Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet Visio Uusi elinvoimainen alue. Alavieska. Kalajoki. Merijärvi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet Visio Uusi elinvoimainen alue. Alavieska. Kalajoki. Merijärvi."

Transkriptio

1 Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet Visio 2019 Alavieska Kunnallisten palveluiden sujuva, ketterä ja joustava järjestäminen kunnan omana tuotantona, kuntayhteistyöllä tai ostopalveluna Kuntaselvitykset kuntakohtaisesti tai kuntien yhteistyönä ja kehityskäytävän vahvistaminen, uusi elinvoimainen kunta Uusi elinvoimainen alue Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja kuntien/alueen toimialarakenteen monipuolistaminen Kilpailukyvyn lisääminen II-asteella ja amk-koulutuksessa sekä TKI-toiminnassa alueella ja yliopisto-osaamisen vahvistaminen Pääradan ja Savon radan, 8-, 27- ja 86/63 teiden, tieyhteyksien Pyhäjoelle, Kalajoen sataman ja tietoliikenneyhteyksien kilpailukyvyn vahvistaminen Avointa sektoria kehittävien alueen julkisten yritysneuvontapalveluiden ennakoiva kehittäminen ja tuloksellinen toteuttaminen OEK:n osaamisstrategian päivittäminen ja toteuttaminen Tunnistetaan ennakoiden avainkohteiden kehittämistarpeet ja vaiheittainen edistäminen Vahvistaa ja kehittää seudun ja alueen kriittisiä elinvoimatekijöitä: tavoitteena 2019 nykyistä paremmin toimintaympäristön muutoksiin reagoivat kunnalliset ja alueelliset palvelut ja aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Ylivieska Alueellisen edunvalvonnan ja yhteistyön tehostaminen 4 seutukunnan yhteistyörakenteen selvitys ja edunvalvontastrategian laatiminen/toteuttaminen

2 Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset Alavieska/Timo Kiema

3 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1: Kunnan palvelutuotanto omana ja x) ostopalveluna. Turvallinen asuinympäristö ja hyvät vapaa-ajanpalvelut x) Kohti strategista kumppanuutta Ennakoiva negatiivinen rakennemuutos: Iäkkään väestön osuus kasvaa ja syntyvyys heikko 2016 Ennakoiva positiivinen rakennemuutos: Maakuntauudistus selkeyttää pienen kunnan kannalta mahdollisuuksia keskittyä ja rajautua palveluosaamisen vahvistamisessa Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Korostetaan/kehitetään väljää asumista, kehitetään uuden tyyppistä kuntamarkkinointia, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja päivähoitopaikkojen tarjonnan pitäminen hyvällä tasolla Edistetään työpaikkojen saatavuutta Alavieskassa, lähialueella ja etäyhteysmahdollisuuksia kunnassa Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

4 Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 2: Sijainti valtatie 27 varrella, lähellä päärataa, Ylivieskan ja Kalajoen x) erikoispalveluita ja puolentoista tunnin ajomatkat lentokentille. x) Voidaan nähdä, että Alavieska on vaa an kieliasemassa kuntayhteisyössä eikä seudullista kokonaisuutta. Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Valmistuva kaksoisrata Ylivieskaan Lähi- ja asiointialueen perinteisen julkisen liikenteen tarjonnan kapeutuminen ja niukkeneminen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Kuntien/alueen yhteistyökokeilulla julkiseen liikenteen kehittämiseen (uudet teknologiat/uudet tavat julkiseen liikkumiseen)? Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

5 Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 3: x) Alueellisen ja seudullisen edunvalvonnan tehostaminen Pienten kuntien kannalta kiistaton etu, jossa saattaa kuitenkin kuntien kesken olla eri näkemyksiä, mikä heikentää edunvalvonnan tehoa. Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Erityisesti SOTE:n ja maakuntahallinnon uudistuksen vaikutukset, muuttaako negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan seutuyhteistyötä/kuntayhteistyötä? Jedu, Centria työllistävät alavieskalaisia kuten SOTEpalvelut, jos niitä menetetään mene työpaikkoja, lähipalveluita ja osaamista Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Selvitys, miten seutukunta yhdessä kuntien kanssa on osana laajempaa yhteistyöaluetta, jolla edunvalvontaa ja palvelu/osaamisresursseja turvataan ja kehitetään Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

6 Alavieskan kunnan asemoituminen Alavieskan kunta on haastavassa asemassa, koska se tasapainottaa/vaa an kieliasemassa seudun kahden vahvan kunnan välissä. Alavieska tavoite on säilyttää kunnan perustehtävissä oma vahva palvelutuotanto ja täydentää omaa palvelutuotantoa sopivilla ostopalveluilla. Kunnan ja seudun vetovoiman kannalta strateginen kumppanuus kuntayhteistyössä on todella tärkeää Alavieskan kannalta, mitä sitten tapahtuukin kuntarakenteissa tulevaisuudessa. Pienten kuntien merkitys siinä, syntyykö seudullista voimakasta ja vetovoimaista kuntayhteistyötä, voi olla yllättävän merkittävä eikä ole taakka isoille kunnille Takaisin Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

7 Kalajoki Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 7

8 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1: Vahva yrittäjyys ja monipuolinen toimialarakenne Ennakoiva positiivinen: Fennovoima luo uutta yritystoiminnan kehittymistä Biotalouden mahdollisuuksiin tarttuminen Ennakoiva negatiivinen: Turkistalouden kielto (yksi vahva maaseutuselinkeino) SOTE-uudistus vahvasti keskittymistä vauhdittava uhka (naisten työpaikkojen vähentyminen) Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Jatkuva kehittäminen, Fennovoima hankkeen arviointi/toimenpiteet: mitä kv-toiminta vaikuttaa? Biohiilen (lanta, turve, komposti) kehittämisen Biokaari hanke käynnissä Luonnonvarakeskuksen kanssa SOTE:n edunvalvonta, pohdinta, mitä seutu/aluetasolla tehdään myös miten seutukunnan kannalta TE-toimiston palveluiden muutoksiin reagoidaan SOTE:n yksityisen palvelutuotannon kehittäminen/teknologian hyödyntäminen Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 8

