Opettajankoulutuksen rakenteellinen kehittäminen vuosina

Transkriptio

1 Opettajankoulutuksen rakenteellinen kehittäminen vuosina Opettajankoulutus Jyväskylän yliopistossa Opettajankoulutus on yksi Jyväskylän yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmassa mainituista painoaloista. Yliopisto kouluttaa monialaisia, eettisesti vastuullisia opettajia ja rakentaa tutkimustietoon perustuen kestävää pohjaa suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Opettajankoulutus kattaa koko koulutuspolun varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaa kehitettiin siten, että keskeisiksi teemoiksi läpi koulutuksen nostettiin monikulttuurisuus, osallistava kasvatus ja tutkiva oppiminen. Yksi keskeisistä ja valtakunnallisesti merkittävistä uudistuksista on aineenopettajakoulutuksen suoravalinta, joka aloitettiin vuonna Sen tavoitteena on vahvistaa opettajaksi opiskelevien sitoutumista opettajan ammattiin ja tarjota suora koulutusväylä ilman erillisiä sivuainehakuja aineenopettajaksi suuntautuville opiskelijoille. Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijat on aina valittu suoravalinnalla. Jyväskylän yliopisto kouluttaa eniten aineenopettajia maassamme. Tähän on vaikuttanut yliopiston monialaisuus, joka tarjoaa opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet monipuolisiin sivuainevalintoihin. Lisäksi Jyväskylän yliopisto vastaa ainoana yliopistona viittomakielisestä luokan- ja aineenopettajakoulutuksesta, liikunnan aineenopettajakoulutuksesta ja terveystiedon aineenopettajankoulutuksesta sekä tarjoaa koulutusta oppilaitosjohtamisessa. Aikuiskouluttajan pedagogisissa opinnoissa on kehitetty koulutusmalli aikuiskoulutuksen tehtävissä jo toimivien opettajien pätevöittämiseksi. Koulutus on osa kokonaisuutta, jonka perusteella Jyväskylän yliopisto nimettiin toistamiseen aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi Aikuiskouluttajien pedagogisissa opinnoissa hyödynnetään viimeisimpiä aikuiskasvatuksen ja oppimisen teorioita. Vastaavasti Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi Chydenius-Instituutti - Kokkolan yliopistokeskuksen luokanopettajien aikuiskoulutuksen opetuksen laatuyksiköksi vuosiksi Huomattavalla osalla yliopistostamme valmistuvista maistereista on opettajakelpoisuus. Jyväskylän yliopisto on rekrytoinniltaan maan valtakunnallisin. Yliopiston merkittävää valtakunnallista asemaa opettajankouluttajana kuvaa myös opetusministeriön opettajankoulutuksen laajennushankkeisiin myöntämä rahoitusosuus ja koulutusvastuu. Jyväskylän yliopiston tutkimuslinjaukset luovat hyvän tuen opettajankoulutuksen kehittämiselle. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin (2005) pohjalta Jyväskylän yliopisto on nimennyt kansainvälisesti merkittäviksi aloikseen muun muassa seuraavat opettajankoulutukseen liittyvät ja sitä tukevat tutkimusalat: oppiminen ja motivaatio, koulutustutkimus, kielenoppiminen ja kielenkäyttö sekä erityispedagogiikka. Lisäksi nousevaksi alaksi on nimetty varhaiskasvatus. Varhaiskasvatustiede on pääaineen asemassa ainoana maassamme Jyväskylän yliopistossa. Yliopistossa toimii Suomen Akatemian nimeämä Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikkö, ja kaksi tutkimuslaitosta (Koulutuksen tutkimuslaitos ja Soveltavan

