1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Kulttuuri

Transkriptio

1

2 2 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Kulttuuri Koulutus ja työmarkkinat Yhteiskunta ja alueellinen vaikuttavuus Kansainvälinen toimintakenttä Aikuiskoulutus Kestävä kehitys Toiminnallinen tehokkuus Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Tulosalueiden kustannukset Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Tulosanalyysi ja johtopäätökset Taiteellinen toiminta Tutkimus Jatkokoulutus Peruskoulutus Kansainvälinen toiminta Yhteiskunnalliset tehtävät Tilat Laadunvarmistusjärjestelmä Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoitus ja rahankäyttö Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma* Arviointien tulokset Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset... 68

3 3 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2009 oli yliopistouudistuksen vuosi. Yliopistolain sisältö tarkentui, ja laki hyväksyttiin eduskunnassa juuri kesälomien alla kesäkuussa. Jo keväällä oli ennakoitu lain sisältöä ja ryhdytty valmistelemaan siirtymistä uuteen olomuotoon väliaikaisen yliopistokollegion toimesta. Loppukesästä tehtiin tarvittavat muutokset suunnitelmiin, ja Sibelius-Akatemian uusi seitsenjäseninen hallitus pääsi järjestäytymään elokuussa. Uuden lain mukaisesti sen jäsenistä neljä on yliopistoyhteisön jäseniä ja kolme riippumatonta. Johdon työhön on tuonut uuden näkökulman hallituksen ja rehtorin uusi suhde, jossa hallitus asettaa johtamiselle entistä tiukempia vaatimuksia. Syksyn aikana tämä hallitus on valmistellut siirtymää panemalla toimeen yliopistokollegion vaalit, nimittämällä johdon esityksestä sisäisen substanssi-elimen akateemisen neuvoston sekä hyväksymällä yliopiston ohjaavat asiakirjat. Osana muutosta rehtori ja vararehtorit valittiin uuden menettelyn mukaisesti loka-marraskuussa ja koko henkilökunta allekirjoitti uudet työsopimukset. Yliopistouudistuksen rinnalla on jatkunut rakenteellinen kehittäminen. Ministeriön kanssa käydyissä tulosneuvotteluissa taideyliopistoajatus nousi uudelleen keskusteluun. Tampereen yliopiston kanssa vuonna 2008 aloitettu kansanmuusikko-tutkijan maisteriohjelma Seinäjoella edustaa rakenteellisen kehittämisen hengessä tehtyä koulutusyhteistyötä. Strategian päivittäminen jatkui. Yliopistoyhteisöllä oli syksyn aikana mahdollisuus lausua mielipiteensä strategiatekstistä kolmessa verkkokeskustelussa. Uusi hallitus hyväksyi maaliskuussa 2010 strategian lopullisen sisällön. Tärkeä strategiaa säätävä elementti on vuoteen 2015 ulottuva voimavarojen uudelleenkohdentamisohjelma, jonka keskeisiä taustatekijöitä ovat Helsingin Musiikkitalon käyttöönottoon ja Töölön kampuksen kehittämiseen liittyvä menojen kasvu. Valmistautuminen tiukkenevaan resurssikehykseen leimasi sisäistä keskustelua, jossa ajoittain oli myös aitoa arvolatausta. Työyhteisön ilmapiirin parantamiseen on tähdätty muun muassa esimieskoulutuksella ja kehittämällä osastojen, opettajien ja yliopiston johdon välistä vuoropuhelua. Sibelius-Akatemian yhteiskunnallinen vaikuttavuus vahvistuu Musiikkitalon valmistuessa. Toiminnan suunnittelu on alkanut laajalla rintamalla. Toimintavarustuksen suunnittelu, hankinta ja kustannusseuranta on synkronoitu talon rakentamisaikatauluun. Vuoden aikana kymmenkunta työryhmää on valmistellut käyttöönottoa, osastot ovat suunnitelleet toimintaansa talossa ja salien käyttöpolitiikan säännöt on laadittu. Kokonaistilanteeseen tuovat oman sävynsä rakentamiskustannusten nousu ja julkisen talouden hidas toipuminen taantumasta. Kansainvälisyys on tärkeä osa Sibelius-Akatemian profiilia, ja ulkomaalaisia opiskelijoita on edelleen runsaasti. Tämän edellyttämä resursointi ja vieraskielisen opetuksen riittävä tarjonta ovat yliopistolle suuri haaste. Mahdollisuuksia koulutuksen myyntiin on tutkittu Abu Dhabissa, Kiinassa ja Kaakkois-Afrikassa. Lisäksi yhdysvaltalaisten musiikkiyliopistojen kanssa on kehitelty yhteisiä projekteja useilla alueilla. Opettaja- ja opiskelijavaihto on jatkunut vilkkaana. Marraskuussa aloitettu Pentacon -verkoston toiminta merkitsee viiden vuoden ajan yhteistyötä viiden kansainvälisesti korkeatasoisen yliopiston kanssa viidellä keskeisellä toimintasektorilla.

4 4 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sibelius-Akatemia on tulossopimuksessaan sitoutunut siihen, että se toiminnallaan vahvistaa yhteiskunnan kestävää taloudellista ja kulttuurista kehitystä, hyvinvointia sekä kansainvälistä kilpailukykyä Kulttuuri Sibelius-Akatemia on tulossopimuksessaan sitoutunut siihen, että se vaalii ja uudistaa laaja-alaisesti musiikkikulttuuria. Yliopiston tavoitteena on olla suomalaisena taideyliopistona merkittävä kansainvälinen musiikkiyliopisto. Sibelius-Akatemialla on keskeinen tehtävä suomalaisen musiikkikulttuurin vaalijana ja uudistajana. Ylivoimaisesti suurin osa kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista muusikoista on kokonaan tai osittain Sibelius-Akatemian kouluttamia. Kotimaassa yliopiston näkyvyys on sen kokoon nähden huomattava, ja Sibelius-Akatemia on jo vuosia ollut kärkisijoilla Taloustutkimuksen tekemissä yliopistojen imagotutkimuksissa. Musiikkikoulutuksen kentällä yliopisto on ollut aktiivinen toimija. Se on kutsunut vuosittain ammattikorkeakoulujen ja musiikkioppilaitosten edustajat neuvottelupäivään, jossa on käsitelty koulutuskentän ajankohtaisia asioita. Sibelius-Akatemian rooli näkyy ennen kaikkea pääkaupunkiseudun konserttipalvelujen tuottajana. Yli 600 vuosittaisen konsertin tuottaminen tekee Sibelius-Akatemiasta maamme suurimman konserttien järjestäjän. Sen yhtenä osana on vastuunkanto nykymusiikkifestivaalista Musica Nova, jossa Sibelius-Akatemialla on keskeinen rooli. Musiikkikulttuurin keskeisiä aiheita on käsitelty yliopiston järjestämissä seminaareissa, kuten Challenges of Multiculturalism tai Pyhyys ja musiikki. Lisäksi musiikkikulttuurin muotoja on kokeiltu Tradio - nettiradiokanavalla, ja Suomen kansanmusiikin kansainvälistä musiikki-mainetta on edistetty Arctic Paradise -tapahtumassa. Musiikkikulttuurin tärkeäksi osaksi tulleista kilpailuista Sibelius-Akatemia järjesti tänä vuonna Harald Andersen -kamarikuorokilpailun ja osallistui Kotkan urkukilpailun järjestelyihin. Alueellisesta vaikuttamisesta pidettiin huolta Itä-Suomeen suuntautuneessa Laulubussi-hankkeessa ja eri paikkakunnille suuntautuneilla rekrytointitapahtumilla. Yliopistojen välistä yhteistyötä tehtiin pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa toteutetussa virtuaalioopperassa, jossa yhdistettiin multimediaa ja elävää musiikkia. Kansanmusiikin osasto ja DocMus-yksikkö tekivät yhteistyötä Teatterikorkeakoulun kanssa ja Musiikkiteknologian osasto Aalto-yliopiston kanssa MediaLab - hankkeessa. Mittava osa yliopiston henkisistä voimavaroista on vuoden aikana suuntautunut Musiikkitaloprojektiin, talon toimintavarustukseen ja käyttöönottoon. Näköpiirissä on yliopiston vaikutusmahdollisuuksien kasvu uuden talon keskeisen sijainnin ja sen valtakunnallisen merkityksen ansiosta. Seuraavina vuosina Musiikkitalolla tulee olemaan laaja vaikutus yliopiston ydintoimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Sitä valmisteltiin yhdessä British Councilin kanssa järjestetyssä seminaarissa kesäkuussa, jossa pohjustettiin muun muassa yleisöyhteistyöprojektia. Se tarjoaa molempien talossa toimivien orkestereiden kanssa tiivistyvän yhteistyön ohella uusia mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön ja lahjakkaiden opiskelijoiden esittäytymiseen. Vuoden aikana tehtiin mittavia ponnistuksia Musiikkitalon toimintaa säätelevän toimintamallin rakentamisessa.

