Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen vuosille (TOPSY )

Transkriptio

1 Ylivieskan kaupunki Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen vuosille (TOPSY ) 1. Tausta, siirtymävaihe aluekehityksessä suoraan kuntayhteistyöhön ilman seutuorganisaatiota Ylivieskan seutukunnassa seudullisessa kehittämisessä, elinvoiman kehittämisessä, eletään siirtymävaihetta, jossa Ylivieskan ja Kalajoen kaupunkiseutujen merkitys vahvistuu entisestään. Muut seutukunnan kunnan nykyiset kunnat, Oulainen, Sievi, Alavieska ja Merijärvi verkottuvat Ylivieskan ja Kalajoen kaupunkiseutuihin ja toisaalta tekevät omaa elinvoiman kehittämistä ja hakevat omia lähtökohtia seudulliseen/kuntien verkottumiseen. Seutukunnan kunnat tekevät keskenään edelleen yhteistyötä lähinnä yritystoiminnan kehittämisessä (ST4 ryhmä, kuntien elinkeinojohtajat, seutujohtaja asiantuntijana). Uusi kuntaprosessi, joka maakuntahallinnon uudistuksessa on käynnissä, vaikuttaa Ylivieskan seutukunnan kunnissa voimakkaasti ja tästä syystä siirtymävaiheessa seutukunta-yhdistys jatkaa toimintaansa 2019 loppuun. Seutukuntayhdistys auttaa uusien aluekehityshankkeiden suunnittelussa, vie käynnissä olevat loppuun ja tukee muulla tavoin aluekehitysasioitten siirtymistä Ylivieskan seutukunnan kunnissa suoraan kunta- ja aluekehitysyhteistyöhön ilman seutukunnan kuntien omistamaa seutuorganisaatiota. Ylivieskan seutukunnan seutustrategiaa päivitettiin niin, että kehityskäytäväajattelu (vyöhykeajattelu, liite 1) tuotiin nykyistä voimakkaammin esiin. Ylivieskan seutukunnan kuntien tavoitteena on vahvistua entisestään kehityskäytävissä ja kehityskäytävissä/vyöhykkeissä kehitys vauhdittuu entisestään. Ylivieskan seutukunnan kunnat eri kuntien, yhteistyöorganisaatioiden kanssa eri asioissa muodostavat alliansseja (löysempiä tai tiukempia kuntayhteistyön toimintatapoja) sopivasti eri tarkoituksiin (vrt. esim. Uusi kunta -hanke).

2 2. Näkemyksiä (TOPSY ) seudullisiin ja alueellisiin laajempiin teemoihin Yleisenä haasteena on, että maakuntaohjelma ja rakennerahasto-ohjelmat eivät tue toisiaan kunnolla. Rakennerahastoilla on vielä suuri merkitys 2020/2021 ja joku ratkaisu tullenee Pohjois-Pohjanmaalle (uusi rakennerahastokausi). Näitten ohjelmien integroinnissa on selvästi puutteita eikä nykyisessä maakuntaohjelmassa ole mainittu rakennerahastoja merkittävänä resurssina, myös kansalliset rahoitukset olisi hyvä mainita resurssina. Tässä on vaara, että maakuntaohjelma ei ohjaa kunnolla rahoitusresursseja. Ehdotamme, että TOPSY:ssä tulee esittää, että maakuntaohjelman ja rakennerahastojen ja muun kansallisen kehittämisrahoituksen integroitumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 3. Näkemyksiä läpileikkaavista teemoista 3.1. Nuoret/tulevaisuuden perustana nuorten maakunta Ylivieskan seutukunnan kunnissa varhaiskasvatus, peruskoulu ja lukio-opinnot ovat hyvin saavutettavissa. Perheiden hyvinvointiin ja lasten syrjäytymiseen vaikuttavat, oppimis- ja käytöshäiriöt aiheuttavat haasteita ja kustannuspaineita kunnille. Maakunnallisesti varhaiskasvatus, perheiden hyvinvointipalveluihin, peruskoulun erityistarpeisiin ja lasten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota. Nuorten kannalta vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ovat keskeisimmät. Ammatillisen