PERUSTURVALAUTAKUNTA Vammaisten asumisvaihtoehtojen kartoitus

Transkriptio

1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Vammaisten asumisvaihtoehtojen kartoitus PELA 4 Kehitysvammaisten ryhmäkodit Gellmann ja Vilppu joutuivat muuttamaan väliaikaisiin tiloihin vanhoissa tiloissa ilmenneiden kosteusvauroiden takia. Tarve löytää kehitysvammaisille Vilpun ja Gellmanin asukkaille uusi koti oli ajankohtainen. Kaupunginjohtaja nimitti työryhmän kartoittamaan kehitysvammaisten palveluasumisen tarvetta marraskuussa Työryhmään kuuluivat Ilmo Arvela, Seppo Kauppila, Kirsti Isokoski ja Maija Laitila. Työryhmä aloitti työnsä helmikuussa 2009, jolloin sovittiin, että kehitysvammaisten palveluasumisen tarve selvitetään perusteellisesti hoidonporrastuksen näkökulmasta ja kartoituksessa noudatetaan kehitysvammaisten asumisen valtakunnallista linjausta. Saman aikaisesti etsittiin sopivaa tonttia uudelle rakennettavalle palvelukodille. Kevään aikana työryhmässä esitettiin ainoana vaihtoehtona Pattijoella oleva kaavamuutoksen vaatima tontti, jonka viereisellä tontilla sijaitsee yksityinen kehitysvammaisten palvelukoti. Tässä vaiheessa ajattelun lähtökohtana oli uuden rakennettavan ja olemassaolevan palvelukodin läheisyys ja näin saavutettava synergiahyöty. Kehitysvammapalveluissa tehty palveluasumisen tarvekartoitus ja selvitys palveluasumisen järjestämisvaihtoehdoista esiteltiin perusturvalautakunnalle Selvityksen perusteella perusturvalautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että uuden asumisyksikön suunnittelu Pattijoelle aloitetaan mahdollisimman pian. Kaupunginhallitus päätti antaa teknisen palvelukeskuksen tehtäväksi uuden asumisyksikön suunnittelun välittömästi, josta tilannekatsaus tuli antaa syyskuun 2009 lopussa. Kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin käynnistää asemakaavan muutoksen laatiminen yleisten rakennusten korttelin laajentamiseksi Pattijoen kirkonkylän kaava-alueella korttelissa, jossa nykyisin sijaitsee yksityinen palvelukoti. Kaavamuutoksella oli tarkoitus mahdollistaa kehitysvammaisten palvelukodin rakentaminen Pattijoelle. Kaupunginhallituksen käsittelyssä oli Ilmo Arvelan ja Kaija Seppäsen valmistelema suunnittelumääräraha-anomus kehitysvammais ten palvelukodin rakentamiseksi Antinkankaalle. Tekninen palvelukeskus oli tässä vaiheessa kartoittanut kaikki kehitysvammaisten asumisyksikölle sopivat voimassa olevan kaavan mukaiset kaupungin omistamat sijoitusvaihtoehdot, sillä asemakaavan muutos Pattijoelle olisi ollut sekä yleiskaavan että asemakaavan vastainen ja kaavan muuttaminen olisi hidastanut rakentamisprosessia huomattavasti. Muista sijoitusvaihtoehdoista parhaimpana pidettiin Antinkankaan koulun eteläpuolella sijaitsevaa korttelia 2803, jonne kaupunginhallitus päätti toteuttaa kehitysvammaisten palvelukodin rakentamisen. Kaupunginvaltuusto myönsi kehitysvammaisten palvelukodin hanke- ja suunnittelukustannuksiin vuodelle Alustavia tilasuunnitelmia laadittiin syksyn 2009

2 aikana ja tekninen palvelukeskus lähetti rahoitusanomukset Valtion asuntorahastolle määräaikaan mennessä marraskuussa Kaupunginhallitus nimitti kokouksessaan kaupunginrannan ja raatihuoneen korttelin kehittämiseen toimikunnan, joka päätti kokouksessaan kutsua toimikuntaan asiantuntijajäseniksi sosiaalipalvelukeskuksen johtajan ja vanhus- ja vammaispalvelujohtajan. Toimikunnan kokouksessa YIT:N edustajat esittelivät kaupunginrantaan ja raatihuoneen puistoon suunnitteleman sa rakennushankkeen. Kokouksessa todettiin mm. että Raahesta puuttuu vammaisten