5 Koulutus ja työmarkkinat Yliopistossa jatkettiin vuoden 2008 aikana käynnistettyä kolmea Sibelius-Akatemian koordinoimaa ja Euroopan sosiaalirahaston tukemaa yhteistyöhanketta, joilla kaikilla on takanaan alan työmarkkinoita edustava laaja sidosryhmäkenttä. Hankkeet liittyvät läheisesti työmarkkinoiden osaamistarpeiden kartoittamiseen musiikkikentän eri osa-alueilla, kulttuurivientiin ja -yrittäjyyteen sekä näihin liittyvään koulutukseen. Järjestelmällinen alumnitoiminta on toistaiseksi kattanut vain joitakin alueita Sibelius- Akatemian koulutuksesta, eikä varsinaisia alumnikyselyjä ole vielä toteutettu. Valmistuvien opiskelijoiden palautekyselyä on kehitetty kattavammaksi ja järjestelmällisemmäksi. Valmistujakyselyt ovat toistuvasti osoittaneet, että koulutukseen kaivataan nykyistä enemmän työelämävalmiuksia antavaa sisältöä. Tämän johdosta on kehitetty kaikille Sibelius-Akatemian opiskelijoille suunnattu Taiteilija ja muusikko työmarkkinoilla -opintojakso, jota Avoin yliopisto koordinoi. Ensimmäistä kertaa järjestetty koko yliopistoa koskeva periodiviikko, niin sanottu zoomausviikko, sisälsi myös työelämävalmiuksiin omistetun kurssin Yhteiskunta ja alueellinen vaikuttavuus Sibelius-Akatemia on tulossopimuksessaan sitoutunut siihen, että se kehittää yhteistyötään pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen kanssa ja ottaa käyttöön uusia yhteistyörakenteita tavoitteena synergian saavuttaminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Yhteistyötä tiivistetään myös alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Yliopisto on tulossopimuksessaan sitoutunut siihen, että se kehittää yhteistyötä yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen kanssa metropolialueella, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Näkyvin osa Sibelius-Akatemiasta on sen julkinen taiteellinen toiminta. Suomen suurimpana konserttien tuottajana yliopisto on kuluneena vuonna järjestänyt yli 600 konserttia, ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Osa konserteista oli julkisia ja osa suljetun kuulijakunnan tilauskonsertteja. Kuulijoita näissä oli yhteensä yli kävijää. Yliopiston oma CD tuotanto oli toimintavuonna 14 kappaletta. SibaTV-hankkeessa jatkettiin konserttien julkaisemista internetissä 19 konserttia pääsi tällä tavoin laajaan jakeluun. SibaTV-toiminnalla on merkitystä paitsi uuden yleisön hankinnassa myös yliopiston kansainvälisessä rekrytoinnissa. Sibelius-Akatemian toiminta, sen toimintalinjat ja valinnat kiinnostavat kansalaisia laajasti. Yliopisto onkin ollut runsaasti julkisessa keskustelussa esillä, olipa sitten kysymys taloudellisista resursseista, rehtorin vaalista tai kiinteistöjen kohtalosta. Suomalaisten taideyliopistojen yhteiskunnallista vaikuttamista verrattuna Ruotsin vastaaviin kokemuksiin on pohdittu muun muassa Hanasaaren kulttuurikeskuksen järjestämässä seminaarissa kesäkuussa, ja keskustelu jatkuu maaliskuussa Sibelius-Akatemian koordinoima, ESR-rahoituksella toteutettava Toive-hanke, joka käsittelee muusikkojen työllistymistä ja työympäristöä, on saanut runsaasti huomiota. Sibelius-Akatemia osallistuu aktiivisesti myös maailmanlaajuisesti leviävän Finnish Music Quarterly -julkaisun tuottamiseen. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto osallistui monin tavoin alueellisen toiminnan kehittämiseen Itä-Suomessa. Vuoden aikana aloitettiin ESR-rahoituksella laaja Pohjois-Savon luovan alan yritystoimintaa käsittelevä tutkimusprojekti, ArtHub -hankekokonaisuuteen kuuluva Luovain Suomi, joka työllistää yhteensä kahdeksan tutkijaa ja opiskelijaa. Taiteellisessa toiminnassaan Sibelius-Akatemian Kuopion osasto on merkittävä alueellinen vaikuttaja. Kuopion musiikkikeskuksessa toteutetaan monella tasolla yhteistyötä Kuopion konservatorion, Pohjois- Savon ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupunginorkesterin kanssa.