9 Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 2: X) Yksi voimakkaimmin kasvavista matkailukeskuksista Suomessa X) Kalajoelle antaa erityispiirteen ja poikkeavan vetovoimatekijän suhteessa muihin kuntiin, mikä voidaan nähdä seudullisesti pikemmin erottavana tekijänä kuin vetovoimaa luovana tekijänä Ennakoiva negatiivinen rakennemuutos: Uhkana on imagon menettäminen ympäristöriskin toteutuessa (ympäristöriskit voivat olla yllätyksellisiä luonnon muutoksia, ei ihmisen aiheuttamina) Luonnon vetovoimatekijät eivät riitä nykypäivän matkailijalle Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Viestinnän hallinta, jos jotain tapahtuu (kriisiviestintä) ja ennakolta varautuminen niin, että ympäristö pidetään kunnossa Luonnon vetovoimatekijöiden lisäksi on rakennettava aina jotain uutta, näin myös Kalajoella (esim. Marinan alueen kaava) Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 9

10 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Kalajoen syväsatama, kunnan logistinen sijainti ja monipuoliset yhteydet Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Jäänmurtoasia toimii nyt, Rakennerahastouudistuksessa satamat jätettiin ulkopuolella, vaikka teihin ja siltoihin saadaan: uhkana, että TEN satamat saavat vain rahoituksen pienemmät eivät. Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Jos muutoksia jäänmurtoon, pitää hoitaa edunvalvonnalla Tulevalla rakennerahoituskaudella täytyy pitää edunvalvonnalla huoli, että myös muut kuin TENsatamat saavat rahoituksen Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 10

11 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 4: Keskellä kehittyvää Meripohjolan/PMK kehitysvyöhykettä Ennakoiva positiivinen rakennemuutos: Rannikolle pakkautuu yritystoimintaa ja ihmisiä kuitenkin pidettävä huoli, ettei keskity vain Ouluun ja Kokkolaan (Raahen seutu vahvistaa Kalajokea seutukuntaa) Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Edunvalvonnallisesti pitää pitää Kalajokea ja seutukuntaa esillä sekä sellaisia vetovoiman kehittämisen toimenpiteitä, joilla yritystoimintaa ja ihmisiä saadaan Kalajoelle ja seutukuntaan Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 11

12 Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 5: X) Kalajoen Jedun ammattioppilaitos ja Centria ammattikorkeakoulun läheisyys X) Vaikka historialliset syyt ja Jedun Kalajoen yksikkö on paikkansa ansainnut, voidaan se kokea olevan väärässä paikassa alueellisesti Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Pidettävä huoli, ettei keskity vain Nivalaan, hyvä että on vahvat Jedun yksiköt 3 seutukunnan kesken, Ylivieska, Kalajoki ja Nivala Koulutuksessa voidaan joutua tilanteeseen, että on tehtävä vaikeita valintoja, painopisteitä uskallettava tarvittaessa muuttaa. Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Työnjaollista toimintaa kannattaa kehittää 3 vahvan yksikön kesken ja koulutus- ja yrityspalveluiden saatavuutta kehittää niin, että ovat 3 toimipisteessä jaettavissa asiakkaille Koulutuksen tarvetta on ennakoitava ja ohjattava työvoiman tarpeen mukaan joustavasti koulutussisältöjä kehittämällä (Kalajoen kaupunki ja seutukunta tuovat informaatiota elinkeinoelämän tarpeista) Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 12

13 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 6: Asenteena ylläpitää ja kehittää sujuvaa kaupungin palvelutuotantoa ja myönteistä suhtautumista yrittäjyyteen Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Suurimpana uhkana SOTE siirtyminen maakuntakeskukselle, ei enää samassa organisaatiossa (tulee näkymään soteuudistuksissa, on näkynyt valtionosuusuudistuksissa) Uusia mahdollisuuksia luo Elyn aluekehittämistehtävien mahdollinen siirtäminen kunta/aluetasolle aluehallinnon uudistuksessa tai uhkana keskittyminen Ouluun Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Edunvalvonnalla pitää huoli, että tuotantovastuuta SOTE:ssa on Kalajoen kaupungin lähellä alueella, nykyisten toimintojen kehittäminen aluetasolla ja siitä kiinni pitäminen (kuntayhteistyö tärkeää) Aktiivinen ote kunnan elinkeinopolitiikassa ja seututasolla yhdessä kuntien kanssa Elyn tehtävien vastaan ottamiseen (niin, että siitä tule kunnille lisäkustannuksia), Elinkeinopolitiikan ohjauksen tulee olla kunnassa, liittyy maankäyttöön ja kaavoitukseen niin vahvasti Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 13

14 Kalajoen kunnan asemoituminen Rannikolla sijainnin ja voimakkaan matkailun paikkakuntana poikkeaa muista kunnista profiililta ja sijainnilta => luo painetta verkottumiseen kansallisesti (=> tulevaisuudessa kv-verkottumisen paine kasvaa vrt. esim. Lapin matkailukeskukset) Fennovoiman suurhankkeeseen nähden seutukunnan kunnista on parhaimmat hyödyntämismahdollisuudet Selkeästi on Kokkola Kalajoki Pyhäjoki Oulu kehityskäytävässä Ei kuitenkaan pois sulje suuntaa Alavieska Ylivieska Nivala - kehityskäytävä Kalajoelle etu ja haaste meri, rajaa suuntaa länteen, luo myös sataman ja meren kautta muita etuja verrattuna sisämaan kuntiin. Takaisin Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 14

15 Merijärvi Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

16 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1 Kunnalliset palveluiden, ketterä ja joustava palveluiden järjestäjä (luo edellytykset=> asumisen kunta) Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Mikä vaikutus on maakuntahallinnon uudistuksella kunnan kantokykyyn ja palveluiden saatavuuteen? Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Kokeiluna voisi harkita kotipalvelua, kotisairaanhoitoa jonkun kunnan kanssa kimpassa Digitalisaation soveltamisen kärkikunta (slogan viehättävä maaseutumainen asumisympäristö, joka kulkee digitalisaation kärjessä. ) Kärkitila pitää jollain toimilla ansaita => hyödyntää ketterästi olemassa olevia mahdollisuuksia ja satsata niihin älykkäästi ja viisaasti Centria/joku muu tarvittava yhteistyö Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

17 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 2: Turvallinen asuinympäristö, vahva positiivinen paikallisuus ja yhteisöllisyys Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