itsenäiseen asumiseen soveltuvia asuntoja, joita olisi mahdollista suunnitella ja rakentaa tässä yhteydessä. Kehittämistoimikunnan kokouksessa todettiin, että Raahessa on tarvetta ja kysyntää myös monimuotoiseen asumiseen. Eräänä vaihtoehtona tuotiin esille hoitopalveluiden/-palveluasuntojen sijoittaminen kaupunginrannan alueelle. Toimikunta päätti, että Raahen kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välisessä yhteistoimintasopimuksessa keskitytään monimuotoiseen asumiseen ja keskusta-alueen kehittämiseen. Tavoitteena on saada yksi rakennus rakenteille kesällä Kehittämistoimikunnan kokouksessa päätettiin perustaa alatyöryhmä, jossa Kirsti Isokoski ja Maija Laitila YIT:n edustajien (Kimmo Liisanantti ja Tauno Kestilä) kanssa miettivät tarpeita ja mahdollisuuksia sijoittaa mm. kehitysvammaisten palveluasumista tähän kohteeseen. Alatyöryhmä täydennettynä perusturvalautakunnan puheenjohtajalla kokoontui Oulussa keskustelemaan tulevista tarpeista. Keskusteluissa käytiin läpi suuntaa antavia Raahen kaupungin seniori- ja kehitysvammaisasumisen tarvearviointeja. Nykyisen tarjonnan mukaisesti kaupungissa on laskennallisesti tarve noin 130 elämänkaariasunnolle (seniori) seuraavan 5 vuoden aikana. Mahdollisesti käytöstä poistuvat huonokuntoiset ikääntyville tarkoitetut kiinteistöt saattavat lisätä vielä tarvetta, mutta vastaavasti parantunut yleinen asuntokanta saattaa hillitä kysyntää. Kehitysvammaisten ryhmäkotiasunnoille on akuutti tarve, koska Gellmannin ryhmäkoti toimii tällä hetkellä tilapäistiloissa. Keväällä 2009 tehdyn tarvearvioinnin mukaan välitön tarve olisi 27-paikkainen ryhmäkoti (autetun asumisen yksikkö 16 asiakkaalle + 1 tilapäispaikka, ohjatun asumisen yksikkö 5 henkilölle + 1 tilapäispaikka sekä 4 hengen autistien ryhmäkoti). Palaverissa keskusteltiin myös aikaisemmin esillä olleesta suunnitelmasta sijoittaa kotihoitokeskus keskelle kaupunkia ja todettiin, että se olisi mahdollista sijoittaa kortteliin 1101/4 (kaupunginranta). Lisäksi sinne voitaisiin sijoittaa itsenäisesti asuville vaikeavammaisille tarvittavat 4-6 vuokra-asuntoa. Korttelin 1101/4 rakentaminen yhdellä kertaa valmiiksi edellyttää/ mahdollistaa lisäksi alustavissa keskusteluissa olleiden päivittäistavara kau pan/liiketilojen ja asumisoikeusasuntojen toteutumisen. Alatyöryhmän kokouksen jälkeen vierailtiin Oulussa YIT:n rakennuttamassa Caritas-säätiön yksikössä. Yksikkö sisältää moni-

3 muotoisia asumisratkaisuja, joihin palvelut tuottaa Caritas-säätiö pääosin kuntien ostopalvelupäätösten mukaisesti. Kehittämistyöryhmässä päätettiin esittää perusturvalauta kunnalle uuden kehitysvammaisten palveluasumisyksikön, vammaismitoitettujen asuntojen ja kotihoitokeskuksen sijoittamista kaupunginrannan kortteliin. Oulun lääninhallituksen lääninsosiaalitarkastajien muistio Raaheen tehdystä ohjaus- ja valvontakäynnistä saapui Muistiossa pyydetään Raahen kaupunkia kiinnittämään huomiota kehitysvammaisten asumispalveluihin seuraavasti: Lääninhallitus suosittelee Raahen kaupunkia ottamaan kehitysvammaisten asumispalvelujen suunnittelutyössä huomioon valtakunnalliset linjaukset. Linjausten mukaan laitoshoitoa ja laitosmaista asumista tulee vähentää ja rakentaa kodinomaisia asumisyksikköjä, joissa kehitysvammaiset voivat asua erilaisen tuen ja huolenpidon turvin. