Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 122/2008 vp Maa- ja metsätilallisten oikeus starttirahaan Eduskunnan puhemiehelle Starttirahan tarkoituksena on edistää yrittäjyyttä ja työllistymistä. Starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentulo sinä aikana, kun yritystoimintaa käynnistetään ja toiminta vakiintuu. Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on mm. se, ettei yritystoimintaa ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Maa- ja metsätalouden veroilmoitusta tekevien osalta starttirahan saaminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. Maatalouden harjoittajan tulos otetaan verotuksessa huomioon jaettavana yritystulona. Tästä yritystulosta tehdään vuosittain veroilmoitus. Maa- ja metsätilallisista useimmilla on Y-tunnus, vaikka heidän toimintansa ei ole mitenkään yritysmäistä. Y-tunnuksen omistaminen ei yksin ole este starttirahan saamiselle, mutta jos Y-tunnuksen omistajalla on esimerkiksi maatila, jota ei itse kannattaisi viljellä, estää se starttirahan saamisen. Toinen este starttirahan saamiselle voi muodostua esimerkiksi maa- ja metsätilallisten hyvin pienestä yritystoiminnasta, jolla ei voi elää mutta jota on jouduttu harjoittamaan esimerkiksi työttömyyden ohella. Tällaisten tekijöiden vuoksi maa- ja metsätalouden harjoittajien on huomattavasti vaikeampaa aloittaa yritystoimintaa kuin muiden. Starttirahan myöntämisperusteita ja yritystoiminnan määrittelemistä on syytä täsmentää siten, että starttirahan voivat saada myös ne maaja metsätilalliset, joilla on ollut hyvin pienimuotoista yritystoimintaa aiemmin ja jotka nyt harkitsevat yrittäjiksi ryhtymistä esimerkiksi työttömyyden takia. Muutos parantaisi todennäköisesi myös työllisyysastetta, joka on starttirahan ensisijaisena tarkoituksena. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo taata maa- ja metsätalouden harjoittajille nykyistä oikeudenmukaisemman kohtelun yrityksen perustamisen ja starttirahan saannin suhteen, mitä hallitus aikoo tehdä, että maa- ja metsätalouden veroilmoituksen tehneiden oikeus starttirahaan voi parantua ja miten hallitus aikoo parantaa maa- ja metsätilallisten mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen ja starttirahan saantiin? Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2008 Sari Palm /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 122/2008 vp: Miten hallitus aikoo taata maa- ja metsätalouden harjoittajille nykyistä oikeudenmukaisemman kohtelun yrityksen perustamisen ja starttirahan saannin suhteen, mitä hallitus aikoo tehdä, että maa- ja metsätalouden veroilmoituksen tehneiden oikeus starttirahaan voi parantua ja miten hallitus aikoo parantaa maa- ja metsätilallisten mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen ja starttirahan saantiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää työllisyysmäärärahoista työllistämistukena yrittäjäksi ryhtyvälle. Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahaa koskevat säännökset ovat julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa ja myöntämisen edellytykset julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Em. asetuksen mukaan starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla arvioidaan olevan yrittäjäkokemuksen tai -koulutuksen lisäksi muutoin riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan yritystoiminnan laatu ja vaativuus huomioon ottaen. Lisäksi edellytetään, että aloitettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytyksiä kannattavaan toimintaan, ettei yritystoiminta käynnistyisi ilman hakijalle myönnettävää tukea, ja ettei myönnettävä tuki vääristä samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua. Lisäksi edellytyksenä on, että starttirahalla aloitettavaa yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Starttirahan myöntämiselle ei ole perusteita tilanteessa, jossa yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulo on muutoin turvattu. Starttirahaa ei voida myöntää, jos starttirahan hakija saa samalta ajalta esimerkiksi palkkaa tai korvausta tekemästään yritystoimintaan liittymättömästä työstä. Starttirahan myöntämisestä päättää työvoimatoimisto, eikä kenelläkään ole subjektiivista oikeutta starttirahaan. Työvoimatoimisto ottaa harkinnassaan huomioon muun muassa voimassa olevat säännökset ja ohjeet sekä starttirahaa hakevan toimeentulon tarpeen. Starttirahapäätöstä tehdessään työvoimatoimisto selvittää yritystoiminnan alkamisen aina tapauskohtaisesti. Starttirahalla aloitettavan yritystoiminnan tulee olla starttirahan saajalle uutta yritystoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa TE-keskuksille ja työvoimatoimistoille vuosittain ohjeet säännösten soveltamisesta. Vuonna 2007 annetun työministeriön ohjeen mukaan arvioitaessa yritystoiminnan aloittamista voidaan käyttää apuna työttömyysturvalain ja työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä. Em. lain (1290/2002) mukaan yritystoiminta voidaan katsoa aloitetuksi aikaisintaan varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan aloittamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu. 2