18 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Sijainti kaupunkikeskusten lisäarvopalveluiden lähellä (ammatilliset koulutus-, työvoimahallinnon palvelut kuntayhteistyössä ja kokeilut, Hanhikivihankkeen läheisyys) Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Sijainti mahdollistaa uusien asukkaiden saamisen. Ammatilliset koulutusmahdollisuudet heikkenevät (oppilaitosverkosto supistuu) tai monimuotoopetus/toteutus luo uusia mahdollisuuksia Maakuntahallinnon uudistus tuo uhkan työvoimapalveluille, mutta voi tuoda uusia kokeilumahdollisuuksia yhteistyössä muitten kuntien/seudun kanssa Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Pystyisikö siihen saamaan jonkun kokeilun, Pyhäjokivarteenhoukuttelevat tontti (maanomistuskysymykset voivat olla haastavia?) Digitalisaation mahdollisuudet markkinoida ja palvella Merijärven kuntaa => pilotti/ kunnat interaktiivisista webbisivuista => innovatiivisten/kuntamarkkinointivälineiden kehittäminen Monimuoto-opetuksen kokeilut ja digitalisaation luomat mahdollisuudet, työssäoppimisen edistäminen Digitalisaation työpaja peruskoulussa tai tähän liittyvä Uudet OPS => koodaus, monialaiset oppimiskokonaisuudet Langaton verkko kuidun kautta, välineitä 164 oppilasta, 30 tablettaja, läppäräitä 40, kalusto on, ohjelmointi mielenkiintoinen, koulutustaso alhainen, lukioon vetovoima vähän kasvanut, Centria toisi enemmän tietoa. Opon innovatiivisuus Nikulan Antti Työllistämispalveluiden uudet kokeilut Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

19 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 4: Maaseutumaisuus, maaseutuyrittäjyys ja sen tuomat mahdollisuudet (rauha, kiireettömyys, luonnon läheisyys, maalaisasema, lähellä hyviä kuntakeskuksia) Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Luontoarvot ja maaseutumaisuus, kiireettömyys on nouseva trendi Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Laserkeilaus järven palauttaminen => uusia yllättävää historiallista näkymää uudelleen ja tarinaa kuntaan, uutta näkyvyyttä. Päätimme palauttaa järven luoda uutta yrittäjyyttä, etätyötä Muutakin maisemasimulointia voisi ideoida => vanhatie Kalajoelle, viehättävä kylänraitti, aittatori jne. sen nykyistä vahvempi hyödyntäminen Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

20 Merijärven kunnan asemoituminen Muodostaa selkeästi oman profiilinsa maaseutumaisimpana kuntana alueella, pieni yhteisö, jossa yhteisöllisyys, talkoohenki korostuu, sijainniltaan edullinen lähellä kaupunkikeskuksia ja Hanhikiven voimalatyömaata. Asemaltaan kuntakentässä/seudulla => tasapainottava kunta (kun vain muistaa omista eduistaan puolensa pitämisen). Maaseutumaisuus, kiireettömyys nousevia trendejä, ympäristö, joka luo innovatiivisuutta vs. iso kaupunki (molemmat ääripäät) (nykyajan ongelma juostaan asiasta toiseen eikä ehditä ajattelemaan). Pienet kunnat tuovat lisäarvoa juoksuyhteiskuntaan, hetkinen ajatellaanpa vähän ennen kuin vedetään johtopäätös. Hyvät mahdollisuudet hyötyä Fennovoimahankkeesta Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema Takaisin

21 Oulainen Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

22 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1: Koulutustarjontana kaikki asteet myös monipuolinen vapaasivistystyö ja musiikkiopisto Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Kustannusleikkaukset, valtio-osuudet 10 % takaisin, mitä otetaan pois (kärkihankkeet) Oppilasmäärät eivät kasva ja alueellinen vetovoima heikkenee SOTE palveluiden yksityistäminen (uhka/mahdollisuus) Yritysyhteistyö/etäopiskelu mahdollisuudet => voi olla uhka/mahdollisuus Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Koulujen profiloituminen Aloitettu yhteistyö musiikkiviikkojen kanssa, valtakunnan tasolla saakka jo Varhaiskasvatuksen kehittäminen Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

23 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 2: Työmoraali on korkea ja väestörakenteessa nuorten osuus on merkittävä Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Väestökehityksessä ikäpyramidin vääristyminen Pysyvästi nuoret syrjäytyvät Osaavan työvoiman rekrytointi vaikeutuu Erityisosaajien puute Puuttuu työkokemusta Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Innovatiivisuutta työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan ja investointien saamiseen Jelppi -tyyppisen toiminnan vahvistaminen Joustavat koulutusmetodit, Jedun/OAMK/Centri/YO osaamisen kehittämiseen ja työvoiman tarjontaan Työharjoittelujen/-kokeilujen kehittäminen Oppisopimusjärjestelmän reformaatio Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

24 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Sijainti/kulkuyhteydet Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Hanhikivi/Fennovoiman läheisyys Junaliikenne, kesällä ei bussiliikennettä, ei pääse Ylivieskaan päärata/kaksoisrata, lentokentän läheisyys Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Syöttöliikenne, pendelöinti, kesäajan liikenne, asiointiliikenteen kehittäminen Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

25 Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 4: Kulttuuritapahtumat jatuotanto, harrastusmahdollisuudet ja hyvinvointipalvelut Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Haastavaa korkeatasoista ja kansaa vetävää, monipuolista kulttuuritarjontaa Uusi uimahalli, hyvät tilat Juniorityö puuttuu, myös musiikkipuolella talkootyövoiman vähentyminen Centrian/OAMK:n mahdollisuudet + hyvinvointiteknologia Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistäminen Julkisen SOTE:n keskittäminen/uudistus (Kokkola/Oulu) Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Luodaan määrätietoisesti mehenkeä, hyvä ja toimiva koordinaation ylläpitäminen, sukupolvenvaihdos on jo ja tulossa (talkkooväki), miten tähän reagoidaan.. opiskelijat mukaan Kuntouttavaa ja taidetoimintaa, perinteinen kuntoutustoiminta, taideliikuntaa, musiikin ja kuntoutuksen yhdistäminen Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

26 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 5: Joustava päätöksenteko elinkeinoasioissa ja yritysmyönteisyys Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Jos ketteryys/joustavuus katoaa. Konsensus henki häviää, avoimuus pitää säilyttää ja tehtyihin päätöksiin pitää luottaa Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

27 Oulaisten kaupungin asemoituminen Sijainti Ylivieska Oulainen - Oulu kehityskäytävällä, jossa vilkas tie- ja junaliikenne Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden alueellinen keskittymä (Oulun ammattikoreakoulun koulutus ja PPSHP:n omistama Oulaskankaan sairaalan yksikkö sekä muut yksiköt tukevat keskittymää kuten Taukokangas, joka on verkostoitunut seudullisesti) Kulttuurituotannon ja tapahtumatuotannon erityisosaaja/alueellista ulottuvuutta, hyvät vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet (hyvinvoinnin ja kulttuurin ja liikunnan yhdistäminen) Oulaisilla erinomaiset mahdollisuudet Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen hyödyntämiseen (lähin työmaan rautatieasema ja toimiva ratapiha sivuraiteineen ja voimalahankkeeseen alihankintamahdollisuudet merkittävät) Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema Takaisin