koulutuksen kannalta alkaa olla haasteita saada kaikki II-asteen koulutuspaikat täyteen, vaikka työllisyysnäkymät ovatkin hyvät. Nuoria lähtee Ylivieskan seutukunnan kunnista opiskelemaan Ouluun, syntyvät ikäluokat vähenevät ja nuoria lähtee Etelä-Suomeen ja muihin isompiin kaupunkeihin. Työpaikkoja on kuitenkin tarjolla Ylivieskan seutukunnan kunnissa, mutta nuoria ei esim. Oulusta saada välttämättä Ylivieskan seutukunnan kuntiin takaisin töihin. Kasvatetaan hyviä nuoria muualle töihin ja perustamaan perheitä. Toisaalta, vaikka työttömyystilanne on parantunut koko maakunnassa viimeisen vuoden aikana, on nuorisotyöttömyyttä edelleen. Ensisijaisen tärkeää TOPSY:ssa on turvata ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet maakunnan etäosassa ja kehittää koulutusta verkostoitumalla, II- ja korkea-aste (muunto- ja täydennyskoulutus, monimuotomahdollisuudet, etäopetus, tutkinnon annon mahdollisuudet toisen oppilaitoksen toimesta jne.) monipuolisemmaksi ja nuorille mahdollisuus opiskella Ylivieskan seutukunnan kunnissa. Avainroolissa ovat Centria amk, OAMK ja Jedu. Erityisesti tulee myös saada aikaiseksi opiskeluaikana toimiva työharjoittelujärjestelmä (työllistymispolku), joka integroituu nykyistä tehokkaammin opiskeluun.

3 Ehdotamme toimenpiteeksi: Maakunnan eteläosan oppilaitosverkostolle laaditaan oma kehitysohjelma yhteistyössä oppilaitosten pääkampusten kanssa, kuntien ja yritysten (yritysjärjestöt, kauppakamari ja yrittäjät) kanssa. Määritellään, mikä on tavoiterooli Ylivieskan ja Oulaisten amk -toiminnassa sekä Jedun koulutusverkostossa Ylivieskan seutukunnan kuntien ja maakunnan eteläosan vahvoissa yritys ja elinkeinoelämän klustereissa (matkailu ja matkailua tukeva palvelutoiminta: Kalajoki, hyvinvointi- ja terveyspalvelut: Oulainen, kauppa ja kauppaa tukeva palvelutoiminta: Ylivieska, puu- ja metallituoteteollisuus: Sievi/koko seutukuntaa koskeva maataloustuotanto/maaperä ja kaivannaisala/jalosteet: koko seutukuntaa koskeva logistiikka (raide, satama, tiet ja solmukohdat): Kalajoki ja Ylivieska). Kehitetään ja toteutetaan maakunnallisesti opintoihin liittyvä työharjoittelujärjestelmä, jossa hyödynnetään kaikkia maakunnassa opiskelevia nuoria ja nuorille tarjotaan aktiivisesti työharjoittelua maakunnan eteläosaan Pohjoisuus/arktisen alueen erityisosaaja Ylivieskan seutukunnan kuntien ja maakunnan eteläosan näkökulmasta ei arktisuuteen tai arktisuudesta ole nähtävissä erityistä kilpailutekijää. Yritykset valmistavat tuotteita erilaisiin olosuhteisiin ja osaavat valmistuksen kylmiin olosuhteisiin. Yritykset toimivat kohdemarkkinoidensa mukaisesti tuote- ja palveluvaatimuksissa. Kunnat joutuvat toiminnassaan sopeutumaan eri sääolosuhteisiin. Sen sijaan ilmastomuutoksen vaikutus tulee TOPSY:ssa ottaa huomioon. Ylivieskan seutukunnan kunnissa ja maakunnan eteläosassa on paljon maataloutta ja maatalouteen ilmasto-muutos vaikuttaa eniten. Onko tulevaisuutta kuumat kesät, leudot tai lumiset talvet, mitkä ovat päämuutokset ja vaikutukset ruuan raaka-aineiden ja ruuan tuotantoon? Miten ilmastomuutos vaikuttaa kuntien toimintaan (infra, kunnallistekniikka, rakentaminen jne.)