EMME ASU TAMPEREELLA Juuso Kuusinen, Sari Herrala, Oppimiseen innostava verkkopalvelu

Transkriptio

1 EMME ASU TAMPEREELLA Juuso Kuusinen, Sari Herrala, Oppimiseen innostava verkkopalvelu Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM Verkkopalvelun sisällöntuotanto VPSIST2012

2

3 Sisällysluettelo Suunnittelutyön tavoitteet... 2 Synopsis... 4 Mallit ja menetelmät suunnittelutyön tukena... 5 Teoreettinen tarkastelu... 5 Skeraariopohjainen suunnittelumalli... 5 Analysointi... 5 Konseptisuunnitelma... 7 Verkkopalvelun tavoitteet... 7 Käyttäjäryhmien määrittely... 7 Järjestelmän suunnittelu... 9 Lähteet

4 Suunnittelutyön tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa oppimista tukeva ja oppimiseen innostava verkkopalvelu. Palvelun pohjana on valmiina oleva verkko-oppimisalustaa, esim. Moodle, Optima. Suunnittellutyössä lähdetään liikkeelle oppimisen määritelmistä ja kehitetään sisältöä, joka tukee oppimista ja joka voidaan integroida oppimisalustalle. Oppiminen on läsnä jokaisen ihmisen jokaisessa päivässä. Oppimiskäsitettä määritellään eri tavoin. Oppimista pidetään tiedon lisäämisenä sekä uusien tietojen ja taitojen hankkimisena. Toisaalta oppiminen on kykyä nähdä asioita uudella tavalla sekä soveltaa tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Oppiminen on myös uusien mahdollisuuksien löytämistä. [1] Oppiminen voidaan määritellä interaktiiviseksi (vuorovaikutteiseksi) prosessiksi, jossa oppija muuntaa kokemuksiaan siten, että hänen tiedoissaan, taidoissaan ja asenteissaan tapahtuu muutoksia. [3] Oppiminen on hyvin henkilökohtaista ja tilanneriippuvaista. Kukaan ei voi oppia toisen puolesta vaan jokaisen täytyy tehdä se itse. Ei ole myöskään olemassa yhtä ainoaa oikeaa oppimistapaa, joka soveltuisi kaikille oppijoille ja kaikkiin tilanteisiin. Ihmiset ovat erilaisia ja heidän oppimistaipumuksensa eroavat toisistaan. Myös sama yksilö voi toimia eri lailla eri oppimistilanteissa. [3] Oppimiseen voidaan liittää ainakin seuraavia perustoimintoja: motivaatio, tiedon vastaanottaminen, muistaminen, reflektio ja suuntautuminen oppimiseen. Motivaatio saa ihmisen tekemään erilaisia asiota. Se toimii liikkeellepanevana voimana. Ihmiset vastaanottavat ja käsittelevät tietoa eri tavoin, johtuen siitä, että ihmisten luontaiset taipumukset eri aistikanavien käyttämisestä eroavat. Muistaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa: aistimuisti vastaanottaa ja ylläpitää tiedon lyhyen ajan, tietoa pidetään tietoisesti yllä ja työstetään työmuistissa ja tiedon pysyvästä tallennuksesta vastaa säilömuisti. Reflektio on oman toiminnan tietoista pohtimista, jolloin kokemus johtaa oppimiseen. Suuntautumistavalla tarkoitetaan sitä minkä tarkoituksen oppija asettaa oppimiselle. Suuntautumistapojen ääripäissä ovat pintatason ja syvätason oppiminen. Pintatasolla pyritään painamaan asia sellaisenaan mieleen ilman omaa pohdintaa ja syvätasolla oppija keskittyy ymmärtämään tärkeimmät pääasiat. [1] Opetushallitus on julkaissut osana koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmaa keskeiset laatukriteerit perus- ja toisenasteen koulutuksessa käytettävälle verkko-opetusmateriaalille tuottamiselle keskittyen erityisesti sen tekijöiden ja käyttäjien rooliin ja vaatimuksiin. Oppimateriaalien ja sen tuottamisen laatua voidaan tarkastella pedagogisen laadun, esteettömyyden, käytettävyyden ja tuotannon laadun kautta. [5]. Pedagoginen tarkastelu pyrkii selventämään sen, kuinka mateteriaali tukee oppimista ja miten se soveltuu oppimiseen ja opetukseen. Esteettömyys tarkastelulla kartoitetaan, onhan oppijalle tarkoittu oppimateriaali sellaista, että hän fyysisitä ja psyykkisitä ominaisuuksita, vammoista tai terveydentilastaan huolimatta kykenee oppimaan materiaalista toivotulla tavalla. Käytettävyystarkastelussa varmistetaan materiaalin ja palvelun rakenteen, teknisen toteutuksen ja käyttöliittymän sujuva- ja helppokäyttöisyys, joka näkyy erityisesti palvelun toiminnallisuuksissa ja sisällönkäsittelyssä. Tuotannonlaadun varmistamisella vastaavasti halutaan taata se, että tuotantoprosessia ohjaa tiedolliset, taidolliset ja oppimista ohjaavat tavoitteet eli suunnitteluprosessimme kaltaiset tarkoitusperät. [5]. Nämä kriteerit toimivat oivallisena vertailupohjana näkemyksillemme siitä, millaisia tarpeita erilaisilla oppijoilla on ja minkälaiset verkkopalvelun sisäiset toiminnallisuudet olisivat kaikkein 2

