T I L I N P Ä ÄT Ö S

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 1

3 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista... toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Lähtökohdat vuodelle 2016 eivät olleet kaksiset; kaupungilla oli takana kaksi erittäin huonoa tilinpäätöstä vuosilta 2014 ja Kun vuotta 2016 sitten elettiin, niin erityisesti vuoden alkupuolisko näytti siltä, että huoleen on edelleen suuresti aihetta. Kaupungin talous näytti kyllä paranevan merkittävästi vuodesta 2015, mutta ei riittävästi ja ensimmäisen puolen vuoden toteuman perusteella olisi ollut edelleen vahvasti alijäämäinen. Tällä tiedolla ja ennusteella oli sinänsä merkittävät seurauksensa. Ensinnäkin se vaikutti kaupunginhallituksen antamien vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeiden sisältöön tiukentavasti ja toisaalta se ratkaisi sen, että kaupunginjohtaja päätti pitää henkilökunnalle kaupungin taloudellista tilannetta koskevat tiedotustilaisuudet. Nämä neljä henkilökuntainfoa pidettiin ja ja niissä kaupungin talouden koko kuva avattiin perusteellisesti henkilöstölle. Kun vuotta 2016 elettiin syksyyn ja ruvettiin saamaan tietoja talousarvion toteutumisesta ensin elokuulta, sitten syyskuulta jne. kävi ilmi, että kaupungin taloudellinen tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan. Elokuun toteutumisvertailun perusteella laadittu ennuste vuodelle 2016 lupasi jo ensimmäisen vuosipuoliskon ennusteeseen nähden alijäämän puolittumista, eli siinä vaiheessa alijäämää näytti syntyvän runsaat puoli miljoonaa euroa. Syksyä kohti mentäessä tilanne edelleen parani, toki peikkona kummitteli erityisesti tuleva marraskuun verotilitys, joka tulisi ratkaisemaan erityisesti kunnallisverotulon kertymän. Vuodenvaihteen tienoilla laadittu ensimmäinen tilinpäätösennuste sitten päätyi varovaisuuden periaatettakin noudattaen jo tasapainoiseen tilanteeseen. Nyt tilinpäätöksen laatimisen edistyessä on voitu todeta, että viime vuodelta kaupungille kirjautuu sekä kaupunkina että konsernina selvästi ylijäämäinen tulos. Sinänsä ylijäämän taso vajaa euroa ei päätä huimaa, kun muistelee kahden edellisen vuoden alijäämiä. Vuoden 2016 positiivinen tilinpäätös tuli ns. kreivin aikaan. Edellisten vuosien aikana kaupungin talous sukelsi turhankin syvälle ja se on koetellut niin päättäjiä kuin henkilökuntaa kovastikin. Tässä suhteessa viime vuoden positiivisella tuloksella on varmasti kokoaan merkittävämpi vaikutus juuri siinä mielessä, että se palauttaa uskoa myös niille, joilla se ehti koetuksella käydä. Kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi on tehty työtä pitkäjänteisesti. Se on toimialoilla ja työpaikoilla kautta linjan merkinnyt erittäin säästäväistä toimintaa ja kiristyksiä määrärahoissa. Samalla henkilökunta on joutunut venymään, kun resursseja on koko ajan vähennetty ja tiukennettu. Vastaavasti luottamushenkilöt ovat olleet sen tosiasian edessä, että myös palveluita koskevia vähemmän kiitollisia päätöksiä ja ratkaisuja on ollut tehtävä. Minusta paimiolaista tapaa toimia kuvastaa hyvin se, että näitä ratkaisuja on tehty silloin, kun valmistelu on saatu tehdyksi ja päätöksenteon aika on ollut käsillä. Tämä on varmaan myös mahdollistanut niiden syntymisen siinä mielessä verrattuna tilanteeseen, jossa koottaisiin monia isoja ratkaisuja tehtäväksi jonain tiettynä hetkenä. Tällainen toiminta voi toisinaan näyttää vaikuttavalta ulospäin, mutta johtaa päätöksenteossa tosiasiallisesti huonomaan lopputulokseen kuin se, että päätökset tehdään valmistelun jälkeen ajallaan. Omien toimenpiteiden ja tehtyjen päätösten ja ratkaisujen lisäksi vuoden 2016 tuloksen syntymiseen on vaikuttanut myös se, että muutamissa asioissa kaupungilla oli tällä kertaa onni matkassa. Erityisesti terveydenhoidon puolella huomioiden oman kansanterveyskuntayhtymän että sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö ja siitä aiheutuneet kustannukset, sai kaupunki yhteensä noin euron palautukset. Valitettavan usein juuri terveydenhoidon kuluissa on käynyt päinvastaisesti. 2

6 Valtakunnallinen kilpailukykysopimus vaikutti viime vuoden tilinpäätökseen sen, että henkilökunnan lomarahakirjausta voitiin pienentää n eurolla. Omista toimenpiteistä voidaan esille nostaa tehty Arkea-ratkaisu, jossa kaupunki myi siivous- ja ruokapalvelutoimintansa Arkea Oy:lle. Huomioiden ratkaisusta aiheutuneet tulojen lisäykset, säästöjen vaikutukset sekä vuodelle 2016 kirjautuvat kertaluonteiset vaikutukset, on tämän ratkaisun vaikutus tilinpäätökseen lähes euroa. Em. nähden päinvastaisesti vaikutti Apilatie 10 kiinteistön purkaminen, jonka kustannukset kaupungille olivat noin Nämä edellä kuvatut neljä tekijää osoittavat sen, että tilinpäätökseen on vaikuttanut normaalien toimintojen, tulojen ja menojen lisäksi merkittävät kertaluontoiset tekijät. Nämä kertaluontoiset vaikutukset vuoden 2016 tilinpäätöksessä ovat ehkä normaalia suuremmat, mutta erityisen poikkeuksellisia ne eivät ole. Tämä kuitenkin kertoo meille sen, että kaupungin taloudellista tilannetta on edelleen vahvistettava ja vakautettava niin, että se saavuttaa pysyvämmin lujan pohjan ja on tasolla, jossa se kestää paremmin myös sen, kun ennakoimattomat ja kertaluontoiset erät vaikuttavat negatiiviseen suuntaan. Siten suuria muutoksia resursseihin ei ole tulossa ja tarve toimintojen kehittämiselle ja tarvittaessa uudelleenarvioinnille pysyy. Poimintoja vuodelta 2016 Kaupungin elinkeinoelämän puolelta voi hyvin myönteisenä seikkana todeta sen, että monella yrityksellä tilausten osalta tilanne oli aikaisempaan nähden jopa poikkeuksellisen hyvä ja työtä riitti ja näkymät myös eteenpäin vaikuttivat hyvältä. Myönteinen seikka on myös se, että vuonna 2015 konkurssin tehneen GAV Groupin tiloihin ja toimintaan löytyi jatkaja ja syntyi uutta työtä aikaisemman kaltaisella toimialalla. Monien paimiolaisten odottama ja myönteinen asia on se, että Paimion Palvelukeskussäätiön hanke senioritalon toteuttamiseksi Paltanpuiston palvelukeskuksen läheisyyteen vihdoin viime vuonna konkreettisesti käynnistyi. Tämä rakentaminen on todennäköisesti saamassa jatkoa ja lähivuosien kuluessa Paltanpuiston palvelukeskuksen yhteyteen muodostuukin hyvä kokonaisuus palveluasumista, joka voi tukeutua palvelukeskuksen palveluihin. Kaupungin toteutuneet investoinnit viime vuonna olivat noin 3,6 milj., eli kaupungin taloudelliseen tilanteeseen nähden kohtuullisen korkeat. Merkittävin investointi oli Vistan koulukeskuksen saneerauksen loppuun saattaminen, noin 2,6 milj.. Muista investoinneista todettakoon kunnallistekniikan rakentaminen ja uusiminen noin Lähivuosinakin merkittävä osuus investoinneista kohdistuu koulurakennuksiin sekä kunnallistekniikan ja väylien rakentamiseen. Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 7 AO-tonttia, joista vuokraamalla 5 ja myymällä 2. Vuoden aikana valmistui yhteensä 32 omakoti- ja paritaloa, 3 kpl rivitaloasuntoja ja 22 asuntoa kerrostaloihin. Vuonna 2016 Paimion väkiluku kasvoi 93 henkilöllä ja oli vuoden lopussa Lopuksi Lausun vuoden 2016 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille; Teiltä jokaiselta on vaadittu sitkeyttä ja uskoa. Uskon, että vuoden 2016 tulos osaltaan palkitsee meitä kaikkia. Kuten tähänkin saakka, niin myös jatkossakin ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullisten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Jari Jussinmäki 3

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 7 lautakuntaa, 11 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. 4

8 5

9 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kukin toimialajohtaja vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle toimialalle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa noin 60 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. 6

10 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 7 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 7 I varapuheenjohtaja: Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 7 II varapuheenjohtaja: Lahti Tapani asiantuntija, herastuomari SDP 7 Jäsenet: Alander Eira konttorinjohtaja, eläkeläinen Kesk. 7 Aro Pekka maanviljelijä Kok. 5 Berg Rauno ( alkaen) maanmittausteknikko Kok. 2 Erälinna Leena yritysasiamies, maatalousyrittäjä Kesk. 5 Heino Sini osastonhoitaja, TtM Vihr. 7 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 4 Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 7 Ilola Timo edustaja Kok. 7 Jalonen Kimmo ( alkaen) lähihoitaja KD 2 Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 7 Kallio Markus rengasmyyjä, asentaja SDP 5 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 6 Kuusela Mervi hoitaja SDP 6 Laakso Pasi yhteisöpedagogi opiskelija SDP 4 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 4 Lindroos Päivi hoitaja Kok. 6 Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP 3 Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 7 Nieminen Tomi pääluottamusmies, kokooja Vas. 7 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 7 Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. 7 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 7 Rannikko Sari sairaanhoitaja SDP 7 Rautio Rauno konduktööri, luottamusmies Vas. 7 Salminen Toni sähköisen tiedonsiirron konsultti Kok. 6 Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 4 Suominen Janne (ero ) myyntipäällikkö KD 2 Toivonen Jarmo KM, opettaja PS 7 Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 3 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 7 Uusitalo Joona opiskelija Kesk. 4 Valkonen Ville (ero ) KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Kok. 2 Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 7 Vuontela Tarja rehtori Kesk. 7 7

11 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno toimitusjohtaja, maanmittausteknikko Kok. 4 Jalonen Kimmo lähihoitaja KD 2 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 2 Kylén Päivi päiväkodin johtaja SDP 1 Lindberg Mikko maatilayrittäjä, agronomi Kesk. 3 Murto Sari aineenopettaja Kok. 4 Mäkelä Matti laatupäällikkö PS 3 Mäkelä Timo opettaja, yrittäjä Kok. 1 Mäkilä Tytti yrittäjä, eläkeläinen KD 2 Pärssinen Jouni kaupunginjohtaja emeritus, HTM Kesk. 2 Päätalo Seppo eläkeläinen Vihr. 4 Pöri Pasi Senior Desingner Kesk. 3 Ristilä Pasi valtiot.maist., johtava yrityspalvelu- SDP 1 asiantuntija Salo Tapani varastonhoitaja SDP 5 Vesalainen Ossi kaupunginpuutarhuri Kok. 1 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 2 Hutanen Pasi tietohallintopäällikkö 1 Kylén Markku tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri 5 Pöyhönen Eeva-Sirkku sosiaali- ja terveysjohtaja (1.8. alk.) 3 Talka Jukka sivistysjohtaja 2 Valindas Merja sosiaali- ja terveysjohtaja (31.5. saakka) 2 Sihteeri: Hölsö Jaana hallintojohtaja 7 Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 7 Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua, Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Vasemmistoliitto 2 valtuutettua, Vihreä liitto 2 valtuutettua ja Perussuomalaiset 2 valtuutettua. 8

12 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2016 mm. seuraavat asiat: Hyväksyttiin Turun seudun kehitys Oy:n perustamissopimus, osakassopimus ja yhtiöjärjestys. - Päätettiin antaa suostumus Kunta-aravat Oy:n Mäkiläntie 1, 3, 5 kiinteistön euron suuruisten panttikirjojen vapauttamiseen Hyväksyttiin Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos. - Hyväksyttiin Arkea Oy:n ja kaupungin välinen liiketoiminnan kauppakirja liitteineen siten, että liiketoiminta ruoka- ja siivouspalveluiden osalta siirtyi ostajalle alkaen sekä päätettiin ostaa kpl Arkea Oy:n osakkeita euron yhteishinnalla Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Hyväksyttiin Meijeritien länsiosan asemakaava ja asemakaavan muutos. - Päätettiin myydä YksYkkösen yritysalueelta ja Aakoisista kolme maa-aluetta yhteispinta-alaltaan m euron kauppahinnalla. - Hyväksyttiin Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Päätettiin lakkauttaa ruokapalvelupäällikön ja siivoustyönjohtajan virat sekä tehtiin niitä koskevat muutokset konsernijohdon ja toimialojen johtosääntöön kaupungin muun ruoka- ja siivouspalveluiden henkilökunnan siirryttyä Arkea Oy:n palvelukseen alkaen Myönnettiin Paimion kaupungin omavelkainen takaus Paimion Palvelukeskussäätiön euron lainalle. ARA on myöntänyt säätiölle senioritalon rakentamiseksi Paimioon korkotukilainaa ja avustusta, mutta koska niitä ei kuitenkaan makseta rakennushankkeen alkaessa, tarvitsee Palvelukeskussäätiö Paimion kaupungilta väliaikaisrahoitusta. - Päätettiin, että uuden vaalikauden alkaessa Paimion valtuutettujen lukumäärä on jatkossakin 35. Päätettiin myös, että alkaen valtuuston kokousten pääasiallinen kokouspäivä on keskiviikko Vahvistettiin vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 20,75 %. - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Päätettiin käynnistää Turun itäisten kuntien (Lieto, Kaarina Paimio ja Sauvo) yhteisen laskentapalveluiden palvelukeskuksen toiminta vastuukuntamallilla alkaen sekä hyväksyttiin yhteistoimintasopimus laskentapalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. - Päätettiin käyttää valtuustokaudelle tilintarkastusyhteisöksi valitun BDO Audiator Oy:n sopimuksessa olevat kaksi optiovuotta Perustettiin Paimion valtuuston 100-vuotisen toiminnan juhlavuoden kunniaksi "Paimion valtuuston 100-vuotisjuhlarahasto", jonka varoja käytetään vähävaraisten lasten harrastamisen mahdollistamiseen sekä hyväksyttiin rahaston säännöt Hyväksyttiin vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. - Hyväksyttiin Saaren 6. alueen ja Naskarlan muutosalueen omakotitalotonttien luovutusehdot. - Päätettiin myöntää Paimio kaupunkina 20-juhlavuoden kunniaksi alkaen 20 ensimmäisen myydyn omakotitalotontin maapohjanhintaan 20 %:n alennus. Myyntitempaus päättyy vuoden 2017 lopussa. 9

13 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2016: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Paasonen Jaana, aluetyöntekijä Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, eläkeläinen Laakso Sanna, lähihoitaja Toivonen Jarmo, opettaja Lehto Olli, opettaja Pöri Pasi, Senior Designer Salminen Hannu, toimitusjohtaja, eläkeläinen Oinas Inkeri, sairaanhoitaja, eläkeläinen Ruohonen Marjaleena, kuluttajaoikeusneuvoja Rannikko Sari, sairaanhoitaja Tuomasjukka Saska, toimitusjohtaja, FT Heino Sini, osastonhoitaja, TtM Vuontela Tarja, rehtori Järvelä Heli, markkinointi- ja viestintäjohtaja puheenjohtaja varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja, eläkeläinen Kylén Päivi, KM, päiväkodin johtaja Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Jätinvuori Marita, opettaja Uuttu Hilkka, osastonsihteeri Lujala Tanja, myyntiedustaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Huhtala Päivi, pääluottamusmies Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkeläinen Vuontela Tarja, rehtori Alander Eira, konttorinjohtaja, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Rannikko Sari, sairaanhoitaja jäsen Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri varajäsen ( asti) Jätinvuori Marita, opetteja varajäsen ( alkaen) 10

14 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Alander Eira, konttorinjohtaja, eläkeläinen Hallisto Reijo, tullitarkastaja Nurmi Janne, kirkkoherra Kuusela Mervi, lähihoitaja Paasonen Jaana, aluetyöntekijä Lindroos Päivi, hoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Mäkinen Carita, myynti- ja markkinointipäällikkö Virta Timo, laskujen käsittelijä Nurmi Satu, puutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä jäsen (ero , ei tarvetta valita uutta) varajäsen jäsen varajäsen Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri jäsen (ero , ei tarvetta valita uutta) Turpeinen Heikki, rehtori varajäsen Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto Lehikoinen Jouni, kirkkoherra Nurmi Satu, puutarhuri Mäentaka Asko, insinööri AMK, katsastusmies Lahti Tapani, heratuomari, asiantuntija Turpeinen Heikki, rehtori Mäkelä Timo, opettaja, yrittäjä jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Toivola Kirsi, maatalousyrittäjä Lahti Tapani, asiantuntija, herastuomari Kylén Päivi, KM, päiväkodin johtaja Nuotio Minna, laskentapäällikkö Lehtonen Pekka jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen vuoden 2016 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna positiivinen. Kolmen negatiivisen ja yhden hieman positiivisen vuoden jälkeen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,4 %. Vuoden 2017 alussa laaditut talousennusteet arvioivat vuosien bruttokansatuotteen kasvun olevan noin 1,0 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä oli vuoden 2016 aikana keskimäärin , joka oli enemmän kuin Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli 2016 keskimäärin 68,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 68,1 %. Vuoden 2016 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,8 %, kun vuotta aiemmin oli 9,4 %. Joulukuussa työttömyysaste oli 7,9 %. Miesten työttömyysaste oli 8,2 ja naisten 7,5 % vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 14,7 %, mikä on 4,6 %-yksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Vaikka työttömien määrä kääntyi 2016 aikana laskuun on saman aikaan kuitenkin piilotyöttömien määrä lisääntynyt. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,4 %, kun se vuonna 2015 oli -0,2 % ja ,0 %. Kuluttajahintojen kasvu on jatkunut hitaana, vaikka alkuvuoden negatiivinen hintakehitys on kääntynyt positiiviseksi. Eniten inflaatiota vauhditti palveluiden kallistuminen. Vuoden 2017 helmikuussa inflaatio oli 1,2 %. Vuosina inflaation arvioidaan nousevan noin 1,3 prosentin tietämille. Kotitalouksien reaalitulo kasvoi 1,1 %. Nimellisesti palkkatulot kasvoivat 1,6 % ja sosiaalietuudet 2,1 %, muun muassa eläkeläisten lukumaan kasvun takia. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 7,8 %. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 1,8 %. 12

16 Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,7 %, mutta investoinnit, lähinnä asuntoihin, lisääntyivät peräti 12,2 % (edellisenä vuonna ne supistuivat -0,8 %). Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli negatiivinen 2016, ollen -1,0 %:. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2015 lopussa 126,9 prosenttia, eli 2 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Korkotaso pysyi vuoden 2016 aikana historiallisen alhaisena. Sekä lyhyet että pitkät korot olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla ja reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo kuusi vuotta. EKP:n ohjauskorko laski maaliskuun puolessavälissä 0%:iin. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat olivat joitakin vuosia hyvin eriytyneet: kriisimaissa korot ovat monta %-yksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Nyttemmin tilanne on hieman tasaantunut. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 %, ,507 %, ,947 %, ,542 %, ,556 %, ,325 %, ,06 % ja ,082 %. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 % edellistä vuodesta, ollen 2,4 mrd. euroa. Lainakanta jatkoi kasvuaan vuoden 2016 aikana, ollen 16,0 mrd. euroa. Lainamäärän kasvu hidastu edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnat saivat hillittyä toimintakulujen kasvua: se oli 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (vuotta aiemmin kasvua oli 1,8 %). Toimintakuluista asiakaspalveluiden ostot ja avustukset kasvoivat, muut kuluerät mm. henkilöstökulut pienenivät. Kuntien toimintatuotot vähenivät 2,5%. Kuntien verorahoitus kasvoi eli valtionosuudet (+7,1 %) ja verotulot (+1,4 %). 13

17 Kunnista 18 arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli 13. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 0,5 mrd. eurolla (+3,4 %), joka on edellistä vuotta hitaammin, ollen vuoden lopussa 16,0 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli euroa, kasvua 97 /as. Vuonna 2016 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,86 (19, ). Efektiivinen veroprosentti oli 14,85 (14,94). Vuodelle 2016 tuloveroprosenttiaan nosti 45 kuntaa, laski 5 kuntaa ja 261 kunnassa se pysyi samana. Korkein tuloveroprosentti 22,50 oli käytössä yhdessä kunnassa (Savonlinna), samoin alhaisin eli 16,50 yhdessä (Kauniainen). (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen työllisyyden kehitys Varsinais-Suomen työttömien kääntyi laskuun vuoden 2016 aikana. Joulukuun lopulla työttömänä oli henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin, se on 6 %:n vähennys. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 13,6 % (14,5 % 12/2015). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2016 lopulla yhtä suuri kuin koko maan vastaava. Varsinais-Suomessa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä väheni. Avoimia työpaikkoja oli 2 220, se on 12,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työtä on aiempaa enemmän tarjolla rakentamisessa, teollisuudessa, varastoja rahdinkäsittelyssä, myyntitehtävissä, hoitoalalla, siivouksessa ja monissa muissa palvelualan tehtävissä. 14

18 Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Salossa 17,5 % (18,3 %) ja Turussa 16,8 % (17,7 %). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Ruskolla 7,9 % (8,95), Maskussa 8,1 % (8,5 %) Paraisilla 8,3 % (8,4 %) ja Liedossa 8,4 % (9,6 %). Alueen 27 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 % 16:ssa kunnassa, kun se vuotta aiemmin oli ollut 19 kunnassa ja vuonna kunnassa. Paimion kaupungin talouden kehitys Kaupungin asukasluku oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia (5.380) ja miehiä (5.241). Kasvua edelliseen vuoteen 92 asukasta eli 0,9 %. Kaupungin väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa yhteensä 713 asukkaalla eli keskimäärin noin vajaan yhden prosentin (0,7%) vuodessa. Työvoiman määrä väheni vuoden aikana 21:lla, ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2016 lopussa avoimia työpaikkoja oli 26, joka on kuusi enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 525, kun heitä oli vuotta aiemmin 477. Työttömistä alle 25- vuotiaita oli 68 (2015: 79) ja yli vuoden työttömänä olleita oli 133 (2015:95). Työttömyysaste nousi vuoden aikana 0,9 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 10,2%. Monissa Varsinais-Suomen kunnissa työttömyys aleni vuoden aikana. Paimiossa työttömyys kuitenkin jatkoi kasvuaan, maakunnan hyvästä teollisuuden kasvuvireestä huolimatta. Yhtenä merkittävänä syynä työttömyyden kasvuun on luultavasti hyvin toimineen ja aktiivisen TE-toimiston toiminnan loppuminen Paimiossa. Vuoden 2016 aikana valmistui 32 omakoti- tai paritaloa, kun niitä edellisenä vuotena valmistui 27. Rivitaloasuntoja valmistui kolme ja kerrostaloasuntoja 22kpl. Vuoden 2016 aikana kaupunki myi kaksi omakotitonttia ja vuokrasi viisi. Luovutetuista tonteista viisi oli Saaren alueelta ja kaksi Kiirulan alueelta. Lisäksi kaupunki myi yhden yritystontin YksYkkösen alueelta Wattitieltä. 15