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen (2007:73) mukaan tulisi pidättäytyä rakentamasta samalle tontille tai samaan kortteliin yli 15 asukkaan ryhmäkoteja tai asuntoryhmiä. Tällöinkin ryhmäkodit tulee jakaa 3-5 pienempään ryhmään, joissa kussakin asuu 2-5 henkilöä. Selvityksessä todetaan myös, että kehitysvammaisten henkilöiden asumisen järjestäminen suunnitellaan huolellisesti ja asumisen ja tuen tarpeet selvitetään pitkäjänteisesti. Kehitysvammaisten asumisen tavoitteena on että kehitysvammaiset henkilöt asuvat tulevaisuudessa samoin kuin muut kansalaiset. Ympäristöministeriö on julkaissut ehdotuksen kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asunto-ohjelmaksi vuosille (Ympäristöministeriön raportteja 16/2009). Ehdotuksen mukaan mm. integroidut ratkaisut, joissa kehitysvammaisten asunnot sijaitsevat esimerkiksi tavallisessa uudessa vuokra-asuntokohteessa, ovat suunta normaaliin asumiseen myös kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla. Vuokra-asuntokohteeseen voidaan luoda erilaisia asumisratkaisuja kuten ryhmäasuntoja, joihin on toteutettu ryhmämuotoista asumista. Kullakin asukkaalla on oma asuintila ja niiden lisäksi asumisyksikköön kuuluvat asukkaiden arkea tukevat yhteiset tilat. Henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden. Samaan vuokra-asuntokohteeseen voidaan liittää asuntoryhmiä, joka käsitetään muutaman asunnon, kuten yksiöiden tai kaksioiden ryhmäksi, jolla on yhteistilat välittömässä läheisyydessään. Asukkailla on omat asuntonsa mutta ryhmään kuuluvat myös yhteiset tilat. Henkilökunta on paikalla päivisin tai ympärivuorokauden. Lisäksi vuokra-asuntokohteessa voi olla erillisiä asuntoja, jotka sijaitsevat tavallisen asutuksen lomassa. Asumiseen ei kuulu henkilökuntaa, mutta asukkaalla voi olla henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö, tai tukipalvelut asunnon ulkopuolella. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestä-

4 miseksi vuosina , ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Hallitus edistää jokaisen mahdollisuuksia tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yk si löl linen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen edellyttävät monia toimenpiteitä asuntotarjonnan lisäämisen ohella, tärkeimpinä yksilöllistä asumista tukevat palvelut. Kehitysvammaisten uuden palveluasumisyksikön suunnittelu Antinkankaalle on toteutettu kiireellä, eikä kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja ole riittävästi ehditty pohtia. Myöskään kaikki mahdolliset vaihtoehdot eivät ole olleet valmistelijoiden tiedossa, vaan on tarkasteltu pelkästään kahta eri vaihtoehtoista investointiratkaisua kaupungin omistamille tonteille. Suunnittelutyössä on keskitytty olemassa olevan akuutin tarpeen pikaiseen tyydyttämiseen. Antinkankaalle suunniteltu 25-paikkainen yksikkö täyttyisi jo perustamisvaiheessa nykyisistä korvaavissa tiloissa olevista kehitysvammaisista. Tontin koko mahdollistaisi vain 200 m2 laajennusosan, joka ei kattaisi tulevaisuuden tarvetta. Toisaalta Antinkankaalle suunniteltu yksikkö ei ole valtakunnallisten linjausten mukaisesti yksilöllinen asumisratkaisu, vaan on jo lähtötilanteessa liian iso laitosmainen yksikkö. Lääninhallituksen ohjaus- ja valvontakäynnistä tehdyssä muistiossa velvoitetaan kiinnittämään erityistä huomioita kehitysvammaisten asumiseen. Ympäristöministeriön raportin ehdotuksissa kiinnitetään huomioita myös asumiskustannusten hallintaan. Pääosa kehitysvammaisista henkilöistä elää kansaneläkkeen varassa, joten heidän toimeentulonsa on niukkaa. Asumiskustannukset on saatava kohtuullisiksi erilaisten avustusten avulla. Investointina Antinkankaan uusi yksikkö tulisi maksamaan noin 2,2 M, joten myös kaupungin talouden näkökulma edellyttää vaihtoehtoisten