5 toimivimpia kunkin oppijan oppimisen maksimaaliseksi tukemiseksi. Hyvin pohditulla ja tarkoin toteututulla suunnittelutyöllä voidaan varmistaa palvelun soveltuvuus parhaiten tukemaan kunkin yksikön yksilöllistä oppimista. Verkkopalvelun suunnittelu ja toteutus on tarvelähtöistä eli tarpeet palveluiden taustalla tulee tuntea tarpeeksi laajasti ja tarkoin. Oppimista tukevien verkkopalveluiden kohdalla oppimateriaalin tuotanto on laadukasta, kun sen toteutus on hallittua ja dokumentoitua ja kun se perustuu tiedollisiin, taidollisiin ja oppimista ohjaaviin tavoitteisiin [5]. 3

6 Synopsis Ryhmämme Emme asu Tampereella päätyi tarkastelemaan sisällön tuotannon kannalta, millainen olisi oppimisen ja oppijan kannalta hyvä verkko-oppimisympäristö. Tarkoituksemme on tarkastella millainen olisi monipuolinen ja pedagogisesti hyvä oppimisalusta erilaisille oppijoille ja miten se tukee parhaiten oppimista. Emme työn alkuvaiheessa tarkentaneet liialti sitä, millainen on lopulta se käyttäjäryhmä, joka palvelua käyttää. Lähdimme pohtimaan asiaa erilaisten oppimisen tapojen kautta. Pyrimme siis palvelulla enemmän helpottamaan näiden oppimistapojen huomioimista yksittäisten oppijoiden tarpeisiin vastaten kuin vain suoraan räätälöimään palvelua vain yksittäisen käyttäjäryhmän tarpeisiin. Näkemyksemme mukaan verkkopalvelua käyttää oppija. Oppijat voidaan jaotella oppimistavan ja oppimistyylin mukaisesti erilaisiin ryhmiin. Lisäksi oppijoilla on luontaisesti jokin aistikanava vahvin. Aistikanavan perusteella oppijoita voidaan jaotelle auditiivisiin, visuaalisiin ja kinesteettisiin oppijoihin. Auditiivinen oppija on hyvä kuuntelija. Hän oppii parhaiten kuuloaistin avulla. Visuaalinen oppija oppii parhaiten näköaistin avulla. Kinesteettinen oppija oppii parhaiten tekemisen kautta. Luotava verkkopalvelu perustuu jonkin jo olemassa olevan verkko-oppimisalustan päälle ja ryhmämme tarkoitus on enimmäkseen suunnitella ja integroida tälle alustalle sellaista sisältöä, joka tukee oppimista. Vaihtoehtoisia alustoja verkko-oppimisalustaksi on mm. Moodle ja Optima. Palvelun tulee sisältää sekä tiedollisia että taidollisia ja osallistavia toimintoja. Palvelun keskeisen sisällön tulisi syntyä käyttäjien tuottamana. Erilaisia mediaelementtejä voisivat olla luettavat dokumentit, ääni- ja videoleikkeet, tehtävät jne... Hyvän oppimisalustan tulee tukea erilaisia oppimistapoja ja auttaa oppijaa omaksumaan asiaa eri tavoin. Hyvä oppimisalusta ei siis vain tarjoa tietoa käyttäjän näkyville vaan opettaa häntä hyödyntämään sitä ja pyrkii saamaan käyttäjän syventymään tietoon kattavammin. Palvelu tuo oppijalle motivoivan oppimisympäristön, joka on virikkeellinen eli käyttäjän omaa aktiivisuutta kannustava, mutta samalla myös sellainen että se huomioi käyttäjän omat tarpeet. Palveluntuottajalle palvelu tuo lisäarvona oppijoiden tuottaman sisältöosuuden ja sen antaman avun oppimateriaalin ja menetelmien kehittämiseen. Työssämme suurena haastena onkin, saada aikaiseksi innostava palvelu, sillä vain tätä kautta voidaan saavuttaa haluamamme tavoite verkkopalvelulle. 4