19 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Merkittävä toiminnallisena muutos oli ruoka- ja siivouspalveluiden ulkoistaminen Arkea Oy:lle alkaen. Liiketoimintakaupan myötä 57 työntekijää siirtyi Arkean palvelukseen, ns. vanhoina työntekijöinä. Muutoksen vaikutukset ovat moninaiset. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Arkean liiketoimintakaupasta johtuen vuoden 2016 talousarvion toteumissa ruoka- ja siivouspalveluiden sisäiset tuotot ja -veloitukset ovat ajalta Ruokapalveluiden ulkoiset tuotot (362 t ) ovat ajalta , (tp 2015: 952t ). Vanhuspalveluiden ateriat, jotka kaupungin ruokapalvelut-yksikkö laskutti suoraan asiakkailta oli ulkoista tuloa. Nyt aterioiden ostot kirjataan muiden palveluiden ostoihin vanhuspalveluissa ( : 427t ) ja laskutetaan asiakkailta osana hoitopäivämaksu (=tulojen lisäys). Keittiöt vuokrattiin Arkealle, jolloin sisäiset vuokrat loppuivat ko. yksiköistä, muuttuivat ulkoiseksi vuokratuloksi kiinteistöpalveluissa. Investoinnit Vuoden 2016 talousarviossa nettoinvestoinnit ovat 3,6 milj. euroa ja suunnitelmavuosien nettoinvestointien keskiarvo on noin 2,3 milj. euroa vuodessa. Vuoden 2016 toteutuneet nettoinvestoinnit olivat noin 3,5 milj. euroa. Rahoista 3/4 käytettiin Vistan koulun peruskorjaukseen, muun talonrakennuksen osuus oli vajaa 5 % ja kunnallistekniikan ja infran rakentaminen 15 %. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Kahden taloudellisesti erittäin heikon tilinpäätöksen jälkeen, vuoden 2016 tilinpäätös päätyi euroa ylijäämäiseksi. Lähes 4,4 milj. euroa korjausliikkeeseen edelliseen vuoteen verrattuna vaikuttivat monet seikat: omat toimenpiteet (mm. Arkean liiketoimintakauppa), kuntayhtymien laskutuksen palautukset (sekä perusterveydenhuolto että erityissairaanhoito) ja verorahoituksen kasvu (sekä verot että valtionosuudet). Tilinpäätöksen jälkeen taseessa on 9,4 milj. euroa kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin käytännössä 0-budjetiksi. Ennakoitua suuremmat valtionosuudet käänsivät talousarvion reilun 200t ylijäämäiseksi. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu tiukaksi ja sen toteutuminen suunnitellun mukaisesti tulee olemaan haasteellista, eikä kestä ylityksiä asiakaspalveluiden ostoissa esim. sairaanhoitopiiriltä talousarviossa huomioitua tasaerälaskutusta suurempina veloituksina. 16

20 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,75 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Metsäkeskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Puolustusvoimat Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Lounais-Suomen Läntinen vakuutuspiiri Läntinen palvelualue Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Lounais-Suomen aluetoimisto Väestö Vuodenvaihteessa 2015/2016 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2016/2017 väkiluku oli Väestön ikärakenne : v v Ikäryhmä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä % , , ,4 Yhteensä ,0 17

21 Väestömuutokset v LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOKSET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 0,6 1,2 0,0 0,4-0,1 0,9 Korjaus VÄKILUKU

22 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimpia työnantajia vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT KTO Kehitysvamma-alan tuki -ja osaamiskeskus V-S erityishuoltopiiri Paimion kaupunki (teoreettinen htv) Paimion-Sauvon Terveyskeskus Paimion seurakunta Maaseutuopisto Livia Paimio Paimion Posti Varsinais-Suomen Kansanopisto Kelan paikallistoimisto 5,5 6, Yhteensä 1148,5 1103, Yhteisöjä, kpl

23 YKSITYISET TYÖNANTAJAT Arkea Oy Ansion Sementtivalimo SteraTechnologies Oy MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Amomatic Oy Electric Power Finland Oy Paimion Teurastamo Navix Oy ABC-Tammisilta Apuvoima Simolin Oy Mesera Cranes Finland Oy S-Market Paimio Maanrakennusliike Isomäki ALTEN Finland Paimio Jonator Oy Vistan Pesula Oy Vilomix Finland Oy Grene Noramaa Oy Eltel Networks Oy Verkanappulat Paimio Peimarin Liikenne Oy K-Supermarket Paimio Care component Oy Veikkari Lounais-Suomen Osuuspankki Villa Luohti, Ahki Maanrakennusliike Kivelä Oy Neste Motorest Paimion Kuljetus Oy Vahasilta Oy 15 Kotileipomo Tanniset Siwat Vistan Kauppa Oy Rantalainen Yhtiöt Oy, Paimio Kasvihuonerakennus J&P Kurki Oy 10 Yhteensä Yrityksiä, kpl Vuosi 2014 Työpaikkaomavaraisuus Omassa kunnassa työssä käyvien osuus 2014 Kaarina 66,6 % 28,1 % Lieto 68,5 % 30,0 % Paimio 78,7 % 41,6 % Sauvo 58,8 % 38,0 % Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,8 %. 20

24 Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Kunta-alan henkilöstöraportoinnista annetun suosituksen mukaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vuoden 2016 kaupungin teoreettisten henkilötyövuosien määrä oli 557,14 htv. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2016 henkilöstökatsauksessa. 21

25 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Maailmantalouden näkymät ovat aiempia vuosia vaisummat. BKT:n kasvu jäänee 3 %:iin, joka on hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Euroalueen kasvu-ura on ollut jo pitkään hidasta ja kyky vastustaa negatiivisia shokkeja pysyy heikkona. Myös Iso-Britannian eroprosessin vaikutuksista on epävarmuutta. Lisääntyvä protektionismi saattaa hidastaa maailman kauppaa odotettua enemmän. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka tukee kasvua. EKP:n on laajentanut poikkeuksellisia rahaoperaatiota ja ohjauskorot tulevat pysymään edelleen historiallisen alhaisina. Suomen talouskasvu jäänee myös lähivuosina kilpailijamaita alhaisemmaksi. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun inflaatio kiihtyy ja kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Kilpailukykysopimuksen vuoksi palkkasumman kasvu jää lyhyellä aikavälillä vaimeaksi erityisesti julkisella sektorilla. Positiivisia signaaleja ovat Suomen viennin kasvaa erityisesti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin sekä työttömyyden kääntyminen laskuun ja työllisyyden koheneminen. Julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen, minkä vuoksi se on velkaantunut nopealla vauhdilla. Eri hallitusten toteuttamat sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Varsinais-Suomessa työttömyys kääntyi vuoden 2016 aikana laskuun ja vuoden 2017 näkymät ovat aikaisempia vuosia paremmat. Työllisyys on lisääntynyt erityisesti Turun seudulla ja Vakka- Suomessa teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös elintarvike- ja prosessiteollisuudessa. Paimion työttömyysluvuissa käänne parempaan ei ole realisoitunut. Kuntasektorin toimintaan vaikuttavia uudistuksia Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki tuli voimaan Suurta osaa lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Lakiuudistuksen myötä kunnan toiminta huomioidaan laajemmin, riippumatta hoidetaanko tehtäviä omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamassa yhtiössä tai ostopalveluna. Lisäksi kunnille tulee uusia lakisääteisiä velvoitteita mm. kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Osa näistä toteutuukin jo Paimiossa, osa vaatii valmistelua ja työtä. Huhtikuun kuntavaaleissa valittavan uuden valtuuston toimikausi alkaa Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu kiivasta. Useita lakiluonnoksia on ja on ollut lausunnolla, seudulliset valmisteluryhmät kokoontuvat. Valtion ja kuntien välissä toimiville maakunnille siirretään alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maaseutupalvelut sekä alueellisia kehittämistehtäviä, elinkeinojen edistämistehtäviä, alueiden käytön ohjausta ja suunnittelua (= Ely-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot. Väliaikaishallinto aloittaa toimintansa Sen kokoonpanosta sopivat yhdessä Varsinais- Suomen liitto, maakunnan kunnat sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaalueet, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri sekä pelastuslaitos, V-S Ely-keskus 22

26 sekä TE-toimisto. Väliaikainen toimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen asti ( ), kunnes maakuntavaltuusto on valittu alkuvuodesta 2018 ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa Ratkaistavana on edelleen monia vaikeita ja monitahoisia ja tasoisia kysymyksiä liittyen perusja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen, rahoitukseen, kunnallisen sote-omaisuuden siirtymiseen, kuntalaisen valinnanvapauden lisäämiseen, muiden palveluntuottajien rooliin, tukipalveluiden järjestämiseen sekä valtakunnallisesti että paikallisesti maakunnan kuntien kesken. Toimivat toiminnalliset ratkaisut edellyttävät mittavia muutoksia. Niin paljon on tehtävää: muutettavaa ja uudistettavaa, että on vaikea uskoa, että kaikki tarvittavat lainmuutokset, toiminnalliset ja hallinnolliset muutokset saadaan valmiiksi mennessä, vaan liikkeelle on pakko lähteä vähin erin ja siirtymäkausia tulee. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat merkittävät: Noin kolmannes kaupungin henkilöstöstä ja puolet rahoista siirtyy maakunnalle. Samalla kuntien verotuloista leikkautuu yli puolet pois, kun veroprosenteista leikataan 12,3 %-yksikköä ja valtionosuuksista leikkautuu pois 80 %, Paimion verorahoitus pienenee yli 32 milj. eurolla VM:n tämän hetkisten laskelmien mukaan. Henkilöstöriskit Kaupungin tiukka taloudellinen tilanne, jatkuvat säästöpaineet ja niukat resurssit ovat vaikuttaneet henkilöstön työssä jaksamiseen ja motivaatioon. Toiminnan kehittämiseen omien töiden ohella ei tahdo riittää aikaa ja voimavaroja. Joillakin toimialoilla pätevän henkilöstön saatavuus on vaikeaa. Lisäksi pitäisi pystyä panostamaan henkilöstön ammattitaidon ja esimies- ja johtamistaidon kehittämiseen. Jonkin verran vaikuttaa myös epävarmuus meneillään olevista ja tulevista uudistuksista. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 49,5 milj. euroa. Suurista investoinneista (Vistan koulun peruskorjaus) johtuen lainamäärä kasvoi vuoden aikana 1,3 milj. eurolla. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten velkakirjalainojen osuus oli 16,0 milj. euroa ja lyhytaikaisten lainojen (kuntatodistus) määrä on 33,5 milj. euroa. Vuoden 2009 finanssikriisin muutettua markkinatilannetta pitkäiset lainat on nostettu vaihtuvakorkoisina, mutta koronvaihtosopimuksilla lainojen korko on muutettu kiinteäksi viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Lainoista kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 9,9 milj. euroa eli viidennes. Lyhytaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia, koska ne nostetaan yleensä 3 kk:n pituisina. Vuoden 2016 aikana ei nostettu pitkäaikaisia velkakirjalainoja, vaan kaikki uudet lainat ovat lyhytaikaisia. Korkotaso on edelleen alhainen. Mahdollinen korkojen nousu on merkittävä riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen, joskaan aivan lähitulevaisuudessa korkojen nousua ei ole näköpiirissä. Kuntatodistuslainojen koroissa ei ole pankin marginaalia. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut Paimiolle tai kunnille haaste. Jos tilanne muuttuu rahoitusmarkkinoilla, saattaa ongelmaksi tulla suuren lyhytaikaisen lainakannan uusiminen tai muuttaminen pitkäaikaisiksi lainoiksi, tällöin lainahoitokustannukset tulevat merkittävästi kasvamaan. Takausvastuut Kaupungin omavelkaisten takausten pääoma samaan konserniin kuuluville yhtiöille oli 2016 lopussa 8,3 milj. euroa (2015 8,3 milj. ). Paimion Yrityskehitys Oy:n lainojen pääoma oli 5,8 milj. euroa, Paimion Palvelukeskussäätiön 2,1 milj. euroa ja Paimion Lämpökeskuksen 0,7 milj. euroa. Paimion Yrityskehitys Oy:n lainoilla on rahoitettu yhtiön omistamien teollisuusrakennusten rakentamista. Rakennuksissa toimivat yritykset ovat lunastaneet kiinteistöä omakseen lunastusvuokrasopimuksilla. Yrityskehityksen lainojen lyhennykset toteutuvat yritysten lunastusvuokrasopimusten aikataulussa. Toisen yhtiön lunastusvuokrasopimus purettiin sen laiminlyötyä 23

27 velvoitteensa. Tällä hetkellä Paimion Yrityskehitys etsii tiloihin uutta vuokralaista tai tilojen ostajaa (kiinteistökaupalla tai muulla järjestelyllä, esim. lunastusvuokrasopimuksella). Kaupunki on antanut yhtiölle konsernilainaa yhteensä euroa, jotta yhtiö on pystynyt hoitamaan ko. lainojen lyhennykset suunnitelmien mukaisesti. Valtuusto hyväksyi ( ) euron lainan muuttamisen oman pääoman ehtoiseksi. Toisen yhtiön lyhennykset ovat toteutuneet sovitusti. Takauksiin sisältyy siis markkinariskiä, joka on jo osittain realisoitunutkin. Paimion Lämpökeskuksen lainalla rahoitettiin pellettikatti-investointi, joka valmistui alkuvuodesta Investoinnin myötä Lämpökeskuksen tavoitteen on leikata ¾ yhtiön vuotuisesta öljyn kulutuksesta ja siirtyä käyttämään lähes kokonaan (95%:sesti) kotimaista puuraaka-ainetta. Investointi parantaa yhtiön kannattavuutta. Takauksen markkinariski on vähäinen. Kaupungin vastuusitoumukset muille kuin konserniyhtiölle olivat 2016 lopussa 5,7 milj. euroa (2015: 4,3milj. ). Paimion Palvelukeskuksen lainoilla (2,1milj., 2015:1,6milj ) on rahoitettu säätiön tilojen laajennus sekä uuden senioritalon rakennushankkeen alkuvaihetta, kunnes Aran avustukset ja korkotukilainat maksetaan säätiölle. Tiloissa toimii kaupungin vanhuspalvelujen yksikkö, joten takaukseen ei sisälly markkina- tai ulkopuolista riskiä. Seudullisten takausvastuiden suuruus on 1,4 milj. euroa, josta Turun Seudun Puhdistamo Oyn osuus on 1,3 milj euroa. Kunta-aravat Oy:n lainojen täytetakaus oli 2,0 milj. euroa (2015: 2,2milj ). Takausvastuut paikallisille vesi- ja jätevesiosuuskunnille myönnetyistä lainoista olivat vuoden lopussa 0,3 milj. euroa. Vastuumäärä on alentunut lainojen lyhentyessä suurimmaksi osaksi maksusuunnitelmien mukaisesti. Oikeudenkäynnit Paimio on mukana ns. asvalttikartellioikeudenkäynnissä, jossa oli alkuaan mukana 20 muuta kuntaa/kaupunkia ja valtio. Prosessi on lähtenyt liikkeelle , kun kaupunginhallitus päätti hakea Lemminkäinen Oyj:ltä euron korvausta korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen vuosien asvaltointien hinnoista, jotka kartellista johtuen olivat muodostuneet noin 30% normaalia markkinatilannetta korkeammiksi. Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa, jossa Lemminkäinen määrättiin maksamaan korvauksia kaupungille ,40 euroa sekä korkoja ja oikeudenkäyntikuluja. Lemminkäinen valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä , jossa vahingon määrä katsottiin vähäisemmäksi. Kaupunginhallitus päätti hakea valituslupaa ja toimittaa valituksen korkeimpaan oikeuteen. Myös Lemminkäinen Oyj on toimittanut valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimmalle oikeudelle. 24

28 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan. Sisäisen valvonnan järjestäminen Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta koskee kaikkia organisaatiotasoja kaupunkikonsernissa. Jokaiselle organisaatioryhmälle on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa määritelty omat tehtävät ja vastuut. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja toiminnan tuloksellisuudesta omalla vastuualueellaan. Henkilöstö toimii tavoitteiden ja ohjeistuksen mukaisesti sekä ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan ja toimintatapoja sekä raportoi havaitsemistaan epäkohdista esimiehilleen. Konserniyhteisöjen johdolle on määritelty omat vastuut ja tehtävät. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointia ei ole toteutettu vuoden 2016 aikana erillisenä kyselynä. Arviointi on toteutettu osana talousarvion- ja tilinpäätöksen laadintaprosessia ja jokapäiväistä toimintaa. Laajennetulle johtoryhmälle aiemmin tehdyn kyselyn kehittämisalueet ja riskit ovat edelleen ajankohtaisia. 25

29 Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta puhuttaessa tulee muistaa, että se on osa jokapäiväistä toimintaa. Sisäinen valvonta ja toiminnan kehittäminen ovat saman asian eri tarkastelu näkökulmia: sitä että jokapäiväisessä toiminnassa pyritään varmistamaan, että oikea henkilö (tai toimielin) tekee oikeita asioita, oikea-aikaisesti oikein. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Aiemmin tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Johtoryhmälle ja lautakuntien esittelijöiden tekemän arvioinnin perusteella olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit ovat 1. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 2. Kaupungin talous ja korkoriski 3. Henkilöstöriski: pätevän henkilöstön saatavuus, työssäjaksaminen, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 4. Onnettomuudet ja luonnonilmiöt (tulipalot, myrskyt, sähkökatkot) Toteutetut ja suunnitellut kehittämistoimet Valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan perusteet ja samalla hyväksyttiin vastaavat päivitykset hallintosääntöön. Sisäiseen valvotaan ja riskienhallintaan liittyviä tilauskoulutuksia on järjestetty yhdessä naapurikuntien kanssa useita vuosien aikana. Koulutuksia on järjestetty sekä työntekijöille että luottamushenkilöille. Kouluttajina ovat toimineet FCG:n JHTT, CGAP Markus Kiviaho (4 koulutusta) ja varatuomari Jarkko Helminen ja varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitosta. Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen järjestämään Kunnan varautuminen ja palveluiden jatkuvuuden hallinnan -projektin työkokouksiin on osallistunut toimialajohtajia aikana. Kevään 2014 aikana laaditun palvelustrategian yhdeksi palvelujen tarkastelunäkökulmaksi valittiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan näkökulma. Palvelustrategia hyväksyttiin valtuustossa. Palvelustrategian toteutumista tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa: osana talousarvion laadintaa ja tilinpäätöksen toteutumista/raportointia. Vuoden 2016 loppupuolella toimintansa aloitti tietoturvaryhmä, jossa kaikki toimialat ovat edustettuina. Ryhmä aloitti työnsä laatimalla tietoturvapolitiikan, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Ryhmän työ jatkuu tietoturvasuunnitelman laadinnalla. Laadittavaa dokumentaatiota on runsaasti. Lisäksi laadittavana on kokonaiserkkitehtuurin (Kapa) ja palvelutietovarannon (PTV) edellyttämiä prosessi- ym. kuvauksia. Kattavamman ja yhdenmukaisemman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin saamiseksi tulee laadittavaksi yhteinen lomakkeisto, jolla kerätään vähintään toimielintasolla dokumentoidusti tietoa ja arvio sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. 26

30 Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Koska sisäinen valvonta ei vielä perustu systemaattiseen ja dokumentoituun riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, tulee osana laadittavan arviointilomakkeiston jalkauttamista järjestää henkilökunnalle koulutusta mitä sisäinen valvonta ja riskienhallinta jokapäiväisessä käytännön työssä tarkoittavat. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta puhuttaessa tulee muistaa, että se on osa jokapäiväistä toimintaa. 27

31 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki Toimintatuotot 7 360, , , , ,6 Toimintakulut , , , , ,9 Toimintakate , , , , ,3 Verotulot , , , , ,5 Valtionosuudet , , , , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 451,0 21,4 22,0 12,4 26,0 Muut rahoitustuotot 473,7 431,8 427,9 511,4 583,8 Korkokulut -400,7-499,8-525,1-541,4-565,7 Muut rahoituskulut -7,0-7,1-11,1-9,5-22,2 Vuosikate 2 828, , ,8 674, ,9 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0, ,1 619,2 Satunnaiset kulut -192,7 0,0 0,0 0, ,7 Tilikauden tulos 761, , , ,6-72,5 Poistoeron lis (-), väh (+) 84,1 84,1 84,1 84,1 90,0 Tilikauden yli-/alijäämä 845, , , ,7 17,5 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 12,0 11,6 12,1 14,0 15,6 = 100 x Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista 150,9-99,8-68,3 32,8 121,3 = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas 264,1-169,8-111,8 63,7 232,3 Asukasluku

32 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista. Kun tunnusluvun arvo on 100% oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. 29

33 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 828, , ,8 674, ,9 Satunnaiset erät netto -192,7 0,0 0, ,1-504,5 Tulorahoituksen korjauserät -271,2-172,5-247,8-308,3-866,8 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,8 Rahoitusosuudet investointeihin 89,8 258,3 191,5 172,2 323,1 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 330,5 198,3 315, , ,6 Toiminnan ja investointien rahavirta -845, , , ,1-807,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -100,0-12,3 0,0 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 10,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0, , , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 000, , , ,0-500,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11,9-17,8-5,0-85,5-24,9 Saamisten muutos 288,8-543,0-363, ,1 209,5 Korottomien velkojen muutos -642,2 302,4 436, , ,3 Rahoituksen rahavirta 811, , , ,5-379,8 Rahavarojen muutos -34,0 600, , , ,1 Rahavarojen muutos -34,0 600, , , ,1 Kassavarat , ,8 764, ,9 666,2 Kassavarat ,8 764, ,9 666, ,4 30

34 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, , , , ,1-807,3 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -867,6 Investointien tulorahoitus, % 79,9-31,1-29,6 5,3 81,6 =100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 34,3 Lainanhoitokate 1,0-0,4-0,2 0,4 0,9 =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Asukasluku Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Jos rahoituslaskelman välitulos toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen, ilmaisee se, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivnen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamalla joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus -% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella (=vuosikate) Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnuslukua on syytä tarkastella useamman vuoden jaksolla. Kassan riittävyys (pv) ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. 31

35 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet 53,0 3,9 35,6 71,2 2 Muut pitkävaikutteiset menot 136,0 171,7 145,4 157,2 188,9 175,7 181,0 228,4 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet 7 335, , , ,0 2 Rakennukset , , , ,9 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 793, , , ,1 4 Koneet ja kalusto 434,6 420,5 362,5 353,9 5 Muut aineelliset hyödykkeet 29,4 29,3 27,3 27,3 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 125, ,6 3,5 158, , , , ,8 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , , ,5 3 Muut lainasaamiset , , ,0 20,0 4 Muut saamiset 101,0 101,0 88,7 88, , , , ,2 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , ,4 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot 42,0 46,0 49,7 53,7 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 201,3 205,4 203,0 200,8 243,3 251,4 252,7 254,5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 Muut saamiset 343,5 338,5 488, ,5 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 1 247, , ,0 892,3 2 Lainasaamiset,0 0,1 50,5 4,9 3 Muut saamiset 1 474,6 930,2 558,3 381,0 4 Siirtosaamiset 160,7 765,2 677,5 592, , , , ,8 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 330, ,8 764, ,9 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ 4 556, , , ,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,6 32

36 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , ,8 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä 8 517, , , ,9 VI Tilikauden ylijäämä 845, , , ,7 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , ,6 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero 1 431, , , , , , , ,4 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot 42,0 46,0 49,7 53,1 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 294,4 286,7 284,0 280,2 3 Muut toimeksiantojen pääomat 113,9 113,9 131,9 139,2 450,4 446,6 465,6 472,5 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , , , , ,7 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,7 5 Saadut ennakot 167,1 216,5 341,1 327,1 6 Ostovelat 2 520, , , ,8 7 Muut velat 854, ,9 985,5 918,9 8 Siirtovelat 2 536, , , , , , , ,4 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , ,1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,6 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 33,1 32,1 39,0 43,5 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 19,4 Suhteellinen velkaantun., % 87,0 90,4 78,8 68,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -792 Lainat /as Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä

37 Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/ Käyttötulot (=toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) Tunnusluku kertoo, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/ Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + Ostovelat + liittymismaksut ja muut velat + siirtovelat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 34

38 1.6. Kokonaistulot ja menot Kaupungin ulkoiset kokonaistulot ja -menot vuonna 2016 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 360,4 10,7 Toimintakulut ,8 89,7 Verotulot ,5 61,2 Korkokulut 400,7 0,6 Valtionosuudet ,8 20,8 Muut rahoituskulut 7,0 0,0 Korkotuotot 451,0 0,7 Satunnaiset kulut 192,7 0,3 Muut rahoitustuotot 473,7 0,7 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyöd. luovutustappiot 0,0 0,0 -Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -271,2-0,4 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 89,8 0,1 Investointimenot 3 630,7 5,3 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 330,5 0,5 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 100,0 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 2 747,1 4,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4 000,0 5,8 Lyhytaikaisten lainojen vähenn. 0,0 0,0 Kokonaistulot ,5 100,0 Kokonaismenot ,0 100,0 35

39 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous PAIMION KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE

40 Konsernin toiminnan ohjaus Paimion kaupungin konserniin tytäryhteisöasemassa kuuluvat Paimion Lämpöyhtiö Oy, Paimion Vesihuolto Oy, Paimion Yrityskehitys Oy, Mäntykankareen Vesi Oy, Paimion-Sauvon terveyskeskuskuntayhtymä ja Lyyli Tuomolan säätiö. Kaupunginvaltuuston hyväksymillä konserniohjeilla on luotu puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Paimion Lämpöyhtiö Oy tuottaa kaukolämpöä Paimion kaupungin alueella. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Vihervuori ja yhtiön palveluksessa on hänen lisäkseen 3 henkilöä. Paimion Vesihuolto Oy hoitaa Paimion kaupungin alueella vesihuollon ja vastaa puhdasvesi- ja jätevesiverkostojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhtiö aloitti toimintansa Yhtiön toimitusjohtaja on tekninen johtaja Markku Kylén ja yhtiön palveluksessa on viisi työntekijää. Paimion kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Paimion Yrityskehitys Oy:n kautta. Paimion Yrityskehitys omistaa teollisuus- ja tehdaskiinteistöjä, jotka on vuokrattu edelleen yrityksille. Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Piispa. Yhtiön palveluksessa ei ole yhtään henkilöä. Mäntykankareen Vesi Oy:n tehtävä on tuottaa raakavettä osakaskunnilleen eli Paimiolle ja Sauvolle. Yhtiön käytännön johtamisesta vastaa toimitusjohtajana Paimion kaupungin yhdyskuntateknikko Pekka Salo. Kolmejäsenisen hallituksen puheenjohtaja on Paimion kaupunginjohtaja ja jäseninä ovat Paimion teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja Sauvon kunnan johtaja. Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä tuottaa Paimion kaupungille perusterveydenhuollon palvelut tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Kevään aikana käydään osakaskuntien ja kuntayhtymän väliset tilaajaneuvottelut ja kesän jälkeen pidetään neuvottelu, jossa käydään läpi budjetinvalmistelu tilanne ja tehdään tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet. Tähän neuvotteluun osallistuvat kuntajohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Kuntayhtymän osa-aikaisena johtajana aloitti Paimion sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen. Kuntayhtymässä työskenteli vuoden lopussa 83 vakituista työntekijää ja 24 sijaista. Vakituisista 17 ja sijaisista 6 teki osa-aikatyötä. Lyyli Tuomolan säätiön tarkoituksena on Paimion kaupungille testamentilla tulleiden Lyyli Tuomolan suvun käsitöiden säilyttäminen ja näyttelytoiminta sekä siihen liittyvän käsityö- ja taidemuseon perustaminen. Kaupunginhallitus nimeää kaikki säätiön hallituksen jäsenet, joten säätiön on kaupungin määräysvallassa ja kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. Säätiön toiminnanjohtaja on Jouni Lehtiranta. Osakkuusyhteisöt Varsinais-Suomen Ajoharjoittelurata Oy järjestää tieliikennelain tarkoittamaa luikkaan kelin ajoharjoittelua Varsinais-Suomen alueella. Osakeyhtiön osakkeista 70% omistaa alueen kunnat (Paimion osuus 43,05%), muita omistajia mm Suomen Autokoululiitto, V-S Autokouluyhdistys r.y., Autoliitto. Yhtiön toimitusjohtaja on Kalle Berg ja sillä on toimitusjohtajan lisäksi yksi vakituinen työntekijä. Paimion Palvelukeskussäätiön toiminta keskittyy omistamiensa rakennusten ylläpitoon. Kaupungilla on oikeus nimittää viisijäseniseen hallitukseen kaksi jäsentä. Koska kaupungilla on 37

41 oikeus nimittää 2/5 säätiön hallituksen jäsenistä, sen voidaan katsoa olevan toiminnallisesti kaupunkikonsernissa osakkuusyhteisön asemassa. Kirjanpidollisesti sitä ei ole yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Säätiön asiamies on Christina Muurinen. Konsernia koskevia olennaisia tapahtumia 2016 Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Paimion Yrityskehitys Oy:n euron suuruisen konsernilainan muuttamisen oman pääoman ehtoiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Paimion Lämpökeskus Oy:n investointisuunnitelman korvata nykyinen "perus"pesuri lämpöpumppupesurilla. Lämpöpumppupesurilla saavutettavalla tehonlisäyksellä saavutetaan säästöjä pelletin ja öljyn hankinnassa sekä toiminnassa ylitöiden vähenemisen ja toimintavarmuuden parantumisen kautta Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Paimion kaupungin konserniohjeet. Konserniohjeilla luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeiden etuna on yhteisöjen ohjauksen yhtenäistäminen, toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) on ohjeistanut yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustajia. Annetut ohjeet ovat olleet riittäviä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Konserniyhtiöiden edustajat raportoivat vuoden 2015 tilinpäätöksestä ja ajankohtaisista asioista kaupunginhallitukselle seuraavasti: Paimion Yrityskehitys Oy, toimitusjohtaja Timo Piispa Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä, johtava lääkäri Merja Laine, hallinto- ja taloussihteeri Ritva Louramo Paimion Lämpökeskus Oy, toimitusjohtaja Pekka Vihervuori Mäntykankareen vesi Oy, toimitusjohtaja Pekka Salo Lyyli Tuomolan säätiö, toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta Paimion Vesihuolto Oy, toimitusjohtaja Markku Kylén Lisäksi tytäryhteisöasemassa olevat yhteisöt toimittivat kaupunginhallitukselle osavuosikatsaukset kahdeksan kuukauden toiminnasta. Osavuosikatsauksiin kuuluivat tuloslaskelma, tase sekä toimitusjohtajan/kuntayhtymäjohtajan/asiamiehen lyhyt katsaus yhteisön toiminnan olennaisista tapahtumista ja arvio loppuvuoden merkittävistä tapahtumista. Ne käsiteltiin kaupunginhallituksen ja kokouksissa. Kaupungin henkilöstö-, talous- ja tietohallintoyksiköt huolehtivat kaupungin ja Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän talous- henkilöstö- ja tietohallinnosta. Muilta osin ei ole keskitettyjä konsernitoimintoja. 38

42 Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät ,9 0,0 105 Tilikauden tulos Tilikauden verot ,8-0,1-97 Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet ,0 0,4-9 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /as Asukasluku

43 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 052, , , , ,9 Satunnaiset erät ,9 0, ,9 0,0-504,5 Tilikauden verot ,7-0,1 0,0 Tulorahoituksen korjauserä -332,8-48,1-122,6-223,9-695,0 Toiminnan rahavirta yhteensä 6 335, , , , ,5 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,6 Rahoitusosuudet investointi menoihin 166,7 276,1 275,2 395,6 488,5 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 350,1 283,6 41,1 433, ,0 Investointien rahavirta yhteensä , , , , ,1 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 764, , , , ,6 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -100,0-12,3-0,2-0,6-2,2 Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 2,8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys -93,7-7, , , ,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,8 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 614, , , ,5-37,3 Oman pääoman muutokset (korjaukset) -30,5-42,2-49,2-40,2-7,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset,6-37,5 18,9-83,6-36,3 Vaihtomaisuuden muutos -3,3-54,5 102,6-10,9 15,9 Saamisten muutos 80,9-115,4 891,3-606,6 88,7 Korottomien velkojen muutos -49,9 623,5 24,6 933, ,7 Rahoituksen rahavirta yhteensä -650, , , , ,9 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 113, , , ,5-691,7 Rahavarojen muutos Rahavarat , , , , ,2 Rahavarat , , , , , , , , ,9-778,9 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , , , , ,6 Investointien tulorahoitus, % 143,3 28,8 45,4 50,3 53,1 Lainanhoitokate 1,6 0,6 0,7 1,0 0,9 Kassan riittävyys, pv 30,2 24,6 20,1 25,9 19,9 40

44 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat , VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut 1000 Omavaraisuusaste, % 15,3 12,9 15,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 83,8 87,1 80,5 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /as Konsernin lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä Asukasmäärä Saadut ennakot Koroton lainakanta

46 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 115 :n mukaan kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulosta voidaan käsitellä poistoeron ja varausten muutoksilla ja rahastosiirroilla Poistoerokirjauksia tehdään niiden investointien osalta, joiden kattamiseen on käytetty investointivarausta. Poistoeroa puretaan hankkeen poistoa vastaavasti. Tilikauden tulos on ,04 euroa, vastaava vuoden 2015 tulos oli ,50 euroa. Tilikauden vuosikate oli ,61 euroa. Tilikauden tulokseen on kirjattu poistoeron vähennystä ,72 euroa. Edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä koko kaupungin tilikauden ylijäämä on ,76 euroa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan kokouksessa, että kaupunginhallitus päättää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: o tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaisesti ,72 euroa o kirjataan tilikauden ylijäämä, ,76 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämä tilille. hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kaupunginhallituksen puolesta vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille. 43

47 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Talousarvion sitovuus määritellään hallintosäännön 26 pykälässä. Käyttötalousosa Valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Sitovat erät on merkitty tilinpäätöskirjassa keltaisella pohjalla. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta on myönnetty nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aika lautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalveluyksikköä, kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa. Investointiosa Investointien määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Sitovat erät on merkitty tilinpäätöskirjassa keltaisella pohjalla. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tehtäväalueista ja investoinneista vastaavat toimielimet ja viranhaltijat ovat laatineet toteutumisvertailut, joissa on arvioitu myös toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Talousarvion toteutuminen käy selville jäljempänä olevista toimielinten toimintakertomuksista sekä niiden yhteenvedosta. 44

48 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Pöri Pasi, Senior Designer, pj. Inkinen Sari, toimistonhoitaja, vpj. Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, j. Mäenpää Erkki, ylikonstaapeli, eläkeläinen, j. Päätalo Seppo, eläkeläinen, j. Kallin-Aalto Hannele, eläkeläinen, vj. Sahlström Jari, rehtori, eläkeläinen, vj. Virtanen Jari, prosessityöntekijä, vj. Kerkola Olli, eläkeläinen, vj. Ilola Mona, opiskelija, vj. Vihervirta Armi, arkistosihteeri, sihteeri Kertomusvuonna ei ollut vaaleja. Keskusvaalilautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % % ulkoiset tuotot ,0 % % sisäiset tuotot ,0 % 0 0 % Toimintakulut ,6 % % ulkoiset kulut ,0 % % sisäiset kulut ,3 % % Toimintakate ,6 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,6 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 45

49 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilikaudesta 2013 alkaen tilintarkastajan toimikausi ei ole sidottu valtuuston toimikauteen, vaan valtuusto voi valita tilintarkastajan enintään kuudeksi tilikaudeksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Valtuusto on valinnut BDO Audiator Oy:n vastuulliseksi tilintarkastusyhteisöksi. Tarkastajina ovat toimineet JHTT, HTM Sinikka Niitynperä (vastuullinen), JHTT, KHT Andreas Holmgård, tarkastaja Minna Isomaa ja KTM Mark Lassfolk. Tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arvioinnin painopistealueena on ollut tekninen toimiala. Tarkastuslautakunta esittää erikseen kertomuksen vuoden 2016 hallinnosta ja taloudenhoidosta. Tarkastuslautakunnan tehtävä jatkuu siihen saakka kunnes toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 46

50 TARKASTUSLAUTAKUNTA valtuustokausi kokouksia 6 Läsnäolokerrat Erälinna Leena, projektipäällikkö, maatalousyrittäjä, pj. 6 Heimo Jarmo, kaupunkisuunnittelujohtaja, vj. - Nieminen Tomi, kokooja, pääluottamusmies, j. 6 Virtanen Hannele, laitoshuoltaja, vj. - Alitalo Ulla-Maija, tuotantopäällikkö, j. 4 Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, vj. 2 Mäkelä Matti, laatupäällikkö, j. 6 Laiho Jenni, lähihoitaja, vj. - Mäkinen Martti, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, vj. ( alk.) - Mäkilä Tytti, yrittäjä, eläkeläinen, j. 6 Hakala Ari, linja-autonkuljettaja, vj. - Laaksonen Jari, eläkeläinen, vj. ( alk.) - Päätalo Seppo, maanviljelysteknikko, eläkeläinen, j. 6 Tuominen Outi, apulaisosastonhoitaja, TtM ( alk.) - Salo Tapani, varastonhoitaja, j. 6 Jokinen Maija, sosiaalityöntekijä, eläkeläinen, vj. - Niitynperä Sinikka, tilintarkastaja/bdo Audiator Oy 6 Nuotio Minna, pöytäkirjanpitäjä 6 Tarkastuslautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,7 % ,3 % ulkoiset kulut ,0 % ,5 % sisäiset kulut ,5 % 0 0,0 % Toimintakate ,7 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,7 % % g48 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 47

51 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jari Jussinmäki / Jaana Hölsö Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) vastaa konserniohjauksesta, valvoo kaupungin etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Konsernijohto vastaa yhdessä hallintopalvelujen kanssa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallintopalvelut vastaa kaupungin talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta, arkistosta sekä palvelupisteestä. KAUPUNGINHALLITUS (kokoonpano ) - kokouksia 21 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 20 vj. Jätinvuori Marita opettaja Kok. 1 I varapuheenjohtaja Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 21 vj. Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP - II varapuheenjohtaja Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 14 vj. Alander Eira konttorinjohtaja, eläkeläinen Kesk. 7 j. Heino Sini osastonhoitaja, TtM Vihr. 18 vj. Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 2 j. Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 16 vj. Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 5 j. Ilola Timo edustaja Kok. 20 vj. Lindroos Päivi hoitaja Kok. 2 j. Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 16 vj. Uusitalo Joona opiskelija Kesk. 4 j. Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 18 vj. Lindberg Mikko maanviljelijä, agronomi Kesk. 3 j. Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. 19 vj. Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 2 j. Rautio Rauno konduktööri, luottamusmies Vas. 21 vj. Hjerp Paula osastonhoitaja, eläkeläinen Vas. - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto: pj. Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 20 I vpj. Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 19 II vpj. Lahti Tapani asiantuntija, herastuomari SDP 21 Esittelijä Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 21 Pöytäkirjanpitäjä: Hölsö Jaana hallintojohtaja 21 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 48

52 Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Kaarinan, Liedon, Sauvon ja Paimion yhteistoimintasopimuksen laskentapalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Hyväksytyn sopimuksen mukaan Kaarinan kaupunki toimii alkaen vastuukuntana talous- ja palkkahallinnon palveluiden tuottamisessa. Paimiosta Kaarinan palvelukseen siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä neljä palkkasihteeriä, talouspäällikkö, kaksi kirjanpitäjää ja laskentasihteeri, yhteensä kahdeksan henkilöä. Yhteistoimintasopimuksen mukaan siirtyminen vastuukuntamallista osakeyhtiömalliin valmistellaan niin, että yhtiö aloittaa toiminta viimeistään Käytännössä yhteistoiminnan alkaminen ei vielä näkynyt, vaan vuoden alussa ko. henkilöt tekivät entisiä töitään, nykyisillä järjestelmillä, samoissa työpisteissä kuin ennenkin. Vuoden 2017 aikana valmistellaan samoissa tiloissa, yhteisillä järjestelmillä toimivan palvelukeskuksen luomista. Yhteisiin tiloihin arvioidaan päästävän vuoden 2017 lopulla. Kolmevuotinen yritysasiamiehen projekti päättyi Maaliskuussa 2016 valtuusto päätti, että yritysasiamiehen rekrytointia ei käynnistetä suorana jatkumona edelliselle projektille. Joten kaupunki on ollut ilman yritysasiamiehen palveluja toukokuusta 2016 lähtien. Vuoden 2017 talousarvio sisältää määrärahan yritysasiamiehen palkkaamiseksi. Rekrytointiprosessi on tätä kirjoitettaessa loppusuoralla. Pe ruste luja ja e rillisha nkke ita T P 2012 T P 2013 T P 2014 T P 2015 T P 2016 (1000 ) Henkilökunta 20,6 21,6 20,0 20,0 20,0 Pe ruste luja ja e rillisha nkke ita (1000 e ) Valtuuston strategia- ja työseminaarit 0,0 3,7 18,2 0,0 0,0 Valtuuston kokousten videointi 1,8 4,3 0,0 0,0 Kokouspalkkiot (valtuusto & hallitus) 62,8 88,6 97,5 61,8 63,2 Turun seudun kehittämiskeskus 108,7 92,7 104,2 95,3 106,1 ALMA-hankkeet (Varsin Hyvä) 21,0 21,2 0,0 21,3 21,2 Markkinointi & matkailu 55,6 52,6 65,9 62,2 60,5 Agenda 4,9 4,9 5,0 5,0 5,1 Eläinhoitola 6,5 6,6 7,0 7,4 7,7 Seutuhankintayhteistyö 2,5 3,0 3,0 4,0 4,0 Esteettömyysasiamiesyhteistyö 1,7 2,7 2,0 2,0 Paimionjoki-yhdistys 11,9 11,9 11,9 14,9 11,9 Ympäristöterveydenhuolto 122,1 122,7 133,5 109,4 103,4 Kuntaliiton jäsenmaksu 42,2 38,9 41,7 43,9 44,0 V-S:n Liitto, Paimion osuus 79,9 83,1 85,7 84,8 83,4 Verotuskustannukset 256,7 273,2 279,4 265,5 258,4 Joukkoliikenne, netto 99,5 98,9 66,3 75,1 90,4 Avustukset yhdistyksille 3,0 0,0 0,0 0,2 0,4 Ystävyyskuntatoiminta 15,7 17,0 13,4 7,1 2,9 Työsuojelu/työterveys, netto 111,6 168,6 112,3 148,3 152,6 TPD/yhteistoiminta 71,5 81,3 68,3 48,3 62,3 Työll.hoito,netto /2015- koululaisten kesätyöll 154,4 148,3 179,4 54,1 51,7 yllä ole va t yhte e nsä 1 230, , , , ,4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 49

53 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP 15 TA 16 TP 16 Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä rivitalotontti 15 2 Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Vuokrattujen omakotitonttien määrä Myytyjen yritystonttien määrä Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä 5 3 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) >2 5.parhaan joukossa 5 1 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) 2 >10 6 Yrityskäynnit ja yritysneuvottelutapaamiset Rekrytointiprosessin tehostaminen Sisäisen (AGS) hennkilöstöraportoinnin kehittäminen Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Uudet perustetut yritykset Kuntarekryn käyttö käytettävissä olevat raportit Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) 20 (TE-toimisto ei myöntänyt starttirahaa ) On käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu uusia raportteja otettu käyttöön 70 käytön laajentaminen uusien raporttien käyttöönotto (esimiesten ja johdon tarpeet) 30 On käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu uusia raportteja otettu käyttöön, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu ei toteutettu 2015 >4 ei toteutettu 2016 KAUPUNGINHALLITUKSEN ASETTAMAT TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT - Elinkeinotoimikunta - Kaupunginvaltuuston 100-vuotis juhlatapahtuman työryhmä - Kunniamerkkiesityksiä valmisteleva toimikunta - Maapoliittinen toimikunta - Paikallisten viranomaisten monialaisen nuorten ohjaus- ja yhteistyöverkosto - Suomi 100 vuotta -työryhmä - Terveyttä edistävä toimikunta - Turvallisen ja kestävän liikkumisen ryhmä - Vammaisneuvosto - Vanhusneuvosto - Ystävyystoimikunta Käyttötalousosan toteutumisvertailu 50

54 Konsernijohto ja hallintopalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,0 % ulkoiset tuotot ,2 % ,5 % sisäiset tuotot ,2 % ,6 % Toimintakulut ,2 % ,2 % ulkoiset kulut ,0 % ,1 % sisäiset kulut ,8 % ,2 % Toimintakate ,1 % % Poistot ,0 % % Netto ,1 % % Toimintatuotot eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti, talousarvioista jäätiin euroa. Suurin selittävä tekijä on käyttöomaisuuden myyntivoittojen jääminen euron talousarviosta eurolla. Käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat ainoastaan euroa, se on vain vähän yli puolet edellisen vuoden myyntituotoista. Myyntivoitoista vajaa puolet kertyy omakotitonteista, vajaa kolmannes yritystonteista ja noin neljännes Apilatien huoneistosta. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen määrää vähensi omakotitonttien voimaantullut vuokrausmahdollisuus. Vuoden 2016 aikana vuokrattiin 5 omakotitonttia, ko. tonttien menetetty myyntivoitto oli Toimintakulut ylittivät talousarvion eurolla. Ylitys johtuu siitä, että talousarvion laadintavaiheessa tehtiin kaupunginhallituksen kohdalle keskitetty euron varaus koko kaupungin sairausvakuutuskorvauksiin ( ) ja talkoovapaisiin ( ). Toteutuneet sairausvakuutuskorvaukset ja talkoovapaat kirjataan toimialojen kustannuspaikoille sen mukaan mihin ne todellisuudessa toteutuvat. Todellisuudessa talousarvio alittui siis eurolla. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 51

55 Matkailutyö vuonna 2016 Paimion kaupungin matkailuneuvonnan toteuttamisesta vastasi kulttuuriasiainhoitaja, jonka kokonaistyöajasta matkailun ja markkinoinnin osuus on noin 1/3. Matkailuneuvonta toimi Sähkömuseon tiloissa ja muina aikoina kaupungintalolla sivistysvirastossa. Matkailuneuvojan lisäksi matkailutyötä tekivät touko-elokuussa matkailutyön harjoittelija sekä kesän aikana kaksi kaupungin palkkaamaa lyhytaikaisempaa kesätyöntekijää. Matkailutyön tavoitteena on ollut suora neuvontatyö, tiedottaminen ja markkinointi eri kanavia käyttäen sekä suoramarkkinointi ryhmämatkanjärjestäjille. Syyskuussa osallistuttiin yhteistyössä paimiolaisten museoiden kanssa Naantalissa järjestettyyn senioriryhmille kohdennettuun ryhmämatkojen markkinointitapahtumaan. Matkailuneuvonta jatkoi yhteistyötä edellisen vuoden aikana perustetun Paimion opasryhmä kanssa. Opasryhmän puitteissa suunniteltiin uusi ryhmäretkipaketti Kolmen kirkon kierros. Paketin tietosisällöstä vastasi matkailutyön harjoittelija Maria Solin. Ryhmä jatkoi myös oppaiden kouluttamista. Avoimet yleisöopastukset jatkuivat myös Paimion parantolassa. Kierroksen organisoinnista vastasi Magni Mundi yritys, jonka kanssa kaupungin matkailuneuvonta teki yhteistyötä. Matkailijaryhmiä vieraili parantolan ohella erityisesti Käsityömuseo Miilassa ja Paimion Sähkömuseossa. Paimion matkailutarjontapalveluista tiedotettiin Paimion oman suomi-englanti -matkailuesitteen sekä kaupungin yleisesitteen avulla. Matkailuinformaatiota tuotettiin myös Paimion kaupungin internet-sivuille englanniksi ja ruotsiksi. Tiiviit matkailukohteita esittelevät esitteet on lisäksi tarjolla saksan-,venäjän- ja ranskankielisinä. Myös Turun seudun opaskartassa Paimio on mukana, samoin joissakin pienemmissä julkaisuissa. Ystävyyskuntatoiminta 2016 Aktiivisen vuoden 2015 jälkeen vuosi 2016 oli rauhallisempi. Oppilasvaihtoa ei ystävyyskuntien välillä ei vuoden aikana toteutunut. Loppukeväällä Odenthalin uusi kunnanjohtaja Robert Lennerts kutsui Paimion kaupunginjohtajan puolisoineen ja muita henkilöitä vierailulle Odenthaliin. Vierailu toteutui ja kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti matkalle osallistuivat kaupunginjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja puolisoineen sekä hallituksen puheenjohtaja. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 52