28 Sievi Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

29 Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 1: Vahva teollinen keskittymä Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Teknologinen murros, teknologian mahdollisuudet teollisen toiminnan (toimivat ja start up yritykset) kehittämisessä Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Kerrotaan, että asiat ovat hyvin/viestinnän tehostaminen, digitalisaatio (kynttilä vakan alla liikaa takataskussa) Start up toiminnan kehittäminen Teollisen keskittymän vahvistaminen sen toimintaedellytyksiä parantamalla (esim. tuotantopuisto + infrapalvelut/muut palvelut/hintapoliittinen etu esim. sähkössä siirtohinta Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

30 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 2: Seudullisen/alueellisen yhteistyön vahvistaminen, seudun/alueen kokonaiskuvan hyödyntäminen Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Alueellisten kuntakeskusten läheisyys (Kalajoki, Ylivieska, Kokkola, Nivala) Kiusaus kuntien lyhytnäköiseen oman edun tavoitteluun, jolla edistetään alueen sirpaleisuutta ja tätä kautta yhteistyön tulokset menetetään Sote-palveluiden keskittyminen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Vahvistetaan yhteen hiileen puhaltamista kunnat/ yritykset isojen kysymysten kanssa ja samaa mallia tuodaan myös seutuyhteistyöhön, Esim. kunnat näkevät koulutuksen yhtenä osana viestinnässä, nostavat yhteisiä asioita viestintään, jolloin moninkertaistuu sanoman levittäminen ja vahvistaminen Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

31 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Ollaan reilusti keskiarvoa ylemmällä, yrittäjyyskurssille hakeutuvia paljon ja kunnassa korkea työn tekemisen moraali silti työvoiman saatavuus ongelmia Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Esim. tuotantopuistoon seminaareja ja koulutuksia, Aktiivisesti, näkyvyyttä ja viestintää.. => saadaan varmistettua työvoiman saatavuutta Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

32 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 4 Toimiva ja kehittyvä perhepalvelukeskus ja kouluverkko, siihen liittyvät palvelut, kyläkoulut ja urheilualue turvallinen ja toimiva kokonaisuus Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Asukasluvun lievä laskusuunta, vaikka kunta on periaatteessa iskukykyinen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Ehdottomasti viestinnän tehostaminen, monipuolistaminen, Yhteistyötä viestinnässä seudullisesti esim. kohdennetusti, jolla ei kuntien brändeihin aiheuteta ristiriitaa, vaan ovat vahvuutena Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

33 Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 5: Maaperäainekset ja niitten mahdollisuudet Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Hyödyntämis- ja jatkojalostusmahdollisuudet Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? 1. Nopeat kokeilut/ideoinnit, kiviaineksen jalostamiseen 2. Maa-aines => sen jalostaminen, non food ja food Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

34 Sievin kunnan asemoituminen Portti pohjois- ja keski-pohjanmaan välillä, kiinteä osa Kalajoki Ylivieska Nivala kasvu/kehityskäytävää/pohjois-pohjanmaan eteläosaa, mutta rajapintaa Toholampi, Kokkola Avoin katsontakanta eri yhteistyösuuntiin case by case, näkee seudullisen ja alueellisen yhteistyön mahdollisuudet kunnan elinvoiman kehittämisessä Profiloituu huipputeollisuuden keskittymäksi yksityisen sektorin suuri osuus => innovatiivisuutta/yrittäjämyönteisyyttä Takaisin Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

35 Ylivieska Kaupungin kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

36 Kilpailuedut Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen ja alueellisen yhteistyön fokus 1. Rautatie/kaksoisrata/risteysasema 2. Kaupan keskittymä (suuret yksiköt pitävät pintansa) 3. Monipuolinen amk ja IIasteen koulutus 4. SOTE-palvelut/Kallio 5. Monipuolinen toimialarakenne Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: 1. Rautatieaseman kautta lähes matkustajaa, miten asiakasvirrat pysyvät ja syöttöliikennettä ja asiakasvirtoja kasvatetaan 2. AMK koulutuksen jatkuminen Ylivieskassa (monimuoto-opetus uhka/onko myös mahdollisuus, miten laajuus ja monipuolisuus on mahdollista koulutuksessa alueen työvoiman tarpeen mukaan, miten TKI puoli kehittyy?) 3. Jedu:n yksikkö Ylivieskassa taloudellisesti hyvässä kunnossa, uhkana koulutusrakenteen muutokset, jotka koskevat myös lukiota/ii-astetta. Koulutus toimialana itsessään työllistää merkittävästi 4. Uhkana on julkishallinnon palveluiden/työpaikkojen keskittyminen Ouluun, jota koulutusrakenteiden muutokset edistävät 5. Uhkana toimialarakenteen supistuminen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? ratapihan alituksen rakentaminen on käynnistymässä => uusia mahdollisuuksia kehittämiseen. Tulee miettiä sellaisia toimintoja, mitkä ratojen solmupisteeseen on edullisia (kuljetuksen terminaaliselvitys) Autolaaksoon liittyvä joku juttu Ylivieskalaiset yritykset vievät täältä, ei riitä täältä terminaali vain, vaan vietävään kohteeseen oltava myös Kalajoen matkailun kehittämiseen junayhteyden merkitys 2. AMK pitää olla isoissa hankerahoituksissa mukana. Tuotantotalous, sähkötekniikka palveleeko aluetta? TKI:n turvaaminen ja kehittäminen sekä ammatillinen koulutus turvattava/yritysten kehittyminen => Centria, 3. Yrittäjäystävällisyyden jatkuva vahvistaminen ja kehittäminen 4. SOTE:n yritystoiminnan kehittäminen + julkista palveluvarustusta säilytettävä. 5. Aktiivinen kaavoitustoiminta elinkeinotoiminnan tarpeisiin Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Ylivieska/Timo Kiema 36

37 Ylivieskan kunnan asemoituminen Alueellinen kaupan keskittymä (suuryksiköitä), myös muita kauppaan ja yksityisiin palveluihin liittyvää monipuolista tarjontaa => palvelee vähittäistavarakaupassa asukkaan, erikoiskaupassa yli , markkina-aluetta Historiassa vahvoja kaupan perheyrittäjiä, jotka ovat luoneet kaupungin kaupallisen toiminnan erikoistumisen, jolla on kaupunkia huomattavasti laajempi vaikutusalue Logistisesti tärkeä pohjoisen etelän päärata kulkee Ylivieskan kautta, kaikki junat pysähtyvät Ylivieskaan Alueellinen keskus, johon on keskittynyt markkinaehtoisesti merkittävästi yksityisiä palveluita, koetaan uhkanakin muitten alueen kuntien vetovoiman kehittämiselle Rooli alueella asemoitumisen perusteella olla alueellisen yhteistyön moottori => vaatii diplomatiaa Takaisin Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Ylivieska/Timo Kiema 37

