Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 516/2008 vp Maanviljelijöiden tukihakemusjonojen purkaminen Eduskunnan puhemiehelle Keski-Pohjanmaalla on tällä hetkellä arviolta noin hehtaaria peltoja, joiden viljelijät ovat hankalassa asemassa suurelta osin vuonna 2004 voimaan tulleen päätöksen vuoksi. Normaalisti viljelijät jättävät keväällä tukihakemukset, joilla haetaan ympäristö- ja LFA-tukea sekä tilatukea. Näin tehtiin hyvässä uskossa myös vuonna Vuonna 2004 ilmoitettiin, ettei Suomi ole tukemassa uusia peltoraivioita. Tämä päätös tuli koskemaan myös aikaisemmin tukien ulkopuolelle jääneitä peltoja. Tämä asettaa viljelijät hankalaan tilanteeseen, koska ympäristötukien hakeminen edellyttää kaikkia tilan peltoja viljeltäviksi ympäristö- ja LFA-tukien vaatimusten mukaisesti, myös niitä peltoja, jotka eivät tätä tukea saa. Tästä aiheutuu viljelijöille luonnollisesti tulonmenetyksiä, joita valtio ei korvaa. Hallitus houkutteli tiloja investointeihin ja laajennuksiin vain vähän ennen kesää Tämä on yksi suuri syy siihen, miksi viljelijät kokevat tulleensa petetyiksi. Koska tukihakemuksien määrä päätöksen jälkeen on ollut valtava eikä jonoa ole pystytty purkamaan, suuri osa raivatuista ja käyttöön otetuista pelloista ei saa vieläkään tukia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä viljelijöiden epäoikeudenmukaisen tilanteen korjaamiseksi ja tukihakemusjonojen purkamiseksi? Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2008 Bjarne Kallis /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kalliksen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 516/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä viljelijöiden epäoikeudenmukaisen tilanteen korjaamiseksi ja tukihakemusjonojen purkamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymys tarkoittanee ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisuuden ulkopuolella olevien peltolohkojen tilannetta. EU:n komission kanssa sovittu 141-ratkaisu vuosille edellytti muun muassa lypsykarjanavetoiden investointituen merkittävää nostamista aiemmasta. Yhtenäisen maatalouspolitiikan tavoitteen vuoksi tukitaso päätettiin yhtäläiseksi sekä Etelä- että Pohjois-Suomeen. Hallinnollisia maitokiintiöitä myönnettäessä vaatimukseksi asetettiin tuolloin yksi hehtaari peltoa maitolitraa kohti. Nämä seikat ovat luonnollisesti lisänneet halukkuutta raivata peltoa. Samoin Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet irrottaa viljelijöille maksettavat tuet tuotannosta ja maksaa tuet pinta-alan perusteella sekä ympäristötuen ehdot riittävästä lannanlevitysalasta ovat edistäneet pellonraivausta. Hallinto ei kuitenkaan näitten tukiehtojen säätämisen yhteydessä ole luvannut raiviopelloille tukikelpoisuutta ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa. Tukikelpoisen alan kasvaminen merkitsee aina myös valtion menojen lisääntymistä. Tukikelpoisuutta onkin voitu laajentaa vuosittain vain silloin, jos käytettävissä on riittävästi määrärahaa. Lisäksi uuden alan lisäämisen on pitänyt tilalla tapahtua säädettyjen tukiehtojen mukaisesti. Kun ohjelmakauden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen määrärahakehykset alkoivat olla vaarassa ylittyä, valtioneuvosto päätti syksyllä 2004 niin sanotusta tukikelpoisuusjonojärjestelmästä. Tukikelpoisuusjonoon otettiin mukaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset lohkot ja raiviot, joille tehtiin katselmukset. Jonoon hyväksytyille lohkoille luvattiin tukikelpoisuus määrärahojen rajoissa luonnonhaittakorvauksen osalta aikaisintaan vuonna 2006 ja ympäristötuen osalta aikaisintaan vuonna Tukikelpoisuusjonoon pääsyn ehdot täyttäviä lohkoja oli noin hehtaaria. Jonoon ei ole otettu uusia lohkoja tämän jälkeen ja jonon ulkopuolella ovat muun muassa jälkeen tehdyt raiviot. Uuden ohjelmakauden ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen sitoutuvilla oli keväällä 2007 mahdollisuus saada tukikelpoisiksi tietyt ehdot täyttäviä peltolohkoja. Tällaisia olivat esimerkiksi eräät viljelemättömyyssitoumuksista vuoden 2002 jälkeen vapautuneet pellot, jotka olivat viljelykunnossa keväällä Valtioneuvosto päätti tukikelpoisuuden saavista peltolohkoista kevään tukihaun yhteydessä. Samoin tietyin edellytyksin voitiin keväällä 2007 ottaa uusiin sitoumuksiin mukaan myös tukikelpoisten peruslohkojen enintään 20 aarin suuruisia, lohkojen reunojen oikaisuja tai lohkon sisällä olleiden viljelyesteiden poistoja. Tukikelpoisuusjonoa on pieneltä osin siten kyetty purkamaan. Jonoon jääneiden lohkojen tukikelpoisuuden rajoituksena on jatkossakin ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen määrärahan riittävyys ohjelmakauden aikana. Viljelijöiden sitoutuminen ympäristötukeen ja luonnon- 2