? Ehdotamme TOPSY:ssa laaditaan ilmastomuutoksen skenaariotarkastelu ja toimenpiteet, joihin tulee varautua ilmastomuutoksen vaikuttaessa erityisesti maatalouteen ja ilmastomuutoksen luomiin muihin mahdollisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kunnissa, erityisesti otetaan huomioon maakunnan eteläosa Vetovoima/kasvulla vetovoimaa Pohjois-Pohjanmaalle Maakuntaohjelma sisältää kumppanuuslupauksen eri toimijoiden kesken. Maakuntahallinnon myötä seutu- ja aluerakenne ovat murentumassa ja toisaalta rakentumassa kaupunkiseutujen ja eri verkostojen ja allianssien varaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Kaupungistuminen näkyy alueellamme. Maakunnan kannalta alue on hyvin heterogeeninen, on yksi iso kaupunki Oulu, keskikokoiset kaupungit Kuusamo ja Raahe ja muutamia yli asukaan kaupunkeja, kuten maakunnan eteläosassa Ylivieska, Nivala ja Kalajoki sekä lisäksi paljon pieniä kuntia. Aluerakenne maakunnassa tulee tunnistaa uudella tavalla ja peilata

4 kaupunkiseuturakenteeseen ja maaseudun erityispiirteisiin. Maakunnan eteläosan kehittyminen ei saa jäädä Oulun seudun varjoon. Järjestötoiminnalla ja nuorten osallistamisella on tulevaisuudessa tärkeä merkitys. Järjestöt voivat ja tekevätkin tahollaan ylikunnallista yhteistyötä ja edistävät hyvinvointia alueellaan. Maakunnan tavoitteena tulee olla järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa. Ehdotamme toimenpiteeksi, että eri toimijoiden verkostot tulee nykyistä paremmin tunnistaa. Esim. Ylivieskan seutu, mitä tärkeitä eri kumppaneita on mukana ja miten verkostojen toiminta saadaan näkymään konkreettisesti ja miten kokonaisverkostoa maakunnan tasolla kannustetaan > 2. Kun seutustrategiat ja kehittämisohjelmat vähentyvät entisestään, tulee maakuntaohjelmassa tunnistaa kaupunkiseutujen ja alueitten (maaseutukuntien => maaseudun elinvoimastrategia) vetovoimastrategiat, erityispiirteet, kriittiset vetovoimatekijät ja kehittämistoimenpiteet Digitalisaatio/läpimurtoja toimintatapoihin Digitalisaatio vaikuttaa palveluiden sähköistymiseen ja on erityisen tärkeää maakunta- ja sote-uudistuksessa, että palveluita ja erityispalveluita on saatavissa maakunnan eteläosassa ja Ylivieskan seutukunnassa. Digitalisaation ja uusien ICTratkaisujen kautta voidaan mahdollisesti tuoda uusia palveluja asiakkaan ja kuntalaisen lähelle, eikä asiakkaan tarvitse kaikissa asioissa matkustaa kauemmaksi. Erityisen tärkeää on, yritystoiminnan kannalta, että ammatillisen koulutuksen osaaminen pitää olla yrityksiä edellä. Tulee olla erilaisia demonstraatioalustoja, joissa he voivat kokeilla ja tunnistaa eri mahdollisuuksia riskeeraamatta turhia investointeja mm. 5G -verkot ja tietoturva-asiat. Ehdotamme toimenpiteeksi, että oppilaitoksissa kehitettyjä digitalisaation alustoja (mm. Centria Ylivieska) kehitetään edelleen ja niihin panostetaan kehittämisrahoitusta yhteistyössä yritysten kanssa ja yo- ja amk osaamista laajennetaan ja hyödynnetään myös kuntien digitalisaatio-osaamisen kehittämiseen (=> seuduilla ja alueille on puolueeton osaamiskumppani yrityksille ja kunnille digitalisaation soveltamiseen). 4. Menestyvän yritystoiminnan ja kasvavan kansainvälisen kilpailukyvyn Pohjois-Pohjanmaa 4.1. Pohjois-Pohjanmaan on paras toimintaympäristö yritystoiminnan kehittämiselle ja sijoittumiselle Osaavan työvoiman saatavuus on keskeisin tekijä yritysten kannalta sekä toimiva ammatillinen koulutus (liite 2 rekrytointiselvitys/ylivieskan seutukunta/timo Kiema).