2 kielentutkimuksen keskus) ja Koulutuksen arviointisihteeristö, joiden toiminnalla on selkeät yhtymäkohdat myös opettajankoulutukseen. Toimintaa tukee lisäksi Jyväskylän yliopiston kirjasto, joka on kasvatusalan valtakunnallinen keskuskirjasto. Jyväskylän yliopistolla on näin ollen erinomaiset edellytykset vastata opettajankoulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Yliopistolla on valmius ottaa nykyistä suurempikin vastuu opettajien koulutuksesta maassamme. Opettajankoulutuksen sisäänotto Jyväskylän yliopistossa: Erityisopetuksen koulutus 40 Aikuiserityiskasvatuksen koulutus 18 Varhaiserityisopetuksen koulutus 12 Luokanopettajien koulutus 96 Luokanopettajien aikuiskoulutus 35 Lastentarhanopettajien koulutus 45 Ohjauksen maisteriohjelma 20 Aineenopettajakoulutus yht. 591 Liikunnan pätevöittämiskoulutus 20 Opettajankoulutustarpeiden muutosten huomioon ottaminen a) Aloituspaikkojen määrissä Nykyisten korkeakoulupoliittisten periaatteiden mukaan yliopistojen tulee tunnistaa vahvuutensa ja profiloida toimintaansa niiden mukaan. Opettajankoulutuksen aloituspaikkojen vähentäminen valtakunnallisesti juustohöyläperiaatteella ei vastaa näitä periaatteita. Siksi opettajankoulutus tulisi pikemminkin keskittää niihin yliopistoihin, joilla on mahdollisuus tarjota laaja-alaista ja laadukasta tutkimukseen perustuvaa opettajankoulutusta ja varmistaa siten valmistuville opettajille mahdollisimman laaja-alainen ammattitaito ja hyvät työllistymismahdollisuudet samalla turvaten monitaitoisen opetushenkilökunnan saatavuus eri puolilla maata. Jyväskylän yliopistossa aineenopettajankoulutuksessa toimii kolmikantayhteistyö opettajankoulutuslaitoksen, ainelaitosten ja harjoittelukoulun kesken. Opettajankoulutusta järjestävät kasvatustieteiden tiedekunnan yksiköt ovat lisänneet yhteistyötä yhteisten kasvatustieteen perusopintojen tarjoamisessa, ja tätä työtä jatketaan myös rakenteellisen kehittämisen kautta. Chydenius-Instituutti - Kokkolan yliopistokeskuksella on oma selkeä profiilinsa luokanopettajien aikuiskoulutusväylänä, jonka koulutus on räätälöity alaa vaihtaville ja opetus- ja kasvatusalalla uudelleen orientoituville aikuisopiskelijoille. Näillä opiskelijoilla on koulutukseen tullessaan jokin aiempi tutkinto ja työkokemusta alalta. Chydenius-Instituutilla on oma kohderyhmänsä, jonka koulutuksessa noudatetaan yliopistomme opettajankoulutuksen yhteistä tavoitetta kouluttaa opettajiae, joilla on mahdollisimman laaja kelpoisuus ja toimintamahdollisuudet opettaa eri kouluasteilla.