56 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Maaseutupalvelut pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä. Lisäksi maaseutupalveluiden tehtävänä on osoitetuilla voimavaroilla ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan ohjaamalla ja neuvomalla kuntalaisia yhdenveroisesti sekä tasapuolisesti. Paimion maaseutupalvelut hoitaa maataloushallinnon yhteistoiminta-alueella, joka käsittää Kaarinan, Kemiönsaaren, Paimion, Paraisten ja Sauvon kunnat. Maaseutupalvelut Tavoitteet: Tiedottamisella ja koulutuksella pyritään ohjaamaan ja vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos. Toteutuneet tavoitteet: Tilaluku Ympäristötukiin sitoutuneet tilat Sähköisesti tukea hakeneet Kaarina ,5 % 83,8 % 81,6 62,8 % 82,6 % 90,8 Kemiönsaari ,3 % 94,9 % 93,3 78,2 % 91,5 % 91,1 Paimio ,6 % 97,1 % 94,9 77,5 % 90,7 % 93,4 Parainen ,1 % 85,5 % 84,6 69,8 % 89,9 % 91,2 Sauvo ,7 % 87,1 % 92,5 67,8 % 84,3 % 88,1 Yhteensä ,3 % 91,1 % 89,7 72,1 % 90,5 % 91,0 Sähköinen tukihaku kasvatti suosiotaan. Koulutustilaisuuksia järjestettiin jokaisessa kunnassa sekä niiden lisäksi kaksi yhteistä ympäristökorvaukseen liittyvää koulutustilaisuutta Paimiossa ( suomen- ja ruotsinkieliset ). Myös yhteiseen koulutusristeilyyn osallistui viljelijöitä kaikista kunnista. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 53

57 Viljelijäkoulutustilaisuuksia Osallistujia Kaarina Kemiönsaari Paimio Parainen Sauvo Koulutusristeily (suomi ja ruotsi) Koulutuspäivät Paimiossa (suomi ja ruotsi) Yhteensä Henkilöstö Maaseutupalveluiden vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 5. Maaseutuasiamiehet työskentelivät yhteensä viidellä eri paikkakunnalla: Kemiönsaarella yksi, Sauvossa yksi, Paraisilla kaksi (toinen Korppoossa ja toinen Paraisten keskustassa) ja Paimiossa yksi. Maaseutupalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,4 % ,8 % ulkoiset tuotot ,4 % ,8 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,4 % ,9 % ulkoiset kulut ,7 % ,9 % sisäiset kulut ,7 % ,7 % Toimintakate ,3 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,3 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 54

58 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,4 % ,8 % ulkoiset tuotot ,0 % ,7 % sisäiset tuotot ,2 % ,6 % Toimintakulut ,0 % ,6 % ulkoiset kulut ,8 % ,6 % sisäiset kulut ,2 % ,6 % Toimintakate ,8 % % Poistot ,0 % % Netto ,8 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 55

59 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - kokouksia 8 Läsnäolokerrat Rannikko Sari, pj. 8 Kylén Päivi, vj. - Valkonen Ville, vpj asti 1 Rannikko Piia, vj asti 1 Aro Pekka, j., vpj alkaen 8 Syrjälä Antti, vj. - Hjerp Paula, j. 7 Nieminen Sirpa, vj. - Ketola Jonna, j. - Mäkinen Martti, vj. 7 Lahti Tapani, j. 7 Kallio Markus, vj. - Lindberg Mikko, j. 8 Kuhasalmi Minna, vj. - Suominen Kristian, j alkaen 1 Jätinvuori Marita, vj alkaen - Vairinen-Salmela Johanna, j. 6 Paasonen Jaana, vj. 2 Vuontela Tarja, j. 6 Kuparinen Heikki, vj. 1 Nurmi Satu, kh:n edustaja 6 Kallio Jarkko, kh:n pj. 3 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 3 Valindas Merja, sosiaali- ja terveysjohtaja, esittelijä 2 Mäki-Tulokas Heidi, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, esittelijä 2 Pöyhönen Eeva-Sirkku, sosiaali- ja terveysjohtaja, esittelijä 4 Taimen Pentti, hallintosihteeri, sihteeri 8 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 56

60 Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Toteutuminen Uutena tietojärjestelmänä otettiin käyttöön kotihoidon mobiilisovellus. Hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion toteutumisesta ja todettujen poikkeamien syistä raportoitiin lautakunnalle neljännesvuosittain. TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,7 % ,1 % ulkoiset tuotot ,7 % ,1 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,6 % ,5 % ulkoiset kulut ,5 % ,7 % sisäiset kulut ,1 % ,9 % Toimintakate ,2 % % Poistot ,0 % 0 % Netto ,2 % % Toimintatuottojen 15,7 %:n ja toimintakulujen 5,6 %:n ylitys johtuu LiPaKe hankkeen tuotoista ( ) ja kuluista ( ), jotka eivät sisälly talousarvioon. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 57

61 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Heidi Mäki-Tulokas Toiminta-ajatus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Tavoitteet ja toteutuminen Tavoite Aikuissosiaalityö Mittari Tunnusluku TP14 TP15 TA16 Tot.16 Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Perustoimeentulotuki: Määrä / ruokakunta Asiakaskotitalouksien määrä Pitkäaikais-asiakkaiden määrä Vammaishuolto - Vammaisten asumispalveluiden järjestäminen omana toimintana. Tillintien hoitopäivät Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Perheneuvolan käyttö Lastensuojelu Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi Perheiden määrä Käyntien määrä Asiakasperheet Suoritteet Lastensuojeluilmoitukset Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Avohuollon tukitoimet / lasten määrä Hoitopäivät: perhehoito - laitoshoito Käyttötalousosan toteutumisvertailu 58

62 Tehtäväaluetta kuvaavat tunnusluvut: Tunnusluvut Asiakkaat yhteensä: - toimeentulotuki (perusttt + täyd.ttt + ehk. ttt) Asiakkaiden lukum. Menot / asiakas lastensuojelu Asiakkaiden lukum liikkumista tukevat palvelut (shl) 12 Vammaishuolto Kuljetuspalv. saajia Henk.koht avun saajia Omaishoidon tukea saavat (alle 65 v.) Erityishuoltopiirin palvelut: Hoitopäivät - laitoshoito - asumispalvelut - päivähoito - työtoiminta Yks. hoitokodit ja tukiasunnot Hoitopäivät Päihdehuolto A-klinikka Asiakkaat Asiakaskäynnit Katkaisuhoito Asiakkaat Hoitopäivät Kuntoutushoito Asiakkaat Hoitopäivät Lapsiperheiden palvelut Tukiperhe Tukihenkilö Perhetyö Lapsia Lapsia Perheitä Lastensuojelu ja perhetyö Tukiperhe Tukihenkilö Perhetyö Lapsia Lapsia Perheitä Käyttötalousosan toteutumisvertailu 59

63 Sosiaalityö Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,1 % ulkoiset tuotot ,0 % ,1 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,3 % ,7 % ulkoiset kulut ,3 % ,1 % sisäiset kulut ,8 % ,6 % Toimintakate ,8 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,8 % % Sosiaalityön toimintakate 105,1 %: Toimeentulotuen valtionosuus perustoimeentulotuesta sekä perustoimeentulotuen takaisinperintä ovat olleet arvioitua pienemmät. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 60

64 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Työllisyyden hoito Johannes Joutsenlahti Toiminta-ajatus Tuetaan aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Aktivoidaan kohderyhmään kuuluvat ihmiset työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja tarjotaan heille väyliä siirtyä takaisin työelämään. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Tavoitteet ja toteutuminen Tavoite Mittari Tunnusluku TP14 TP15 TA16 Tot. 16 Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimintakeskus Apila Palkkatukityöllistäminen Asiakkaiden nopea aktivoiminen ja ohjaaminen toimenpiteiden piiriin Aktivointiaste keskiarvot pv tmt saaneet % pv tmt saaneet % yli 1000 pv tmt saaneet % Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys 13 % 52 % 50 % % % 65 % 75 % ,1 % 69,2 % 50,0 % Merkityksellisen työtoiminnan tarjoaminen ja asiakkaiden ohjautuminen takaisin työelämään. Työmarkkinatukiasiakkaat ilman toimenpidettä ka-luku - yli 300 pv - yli 500 pv - yli 1000 pv Työllisyyden hoito Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,0 % ulkoiset tuotot ,8 % ,9 % sisäiset tuotot ,5 % ,6 % Toimintakulut ,7 % ,2 % ulkoiset kulut ,6 % ,9 % sisäiset kulut ,0 % ,5 % Toimintakate ,3 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,3 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 61

65 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhuspalvelut ja kotihoito Eeva-Sirkku Pöyhönen Toiminta-ajatus Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista tai laitoshoidosta. Toiminta Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään perusteena kaupungin 75 vuotta täyttäneiden lukumäärää (ennakkotieto 849 henkilöä ). Palveluiden kattavuuden arviointi perustuu sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Hoidon porrastus on toiminut vuonna 2016 kohtalaisesti. Vuoden alkupuolella ympärivuorokautiseen hoivaan muodostui jonoja, jonka vuoksi yksityisiä asumispalvelupaikkoja jouduttiin ostamaan lisää. Askalan palvelutalot muuttuivat ympärivuorokautisiksi Tillintien asumispalveluyksikön yhdistämisen myötä. Neuvottelut yksityisen asumispalvelutuotannon saamiseksi Paimioon aloitettiin syksyllä. Kotihoidossa palveluseteliasiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Kotihoidossa on käytössä mobiili ja toiminnanohjausjärjestelmä. Omaishoidon tukea on edelleen myönnetty hakijoille, jotka täyttävät sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat myöntämiskriteerit. Tikkalan päivätoiminta muuttui senioripäivätoiminnaksi ja muuttui takaisin viisipäiväiseksi loppuvuodesta. Paimion kaupunki on mukana Paimion palvelukeskussäätiön senioritalohankkeissa. Lisäksi Paimio on mukana KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushankkeessa osana ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihanketta (I&O). Tavoitteet ja toteutuminen Tavoite Vanhusten kotona asumisen tukeminen (suositus %) Mittari Kotona asuvien määrä, % yli 75-v. Tunnusluku TP14 TP15 TA16 Tot , ,9 Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus %) Kotihoidon kattavuus; % yli 75-vuotiaista Tunnit 15,6 15, , Palveluseteliasiakkaat Palvelusetelitunnit Päivätoiminnan kehittäminen Hoitopäivät Käyttötalousosan toteutumisvertailu 62

66 Tavoite Mittari Tunnusluku TP14 TP15 TA16 Tot.16 Oikea hoidon porrastus Rava-mittaus suoritetaan kahdesti vuodessa. Tulokset raportoidaan lautakunnalle Rava-mittarin tavoitearvo: Kotihoito Omaishoito Askala Paltanpuisto Hoivakoti Jokilaakso Vanhainkoti laitoshoito Vuodeosasto Palveluasuminen vastaa tarvetta (5-6 % 75 vuotta täyttäneistä) Askala Paikat Hoitopäivät Paltanpuisto Paikat Hoitopäivät Yksityiset asumispalvelut Paikat Hoitopäivät Perhehoito Asiakkaita Hoitopäivät 1 34 Hoivakoti Jokilaakso Paikat Hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta täyttäneistä 7,0 6, ,4 Vanhusten laitoshoito vastaa tarvetta (max 3 % 75 vuotta täyttäneistä) Vanhuspalveluiden hyvä laatu Vanhainkodin hoitopäivät Paikat Laitoshoidon kattavuus % yli 75-vuotiaista Vanhainkodin käyttöaste % TAK-kysely omaisille(* - vanhainkoti, laitoshoito - hoivakoti Jokilaakso - Askalan palvelutalot - Paltanpuisto - kotihoito , ei toteutettu , ,4 98,4 x x x x Henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen - Täydennyskoulutusta järjestämällä Koulutukseen osallistuneet (* TAK-kyselyä ei ole toteutettu, mutta vastaava tyytyväisyyskysely asiakkaille ja omaisille on toteutettu. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 63

67 Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Valtioneuvoston hyväksymään rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuutta ja mitoituksia säätelevien normien joustavoittaminen. Säästöjä henkilöstökustannuksissa arvioidaan saatavan tehostamalla ammatillisten tehtävärakenteiden ja työnjaon uudistamista. Toteutuminen Henkilöstökulut ylittyivät talousarviosta vain noin eurolla. Omaa tuotantoa on täydennetty ostopalveluilla. Henkilöstöä on lisätty vuoden 2016 aikana kahdella hoitajalla ja yhdellä hoitoapulaisella. Sisäisiä siirtoja vanhuspalveluiden sisällä on myös tehty. Lisäksi Tillintien asumispalveluyksikön henkilöstö siirtyi Askalan palvelutaloihin. Vanhuspalvelut ja kotihoito Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,3 % ,3 % ulkoiset tuotot ,3 % ,3 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,7 % ,5 % ulkoiset kulut ,5 % ,2 % sisäiset kulut ,3 % ,3 % Toimintakate ,7 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,7 % % Vanhuspalveluiden ja kotihoidon talousarviota muutettiin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen valtuusto päätti siirtää menomäärärahoja sosiaalityön tehtäväalueelta vanhuspalveluiden ja kotihoidon tehtäväalueelle henkilökohtaisen avun kustannusten vuoksi valtuusto päätti lisätä vanhuspalveluiden ja kotihoidon tehtäväalueelle tulomäärärahoja euroa ja menomäärärahoja euroa. Tästä huolimatta vanhuspalveluiden ja kotihoidon tehtäväalueen tulot ylittyivät noin euroa ja menot ylittyivät noin euroa. Tulojen ylitys johtui kotikuntakorvauksista, asiakasmaksuista sekä asuntojen vuokrista. Menojen ylitys johtui pääosin palveluiden ostoista (asiakaspalveluiden ostot, ravitsemuspalvelut sekä matkustuskustannukset). Nettona talousarvio ylittyi noin euroa. Investoinnit Vanhuspalveluiden ja kotihoidon osalta oli talousarvion investointiosassa varauduttu eurolla kotihoidon tilojen hankintaan Paimion palvelukeskussäätiöltä. Tila tullaan todennäköisemmin vuokraamaan ostamisen sijaan loppuvuonna 2017 senioritalon valmistuttua. Investointimäärärahasta on vuonna 2016 hankittu vanhuspalveluiden ja kotihoidon Efficapotilastietojärjestelmän päivityksiä (laskutus, kuumekurva, tuntikertymä, vuosijulkaisu LifeCare lääkitys, E-resepti sekä Omahoito laboratoriotiedot), kustannus yhteensä ,29 euroa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 64

68 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuolto Eeva-Sirkku Pöyhönen Toiminta-ajatus Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. Toiminnalliset tavoitteet Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan yksityisiltä lääkäriasemilta. Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymältä. Perusterveydenhuollon palveluiden kehittämisessä on keskitytty vuoden 2016 aikana erityisesti sähköisten palveluiden kehittämiseen. Sähköinen kansalaisen ajanvaraus on otettu käyttöön toukokuusta 2016 alkaen ja sitä on laajennettu vuoden aikana. Kansalaisen ajanvaraus on käytössä seuraavissa palveluissa: Sairaanhoitajan päivystysvastaanotto, matkailijoiden rokotukset, lääkeinjektiot, seniorineuvolan tarkastukset, suuhygienistin tarkastukset alle kouluikäisille, Koululääkärin tarkastukset 1. ja 5. luokkalaisille, kouluterveydenhoitajan tarkastukset 1. ja 7. luokalle tulijoille, kutsuntatarkastukset, liikuntaneuvonta (LiPaKe-hankkeeseen liittyen, diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset sekä influenssarokotukset. Tekstiviestimuistutus on käytössä lääkärien vastaanottotoiminnassa ja kouluissa, suun terveydenhuollon palveluissa, fysioterapiassa sekä mielenterveysyksikön palveluissa. Terveyskeskuksen ruoka- ja laitoshuolto siirtyi Arkean tuottamaksi yhtäaikaisesti Paimion kaupungin kanssa Varavoiman hankinta toteutettiin keväällä Palvelusetelin käyttömahdollisuuksien selvittäminen terapia- ja suun terveydenhuollon palveluissa aloitettiin loppuvuodesta Johtavan hammaslääkärin virka täytettiin ja kuntayhtymän johtajan viranhaltija vaihtui Psykiatrin virka täytettiin vakituisesti. Oikojahammaslääkärin virka täytettiin loppuvuodesta Tavoitteet Tavoite Perusterveydenhuolto Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja laatusuositusten mukaisesti. Hoidonporrastusta kehitetään siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja oikea hoidon porrastus Mittari Lain toteutuminen Siirtoviivepäivien määrä Poliklinikka käynnit Hoitojaksot Tunnusluku TP14 TP15 TA16 Tot Palvelut saatavilla lain määrittämällä tavalla 18 joista korotettuja Käyttötalousosan toteutumisvertailu 65

69 Terveydenhuolto Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,7 % ,6 % ulkoiset kulut ,7 % ,6 % sisäiset kulut ,3 % 0 0,0 % Toimintakate ,7 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,7 % % SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,7 % ulkoiset tuotot ,9 % ,2 % sisäiset tuotot ,5 % ,6 % Toimintakulut ,3 % ,2 % ulkoiset kulut ,2 % ,0 % sisäiset kulut ,6 % ,2 % Toimintakate ,8 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,8 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 66

70 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Koulutuslautakunta Hallinto Jukka Talka KOULUTUSLAUTAKUNTA - kokouksia 8 Lehikoinen Jouni Lehto Olli Mäentaka Asko Riipinen Hannu Alander Eira Lujala Tanja Jalonen Kimmo Kakkonen Jorma Jätinvuori Marita Oinas Inkeri Länsimies Minna Ruohonen Marjaleena Nuotio Minna Klapuri Tintti Reunanen Kristiina Vairinen-Salmela Johanna Tanninen Eetu Salminen Toni Kallio Jarkko Paasonen Jaana Kuparinen Heikki Alboga Bilgehan Rantala Kaisa Jussinmäki Jari Talka Jukka Koret Hilkka Turpeinen Heikki Virtanen Emmi puheenjohtaja varajäsen varapuheenjohtaja varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen khall puheenjohtaja khall edustaja khall varaedustaja nuorisoneuvoston edustaja nuorisoneuvoston varaedustaja kaupunginjohtaja sivistysjohtaja, esittelijä opetuspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Lukion rehtori, asiantuntija Vistan koulun apulaisrehtori, asiantuntija Läsnäolokerrat Käyttötalousosan toteutumisvertailu 67

71 Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä sekä lasten ja nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta ja joustavuudesta sekä lapsi- ja nuorisokeskeisyydestä. Koulutuslautakunta käyttää vastuualueella ylintä päätösvaltaa. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä koulupalvelujen hallinnon henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Kuluvaa vuosikymmentä sivistyspalveluissa on kuvannut yhteistyön lisääntyminen ja ennakoiva toimintatapa, jotka ovat johtaneet toimintatapojen muutoksiin. Poikkihallinnollinen ja hallinnon sisäinen yhteistyö saivat voimakkaimman sysäyksen oppilashuollon muutoksista. Vuosikymmenen alussa kahden vuoden ajan hankerahoituksella hankittiin tietoa uusista toimintatavoista ja säädösten muutoksista. Tämän jälkeen hankerahoituksilla toimintatapojen muutokset siirrettiin käytäntöön. Osa tätä muutosta kohdistui myös koulurakennuksiin, kuten Vistan koulun Alataloon, jonka tilaratkaisuihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveystoimi, kirjasto, nuorisotyö, liikunta ja tietohallinto ovat tehneet erilaisissa hankkeissa luontevaa yhteistyötä. Useissa yhteistyöhankkeissa on tehty tiivistä yhteistyötä myös Sauvon koulupalveluiden kanssa. Eri hallinnonaloilla on yhtenäinen käsitys siitä, että ennakoiva toimintatapa on toiminnallisesti ja taloudellisesti oikea tapa toimia. Oppilashuoltoa on vahvistettu vuosittain sekä henkilökuntaa lisäämällä että toimintatapoja muuttamalla. Paimion sivistyspalveluiden ja Sauvon koulupalveluiden tieto- ja viestintätekniikan suunnitelmaa vuosille on alettu toteuttaa ja sen mukaisesti kouluttaa henkilöstöä. Pedagogisen tvttukihenkilön resurssi jakaantuu Paimion ja Sauvon kesken 80/20 %. Yhteistyö tietohallinnon kanssa on kehittynyt edelleen. Vuoden aikana puutteet langattomissa verkoissa on saatu korjattua. Suurimpina investointihankkeina ovat olleet Vistan yläkoulun rakennuksen peruskorjaus. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on tehty suunnittelutyötä päiväkotiverkoston vakiinnuttamiseksi. Tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman valmistuminen ja jalkauttaminen koko sivistyspalveluihin Paimion ja Sauvon yhteinen koulupalvelujen tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma vuosille on otettu käyttöön ja siihen liittyvä koulutustoiminta on aloitettu. Tvt-tekniikan hyödyntäminen on edennyt hallitusti. Jokaisella koululla on vähintään kaksi digitutoria. Kaikilla opettajilla on tablet-tietokoneet. Haasteen tvt-opetukselle muodostavat kehittymättömät opetusohjelmat ja opetuskäytössä olevien tvt-laitteiden osittain riittämätön määrä. Opetussuunnitelmien valmistuminen ja käyttöönotto elokuussa 2016 Uudet esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmat valmistuivat keväällä ja koulutuslautakunta hyväksyi ne touko- ja kesäkuun kokouksissaan. Opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa Niihin liittyvä jalkauttaminen on aloitettu kaikilla kouluasteilla. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 68

72 Toiminnalliset muutokset perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Hanhijoen koulun pienryhmien alkuopetuksen opetusryhmä siirrettiin Vistan koulun Alataloon alkuopetuksen luokkien yhteyteen lukuvuoden alusta lukien. Hanhijoen koulun henkilökunnasta Vistan kouluun siirtyi yksi erityisluokanopettaja sekä kaksi koulunkäynninohjaajaa. Talousarviossa kyseisen ryhmän kustannukset on kirjattu Hanhijoen koulun pienryhmien kustannuspaikalle vuoden 2016 loppuun asti. Sivistysjohtaja, opetuspäällikkö ja Tapiolan päiväkodin johtaja osallistuivat teknisten palvelujen hallinnoimaan työryhmään, jonka tehtävänä oli suunnitella ja valmistella uuden päiväkodin rakennushanketta. Työryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja. Päiväkotia suunniteltiin rakennettavaksi Apilatie 10:een. Suunnitteluhanke keskeytettiin elokuussa sen jälkeen, kun kaupunki sai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:n lausunnon päiväkodin rakentamispaikaksi suunnitellun tontin kaavamuutoksesta. Lausunnossa Tukes ei suositellut sijoittamaan päiväkotia viereisen teollisuuslaitoksen läheisyyteen, koska laitoksessa on vaaraa aiheuttavia nestekaasu- ja happisäiliöitä. Lausunnon jälkeen päiväkodille päätettiin etsiä uutta paikkaa. Kyseinen suunnittelutyö ei ole edennyt syksyn jälkeen. Hallinto Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,0 % ,7 % ulkoiset tuotot ,0 % ,7 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,7 % ,2 % ulkoiset kulut ,7 % ,9 % sisäiset kulut ,9 % ,4 % Toimintakate ,9 % % Poistot ,0 % % Netto ,9 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 69

73 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Toiminnan kuvaus Päivähoidon piirissä oli 80,9 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Paimiossa on kuusi vakinaista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kaupungissa toimii kolme väliaikaista päiväkotiyksikköä. Vuorohoitoa annetaan Tapiolan päiväkodissa. Hoitajan kotona toimivia perhepäivähoitoryhmiä on ollut 24. Määrä on edelleen hieman vähentynyt. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskentelee kolme hoitajaa. Ryhmä toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Yksityisen päivähoitopalvelun piirissä on kolme päiväkotia, yksi ryhmäperhepäivähoitoyksikkö ja kolme perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia on ollut hoidossa myös muissa kunnissa sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Yksityistä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoitopalvelua käyttäviä perheitä on tuettu myöntämällä heille päivähoidon palveluseteli, jolla kaupunki on maksanut palveluntuottajalle perheen päivähoitomaksun ja voimassa olevan yksityisen päivähoidon kattohinnan välisen erotuksen. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille on maksettu Kelan kautta yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, jonka suuruus alle ja 3-vuotiaille 239 ja yli 3-vuotiaille 207. Lisäksi kaupunki on tukenut MLL:n perhekeskuksen toimintaa kevyempien varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa. Esiopetusta on annettu Kyysilän ja Viidakkovekaroiden päiväkoteja lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa kokopäiväryhmien yhteydessä. Lempilän päiväkodin Leijonien ryhmässä on annettu pelkästään esiopetusta. Esiopetukseen osallistui koko ikäluokka. Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavallisiin päiväkotiryhmiin ja osittain myös perhepäivähoitoon. Varhaiserityiskasvatuksessa on työskennellyt kaksi kiertävä erityislastentarhanopettajaa. Lisäksi lapsiryhmissä on työskennellyt yhteensä kahdeksan varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajaa. Jokelan päiväkodissa toimii 12 lapsen integroitu erityisryhmä. Paimiossa on ollut varhaiskasvatuksen piirissä kaikissa päiväkotiyksiköissä käytössä kasvun ja oppimisen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan ja sitä muutettiin alkaen. Muutoksella rajattiin lapsen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin viikossa. Lisäksi asetuksessa lasten päivähoidosta nostettiin kasvatushenkilöstön ja lasten väistä suhdelukua yli 3-vuotiaiden lasten kokopäiväryhmissä seitsemästä kahdeksaan. Näin kyseisten lapsiryhmien enimmäiskoko kasvoi kolmella lapsella. Paimiossa on otettu käyttöön uusi suhdeluku kasvatushenkilöstön ja Käyttötalousosan toteutumisvertailu 70