7 Mallit ja menetelmät suunnittelutyön tukena Tässä vaiheessa suunnittelytyötä, ryhmämme on pohtinut kolmen erillisen menetelmän hyödyntämistä suunnittelutyön tukena. Teoreettisen tarkastelun avulla pyrimme kattavaan alkunäkemykseen siitä, mitkä asiat vaikuttavat verkkopalveluumme jo ennakkokäsitysten ja ymmärryksen perusteella sekä toisaalta minkälaisia taustatekijöitä palvelun sisällönsuunnittelussa tulee huomioida. Skenaariopohjaisen suunnittelumallin kautta tarkoitus on luoda näkemys palvelun käyttötilanteista ja pohtia niiden kautta, millaisia erityisiä tarpeita, haasteita ja erityispiirteitä erilaisiin oppimis- ja käyttötilanteisiin liittyy. Tämä tieto on keskeisessä osassa suunnittelutyön taustalla. Kolmas suunnittelutyössämme hyödyntämä menetelmä on analyysi erilaisten määrittämiemme palvelun sisältöjen toimivuudesta suhteessa teorian tuomiin näkemyksiin. Tämän avulla varmistetaan onhan suunniteltu palvelun sisältö juuri sellaista kuin sen teorian valossa oletettaisiin parhaassa tilanteessa olevan. Tarvittaessa suunnittelutyötä tukevia malleja otetaan käyttöön enemmän. Teoreettinen tarkastelu Teoreettisen tarkastelussa olemme keskittyneet pohtimaan sitä, mikä on oppija ja millaisia ovat oppijan tarpeet. Teoreettisen tarkastelun kautta on tärkeintä luoda ymmärrys siitä, kenelle palvelu on, miksi hän sitä käyttää ja millaisia tarpeita hänellä voi olla. Oppijoita on hyvin monenlaisia ja tarkoituksemme on luoda mahdollisimman monipuolisia sisällöllisiä menetelmiä oppimisen tukemiseen erilaisille oppijoille erilaisiin tilanteisiin. Teorian tukemaa tietoa voidaan hyödyntää yhdistämään samanlaisia tarpeita yhteen erilaisiksi sisällöllisiksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat suunnittelemiemme oppimismenetelmien pohjia. Skeraariopohjainen suunnittelumalli Suunnittelutyön tukena tullaan käyttämään Skenaariopohjaista suunnittelumallia. Oppimiseen innostavan verkkopalvelun tekeminen vaatii jatkuvaa arviointia määrittely- ja suunnittelutyön jokaisessa vaiheessa, ideoiden nopeaa testaamista sekä toteutusvaihtoehtojen analysointia ja tulkitsemista. Nämä tärkeimmät suunnittelun näkökulmat puoltavat Skenaariopohjaisen suunnittelumallin hyödyntämistä. Skenaariopohjainen suunnittelumalli korostaa käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten määrittelyä. Skenaariot ovat pieniä kuvauksia mahdollisesta tapahtumapolusta. Yhtä toimintoa varten laaditaan yleensä muutama skenaario, joiden avulla pystytään analysoimaan ja tulkitsemaan ideaa tai toteutusvaihtoehtoa. Skenaariopohjaisen suunnittelumallin vaiheet ovat: 1. Vaatimusten analysointi 2. Suunnittelu 3. Prototyypit ja arvointi Skenaarioita hyödynnetään jokaisessa vaiheessa. [4]. Analysointi Subjektiivinen analyysi on oivallinen keino lopputuloksen arvioimiseksi erityisesti käytettävyyden näkökulmasta. Käyttäjien (oppijat ja opettajat) näkemyksiä ja kokemuksia palvelun käytettävyydestä kuin sen toimivuudesta käyttötarkoituksessaan kerätään ylös. Tuloksesta voidaan 5