38 Tuloskortti 1: Kunnallisten palveluiden sujuva, ketterä ja joustava järjestäminen kunnan omana tuotantona, kuntayhteistyöllä tai ostopalveluna Toimenpide: Kuntaselvitykset kuntakohtaisesti tai kuntien yhteistyönä, uusi elinvoimainen kunta Tavoite: Kuntien valmistautuminen maakuntahallinnon uudistukseen 2019, "Uusi elinvoimainen kunta" Vastuu: Seutukuntayhdistyk-sen jäsenkunta (Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oualainen, Sievi ja Ylivieska) Seuranta: Kukin vastuutaho vastaa itse seurannasta ja työn etenemisestä. Päivitetyn seutustrategian seurannassa seutuhallituksessa 2 kertaa vuodessa on lyhyt katsaus kunnittain tilanteesta Tulosodotus: Seutukuntayhdistyksen jäsenkunnat yksin tai yhdessä seutukunnan sisällä tai yli seudullisesti omista lähtökohdista saavat aikaan "Uuden elinvoimaisen kunnan toimintakonseptin". Tark./huomiot: Ylivieska on käynnistänyt oman selvityshankkeen, uusi elinvoimainen Ylivieska, kunnat päivittävät strategioita ja muut PP:n kunnat kuin Oulu ja kehyskunnat ovat hakemassa rahoitusta Ylivieskan hallinnoimaan selvityshankkeeseen maakuntahallinnon uudistukseen liittyen. Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: Seutuhallitus , Seutuhallitus syksy 2017, Seutuhallitus kevät 2018, Seutuhallitus syksy 2018 Takaisin

39 Tuloskortti 2: Positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja kuntien/alueen toimialarakenteen monipuolistaminen Toimenpide: Avointa sektoria kehittävien alueen julkisten palveluiden ennakoiva kehittäminen ja tuloksellinen toteuttaminen Tavoite: Katkeamaton palveluketju kunnallisesta ennakoivasta elinkeinoneuvonnasta maakuntahallinnon kasvupalveluihin Vastuu: YSK hanketiimi/kuntien elinkeinovastaavat ja seutujohtaja Seuranta: SK hanketiimin ja 4 seutukunnan seutujohtajien kokouksissa Tulosodotus: Maakuntahallinnon kasvupalvelulain uudistuksella ei vaaranneta ennakoivaa kuntien/alueen yritystoiminnan kehittämistä ja saadaan aikaiseksi toimiva palveluketju markkinaehtoisen kasvupalvelun ja kuntien/alueen ennakoivan yritystoiminnan kehittämisen välille. Tark./huomiot: Tark./huomiot: EU:n rakennerahastojen ja kansallisesti rahoitetut kehitysprojektit välineitä palveluketjun kehittämiseen Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: 2017 syksyn ensimmäiseen seutuhallitukseen YSK hanketiimi antaa selvityksen prosessin etenemisestä Takaisin

40 Tuloskortti 3: Kilpailukyvyn lisääminen II-asteella ja amk-koulutuksessa sekä TKI-toiminnassa alueella ja yliopisto-osaamisen vahvistaminen Toimenpide: OEK:n osaamisstrategian päivittäminen ja toteuttaminen (sis. laajentamisen Raahen seudulle) Tavoite: Nykyistä kokonaisvaltaisempi strategian hallinnointi ja toteutus alueen ammatillisen koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämisessä ja rajapinnan vahvistamisessa elinkeinoneuvonnan katkeamattomaan palveluketjuun. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen peruskoulusta yo-tasolle. Vastuu: OEK:n johtoryhmä (laajennettuna Raahen seudun edustajilla) ja OEK-organisaatiot Seuranta: OEK:n johtoryhmä ja 4 seutukunnan kuntakokous Tulosodotus: Yhtenäinen ja kilpailukykyinen 4 seutukunnan alueen osaamisstrategia. Joustavien ammattillisen koulutuksen ratkaisujen kehittäminen OEK:n yhteistyönä ja verkottumalla laajemmin alueellisesti sopivien koulutusorganisaatioiden kanssa alueen elinkeinoelämän julkishallinnon tarpeisiin. Toimiva yhteistyöprosessi maakunnallisen/alueelliseen elinkeinoneuvonnan katkeamattomaan palveluketjuun (maakuntahallinnon uudistus kasvupalvelut). Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli on otettu käyttöön normaaliksi toiminnaksi (OPS:t ym. virallliset koulutusta ohjaavat asetukset/määräykset) peruskoulusta yo-tasolle. Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomio: Tuloserittely: OEK johtoryhmä antaa vähintään 2 kertaa vuodessa järjestettävässä 4 seutukunnan kuntakokouksessa katsauksen saavutettuihin tuloksiin. Takaisin

41 Tuloskortti 4: Pääradan ja Savon radan, 8-, 27- ja 86/63 teiden, tieyhteyksien Pyhäjoelle, Kalajoen sataman ja tietoliikenneyhteyksien kilpailukyvyn vahvistaminen Toimenpide: Tunnistetaan ennakoiden avainkohteiden kehittämistarpeet ja vaiheittainen edistäminen Tark./huomiot: Pendelöinnin tarve mm. Ylivieskan suunnasta Pyhäjoelle lisääntyy, jolloin bussiyhteyttä välille Ylivieska - Pyhäjoki on kehitettävä. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä teknologian kehitys sekä aluetarpeet vaihtelevat. Mm. valokuidun, langattomien, ADSLyhteyksien parantaminen ja uudet teknologia-ratkaisut tulee ottaa huomioon yhteyksien parantamisessa, kun verkkoon siirtyy uusia sähköisiä palveluita. Tavoite: Kaksoisradan aseman järjestelyt Ylivies-kassa, Ylivieska - Iisalmi radan sähköistys, 8-tien parantaminen ydinvoimalatyömaan ja Kalajoen matkailun kannalta, 27-tien liikennejärjestelyt Ylivieskassa, 86/63-tien kunnon parantamnen liikennemäärien kasva-essa, 7890-tien kunnon parannus Pyhäjoelle Oulaisista, laajakaista-yhteyksien parantaminen Tark./huomiot: 86 tien liikennemäärät kasvavat, kun oletetaan, että 63 tien osuus Kaustiselta eteenpäin Evijärven osuus saadaan perusparannettua. 86 tien liikenteen kasvu ja tien parantamisen tarve ja rasitus tulevaisuudessa kasvavat (Kakepoli -strategia). Vastuu: Seutujohtaja kerää nykytilanteen ja jatkotoimet. Seuranta: Seutujohtaja arvioi ja seuraa tilannetta. Tulosodotus: Ennakoiva (proaktiivinen) reagointi infrakysymyksiin ja avainasioiden edistäminen. Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: Seutujohtaja laatii raportin/katsauksen seutuhallitukseen kevään ja syksyn kokouksiin. Aineistoa hyödynnetään 4 seutukunnan edunavalvontastrategian toteutuksessa ja raportoinnissa kuntakokouksissa. Takaisin