74 lasten välillä lukuun ottamatta Lempilän ja Preitilän päiväkoteja, joissa terveystarkastajan päätöksellä lasten määrä on jo aiemmin rajattu pienemmäksi. Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ei ole rajattu, koska rajauksen piirissä, kokopäivähoidossa olevia lapsia on Paimiossa vain muutama. Lasten määrä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on kuluneena vuonna pysynyt lähes ennallaan. Suurennettuja lapsiryhmiä on ollut vain osassa päiväkodeista. Ryhmien enimmäiskoon suurentamisen seurauksena päiväkotien käyttöaste on hieman laskenut. Kyseisellä ryhmäkokojen suurentamisella ei ole kuitenkaan saavutettu taloudellista säästöä, koska se ei ole mahdollistanut yhdenkään ryhmän lakkauttamista. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön toimintavuoden alussa kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä. Opetussuunnitelman jalkauttaminen aloitettiin myös uuden toimintavuoden alkaessa kolmella kasvatus- ja opetushenkilöstölle suunnatulla työpajalla. Jalkauttamista on tarkoitus jatkaa keväällä Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet julkaistiin lokakuun 2016 lopussa. Paimion varhaiskasvatussuunnitelman (vasun) työstäminen aloitettiin loppuvuodesta. Tehtävään perustettiin työryhmä, joka on valmistellut vasu-työskentelyä ja tekee lopullisen varhaiskasvatussuunnitelman kevään 2017 aikana. Osa yksityisistä varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista osallistuu kaupungin vasu-prosessiin ja ottaa käyttöönsä kaupungin suunnitelman. Osa palvelun tuottajista tekee oman suunnitelmansa. Lapsimäärä kaupungin päiväkodit kaupungin perhepäivähoito + ryhmis yksityiset päiväkodit yksityinen perhepäivähoito päivähoidossa muualla vuorohoidossa (sisältyy kaupungin päiväkotien lukuun) Hoito- ja kasvatushenkilöstö päiväkodit perhepäivähoito +ryhmis Käyttöaste Tuet perheille palveluseteli yksityisen hoidon tuen kuntalisä Toiminnalliset tavoitteet Koulutetun henkilöstöresurssin ylläpitäminen päiväkodeissa Koulutettuja lastentarhanopettajia on valtakunnallisesti liian vähän. Koulutusmääriä on lisätty viimeisen vuoden aikana, mutta sen vaikutus näkyy vasta myöhemmin. Paimiossa varhaiskasvatuksen rekrytoinneissa ei ole onnistuttu palkkaamaan tarvittavaa määrää lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia henkilöitä. Erityisesti esiopetuksen kelpoisuuden omaavia lastentarhanopettajia on hakijoiden joukossa ollut erittäin vähän. Uuden noin 150-paikkaisen päiväkodin suunnittelu vuodelle 2017 Uuden päiväkotihankkeen suunnittelutyö aloitettiin kaupunginjohtajan johdolla ja teknisten palvelujen hallinnoimana maaliskuussa. Sivistysjohtaja, opetuspäällikkö ja Tapiolan päiväkodin johtaja osallistuivat työryhmän jäseninä hankkeen suunnitteluun. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 71

75 Päiväkotia suunniteltiin rakennettavaksi Apilatie 10:een. Suunnitteluhanke keskeytettiin elokuussa sen jälkeen, kun kaupunki sai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:n lausunnon päiväkodin rakentamispaikaksi suunnitellun tontin kaavamuutoksesta. Lausunnossa Tukes ei suositellut sijoittamaan päiväkotia viereisen teollisuuslaitoksen läheisyyteen, koska laitoksessa on vaaraa aiheuttavia nestekaasu- ja happisäiliöitä. Lausunnon jälkeen päiväkodille päätettiin etsiä uutta paikkaa. Kyseinen suunnittelutyö ei ole edennyt syksyn jälkeen. Paimio-lisän poistaminen maaliskuun 2016 alusta lukien Kotihoidontuen kuntalisä (Paimio-lisä) lakkautettiin alkaen. Sähköisten palveluiden ja uuden tekniikan mukaista kehittämistä selvitettävä (palvelustrategia) Paimion perhepäivähoidossa on käytössä Mukana-mobiiliseuranta. Sähköisten palveluiden kehittymistä ja kokemuksia naapurikunnista on seurattu. Vuonna 2017 voimaan tulevan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain linjaukset tulevat vaikuttamaan sähköisten palveluiden järjestämiseen. Varhaiskasvatus Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,6 % ,4 % ulkoiset tuotot ,6 % ,4 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,6 % ,9 % ulkoiset kulut ,3 % ,3 % sisäiset kulut ,8 % ,2 % Toimintakate ,9 % % Poistot ,0 % % Netto ,9 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 72

76 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Perusopetus Jukka Talka Toiminta-ajatus Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi ja antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa koulussa annetaan myös pienryhmäopetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Oppilashuollon tilanne on suhteellisen hyvä. Viime vuosien aikana opetusryhmät on pystytty pitämään kohtuullisen kokoisina Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusryhmien pienentämiseen suunnatun erityisavustuksen turvin. Erityisavustuksen viimeinen osa päättyi kevätlukukauden lopussa. Pienryhmien määrä on pysynyt ennallaan. Hanhijoen koulun pienryhmien alkuopetus siirrettiin syyslukukauden alussa Vistan koulun Alataloon. Toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistuminen keväällä 2016 Paimion ja Sauvon yhteinen perusopetuksen opetussuunnitelma valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön syyslukukauden 2016 alussa luokkien osalta. Opetussuunnitelman yläkoulun ainesisällöt täydennetään myöhemmin ja hyväksytään otettavaksi käyttöön seitsemänsien luokkien osalta , kahdeksansien luokkien osalta ja yhdeksänsien luokkien osalta Opetussuunnitelman jalkautus aloitettiin jo opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Kevätlukukauden aikana pidettiin pedagogisia kahviloita, joissa on ollut alustajina eri alojen asiantuntijoita. Elokuussa oli kaksi koulutustilaisuutta Paimion ja Sauvon kaikkien koulujen henkilökunnalle. Toisen aiheena oli uusi opetussuunnitelma ja toisen kolmiportainen tuki. Joulukuussa Paimion kaupunki sai opetushallituksen päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä Tutoropettajien toiminta -hankkeeseen ja Tutoropettajien koulutus ja osaamisen kehittäminen -hankkeeseen. Hankkeiden avustusosuus on 80 % kustannuksista. Avustukset ovat käytettävissä saakka. Koulukuljetussuunnitelman tekeminen (palvelustrategia) Oppilaiden koulukuljetusetuuksien perusteet selvitettiin 1-2 luokkalaisten alle viiden kilometrin osalta ja yläkouluikäisten oppilaiden pysäkille kuljettavan matkan pituuden osalta. Todettiin, että 1-2 luokkien osalta kyseiset oppilaat käyttävät lähes kaikki vuorobussia. Kaupungin kuljetuskustannukset eivät laskisi, vaikka kuljetusoikeuden perustetta muutettaisiin kolmesta kilometristä viiteen kilometriin, koska kaupunki osallistuu joka tapauksessa vuoroliikenteen kustannuksiin ennalta sovitulla määrällä. Yläkouluikäisten pysäkille kulkeman matkan pidentäminen koski vain alle viittä oppilasta, joten säästöä ei käytännössä syntyisi. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 73

77 Koulukuljetussuunnitelman valmistelutyö on myös aloitettu. Lukuvuoden kuljetusten suunnittelussa käytiin läpi koulukuljetusperiaatteet. Akuuttia muutostarvetta todettiin olevan vain Huson ja Tuuvalan reiteillä, joissa oppilasmäärät ovat merkittävästi kasvussa. Koulutuslautakunta katsoi selvitysten perusteella, ettei ole tarvetta muuttaa koulukuljetusperiaatteita ja esitti, että asia on palvelustrategiassa loppuun käsitelty. Koulujen peruskorjausten suunnittelu ja valmistuminen ajoittamalla ne mahdollisimman vähän koulujen toimintaa haittaavasti Vistan yläkoulun peruskorjaus aloitettiin huhtikuussa 2015 ja se valmistui Lukuvuonna järjestettiin Vistan koulun luokkien opetus väistötiloissa Paimion kurssikeskuksen kiinteistössä. Koulukuljetukset maksuttomaan kuljetukseen oikeutetuille oppilaille toteutettiin erityisjärjestelyin. osa yläkoulun taito- ja taideaineiden opetuksesta järjestettiin lukion tiloissa. Kokonaisuutena peruskorjaus sujui suunnitelmien mukaan ja turvallisesti eikä vaaratilanteita sattunut. Kivikoulun vuonna 2014 laaditun peruskorjaussuunnitelman päivitystyötä aloitettiin syksyllä ja jatkettiin viipymättä loppuvuodesta kaupunginvaltuuston hyväksyttyä sen talousarviossa Jokelan koulun 3. rakennuksen peruskorjaussuunnitelmaa päivitettiin maaliskuussa Perusopetus Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,4 % ,2 % ulkoiset tuotot ,4 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,9 % ,9 % ulkoiset kulut ,9 % ,0 % sisäiset kulut ,1 % ,3 % Toimintakate ,1 % % Poistot ,0 % % Netto ,1 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 74

78 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Lukio Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Paimion lukion oppilasmäärä oli syyslukukaudella 224 opiskelijaa. Opettajan virkoja lukiossa on 15 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Tuntiopettajina on yläasteen viranhaltijoita sekä muita yhteensä 6. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja koululehden toimittamisen kautta. Lukion oma nettilehti on alkanut ilmestyä osoitteessa Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammatillisen Koulutuskuntayhtymän ja Liviaammattiopiston kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Paimion musiikkiopisto on saanut omat tilat samasta rakennuksesta, jossa lukio toimii. Yhteistyö musiikkiopiston kanssa tiivistyy. Lukion soveltaviksi kursseiksi voidaan hyväksyä musiikkiopistossa suoritettuja kursseja. Musiikkiopisto käyttää myös lukion tiloja opetuksessa ja erilaisissa esiintymistilaisuuksissa. Lukion teemoina ovat turvallisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys, vihreä lippu, tiedottaminen sekä uudet opetusmenetelmät. Paimion lukiolla on ystävyyskoulu Odenthalista Saksassa ja opiskelijavaihto on aloitettu. Ennestään lukion ystävyyskoulu on alun perin Unesco-toiminnan kautta Arpad-lukio Budapestissa. Lukio on mukana Erasmus+ -hankkeessa yhdessä puolalaisen ja ranskalaisen lukion kanssa. Lukio on mukana Paimion kaupungin sivistyspalveluiden ja Sauvon kunnan koulupalveluiden yhteisessä tvt-koulutuksessa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 75

79 Toiminnalliset tavoitteet Opiskelijahuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen. Opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen paikallisesti. Toiminnallisena riskinä on kaupungin alueella olevan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijahuollon vaatimukset lisätä kaupungin järjestämää opiskelijahuoltoa, jolloin oman toiminnan opiskelijahuolto heikentyy. Tavoitteessa on onnistuttu. Uudet opiskelijahuollon henkilöt ovat tuoneet lukiolle uusia toimintatapoja, joilla tavoitetaan uusia asiakkaita. Paikallinen ammattioppilaitos vastaa itse omasta opiskelijahuollosta, eikä siten vaikuta kaupungin henkilöstön työllistymiseen Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen Toiminnallisena on riskinä taloudellisten resurssien väheneminen ja siten muutoksen hidastuminen, oman lukion imagon heikentyminen ja siten oppilaspako, mahdollisesti lukion olemassaolon vaarantuminen. Henkilöstön osaaminen on ajan tasalla. Oppimisympäristön kalustamiseen on panostettu resursseja. Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on varmistaa lukion sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset olisi huomioitava talousarviossa tieto-hallinnon arvion mukaisesti. Toiminnallisena riskinä edellisen tavoitteen epäonnistuminen, jolloin myös aiheutetaan haittaa opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle. Talousarvioon vuodelle 2017 on investointeihin saatu rahoitusta oppimisympäristöjen kehittämiseen. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet syksyllä Laitteistot on hankittu kaupungin omana työnä (tietohallinto) ja opettajien perehdyttäminen järjestelmiin jatkuu. Lukio on ollut aktiivisesti mukana tekemässä sivistyspalveluiden tvt-suunnitelmaa Kaikilla opiskelijoilla on käytössä miniläppärit. Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon käyttöönoton valmisteleminen. Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu asteittain laajenevana käyttöön syksyllä Markkinointi. Markkinoinnissa on keskitytty lähinnä Paimion ja Sauvon alueelle, koska oppilaat pääsääntöisesti tulevat näistä kunnista. Lukio Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,3 % ,5 % ulkoiset tuotot ,1 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % 89 52,5 % Toimintakulut ,6 % ,2 % ulkoiset kulut ,7 % ,7 % sisäiset kulut ,3 % ,8 % Toimintakate ,0 % % Poistot ,0 % % Netto ,0 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 76

80 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Paimion kaupungin ruokapalvelut Jukka Talka Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet. Toimintakuvaus Ruokapalvelu on jaettu kolmeen tulosyksikköön: PaltanPadan tuotantokeittiö tuottaa ateriat vanhustyön, sosiaali-ja terveystoimen yksiköille sekä Paimion-Sauvon kuntayhtymän terveyskeskukseen. VistanPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat Vistan koululle, Lempilän, Tikankolon ja Tapiolan yläkerran päiväkodeille ja Kansanopiston oppilaille sekä Erityishuoltopiirin oppilaille. LukionPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat lukion, Jokelan, Hanhijoen ja Kriivarin kouluille sekä päivähoidolle. Ruokapalvelun vakituisen henkilöstön määrä on 25,9 henkilöä. Ympäristöanalyysi Ruokapalvelun toiminta siirtyi Arkea Oy:lle alkaen. Ruokapalvelun henkilökunta siirtyi Arkean palvelukseen vanhoina työntekijöinä pl. ruokapalvelupäällikkö, yhteensä 25 henkilöä. Ruokapalvelupäällikkö jäi kaupungin palvelukseen tilaajan edustajaksi. Ruokapalvelupäällikön nimike muutettiin palvelupäälliköksi, joka toimii ruoka- ja siivouspalvelun yhteyshenkilönä. Palvelupäällikön tehtävä siirrettiin teknisten- ja ympäristöpalvelujen alaisuuteen. Toiminnalliset tavoitteet Tietojärjestelmien käytön kehittäminen Tietojärjestelmien käytön kehittämistä palvelutuotannossa jatkettiin alkuvuoden aikana. Jamix - tuotannonohjausjärjestelmän hyödyntäminen asiakastilauksissa jäi kesken. Ruokapalvelujen tuotteistaminen Aterian hintojen laskeminen vuodelle 2017 tuotteistamisen avulla ei tehty. Henkilökunnan työhyvinvointiin panostaminen Keittiöiden työergonomian kehittäminen jäi kesken. Ruokalistojen kehittäminen Ruokalistojen kehittäminen keväällä 2015 saadun asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta jäi kesken. Luomuruokaa lisättiin ruokalistoille vuoden 2016 alussa. Ruokapalvelujen valmiussuunnitelman tekeminen Ruokapalvelun valmiussuunnitelman tekemistä ei ehditty aloittaa. Valmiussuunnitelma tehdään yhdessä Arkea kanssa vuoden 2017 aikana. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 77

81 Ruokapalvelut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,4 % ,0 % ulkoiset tuotot ,3 % ,0 % sisäiset tuotot ,7 % ,7 % Toimintakulut ,6 % ,9 % ulkoiset kulut ,2 % ,0 % sisäiset kulut ,3 % ,5 % Toimintakate ,1 % % Poistot ,0 % % Netto ,1 % % KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,6 % ,3 % ulkoiset tuotot ,2 % ,4 % sisäiset tuotot ,7 % ,7 % Toimintakulut ,1 % ,0 % ulkoiset kulut ,3 % ,3 % sisäiset kulut ,2 % ,5 % Toimintakate ,8 % % Poistot ,0 % % Netto ,8 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 78

82 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, Paimion opisto (kansalaisopisto ja musiikkiopisto), liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut Jukka Talka (2017 Jyrki Lumiainen) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaiset palvelut vastaavat laissa säädetyistä ja muutoin määrätyistä tehtävistä, jotka koskevat kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, vapaan sivistystyön sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämistä. Näiden palveluiden tehtävänä on tukea ja edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia luomalla edellytyksiä tasokkaaseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan sekä elinikäiseen oppimiseen. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA kokouksia 7 Läsnäolokerrat Salminen Toni, pj 7 Murto Sari, vj - Uusitalo Joona, vpj. 4 Seppä Jouni, vj. - Berg Rauno, j. 5 Tanninen Eetu, vj. - Holmanen Kirsi, j. 6 Virtanen Jari, vj. - Klapuri Tintti, j. 3 Tuominen Outi, vj. - Kuisma Karoliina, j. 7 Riipinen Hannu, vj. - Nisu Teemu, j. 2 Ristilä Pasi, vj. 1 Pirhonen Henna, j. 6 Mäenpää Marja, vj. - Rantanen Riitta, j. 7 Heino Outi. vj. - Hörkkö Jaana, kh:n ed. 6 Rautio Rauno, kh:n ed., vj. - Gröndahl, Konsta, Nune ed. 6 Heino, Saga, Nune ed., vj. - Bilgehan, Alboga, Nune ed Pohjola Kari, esittelijä 5 Pesonen Arja, esittelijä alk. 1 Lehtisalo-Toivonen Satu, pöytäkirjanpitäjä 7 Kallio Jarkko, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja - Talka Jukka, sivistysjohtaja 2 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 79

83 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Paimion opisto Musiikkiopisto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: Kulttuuripalvelut 1,26 Kirjasto 4 Paimion opisto 1, tuntiopettajaa Musiikkiopisto 4 + kuusi tuntiopettajaa Liikuntapalvelut 6,1 Nuorisopalvelut 4,1 Muutokset sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisissa palveluissa Vapaa-aikatoimenjohtaja, joka toimi myös Paimion opiston rehtorina, jäi tehtävästään eläkkeelle loppuvuodesta 2015 ja virkaa ei täytetty. Paimion opiston rehtorin virka täytettiin Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden vastuuhenkilönä toimii sivistysjohtaja vuoden alusta voimaan astunut lautakunnan alaisiin tehtäviin liittynyt organisaatiomuutos vaikutti Paimion opiston ja kulttuuripalveluiden toimintaan. Opiston toimistosihteeri siirtyi osaaikaeläkkeelle, minkä vuoksi museo- ja kulttuurisuunnittelijan työpanoksesta 50 % käytetään opiston työtehtäviin. Tämä näkyy suoraan kulttuuripalvelujen tarjonnan vähenemisenä. Kirjaston henkilömäärää vähennettiin yhdellä henkilöllä, minkä johdosta aukioloaikoja jouduttiin supistamaan ja tapahtumatarjontaa vähentämään. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen kustannukset (sisäiset kulut mukana = ) - menot yhteensä: tulot yhteensä: nettokustannus: Käyttötalousosan toteutumisvertailu 80

84 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Tavoitteet Tiivistetään ja kehitetään edelleen yhteistyötä sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten toimijoiden kesken että muiden kaupungissa toimivien organisaatioiden kesken. Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa jatketaan yhteistyömuotojen kehittämistä. Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään yhteisiä tapahtumia sekä yhteistä markkinointia ja koulutusta. Vuosille laadittu kulttuuristrategia päivitetään nykyisen taloussuunnitelmakauden aikana. Toteutuminen Kulttuuripalveluiden palvelut on pyritty saamaan kaikkien saavutettavissa oleviksi, järjestämällä mahdollisuuksien mukaan maksuttomia tapahtumia sekä hinnoittelemalla pääsymaksut kohtuullisiksi. Kulttuuritarjonta on sovitettu niihin henkilöstö- ja taloudellisiin resursseihin, joita on ollut käytettävissä. Taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen kulttuuripalvelujen henkilöstöresurssit supistuivat, mikä aiheutti tarpeen supistaa kulttuuripalveluiden palvelutarjontaa. Paimiosalin kuukausikonserttisarjaa ei järjestetty aiempien vuosien tapaan vuonna Lisäksi Paimion kotiseutumuseota ei pidetty avoinna kesällä Kotiseutumuseon lainamakasiinin alakerta luovutettiin kuitenkin yksityisen taiteilijan taidenäyttelyn järjestämiseksi. Kaupungintalon näyttelyparven näyttelyt ovat vakiintuneet osaksi kulttuuritarjontaa. Vuoden aikana parvella oli yhdeksän näyttelyä. Kulttuurimatkoja järjestettiin vuonna 2016 viisi, joista yhdessä tehtiin yhteistyötä Paimion liikuntapalvelujen kanssa ja yhdessä Käsityömuseo Miilan kanssa. Vuosittain toistuvista tapahtumista toteutuivat Kansallisen veteraanipäivän tapahtuma, Varsinais-Suomen museopäivä sekä Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Kaupungintalo-kirjastossa järjestettiin yhteisvoimin muutamia tapahtumia, joihin kulttuuripalvelut osallistui joko päävastuullisena tai osavastuullisena tahona. Lautakunnan alaisten toimijoiden yhteisprojektina järjestettiin syyskuussa Paimiossa ensimmäistä kertaa Elävä kirjasto tapahtuma. Yhdenvertaisuutta edistävässä, toiminnallisessa menetelmässä paperisten kirjojen sijaan lainattiin oikeita ihmisiä keskustelua varten. August Pyölniitun museo oli avoinna heinäkuun sunnuntaisin vapaaehtoisvoimin. Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina järjestettiin perinteinen Pyölniittupäivä. Pyölniitun museo sai Museovirastolta keväällä 6000 euron avustuksen museon kirjakokoelman luettelointiin ja kuntokartoitukseen. Luettelointityö suoritettiin kesä-syyskuun välisenä aikana. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 81

85 Kulttuuripalvelut jatkoi tiivistä yhteistyötä Lyyli Tuomolan säätiön kanssa. Samoin yhteistyötä tehtiin myös Paimion opiston (ml musiikkiopisto), Paimion Sähkömuseosäätiön, matkailuneuvonnan, Paimion opasryhmän, Paimion kirjaston sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. Kulttuurin kohdennetut tuet jaettiin ensimmäistä kertaa lautakunnan vuonna 2015 hyväksymien tukisääntöjen mukaisesti. Kohdennettuja tukia myönnettiin euroa 13 eri hankkeelle. Mauri Perkonojan lahjoitusrahaston sääntöjen mukaisesti järjestettiin kesällä Paimion kaunein piha kilpailu, jonka tulokset julkistettiin syyskuun alussa Elävä kirjasto-tapahtuman yhteydessä. Perkonojan rahastostosta myönnettiin keväällä uudistettujen sääntöjen pohjalta myös kaksi 100 euron stipendiä vähävaraisille paimiolaisille opiskelijoille. Kotiseutuarkiston ja kirjaston kotiseutukokoelman välisiä päällekkäisyyksiä poistettiin vuoden lopulla määräaikaisen työntekijän voimin. Saman työntekijän toimesta kotiseutuarkistoon lahjoitettua arkistomateriaalia järjestettiin 0,3 hyllymetrin verran. Ylikunnallista yhteistyötä on toteutettu mm. Turun seutukunnan kuntien kulttuurivastaavien Oikeesti jotakin verkoston kesken. Konkreettista yhteistyötä on ollut esimerkiksi kesätapahtumien yhteismarkkinoinnissa ja hautausmaakierrosten järjestämisessä. Verkoston puitteissa toteutettava Sata kohtaamista yhteisötaidehanke alkoi Paimiossa lokakuussa 2016, jolloin järjestettiin Kohtaamisten kartta työpaja. Suomi 100 vuotta juhlavuoteen tähtäävä yhteisötaidehanke jatkuu vuonna 2017, jolloin Paimio on mukana myös Kuulumiset -sanomalehtiprojektissa. Kaupunginhallitus nimesi maaliskuussa 2016 Suomi 100 koordinaatiotyöryhmän, joka aloitti jo keväällä 2016 Suomi100 & Paimio20 juhlavuoden hankkeiden suunnittelun. Juhlavuodelle hyväksyttiin euron budjetti, jonka puitteissa uudenvuodenaattona järjestettiin kaupungintalo-kirjastossa Juhlavuoden aloitustapahtuma yhteistyössä kirjaston ja paikallisten yhdistysten kanssa. Vuoden 2016 taloussuunnitelmaan kirjattua kulttuuristrategian päivittämistä ei aloitettu vuoden 2016 aikana. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 82