8 analysoida näkemys palvelun sisällön toimivuudesta. Subjektiivinen analyysi voidaan toteuttaa esimerkiksi kyselyin käyttäjille. [6]. Menetelmän hyödyt perustuvat siihen, että normaalistikkin suurin yksittäinen hyödyttävyyttä ilmaiseva tekijä on on käyttäjien mielipide ja tyytyväisyys, mikä analyysillä voidaan selvittää. Subjektiivinen analyysi on keino yhdistää näitä näkemyksiä käytettävyyttä ja käyttökelpoisuutta ilmaiseviin suoritustietoon (palvelun käyttöajat, virhetilanteet jne..) kuin pohja listaukselle toimivista ja toimimattomista sisältötyypeistä sekä ominaisuuksista. Ryhmätyön puitteissa ei luotuja yksittäisiä oppimista tukevia sisältöjä varsinaisesti kuitenkaan tulla toteuttamaan, jolloin subjektiivinen analyysin osalta käyttäjien näkemyksen kerääminen ei varsinaisesti onnistu. Voimme kuitenkin suorittaa oman subjektiivisen arviomme siitä, miten näkemyksemme mukaan verkkopalvelun sisällöt toteuttavat teorian vaatimuksia laadukkaasta verkko-oppimateriaalista (vrt. Opetushallituksen kriteerit verkko-oppimismateriaalin laatukriteerit). Voimme esimerkiksi arvioida sitä, miten kivana koemme tietyn oppimistyökalun verkkopalvelussa. 6