3 Ministerin vastaus KK 516/2008 vp Bjarne Kallis /kd haittakorvaukseen on ollut niin laajaa, että uusien alojen saaminen tukikelpoiseksi ohjelmakaudella vaatisi lisää määrärahoja ministeriön budjettikehykseen. Seuraavaan ohjelmakauden valmistelussa on tarkoitus selvittää, voitaisiinko kaikki viljelykelpoinen peltoala ottaa ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen mukaan. Hehtaarikohtainen tuki määräytyisi käytettävissä olevien määrärahojen ja viljeltyjen hehtaarien mukaan, mikä todennäköisesti tarkoittaisi nykyistä alempaa tukitasoa. Ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen vuonna 2007 ja 2008 sitoutuneilla oli tänä keväänä mahdollisuus hakea myös tukikelpoisuuden vaihtoa tukikelpoisen ja tukikelvottoman peltoalan välillä. Vaihdossa tukikelpoisen alan kokonaismäärä ei kuitenkaan saa kasvaa eikä vaihtoa saa tehdä tukialuerajojen yli, jos alueilla on eri tukitasot. Näin tukikelpoisuuden vaihto ei lisää määrärahan tarvetta. Vaihtomahdollisuuden toivotaan osaltaan parantavan maatilojen pellonkäyttöjärjestelyjä. Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 516/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Bjarne Kallis /kd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att avhjälpa jordbrukarnas orättvisa situation och korta köerna vid ansökan om stöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antagligen avser spörsmålet åkerskiften som inte är stödberättigande inom systemet med miljöstöd och kompensationsbidrag. 141-lösningen med EU-kommissionen krävde bland annat en avsevärd höjning av investeringsstödet för ladugårdar för mjölkboskap. På grund av målet inriktat på en enhetlig jordbrukspolitik beslutade man tillämpa samma stödnivå såväl i Norra som Södra Finland. I samband med beviljandet av administrativa mjölkkvoter ställde man upp ett mål om en hektar åker per liter mjölk. Detta har naturligtvis ökat intresset att röja åker. Likaså har målet för Europeiska unionens gemensamma jordbrukspolitik att frikoppla jordbrukarstöden från produktionen och betala stöden enligt arealen samt miljöstödets krav på en tillräcklig areal för gödselspridning uppmuntrat till röjning av åker. När bestämmelserna om dessa stödvillkor föreskrevs utlovade förvaltningen dock inte att röjda åkrar är stödberättigande inom systemet med miljöstöd eller kompensationsbidrag. Om den stödberättigande arealen växer innebär detta också alltid ökade utgifter för staten. Endast i det fallet att det tillgängliga anslaget har varit tillräckligt stort, har det varit möjligt att årligen utvidga den stödberättigande arealen. Därtill måste gårdens arealökning ha skett enligt stödvillkoren. När det såg ut att anslaget för miljöstödet och kompensationsbidraget programperioden var nära att överskridas, beslutade statsrådet hösten 2004 om ett kösystem för stödberättigande arealer. På kölistan togs upp skiften och röjda åkrar enligt statsrådets beslut. På dessa områden utfördes besiktningar. Man utlovade att skiftena på listan skulle göras stödberättigande inom ramen för anslaget, tidigast år 2006 i fråga om kompensationsbidraget och tidigast år 2007 när det gällde miljöstödet. Arealen för de skiften som uppfyllde villkoren för att bli antagna på kölistan uppgick till ca hektar. Efter det här har nya skiften inte tagits upp på listan, utanför systemet finns bl.a. de åkrar som är röjda efter De som åtog sig att följa villkoren för miljöstödet och kompensationsbidraget under den nya programperioden hade våren 2007 möjlighet att få sådana åkerskiften stödberättigande som uppfyllde vissa villkor, till exempel åkrar som efter år 2002 inte längre berördes av förbindelser att inte odla och som på våren 2007 var i odlingsbart skick. Statsrådet fattade ett beslut om stödberättigande åkerskiften i anslutning till vårens ansökan om stöd. På samma villkor var det våren 2007 också möjligt att i nya förbindelser även inkludera uträtningar av åkerkanter på maximalt 20 ar på stödberättigande basskiften eller undanröjningar av odlingshinder innanför skiftet. I liten utsträckning har man således lyckats korta kön. Stödberättigandet för skiftena på kölistan beror även i fortsättningen på programperiodens anslag för miljöstödet och kompensationsbidraget. Jordbrukarna har åtagit sig att följa vill- 4

5 Ministerns svar KK 516/2008 vp Bjarne Kallis /kd koren för miljöstödet och kompensationsbidraget så aktivt att för att få nya områden stödberättigande under programperioden krävs det mer anslag i ministeriets budgetram. Avsikten är att under beredningen av nästa programperiod utreda om all odlingsbar mark kan tas med i systemet med miljöstöd och kompensationsbidrag. Hektarstödet kommer att bestämmas enligt tillgängliga anslag och odlade åkerhektar vilket sannolikt leder till lägre stödnivå än i dag. De som har åtagit sig att år 2007 och 2008 följa villkoren för miljöstödet och kompensationsbidraget hade i våras även en möjlighet att ansöka om byte av stödberättigandet mellan en stödberättigande och icke stödberättigande åkerareal. Vid bytet får den stödberättigande totalarealen emellertid inte öka och bytet får inte gälla arealer mellan stödregioner med olika stödnivåer. Bytet av stödberättigandet ökar således inte behovet av anslag. Förhoppningsvis förbättrar bytesmöjligheten gårdarnas arrangemang kring användning av åker. Helsingfors den 2 juli 2008 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5