukaudessa syntyvä lantamäärä osoittautui hankalaksi arvioida: tallia vastasi, ettei osaa arvioida ja 0 jätti kokonaan vastaamatta. Vastanneista osa arvioi määrän jollekin välille, jolloin laskennassa käytettiin suurempaa lukemaa. tallia vastasi lantaa syntyvän -0 m kuukaudessa, tallia -0 m ja tallia 0-00 m. Seitsemällä tallilla lantaa syntyi yli 00 m kuukaudessa. Nämä tallit olivat yli 0 hevosen talleja, mikä selittänee suuren lantamäärän. Toisaalta moni samankokoinen talli arvioi lantamääränsä huomattavasti pienemmäksi, mikä voi selittyä arvioimisen vaikeudella tai erilaisilla kuivikkeilla. Talleilla on myös erilaisia lannankeräyskäytäntöjä: osa kerää lannat vain

22 9 karsinoista, kun taas osa kerää myös tarhoista, kentiltä ja/tai laitumilta. Hevosta kohden lantaa syntyi keskimäärin, m /kk, vaihteluvälin ollessa 0,-, m /kk. Talleilla käytetään lantalana yleensä perinteistä kiinteää lantalaa: talleista 80 vastasi käyttävänsä sitä. 0 käytti lantalana konttia ja 0 jotain muuta, kuten siirtolavaa, peräkärryä tai kompostoria. Lisäksi kahdeksan tallia vastasi käyttävänsä useampaa lantavarastoa, jolloin karsinoissa oli esimerkiksi olkipatja tai osaa lannasta ei välivarastoitu ollenkaan. Yksi talli ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Tallien arviot lantaloiden kapasiteetista vaihtelivat m välillä. Myös tämä kysymys osoittautui talleille haastavaksi, sillä tallia vastasi, ettei osannut vastata tai jätti kokonaan vastaamatta. Viisi tallia vastasi kysymykseen sanallisesti, esimerkiksi laittavansa lannan suoraan lantakompostoriin tai pellolle. Lantaloiden tyhjennysvälit on esitetty kuvassa 8. Lyhyin tyhjennysväli oli joka toinen päivä ja pisin kolme vuotta. Suosituimmat vastaukset olivat kerran ja kaksi kertaa vuodessa. Kahdeksan tallia ei joko vastannut kysymykseen tai vastasi epämääräisesti, kuten, jolloin vastausta ei voitu tulkita. Harvemmin kuin kerran vuodessa Kerran vuodessa Kaksi kertaa vuodessa Kolme kertaa vuodessa Neljä-viisi kertaa vuodessa 8 Noin joka toinen kuukausi Kerran kuukaudessa tai kolmen viikon välein Kuva 9. Tallien lantaloiden tyhjennysvälit. Tallien tavat käsitellä lantaa jaettiin viiteen luokkaan: lannoitekäyttö omalle pellolle, lannoitekäyttöön luovutus muille viljelijöille tai puutarhoille, oma kompostointi, kompostoitavaksi luovuttaminen yrittäjälle tai kunnalle sekä lannan luovutus Fortumille poltettavaksi. Talleista eli reilu puolet käytti lannan omilla pelloillaan lannoitteena. Maanviljelijälle tai muulle yrittäjälle lannoitteeksi lannan luovutti talli, kompostoi lannan itse, tallia antoi lannan muualle kompostoitavaksi ja loput kolme vastannutta käyttivät Fortumin HorsePower-palvelua. Vastaukset on esitetty kuvassa 0. Kuvasta nähdään, että lannoitekäyttö pelloilla on edelleen yleisin lannankäsittelytapa. Kaksi tallia ei vastannut kysymykseen, ja yksi kertoi lannan päätyvän jatkokäsittelyyn. Lisäksi yksi tallinpitäjä vastasi, että lannat ajetaan pellolle joskus, mutta usein johonkin monttuun vaan., eli toiminee laittomasti. Osa talleista käyttää useampaa tapaa, esimerkiksi sekä pelloille viemistä, että Fortumin lantapalvelua tai useampaa lannan vastaanottajaa. Moni talli kertoi, että ihmiset hakevat pieniä määriä lantaa omiin puutarhoihinsa.