86 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Arja Pesonen Tavoitteet Kirjasto palvelee kaikenikäisiä paimiolaisia osana lähes koko Varsinais-Suomen kattavaa kirjastoyhteistyötä, Vaski-kirjastoja. Kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa sekä verkossa että kirjaston fyysisissä tiloissa. Aineistokokoelma on ajantasainen ja monipuolinen, hyvin järjestetty ja selkeästi asetettu esille eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden. Toimiva kirjastojärjestelmä ja asiantunteva henkilökunta tekevät aineiston löytämisen helpoksi. Asiakkaiden käyttöön on varattu työasemia sähköisten palvelujen käyttöön. Vaski-kirjastojen yhteistyö tuo maakuntatasoiset aineistokokoelmat ja erilaisia sähköisiä aineistoja kaikkien paimiolaisten ulottuville. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulujen ja kaupungin sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen kanssa. Kaikki Paimion ala- ja yläasteikäiset koululaiset perehdytetään kirjaston palveluihin eri luokka-asteilla. Toteutuminen Kirjasto tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille erilaisia vaihtoehtoja tilankäyttöön. Kirjastossa järjestetään säännöllisesti Paimion opiston opetusta, minkä lisäksi perusopetuksen opettajat tuovat lapsia ja nuoria yhä enemmän oppitunneilla kirjastoon. Myös erilaisia vapaamuotoisia kerhoja kokoontuu aika ajoin kirjaston tiloissa. Uudella palvelumuotoilulla on pyritty parantamaan kirjaston käyttäjien asiakaskokemusta. Uudenlainen palvelutiski on tehnyt henkilökuntaa saavutettavammaksi ja aineistoja on järjestetty uudelleen, esimerkiksi siten, että suosituimmat aineistot ovat keskeisimmällä paikalla. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston tekemä päätös jättää avautunut kirjastovirkailijan toimi täyttämättä tuli voimaan 2016 vuoden alusta. Tämä tarkoitti, että vakituisen henkilöstön määrä Paimion kirjastossa väheni viidestä neljään henkilöön, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositus yleisille kirjastoille on 1 henkilötyövuosi tuhatta asukasta kohden. Henkilöstövähennys on vaikeuttanut laadukkaiden kirjastopalvelujen tuottamista entisestään ja vaikuttanut kirjastopalveluiden saatavuuteen heikentävästi. Tilastojen valossa se on myös laskenut kirjastopalveluiden suosiota, sillä verrattuna edelliseen vuoteen, on Paimion kirjaston käyttö selvästi laskenut. Kirjastossa käynnit vähenivät 19 % viime vuodesta, mikä tarkoittaa lähes käyntiä vähemmän. Lasku kävijämäärissä johtunee suurelta osin aukioloaikojen supistuksesta. Lainaustenkin määrä laski lähes lainalla, eli yli 7 %. Lainaus / aukiolotunti kasvoi kuitenkin hieman (vuonna ,2 lainaa/aukiolotunti ja vuonna ,5 lainaa/aukiolotunti). Uutuushankinnoissa ei tavoitettu Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa suositusta, joka on 400 kirjaa / 1000 asukasta eikä edes Varsinais-Suomen keskitasoa, joka vuonna 2015 oli 305 kirjaa / 1000 asukasta. Kirjoja hankittiin Paimion kirjastoon vain 243 / 1000 asukasta. Aineistohankintaan vaikutti osittain kirja-aineiston toimittajan aikaisempaa kalliimmat hinnat ja osittain supistunut henkilöstöresurssi, joka vaikeuttaa kaikkea kirjaston toimintaa, myös aineiston hankintaa. Niinpä vuonna 2016 ajantasaisen aineiston tarjoamisessa asiakkaille nojauduttiin entistä enemmän Vaski-yhteistyön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vaski-yhteistyö saa asiakkailta paljon kiitosta, ja kirjaston arjessa tämä näkyy yhä kasvavana varausten määränä. Paimion kirjasto osallistui vuonna 2016 aktiivisesti Vaski-yhteistyön kehittämiseen. E-aineistojen määrän kasvattaminen on yksi Vaski-kirjastojen yhteisistä päämääristä. Vaski-kirjastojen yhdessä hankkimien e-aineistojen (e-kirjat, verkkolehdet) lisäksi Paimion kirjasto tarjoaa asiakkail- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 83

87 leen kotimaisia sähköisiä aikakauslehtiä tarjoavan emagz-palvelun. Lehtilukusalissa on asiakkaille varattu työasema verkkolehtien lukemiseen. Lisäksi verkkolehtiä voi kirjastossa lukea omalta laitteelta kaupungin langattoman verkkoyhteyden kautta. Panostusta kouluyhteistyöhön jatkettiin vuonna Kirjasto sai AVI:lta jälleen hankerahoitusta kouluyhteistyön kehittämiseen. Hankkeen omarahoitusosuus saatiin Paimion kaupungin perusopetuksen yhteisistä määrärahoista. Tällä rahoituksella saatiin palkattua määräaikainen henkilö kirjaston asiakaspalveluun ja kokoelmatyöhön, jotta kirjaston kouluyhteistyöstä vastaava kirjastonhoitaja pystyi viemään koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä yhä pidemmälle uuden opetussuunnitelman mahdollistamaan suuntaan. Kirjastonhoitaja jalkautui aktiivisesti kouluille tekemään lukemista ja monilukutaitoa edistävää yhteistyötä ja kirjasto näkyy nyt Paimion koulujen opetussuunnitelmassa yhtenä oppimisympäristönä. Hankerahoituksen päättyessä, palveluita kouluille ei voida enää samassa mittakaavassa tarjota, ellei lisärahoitusta saada. Satutunnit, lukupiirit ja musiikkiopiston oppilaskonsertit toteutettiin suunnitellun mukaisesti. Muiden tapahtumien järjestämisessä tehtiin yhteistyötä muiden sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapalveluiden kanssa yhteistyössä aloitettiin liikuntavälineiden lainaustoiminta. Marraskuun alusta kirjastonjohtajan virassa aloitti Arja Pesonen Kari Pohjolan irtisanouduttua tehtävästä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 84

88 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Satu Lehtisalo-Toivonen Paimion opisto (kansalaisopisto) Tavoitteet Kansalaisopisto pyrkii sekä säilyttämään perinteitä että vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jokaiselle kuntalaiselle annetaan mahdollisuus saada edullista opetusta omalla paikkakunnallaan. Kansalaisopisto on osaavana lähipalvelun oppilaitoksena kaikille kuntalaisille avoin ja joustava oppimisympäristö. Opetusta pyritään antamaan kustannustehokkaasti. Tavoitteena vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin entistä monipuolisemmalla tarjonnalla, mikä houkuttelee uusia asiakkaita. Yhteistyötä lisätään eri tahojen, mm. kolmannen sektorin kanssa. Kielissä jatketaan etäopetuskurssien tarjoamista, mikä laajentaa asiakaspohjaa kuntarajojen yli. Lapsille ja nuorille suunnataan lisää liikunta- ja musiikkiharrastusta, jonka lisäksi toimii aktiivisesti myös kuva- ja kädentaitojen koulu. Seniori-ikäisten tietotekniikan valmiuksia pyritään parantamaan pienryhmäopetuksella. Markkinoinnissa laajennetaan sosiaalisen median käyttöä perinteisten mainoskanavien rinnalla. Näkyvyyttä pidetään yllä myös konserteilla, kuva- ja käden taitojen näyttelyillä sekä muilla tapahtumilla. Toteutuminen Vuoden 2016 talousarvioon tehdyn muutoksen johdosta kurssimaksuja jouduttiin nostamaan sekä opetusta supistamaan. Tästä huolimatta opisto on onnistunut tarjoamaan tietoja ja taitoja, sekä harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille. Pieniä opetusryhmiä yhdistettiin, jolloin opetusta on pystytty antamaan kustannustehokkaammin. Maksutuloja saatiin aiempaa enemmän ja henkilöstökulut pienenivät. Kokonaiskustannukset nousivat jonkin verran, sillä kaupungin kiinteistökuluja jyvitettiin opistolle aiempaa enemmän. Kansalaisopisto täytti 50 vuotta vuonna Opiston juhlavuoden kunniaksi järjestettiin mm. vanhojen käsitöiden näyttely, liikunnan pop-up tapahtuma, sekä 50 vuotisjuhla, jossa oli monipuolisesti esillä opiston toimintaa musiikki- ja tanssiesitysten muodossa. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille kuntalaisille ja niihin osallistuttiin innokkaasti. Konsertit, käden taitojen näyttelyt, lasten esitykset toivat opistoa esille uusille kohderyhmille. Espanjan teemavuoden johdosta saatiin opistolle joidenkin vuosien tauon jälkeen luentoja. Paimion opisto on ollut hyvin esillä sosiaalisessa mediassa ja se koettiin tärkeäksi markkinointikanavaksi. Facebookin rinnalle otettiin käyttöön Instagram. Opiston toiminnasta julkaistiin myös aiempaa enemmän artikkeleita sanomalehdissä. Kielten etäopetuskurssit toivat uusia asiakkaita oman kunnan ulkopuolelta. Seniori-ikäisten aktivoimisessa kohtaamaan nykypäivän haasteet onnistuttiin hyvin. Soveltavan liikunnan kursseja toteutettiin edelleen yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa. Yhteistyö eri toimialojen välillä, sekä hanke- että opintosetelirahoitus ovat mahdollistaneet monipuolisen toiminnan ja osittain maksuttomankin opiskelun seniori-ikäisille ja alhaisen pohjakoulutuksen saaneille opiskelijoille. Opistossa on huomioitu myös maahanmuuttajat suomen kielen opetuksella. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 85

89 Opetuksen ja henkilöstön arvioinnin perusteella opetus on todettu laadukkaaksi ja työympäristö mielekkääksi. Yhteistyö muiden opistojen kanssa on toiminut hyvin. Opetushenkilöstölle tarjottiin pedagogista ja hankeyhteistyön koulutusta opistojen yhteisellä Osaava-hankkeen rahoituksella. Laatu- ja kehittämisrahoituksella toteutettiin Mennääks tänne? hanke kuntalaisten ja yhdistystoimijoiden aktivoimiseksi ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Hankkeen johdosta alettiin yhteistyössä yhdistysten kanssa suunnitella mm. Suomi100 juhlavuoden tapahtumia. Paimion opisto (musiikkiopisto) Tavoitteet Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista, tavoitteellista ja monipuolista musiikin perusopetusta erityisesti lapsille ja nuorille lähiopetuksena sekä nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria eri tavoin. Myös aikuisten omaehtoista musiikin harrastamista pyritään tukemaan. Opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Samalla opetus antaa valmiudet jatkaa myös musiikin ammattiopintoihin. Opisto on menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Yksilöopetuksen tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta ja taiteen perusopetuksen valtakunnallisia perusteita noudattavan opetussuunnitelman puitteissa. Opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan mahdollisuus toteuttaa itseään oman kokemisen ja tekemisen kautta. Opetus edistää luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa ja heidän lähipiirissään myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Tavoitteena on laajentaa musiikkileikkikoulutoimintaa myös päiväkoteihin. Lukioyhteistyö musiikin valinnaisuuden lisäämiseksi ja lukiokursseiksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja muuta taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa on tärkeää. Musiikkiopisto myy palvelujaan lähikunnille. Toteutuminen Opetukselliset tavoitteet annetun laajan oppimäärän mukaisen opetuksen mukaan ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Vuoden 2016 talousarvioon tehdyn muutoksen johdosta lukukausimaksuja jouduttiin nostamaan, jotta saatiin enemmän maksutuloja. Tuntimäärää jouduttiin hieman vähentämään, jonka johdosta soitonopetuksessa aloitettiin pari- ja ryhmäopetusta. Tämä mahdollisti käytännössä sen, että kaikki musiikkiopistoon pyrkineet voitiin ottaa oppilaiksi. Musiikkikerhoa pidettiin sekä paimiolaisille että sauvolaisille iltapäiväkerholaisille. Muskaritoiminta jatkui jo vakiintuneesti yhdessä paimiolaisessa yksityisessä päiväkodissa. Samoin jo pitkään toiminut englanninkielinen muskari Easybiisi jatkoi toimintaansa. Lisäksi aloitettiin Tjolahåpp eli "kastautuminen kaksikielisyyteen - osittain ruotsin kieltä käyttävä perhemuskari" -lyhytkurssi, jota on tarkoitus jatkaa ja laajentaa tulevana vuonna. Musiikkileikkikoulutoiminnalla tavoitetaan koko perhe ja lapsen lähipiiri, ja toiminnan yhdeksi tärkeäksi ulottuvuudeksi on noussut Paimioon muuttavien lapsiperheiden sosiaalinen verkostoituminen ja integraatio paikalliseen elämään ja toimintaan. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 86

90 Musiikkiopisto järjesti monenlaisia omia musiikkitilaisuuksia. Lisäksi musiikkiopiston oppilaita, kuorolaisia, muskarilaisia ja opettajia esiintyi monissa muissa tilaisuuksissa sekä Paimiossa että Sauvossa, mm. itsenäisyysjuhlissa. Yhteistyötä tehtiin kirjastojen, koulujen ja seurakuntien kanssa niin Paimiossa kuin Sauvossa. Sauvon kunnan kanssa on tehty pysyvä sopimus oppilaspaikoista. Muilta paikkakunnilta kotoisin olevat voivat opiskella avoimella osastolla omakustannushintaan. Musiikkileikkikouluun voi tulla kotipaikkakunnasta riippumatta samalla maksulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi musiikkiopistolle euron hankerahoituksen, joka liittyi yhteen hallituksen kärkihankkeista eli taiteen perusopetuksen saatavuuden parantamiseen. Paimion musiikkiopisto ideoi Eskarista estradeille hankkeen, jossa musiikkiopiston opettajat pitävät alakouluissa koulupäivän jälkeen Soitinkerhoja. Niissä eri soittimiin pääsevät tutustumaan sellaiset lapset ja nuoret, joilla vielä ei ole musiikkiharrastusta. Eskarilaisille on hieman vastaava kerho aamupäivisin. Kaksivuotisen hankkeen ensimmäisenä vuonna mukana ovat Hanhijoen ja Kriivarin koulut sekä Jokelan päiväkoti. Toisena vuonna toiminta laajenee muihin paimiolaisiin päiväkoteihin sekä Sauvoon. Musiikkiopisto on vuodesta 2013 ollut mukana Turun konservatorion isännöimässä Osaavammat musiikkioppilaitosten opettajat hankkeessa, jonka puitteissa varsinaissuomalaisten musiikkioppilaitosten opettajille järjestetään monenlaista täydennyskoulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia. Musiikkiopisto: Esiintymiset omissa tilaisuuksissa Esiintymiset muualla Oppilaiksi hakijat Hyväksytyt TPO -oppilaita Musiikkileikkikouluryhmiä Kuorolaisia (mus.op. ulkopuolisia) Kielipainotteisia muskariryhmiä Musiikin iltapäiväkerhoryhmiä Maininnat mediassa Kansalaisopisto: Kurssien kokonaismäärä Musiikkiesiintymiset Liikunta- ja tanssikursseja Kielten kursseja Musiikin opetusta Näyttelyitä Seniorien päiväkursseja Opintoseteliavusteisia kursseja 16 kpl 4 kpl 27 oppilasta 25 oppilasta 132 oppilasta 19 kpl, yht. 144 lasta 15 oppilasta 2 kpl, yhteensä 14 lasta 2 kpl, yhteensä 14 lasta 17 kpl 292 kpl, yht kurssilaista 7 kpl 85 kpl, yht opiskelijaa 58 kpl, yht. 517 opiskelijaa 2541 tuntia 3 kpl 35 kpl, yht. 478 opiskelijaa 36 kpl, yht. 521 opiskelijaa Käyttötalousosan toteutumisvertailu 87

91 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikapalvelut (Liikunta- ja nuorisopalvelut) Mia Lemberg Liikuntapalvelut Paimion kaupungin liikuntapalveluista vastaavat liikunnanohjaaja, erityisliikunnanohjaaja sekä Paimion uimahalli Solinan kaksi uinninvalvojaa ja kaksi kassatyöntekijää. Tavoitteet Liikuntapalveluiden tavoitteena on aktivoida erityisesti vähän liikkuvia kuntalaisia matalan kynnyksen liikunnan keinoin sekä Paimion ja Sauvon yhteisen liikuntaneuvonta hankkeen käynnistäminen. Lisäksi tavoitteena on Rajattomasti liikuntaa -hankkeen ja seurayhteistyön kehittäminen. Toteutuminen Tavoitteisiin on vastattu jatkamalla mm. matalan kynnyksen Intti Action -ryhmää ja monialaista Lipake Peimari -hanketta. Lisäksi liikuntapalvelut on kouluttanut vertaisliikuttajia ikääntyneiden ohjaamiseen sekä välkkäri-ohjaajia koulujen liikuntaryhmien ohjaamiseen. Seurayhteistyötä on kehitetty kouluttamalla yhteistyössä Liiku ry:n kanssa Seurat matalan liikuntakynnyksen tuottajina -koulutuksella sekä tarjoamalla mahdollisuuden Rajattomasti Liikuntaa -hankkeen koulutuksiin. Yhteistyötä lukion kanssa vietiin eteenpäin kehittelemällä kerho-ohjaajakurssia ja aloittamalla keskustelut urheiluakatemiatoiminnan käynnistämisestä Paimiossa. Syyskuussa vietettiin liikunnan unelmakuukautta. Liikunnanohjaajan perustehtävänä on kuntalaisten liikkumaan aktivointi luomalla mahdollisuuksia omatoimiseen ja seurojen tuottamien liikuntamuotojen harrastamiseen. Yhteistyötä tehdään koulujen kanssa, muun muassa liikunnanohjaaja järjesti kouluilla liikuntakerhoja sekä peruskoulun 1. luokkalaisille uimakoulun kevään aikana. Liikuntapalvelut tukee seuroja jakamalla perustoimintatukea ja koulutusavustuksia sekä soveltavan liikunnan kohdennettuja tukia. Seuroille myönnetään lisäksi salivuoroja käyttöön maksutta. Soveltavan liikunnan tehtävänä on tarjota liikuntamahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville kuntalaisille. Soveltava liikunta sisältää mm. liikuntapalveluiden järjestämiä liikuntaryhmiä eri kohderyhmille. Erityisliikunnanohjaaja kouluttaa ikääntyneiden vertaisliikuttajia sekä tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa sekä erityispäivähoidon ja kehitysvammaisten toimintakeskusten, vanhus- ja vammaisneuvostojen ja järjestöjen kesken. Yhdenvertaisuus ja suvaitsevuus -teemaa toteutettiin yhteistyössä koko vapaan sivistystyön toimesta Elävä kirjasto -tapahtumalla. Omatoimista liikuntaa ovat tukeneet mm. seniorikortit, Paltanpuiston kuntosalikortti, Mihi-passitja ryhmät, seudulliset nuorisokortit, saattajakortit sekä kirjastossa kiinteästi toimiva liikuntavälinelainaamo. Viikonlopuille on myönnetty sulkapallovuoroja kuntalaisten käyttöön ja on suunniteltu sähköisen varauskalenterin käyttöönottoa, jotta salivuorojen varaaminen ja myöntäminen helpottuisi. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen, kuten olemalla mukana Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hankkeessa. Vuoden aikana Ville Rahila -työryhmä on jatkanut ulkokuntosalihankkeen toteuttamista ja vuoden lopulla lähetettiin avustushakemus Lounais-Suomen Aluehallintoviras- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 88

92 toon. Yhteistyö teknisen toimen kanssa on tiivistynyt kuluneen vuoden aikana. Jokipuistoon on saatu pienpelikenttä (petanque- ja boccia -kenttä), ulkoshakki, sekä urheilupuistoon hankittu monitoimikuntoiluteline. Uimahalli Solinassa on käytössä nuorisokortti, seniorikortti, saattajakortti sekä move-kortti eri kohderyhmille. Uutena Solinassa otettiin käyttöön 1.-luokkalaisten uintikortti. Ykkösten uimakortit ovatkin mukavasti tuoneet uusia kasvoja uimahallille. Kortti on voimassa kulloisenkin lukuvuoden loppuun. Kortti lisää myös maksavia asiakkaita, sillä kortin kanssa on aina tultava mukaan maksava aikuinen. Koko toimintakauden kävijämäärä on , joka on pientä nousua edellisestä vuodesta. Voidaankin todeta, että kuntalaiset ovat käyttäneet uimahallin palveluita hyvin. Liikuntapalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2016: Liikunnanohjaajan ohjatut ryhmät 149 osallistujaa, 1136 käyntiä Koulujen vertaisliikuttajakoulutukset 26 osallistujaa Peuhis (8) 465 osallistujaa Polkuretki (1) 76 osallistujaa Miniolympialaiset 120 osallistujaa LiPaKe- Peimari liikuntaneuvontaan osallistui 23 osallistujaa LiPaKe-Peimari tapahtumat (2) 170 osallistujaa Liikuntavälinekirjaston välinelainaukset 226 lainausta Erityisliikunnanohjaajan ohjatut ryhmät 769 osallistujaa, 5293 käyntiä Soveltavan liikunnan tapahtumat (4) 255 osallistujaa Kehitysvammaisten tapahtumat (3) 130 osallistujaa Ikääntyneiden retki 52 osallistujaa Vertaisohjaajien tapaamiset (2) 21 osallistujaa Liikuntapalveluiden uimakoulut 90 osallistujaa Liikuntapalveluiden järjestämät koulutukset (4) 135 osallistujaa Ui Kesäksi kuntoon, vesijuoksuintrot (2) 60 osallistujaa Hulivili-uinnit (2) 60 osallistujaa Kuutamouinnit (3) 110 osallistujaa Myönnetyt saattajakortit 31 kpl 70+ seniorikortit 145 kpl 3230/ seniorikortit 102 kpl 2839/2386 Nuorisopalvelut Paimion kaupungin nuorisopalveluista vastaavat erityisnuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä ja pajaohjaaja. Tavoitteet Nuorisopalveluiden tavoitteena on lasten ja nuorten aktivointi ja heidän sosiaalinen vahvistamisensa. Lapsia ja nuoria kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin ja kiinnitetään huomioita varhaiseen puuttumiseen. Monipuolisen vapaa-ajantoimintojen tarjoamisen ja monialaisen yhteistyön kautta on tavoitteisiin pyritty vastamaan. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 89