3 Jyväskylän yliopisto seuraa aktiivisesti opettajatarpeiden kehitystä ja suuntaa aloituspaikkoja sen mukaisesti. Eri aineiden opettajien tarvetta seurataan aktiivisesti ja kohdennetaan koulutusta niiden aineiden opettajien koulutukseen, joissa opettajatarvetta on. Yliopisto ennakoi myös ammatilliseen koulutukseen ja aikuisten kouluttamiseen erikoistuneiden opettajien tarpeen lisääntymistä ja valmistautuu suuntaamaan koulutusta myös tälle alalle. Kaikilla aloilla aloituspaikkojen vähennystarve ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämiseksi päivähoidossa ja esiopetuksessa tulisi päinvastoin lisätä tiedeperusteiseen opettajuuteen ja pedagogiseen asiantuntijuuteen koulutettuja akateemisia lastentarhanopettajia. Päivähoidon henkilökunnalta edellytetään tulevaisuudessa entistä vahvempaa tutkimusosaamista, jotta varhaiskasvatustoimintaa voidaan kehittää kasvatuksellisesti, pedagogisesti ja opetuksellisesti vastaamaan erilaisten, eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustoista tulevien perheiden tarpeisiin. b) Opettajankoulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Koulutuspoliittiset haasteet ja muutokset edellyttävät, että opiskelijoille tarjotaan joustavia mahdollisuuksia rakentaa opettajakelpoisuutensa siten, että he voivat liikkua eri kouluasteiden sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen välillä. Kelpoisuus tulee olla mahdollista saavuttaa joko osana perustutkintoa tai tutkinnon suorittamisen jälkeen täydennyskoulutuksena opiskelijan tilanteesta ja tavoitteista riippuen. Yliopisto kehittää opettajankoulutustaan rakentamalla sellaisia opintopolkuja, joiden kautta opiskelijat voivat joustavasti pätevöityä eri kouluasteille (esimerkiksi luokanopettajasta perusasteen aineenopettajaksi ja mahdollisesti edelleen lukion aineenopetukseen) ja tiivistää edelleen opettajankoulutuksesta vastaavien laitosten ja ainelaitosten yhteistyötä. Opettajakelpoisuuden tuottavat opettajan pedagogiset opinnot tarjoavat hyvän lähtökohdan kehittää uudenlaisia väyliä tulevaisuuden opettajatarpeisiin vastaamiseksi. Yksi viime vuosien haasteista on ollut yhtenäisen perusopetuksen opettajien koulutus. Jyväskylän yliopistossa toteutetulla opettajankoulutuksen ja musiikin opetuksen yhteistyöllä tarjotaan luokanopettajalle mahdollisuus saada musiikinopettajan kelpoisuus luokille 7-9, ja vastaavasti musiikinopettajaksi opiskeleva voi suorittaa luokanopettajakelpoisuuden tuottavan monialaisten opintojen kokonaisuuden. Vastaavaa koulutusmallia ollaan laajentamassa mm. liikuntaan, kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Tällä tavalla voidaan turvata ns. pienien kielien opetuksen saatavuus. Aineenopettajien mahdollisuuksia laajentaa pätevyyttään luokille 1 6 voidaan laajentaa, mikäli siihen osoitetaan tarvittavat resurssit. Kytkemällä varhaiskasvatus tutkimuspohjaiseen tieteelliseen opettajankoulutukseen on jo luotu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välille koulutuksellinen, opetuksellinen ja kasvatuksellinen jatkumo. Samalla on tarjoutunut mahdollisuus integroida lastentarhanopettajakoulutuksen, luokan- ja aineenopettajakoulutuksen opetusta ja tutkimusta. Yhteistyötä voidaan lisätä myös harjoittelussa järjestämällä esimerkiksi luokanopettajille enemmän harjoittelumahdollisuuksia päiväkodin esiopetusryhmissä ja lastentarhanopettajille alkuopetuksessa. Myös kielten opiskelijoille on mahdollista luoda väyliä laajentaa kelpoisuuttaan paitsi luokanopettajaksi myös erityispedagogiikkaan tai varhaiskasvatukseen (esim. monikulttuuristen päiväkotien tarpeet). Luonnollisesti opiskelijan tulee voida edetä opiskelupolullaan myös toiseen suuntaan: varhaiskasvatuksesta erityispedagogiikkaan, luokanopettajaksi tai vaikkapa kieliin; luokanopettajan on usein järkevää laajentaa kelpoisuuttaan myös erityisopetukseen jne. Syksystä