23 0 % % % % % Lannoitteeksi, omat pellot Lannoitteeksi viljelijöille tai puutarhoille Fortum HorsePower Oma kompostori tai aumaus Yrittäjälle tai kunnalle kompostoitavaksi Kuva 0. Tallien lannankäsittelymenetelmät. Lantojen kuljetustavoista selvästi suosituin oli traktori, jota käytti vastaajista. Toiseksi suosituin oli kuorma-auto, jota käytti 9 tallia. Rekalla kuljetettiin neljän tallin lannat ja kahdeksan käytti jotain muuta kuljetustapaa, kuten lannanlevitintä tai vaihtolava-autoa. Neljä tallia, jotka kaikki veivät lannan omille pelloilleen, jätti vastaamatta kysymykseen. Lannan kuljetusmatkat olivat melko lyhyitä, lyhyimmän ollessa alle kilometrin ja pisimmän ollessa 0 km. Lyhyimmät matkat olivat omille pelloille lannoitteeksi vievillä. Moni talli vastasi kuljetusmatkaksi jonkin vaihteluvälin, jolloin laskennassa käytettiin pisintä matkaa. Kuljetusmatkojen jakautuminen on esitetty kuvassa. Viisi tallia ei vastannut kysymykseen. 8% % % % % % Alle km -0 km -0 km -0 km -0 km Yli 0 km Kuva. Lannan kuljetusmatkojen pituudet Lantahuollon kustannukset arvioitiin euroina kuukaudessa, ja tulokset on esitetty kuvassa. Vaihteluvälinä oli /kk, ja keskiarvo oli 09 /kk. Vastaamatta jätti tallia. Suurimmat kulut olivat yllättäen tallilla, jolla on hevosta ja lanta annetaan km päähän viljelijälle hyötykäyttöön. Myös toisella keskisuurella tallilla, joka luovutti lannan 0 km päähän, lantahuollon kustannukset olivat korkeat; 00 /kk. Tämä voi selittyä korkealla vastaanottomaksulla tai kuljetuskustannuksilla, tai kuivikekulujen laskemisella lantahuollon kustannuksiksi. Muut tallit, joilla kustannukset olivat yli 000 /kk, olivat yli 0 hevosen talleja, jotka käyttivät joko omaa kompostoria tai luovuttivat lannan Fortumille. Kompostorien

24 kustannuksiin on saatettu laskea käyttökustannusten lisäksi osa investointikustannuksista. Pienimmät kustannukset olivat talleilla, jotka käyttivät lannan omilla pelloillaan. Kolme ilmoittikin kustannuksiksi oma työ. % % 8% % % 0 / oma työ -0 /kk -00 /kk 0-00 /kk Yli 0 /kk Kuva. Tallien lantahuollon kustannukset kuukaudessa. Talleja pyydettiin myös arvioimaan asteikolla - lannan käsittelystä koituvia haittojen merkittävyyttä tallille sekä lantahuollon kustannusten aiheuttamien haittojen merkittävyyttä tallille. Asteikon tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja että asialla on erittäin paljon merkitystä. Vastausten jakautuminen on esitetty alla olevissa kuvissa ja. Vastaukset vaihtelivat suuresti tallista riippuen. Yli puolet () talleista koki, ettei lannan hävityksestä koidu kovin merkittävää ongelmaa, kun taas tallilla ongelma oli merkittävä tai erittäin merkittävä. Vastausten keskiarvo oli,9. Kustannuksista koituvan haitan merkittävyys koettiin hieman suuremmaksi, keskiarvon ollessa,. Kymmenen tallia koko kustannushaitan erittäin merkittäväksi, ja tallia ei lainkaan merkittäväksi. Keskimäärin lannan ulkopuoliselle taholle luovuttavat kokivat lannan ja siitä koituvat kustannukset merkittävämmäksi haitaksi kuin mitä lannan omille pelloilleen levittävät. Molempien kysymysten vastausten keskiarvot olivat hieman matalammat kuin Päijät-Hämeen vastaavat, eli lantaongelmaa ei koettu yhtä suureksi. Lannan käsittelystä aiheutuvien haittojen merkitys (= ei lainkaan merkitystä = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Tallien lannan käsittelystä aiheutuvien haittojen merkitys talleille.