6 6 Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetulla täydennyskoulutuksella ja tutkimustoiminnalla on ollut tärkeä alueellinen merkitys. Seinäjoen kaupunki, maakuntaliitto ja alueen elinkeinoelämä ovat tukeneet toimintaa lahjoitusprofessuurin muodossa. Syksyllä 2008 Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä aloitetulla kansanmusiikin tutkimuspainotteisella maisteriohjelmalla pilotoidaan monipuolista muusikon ammattiprofiilia ja yliopistojen yhteistyötä. Toiminta on ollut menestyksellistä, ja se on synnyttänyt myös Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta Kansainvälinen toimintakenttä Sibelius-Akatemia on kansainvälinen musiikkiyliopisto, joka toimii maailmanlaajuisesti yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhteistyötä tehdään sekä henkilökohtaisten verkostojen että yhteistyöoppilaitosten ja laajempien verkostojen tasolla. Useimmilla Sibelius-Akatemian toiminta-alueilla työmarkkinat ovat avoimet ja kansainväliset. Taiteilijat, tutkijat ja opettajat liikkuvat maan ja maanosien rajojen yli. Opiskelija- ja opettajavaihdon sekä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen myötä kansainvälisyys on tullut osaksi Sibelius-Akatemian jokapäiväistä elämää niin ydintoiminnoissa kuin tukipalveluissakin. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutetun tutkintoon johtavan koulutuksen toiminnallinen painopiste oli toimintavuonna edelleen Pohjoismaissa. Pohjoismaiset yhteiskunnat monikulttuuristuvat, ja siksi on ollut tarkoituksenmukaista vastata yhteiskunnan muutokseen koulutuksella. Syksyllä 2009 Sibelius-Akatemian uusi Global Music Master (GLOMAS) koulutusohjelma lisättiin asetukseen, ja suunnittelun viimeistely käynnistyi. Uusi koulutus alkaa syksyllä Yhteistyö koulutuksen laadunvarmistuksen alueella on jatkunut osana pohjoismaisten maisteriohjelmien suunnittelua ja arviointia. Kaikkeen kansainväliseen koulutusyhteistyöhön tiiviisti sidoksissa oleva taiteellinen toiminta ja sen rahoitus on pyritty organisoimaan aikaisempaa pitkäjänteisemmin ja koordinoidummin. Eurooppalaisten musiikkikorkeakoulujen yhteistyö jatkui edelleen tiiviinä erityisesti Bologna-prosessin osalta. Syksyllä 2009 Sibelius-Akatemia toteutti intensiivikurssin Mosambikissa osana Global Music Network for Higher Music Education (GLOMUS) verkoston toimintaa. Sibelius-Akatemia rahoitti oman ja partnerikoulujensa osallistumisen kurssille kehitysyhteistyövaroin toimivan North-South-South ohjelman rahoituksen turvin. Intensiivikurssin yhteydessä pidettiin verkoston ensimmäinen verkostoitumiskokous, jossa suunniteltiin tulevaisuuden yhteistyötä ja pohdittiin yhteistyön painopistealueita. GLOMUS -verkosto pyrkii edistämään verkoston jäsenten yhteistyötä ja tukemaan kehitysmaiden musiikkikoulutuksen kehittämistä ja kapasiteetin rakentamista. Sibelius-Akatemia on lisännyt yhteistyötä yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen kanssa USA:han perustetun varainkeruuorganisaation Friends of the Sibelius Academyn (FSA) myötä. FSA:n laajamittaista varainhankintaa on toistaiseksi heikentänyt USA:sta käynnistynyt taloudellinen taantuma Aikuiskoulutus Sibelius-Akatemian aikuiskoulutuksen toimintaympäristö on ollut aiempien vuosien tapaan haasteellinen. Pitkän tähtäimen näkymät ovat edelleen epävarmat, joskin opetusministeriön uudet rahoitusinstrumentit luovat uusia mahdollisuuksia toiminnan rahoittamiseen. Samalla ylipistouudistuksen myötä tulleet uudet ministeriön linjaukset tekevät tilanteen entistä haastavammaksi.

7 7 Avoimen yliopiston opetustarjonnan volyymi pysyi ennallaan, mutta tutkinto-opetukseen integroidun opetuksen osuus opetustarjonnassa ja opintoihin osallistumisessa kasvoi. Tämä kertoo siitä, että avoimen yliopiston integroimisessa tutkinto-opintoihin on edistytty. Opetusministeriön rahoitusmalli ja valtioneuvoston asetus yliopistojen maksuista asettavat uusia haasteita avoimen yliopisto-opetuksen toteuttamiselle. Asetus kaventaa entisestään mahdollisuuksia tarjota Sibelius-Akatemian ydintoimintaan kuuluvia opintoja avoimina yliopisto-opintoina ja edellyttää avoimen yliopisto-opetuksen asemoimista uudelleen suhteessa tutkinto-opetukseen. Yliopisto tuki peruskehyksestään avoimen yliopiston toimintaa eurolla. Täydennyskoulutus on profiloitu yliopiston hallituksen linjauksen mukaisesti musiikkikasvatukseen ja -pedagogiikkaan, ammattimuusikkouden tukemiseen, musiikkikulttuurin kehittämiseen sekä musiikkialan vientikoulutukseen. Koulutus on suunniteltu ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä ulkopuolisella rahoituksella toteutettu koulutus on volyymiltään suurin osa Sibelius- Akatemian täydennyskoulutuksesta. Yliopiston budjetista maksettua täydennyskoulutuksen hintatukea on kohdistettu niihin toiminnan ydinalueisiin, joihin täydentävää rahoitusta ei ole ollut mahdollista saada. Vuosi 2009 oli kuitenkin viimeinen vuosi, jolloin hintatukea voitiin käyttää täydennyskoulutustoimintaan. Tämä asettaa suuria haasteita heikosti maksukykyisen musiikkikoulutusalan elinikäisen oppimisen edistämiselle Kestävä kehitys Kestävälle kehitykselle, yhteiskuntavastuulle ja esteettömyydelle valmisteltiin laatutavoitteet. Opiskelijoille ja henkilöstölle tarjotaan niiden mukaan terveellinen, esteetön ja turvallinen työympäristö, henkilöstö on ympäristötietoista ja energiankulutusta vähennetään kaikissa toimipisteissä sekä jätteet lajitellaan ja niiden määrää vähennetään kierrättämällä ja toimintatapoja kehittämällä. Laatutavoitteiden toteutumista arvioidaan vuoden 2010 lopussa. Kestävä kehitys on ollut myös keskeisenä arviointikriteerinä aloitetoiminnassa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus Yliopistot ovat tulossopimuksissaan sitoutuneet siihen, että ne uudistavat toimintojaan ja rakenteitaan tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Yliopiston johto käynnisti osastojaon uudistuksen kesällä Sekä vanha että uusi hallitus hyväksyivät osastojen lukumäärän merkittävän vähentämisen. Uudistus toteutunee lukien. Lisäksi yliopistot ovat tulossopimuksissaan sitoutuneet siihen, että ne kehittävät toimintaansa ja rakenteitaan ottaen huomioon opetusministeriön esittämät linjaukset korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteista. Vuoteen 2011 mennessä tuottavuusohjelman tavoitteena on yliopistoissa 1000 henkilötyövuoden vähentäminen ja lisäksi yliopistoissa vastaavan suuruinen uudelleen kohdennus. Lähtökohtana henkilöstöjärjestelyille on yliopistojen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmat, joissa esitettyjä hankkeita ministeriö osin tukee hankerahoituksella. Pääosa järjestelyistä tapahtuu yliopiston omin voimavaroin. Yliopiston hallituksen keväällä 2006 päättämän voimavaraohjelman uusimista valmisteltiin vuoden toisella puoliskolla. Tarkoitus on kohdentaa uudelleen yliopiston resursseja vähitellen vuosina yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Voimavaroja on saatava