93 Toteutuminen Perusnuorisotyö sisältää Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa ala- ja yläkouluikäisille, leiri- ja retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahvilatoimintaa yläkoulussa ja lukiossa, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä, nuorisoneuvostotoimintaa ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä tehdään yli hallinto- ja kuntarajojen, esimerkkinä mm. Elävä Kirjasto-tapahtuma Paimion kirjastossa yhteistyössä vapaa-aikapalveluiden, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden kanssa. Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään katupäivystys Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa. Toimintavuotena on lisätty monialaista yhteistyötä entisestään ja otettu käyttöön uusia toimintatapoja, esimerkiksi KiVi-ryhmä yhteistyössä koulupalveluiden kanssa erityistä tukea tarvitseville yläkoulun oppilaille. Etsivä nuorisotyö ja nuorten pajatoiminta on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet paimiolaiset ja sauvolaiset vuotiaat nuoret. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä sekä Olkkari-toiminnasta. NuortenTupa on pienryhmätoimintaa, jonka kesto on noin 3-6 kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta. Paja- ja etsivästä työstä on tehty selvitys kaupungin hallitukselle elokuussa 2016, jotta työntekijöiden työsuhteet saataisiin vakinaistettua. Nuoria aktivoiva seutukunnallinen nuorisokortti sekä vuotiaille sosiaalista tukea tarvitseville nuorille suunnattu CultureMove-kortti ovat löytäneet paikkansa nuorten keskuudessa. Nuorisopalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2016: Tillintuvan avoin nuorisotyö Iltapäivä nuorisotalotoiminta Tillintuvan nuorisotapahtumat (4) Nuorisokahvilatoiminta 7-luokkalaisten toimintapäivät Kesäleirit (3) Sporttibaana Retket (4) Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Sporttipäivä Nuorisoneuvosto (8 jäsentä) Tukioppilastoiminta Pienryhmätoiminta (2) Valomerkki-keskustelut Katupäivystys Parkki Murkkufoorumi (5) Ehkäisevän päihdetyön viikko Vanhemmuuden viikko Etsivä nuorisotyö NuortenTupa Nuoriso- ja CultureMove-kortit 6100 käyntiä 900 käyntiä 300 nuorta 2300 käyntiä 150 oppilasta ja tukioppilaat 109 lasta 60 lasta 109 osallistujaa 100 osallistujaa 25 osallistujaa 9 kokousta 14 tukioppilasta 16 nuorta 6 perhettä 12 kertaa 45 osallistujaa 640 osallistujaa 800 vanhempaa ja lasta 49/39 nuorta tavoitettu 14 nuorta 55 kpl Käyttötalousosan toteutumisvertailu 90

94 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden määrällisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2016 Kulttuuripalvelut /as. (netto) Kulttuuriavustukset /asukas Kulttuurimatkat Konsertit Muut kulttuuritapahtumat Näyttelyt Kotiseutuarkiston käyttökerrat Museoiden kävijämäärät Kirjastopalvelut lainat käynnit lainaus / aukiolotunti lainaus / htv käynnit / aukiolotunti aineistokustannukset / asukas Kansalaisopisto opetustunnit kurssilaisia /op.tunti (netto) /kurssil. (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) Musiikkiopisto opetustunteja oppilaita /oppilas (netto) /op.tunti (netto) TOT 15 TA 16 TOT 16 12,39 1, , , ,60 75, ,00 42,70 9,55 1, , ,80 82, ,00 32,80 9,70 1, , ,3 6, ,10 73, ,00 42,70 Liikuntapalvelut /As. (netto) Liikuntavälinelainaukset Kerho-ohjaajakurssi (1) Uimahallin kävijämäärät LiPaKe neuvontaan osallistuneet LiPaKe ryhmät (2) Nuorisopalvelut /Alle 29v (netto) Nuorisotapahtumat Leirit ja retket Nuorten pienryhmät Kontaktit vuotiaat sosiaalista vahv. tarvitsevat nuoret Nuoriso- ja culturemovekortit 49, , , , Paimion opiston opetustunti / kurssilainen -luvuissa (netto) ei ole huomioitu valtionosuustuloja. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 91

95 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden käyttötalouden toteutuminen vuonna 2016 Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,7 % ,3 % ulkoiset tuotot ,8 % ,2 % sisäiset tuotot ,3 % ,6 % Toimintakulut ,0 % ,1 % ulkoiset kulut ,4 % ,3 % sisäiset kulut ,5 % ,9 % Toimintakate ,6 % % Poistot ,0 % % Netto ,6 % % Toimintatuottojen on vuoden 2016 talousarviossa arvioitu kasvavan yli eurolla. Sen sijaan tuotot kasvoivat vain noin euroa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden arvioitu euron tuottojen kasvu kääntyi lähes laskuksi. Tähän on vaikuttanut osaltaan Aluehallintoviraston avustuksen käyttöajan pidennys asti, minkä vuoksi avustustulot jäivät vuonna 2016 alkuperäistä arviota pienemmiksi. Lisäksi uimahallin ja kuntosalin käytöstä ei ole tullut tuloa talousarvion tavoitteiden mukaisesti, vaikka kävijämäärä onkin noussut. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden sekä Paimion opiston arvioitu euron tuottojen kasvu jäi noin euroon. Kokonaisuutena Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden toimintakate toteutui kuitenkin vain 0,6 % ylityksellä arvioidusta. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 92

96 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Markku Kylén Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia kaupungin toimesta tapahtuvasta rakentamisesta sekä kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä näihin liittyvistä suunnittelu- ja hankintatehtävistä. TEKNINEN LAUTAKUNTA kokouksia 10, asioita 95 kpl Läsnäolokerrat Pajala Matti, palomestari, eläkeläinen, pj. 10 Silver Jarmo, työnjohtaja, vj. - Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri, vpj 9 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. 1 Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen, j. 9 Tuominen Otto, maanrak.alan työnt. vj. - Kaarela Outi, lastenhoitaja, j. 5 Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkel. vj. 5 Lindroos Päivi, hoitaja, j. 8 Saloranta Aija, opiskelija, vj. - Lujala Tanja, myyntiedustaja, j. 10 Pirhonen Irja, perushoitaja, emäntä, vj. - Mäkelä Timo, yrittäjä, insinööri, j. 9 Ilmasti Heikki, yrittäjyysneuvoja, insinööri, vj. - Rautio Rauno, konduktööri, j. 10 Aarnio Pirjo, eläkeläinen vj. - Suominen Janne, myyntipäällikkö, j. 2 Ylitalo Jouni, erikoismaalari vj. 8 Ilola Timo, edustaja, khall.ed. 9 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 1 Kylén Markku, tekninen johtaja, esitt.sihteeri 10 Salo Pekka, yhdyskuntateknikko, as.tunt. 2 Salonen Kaisa, viheraluemestari 2 Koivukangas Olli, kiinteistöpäällikkö, as.tunt. 5 Komulainen Ulla, palvelupäällikkö, as.tunt. 1 Valtatie Lenni, nuorison edustaja 8 Heino Sini, khall. edustaja 0 Kallio Jarkko, khall. pj. 5 Tammisto Sirpa, tsto.siht. pöytäkirjanpitäjä 10 Metsänhoitoyh. Lounametsä Rantanen Olli, as.tunt. 1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 93

97 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Hallinto Markku Kylén Hallinnon tehtävänä on vastata teknisen lautakunnan tehtäväalueen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta sekä osaltaan henkilöstön toimintaedellytysten turvaamisesta. Osatehtävinä tehtäväalueeseen kuuluvat teknisen lautakunnan hallinto, yksityisteiden hallinto ja vesihuoltolaitoksen hallinto. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA16 Tot 16 Palvelutason säilyttäminen Sijoituslupa- ja käyttöoikeuspäätösten taksat Asiakaspalvelukysely 0-5 Toteutuma tehdään Tarkistus 2018 tehty Viranhaltijapäätöksiä (tekninen johtaja/rakennuttajainsinööri) tehtiin vuonna 2016 yht. 28 kpl (27 kpl v. 2015). Tuloja lähinnä sijoituslupapäätöksistä kertyi Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii yksityistiejaosto. Yksityistieasioita on hoitanut viheraluemestari. Yksityisteiden hallintoasioiden hoito siirtyi tekniselle lautakunnalle vuonna 2015 ilman lisähenkilöstöresurssia. Yksityistieavustushakemuksia jätettiin vuonna kpl ja ne käsittivät yht. 182,9 tie-km. Kunnossapitoavustusta myönnettiin keskimäärin 520 /km. Parantamisavustusta myönnettiin 57,0 tie-km:lle Yksityistiejaosto kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa. Vesihuoltolaitoksen hallinnossa on henkilöstö- ja muita hallintomenoja, jotka kaupunki laskuttaa Paimion Vesihuolto Oy:ltä. Kaupunki on myynyt yhtiölle henkilöstöpalvelua seuraavasti: yhdyskuntateknikko 0,5 ja tekninen johtaja 0,2. Vastaavasti yhtiö on laskuttanut kaupunkia 50 % toimistosihteerin työpanoksesta teknisen toimialan ja lautakunnan toimistotehtävien hoidosta. Käytännössä tilinpäätöksessä tämän osatehtäväalueen toimintakate pitäisi olla 0. Jo monen vuoden ajan talousarvioiden laadinnassa noudatettu tiukka menokuri (kustannustason nousua ja kunnossapitomäärien kasvua ei ole täysimääräisesti voitu huomioida) ei salli poikkeuksellisten ja ylimääräisten menoerien sisällyttämistä hyväksyttyyn talousarvioon, vaan ne ja kustannustason todellinen nousu aiheuttavat menojen ylitystä joillakin teknisen lautakunnan tehtäväalueilla. Teknisen lautakunnan alaisessa toiminnassa, kuten myös koko teknisellä toimialalla on tapahtunut rakenteellista muutosta 2010-luvulla. Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt siitä huolimatta, että toimialalle on siirtynyt muilta toimialoilta tehtäviä henkilöstöineen. Tällä vuosikymmenellä on teknisen lautakunnan vakituinen henkilöstö vähentynyt 55 %. Isoin rakenteellinen muutos tapahtui vuonna 2016, kun tilahuolto henkilöstöineen siirtyi liiketoimintakaupalla Arkea Oy:lle 1.5. ja samassa yhteydessä ruokapalvelut siirtyi teknisen lautakunnan alaisuuteen. Toiminnallisten riskien osalta eri tehtäväalueiden henkilöstöriskit ovat säilyneet ennallaan. Tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella työssäjaksaminen ja työviihtyvyys toimialalla on pääsääntöisesti vähintään tyydyttävällä tasolla. Tosin ongelmakohtiakin on. Tietojärjestelmien ja tietoturvan riskien osalta tietohallinto tekee työtä niiden vähentämiseksi. Pitempiaikaisilta häiriöiltä vuonna 2016 kuitenkin vältyttiin. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 94

98 Tehtäväalueen henkilöstö Tekninen johtaja + yhdyskuntateknikko 0,5 + viheraluemestari 0,2 Talous Hallinto Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,7 % ,0 % ulkoiset tuotot ,7 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,9 % ,8 % ulkoiset kulut ,1 % ,8 % sisäiset kulut ,7 % ,5 % Toimintakate ,2 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,2 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 95

99 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Infrapalvelut Pekka Salo "Liikenneväylät" -osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa tienpitäjänä yhdyskunnan tarvitsemat liikenneväylien ja muiden alueiden kunnossapitopalvelut mahdollisimman hyvätasoisina ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Palvelut järjestetään sekä omana työnä että ostopalveluna. Toiminnalliset tavoitteet Muut yleiset alueet osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on taata paimiolaisille monimuotoisia, niin henkisesti kuin ruumiillisesti mielihyvää tuottavia viheralueita, jotka muodostuvat puistoista, leikkikentistä, uimarannoista, ulkoliikuntapaikoista, puistometsistä, pelloista ja talousmetsistä. Puistojen ja muiden alueiden ylläpitohoito ja uusien alueiden rakentaminen tehdään kestävän kehityksen periaatteilla kuntalaisten tarpeet huomioiden. Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA 16 TOT 16 Jaksava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta 1. Kehityskeskustelut käydään toteutuma % Yleisten alueiden turvallisuus ja hyvä ympäristökuva Käyttötalousosan keinot: 1. Liikenneväylien kunnossapitolain mukaiset velvoitteet täytetään 2. Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisen hoitotason toteutuminen 3. Leikkikentät turvallisuusmääräysten mukaisia 4. Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen palvelukysely 1-5 toteutuma-% toteutuma-% toteutuma-% 3, ,4 kys.tehtiin Investointiosan keinot: 1. Huonokuntoiset päällysteet uusitaan 2. Uusien kaava-alueiden liikenneväylien päällystys tonttien rakentumisen mukaan 3. Uuden katuvalaistuksen rakentaminen tonttien rakentumisen mukaan 4. Vanhan katuvalaistuksen saneeraus 6. Leikkikenttä uudelle asuntoalueelle samanaikaisesti kunnallistekniikan rakentamisen ohella m 2 /vuosi vuosia siitä kun 90% tonteista rakentunut vuosia siitä kun 50 % tonteista rakentunut valopisteitä/a sv-viemäröinti tie-km/a toteutuma Saari 2, Vähäjoki Saaren 2. vaihe Vanhojen asuntoalueiden sadevesiviemäröinti Nuppulant./Jouk ahaisent toteutui toteutui 88 toteutui Käyttötalousosan toteutumisvertailu 96

100 Toimintaa kuvaavia lukuja Tiepituudet km - kaavatiet 68,3 68,6 69,0 69,5 69,8 - kevytväylät 28,5 29,1 29,1 29,2 29,4 - rakennetut polut 2,3 2,5 3,1 3,3 3,3 - muut tiet 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 yhteensä 103,0 104,1 105,1 105,9 106,4 Tievalaistus, km 88,2 88,2 90,2 90,6 90,9 Talvikunnossapito, ko. vuonna päättynyt talvi - liukkaudentorjunta materiaali, t aurauskierroksia Leikkikentät kpl Uimapaikat kpl A2-luokan puistoa ha ,5 29,5 29,5 Maisemaniittyjä ha 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 Puisto-/ taajamametsiä ha Talousmetsiä ha Peltoa ha 34,5 34,5 34,5 34,5 34,5 Toiminta Liikenneväylien ja omien kiinteistöjen pihojen kunnossapito tapahtui kaupungin omalla sekä urakoitsijoiden kalustolla. Katuvalaistuksen kunnossapidosta on yksinomaan huolehtinut urakoitsija. Katuvalojen energiakulutus oli n. 0,70 milj. kwh. Katuvalojen ohjausjärjestelmä uusittiin 2015 ja oli ensimmäisen täyden vuoden käytössä Leikkikenttiä, uimapaikkoja ja ulkoliikuntapaikkoja ylläpidettiin edelleen EU-normien mukaisina. Viheralueiden, puistometsien ja leikkikenttien hoito ja kunnossapito on tehty omana työnä. Viheralueiden kesähoidossa työvoiman vähentymisen takia jouduttiin hoitotasoa määrätyillä alueilla laskemaan. Pellot on annettu vuokralle. Metsähakkuut on pääosin tehty urakoitsijoiden toimesta. Maisematyölupien mukaisia puunkaatokatselmuksia 74 kpl. - Liikenneväylien kunnossapito (sis. tiet ja kevytväylät, ei valaistusta) /km - Tievalaistuksen kokonaiskäyttökustannukset / valaistu tie-km - Leikkikenttien kunnossapitomenot 947 /kpl. Henkilöstöriskit (pieni organisaatio, työkyvyn ylläpito ja kehittäminen) edelleen olemassa. Vuoden 2016 aikana ei ollut merkittäviä onnettomuuksia tai poikkeuksellisia sääilmiöitä jotka olisivat olennaisesti toimintaan vaikuttaneet. Tehtäväalueen korjausvelka kasvaa edelleen vuosittain, korvausinvestoinnit eivät kata korjaustarpeita. Henkilöstö Muutaman viime vuoden aikana tehtäväalueen vakituinen henkilöstö on vähentynyt. Vakituista henkilökuntaa viime vuoden lopulla liikenneväylät - osatehtäväalueella 0,5 + 4 ja muut yleiset alueet osatehtäväalueella (ml. ulkoliikuntapaikat) 1 + 3,5. Lisäksi omajohtoisena työnä tehdyissä julkisen käyttöomaisuuden investointihankkeissa on työskennellyt 1 henkilö. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 97

101 Investoinnit Julkisen käyttöomaisuuden investointiohjelman hankkeet toteutettiin suunnitellusti. Hinnaltaan isoja ja valmistuneita hankkeita ei vuoden 2016 investointiosaan sisältynyt, kaikkien valmistuneiden hankkeiden toteutumat jäivät alle Kadunrakennuksessa toteutettiin Kiirulanpuiston alue ja kääntöpaikka Lenkkitielle sekä lisäksi aloitettiin Meijeritien (Kauppatien) aluetta. Uusintapäällystystä tehtiin Oinilassa Sporentie + sivukadut ja Asematie. Uutta päällystystä tehtiin Saaren alueella ja Spurilantien alkuosa + sivukadut. Hulevesiviemäröintiä kaupunki teetti PVH Oy:llä Nuppulantie-Joukahaisentien alueella. Katuvalaistusta saneerattiin uusimalla elohopeavalaistusta Oinilassa ja koko valaistus Tikantien alkuosalla. Uutta valaistusta rakennettiin Saaren alueella. Urheilukentän pinnoite juoksuratojen ja suorituspaikkojen pinnoite korjattiin ja hankkeeseen saatiin myös liikuntapaikka-avustusta. Omana työnä, projektityöntekijän toimesta, laadittiin eri katu-, puisto-, vesihuolto- ja hulevesiviemäröintisuunnitelmia yht. 9 kpl. Julkisen käyttöomaisuuden investointimenot olivat (toteutuma 87,9 %), tulot olivat (toteutuma 64,7 %) ja nettona toteutuma oli (93,7 %). Tulojen alitus johtui kunnallistekniikan maksujen (tontinmyynti) arvioitua pienemmästä toteutumasta ( ). Talous Tekninen lautakunta on asettanut vuoden 2016 talousarviossa "Liikenneväylät ja yleiset alueet"- tehtäväalueelle määrärahat: Infrapalvelut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,2 % ,3 % ulkoiset tuotot ,2 % ,3 % sisäiset tuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,9 % ,6 % ulkoiset kulut ,7 % ,8 % sisäiset kulut ,6 % ,1 % Toimintakate ,1 % % Poistot ,0 % % Netto ,1 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 98

102 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut Olli Koivukangas Kiinteistöt Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on käyttäjiä palvelevien tilojen osoittaminen ja ylläpito, niiden tarkoituksenmukainen käyttötarkoitus ja kokonaistaloudellisuus huomioiden. Palvelut järjestetään omana työnä sekä ostopalveluna. Siivous Tilojen siivouksien osalta siirryttiin palvelun tuottajasta palvelun tilaajaksi. Liiketoimintakaupan myötä Arkea Oy tuottaa Paimion kaupungin kiinteistöjen siivouspalvelun sopimuksen mukaisesti asti. Sopimukseen sisältyy mahdollisuus kahteen (2+1) optiokauteen. Kiinteistöpalvelut valvoo palvelun sopimuksenmukaisuutta. Ruokapalvelut Aiemmin sivistyspalveluiden koulutuslautakunnan alainen ruokapalveluiden toiminta siirtyi samaan aikaan kuin siivouskin Arkea Oy:lle. Ruokapalvelupäällikkö siirtyi teknisen toimen kiinteistöpalvelut tulosalueelle palvelupäälliköksi. Palvelupäällikkö valvoo ruokapalveluiden sekä siivouksen sopimuksenmukaisuutta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA16 TOT 16 Tavoite: Kaupungin kiinteistöt ovat kunnossa ja palvelevat käyttäjiä. Keinot: 1) kiinteistöt kuntokartoitetaan kunnostustarpeen kartoittamiseksi. 2) palaverit käyttäjien kanssa 3) palaverin palveluntuottajan kanssa 4) asiakastyytyväisyyskysely 5) investointihankkeiden toteutuminen valmius-%/r-m3 kpl/v kpl/v arvostelu 0-5 % 70 >30 >8 tehdään ~50 12 ei tehty 100 Tavoite: Kiinteistöpalvelut toimii taloudellisesti ja tehokkaasti Keinot: 1) pääoma-arvon määrittäminen sisäisen vuokran määrittämiseksi 2) rakennusten korjausvelan määrittäminen 3) palveluiden ulkoistamisesta muodostuvien säästöjen toteutuminen valmius-%/r-m3 valmius-%/r-m3 % Tavoite: Jaksava, motivoitunut ja osaava henkilöstö Keinot: 1) Henkilöstöä koulutetaan 2) Kehityskeskustelut käydään vuosittain kurssit/hlö/v toteutuma-% > Käyttötalousosan toteutumisvertailu 99

103 Toimintaa kuvaavia lukuja Rakennuksia (kpl) Rakennuksia (r-m3) Rakennuksia (k-m2) / 37/ 37/ 37/ Kaukolämpöön liitetty (kpl/r-m3) Kaukolämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 40,6 36,2 36,7 36,7 6/ 5/ 5/ 5/ Öljylämmitys (kpl/r-m3) Öljylämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 48,5 60,2 50,1 51,2 Sähkö (kwh/r-m3/v) 11,2 17,4 16,5 16,2 Vesi (m3/r-m3/v) 0,11 0,09 0,09 0,10 Kiinteistöjen käyttökulut (lämpö+sähkö+vesi) ( /v) Siivottavaa lattiapinta-alaa (h-m2) / 95/ 95/ Siivousalasta mitoitettu (%/h-m2) Siivouspalveluiden osto ( /v) Ateriapalveluiden suoritemäärät (kpl/v) (8kk) Kiinteistötilavuuksien %-osuudet eri lämmitysmuotojen välillä, ei muutoksia edelliseen kauteen: Kaukolämpö 82 % - Öljylämpö 2 % - Sähkö- / puulämpö 6 % - Ei lämmitystä 10 % Toiminta Kiinteistöjen hoidossa sopeudutaan edelleen entistä liikkuvampaan työskentelyyn ja laajempiin toiminta-alueisiin. Saneerauksien ja korjauksien myötä lisääntynyt talotekniikan automaatio edellyttää kiinteistönhoidossa uusien järjestelmien opettelua ja hallintaa. Erityyppisten järjestelmien hallinta siten, että organisaatioista löytyy riittävät resurssit myös erityistilanteissa on todettu haasteelliseksi. Vain osa käytettävissä olevista resursseista voidaan sitouttaa kyseisten ohjelmien pääkäyttäjiksi, koska perinteistä talonmiespalveluakin edelleen tarvitaan. Toisaalta panostus automaation lisäämiseen ja käytönhallintaan tuo kustannussäästöjä ylläpidossa sekä helpottaa tilojen monikäyttöisyyttä. Edelleen kiinteistöjen sisäilmaongelmat työllistävät kiinteistönhoitajia sekä kunnossapitoryhmää. Syitä esitettyihin ongelmiin etsitään pääosin omin voimin ja löydetyt epäkohdat pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa käsitellään työterveyshuollon, sekä eri työyhteisöjen edustajien esille tuomia epäkohtia. Sisäilmatyöryhmässä keskustellaan mihin selvityksiin ja toimenpiteisiin kiinteistöpalvelut ryhtyy ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteis- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 100