25 Lannan käsittelyn kustannushaittojen merkitys (= ei lainkaan merkitystä = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Lantahuollon aiheuttamien kustannushaittojen merkittävyys talleille. Talleilta kysyttiin, miten ne arvioivat tai toivovat lantaongelman ratkeavan tulevaisuudessa. Lähes puolet () talleista toivoi lannan energiakäytön helpottamista ja polton yleistymistä. Talleista toivoi lannan lannoitekäytön paranemista. 9 tallia vastasi, että heillä on lannankäsittely kunnossa, ja kaksi että on lannan hävittämisessä ongelmia. Seitsemän tallia toivoi valmista konseptia, jossa joku tuo kuivikkeet ja hakee lannat pois, ja viisi tallia toivoi, että lannan käsittelystä koituisi vähemmän kuluja tai enemmän tuloja. Lisäksi neljä tallia toivoi tilanteen paranemista yleisellä tasolla, ja neljä vähemmän byrokratiaa lannan käsittelyyn liittyen. Neljä tallia ei uskonut ollenkaan lantahuollon helpottumiseen tai ei osannut vastata. 0 tallia ei vastannut ollenkaan.. Talliyrittäjien asenteet Kyselyssä arvioitiin myös tallien halukkuutta hyödyntää ja investoida uuteen teknologiaan sekä asenteita lannan tehokkaasta käsittelystä koituviin hyötyihin. Asteikolla - arvioitiin tallien halukkuutta uuden teknologian hyödyntämiseen ja uuteen teknologiaan investoimiseen. Asteikon tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja että asialla on erittäin paljon merkitystä. Samalla asteikolla arvioitiin, kuinka merkittäväksi hyödyksi seuraavat tekijää koettiin: ravinteiden kierto, ympäristön tilan parantuminen, lannan hävittämisen helppous, jätteiden ja päästöjen vähentyminen, hygienian parantuminen, maan ja pellon käytön parantuminen, tiedon lisääntyminen, kustannusten vähentyminen, tulojen lisääntyminen, työllisyyden kasvu, epäsuorien työllisyysvaikutusten lisääntyminen, sekä uuden liiketoiminnan luominen. Vastausten jakautumisen havainnollistamiseksi ne on lisäksi esitetty kuvaajilla. Kuvasta nähdään, että vastaukset tallien halukkuuteen hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn jakautuivat melko tasaisesti. Vastauksen tai antaneilla talleilla lanta joko levitettiin omaan peltoon tai käsittely oli jo muuten kunnossa, mutta myös vastauksen antaneista talleista 8 levitti lannan pellolle. Lannankäsittelymenetelmällä ei siis ollut kovin selvää vaikutusta. Keskiarvoksi muodostui,0, mikä oli hieman pienempi kuin Päijät-Hämeen vastausten keskiarvo. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (kuva ) oli selvästi vähäisempi, keskiarvon jäädessä,8. Tämä oli selvästi Päijät-Hämeen keskiarvoa,,9, korkeampi. Vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti. Tässä kysymyksessä lannan pelloille levittävät tallit olivat muita hieman vähemmän halukkaita investointien tekoon.

26 Halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa (= ei lainkaan halukasä = erittäin halukas) Kuva. Tallien halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (= ei lainkaan halukas, = erittäin halukas) Kuva. Tallien halukkuus investoida uuteen lannan hyödyntämisen teknologiaan. Kysymyksessä valmiiden palveluiden hyödyntämishalukkuudesta annettiin esimerkiksi palvelu, jossa sama yritys sekä tuo kuivikkeet, että hakee lannat. Kuvasta 8 nähdään, että suurin osa talleista haluaisi hyödyntää valmista palvelua. Vastausten keskiarvo oli,9. Tallien lannankäsittelymenetelmällä ei ollut vaikutusta vastauksiin. Kysymyksessä lannan hävittämisen helppouden merkittävyydestä tallille (kuva 9) vastaajat olivat todella yksimielisiä, keskiarvon ollessa korkea,. Molempien kysymysten keskiarvot olivat pienemmät kuin Päijät-Hämeen vastaukset. Näiden kysymysten vastausten perusteella voidaan päätellä, että lantaongelman ratkaisun tulisi olla talleille vaivaton.

