KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT JOHDANTO Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa. Perustan tälle kehitykselle luovat Suomen perustuslaki ja YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa. Keskeisiä periaatteita ovat myös tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksisista sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012) Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoksista ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla korvaavia yksilöllisiä palveluja. Kuntien on varmistettava asiakkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuus. Palvelujen uudistaminen vaatii henkilöstöltä uudenlaista osaamista ja asiakaskeskeisiä toimintatapoja. Lähipalvelut mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012). OKULI ALUEEN KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN NYKYTILANNE Liperin kunta ja Outokummun kaupunki ostavat pääsääntöisesti kehitysvammaisten asumispalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisessa autetun ja ohjatun asumisen ostopalveluissa asuu 29 liperiläistä (2013) sekä 18 outokumpulaista asiakasta. Ostopalvelua tuottavat yksityiset säätiöt, järjestöt ja yritykset. Kehitysvammaisten asumispalvelua ostetaan eniten Honkalampisäätiöltä, jossa asumisen vuorokausihinta on vähimmillään 117 /vrk, enimmillään 132 /vrk. Kehitysvammaisten asumisen ostopalveluissa suurin päivähinta on 240 /vrk. Liperiläisten kehitysvammaisten asumisen ostopalvelujen kustannukset olivat vuonna 2012, Outokumpulaisten kehitysvammaisten asumisen ostopalvelujen kustannukset olivat vuonna 2012, Liperin kunnalla on omaa kehitysvammaisille suunnattua asumispalvelua Uuden Toimelan päivä- ja työ

2 toimintakeskuksen yhteydessä. Kyseisessä yksikössä on asunto 6-8 asiakkaalle, jotka pystyvät asumaan asumisenohjaajan tuen avulla. Outokummun kaupungilla on Onnikodin yhteydessä kuuden kehitysvammaisten asumisen yksikkö. KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN TARVE Asumispalvelujen tarve lisääntyy lähivuosina, sillä lapsuuden kodistaan itsenäistyvät nuoret ja iäkkäiden vanhempien luona asuvat kehitysvammaiset tarvitsevat erilaisia asumispalveluja ja laitoshoidon purkaminen edellyttää laitoshoidossa oleville uusia asumisratkaisuja. Nuoret kehitysvammaiset ovat käyneet ammatillisen koulutuksen tai työelämään valmentavan koulutuksen, joten heillä on enemmän valmiuksia selvitä päivittäisistä toiminnoista kuin vanhemmilla henkilöillä. Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin omaa asumispalvelutuotantoa tulee vahvistaa siten, että asumispalvelu pystytään järjestämään osittain kunnan omana toimintana. Tavoitteena on, että myös laitoksesta kevyempiin vaihtoehtoihin siirtyminen on mahdollista. Kehitysvammaisen avohuollon asumismuotojen luokitus Tuetulla asumisella tarkoitetaan sitä, että asukas asuu omassa asunnossa normaalissa ympäristössä ja saa apua yksilöllisen tarpeen mukaan. Asukas selviää muutoin itsenäisesti, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta. (Kehitysvammaisuus, 2009, 174) Ohjatulla asumisella tarkoitetaan sitä, että asukas selviää muuten itsenäisesti, mutta tarvitsee apua lähinnä aamuisin ja iltaisin. Ohjatussa asumisessa yövalvontaa ei ole järjestetty. (Kehitysvammaisuus, 2009, 174) Autetulla asumisella tarkoitetaan sitä, että henkilö tarvitsee koko ajan läsnä olevaa henkilökuntaa. Asukkaiden tarpeet ovat perushoidon alueella. Autettuun asumiseen sisältyy yövalvonta. (Kehitysvammaisuus, 2009, 174). Liperi Kunnan omaa asumispalvelua tulee vahvistaa, koska asumispalveluiden lisätarve Liperissä lisääntyy vuoteen 2018 mennessä. Lisätarve on autetusta-, tuetusta-, ohjatusta asumisesta. Liperissä tarvitaan vuoteen 2018 mennessä vähintään 20- paikkainen yksikkö, jossa on mahdollista asua sekä autetusti, että tuetusti/ohjatusti (15- paikkaa autetun asumisen asiakkaille, 5- paikkaa tuetun/ohjatun asumisen asukkaille). Yksikkö tulisi sijaita Liperin kirkonkylän alueella. Asumispalvelua tarvitsevat