42 Tuloskortti 5: Alueellisen edunvalvonnan ja yhteistyön tehostaminen Toimenpide: 4 seutukunnan Tavoite: Selvittää, millainen Vastuu: 4 seutujohtajan yhteistyörakenteen selvitys ja uusi alueellinen muodostama työryhmä. edunvalvontastrategian yhteistyörakenne Pohjoislaatiminen ja toteuttaminen Pohjanmaan etelä-osaan (4 seutukuntaa) kannattaa muodostaa, kun toimintaympäristö muuttuu maakuntahallinnon uudistuksessa. Laatia tehokas alueellinen edunvalvontastrategia, jolla vastataan tulevaisuden toimintaympäristömuutokseen. Seuranta: Seutujohtajat raportoivat selvityön eetenemisen seutuhallituksille tai vastaavilla Tulosodotus: Saadaan muodostettua vaiheittain uudistettu ja nykyistä tiiviimpi toimintatapa vuoden 2018 aikana 4 seutukunnan yhteistyöhön ja edunvalvontaan. Vuoden 2019 alustas, mikäli 4 seutukunnan tai yhden kuin useamaan seutukunnan kuntajohto päättää muodostetaan uusi tai olemassa olevaan organisaatioon alueen edunvalvontaan ja elinvoiman kehittämisen uusi organisoituminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Tark./huomiot: Maakuntahallinnon uudistukseen ja kuntien uuteen rooliin elinvoiman kehittämisessä on käynnistymässä PP:n pois lukien Oulu ja Oulun kehyskunnat Ylivieskan kaupungin hallinnoima kuntaselvitys, jolla on ainakin edunvalvonnassa rajapinta 4 seutukunnan selvitystyöhön edunvalvonnassa sekä mahd. muihin rajapintateemoihin Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: Seutujohtajien muodostama työryhmä vaiheistaa selvitystyötä ja raportoi seutuhallituksille ja vastaaville 2017 ja 2018 työn etenemisestä. Järjestetään 2 kertaa vuodessa kuntakokous, jossa linjataan uudistustyön eteneminen 2018 nykyistä tiiviimpään toimintatapaan ja vuoden 2019 vuoden alusta uuteen organisoitumiseen. Takaisin

43 Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Ylivieskan seutukunnan kuntia/kaupunkeja koskevat tärkeimmät kehityskäytävät Kalajoki Oulainen Merijärvi Ylivieska Alavieska Klusterien/ekosysteemien merkittäviä osia/keskittymiä: Matkailu ja matkailua tukeva palvelutoiminta: Kalajoki Hyvinvointi- ja terveyspalvelut: Oulainen Kauppa ja kauppaa tukeva palvelutoiminta: Ylivieska Puu- ja metallituoteteollisuus: Sievi/koko seutukuntaa koskeva Maataloustuotanto/maaperä ja kaivannaisala/jalosteet: koko seutukuntaa koskeva Logistiikka (raide, satama, tiet ja solmukohdat): Kalajoki ja Ylivieska 27/rata -kehityskäytävä Sievi Takaisin

44 VISIO KUNTALÄHTÖISEN SEUDULLISEN YRITYSNEUVONNAN PÄÄLINJAUKSET VISIO: Ylivieskan seutukunnan kunnissa toimii tehokkaasti julkishallinnon katkeamaton yritysneuvonnan palveluketju kunnallisesta ennakoivasta yritysneuvonnasta maakuntahallinnon tuottamiin yritysten kasvupalveluihin. Yritysneuvonnan katkeamattoman palveluketjun saatavuutta, asiantuntemusta ja vaikuttavuutta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä maakuntahallinnon kasvupalveluiden ja muitten seudun ja alueen sidosryhmien kanssa. YRITYSNEUVONNAN PAINOPISTEET JA PALVELUSISÄLLÖT PERUSNEUVONNAN VAHVISTAMINEN Liikeidean kehittämisen neuvonta, arviointi ja sparraus nopeilla kokeiluilla Sijoittuminen seudulle ja toimitilojen järjestäminen Työvoiman rekrytoinnin auttaminen Rahoitusneuvonta yrityksen käynnistämiseen ja kehittämiseen KANNATTAVA KASVUN VAUHDITTAMINEN Strategisen johtamisen ja henkilöstön osaamisen ja jaksamisen kehittäminen Toimintaympäristön muutoksiin reagoiminen Strategisten yritys- ja osaamisverkostojen kehittäminen Nykyisten ja uusien tuote/palvelukonseptien kehittäminen kasvaville markkinoille Markkinoinnin, myynnin, tuotteiden ja palveluiden kokonaisprosessin kehittäminen Jatkuva kehittämisen ja Lean ajattelun lisääminen Yritysten kasvun rahoittamisen neuvonta KANSAINVÄLISTYMISEN KASVATTAMINEN Vientimarkkinoiden kartoittaminen, messu- ja vientimatkojen ja asiakastapaamisten järjestäminen Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen Vientitoiminnan rahoituksen neuvonta OMISTAJANVAIHDOSTEN EDISTÄMINEN Yrityksen myyntikuntoon saattaminen Omistajanvaihdostuki jatkajalle ja luopujalle Rahoitusmahdollisuuksien neuvonta omistajanvaihdokseen Takaisin