27 Halukkuus hyödyntää valmista lantapalvelua ( = ei lainkaan halukas, = erittäin halukas) Kuva 8. Tallien halukkuus hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi. Lannan hävittämisen helppous ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva 9. Lannan hävittämisen helppouden merkitys talleille. Vastaukset jakaantuivat myös kysymyksessä tallin halukkuudesta osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan joko itsenäisesti tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa (kuva 0). Keskiarvoksi muodostui,, mikä on selvästi korkeampi kuin Päijät-Hämeen keskiarvo,8. Käsittelymenetelmällä ei ollut suurta vaikutusta tallien vastauksiin.

28 Halukkuus olla osallisena lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan ( = ei lainkaan halukas, = erittäin halukas) Kuva 0. Tallien halukkuus osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan. Hevosenlannan lannoitearvoon liittyvien kysymysten vastaukset on esitetty kuvissa ja. Ravinteiden kierron tehostuminen koettiin melko tärkeäksi, keskiarvon ollessa,. Maan/pellon käytön paranemista koskevan kysymyksen vastausten keskiarvo oli hieman korkeampi,,9, eli se koettiin hieman merkittävämmäksi. Keskimäärin korkeimpia antoivat lantansa pelloille levittävät tallit. Keskiarvot olivat samaa luokkaa kuin Päijät-Hämeen vastausten. Ravinteiden kierron tehostuminen (= ei lainkaan merkittävää, erittäin merkittävää) Kuva. Ravinteiden kierron tehostumisen merkitys talleille.

29 Maan/pellon käytön paranemisen merkittävyys ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Maan/pellon käytön paranemisen merkitys talleille. Suoraan ympäristön tilaan liittyviä kysymyksiä oli kaksi: ympäristön tilan paraneminen (kuva ) ja jätteiden ja päästöjen väheneminen (kuva ). Yli puolet vastaajista vastasi kysymyksiin tai, ja molempien kysymysten vastausten keskiarvo oli,. Lannankäsittelymenetelmällä ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin. Ympäristön tilan paranemisen keskiarvo oli hieman suurempi kuin Päijät-Hämeen vastaava, ja päästöjen ja jätteiden vähenemisen merkityksen keskiarvo hieman pienempi. Ympäristön tilan paraneminen ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Ympäristön tilan paranemisen merkitys talleille.

30 Jätteiden ja päästöjen vähentymisen merkitys ( = ei lainkaan merkittävää, = erittäin merkittävää) Kuva. Jätteiden ja päästöjen vähenemisen merkittävyys talleille. Terveys- turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkitys talleille on esitetty kuvassa. Vastausten keskiarvoksi muodostui,. Toisen terveyteen liittyvä kysymyksen, hygienian parantumisen merkittävyys talleille, vastaukset on esitetty kuvassa. Suurin osa vastaajista koko asian merkittäväksi, mutta keskiarvoksi jäi muihin kysymyksiin verrattuna matala,. Vastausten keskiarvot olivat hieman pienemmät kuin Päijät-Hämeen vastaavat. Terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntyminen ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkitys talleille.

31 8 Hygienian parantumisen merkittävyys ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Hygienian paranemisen merkittävyys talleille. Myös energian käytön tehostuminen koettiin tärkeäksi, keskiarvon ollessa,. Keskiarvo oli hieman pienempi kuin Päijät-Hämeen vastausten keskiarvo,. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvassa. Kaikki tallit, joiden lanta menee poltettavaksi, vastasivat kysymykseen täydet. Energian käytön tehostuminen ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Energian käytön tehostumisen merkitys talleille. Myönteisen mielikuvan luominen koettiin talleilla erittäin merkittäväksi, sillä vastausten keskiarvo oli. Se oli korkeampi kuin Päijät-Hämeen alueelta saatu,8. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvassa 8.