4 2005 lähtien erityisopettajiksi ja luokanopettajiksi opiskelevat ovat opiskelleet osan opinnoistaan samoissa ryhmissä. Oma, suurelta osin vielä toteutumaton yhteistyöalueensa on ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämistarpeisiin vastaaminen. Aikuiskoulutus ja ammatillinen koulutus tarjoavat työllistymismahdollisuuksia monelle yliopistosta valmistuvalle (esim. kielet, taideaineet, viestintä- ja yhteiskuntatieteelliset aineet). Tällöin sivuainevalinnoissa, pedagogisissa opinnoissa ja erityisesti niihin liittyvässä harjoittelussa on järkevää suuntautua näille koulutuksen sektoreille. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yhteistyössä Jyväskylässä toimivan Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Yliopistossa on kehitetty aikuiskoulutuksen tarpeisiin aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, jotka rakentuvat HOPS-ajattelulle ja yksilöllisten opintopolkujen tukemiselle. Opettajankoulutuksen tehtäväkenttien ja opettajatarpeiden muuttuessa myös pedagogisten opintojen toteutuksessa on tarpeen seurata kentän muutoksia ja mm. vakiinnuttaa aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot monipuolisine harjoitteluvaihtoehtoineen osaksi yliopistossamme annettavaa opettajankoulutusta. Liikunnan aineenopettajakoulutuksessa liikunta-alan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen välinen yhteistyö on aloitettu vuonna Liikunnan aineenopettajien pätevöittämiskoulutuksessa (laajennushankkeen osa) tullaan vuosina kouluttamaan myös liikunnanopettajina toimivia ammatillisen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita (liikunnanohjaajat) henkilöitä. Opettajankoulutukseen olennaisena osana kuuluvaa harjoittelua tulee kehittää käyttämällä nykyistä monipuolisemmin erilaisia harjoittelupaikkoja. Tämä palvelee opiskelijoiden myöhempää sijoittumista monipuolisesti koulutuksen ja opetuksen eri tehtäviin. Harjoittelupaikat tulee koota aktiivisesti ylläpidettäväksi, koordinoiduksi verkostoksi, jossa opiskelija voi joustavasti hankkia kokemuksia erityyppisistä oppilaitoksista koulutuksen eri tasoilta ja sektoreilta. Yliopiston vastuulla on ylläpitää harjoittelupaikkaverkostossa toimivien harjoittelun ohjaajien ammattitaitoa. Keväällä 2006 solmittu yhteistyösopimus Jyväskylän seudun verkostokuntien kanssa tarjoaa mahdollisuudet monipuolistaa ohjattua opettajaharjoittelua, josta jatkossakin pääosa toteutetaan normaalikoulussa. Normaalikoulu on ohjatun opetusharjoittelun ydinpaikka erityisesti niissä harjoittelujaksoissa, joissa korostuu tutkiva ote omaan opetustyöhön ja muiden yliopisto-opintojen tiivis kytkentä pedagogisiin opintoihin. Jyväskylässä on edustettuna monia eri koulutusasteen oppilaitoksia. Tämä tarjoaa yliopistolle hyvän mahdollisuuden harjoittelun monipuolistamiseen. Jo nyt merkittävä osa liikunnan, englannin, äidinkielen ja kirjallisuuden, musiikin, venäjän ja tietotekniikan opettajiksi opiskelevista suorittaa osan harjoittelustaan normaalikoulun lisäksi muissa yleissivistävän sekä ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa. Yhteistyösopimus lisää näitä harjoittelun monipuolistamisen mahdollisuuksia ja tuo siihen selkeät toimintaperiaatteet ja vastuut. Opettajat riippumatta siitä, millä koulutuksen alueella toimivat tarvitsevat nykyistä vahvemmin ohjauksellista asiantuntemusta, jossa tulee huomioida opinto-ohjauksen lisäksi myös monikulttuurisen ohjauksen ja työelämäohjauksen tarpeet. Uusiin haasteisiin vastaamiseksi Jyväskylän yliopistoon on perustettu Ohjausalan osaamiskeskus. Lisäksi opettajilla tulee olla valmiuksia tieto- ja viestintäteknologian luontevaan ja monipuoliseen hyödyntämiseen opetuksessa sekä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen. Tämä edellyttää opettajankouluttajien täydennyskoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja opettajankoulutuksen yhteishankkeella on pyritty vastaamaan monikulttuurisuuden haasteisiin opettajan työssä toimivien opettajien koulutuksen, tutkimuksen ja uudenlaisten toimintamallien kautta, joihin opettajaksi opiskelevat ovat osallistuneet (esim. Helmi-projekti).