45 PÄÄTAVOITE, TOIMINTAPA, VASTUUT JA TYÖNJAKO Päätavoitteena on monipuolistaa seutukunnan ja kuntien elinkeinorakennetta, uudistaa ja parantaa seutukunnan teollisen toiminnan kilpailukykyä ja lisätä seutukunnan palveluliiketoiminnan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tarttua elinkeinotoiminnan kehittämisessä uusiin teknologioiden hyödyntämiseen (esim. digitalisaatio, teollinen internet, uudet tuotantoteknologiat muut tulevat mahdollisuudet). Edistää työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä. Edunvalvonnalla parantaa ja kehittää yritysrahoituksen mahdollisuuksia yritysten kasvun vauhdittamisessa. Kiinnittää erityistä huomiota pienten yritysten kasvunmahdollisuuksiin (mini- ja mikroyritykset). Ylivieskan seutukunnassa yritysneuvonnan Toimintapa on peruskuntalähtöinen ja verkostomaisesti toimiva. Yritysneuvonnan palvelutuotteet ovat saatavilla kaikissa kunnissa peruskunnan elinkeinotoimintaan liittyvien palveluiden kanssa (tilat, perusneuvonta jne.) ja ne tavoittavat hyvin ja kattavasti seutukunnan yritykset. Yritysneuvonnan toteuttamisessa on erilaisia rooleja, joita toteutetaan peruskuntien tarpeiden mukaisesti. Eri kunnissa ja seudullisesti voivat korostua eri tehtävät. Peruskunnat vastaavat kunnan elinkeinopolitiikasta ja sen tavoitteista. Seutukuntayhdistys vastaa seudullisista peruskuntien kanssa sovituista yhteisistä yritysneuvonnan palvelusisältöjen vahvistamisesta ja kehittämisestä: kannattavan kasvunvauhdittamisessa, kansainvälistymisen kasvattamisesta ja omistajanvaihdosten edistämisestä. Näitten palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa voidaan sopia tarpeen mukaan eri rooleja ja vastuita peruskunnan, seutukuntayhdistyksen ja muitten yrityspalveluiden tuottajien kanssa. Maakuntahallinnon kasvupalvelulain uudistuksella (laki aluekehittämisestä ja kasvupalveluista tulee lausunnolle helmi/maaliskuun 2017 vaihteessa). Kuntalähtöisessä seudullisessa yritysneuvonnassa pitää ehdottomasti pitää huoli, että maakuntahallinnon uudistus/uusi laki aluekehittämisestä ja kasvupalveluista) ei vaaranna ennakoivaa kuntien/alueen yritystoiminnan kehittämistä ja ehdottomasti tavoite on saada aikaiseksi toimiva palveluketju markkinaehtoisen kasvupalvelun ja kuntien/alueen ennakoivan yritystoiminnan kehittämisen välille. Tämän prosessin kehittymistä seurataan tarkoin seutukunnan hanketiimissä ja seutuhallituksessa. Yritysneuvonnan palveluiden ja palveluprosessit ovat saatavilla ja jaetaan seutukunnan perus- ja jäsenkunnissa. Seutukuntayhdistys joko seutukuntakohtaisesti tai yhdessä muitten seutukuntien ja tarvittavien erityisosaajien kanssa toteuttavat EU- tai muu lähtöisiä rahoitus projekteja yritysneuvonnan kehittämiseen. Peruskunnat kunnista lähtevien tarpeitten mukaan toteuttavat kehitysprojekteja, joitten valmisteluun seutukuntayhdistys antaa tarvittavaa apua. Takaisin

46 YLIVIESKAN, NIVALAN HAAPAJÄRVEN JA HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN YHTEINEN OSAAMISSTRATEGIA (TAVOITTEENA YHTEISEEN STRATEGIAAN SAADA MUKAAN RAAHEN SEUTUKUNTA Alueen, seutujen, kuntien ja avoimen sektorin/yritystoiminnan laajat ja tärkeimmät strategiset elinkeinolliset osaamisalat, joitten kehittämisessä ammatillisen koulutuksen ja seudullisella/ alueellisella yhteistyöllä voidaan merkittävästi kehittää kuntien, seutujen ja alueen elinvoimaa. Takaisin

47 Erityisesti liikenneinfran edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota: Tiet: o o o o 8-tien kunnostuksen etenemiseen, valtatien 27 liikennejärjestelyt Ylivieskassa, Oulainen Pyhäjoki tie/787/786 kunnossapito ja perusparannus Merijärvi Oulainen/786 talvikunnossapito Meriliikenne: o Kalajoen sataman toimintaedellytysten kehittämiseen, Raideliikenne (kauko- ja lähiliikenne): o o o o Iisalmi Ylivieska radan sähköistämiseen, Ylivieskassa kaksoisradan aseman järjestelyt Pendolinon lähdön aikaistamiseen Ylivieskasta (ehtii kokouksiin aamulla pääkaupunkiseudulle), kun kaksoisrata valmistuu 2017 Ylivieskaan saakka). Uutena haasteena on tullut junavuorojen muutokset, kun kaksoisrata on valmistumassa työpaikkaliikenteen kannalta, myös rahtiliikenteen järjestelyt voivat vaatia toimenpiteitä. Kokeilua bussilla on käynnistetty työpaikkaliikenteeseen Oulu Oulainen Ylivieska välille. Haasteena on ollut kannattavuus eikä julkista tukea ole voitu bussiliikenteeseen kohdistaa. Keskusteluissa on noussut esiin kiskobussin liikennöinnin kehittäminen. Kokkola Oulu välillä välipysähtymineen ja tavaraliikenteen osalta on noussut joitakin tarpeita. Keskustelua ja neuvonpitoa jatketaan maakunnan sisäisen ja erityisesti ja maakunnan eteläosan kannalta eri yhteyksissä ja tarvittavia selvityksiä tai prosesseja edistetään asian parantamiseksi. Takaisin

48 Erityisesti tietoliikenneyhteyksien edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota: Kuituyhteyksien ja uusien teknologioiden mahdollistavat yhteydet kuten langattomien, ADSL-yhteyksien parantaminen ja uudet muut mahdolliset teknologia-ratkaisut: o Laajakaistan kattavuudesta on tehty alueellinen selvitys. Datan määrä lisääntyy huomattavasti tulevaisuudessa erilaisten palveluiden digitalisoituessa o Sievissä, Kalajoella ja Merijärvellä on aloitettu parantamaan laajakaistayhteyksiä kuidulla o Ylivieskassa, Oulaisissa ja Alavieskassa on alueita myös kaavoitetuilla kaupunkikeskustan alueilla, joissa kuituyhteyksiä ei ole. Edistetään kuitu-, uusien teknologioiden mahdollistavien yhteyksien saatavuutta/kattavuutta tarpeen mukaan myös ao. kunnissa Takaisin

49 Edunvalvonnan, yhteistyön ja alueellisen elinvoiman tiivistäminen neljän seutukunnan, Haapavesi Siikalatva, Nivala Haapajärvi, Raahe ja Ylivieska) yhteistyönä => selvitystyö Takaisin

Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet Visio Uusi elinvoimainen alue. Alavieska. Kalajoki. Merijärvi.

Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet Visio Uusi elinvoimainen alue. Alavieska. Kalajoki. Merijärvi. Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet 2017-2018 Visio 2019 Alavieska Kunnallisten palveluiden sujuva, ketterä ja joustava järjestäminen kunnan omana tuotantona, kuntayhteistyöllä

Lisätiedot

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan rakennemuutosstrategia

Ylivieskan seutukunnan rakennemuutosstrategia Ylivieskan seutukunnan rakennemuutosstrategia 2017-2019 Ohje: Seuraavan sivun päälehdeltä alleviivattuja linkkejä pääset suoraan strategian eri osiin (tuloskortteihin ja muihin osioihin) Painamalla takaisin

Lisätiedot

KUNTALÄHTÖISEN SEUDULLISEN YRITYSNEUVONNAN PÄÄLINJAUKSET

KUNTALÄHTÖISEN SEUDULLISEN YRITYSNEUVONNAN PÄÄLINJAUKSET 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 en. en. 22 en. 23 en. 24 19.1.217 KUNTALÄHTÖISEN SEUDULLISEN YRITYSNEUVONNAN PÄÄLINJAUKSET SEUTUKUNNAN HANKETIIMI VALMISTELLUT

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018 Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?

Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja

Lisätiedot

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9. Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun

Lisätiedot

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Elinvoimaa monialaisista maakunnista Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan 4.12.2018 Regina Saari työllisyysjohtaja Tampereen kaupunki Maakuntafoorumi: Kasvupalvelut ja työllisyys 1 4.12.2018 Tulevaisuuden kunta Kuntaliitto, Kunnat 2021

Lisätiedot

Kasvupalvelu-uudistus

Kasvupalvelu-uudistus Kasvupalvelu-uudistus 1 Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui

Lisätiedot

Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia

Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Cursor Oy Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Hyväksytty seutuvaltuustossa 18.6.2019 Tiivistelmä Tämä on Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia. Strategialla

Lisätiedot

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.

Lisätiedot

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS 9 ( ) PÖYTÄKIRJA. Kokouspaikka: Kalajoen kaupungintalo, valtuustosali, Kalajoentie 5

YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS 9 ( ) PÖYTÄKIRJA. Kokouspaikka: Kalajoen kaupungintalo, valtuustosali, Kalajoentie 5 YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 Kokousaika Torstai 15.12.2016 klo 9.00 11.05 Kokouspaikka: Kalajoen kaupungintalo, valtuustosali, Kalajoentie 5 Läsnä: Poissa: Olli Ikonen, Alavieska, seutuhall. puh.joht./

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2017 Yleistä tarkistuksesta Viime syksynä laadittu sopimus on monivuotinen (16-19) Nyt tarkistus sopimukseen vuodelle 2017 mahdollisimman kevyesti Uutta

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.

Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry. Toimintasuunnitelma 2019 Hämeen Yrittäjät ry. Hämeen Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Vaikuttaa Verkostoi Vahvistaa 13.9.2018 Toimintasuunnitelma 2019 2 1 Yhteinen matka Parannamme yrittäjien asemaa

Lisätiedot

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät 12.10.2017 Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät 1 Esityksen rakenne 1) Lyhyt esittely 2) kasvuyrittäjyys 2 Yhteistyö Oulun kaupungin kanssa on HYVÄÄ Hyvä ja aktiivinen keskusteluyhteys ja yhteistyö Oulun

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

2 ( ) Sivu 1 / 5 PÖYTÄKIRJA. Kokouspaikka: Sievin kunnantalo, kunnanhallituksen huone, Haikolantie 16

2 ( ) Sivu 1 / 5 PÖYTÄKIRJA. Kokouspaikka: Sievin kunnantalo, kunnanhallituksen huone, Haikolantie 16 2 (21.3.2018) Sivu 1 / 5 PÖYTÄKIRJA Kokousaika Keskiviikko 21.3.2018 klo 9.00 10.35 Kokouspaikka: Sievin kunnantalo, kunnanhallituksen huone, Haikolantie 16 Läsnä: Poissa: Terho Ojanperä, Ylivieska, seutuhall.

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen vuosille (TOPSY )

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen vuosille (TOPSY ) Ylivieskan kaupunki Esitys 20.8.2018 Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20 90100 Oulu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen vuosille 2019-2020 (TOPSY 2019-2020) 1. Tausta,

Lisätiedot

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu Valtuustoseminaari 26.4.2018 Tuula Antola Kasvupalvelu-uudistus ja sen tavoitteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Marja-Riitta Pihlman

Marja-Riitta Pihlman Marja-Riitta Pihlman Maakuntien kasvupalvelut mahdollistavat kestävän kasvun alueilla Suomen Yrittäjien 25. Kunnallisjohdon seminaari 8.6.2017 ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Jokaisen alueen omat vahvuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan

Lisätiedot

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Hyvinvoiva maakunta seminaari Lahti 11.12.2018 Yksikön päällikkö Kari Sartamo Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS 6 ( ) PÖYTÄKIRJA. OAMK Oulaisten kampuksen auditorio, Kuntotie 2, Oulainen

YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS 6 ( ) PÖYTÄKIRJA. OAMK Oulaisten kampuksen auditorio, Kuntotie 2, Oulainen YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 Kokousaika Tiistai 27.9.2016 klo 9.00 11.10 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: OAMK Oulaisten kampuksen auditorio, Kuntotie 2, 86301 Oulainen Olli Ikonen, Alavieska, seutuhall.

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta

Lisätiedot

Jämsän elinvoimapalvelut

Jämsän elinvoimapalvelut Jämsän elinvoimapalvelut 26.4.2017 Markkinointi lukuina 2016 481 Jämsekin uutiskirjeen tilaajaa 97 102 Sivun katselua 30 969 Käyttäjää Suosituin sivu yrityshakemisto 52 766 sivun katselua 35 600 Messukävijää

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 1 YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 Yrityksen toimipaikkakunta? (N=487) Vaala N=6 Utajärvi N=9 Tyrnävä N=9 Taivalkoski N=9 Siikalatva N=6 Siikajoki N=10 Raahe N=43 Pyhäntä N=1 Pyhäjärvi N=9 Pyhäjoki N=2 Pudasjärvi

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET

Lisätiedot

Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari 18.5.2016 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Kenelle kuuluu elinvoima puheenvuoron rakenne Sote- ja maakuntauudistus Yrittäjien malli Mikä on kunnan

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen

Lisätiedot