32 9 Myönteisen mielikuvan merkityksen luominen ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva 8. Myönteisen mielikuvan luomisen merkitys talleille. Tiedon lisääntymisen merkittävyys talleille on esitetty kuvassa 9. Vastausten keskiarvo oli,9 eli hieman korkeampi kuin Päijät-Hämeen vastausten keskiarvo,. Tiedon lisääntymisen merkittävyys ( = ei lainkaan merkittävää, = erittäin merkittävää) Kuva 9. Tiedon lisääntymisen merkitys talleille. Kuvissa 0 ja on esitetty työllisyyteen liittyvien kysymysten vastausjakauma. 8 % vastaajista koki, että uusien työpaikkojen luomisella on erittäin paljon merkitystä, ja vastausten keskiarvo oli,. Epäsuora työllisyysvaikutus koettiin lähes yhtä merkittäväksi, keskiarvon olleessa,. Keskiarvot olivat hieman pienemmät kuin Päijät-Hämeen alueelta saadut vastaukset. Yhteyttä näiden kohtien vastausten ja tallien lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt.

33 0 Uusien työpaikkojen luomisen merkitys ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva 0. Uusien työpaikkojen luomisen merkitys talleille. Epäsuoran työllisyysvaikutuksen merkitys ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Epäsuoran työllisyysvaikutuksen kasvamisen merkitys talleille. Tallin kannattavuuteen liittyvät tekijät, eli kustannusten vähentyminen ja tulojen lisääntyminen, koettiin erittäin merkittäviksi. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvissa ja. Yli puolet talleista vastasi molempiin kysymyksiin, ja keskiarvo tulojen lisääntymisessä olikin, ja kustannusten vähentymisessä lähes,. Keskiarvot olivat samaa luokkaa kuin Päijät-Hämeen alueelta saadut. Vastauksen tai antaneet tallit olivat sellaisia, joilla lanta käytetään lannoitteena eivätkä lantahuollon kulut ole kovin suuret.

34 Kustannusten vähentyminen ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Kustannusten vähentymisen merkittävyys talleille. Tulojen lisääntyminen ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Kuva. Tulojen lisääntymisen merkittävyys talleille. Mahdollisen uuden liiketoiminnan merkitys talleille on esitetty kuvassa. Vastausten keskiarvo oli,, mikä oli vähän korkeampi kuin Päijät-Hämeen alueen vastausten keskiarvo,. Vastaukset jakautuivat huomattavasti tasaisemmin kuin Päijät-Hämeessä.

35 Mahdollisen uuden liiketoiminnan luominen ( = ei lainkaan merkitystä, = erittäin paljon merkitystä) Vastausten määrä Kuva. Mahdollisen uuden liiketoiminnan luomisen merkitys talleille. Merkittävimmiksi lantahuoltoa koskeviksi tekijöiksi koettiin kyselyn perusteella kustannusten vähentyminen, lantahuollon helppous sekä tulojen lisääntyminen. Lantaongelman ratkaisun tulisikin olla sellainen, joka ei juurikaan lisää talleille koituvaa työmäärää tai kustannuksia. Vähiten merkitystä koettiin olevan ravinteiden kierron tehostumisella ja hygienian paranemisella, mutta molemmat tekijät koettiin kuitenkin melko merkittäviksi. Lisäksi halukkuus investoida uuteen teknologiaan oli todella matala. Monessa kysymyksen kohdalla vastausten ja lannankäsittelymenetelmän kohdalla ei löytynyt yhteyttä, vaan koko vastausskaalaa käytettiin. Yhdestä viiteen tallia jätti vastaamatta kysymyksiin, mikä ei ole vastausten kokonaismäärään nähden suuri osuus. Vastausten suuren määrän vuoksi yksittäisten tallien vastukset eivät nouse esille. Johtopäätökset Valtaosa Suomen talleista on kyselyn perusteella pieniä (alle 0 hevosta) tai keskisuuria (- 0 hevosta. Päijät-Hämeen alueella ei ollut, tai kyselyyn ei vastannut, aivan yhtä suuria talleja kuin muualla Suomessa. Todennäköisesti pienten tallien osuus on todellisuudessa suurempi kuin mitä kyselyssä tuli ilmi, sillä kysely tuskin tavoitti monia pieniä kotitalleja, joita ei ole rekisteröity mihinkään. Suurin osa kyselyyn vastanneista talleista uskoi toimintansa jatkuvan entisellään lähitulevaisuudessa. Päijät-Hämeen talleista suurin osa oli ravitalleja, kun taas muualta Suomesta valtaosa vastauksista saatiin ratsutalleilta. Tallien etäsyys lähimpään yli 0 hevosen talliin oli yleensä alle kilometriä, ja vain muutamalla yli 0 kilometriä. Osa talleista saattoi kuitenkin laskea oman tallinsa lähimmäksi, mikä voi vääristää tuloksia. Yksittäisistä kuivikkeista suosituin oli Päijät-Hämeessä puru ja muualla turve. Todella moni talli käytti eri kuivikkeiden yhdistelmiä, osa jopa useampaa kuin kolmea kuiviketta. Suurin osa talleista käytti sitä kuiviketta, mitä piti ihanteellisena tallissa. Muutama talli haluaisi käyttää esimerkiksi hamppua, mutta pitää sitä liian kalliina. Kuivikkeen ja käsittelytavan välillä ei ollut yhteyttä kahta käsittelyä lukuun ottamatta: itse lannan kompostoivat tallit käyttivät pääosin turvetta, ja Fortumina palvelua käyttävät purua. Lantaa syntyi Päijät-Hämeessä yhtä hevosta kohden 0,-, m /kk, keskiarvon ollessa 0,9 m /kk. Muualla Suomessa lantaa syntyi hevosta kohden keskimäärin, m /kk, vaihteluvälin