järjestämistapojen kartoittamisen. Kaupunginranta monipuolisuutensa ansiosta tukisi myös muiden vammaisten asuntotilannetta. Heille olisi mahdollista rakentaa esteettömiä vuokra-asuntoja samaan kerrostaloon/kerrostaloryhmittymään. Tällöin henkilökohtaisen avustajan olisi mahdollista toimia porrastetusti useammalla vammaisella henkilöllä avustajana. Tällä hetkellä Raahessa on 8 vammaista, joilla on henkilökohtainen avustaja vähintään 8 tuntia päivässä ja he asuvat akselilla Pattijoki-Saloinen. Kaiken kaikkiaan lähes 40 henkilöllä on henkilökohtainen avustaja muutaman tunnin ajan päivittäin. Ihmisen vammautuessa kaupungin tulee vammaispalvelulain mukaan hoitaa ja kustantaa vammautuneen henkilön asuntoon tarvittavat muutostyöt. Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset oikeudet, kalliit entisen asunnon muutostyöt vähenisivät, kun tarjolla olisi uusia esteettömiä asuntoja ja näin ollen vammaispalvelun kustannuksia voitaisiin pienentää. Vammaiselle henkilölle tehtävän asunnon

5 muutostyön kustannukset ovat (luiskan rakentaminen) eurosta jopa euroon (märkätilojen muutokset). Vammaispalveluissa on odotettavissa muutaman vuoden sisällä useita asunnon muutostöitä ja tuetun asumisen tarvetta asiakkaiden kunnon heikentyessä. Sijainniltaan kaupunginranta tukisi vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista palvelujen ollessa lyhyiden etäisyyksien säteellä. Perustamisvaiheessa Kotihoitokeskus sijoitettiin osoitteeseen Varikkotie 6. Tästä jouduttiin kuitenkin lyhyen ajan sisällä muuttamaan korvaaviin tiloihin talon kosteusongelman takia. Kotihoitokeskus sijaitsee tällä hetkellä Kummatissa, jonne on sijoitettu kaksi vanhustyönohjaajaa, toimistosihteerit ja Maininki/Saloinen kotihoitotiimi. Palvelutalo Kreivinajassa toimii Kreivinaika/kantakaupungin kotihoitotiimi ja Pattijoen kotihoitotiimi toimii Palvelukeskus Kotirannan yhteydessä. Kaikki toimipisteet ovat nykyisellään auttamat to masti liian ahtaita ja epäkäytännöllisiä ja niistä puuttuu mm. kunnollinen kokous/raportointitila. Tällä hetkellä Kummatin toimipisteessä on 24 työntekijällä käytettävissä 262 m2. Vuokran vuosikustannus on vajaa euroa. Kreivinajassa tilaa on kaksi huonetta, noin 100 m2 ja työntekijämäärä 19. Vuokran vuosikustannus on noin euroa. Pattijoen 10 kotihoidon työntekijän käytössä on kaksi huonetta, yhteensä noin 50 m2, joiden vuokrakustannukset ovat vuositasolla noin euroa. Kotihoitokeskuksen keskittäminen yhteen toimipisteeseen, kaupunginrantaan, palvelisi paremmin asiakkaita ja kotihoidon palvelujen organisointia. Tilantarve kotihoitokeskuksessa olisi noin 700 m2 yhteensä 43 työntekijälle, jonka lisäksi Kotirantaan jäisi toimitilat Pattijoen alueen työntekijöille. Uutta kotihoitokeskusta voitaisiin käyttää myös henkilökohtaisten avustajien tukikohtana. Kaupunginrantaan on suunniteltu rakennettavaksi myös elinkaariasuntoja, joten kotihoitokeskuksesta annettavat lähipalvelut tukisivat vanhuspoliittisen strategian tavoitetta kotihoidon ensisijaisuudesta ja laitoshoidon vähentämisestä Vammaispalvelujen tiimipalaverissa keskusteltiin kehitysvammaisten palveluasuntojen sijoittamisesta kaupunginrannan ja raatihuoneen puiston rakennushankkeeseen. Vaihtoehto todettiin hyväksi ja se noudattaisi myös valtakunnallista linjausta integroida kehitysvammaisten asuminen tavallisiin asuntokohteisiin. Kodit voitaisiin tässä ratkaisussa suunnitella esimerkiksi kolmeksi 10-asunnon ryhmäkodiksi, jotka jakaantuvat kahteen 5-asunnon soluun. Ryhmäkodit olisi hyvä suunnitella fyysisesti lähelle toisiaan, jotta