5 Toinen keskeinen tekijä on logistiikka, joka suhteellisen hyvässä kunnossa Ylivieskan seutukunnan kuntien yritysten kannalta, mutta raide- ja autoliikenteen yhdistettyjä kuljetuksia voitaisiin edelleen kehittää. Kolmas suuri haaste uusien yritysten perustamisen vähäisyys. Ylivieskan seutukunnan kunnissa yritysten sijoittumisen kannalta tontit ja toimitilat ovat varsin hyvin saatavissa. Muita yritystoiminnan kehittymiselle tärkeitä tekijöitä ovat julkisen kehittämisrahoituksen oikea kohdentuminen sekä Kasvupalvelu-uudistuksen jalkauttaminen yhdessä kuntien elinkeinotoimen kanssa. Toimenpiteiksi ehdotamme: Liitteen 2 mukainen rekrytoinnin monipalveluprosessin kehittäminen Kasvupalveluiden jalkauttaminen yhdessä elinkeinotoimen kanssa start up toiminnan kehittämisessä, katkeamaton palveluketjun kehittäminen, starttija kehittämisrahoituksen sujuvan saannin varmistaminen ja integroitu palvelukokonaisuus maakuntahallinnon kasvupalvelut ja kuntien elinkeinotoimi/kuntien kehitysyhtiöt Yrityspuistoja ja vastaavia tulee uudistaa monipuolisemmiksi ja niiden kehitys tulee turvata ( triple helix mallin ulottaminen => YTEK. Kalajoen yrityspalvelut, Oulaisten, Sievin + verkottuminen naapurikuntiin ja keskenään ja maakunnassa Nitek jne.). Yrityspuistojen palvelurepertuaaria vahvistetaan markkinoinnin ja myynnin osaamiseen (liiketoimintaosaamiseen), kun nyt se on perustunut hyvin pitkälle teknologiaosaamiseen. Yrityspuistoissa vahvistetaan start up -toiminnan edellytyksiä Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämää uudistava innovaatiojärjestelmä Nykyisellään innovaatiojärjestelmän kehittäminen on keskittynyt Ouluun ja vähän verkottunut maakunnallisesti. Maakunnan älykäserikoistuminen on erittäin Oulukeskeistä ja vähän verkottunut maakuntaan. Maakunnan eteläosassa Kerttu- Saalasti -instituutti, Centria, OAMK ja Jedu tekevät yhteistyötä ns. OEK:n sateenvarjon alla. Centrian Ylivieskan yksikön tutkimus ja kehitystoiminta on jo nykyisellään merkittävää, mutta toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa on nähtävä myös maakunnan puolelta tärkeänä. Centrian Ylivieskan yksikön TKI-toiminta palvelee opetuksen lisäksi myös alueen ja koko valtakunnan elinkeinoelämää. Toimenpiteinä ehdotamme: Ehdottomasti tulee paremmin määritellä, miten Oulun osaaminen ja maakunnallinen älykäserikoistuminen on verkottunut maakunnan eteläosaan ja vastavuoroisesti, miten maakunnan eteläosan toimijat ovat verkottuneet Ouluun.