36 ollessa 0,-, m /kk. Suosituin lantalatyyppi oli kiinteä lantala, ja lantaloiden kapasiteetti vaihteli tallien mukaan m välillä. Keskimäärin kapasiteetti oli m Päijät-Hämeessä ja 00 m muualla Suomessa. Suosituin lannankäsittelymenetelmä oli sekä Päijät-Hämeessä että muualla Suomessa peltolevitys. Toisin kuin muun Suomen vastauksissa, Päijät-Hämeen vastauksissa ei oltu eritelty, kenelle pelto kuuluu. Tämän vuoksi Päijät-Hämeessä toiseksi suosituin vaihtoehto oli lannan kompostointi, ja muualla Suomessa lannan luovutus ulkopuolisille ja sitten vasta oma kompostointi. Päijät-Hämeessä tallien oma kompostointi tapahtui aumassa, kun taas muun Suomen vastauksista nousivat esiin rumpukompostorit ja Talli-Jussi -järjestelmä. Fortum HorsePower oli huomattavasti suositumpi Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa, mikä selittynee alueen sijainnilla kohtuullisen etäisyyden päässä Fortumin voimalaitoksesta. Tallien käytännöt lantaloiden tyhjennyksessä vaihtelivat paljon: lyhyin ilmoitettu tyhjennysväli oli joka toinen päivä ja pisin kolmen vuoden välein. Yleisimmät vaihtoehdot sekä Päijät- Hämeessä että muualla Suomessa olivat kaksi kertaa kuukaudessa, kaksi kertaa vuodessa ja kerran vuodessa. Lannan kuljetusmatkat olivat Päijät-Hämeessä huomattavasti pidempiä kuin muualla Suomessa. Päijät-Hämeessä alle km päähän lannan vei %, kun muualla Suomessa osuus oli puolet. Päijät-Hämeessä yli 0 km päähän päätyi talleista kolmasosan lannat, kun taas muualla Suomessa näin pitkän kuljetusmatkan osuus oli vain %. Lantahuollon kustannukset vaihtelivat suuresti tallien välillä. Päijät-Hämeessä viisi tallia kertoi kustannusten olevan alle 0 /kk, viisi -00 /kk ja viisi 0-00 /kk. Kolmella tallilla kustannus oli yli 00 /kk. Muualla Suomessa tallinpitäjää vastasi, ettei lannasta tule kustannuksia kuin oman työn verran, ja tallia vastasi lantahuollon maksavan yli 00 /kk. Neljäsosalla talleista kustannukset olivat -00 /kk. Lantahuollon kulujen keskiarvo Päijät- Hämeessä oli /kk ja muualla Suomessa 09 /kk. Lantahuollon ja sen aiheuttamien kustannukset merkitys koettiin tallista riippuen hyvin eri tavalla: yli puolet talleista koki etteivät haitat ole ollenkaan merkittäviä, kun taas osan mielestä haitat olivat erittäin merkittäviä. Tallien toiveista ja arvioista lannankäsittelyn tulevaisuuden suhteen nousivat esille toiveet lannan energiakäytöstä, lannoitekäytön arvostaminen, valmis konsepti lantahuoltoon sekä kulujen pieneneminen. Osa talleista tosin suhtautui hyvin pessimistisesti asioiden muuttumiseen. Lantahuoltoa koskevat asenteet olivat melko samanlaisia Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa. Merkittävimmiksi tekijöiksi koettiin lantahuollon helppous, tulojen lisääntyminen ja kustannusten vähentyminen. Tämä selittyy osin sillä, että tallit harvoin tekevät merkittävästi voittoa ja osa tekee jopa tappiota. Lisäksi tallinpito vaati yleensä paljon fyysistä työtä joko tallin pitäjältä tai työntekijöiltä. Lantahuollon ratkaisuja mietittäessä tuleekin ottaa huomioon, että muuten hyvä, mutta tallien kuluja lisäävä tai merkittävästi enemmän työtä teettävä ratkaisu tuskin toimii pitkällä tähtäimellä. Selvimmät erot Päijät-Hämeen ja muun Suomen välillä olivat kysymyksissä, jotka koskivat tallien halukkuutta investoida uuteen teknologiaan, hyödyntää valmista palvelua tai olla osallisena lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan. Päijät- Hämeen alueella vastaukset olivat selvemmin jakautuneet korkeisiin ja mataliin, mikä voi selittyä muutaman tallinpitäjän linjalla vastata matalasti kaikkiin kysymyksiin. Muun Suomen vastauksissa yksittäisten tallien vastaukset eivät korostu samalla tavoin. Kyselyn perusteella talleilla on todella erilaisia toimintatapoja niin lannan käsittelyn kuin muunkin toiminnan suhteen. Lantaongelmaa ei voidakaan ratkaista yhdellä, yleispätevällä tekniikalla, vaan ratkaisuja tulee löytyä erikokoisille, eri kuivikkeita käyttäville ja erilaista työmäärää toivoville talleille ympäri Suomea. Lähellä toisiaan sijaitseville talleille tai hevoskeskittymille voisi sopia yhteinen järjestelmä, jossa kulut ja työmäärä jakautuisi eri tallien välille, mutta kuten Päijät-Hämeessä, osa talleista voi sijaita hyvinkin kaukana näistä