5 Opettajankoulutuksen tulee vastata joustavien opiskelupolkujen ja kaksiportaisen tutkintorakenteen haasteisiin ottamalla entistä paremmin huomioon alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatkomahdollisuudet maisteriopintoihin. Tällaisia polkuja on aluillaan erityisesti musiikin ja liikunnan sekä varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa. Yksi keskeinen tehtäväalue, jossa Jyväskylän yliopisto on jo ottanut merkittäviä edistysaskeleita, on opetushallinnon ja oppilaitosjohtamisen koulutus, jota voidaan integroida jossakin määrin opettajien peruskoulutukseen, mutta joka useimmilla istuu kaikkein luontevimmin urakehityksen myöhempiin vaiheisiin suoritettavaksi täydennys- tai lisäkoulutuksena. Perinteisen rehtorikoulutuksen lisäksi kysymys on esimerkiksi sivistystoimen johdon koulutus- ja tietotarpeisiin vastaamisesta ja varhaiskasvatuksen alueen johtamistehtävissä toimivien kouluttamisesta. Johtamiskoulutuksella kasvatusalalla (Educational Leadership) on myös kansainvälistä kysyntää. Opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittäminen edellyttää vahvaa tutkimusperustaa. Myös tutkimuksessa vahvistetaan laitosten keskinäistä yhteistyötä. Jyväskylän yliopiston ehdoton vahvuus on Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemä monitieteinen tutkimus (oppiminen, koulutus ja muuttuva työelämä; korkeakoulutuksen tutkimus; oppiminen ja opettajuus tiedeyhteisössä; oppimistulosten arviointi; tietoverkot oppimis- ja työympäristöissä; kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälistyminen). Lisäksi yliopistossa on maan ainoa kielenopetukseen ja oppimiseen profiloitunut tutkimuslaitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Yliopisto tarjoaakin siten hyvät edellytykset laitos- ja oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön ja monitieteisten tutkijaryhmien toimintaan. Yhtenä toimintamallina on ajatus koulukumppanuudesta. Tavoitteena on luoda koulujen verkosto, jossa yhdistetään opetusharjoittelu, koulujen, oppimisen ja opetuksen aktiivinen kehittämis- ja tutkimustoiminta, harjoittelua ohjaavien opettajien koulutus ja heidän jatkoopintonsa. Opettajien täydennyskoulutus Opettajankoulutus valmistaa kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijoita elämänkulun kaikkiin vaiheisiin ihmisen varhaisvuosista ikääntyvän väestön koulutustehtäviin; yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen moninaisiin tehtäviin, joiden välillä asiantuntijoiden tulisi pystyä liikkumaan mahdollisimman joustavasti. On selvää, ettei opettajien peruskoulutus voi yksin vastata kaikkiin näihin haasteisiin, vaan koulutus ja opiskelu muodostavat entistä selkeämmin elinikäisen jatkumon, jossa yksilö käyttää hyväkseen erilaisia oppimisen ja opiskelun mahdollisuuksia liikkuen tarpeidensa mukaan koulutuksesta työelämään ja taas takaisin lisä- ja täydennyskouluttautumaan. Näin opettaja voi täydentää kelpoisuuttaan peruskoulutuksen jälkeen tapahtuvan, peruskoulutukseen saumattomasti niveltyvän täydennyskoulutuksen avulla. Jyväskylän yliopistolla on hyvät edellytykset kehittää edelleen myös opettajien ja opettajankouluttajien täydennyskoulutusta. Erilliskysymykset: Chydenius-insituutti (liite )

6 Musiikin aineenopettajakoulutus (hanke-esitys yliopiston rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa Musiikin osaamiskeskittymä Jyväskylän yliopistoon

7