8 8 kohdennetuksi esimerkiksi Musiikkitalon toimintamenoihin ja yhden kiinteistön peruskorjauksesta aiheutuvaan vuokrankorotukseen. Tämä tapahtuu muun muassa parantamalla hallinnon tuottavuutta ja lisäämällä yliopiston tuottoja. Hallintopalveluiden perusrahoitusta on vähennetty vuosina yhteensä noin viisi prosenttia. Vähennys on kohdistettu pääasiassa henkilöstömenoihin. Edellä mainitun uudelleenkohdentamisen osana hallintopalveluiden perusrahoitusta on suunniteltu vähettävän myös tulevina vuosina. Tämä merkitsee palveluiden ja prosessien edelleen kehittämistä hyödyntäen laajasti sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Kota-tietokannasta laskettujen tunnuslukujen mukaan Sibelius-Akatemian hallintopalvelut ovat yliopistolaitoksen tehokkaimmat. Yliopisto on jatkanut ja laajentanut yhteistyötään palvelukeskus Paven kanssa talous- ja hallintopalveluissa Toiminnan tuottavuus Tutkimus, jatkokoulutus ja taiteellinen toiminta Taulukko 1: Tutkimuksen tuottavuuslukuja Tieteellisen julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemät henkilötyövuodet ,27 0,2 0,2 Tohtorin tutkinnot / professorien htv 0,69 0,44 0,14 Tohtorin tutkinto-opiskelijat (kirjoilla 8,5 9,14 25 olevat) / tohtorin tutkinnot Tieteellisten julkaisujen määrässä on havaittavissa pientä nousua. Tutkintopainotteinen rahoituspohja ei ehkä ole ollut omiaan suuntaamaan resursseja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Tieteellinen tutkimustyö saattaa kanavoitua myös suoraan opetustoimintaan. Suurin osa yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta on taiteellisesti orientoitunutta, eikä heidän toimenkuvaansa kuulu lainkaan tieteellisten julkaisujen laatiminen. Siksi yllä olevassa taulukossa esitetyt luvut eivät ole vertailukelpoisia tiedeyliopistojen vastaavien lukujen kanssa. Tohtorintutkintojen määrässä on vuoden 2009 osalta nähtävissä selvä lisäys. On kuitenkin huomattava, että merkittävä osa Sibelius-Akatemian professorikunnasta keskittyy yliopiston luonteen mukaisesti vain tai lähes pelkästään peruskoulutukseen. Nimenomaan tohtorikoulutuksesta vastuussa olevien professorien osalta vastaavat luvut olisivat siksi huomattavasti korkeammat kuin ne ovat yllä olevassa taulukossa. Tohtoriopiskelijoiden kokonaismäärää yliopistossa on pyritty rajoittamaan. Toisaalta vuosikohtaiset tilastolliset vaihtelut tohtorien määrässä saattavat vaikuttaa dramaattisemmilta kuin ne ovat, koska valmistuvien kokonaismäärä on pieni. Siksi erilaisten henkilökohtaisten ja muiden syiden vuoksi tapahtuva pienikin satunnainen vaihtelu tuottaa prosentuaalisesti merkittävää vaihtelua. Sibelius-Akatemia on maamme suurin konserttipalvelujen tuottaja. Sibelius-Akatemia tuottaa yli 600 konserttia vuosittain.

9 9 Peruskoulutus Taulukko 2: Peruskoulutuksen tuottavuuslukuja Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta 0,46 1,3 0,7 (budjettirah.) Ylemmät kk-tutkinnot/5 vuotta aiemmin 59,6 183,5 97,4 aloittaneet uudet opiskelijat % Uudet opiskelijat/opetushenkilökunta 0,82 0,77 0,7 (budj.rahoitus) Uudet opiskelijat/perustutkinto-opiskelijat 0,15 0,14 0,12 (kirjoilla olevat) Suoritetut opintopisteet (peruskoulutus) Suoritetut opintopisteet/perusopiskelija 30,8 40,8 32,8 Maisterintutkintoja yhteensä Tavoiteajassa (5,5) suoritetut Tavoiteajassa 5,5v suoritetut /ylemmät 12,7 14,4 23,8 tutkinnot % Tavoiteajassa (2,5v) suoritetut 8 14 Tavoiteajassa 2,5v suoritetut/2,5-vuotiset tutkinnot % 23,5 36,8 Vuonna 2005 tehty tutkinnonuudistus vaikuttaa edelleen tilastojen luettavuuteen, sillä Sibelius- Akatemiassa oli ennen tutkinnonuudistusta 2-vuotiset maisterintutkinnot, joita tutkinnonsuorittajissa vuonna 2007 edelleen oli. Sibelius-Akatemiassa vuonna 2009 suoritettujen tutkintojen määrä jäi selvästi asetetusta tutkintotavoitteesta. Suoritettujen opintopisteiden määrä ja tutkintojen määrät putosivat selvästi suuren opiskelijareservin poistuttua opiskelijarekisteristä. Ilmiö on yliopistomaailmalle yhteinen. Muuta yhteistä syytä tuottavuuslukujen laskulle ei ole löydettävissä. Analyysi uuden tutkintorakenteen toimivuudesta voidaan tehdä tarkemmin muutaman vuoden kuluttua, jolloin nähdään paremmin yliopistossa viime vuosina aloitettujen opintojen nopeuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutus. Kansainvälistyminen Taulukko 3: Kansainvälistymisen tuottavuuslukuja Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat / kaikki 11,2 10,5 10,7 opiskelijat läsnä olevat Perustutkinto-opiskelijoiden 1,9 2,5 1,1 vieraskielisissä opintojaksoissa suorittamat opintopisteet / tuhat perustutkinto-opiskelijaa Ulkomaille lähteneet yli 3 kk opiskelleet 4,9 5,5 5,3 perustutkinto-opiskelijat / tuhat perustutkinto-opiskelijaa Ulkomailta saapuneet yli 3 kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat / tuhat perustutkinto-opiskelijaa 5,9 5,5 5,3 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärässä ei ole viime vuosina tapahtunut niin suurta muutosta, että muutoksen syitä voitaisiin luotettavasti analysoida. Vieraskielisen opetuksen tilastointi on haasteellista. Sibelius-Akatemiassa opetuskieli saattaa muuttua suomesta vieraaksi kieleksi esimerkiksi silloin, jos opintojaksoon osallistuu yksikin ulkomaalainen opiskelija. Näin ollen tieto kaikesta vieraskielisestä opetuksesta ei välity rekisterinpitäjälle ja tilastoihin. Ulkomaille vaihtoon lähtevien perustutkinto-opiskelijoiden lukumäärä on pysytellyt suunnilleen ennallaan. Sibelius-Akatemia tarjoaa opiskelijoilleen kansainvälisen oppimisympäristön, eikä vaihtoon lähteminen ole opiskelijoille ainoa kansainvälistymismahdollisuus. Sibelius- Akatemian opiskelijoiden liikkuvuus on kuitenkin vilkasta verrattuna muiden yliopistojen

10 10 vastaaviin lukuihin. Yliopistojen suhdeluvun ollessa 2,8 %, Sibelius-Akatemian liikkuvuus suhteessa opiskelijamäärään on lähes kaksinkertainen. Sibelius-Akatemian opiskelijaliikkuvuus on kutakuinkin tasapainossa, joskin vaihtoopiskelijaksi saapuvia on hieman enemmän kuin ulkomaille lähtijöitä. Sibelius-Akatemiaan saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on selvästi Suomen yliopistojen keskiarvoa (3,3 %) suurempi. Kansainvälistymisen tuottavuuslukujen vaihtelu viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut niin pientä, ettei vaihtelun syitä ole mahdollista selvittää Toiminnan taloudellisuus Esitetyt tunnusluvut kuvaavat toiminnan taloudellisuuden kehitystä vain likimääräisesti. Lukujen tulkinnassa onkin aihetta olla varovainen. Erityisesti tutkintojen lukumäärien suuri vaihtelu eri vuosina vähentää tunnuslukujen käyttökelpoisuutta. Taulukko 4: Taloudellisuuden tunnuslukuja Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta % -kokonaisrahoituksesta on vähennetty musiikkitalon hankerahoitus Perustutkintokoulutuksen kustannukset per maisteri ( 000) -kustannukset 5 v. k.a., tutkinnot 3 v. k.a. Perustutkintokoulutuksen kustannukset per opintopiste ( ) Jatkotutkintokoulutuksen kustannukset per tohtori ( 000) -kustannukset 4 v. k.a., tutkinnot 3 v. k.a ,5 10,0 11,1 90,0 77,6 104, ,4 247,9 245,3 Tulossopimuksessa asetettiin täydentävän rahoituksen osuustavoitteeksi 11 % uudesta kokonaisrahoituksesta. Täydentävä rahoitus kasvoi edellisvuodesta 7 %, mutta tavoitetta ei silti saavutettu. Kokonaisrahoituksesta on eliminoitu Musiikkitalon varustamiseen saatu hankerahoitus. Kuten useissa muissakin yliopistoissa, vuonna 2009 valmistui normaalia vähemmän maistereita. Tutkintoja kertyi yhteensä 105 kpl. Ilmiötä selittänee osaltaan vuoden 2008 poikkeuksellisen suuri tutkintomäärä (301 kpl); tuolloin maistereita valmistui runsaasti uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisen aikarajan umpeutumisen johdosta. Tunnusluvun kustannukset per maisteri tulkinta on hankalaa tutkintomäärien viime vuosien voimakkaan vaihtelun vuoksi. Opintopisteitä kertyi vuonna 2009 yli neljännes vähemmän kuin edellisvuosina keskimäärin. Vastaavasti tunnusluvun kustannukset per opintopiste arvo on kasvanut merkittävästi. Opintopistekohtaisten kustannusten suhteen on huomioitava, että eri vuosina kertyneet opintopisteet eivät välttämättä ole keskenään täysin vertailukelpoisia mitoitukseltaan. Tohtoreita valmistui neljä enemmän kuin edellisvuonna, kaikkiaan hyväksyttiin 18 tutkintoa. Tunnusluvun kustannukset per tohtori trendi näyttääkin selvästi alenevalta. Jatkokoulutuksenkin tunnusluku on ongelmallinen: tutkintomäärät ovat suhteellisen alhaisia samalla, kun määrien vuotuinen vaihtelu on ollut merkittävää.