3 Ministerin vastaus KK 122/2008 vp Sari Palm /kd Jos yritystoiminnan valmisteluun liittyy poikkeuksellisen työllistäviä työvaiheita, toiminta on asetuksen (1351/2002) mukaan katsottava aloitetuksi jo ennen varsinaisen tuotannollisen toiminnan alkamista. Yritystoiminta, josta on tehtävä kaupparekisteri-ilmoitus, on katsottava aloitetuksi viimeistään sinä päivänä, jona tuosta ilmoituksesta on tehty merkintä kaupparekisteriin, jollei yrittäjä muuta näytä. Yrittäjä voi näyttää yritystoiminnan alkaneen myöhemmin esimerkiksi esittämällä selvityksen siitä, että yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten ja ennakkoperintärekisteriin vasta kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen tai verotustiedot siitä, ettei yrityksellä ole ollut toimintaa. Jos starttirahaa hakeva henkilö on tehnyt yhtiön tai toiminimen rekisteröinnin lisäksi ainoastaan vähäisiä yritystoiminnan valmisteluun liittyviä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi toimitilojen hankinta tai yritystukien hakeminen, yritystoiminnan katsotaan alkavan vasta varsinaisen taloudellisen tai tuotannollisen toiminnan käynnistyessä. Jos yritystoiminnan valmisteluun on liittynyt poikkeuksellisen työllistäviä työvaiheita, kuten esimerkiksi laajoja markkinaselvityksiä tai toimitilojen rakennus- ja muutostöitä, yritystoiminnan voidaan katsoa alkaneen jo ennen varsinaisen tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan käynnistymistä. Se, että starttirahan hakijalla on esimerkiksi Y-tunnus, ei sinällään johda kielteiseen starttirahapäätökseen. Tällöin työvoimatoimisto tarkastelee em. tekijöiden perusteella starttirahapäätöstä tehdessään, onko yritystoiminta aloitettu. Jos yritystoimintaa ei ole aloitettu, voidaan starttiraha myöntää, jos starttirahan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Starttirahaa ei voida myöntää jo aloitettuun yritystoimintaan. Sillä ei ole merkitystä, minkä laajuisesti yritystoimintaa harjoitetaan. Starttirahaa ei voida myöntää tilanteessa, jossa sivutoimisena yrittäjänä toiminut laajentaa toimintaa kokopäivätoimiseksi yritystoiminnaksi. Sen sijaan jos sivutoimista yritystoimintaa harjoittava aloittaa yritystoiminnan uudelle toimialalle, starttiraha voidaan myöntää tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Yhtenä starttirahan myöntämisedellytyksenä on, että aloitettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytyksiä kannattavaan yritystoimintaan. Työvoimatoimisto voi arvioida kannattavan yritystoiminnan ja muita starttirahan myöntämisen edellytyksiä asiantuntijapalveluin asiantuntijalausunnon avulla. Asiantuntijapalvelut voidaan hankkia joko ostopalveluna tai viranomaisyhteistyönä. Säädöksissä ja ministeriön ohjeessa ei ole rajoitettu starttirahan myöntämistä minkään toimialan osalta. Starttirahaa voidaan siis myöntää esimerkiksi maa- ja metsätalouden toimialalle, jos starttirahan myöntämisedellytykset täyttyvät. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on parantanut starttirahajärjestelmän toimivuutta pidentämällä starttirahajakson enimmäiskeston 18 kuukauteen aiemmasta 10 kuukaudesta sekä vakinaistamalla ns. starttirahakokeilun vuoden 2008 alusta alkaen. Uudistuksen myötä starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaisiksi yrittäjäksi ryhtyville. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008 Ministeri Mauri Pekkarinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 122/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Hur ämnar regeringen garantera att de som bedriver jord- och skogsbruk bemöts rättvisare i samband med startande av företag och erhållande av startpeng, vad ämnar regeringen göra för att de som inlämnat skattedeklaration för jordoch skogsbruk kan få bättre rätt till startpeng och hur ämnar regeringen förbättra möjligheterna att starta företag och få startpeng för personer med lant- och skogsgårdar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Startpeng är ett prövningsbaserat understöd som kan beviljas av sysselsättningsanslag som sysselsättningsstöd för dem som blir företagare. Med startpeng säkerställs företagarens utkomst under den tid som beräknas gå åt till startandet och etableringen av företagsverksamheten. Bestämmelser om startpeng finns i lagen om offentlig arbetskraftsservice och bestämmelser om förutsättningarna för beviljandet i statsrådets förordning om förmåner som hör till offentlig arbetskraftsservice. Enligt ovan nämnda förordning förutsätter beviljandet av startpeng att sökanden förutom företagarerfarenhet eller sådan utbildning som behövs för företagarverksamheten också i övrigt bedöms ha tillräckliga förutsättningar att klara av den tilltänkta företagsverksamheten, med beaktande av typen av och kraven på företagsverksamheten. Därtill förutsätts att det företag som sökanden ämnar starta har förutsättningar att bli lönsamt, att företagsverksamheten inte skulle kunna inledas utan att sökanden beviljas stöd, och att det beviljade stödet inte snedvrider konkurrensen mellan andra som erbjuder samma