6 Maakunnan älykäserikoistumisen ohjelmassa tulee ottaa täysimittaisesti huomioon maakunnan eteläosan päivittyvä osaamisstrategia (Osaamista, työtä ja kasvua OU-LUN ETELÄINEN 2020 Osaamisstrategia, Innovaatiotyötä, jota on tehty yhteistyössä yritysten ja osaamisverkostojen anssa maakunnan eteläosassa Kerttu Saalasti-instituutissa, Centria Ylivieskassa, OAMK:ssa Oulaisissa ja Jedussa tulee jatkaa päivittyvän maakunnan eteläosan osaamisstrategian mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan korkean työllisyyden ja osaamisen kehittäminen Toimenpiteinä ehdotamme: Nuorten työllistämispolkua tulee erityisesti vahvistaa oppilaitoksiin integroituvassa ja ohjatussa työharjoittelun kehittämisessä, työssäoppimisessa ja maakunnan kaikkien yritysten ja organisaatioiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Aikaisemmin käsitelty (koht; läpileikkaavassa teemassa nuoret/tulevaisuuden perustana nuorten maakunta ) oppilaitosverkoston resursointi ja koulutuksen kehittäminen joustavaksi ja monipuoliseksi erilaisilla yhteistyötavoilla (mm. tutkinnon anto muun oppilaitoksen kanssa yhteistyössä tietylle alueelle, monimuotokoulutus ja etäopiskelu) Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessin toimivuuden kehittäminen kuntien ja maa-kuntahallinnon uudistuksessa (vrt. TYP -prosessi, joka uudistetaan maakuntahallinnon uudistuksessa). Kunnille tulee turvata ja varata riittävät resurssit pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon maakuntahallinnon uudistuksessa ja selvä työnjako ja vastuut tulee määritellä eikä kunnille saa siirtää työllistämisvastuuta ja sanktioita ilman riittävää resursointia. Tulee kohdistaa riittävästi resurssia, jotta saataisiin osatyökykyisten työpanos entistä paremmin käyttöön 5. Hyvinvoinnin ja hyvän ympäristön Pohjois-Pohjanmaa 5.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakuvan ja kulttuurin vahvistaminen Maakuntaidentiteetti muodostuu kuntaidentiteetistä, joka perustuu hyvin pitkälle paikallisiin ja alueellisiin tapahtumiin ja vapaa-ajan organisaatioihin ja niiden toimintaan. Maakunnan eteläosassa on keski- ja pohjoispohjalaista identiteettiä ja vahvaa kuntaidentiteettiä. Maakunnallisesti tunnetaan vähän maakunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja yhteistyötä on melko vähän ja alueet ovat eriytyneitä. Yhteistyötä tulee edistää. Maakunnan eteläosassa on valtakunnallisesti ja alueellisesti tunnettuja tapahtumia ja kulttuurituotantoa, kuften Kulttuurikeskus Akustiikka Ylivieskassa, joka palvelee vuositasolla n asiakasta.