11 Tulosalueiden kustannukset Taulukko 5: Tulosalueiden kokonaiskustannukset ' % 2008 % 2007 % Peruskoulutus ,2 % ,9 % ,3 % Aikuiskoulutus ,5 % ,3 % ,8 % Koulutus yhteensä ,7 % ,1 % ,0 % Jatkotutkintokoulutus & -tutkimus ,7 % ,0 % ,4 % Muu tutkimus ,4 % ,1 % 744 2,7 % Tutkimus yhteensä ,2 % ,1 % ,1 % Taiteellinen toiminta ,3 % ,9 % ,1 % Yhteiskunnalliset palvelut ,9 % ,0 % ,7 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % Peruskoulutuksen osuus kokonaiskustannuksista oli vuonna 2009 hieman yli 60 %. Osuus on pysytellyt viime vuosina samalla tasolla. Koulutuksen tulosalueen osuus oli kaikkiaan lähes 66 %, kun mukaan luetaan myös aikuiskoulutus. Taiteellisen toiminnan osuus oli reilut 16 % ja tutkimuksen noin 13 %. On syytä huomata, että Sibelius-Akatemiassa niin perus- kuin jatkokoulutuskin sisältävät paljon myös taiteellisia ulottuvuuksia sisältävää toimintaa. Esimerkiksi oopperaproduktioiden kustannukset sisältyvät peruskoulutuksen kustannuksiin. Taulukko 6: Tulosalueiden budjettirahoitteiset kustannukset ' 000 ja %-osuus kokonaiskustannuksista 2009 % 2008 % 2007 % Peruskoulutus ,4 % ,6 % ,9 % Aikuiskoulutus ,1 % ,8 % ,0 % Koulutus yhteensä ,4 % ,0 % ,4 % Jatkotutkintokoulutus & -tutkimus ,2 % ,8 % ,2 % Muu tutkimus ,2 % ,1 % ,8 % Tutkimus- ja jatkokoulutus yhteensä ,8 % ,2 % ,2 % Taiteellinen toiminta ,3 % ,8 % ,8 % Yhteiskunnalliset palvelut ,5 % ,6 % ,4 % YHTEENSÄ ,2 % ,4 % ,5 % Kokonaiskustannuksista rahoitettiin budjettivaroin hieman yli 89 %. Peruskoulutuksen kustannuksista rahoitettiin ao. varoin yli 96 % ja jatkokoulutuksen kustannuksista reilut 95 %. Peruskoulutuksen osuusprosentti on pysytellyt viime vuosina 96 %:n tuntumassa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli merkittävintä aikuiskoulutuksessa (noin 52 % kokonaiskustannuksista) ja muussa kuin jatkotutkintokoulutukseen liittyvässä

12 12 tutkimustoiminnassa (noin 35 %). Myös mittavan taiteellisen toiminnan kustannuksia kyettiin kattamaan merkittävästi ulkopuolisin varoin (noin 18 %) Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Sibelius-Akatemian maksullinen liiketaloudellinen toiminta muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta: tilauskonserttitoiminnasta, täydennyskoulutuksesta ja sekalaisista vuokraja maksutuotoista. Lähes kaksi kolmasosaa liikevaihdosta kertyy tilauskonserttitoiminnasta. Tulossopimukseen kirjattiin tuottotavoitteeksi 850 t. Tuotot olivat yhteensä 725 t, joten tavoitteesta jäätiin noin 15 %. Kannattavuustavoite oli 1 000, mitä ei aivan saavutettu. Toiminta osoittautui kokonaisuutena noin 6 t alijäämäiseksi. Alijäämä supistui edellisvuodesta 27 t (82 %), kustannusvastaavuuden ollessa hintatukirahoitus mukaan lukien 99,4 %. Taulukko 7: Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma '000 Hintatuettu Täydennys- Täydennys- täydennys- koulutus Tilaus koulutus koulutus yhteensä konsertit Muut YHTEENSÄ TUOTOT Myyntituotot 92,4 36,4 128,8 374,8 124,4 628,0 637,5 632,0 Muut tuotot 0,0 97,3 97,3 43,0 54,1 Tuotot yhteensä 92,4 36,4 128,8 374,8 221,7 725,3 680,5 686,1 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,7 0,1 0,8 0,8 1,6 1,5 2,0 Henkilöstökustannukset 88,5 74,3 162,8 285,5 448,3 501,9 468,6 Vuokrat 9,0 6,3 15,3 9,4 24,7 30,6 38,9 Palvelujen ostot 21,3 5,8 27,1 51,5 78,6 70,8 102,7 Muut erilliskustannukset 34,7 29,8 64,5 5,9 70,4 109,8 147,1 Erilliskustannukset yhteensä 154,2 116,3 270,5 353,1 0,0 623,6 714,5 759,2 KÄYTTÖJÄÄMÄ -61,8-79,9-141,7 21,7 221,7 101,7-34,1-73,1 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 6,1 5,1 11,2 22,4 221,7 255,3 182,3 192,1 Poistot 0,1 0,2 0,3 0,2 0,5 4,3 5,6 Korot 0,9 0,8 1,7 1,6 3,3 3,8 3,3 Muut yhteiskustannukset 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteiskustannukset yhteensä 7,1 6,1 13,2 24,2 221,7 259,1 190,4 200,9 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 161,3 122,4 283,7 377,3 221,7 882,7 904,9 960,1 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -68,9-86,0-154,9-2,5 0,0-157,4-224,4-274,0 Käytetty hintatuki (MPL 7.1 ) 80,0 80,0 80,0 104,6 100,0 Seinäjoen kaupungin rahoitus 71,9 71,9 71,9 86,7 112,9 JÄÄMÄ HINTATUEN JÄLKEEN 3,0-6,0-3,0-2,5 0,0-5,5-33,1-61,1 Käytettävissä ollut hintatuki 80,0 100,0 KUSTANNUSVASTAAVUUS-% 57,3 % 29,7 % 45,4 % 99,3 % 100,0 % 82,2 % 75,2 % 71,5 % Tukirahat mukaan luettuna 101,9 % 95,1 % 98,9 % 99,3 % 100,0 % 99,4 % 96,3 % 93,6 % Tilauskonserttitoiminnan liikevaihto oli 375 t ja alijäämä noin 2 t. Toiminnan kannattavuus parani hieman edellisvuodesta (2008: 7 t alijäämä), muttei aivan yltänyt ylijäämäiseksi. Keväällä 2008 laaditun liiketoimintasuunnitelman toteutus ei ole vielä tuottanut tuloksia toivotulla tavalla, johtuen osittain epäsuotuisasta suhdannetilanteesta. Tulevina vuosina toiminnan volyymia pyritään kasvattamaan ja kannattavuutta parantamaan merkittävästi nykyisestä. Täydennyskoulutustoiminta näytti hintatuen jälkeen kokonaisuutena noin 3 t alijäämää (2008: 26 t alijäämä). Hintatuettu toiminta oli 6 t alijäämäistä; hintatukea käytettiin 80 t.