produkter eller tjänster. Därtill förutsätts att den företagsverksamhet som stöds med startpeng inte har inletts innan beslut om att stöd beviljas har fattats. Det saknas grund för beviljande av startpeng i situationer där utkomsten för den som startar företag har tryggats på annat sätt. Startpeng kan inte beviljas om sökanden under samma tid till exempel får lön eller ersättning för arbete som inte hör till företagsverksamheten. Det är arbetskraftsbyrån som fattar beslut om beviljande av startpeng, och ingen har subjektiv rätt till stödet. Arbetskraftsbyrån beaktar i sin prövning bland annat gällande bestämmelser och anvisningar samt utkomstbehovet hos den som ansöker om startpeng. När arbetskraftsbyrån fattar beslutet om startpeng tar man alltid från fall till fall reda på tidpunkten för inledandet av företagsverksamheten. Den företagsverksamhet som inleds med startpeng bör vara ny för den som får startpeng. Arbets- och näringsministeriet ger årligen arbetskrafts- och näringscentralerna anvisningar om tillämpningen av bestämmelserna. Enligt arbetsministeriets anvisning som utfärdats 2007 kan man vid bedömningen av tidpunkten för inledandet av företagsverksamheten dra nytta av bestämmelserna i lagen om utkomstskydd för arbetslösa och statsrådets förordning om arbetskraftspolitiska förutsättningar för ar- 4

5 Ministerns svar KK 122/2008 vp Sari Palm /kd betslöshetsförmåner. Enligt ovan nämnda lag (1290/2002) kan företagsverksamheten anses ha påbörjats tidigast då den egentliga produktionen eller ekonomiska verksamheten inleddes, om inte annat följer av särskilda skäl. Om exceptionellt sysselsättande arbetsskeden ansluter sig till förberedelserna för företagsverksamheten, ska verksamheten enligt förordningen (1351/2002) anses ha inletts redan innan den egentliga produktionsverksamheten börjar. Sådan företagsverksamhet över vilken anmälan ska göras i handelsregistret ska anses ha inletts senast den dag en anteckning om denna anmälan gjordes i handelsregistret, om företagaren inte visar något annat. Företagaren kan visa att företagsverksamheten inletts senare till exempel genom att visa upp en redogörelse för att företaget har införts i registret över mervärdesskattepliktiga och förskottsuppbördsregistret först efter att det införts i handelsregistret, eller beskattningsuppgifter om att företaget inte har bedrivit verksamhet. Om den som ansöker om startpeng utöver registreringen av företaget eller firmanamnet endast genomfört obetydliga åtgärder i anslutning till förberedelserna för företagsverksamheten, som till exempel skaffat lokaler eller ansökt om företagsstöd, anses företagsverksamheten börja först när den egentliga ekonomiska verksamheten eller produktionen inleds. Om exceptionellt sysselsättande arbetsskeden har anslutit sig till förberedelserna för företagsverksamheten, som till exempel omfattande marknadsundersökningar eller byggnads- eller ändringsarbeten på lokalerna, ska verksamheten anses ha inletts redan innan den egentliga produktionen eller ekonomiska verksamheten börjar. Att den som ansöker om startpeng till exempel har FO-nummer, resulterar inte i sig till ett negativt beslut om startpeng. Då undersöker arbetskraftsbyrån utgående från ovan nämnda faktorer om företagsverksamheten har inletts i samband med att man fattar beslutet. Om företagsverksamheten inte har inletts, kan startpeng beviljas om de andra förutsättningarna för beviljande uppfylls. Startpeng kan inte beviljas för företagsverksamhet som redan inletts. Det saknar betydelse i vilken skala företagsverksamhet bedrivs. Startpeng kan inte beviljas i situationer där en person som bedrivit företagsverksamhet som bisyssla utvidgar sin verksamhet till företagande på heltid. Om den som bedrivit företagsverksamhet som bisyssla däremot startar företagsverksamhet inom en helt ny bransch, kan startpeng beviljas enligt prövning från fall till fall. En av förutsättningarna för beviljande av startpeng är att det företag som sökanden ämnar starta har förutsättningar att bli lönsamt. Arbetskraftsbyrån kan bedöma huruvida företagsverksamheten blir lönsam och andra förutsättningar för beviljande av startpeng med hjälp av sakkunnigtjänster i form av expertutlåtanden. Sakkunnigtjänsterna kan antingen skaffas som köptjänst eller som myndighetssamarbete. I författningarna och ministeriets anvisning finns inte begränsningar som medför att startpeng inte kunde beviljas för en viss bransch. Startpeng kan alltså till exempel beviljas för jordoch skogsbruksbranschen, om förutsättningarna för beviljande av startpeng uppfylls. Statsminister Matti Vanhanens andra regering har förbättrat startpengsystemets funktion genom att den maximala stödtiden förlängdes till 18 månader från tidigare 10 månader samt genom att det så kallade startpengsförsöket gjordes permanent vid ingången av I och med reformen kan startpeng förutom arbetslösa arbetssökande också beviljas bl.a. till dem som blir företagare på heltid efter att ha utfört lönearbete, studier eller hemarbete. Helsingfors den 26 mars 2008 Minister Mauri Pekkarinen 5