9 Konseptisuunnitelma Verkkopalvelun tavoitteet Oppimista tukevan verkkopalvelun tulee tarjota mahdollisuus eri aistikanavien käyttämiseen oppimisessa. Sen tulee tukea oppimisen perustoimintoja. Verkkopalvelun tulee tarjota oppimistilanteita eri oppimistyylisille oppijoille. Sen tulee mahdollistaa oppiminen oppijalle sopivalla ja oppimistilanteeseen soveltuvalla tavalla. Arvolupaus Verkkopalvelua käyttäessään oppija saa miellyttävän ja innostavan oppimiskokemuksen. Hän pystyy toimimaan verkkopalvelussa itselleen luontaisella tavalla. Hänen on mahdollista valita oppimistilanteeseen itselleen sopiva tapa. Käyttäjäryhmien määrittely Taustaa käyttäjäryhmän määrittelylle Verkkopalvelua käyttää oppija. Oppijat voidaan jaotella oppimistavan ja oppimistyylin mukaisesti erilaisiin ryhmiin. Lisäksi oppijoilla on luontaisesti jokin aistikanava vahvin. Aistikanavan perusteella oppijoita voidaan jaotelle auditiivisiin, visuaalisiin ja kinesteettisiin oppijoihin. Auditiivinen oppija on hyvä kuuntelija. Hän oppii parhaiten kuuloaistin avulla. Visuaalinen oppija oppii parhaiten näköaistin avulla. Kinesteettinen oppija oppii parhaiten tekemisen kautta. Kolb jaottelee oppimistavat (The Kolb Learning Style Inventory) kokemiseen, reflektointiin, ajatteluun ja tekemiseen. Kokijan kiinnostus kohdistuu ihmisiin, tunteisiin ja inhimillisiin tekijöihin. Hän arvostaa toimimista konkreettisissa tilanteissa ja osaa toimia tarkoituksen mukaisesti suunnittelemattomissa tilanteissa. Hän on hyvä tekemään päätöksiä intuitiivisen tiedon pohjalta. Reflektoija havainnoi tilanteita tarkasti ymmärtääkseen niiden merkityksiä. Asioiden ymmärtäminen menee käytännön soveltamisen edelle. Asioiden tarkasteleminen eri perspektiiveistä ja näkökulmista kuuluu reflektoijan vahvuuksiin. Ajattelija keskittyy tieteelliseen ajatteluun ja teorioiden rakentamiseen. Hän arvostaa tarkkuutta ja kurinalaisuutta. Tekijä haluaa vaikuttaa ihmisiin aktiivisesti ja muuttaa käytännön tilanteita. Hän arvostaa käytännön sovelluksia ja käytännössä toimivia ratkaisuja. Hän tekee asiat loppuun saakka, arvostaa työnsä tulosten näkemistä ja on valmis ottamaan riskejä saavuttaakseen tavoitteensa. [1] Oppimistyylit Kolb jaottelee divergoivan, assimiloivaan, konvergoivaan ja akkomodoivaan oppimistyyliin. Divergoivassa oppimistyylissä yhdistyy kokeminen ja reflektointi. Henkilön vahvuutena ovat mielikuvitus ja tunneäly sekä kyky nähdä tilanteet monesta näkökulmasta. Hän tekee ennemmin havaintoja kuin ryhtyy toimiin. Assimiloivassa oppimistyylissä yhdistyvät ajatteleminen ja reflektointi. Henkilöllä on kyky luoda teoreettisia malleja yhdistämällä erilaisia havaintoja. Hänelle on tärkeämpää teorioiden loogisuus kuin käytännön soveltaminen. Konvergoivassa oppimistyylissä yhdistyvät ajatteleminen ja tekeminen. Henkilö on vahva 7

10 päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa, loogisessa ajattelussa ja ideoiden käytäntöön soveltamisessa. Henkilöt viihtyvät teknisten tehtävien ja ongelmien parissa. Akkomodoivassa oppimistyylissä yhdistyvät kokeminen ja tekeminen. Heidän vahvuuksiaan ovat asioiden tekeminen ja suunnitelmien toteuttaminen. Heille on ominaista riskien ottaminen, toiminta ja mahdollisuuksien etsiminen.[1] Kuva: Kolbin oppimistavat ja oppimistyylit [2] Käyttäjäryhmien tunnistaminen Verkkopalvelun käyttäjät voidaan ryhmitellä oppijoihin, ohjaajiin (opettaja), tutoreihin, sidosryhmäläisiin ja ylläpitäjiin. Oppija käyttää verkkopalvelua oppiakseen jonkin asian. Oppijoiden valmiudet verkkopalvelun käyttämiseen vaihtelevat, osalle verkossa toimiminen on tuttua, osa vierastaa sitä. Oppija on aikuinen, vuotias. Hän on kokopäivätyössä ja opiskelee työn ohessa. Opiskeluun sisältyy paljon työssä oppimista ja käytännön harjoittelua. Oppijan motiivina verkkopalvelun käyttämiseen on halu oppia innostavasti ja itselleen soveltuvalla tavalla sekä mahdollisuus valita itselleen kussakin oppimistilanteessa soveltuva oppimistapa. Ohjaaja ylläpitää verkkopalvelun kurssia. Hän vastaa materiaalista ja oppimistehtävistä, arvioi tehtäviä ja ohjaa oppijoita. Ohjaaja rakentaa oppimisympäristön verkkopalveluun ennen kurssin 8