13 13 Hintatueton täydennyskoulutus oli noin 3 t ylijäämäistä. Seinäjoen kaupungilta saatua rahoitusta on kohdennettu laskelmaan noin 72 t siten, että Seinäjoen täydennyskoulutustoiminta ei tuottanut ali- eikä ylijäämää. Liiketaloudellisiin tuottoihin sisältyy Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen myyntituottoja noin 91 t. Sekalaisia tilojen vuokratuottoja kertyi 97 t, mikä on kirjattu laskelman Muut tuotot riville. Vastaavien kustannusten kohdistaminen kyseisiin tuottoeriin on ongelmallista; laskelmassa on kohdistettu näille toiminnoille yhteiskustannuksia tuottojen verran Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Julkisoikeudellisen toiminnan kokonaisvolyymi on Sibelius-Akatemiassa melko alhainen. Toiminta käsittää lähinnä avoimen yliopiston, nuorisokoulutuksen ja kirjaston maksutuottoja. Liikevaihto oli kertomusvuonna alle 100 t (91,5 t ), minkä johdosta kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä toimintakertomuksessa Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Sibelius-Akatemian yhteisrahoitteinen toiminta koostuu useista erilaisista osakokonaisuuksista. Se sisältää muun muassa taiteellista toimintaa, tutkimustoimintaa, täydennyskoulutusprojekteja, kirjastotoimintoja ja Kallio-Kuninkalan kurssikeskustoiminnon. Yhteisrahoitteisen toiminnan luonteeseen kuuluu, että yliopisto kattaa itse merkittävän osan mainittujen toimintojen kustannuksista. Yhteisrahoitusta saatiin muun muassa Järvenpään, Kuopion ja Seinäjoen kaupungeilta, lääninhallituksilta, EU:lta, taiteellisen toiminnan lipunmyynnistä, Suomen Akatemialta, ulkoministeriöltä ja yrityksiltä. Taulukko 8: Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma '000 TUOTOT Muilta valtion virastoilta 460,8 363,2 523,8 EU-rahoitus 453,5 266,9 322,3 Muu valtion ulkop. rahoitus 1 251, , ,8 Muut tuotot 0,0 0,0 0,0 Tuotot yhteensä 2 165, , ,9 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 117,9 90,1 57,6 Henkilöstökustannukset 1 752, , ,0 Vuokrat 435,2 338,1 515,9 Palvelujen ostot 669,6 659,6 559,3 Muut erilliskustannukset 656,7 588,0 690,3 Erilliskustannukset yhteensä 3 631, , ,1 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , ,2 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 981,3 988, ,6 Poistot 36,3 32,8 29,4 Muut yhteiskustannukset 0,0 0,0 0,0 Yhteiskustannukset yhteensä 1 017, , ,0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 4 649, , ,1 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) , , ,2 KUSTANNUSVASTAAVUUS-% 46,6 % 40,6 % 45,5 %

14 14 Merkittävimmät yhteisrahoitteiset toiminnot olivat erilliskustannusten perusteella taiteellinen toiminta (1 448 t ; 40 % kokonaiskustannuksista) ja tutkimustoiminta (777 t ; 21 %). Muiden toimintojen erilliset kustannusosuudet jäivät alle viiden prosenttiyksikön. Taiteellinen toiminta aiheutti yli 56 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaisalijäämästä, tutkimustoiminnan osuuden ollessa noin 20 %. Yhteisrahoitteiset tuotot kasvoivat edellisvuodesta kaikkiaan 418 t (24 %). Täydennyskoulutuksen tuotot kasvoivat eniten, yli 2½-kertaisiksi 422 t :oon. Yliopisto käytti budjettivaroja yhteisrahoitteiseen toimintaan kaikkiaan t, vajaat 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toiminnan kustannusvastaavuus kasvoi 46,6 %:iin, mikä johtuu osaltaan kasvaneista rahoitustuotoista. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Tulosanalyysi ja johtopäätökset Taiteellinen toiminta Tulossopimuksessa tavoitteena on, että Sibelius-Akatemia vahvistaa taiteellisen toimintansa vaikuttavuutta kotimaassa. Taulukko 9: Konserttitoiminnan lukuja Julkisten konserttien määrä Julkisten konserttien kuulijamäärät Tilauskonserttien määrä Tilauskonserttien kuulijamäärät Kuulijoita yhteensä Yliopiston strategiassa näkyy yhä selvemmin Musiikkitalon innoittava vaikutus. Taiteellisessa toiminnassa tämä leimaava piirre on nähtävä osastojen välisen ja taideyliopistojen välisen toiminnan vilkastumisena. Julkisten konserttien määrä kasvoi, ja vaikka tilauskonserttien määrä ja liikevaihto jonkin verran supistuivat, on Sibelius-Akatemia edelleen valtakunnallisesti merkittävin konserttituottaja. Lisäksi SibATV tuotti toimintavuonna 19 konsertti- ja luentotaltiointia, jotka välittyivät nettilähetyksinä. Vuoden aikana levymerkki SibaRecords julkaisi ensimmäisen CD:nsä. Pääkaupunkiseudulla toteutuvan toiminnan lisäksi Kuopion osasto ja Seinäjoen yksikkö osallistuvat alueelliseen toimintaan. Yliopisto tuottaa alueellisia kulttuuripalveluja myös Järvenpäässä muun muassa tukemalla aktiivisesti Kallio-Kuninkalan festivaalin järjestämistä. Harald Andersen -kamarikuorokilpailu järjestettiin kolmannen kerran yhteistyössä Vahinkovakuutusyhtiö Fennian kanssa. Siihen osallistui kahdeksasta maasta kymmenen kuoroa, joita arvioi kansainvälinen tuomaristo ruotsalaisen Mats Nilssonin johdolla. Sibelius- Akatemian sinfoniaorkesteri kutsuttiin helmikuussa esiintymään kansainväliselle Abu Dhabi Classics -festivaalille. Matkalla käytiin myös alustavat neuvottelut koulutuksen viennistä Abu Dhabiin. Opettajien taiteellisen toiminnan tilastoiminen aloitettiin toimintavuonna SoleCRISjärjestelmässä.