37 keskittymistä. Suurin osa talleista arvostaisi lantahuollon kulujen pienenemistä, tulojen kasvamista ja helppoutta, ja nämä tekijät voidaan kokea tärkeämmäksi kuin esimerkiksi työllisyys, maankäytön paraneminen tai ympäristö- ja turvallisuustekijät. Yhteenveto HELY-hankkeessa toteutettu tallikysely lienee laajimpia mitä Suomessa on tehty, sillä kysely tavoitti tallia. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa ensisijaisesti Päijät-Hämeen alueen talleista ja niiden lantahuollosta, mutta laajentamalla kyselyä saatiin paljon tietoa muunkin Suomen hevostaloudesta. Päijät-Hämeestä vastauksia saatiin 9 ja muualta Suomesta 0. Muualta Suomesta eniten vastauksia, 0, saatiin Uudenmaan maakunnasta. Vastausprosentti Päijät-Hämeen alueella toteutettuun kyselyyn oli 8 % ja muun Suomen osalta %. Päijät-Hämeen hevostallit ja niiden lantahuolto ei olennaisesti eronnut muun Suomen talleista. Lannankäsittelystä aiheutuvat haitat ja sen aiheuttamat kustannukset koettiin hieman suuremmaksi Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa, mutta suurimmat eroavaisuudet olivat tallien välillä. Tallien vastauksissa nousivat esille toiveet lantahuollon helppoudesta ja sen kustannusten pienenemisestä. Uudesta teknologiasta ja sen hyödyntämisestä oltiin kiinnostuneita, ja erityisesti polttomahdollisuuksien paranemista toivottiin. Tallit kokivat asennekartoituksessa kysytyt lannan hyötykäytöstä koituvat hyödyt melko merkittäviksi: kaikkien kohtien keskiarvo oli yli, asteikon ollessa -. Kyselyssä saatiin vastauksia hyvin erilaisilta talleilta, joiden käytännöt ja tarpeet eroavat toisistaan. Niinpä tallien lantaongelmaa ei voida ratkaista yhdellä yleispätevällä ratkaisulla.