7 Toimenpiteenä ehdotamme: Kuntatapahtumia, maakunnan eteläosan tapahtumia ja kulttuuritarjontaa tunnistetaan maakunnallisesti nykyistä paremmin ja koko maakuntaan laaditaan kulttuurin kehittämisohjelma ja edistetään yhteismarkkinointia. Tavoitteena tuoda tunnetuksi ja kehittää Pohjois-Pohjanmaan maakunnan monipuolinen identiteetti kulttuuripalveluissa ja tuotannossa (kärkitapahtumat, paikallistuotanto, eri segmenttien tunnistaminen kehittäminen ja yhteismarkkinointi). 6. Saavutettava Pohjois-Pohjanmaa 6.1. Parantunut saavutettavuus tukee alueen kilpailukykyä Tieinfraan ja raideliikenteeseen liittyen Ylivieskan kaupungilla menossa iso hanke yhdessä Liikenneviraston kanssa liittyen ratapihan uudistamiseen. Jatkossa huomiota tulee kiinnittää asemanseudun toiminnalliseen parantamiseen siten, että saatto- ja noutoliikenne sujuu. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla kaksoisraiteen rakentaminen Ouluun saakka ja Iisalmen radan sähköistäminen sekä tasoristeysten muuttaminen. Erityisesti rahtiliikenteen osalta Iisalmen radan sähköistämisellä tulevaisuudessa on iso merkitys. Ongelma on Ylivieskan seutukunnan kannalta työpaikkapendelöinnissa ja Oulun lentokentän saavutettavuudessa. Julkinen liikenne ei palvele Ouluun ja Oulusta työpaikkapendelöintiä. Myös Oulun lentokentälle kulku Ylivieskan seutukunnan kunnista tapahtuu pääasiallisesti yksityisautoilla. Toimenpiteeksi ehdotamme: tehdään selvitys työpaikkaliikenteen osalta Ylivieskan seutukunnasta Ouluun ja Oulusta sekä rajapintana pendelöinti Kokkolaan ja Kokkolasta. Selvityksen tavoitteena on löytää, onko toimenpiteitä, joilla julkisen liikenteen mahdollisuuksia voidaan kehittää työpaikkapendelöintiin. Yhtenä toimenpiteenä voisi olla Matkakeskusten ja toimijoiden käytäntöjen kehittäminen siten, että matkalipun voisi ostaa esimerkiksi suoraan Ylivieskan asemalta Oulun lentokentälle, vaikka kulkuväline vaihtuu välillä. tulee vahvistaa yhdistettyjen kuljetusten (raideliikenne syöttää, autoliikenne jakaa) kehittymistä tavaraliikenteessä ja viedä aktiivisesti eteenpäin Iisalmen (Savon) radan sähköistämistä 6.2. Ympäristöllisesti kestävät ja digitalisaatiota hyödyntävät liikennepalvelut Kutsuliikennepalvelujen kehittymistä pitää edistää. Murros on tapahtumassa, eri liikenne-muodot ja kuljetustavat pitää saada palveluketjuiksi. Erityisesti tämä koskee pienempiä, muta merkittäviä asiakasvirtoja. Pohjois-Pohjanmaalla ei voida kehittää Oulun ja esim. maakunnan eteläosaa palvelevaa pääkaupunkiseudun

8 joukkoliikennejärjestelmää, mutta joku nykyistä tehokkaampi maakunnan sisäinen liikennejärjestelmä tarvitaan. Toimenpiteeksi ehdotamme, että selvitetään, miten digitaalista kutsuliikennepalvelua, eri liikenne- ja eri kuljetusmuodot voidaan kehittää työpaikkapendelöintiin ja liikkumiseen (jopa kuntien yhteiskäyttöautot mukaan lukien ja uudet innovatiiviset ratkaisut). Mitkä ovat vaikutukset ilmastoon ja yksityisautoiluun ja liikkumisen mahdollisuuksiin maakunnan sisällä Sähköisten palveluiden saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla Kiinnitämme tässä huomiota, että kuntakeskuksia tulee hyödyntää sähköisten palveluiden etäpisteinä, jossa voidaan avustaa erityisesti ikääntyviä ihmisiä, joille voi olla kynnys sähköisten palveluiden käyttöön. Mitä enemmän sähköiset palvelut lisääntyvät mm. sote -uudistuksessa, sitä enemmän tulee valistusta ja opastusta niiden käytöstä antaa (osa oppii käyttämään, osalle on kynnys käyttää). Toimenpiteeksi ehdotamme, että sähköisten palveluiden opastus ja valmentaminen ovat osa sähköisten palveluiden käyttöönottoa, erityisesti etäpalvelut sote:ssa (mm. pankit opastavat ja valmentavat hyvin asiakkaitaan sähköisten palveluiden käyttöön).