15 Tutkimus Tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että yliopistojen tieteellisessä tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa korostetaan laatua, kansainvälistymistä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on parantaa tutkimuksen johtamista ja organisointia sekä lisätä yliopistojen kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja osallistumista kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Tulossopimuksessa tavoitteena on, että tutkijakoulutuksen laatua, kansainvälistymistä, opiskelijavalintaa ja ohjausjärjestelyjä tehostetaan. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2009 tutkijakoulujen opiskelijoista 15 % on ulkomaalaisia. Edelleen tulossopimuksessa tavoitteena on, että yliopistot toteuttavat osaltaan opetusministeriön toimenpideohjelmaa tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseksi ja vahvistavat tohtorien työelämävalmiuksia. Sibelius-Akatemia on monialainen musiikkiyliopisto, jonka perustehtävä on musiikkiin eri tavoin liittyvä luova työ. Taiteellisen toiminnan ohella tutkimus on elimellinen osa tätä toimintaa. Sibelius-Akatemiassa tutkimukselliset, taiteelliset, pedagogiset ja muut musiikkiin liittyvät toimintamuodot ovat toisiaan tukevassa vuorovaikutuksessa kukin oman erityisluonteensa säilyttäen. Tutkimuskohteiden ja -kysymysten määrittelyssä keskeisenä vaikuttavana tekijänä on myös yliopiston henkilökunnan asiantuntemus. Eri yksiköissä tehtävällä tutkimuksella on yhteisiä intressialueita, jotka määrittyvät alan perustutkimuksesta ja musiikillisista käytännöistä. Näin Sibelius-Akatemian tutkimusprofiili muodostuu sen toimintaympäristön luonteesta. Sibelius-Akatemiassa työnsä aloitti elokuussa 2009 kaksi vararehtoria aiemman yhden sijasta. Toisen vararehtorin erityisenä vastuualueena ovat tutkimus ja tohtorinkoulutus. Sibelius-Akatemian Opetus- ja tutkimusneuvosto hyväksyi syksyllä 2009 tutkimuspoliittisen suunnitelman, jossa määritellään Sibelius-Akatemian tutkimustoiminnan linjauksia, esitetään visio tutkimustoiminnan tilasta vuonna 2015 sekä esitetään lyhyen tähtäimen toimenpideehdotukset. Suunnitelman mukaisesti tutkimustoiminnan johtamisessa ryhdyttiin korostamaan tutkimushenkilökunnan toiminnan painopisteen osittaista siirtämistä tohtorinkoulutuksesta tutkimustoimintaan sekä rahoituksen kohdentamista postdoc -tutkimukseen. Tutkimuksen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeisyyttä on korostettu esimerkiksi tulossopimusneuvotteluissa eri yksiköiden kanssa. Tutkimuksen laatujärjestelmän kehittelyä on jatkettu osana yliopiston laatuhanketta. Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman mukaisesti Suomen Akatemia järjesti taideyliopistojen tutkimustoiminnan kansainvälisen arvioinnin, johon Sibelius-Akatemia osallistui. Sen sisältämät ehdotukset tutkimustoiminnan parantamiseksi on huomioitu muun muassa yliopiston tutkimusstrategiassa ja strategisissa projekteissa. Suomen Akatemia myönsi euron määrärahan tutkimusprojektille "Suomalaisen teatterin lauluosasto ( ) mikrohistoriallisesta perspektiivistä kertomusten, esityskäytäntöjen ja äänten polyfoniana" ajalle Tutkimuksessa korostuvat työskentelyn arki, erityisesti oopperoiden valmistaminen, esittämisen käytännöt ja oopperaseurueen jäsenten erilaiset taiteelliset tavoitteet. Tutkijanuratyöryhmä tuotti syksyllä 2009 raportin, jonka pohjalta on tarkoitus jatkaa tutkijan urapolun kehittelyä. Tavoitteena on järjestelmä, joka vastaa Sibelius-Akatemian erityisluonnetta taideyliopistona, ja jonka toteuttamiseen olisi realistiset mahdollisuudet.

16 16 Kansainvälisyyden lisääminen tutkimuksen alalla on edelleen haaste Sibelius-Akatemialle. Kansainvälisiä tutkimushankkeita on muun muassa musiikinteorian, -historian ja -teknologian sekä musiikkikasvatuksen alalla. Opettajia ja tutkijoita on osallistunut Nordplus-verkoston opettaja- ja tutkijavaihtoon. Yliopisto on mukana hankkeessa, jossa viisi maailman johtavaa musiikkialan yliopistotasoista instituutiota luovat yhteisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisverkoston Jatkokoulutus Tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että Sibelius-Akatemiasta valmistuu 11 tohtoria vuosittain. Sen lisäksi, mitä edellä luvussa on todettu tutkijakoulutuksesta, tavoitteena on, että jatko-opinnot tähtäävät ensisijaisesti tohtorintutkintoon. Yliopistot tehostavat tutkijankoulutusta siten, että väittelijöiden keski-ikä (mediaani) laskee 32 vuoteen sopimuskauden loppuun mennessä. Taulukko 10: Tohtorintutkinnot Taiteilijakoulutus Tutkijakoulutus Kehittäjäkoulutus yhteensä Taulukko 11: Jatkokoulutus Jatkokoulutus joista ulkomaalaisia 21, ulkomaalaisten osuus % Vuonna 2009 suoritettiin yhteensä 18 tohtorintutkintoa. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla määrä on 36 tutkintoa, eli kolmen vuoden tavoite ylittyi kolmella tutkinnolla. Opiskelijavalintaprosessia ja siihen liittyvää jatkotutkintosuunnitelmien arviointia on viime vuosina jatkuvasti kehitetty ja kriteerejä tiukennettu. Suunnitelmat on arvioitu asiantuntijalautakunnissa ja yksiköiden kokouksissa sekä lopulta hyväksytty Opetus- ja tutkimusneuvostossa. Näin jatko-opiskelijoiden valintaprosessiin on pystytty kehittämään yhtenäistä kriteeristöä ja laadunhallintaa. Tohtorinkoulutuksen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeisyyttä on korostettu esimerkiksi tulossopimusneuvotteluissa eri yksiköiden kanssa. Jatkokoulutuksen laatujärjestelmän kehittelyä on jatkettu osana yliopiston laatuhanketta. Yliopisto on mukana pohjoismaisessa musiikkipedagogiikan tohtoriopiskelijoiden ja post doc tutkijoiden verkostossa (NNMPF) ja osallistuu vuosittaisiin tutkimustapaamisiin. Yliopistossa on aloitettu projekti, jossa uudistetaan taiteilija-, tutkija- ja kehittäjäkoulutuksen opintokokonaisuudet. Tavoitteena on kuvata uudelleen linjojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä uudistaa opintokokonaisuuksia Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän muistion ( ) suuntaviivojen pohjalta. Taideyliopistojen tutkimustoiminnan kansainvälisessä arvioinnissa ( ), jonka suoritti Suomen Akatemia, Sibelius-Akatemian jatkokoulutusjärjestelmä sai erityistä huomiota. Siinä todettiin muun muassa: it seems clear that the entire arts research community in Europe and particularly the research community in music should have a vital interest in the Academy s experience. Raportin sisältämät ehdotukset on hyödynnetty tohtorikoulutuksen kehittämisessä. Työelämävalmiuksien painottaminen on ollut alusta asti Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksessa keskeistä. Kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta kaksi (taiteilijakoulutus ja