henkilöstöresurssien yhteiskäyttö erityisesti yöllä olisi mahdollista. Oman pihan puuttuminen ei ole erityinen ongelma ja kulkeminen Kuuttiin onnistuu oikein hyvin. Rakennushankkeeseen suunnitellut vammaismitoitetut asunnot voisivat olla itsenäisiä, mutta ne voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pienen oleskeluaulan ympärille. Tällä ratkaisulla niitä voitaisiin soveltaen käyttää sekä ryhmämuotoiseen että itsenäiseen asumiseen. Asukkaalla on oma asunto, mutta hän voi halutessaan osallistua naapuruston kanssa yhteisölliseen kanssakäymiseen. Tarvittava apu voidaan järjestää keskitetysti vammaisavustajien ja kotihoidon

6 toimesta, yöavun tarve voidaan kattaa esimerkiksi kehitysvammaisten palveluasumisen tai kiertävän yöpartion avulla. Valmistelijat kutsuivat omaisten edustajat palaveriin, jossa heille kerrottiin suunnittelutilanne ja tarkoitus selvittää myös kaupunginranta ja raatihuoneen puisto vaihtoehtoisena sijoituspaikkana uudelle rakennettavalle kehitysvammaisten palvelukodille. Raahen Seudun kehitysvammaisten tukiyhdistys kutsui koolle Kuuttiin yleisen kokouksen , jossa selvitettiin asunto-asiaa osallistujille. Kokouksessa käsiteltiin pääasiassa Gellmanin ryhmäkodin sijoittamista joko Antinkankaalle tai kaupungin rantaan. Kokouksessa paikalla olleiden omaisten ja yhden Gellmanin työntekijän tahto oli, että kehitysvammaisten tulee ehdottomasti saada asua ensimmäisessä kerroksessa ja että heillä tulee olla käytettävissä turvallinen oma piha. Omatoimisuuden säilyttämiseksi Kuutin tulee olla kävelymatkan päässä. Omaisten mielestä Antinkankaan asuntola tulee toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Omaisten saaman käsityksen mukaan henkilöstöä oltaisiin kuultu, joka on valmistelijoiden taholta todettu virheelliseksi väittämäksi. Tukiyhdistyksen edustajat toimittivat tukiyhdistyksen kokousmuistion sosiaalipalvelukeskukseen Liite 1/4. Valmisteluvaiheessa asiasta on keskusteltu ainoastaan vammaispalvelujen tiimipalaverissa, joka oli kirjattu myös omaisille annettuun yhteenvetoon. Henkilöstön mukana oleminen on tärkeää siinä vaiheessa, kun varsinainen yksityiskohtainen suunnittelutyö aloitetaan. Tässä vaiheessa on tarkoitus kokonaisvaltaisesti tarkastella kehitysvammaisten asumisen järjestämistä eri tasoisten asumismuotojen osalta sekä myös ennakoitua tulevaa tarvetta varten. Gellmanin ryhmäkodin tarve on akuutein, mutta asuminen on tarkoitus tulevaisuudessa järjestää avun tarpeen mukaisesti pienemmissä yksiköissä valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Omaisten esittämä vaatimus ensimmäisestä kerroksesta ja omasta pihasta otetaan kartoituksessa huomioon. Valmistelijat: vt. perusturvajohtaja Kirsti Isokoski ja vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Maija Laitila Päätösesitys (vt. perusturvajohtaja): perusturvalautakunta päättää, että kehitysvammaisten palveluasumisen vaihtoehtoisena sijoituspaikkana selvitetään myös YIT:n kaupunginrantaan suunnittelema uudishanke sekä mahdollisuus sijoittaa vammaisten asuntoja samaan yhteyteen. Suunnittelussa huomioidaan lääninhallituksen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Ympäristöministeriön valtakunnalliset suositukset kehitysvammaisten asumisesta

7 selvitetään myös mahdollisuus sijoittaa kotihoitokeskus samaan YIT:n rakennushankkeeseen selvityksissä huomioidaan myös kustannusvaikutukset. Perusturvalautakunta: Hyväksyi esityksen ja päätti lisäksi todeta, että kehitysvammaisten palvelukodin suunnittelu Antinkankaalle etenee valtuuston päätöksen mukaisesti.