3 itsenäistyvät nuoret kehitysvammaiset ja iäkkäiden vanhempien kanssa asuvat kehitysvammaiset sekä ikääntyvät tukiasunnoissa asuvat kehitysvammaiset. Outokumpu Kunnan omaa asumispalvelua tulee vahvistaa, koska asumispalveluiden lisätarve Outokummussa lisääntyy vuoteen 2018 mennessä. Suurin lisätarve on tuetusta- ja ohjatusta asumisesta, mutta myös autetun asumisen palvelua tarvitaan. Outokummussa tarvitaan vuoteen 2018 mennessä vähintään 15- paikkainen yksikkö, jossa on mahdollista asua tuetusti/ohjatusti sekä 5-8 paikkainen autetun asumisen yksikkö. Yksikkö tulisi sijaita Outokummun keskustan alueella. Asumisen ohjaajan tuen tarve lisääntyy oleellisesti lähimmän viiden vuoden sisällä, jolloin yhden asumisen ohjaajan työpanos on riittämätön. KEHITYSVAMMAISTEN ASIAKKAIDEN ASUMISPALVELUJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET TILOJEN SUHTEEN Kehitysvammaisille suunnattujen tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kehitysvammaisten henkilöiden asumisen laatusuositus vuosille Kyseisen ohjeen mukaan asumisryhmien palveluasuntojen tulee sijaita keskustan tuntumassa ns. normaaliasutuksen keskellä, jolloin voidaan järjestää asukkaiden työssäkäynti, omatoiminen asiointi, sosiaalisten suhteiden ylläpito sekä harrastukset. Asuntojen tilavuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska vammaisilla on käytettävissä paljon apuvälineitä, jolloin rakennuksissa tulee olla riittävät säilytystilat. Henkilökohtaisten tilojen mitoitus tulisi olla yksiöissä vähintään 35 m2 ja kaksioissa vähintään 45 m2. Henkilökohtaisten tilojen suositeltu neliömäärä ryhmämuotoisessa asumisessa on vähintään 25 m2. Henkilökohtaisten asuintilojen tulee sisältää seuraavat elementit: oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla, henkilökohtaiset säilytystilat, lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä, parveke tai piha alue ja riittävät viestintäyhteydet, jotka mahdollistavat riittävän sosiaali ja turvatekniikan. Vammaisten asumisyksiköitä suunniteltaessa on huomioitava, että etäisyys sijoituspaikkakunnan palveluihin on lyhyt, jolloin se mahdollistaa asukkaiden omatoimisen asioinnin ja virkistyksen. Tilojen tulee olla toimivia ratkaisuja, jokaiselle asukkaalle on oma huone. Asumisyksiköiden välittömässä ympäristössä tulee olla omaa piha-aluetta, jota voidaan käyttää turvalliseen yhdessäoloon.

4 Asumisyksikkö tulisi toimiman itsenäisenä yksikkönä, mutta toiminnallista synergiaa syntyy yhtenäisistä teknisistä tiloista, laitoskeittiöstä, jätehuollosta, väestönsuojasta tietotekniikkajärjestelmät ja automaattinen palosammutusjärjestelmästä sekä kiinteistönhuollosta. (Helsingin kaupunki, 2010). Ryhmäasumisessa on myös huomioitava yksityisyyden mahdollistaminen, jolloin riittävään äänieritykseen tulee olla riittävä. Fyysiset tilat ovat esteettömät ja niissä on turvallista liikkua. Vammaisille suunnatun asumisyksikön suunnittelussa esteettömyys on välttämätöntä. Esteettömyyteen liittyy mm. seuraavia näkökulmia: tiloissa ei ole liian suuria tasoeroja ja kynnyksiä, henkilökohtaiset pesutilat ovat tilavia ja ne on varustettu siten, että sekä asukas että avustava työntekijä voivat siellä toimia turvallisesti; piha alue on esteetön ja turvallinen; tiloissa ja pihalla on riittävä valaistus. Rakentamisen lähtökohtana voidaan ajatella asuntojen muuntuvuutta ja ns. moduuliajattelua, joka mahdollistaa asuntojen joustavan muokkaamiseen uusiin käyttötarkoituksiin esim. yksittäisten yksiöiden yhdistäminen tarvittaessa myöhemmin kaksioiksi. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta). ASUMISYKSIKÖN RAKENTAMISKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖRAKENNE Asumisyksikön toiminta on huoneenvuokralain alaista toimintaa, jolloin asukkaat tekevät vuokrasopimuksen ja maksavat vuokraa. Helsingin kaupunki on edelläkävijä kehitysvammaisten laitosasumisen purkamisessa. He ovat kehittäneet kehitysvammaisten asumispalveluja, joista myös Okulin alueella voidaan ottaa mallia. Liitteenä Helsingin kaupungin ASU-hankkeen suunnitelmat joita käytetään esimerkkeinä. Helsingin kaupungin asumispalveluhanke 13- paikkaisen Aurinkorinteen (autistisia kehitysvammaisia varten) kustannusarvio oli vuonna 2011, 3,04 milj. euroa (alv 0%) ja euroa / brm² (alv 0%) RI= hintatasossa 12/2010. hyötyala 886 hym², bruttoala 1199 brm² ja huoneistoala 903,5 m². Aurinkorinteen henkilöstörakenne on tarpeisiimme ylimitoitettu. Liperin asumispalveluyksikön henkilöstömäärä voisi olla alustavan arvion mukaan kymmenen ohjaajaa, vähintään lähihoitajan peruskoulutuksella. Asumispalveluyksikössä ei välttämättä tarvita sairaanhoitajaa ja osastonhoitajaa. Yksikön esimiestehtävät voidaan

5 hoitaa synergiaetuna yhteisesti kunnan toisen yksikön kanssa. Sairaanhoidolliset palvelut voidaan hankkia tarvittaessa kotisairaanhoidon avulla. Oman tuotannon hinnat ovat olleet halvemmat, alle 100 euroa hoitopäivää kohden, joten voidaan arvioida, että omana tuotantona palvelu pystytään järjestämään uusissakin tiloissa % halvemmalla. Laskennallisen arvion mukaan ostopalveluissa hoitopäivän ollessa 125. Asiakkaan hoito vuodessa maksaa Kymmenen ohjaajan arvioidut vuosittaiset palkkakustannukset lisineen Aurinkorinteen esimerkin mukaisesti olisivat Viisitoista autetun asumisen ostopalvelun asiakasta maksaa vuodessa euroa päivähinnan ollessa 125. aurinkolahti HENKILÖSTÖ lkm nimike palkka /kk/hlö palkka/vuosi/ hlösivukulut/ ilta- yö etc lisät +35% palkkakust. henkilö henkilö yhteensä 18 ohjaaja sairaanhoitaja osastonhoitaja Lähteet Kaski, M., Manninen. A., Pihko. H Kehitysvammaisuus. Helsinki. WSOY. Kehitysvammaisten räätälöity asuntoryhmä Aurinkolahti. Hankesuunnitelma Helsingin kaupunki. Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15.Helsinki 2012.

6 Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4.