17 17 kehittäjäkoulutus) profiloituvat hyvin luontevasti työelämän tarpeiden mukaisesti. Myös tutkijakoulutuksessa opiskelevat osallistuvat työelämän tarpeista rakentuviin kursseihin. Huomattava määrä konsertteja, äänitteitä, tapahtumia sekä tutkimuskirjallisuutta toteutetaan, tuotetaan ja julkaistaan osana tohtorinkoulutusta tavalla, jossa tohtoriopiskelijoiden omakohtainen aktiivisuus on keskeistä. Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulu on Suomen Akatemian ja opetusministeriön rahoittama yhteistyöverkosto, johon kuuluu tutkijakoulua koordinoivan Sibelius-Akatemian lisäksi kuusi muuta yliopistoa. Tutkijakoulu tähtää sellaisten käytäntöjen kehittämiseen, jotka hyötyvät tieteellisen ja taiteellisen näkökulman vuorovaikutuksesta. Taiteellisiin jatko-opintoihin hakeutuu selvästi enemmän opiskelijoita ulkomailta kuin voidaan hyväksyä tiukassa karsintaprosessissa, jossa ulkomaiset hakijat joutuvat kilpailemaan suomalaisten pyrkijöiden kanssa tasavertaisesti. Tutkijakoulutuksessa opiskelevien ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä on kasvanut erityisesti musiikkikasvatuksessa (2009 noin kuusi prosenttia). Taulukko 12: Tohtoritutkinnon suorittaneiden keski-ikä Tohtoritutkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 44,5 46,5 39 Yliopistossa koetaan erityisen tärkeäksi tukea uransa alkuvaiheessa olevia taiteilijoita, kehittäjiä ja tutkijoita tohtorikoulutuksen tarjoamilla tavoilla. Toisaalta yliopisto arvostaa työelämän myötä vahvistunutta osaamista, kehityspotentiaalia ja innovaatiovalmiutta. Työelämän koulimat ja hyvin motivoituneet tohtoriopiskelijat edustavat säännönmukaisesti näitä ominaisuuksia. Myös heidän osuutensa suomalaisen musiikkielämän kehittämisessä tohtorikoulutuksen kautta on merkittävä. Sibelius-Akatemian tohtorinkoulutusjärjestelmä on vielä suhteellisen nuori. Siksi työelämässä on edelleen runsaasti aiemmin Sibelius-Akatemiasta valmistuneita, joilla ei maisteriopintojen jälkeen ollut mahdollisuutta tohtorikoulutukseen, mutta jotka kokevat tärkeäksi kehittää alaansa ja ammatillista osaamistaan jatkokoulutuksen tarjoamilla tavoilla. Tämä aiempien vuosien kuluessa kertynyt paine saattaa vähitellen hieman hellittää, mikä voi osaltaan tulevaisuudessa laskea valmistuvien tohtoreiden keski-ikää.

18 Peruskoulutus Yliopistot ovat sitoutuneet tulossopimuksissaan siihen, että opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Yliopistot huolehtivat tutkinnonuudistuksen laadukkaasta toteutuksesta. Opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmiä kehitetään. Tutkinnonuudistuksen toteutus arvioidaan valtakunnallisesti vuonna Lisäksi yliopistot ovat sitoutuneet siihen, että ne kehittävät opiskelijavalintoja siten, että tulossopimuskauden loppuun mennessä vähintään 50 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna tai edellisenä syksynä toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Valintayksikköjen määrää vähennetään ja valinnoissa hyödynnetään entistä laajemmin lukion päättötodistusta ja yliopistotutkintoa. Yliopistot osallistuvat valtakunnallisen yhteishakujärjestelmän kehittämiseen ja valmistautuvat järjestelmän käyttöönottoon lukuvuoden opiskelijavalinnoissa. Tulossopimuksessa tavoitteena on, että ylempiä korkeakoulututkintoja suoritetaan vuosittain 145, joista 30 aineenopettajakoulutuksessa. Alempien korkeakoulututkintojen tavoite tulossopimuksessa on 75. Taulukko 13: Tutkinnot: määrät, läpäisyprosentti, laajuus, suoritusaika Maisterintutkintoja joista aineenopettajan koulutuksessa Sisäänotetut 5v aikaisemmin Läpäisyprosentti 60,3 184,7 97,4 Tutkinnon laajuus, op 180 Tutkinnon laajuus, op 189 (mediaani, kandi) Suoritusaika, vuosina (netto) 6,9 8,5 6,8 (mediaani) Alemmat korkeakoulututkinnot Taulukko 14: Hakijat Hakeneet Hyväksytyt Hyväksyttyjen % osuus 17,3 19,9 19,2 hakijoista joista naisia % 57,7 60,3 58,5 Taulukko 15: Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot koulutusohjelmittain Koulutusohjelma Esittävä säveltaide Jazzmusiikki Kansanmusiikki Kirkkomusiikki Musiikkikasvatus Musiikkiteknologia Laulumusiikki Orkesterin- ja kuoronjohto Sävellys ja musiikinteoria Taidehallinnon ala Yhteensä

19 19 Taulukko 16: Uusien ylioppilaiden määrä hakijoissa Hakijat Hakijoista ylioppilaita Hakijoista uusia ylioppilaita Uudet ylioppilaat / koko määrä % Taulukko 17: Uusien ylioppilaiden määrä valituissa Valitut Valituista ylioppilaita Valituista uusia ylioppilaita Uudet ylioppilaat / koko määrä % Sibelius-Akatemiasta valmistui toimintavuoden aikana 105 maisteria. Luku jää selvästi alle keskimääräisen vuositavoitteen (140). Vähäisen valmistujamäärän pääasiallisena syynä on edellisen vuoden yli kaksinkertainen maisterimäärä (301), jonka aiheutti uuden tutkintojärjestelmän siirtymäajan päättyminen kesällä Tämä valmistujareservin purkautumista seurannut notkahdus ulottui koko yliopistolaitokseen. Vuosina valmistui kuitenkin yhteensä 557 maisteria eli kolmen vuoden tavoite ylittyi 122 valmistuneella. Myös musiikin aineenopettajien tutkintotavoite vuosille ylitettiin. Kandidaatintutkintoja suoritettiin vuonna , minkä voidaan tulkita ennakoivan myös maisteritutkintojen määrän normalisoitumista vuosittaiselle tavoitetasolle. Mediaani opiskeluaika 5,5-vuotisessa koulutuksessa oli 6,9 vuotta eli poikkeusvuoden 2008 jälkeen on palattu aiemman vuoden 2007 tasolle. Maisterintutkintonsa tavoiteajassa suorittaneitten määrä on edelleen varsin vähäinen (17/105), mikä kertoo musiikkialalle tyypillisestä opiskelijoiden pyrkimyksestä mahdollisimman korkeaan osaamisen tasoon ja laajuuteen tutkinnon puitteissa sekä opiskelijoiden vähittäisestä integroitumisesta alansa työelämään jo opiskeluaikana. Uusien ylioppilaiden määrä valituissa hakijoissa on noussut parissa vuodessa huomattavasti ja tasoittunut 40 prosentin korville. Ministeriön tavoitetta uusien ylioppilaiden 50 prosentin osuudesta ei ole saavutettu. Koska Sibelius-Akatemia on ainoa musiikkiyliopisto, hakijoissa on paljon niitä, jotka pyrkivät yliopistoon useana vuonna. Tästä syystä Sibelius-Akatemia pitää uusien ylioppilaiden 40 prosentin osuutta hyvänä. Sibelius-Akatemia osallistuu opetusministeriön koordinoimaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmään sekä Opetushallituksen koordinoimaan yliopistojen sähköisen hakujärjestelmän ja valtakunnallisen yhteishaun toimeenpano- ja yhteistyöryhmään. Tulossopimuksessa tavoitteena on, että yliopisto kehittää menetelmiä, jotka edesauttavat sidosryhmien sekä työelämässä toimivien musiikkialan ammattilaisten palautteen huomioimista koulutussisältöjen kehittämisessä. Työelämässä toimivien muusikoiden, heidän työnantajien ja alan asiantuntijoiden palautetta on kerätty laajasti osana ESR:n tukemaa ja Sibelius-Akatemian koordinoimaa Toive-hanketta. Hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa musiikkialan työelämässä tapahtuvista muutoksista ja niistä aiheutuvista laadullisista ja määrällisistä osaamistarpeiden muutoksista.