11 alkua. Hän käyttää verkkopalvelua viikoittain arvioidakseen tehtäviä, päivittääkseen materiaalia ja ohjatakseen opiskelijoita. Tutor toimii kurssilla kouluttajana yhdessä tai useammassa jaksossa. Hän saattaa tuottaa kurssille verkko-oppimismateriaalia ja mahdollisesti arvio oppimistehtäviä. Tutor on oman alansa syväosaaja ja asiantuntija. Hän käyttää verkkopalvelua satunnaisesti lähinnä ennen ja jälkeen oman koulutusosionsa. Sidosryhmäläinen on verkkopalvelussa lähinnä tarkkailijana. Hän näkee koulutuksen materiaalit, oppimistehtävät, mutta ei näe opiskelijoiden vastauksia oppimistehtäviin. Sidosryhmäläinen on usein viranomaistahon tai yhteistyökumppanin edustaja esim. oppisopimustoimisto tai työpaikka. Hän käyttää verkkopalvelua satunnaisesti ja lähinnä vain tarkistaakseen tai tarkkaillakseen asioita. Ylläpitäjä toimii help deskinä, antaa tunnuksia, ylläpitää ja kehittää ympäristöä. Ylläpitäjä on verkkopalvelun aktiivikäyttäjä, joka tuntee ympäristön ja sen työkalut läpikohtaisesti. Hän käyttää verkkopalvelua päivittäin. Hän pystyy ohjaamaan ja opastamaan muita käyttäjiä. Ominaispiirteiden ja tarpeiden määrittäminen Jokaisella käyttäjäryhmällä on omat tarpeensa verkkopalvelulle. Tässä suunnittelutyössä keskitytään oppijoihin ja heidän tarpeisiinsa. Oppijan tarpeet liittyvät oppimisen perustoimintoihin ja oppimistapoihin sekä -tyyleihin. Oppija käyttää verkkopalvelua mieluummin, jos palvelu motivoi hänet sen käyttämiseen. Motivaatio voidaan jakaa ulkoiseen tai sisäiseen motivaatioon. Verkkopalvelun suunnittelussa keskitytään sisäisen motivaation eli kiinnostuksen ja oppimishalun herättämiseen. Oppijan tarpeita tiedon vastaanottamiselle ovat eri aistikanavia käyttävät verkkopalvelumateriaalit. Tällöin oppijan on mahdollista valita itselleen ja oppimistilanteeseen soveltuva tapa hakea tietoa opittavasta asiasta. Oppijan tarve muistamiselle on se, että opittava asia siirtyisi aistimuistista työmuistiin, jotta opittavaa asiaa olisi mahdollista työstää ja päästä syväoppimiseen eli asian ymmärtämiseen sekä reflektointiin eli oman toiminnan tietoiseen pohtimiseen. Verkkopalvelun tulee aktivoida oppija opittavan asian työstämiseen ja reflektointiin. Verkkopalveluun tulee rakentaa erilaisia oppimista mahdollistavia elementtejä, jotta erilaiset oppimistavat ja -tyylit voidaan huomioida. Järjestelmän suunnittelu Verkkopalvelun kantavana teemana toimii slogan Oppiminen on yksilöllistä - oppiminen on kivaa! Kaiken toiminnan verkkopalvelussa tulee tähdätä oppimisen innostamiseen ja monipuolisten oppimismahdollisuuksien mahdollistamiseen. Järjestelmän ulkoasu ja visuaalisuus mukailee valittujen pohjalla olevien oppimisalustojen ilmettä. Sisällöntuotannon kohdalla huomiota keskitetään erityisesti siihen, kuinka yksittäistä sisältöä voidaan nostaa esille paremmin luomalla sillä omanlaista persoonallisuutta ulkoasualla. Verkkopalvelun kohdalla tärkeää on pyrkiä luomaan oppijalla ympäristö mielyttävälle oppimiselle, joten erityisesti verkkopalvelun tunnelmaan tulee panostaa merkittävissä määrin. Rakenteeltaan järjestelmä pohjautuu niin ikään voimakkaasti perinteisiin verkkooppimisympäristöihin, joiden päälle yksittäiset oppimistyökalut ja -sisällöt tulevat. Uudet oppimisen keinot pyritään sisällyttämään järjestelmään sellaisina työkaluina, että niitä voidaan tarvittaessa helposti muokata ja toisaalta ottaa käyttöön erilaisissa tarkoituksissa. On tärkeää, että verkkopalvelu mahdollistaa mahdollisimman joustavan erilaisten menetelmien käytön ja erilaiset 9

12 oppimistavat näinkin tulevat mahdollisimman kattavasti huomioiduiksi. Verkkopalvelun keskeinen toiminnallisuus tulee olemaan mahdollisuus vuorovaikutteiseen palautteen antamiseen niin työkalujen (sisältöjen toimivuudesta) kuin yleisestä tunteesta verkkopalvelun käytettävyydestä. Viestintä ja palauteprosessin yhdistäminen entistä tiiviimmin järjestelmään oppimistyökalujen yhteyteen antaa paremman mahdollisuuden kehittää palvelua jatkossa sekä antaa paremman kuvan palvelun erilaisista käyttäjäryhmistä ja heidän tarpeista. Olemme määrittäneet, että verkkopalveluumme liittyy on seuraavanlaisia käyttöprosesseja ja käyttäjäryhmien toimia prosesseissa. Kirjautumisprosessi on ainoa, jolla varsinaisesti ei ole keskeistä roolia järjestelmässä sisällön kannalta. Verkkopalvelun ulkopuoliset prosessit materiaalin tuottamisprosessi (Ohjaajan toiminta uudenlaisten oppimiskäytänteiden luomiseksi ja kehittämiseksi sekä niihin liittyvän palautteen ja käyttäjäkokemusten hankinta sekä käyttökelpoisuuden arviointi) Verkkopalvelun sisäiset prosessit kirjautumisprosessi (Järjestelmään kirjautuminen ja järjestelmän käyttöoikeuksien hallinta) oppimisprosessi (Oppijan toiminta järjestelmässä) arviointiprosessi (Oppijalle annettava palaute hänen toiminnastaan järjestelmässä) viestintäprosessi (Ohjaajan ja oppijan välinen kommunikointi sekä palautteenanto) 10

13 Lähteet [1] Rytkönen, M & Hätönen, H Näkökulmia oppimiseen. Helsinki: Educa-Instituutti Oy [2] Businessplans.com [WWW], [viitattu ], saatavissa kolblearningstyles.htm [3] Uta.fi [WWW], [viitattu ], saatavissa oppimin.htm [4] Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun sisällöntuotanto. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorio, päivitetty Saatavissa www-muodossa: [5] Opetushallitus Verkko-oppimismateriaalien laatukriteerit. [viitattu ], saatavissa: [6] Usability Net Subjective Assessment (testing & post-release) [viitattu ], saatavissa: 11