104 töpalvelut tekee sovitut selvitykset ja laatii korjaussuunnitelmat seuraavaan sisäilmatyöryhmän kokoukseen, mutta selkeät puutteet korjataan viivytyksettä ja tarvittaessa tilataan erillinen sisäilmatutkimus ilmanlaadun selvittämiseksi. Sisäilmatyöryhmän toimialueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat kaupungin oman henkilökunnan käytössä, joten ulkopuolisille vuokratut toimitilat käsitellään edelleen suoraan vuokranantajan ja vuokralaisen välisissä neuvotteluissa. Kiinteistöjen kuntokartoituksia laatimaan palkattiin projektityöntekijä 4 kk:n määräaikaiseen työsuhteeseen. Projektin aikana katselmoitiin 10 rakennusta, yhteensä n m3. Kohteista laadittiin kuntoarvioraportit joiden liitteinä olevissa PTS-ehdotuksessa on esitetty toimenpideehdotukset 10-vuoden aikajanalle kustannusarvioineen. Investointihankerajan ylittävät korjaukset esitetään tulevien vuosien hankkeiksi ja muut pienemmät suoritetaan kunnossapidon käyttömäärärahojen puitteissa. Kaikissa kiinteistöihin kohdistuvissa korjaustoimissa huomioidaan kustannus- ja energiatehokkuus. Pieni lisäinvestointi laadukkaampaan rakenteeseen tai laitteistoon tuo tulevaisuudessa kustannussäästöä ja vaikuttaa myös käyttäjämukavuuteen. Kiinteistöjen energiatodistuksia ei laadittu, ei myöskään suoritettu pääoma-arvon määrityksiä. Kiinteistöjen siivouspalvelut ostetaan Arkea Oy:ltä. Sopimuksen vuosihintaan sisältyy siivouksessa tarvittavat välineet, aineet sekä työvoima. Pehmopaperit ja saippuat sekä rakennuksissa käytettävät vaihtomatot laskutetaan edelleen toteutumien mukaan kaupungilta. Siivouspalvelun laatua seurataan osapuolten välisissä laatuarviointikatselmuksissa. Suoraan tilojen käyttäjiltä tulleet asiakaspalautteet tarkastetaan ja tarvittavista toimenpiteistä sovitaan viivytyksettä. Ruokapalvelut kaupungin laitoksiin tuotetaan Arkea Oy:n Paimion kaupungilta vuokraamissa valmistuskeittiöissä. Myös ruokapalvelun sopimuksenmukaisuutta valvotaan osapuolten yhteisissä laatuarvioinneissa. Asiakaspalautteet käsitellään viivytyksettä. Kiinteistöpalveluiden sisäiset ylläpitovuokrat on ollut käytössä nyt kolme talousarviokautta. Sisäisen ylläpitovuokran määrittämiseksi kiinteistöpalveluiden henkilöstö kirjaa työtuntinsa toteutumien mukaisesti suoraan oikeille kustannuspaikoille ja ulkoiset laskut jaetaan kustannuspaikoittain jo tiliöintivaiheessa. Hallinnolliset kulut jaetaan edellisten kustannusten suhteessa. Vuosivuodelta kustannusten jako tarkentuu ja tämä tulee mahdollistamaan jatkossa myös kustannusten kohdentamisen palvelutyypeittäin. Sisäisen pääomavuokran määrittämistä ei olla käynnistetty. Henkilöstö Kiinteistöpalveluissa on 8,5 kiinteistönhoitajavakanssia joista yksi tällä hetkellä ilman resurssia. Todellinen käytettävissä oleva vahvuus on 7,5. Kiinteistönhoitajista 6-henkilöä vastaa myös kaupungin virka-ajan ulkopuolisesta kiinteistöpäivystyksestä. Kiinteistöpäivystyskohteisiin kuuluu kaupungin omien kiinteistöjen lisäksi myös terveyskeskus sekä Askalan palvelutalot. Toimintakeskus Apilalta ostetaan kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa. Kiinteistöjen kunnossapitotöissä on 4,7 rakennusammattimiestä. Siivous- ja ruokapalveluiden tilaajan yhteyshenkilönä toimii palvelupäällikkö. Investoinnit Talonrakennuksen investointiohjelman hankkeet toteutettiin. Kaupungin historian toiseksi suurin yksittäinen rakennushanke, Vistan koulun yläkoulun peruskorjaus ja laajennustyö saatiin valmiiksi. Jokelan koulun rakennuksien 1 ja 2 puujulkisivut uusintamaalattiin. Alavistan päiväkodin piha-alueen aita uusittiin, rakennuksen salaojat sekä sadevesijärjestelmät rakennettiin vesieristyksineen uusiksi. Kiinteistöjen lukitusturvallisuuksia parannettiin Hanhijoen sekä Kriivarin kouluissa uusimalla ulko-ovien lukkojen sarjoitukset ja lisäämällä pääoviin kulunvalvotut sähkölukot. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 101

105 Hanke jatkuu vuonna Apilatie 10:n vanha teollisuusrakennus purettiin, jonka hankkeen toteutumamenot on poistettu kerralla ja kirjattu satunnaisiin eriin. Syksyllä ylimääräisenä hankkeena käynnistettiin Toimintakeskus Apilan toimistotilojen saneeraussuunnittelu ja toteutus. Hankkeelle myönnettiin lisämääräraha. Hanke jatkuu vuodelle Kokonaisuudessaan talonrakennushankkeiden investointimenot olivat (toteutuma 105,0 %). Ylitys (n ) johtui lähinnä yläkoulun peruskorjauksen ja laajennuksen toteutumaylityksestä talousarviomuutokseen nähden. Yläkouluhankkeen toteutuksen loppukustannus on n. 6,8 M. Talous Kiinteistöpalveluiden toimintatuottojen kertymissä tapahtui muutoksia johtuen Arkeasopimuksesta. Ulkoiset keittiövuokrat ja siivouksen välineistön kertamyynti näkyivät ulkoisten tulojen kasvuna. Vastaavasti sisäiset ylläpitovuokrat vähenivät ruokapalveluilta aiemmin perittyjen ylläpitovuokrien verran. Arkealle vuokrattujen keittiöiden nettotulos ajalla oli Kokonaisuutena toimintatuotot säilyi lähes ennallaan. Tilinpäätöksen toimintakulut pysyi talousarvion raameissa. Kiinteistöpalvelut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,0 % ,9 % ulkoiset tuotot ,4 % ,8 % sisäiset tuotot ,5 % ,0 % Toimintakulut ,9 % ,6 % ulkoiset kulut ,9 % ,8 % sisäiset kulut ,1 % ,8 % Toimintakate ,0 % % Poistot ,0 % % Netto ,0 % % Kiinteistöpalveluiden sisäiset veloitukset sisältävät poistot. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 102

106 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Talous Valtuusto on asettanut vuoden 2016 talousarviossa tekniselle lautakunnalle seuraavat sitovat määrärahat ja tuloarviot: Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,8 % ,0 % ulkoiset tuotot ,1 % ,8 % sisäiset tuotot ,5 % ,0 % Toimintakulut ,8 % ,5 % ulkoiset kulut ,4 % ,4 % sisäiset kulut ,8 % ,1 % Toimintakate ,4 % % Poistot ,0 % % Netto ,4 % % Investoinnit Investointimenot olivat yht (ta ), ylitystä tapahtui 1,2 %. Nettona toteutuma oli (ta ) ylitystä 2,8 %. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 103

107 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA kokouksia 11, asioita154 Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Juha Suominen Ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on paimiolaisten tarpeiden mukaisesti ja osoitetuilla voimavaroilla taata kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, viihtyisä, virikkeinen, turvallinen, laadukas ja taloudellinen yhdyskunnan elinympäristö ohjaamalla alueiden käyttöä ja rakentamista, harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönhuoltoa ja laatimalla luotettavaa rekisteri- ja paikkatietoaineistoa. Lautakunnan alaisen vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 7,6. Läsnäolokerrat Turpeinen Heikki, rehtori pj. 9 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. 2 Kuusela Mervi, hoitaja, vpj. 10 Huhtala Päivi, pääluottamusmies, vj. - Heimo Jarmo, kaupunkiarkkitehti. j 10 Tuominen Markku, projektipäällikkö, vj. - Heurlin Eeva, terveydenhoitaja, j. 9 Aho Sini-Päivi, kirjastonhoitaja, vj. 2 Kinnunen Ari, yrittäjä, j. 6 Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, vj. 2 Kuopila Juha, maanviljelijä, j. 10 Määttänen Markku, yritysasiamies, vj. - Murto Sari, aineenopettaja FM, j. 11 Berg Rauno, toimitusjohtaja, maanmitt.tekn. vj. - Mäenpää Marja, suurtalousesimies, j. 11 Vuontela Tarja, FM aineen- ja luokanopettaja, vj. - Ristilä Pasi, VM, johtava yrityspalveluasiant., j. 11 Mäkinen Juha, laitosmies, työsuojeluvalt., vj. - Määttänen Jarno, nuorison. edustaja 3 Bilgehan AlBoga, nuorison. pj 1 Virta Timo, laskujen käsittelijä kh:n ed. 11 Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä kh:n varaed. - Kallio Jarkko, aluepäällikkö, kh:n pj. 5 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 4 Suominen Juha, kaavoitusinsinööri, esittelijä 9 Korpela Vesa, rak.tark., esittelijä 1 Uusimäki Merja-Hannele, tark.ins., esittelijä 1 Taimen Raija, toimistovirk., ptk. pit. 10 Röytiö Jaana, ma ympäristösuunn. ptk.pit 1 Korpela Vesa, rak.tark., astunt 5 Kylén Markku, tekninen johtaja 11 Uusimäki Merja-Hannele, apul.rak.tark., as.tunt. 5 Koponen-Laiho Sinikka, ymp.suoj.siht., as.tunt. 7 Lindvall Virpi, mittaustekn., as.tunt. 2 Röytiö Jaana, ma. ympäristösuunn., as.tunt. 3 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 104

108 Kaavoitus Kaavoituksen tehtävänä johtosäännön mukaisesti on maankäytön suunnittelun valmistelutyöt tavoitteenaan kaupungin kehitystä tukeva ja edullinen yhdyskuntarakenne sekä ajan tasalla oleva kaavoitustilanne (ajantasa-asemakaava). Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus ohjaavat kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan äänin Valtuuston päätöksestä jätettiin valituksia. Turun hallinto-oikeus hylkäsi valitukset päätöksessään ja kaupunginvaltuuston päätös jäi voimaan. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt antamallaan päätöksellä osayleiskaavasta jätetyt jatkovalitukset. Kaavapäätös on lainvoimainen ja osayleiskaava tuli voimaan päivätyllä kuulutuksella. Ympäristölautakunnan toiminta asemakaavoituksen osalta kuluneen vuoden aikana keskittyi omana työnä tehtyihin Meijeritien länsiosan kaavoittamiseen ja Hanhijoen kaavamuutokseen. Lisäksi valmistui konsultin laatimana Kiirulanpuiston asuinalueen kaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kiirulanpuiston asemakaavan ja asemakaavan muutoksen maaliskuussa, Meijeritien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kesäkuussa sekä Hanhijoen asemakaavan muutoksen lokakuussa. Eri käsittelyvaiheissa joulukuussa 2016 oli seuraavat kaavat: Jokipuiston asemakaavan muutos (luonnos ollut nähtävillä), Valtatie 1:n asemakaavan muutos (luonnos ollut nähtävillä), Kairankulman asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Kauppatien asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Iso-Iivarintien asemakaava (kaavoituspäätös), Tiilitehtaan asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavoituspäätös) sekä Koivulinnan asemakaavan muutos (kaavoituspäätös). Jokipuiston asemakaavan muutos ja Iso-Iivarintien asemakaava tehdään kaupungin omana työnä. Jatkossakin pyritään asemakaavoitusta ja asemakaavan muutoksia tekemään kaupungin omana työnä. Vuoden 2016 aikana kaupunki myi kaksi ja vuokrasi viisi omakotitonttia, sekä myi yhden yritystontin. Vistan osayleiskaavassa kaupungin omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta asumiseen tarkoitettua aluetta oli 46 ha ja työpaikka-aluetta 5 ha sekä keskustatoimintojen aluetta 3 ha, jossa Kauppatien kaavamuutos on vireillä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 105

109 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö Mittari Tunnusluku TA16 TA16 toteuma 1. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v 2 2 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kaupungin ja viranomaisten väliset palaverit 2. Kaupungin sisäiset kaavoituspalaverit kpl/v kpl/v Kaavoituskatsaus laaditaan laadittu Monipuolinen asuintonttitarjonta kysyntää vastaavasti 1. Kaupungin tonttivaranto (myyntivalmiit) 2. Kaupungin tonttivaranto (kunn.tek puuttuu) kpl/v kpl/v Paikkatieto Paikkatietopalveluiden tehtävänä on ylläpitää ja vastata kaupungin maastomittaus- ja paikkatietopalveluista sekä tuottaa luotettavaa paikka- ja rekisteritietoa päätöksentekoa varten. Paikkatietopalvelut hoitaa kaupungin maaomaisuuden lainhuudatuksen ja paikkatiedollisen ylläpidon sekä vastaa asemakaava-alueilla kaupungin kiinteistöjen lohkomishakemuksista ja maastotöistä. Paikkatietopalveluissa ylläpidetään rakennus-, kiinteistö- ja osoiterekisteriä. Mittausteknikko on vastannut rakennuspaikan merkinnöistä ja mittaustehtävistä kaupungin hankkeissa. Rakennuspaikan merkintöjä oli 43 kappaletta. Lisäksi asemakaava-alueella tehtiin sijaintikatselmukset sokkelivaiheeseen ehtineille rakennuksille. Kunnallistekniikan työmailla mittaustehtäviä oli Kiirulanpuistossa, Tapiolan ja Oinilan alueella sekä Kauppatiellä. Muurassuontien yritystontin ja Mesiangervon omakotitontin lohkomismaastotyöt on tehty omana työnä määräalan myynnin jälkeen. Juliuksentien 6 tontin maastotyöt on tehty ja tontit on erotettu. Pohjakarttaa on päivitetty omana työnä Postinkujan, Tiilitehtaantien, YksYkkösen, Kairankulman ja Kauppatien kaava-alueilla. Johto- ja pohjakarttaa kartoitti osa-aikaisesti kartoittajaharjoittelija Yleisten alueiden haltuunottoja rekisteröitiin kolmella alueella, Preitilässä, Oinilassa ja Saaren alueella. Mittausteknikko toimii kaupanvahvistajana, josta tuloutus paikkatietoon. Rekisteri- ja paikkatietojärjestelmä saatiin tuotantokäyttöön ja sitä on hyödynnetty onnistuneesti mm. sivistystoimialalla ja alkavassa Kiinteistö- ja rakennustietojen eheyttämisprojektissa. Järjestelmään on luotu etäkäyttömahdollisuus, jolloin palvelinta voidaan käyttää myös maastossa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 106

110 Toiminnalliset tavoitteet Tunnusluku Tavoite Mittari TA16 toteuma TA16 Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu ajantasainen ja informatiivinen toimintaympäristö 1. Hinnaston ja lomakkeiden pitäminen ajan tasalla päivitys päivitys päivitetty 2. Pohjakartan täydennys ja päivitys alue/v Yleisten alueiden lohkominen alue/v 2 3 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Lähikuntien mittaushenkilöiden väliset palaverit kpl/v 3 2 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan osatehtäväalueen tehtävänä on johtosäännön mukaisesti valvoa rakennustoimintaa kaupungissa sen mukaan kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa tai muutoin on säädetty ja määrätty. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan taata yleinen turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys, ympäristönsuojelu ja asuinympäristön laatutekijät sekä huolehtia kaavoituksella määrättyjen asioiden toteutumisesta asianmukaisesti ja kenenkään etua loukkaamatta. Tavoitteiden saavuttamiseksi ovat apuna mm. rakennusjärjestys ja rakentamisohjeet sekä ohjaus ja neuvota. Toimintavuonna lautakunta on käsitellyt ja myöntänyt 4 poikkeamislupaa ja 6 suunnittelutarveratkaisua. Tarkastajat ovat myöntäneet yhteensä 196 rakennus- tai toimenpidelupaa ja ilmoituksen mukaisia hankkeita on hyväksytty 41 kpl. Jatkoaikapäätöksiä on tehty 21 kpl ja pidetty maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaisia puidenkaato- ja maankaivuukatselmuksia 10 kpl. Rakennusten purkuilmoituksia on käsitelty 8 kpl. Rakentamiseen liittyviä katselmuksia on tehty 620 kpl ja maa-ainesten ottoon liittyviä 9 kpl. Lisäksi on suoritettu rakenne- ja LVI-piirustusten tarkastukset sekä rakennus-, kvv- ja ilmastointitöiden vastaavien työnjohtajien hyväksynnät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vammaislain mukaisia katselmuksia 10 kpl. Korjausavustusten mukaisia katselmuksia 1 kpl. Maankäyttö ja rakennuslain edellyttämiä aloituskokouksia on pidetty 19 kpl. Haja-asutusalueelle nimetty uusia teitä 1 kpl. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 107

111 Vuonna 2015 käsiteltiin 169 rakennus- ja toimenpidelupaa ja lupaa. Keskeneräisten ja aloittamattomien hankkeiden määrä oli vuoden vaihteessa 442 kpl (käyttöönottovaihe). Vuonna 2016 valmistuneet asunnot: omakoti- ja paritalot rivitalot, asunnot kerrostaloasunnot yht. 32 kpl 3 kpl 22 kpl 57 kpl Tunnusluku Tavoite Mittari TA16 TA16 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö 1. Rakennusluvan käsittelyaika vko/lupa Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan säännöllisesti tarkistettu tarkistettu tarkistettu 4. Keskeneräiset rakennushankkeet kpl/v Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit kpl/v 2 2 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelutoimen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä, valvomalla luvanvaraisia toimintoja ja jakamalla tietoa asukkaille ja toiminnanharjoittajille. Vuoden 2013 alusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä on hoitanut ympäristölautakunta. Viranhaltijapäätöksiä erilaisista ilmoituksista tehtiin 15 kpl (mm. jätteen hyötykäyttö maarakentamisessa, meluilmoitukset, poikkeukset ympäristönsuojelumääräyksistä). Lautakunta antoi 8 lausuntoa erilaisissa ympäristönsuojelun alaan liittyvissä asioissa (mm. ely-keskukselle ja Turun ja Vaasan hallinto-oikeuksille). Lautakunta teki kaksi esitutkintapyyntöä jätelain rikkomiseen liittyvistä tapauksista, joista toinen johti sakkorangaistukseen asianosaiselle, toisen tutkinta on kesken. Lisäksi lautakunta hyväksyi ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelman. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 108

112 Lautakunta jatkoi jätevesien valvontaprojektia jätevesiosuuskuntien vahvistetuilla toimintaalueilla. Vesihuoltolain mukaisia asioita käsiteltiin lautakunnassa 19 kpl (lausuntoja Turun hallinto-oikeudelle, vapautushakemuksia vesihuoltolaitoksen viemäriin liittämisestä, hakemuksia kompostikäymälän käyttämiseen siirtymiseksi). Kesäkuussa järjestettiin keskustelutilaisuus yhden osuuskunnan toiminta-alueiden asukkaille. Ympäristönsuojelun lupia, ilmoituksia, jätevesijärjestelmätietoja ja vapautushakemuksia alettiin tallentaa Louhi Kuntapalvelimelle. Pintavesien tarkkailua jatkettiin Paimionjoen ja lahden sekä Vähäjoen osalta konsultin toimesta. Muuhun ympäristön tilan seurantaan taloudelliset resurssit eivät riittäneet. Asukkaille järjestettiin edellisvuoden malliin tiedotusta vieraslajien (mm. jättibalsami, jättiputki, espanjansiruetana) torjunnasta ja toteutettiin kesällä talkoita vieraslajien hävittämiseksi eri puolilla Paimiota. Asukkaiden luonto- ja ympäristötietoisuutta heräteltiin perinteisellä linnunpönttöjen rakennustapahtumalla, joka järjestettiin keväällä yhteistyössä toimintakeskus Apilan ja Kunnallislehden kanssa. Valonia (V-S kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) jatkoi kesällä virtavesien kunnostushankkeen merkeissä mm. Karhunojan kunnostustalkoita taimenkannan ja nahkiaisten elinympäristön kohentamiseksi kolmatta vuotta peräkkäin. Yhteistyö Valonian kanssa jatkui myös jätevesineuvontahankkeen merkeissä. Asukkaita ohjattiin ottamaan yhteyttä Valonian jätevesiasiantuntijoihin haja-asutusalueen jätevesikysymyksissä. Viranhaltijan vuorotteluvapaan aikana vs. ympäristönsuojelusihteerinä toimi Jaana Röytiö. Toiminnalliset tavoitteet Tunnusluku Tavoite Mittari TA16 TA16 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja terveellinen elämänympäristö 1. Ympäristölupien ja ilmoitusten joutuisa käsittely käsittelyaika/lupa 2-3 kk 3-5 kk 2. Lupien valvonnan tehostaminen kpl /vuosi luvitetut 50 % 3. Osallistuminen Valonian jätevesineuvontapalveluun osallistuminen osallistutaan osallistuttu Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 2 2 Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit ymp.suojelutehtävissä kpl/v Internet-sivujen päivitys ja tiedottaminen tarvitt. tarvitt. tarvitt. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 109

113 Talousarvion toteuma: YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,4 % ,4 % ulkoiset tuotot ,6 % ,1 % sisäiset tuotot ,4 % ,6 % Toimintakulut ,8 % ,4 % ulkoiset kulut ,5 % ,8 % sisäiset kulut ,9 % ,5 % Toimintakate ,8 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,8 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 110

114 2.2. Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Vuoden 2016 käyttötalouden toteutuminen tehtävittäin mukaan lukien sisäiset erät Toimielin/tehtävä 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % ,0 % Toimintakulut ,06-28,06 121,6 % ,1 % Toimintakate ,06 28,06 121,6 % ,8 % 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,41 92,7 % ,3 % Toimintakate , ,41 92,7 % ,3 % 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot , ,160 71,9 % ,0 % Toimintakulut , , ,2 % ,2 % Toimintakate , , ,1 % ,3 % 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot ,70-969, ,4 % ,8 % Toimintakulut , ,390 90,4 % ,9 % Toimintakate , ,090 53,3 % ,7 % 12 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,460 74,4 % ,8 % Toimintakulut , , ,0 % ,6 % Toimintakate , , ,8 % ,4 % 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot , ,04 115,7 % ,1 % Toimintakulut , ,27 105,6 % ,5 % Toimintakate , ,23 104,2 % ,1 % 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot , ,04 90,0 % ,1 % Toimintakulut , ,73 102,3 % ,7 % Toimintakate , ,77 103,8 % ,6 % 25 TYÖLLISYYDENHOITO Toimintatuotot , ,83 109,0 % ,9 % Toimintakulut , ,94 100,7 % ,2 % Toimintakate , ,89 96,3 % ,3 % 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot , ,17 117,3 % ,3 % Toimintakulut , ,04 104,7 % ,5 % Toimintakate , ,87 101,7 % ,5 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 111

115 Toimielin/tehtävä 28 TERVEYDENHUOLTO Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,14 99,7 % ,6 % Toimintakate , ,14 99,7 % ,6 % 16 SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,00 107,8 % ,7 % Toimintakulut , ,12 101,3 % ,2 % Toimintakate , ,12 100,8 % ,2 % 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot , ,83 109,0 % ,7 % Toimintakulut , ,41 88,7 % ,2 % Toimintakate , ,24 86,9 % ,6 % 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot , ,41 91,6 % ,4 % Toimintakulut , ,13 93,6 % ,9 % Toimintakate , ,72 93,9 % ,7 % 34 PERUSKOULUT Toimintatuotot , ,43 97,4 % ,2 % Toimintakulut , ,45 100,9 % ,9 % Toimintakate , ,88 101,1 % ,3 % 36 LUKIO Toimintatuotot , ,88 194,3 % ,5 % Toimintakulut , ,86 98,6 % ,2 % Toimintakate , ,74 98,0 % ,6 % 38 RUOKAPALVELUT Toimintatuotot , ,39 131,4 % ,0 % Toimintakulut , ,02 108,6 % ,9 % Toimintakate , ,37 738,1 % ,7 % 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,26 107,6 % ,3 % Toimintakulut , ,93 98,1 % ,0 % Toimintakate , ,19 96,8 % ,1 % 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot , ,93 89,7 % ,3 % Toimintakulut , ,97 98,0 % ,1 % Toimintakate , ,96 100,6 % ,5 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 112

116 Toimielin/tehtävä Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot , ,61 94,7 % ,0 % Toimintakulut , ,68 98,9 % ,8 % Toimintakate ,93 441,93 100,2 % ,7 % 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot , ,41 92,2 % ,3 % Toimintakulut , ,09 97,9 % ,6 % Toimintakate , ,68 99,1 % ,1 % 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot , ,42 97,0 % ,9 % Toimintakulut , ,77 101,9 % ,6 % Toimintakate , ,19 83,0 % ,8 % 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,44 96,8 % ,0 % Toimintakulut , ,00 100,8 % ,5 % Toimintakate , ,44-421,4 % ,6 % 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot , ,22 71,4 % ,4 % Toimintakulut , ,24 95,8 % ,4 % Toimintakate , ,98 107,8 % ,1 % 29 ALUEPELASTUSPALVELU Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,70 98,0 % ,5 % Toimintakate , ,70 98,0 % ,5 % KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,79 95,8 % ,5 % Toimintakulut , ,12 100,1 % ,8 % Toimintakate , ,91 101,2 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 113

117 2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Toimielin/tehtävä Toimintatuotot Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Myyntituotot , ,95 105,2 % ,8 % Maksutuotot , ,61 101,5 % ,6 % Tuet ja avustukset , ,47 101,0 % ,1 % Muut toimintatuotot , ,82 87,2 % ,6 % Toimintakulut , ,79 95,8 % ,5 % Henkilöstökulut , ,63 96,8 % ,2 % Palvelujen ostot , ,22 103,3 % ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,77 99,4 % ,3 % Avustukset muille , ,59 94,8 % ,7 % Muut toimintakulut , ,89 100,2 % ,1 % , ,12 100,1 % ,8 % Toimintakate , ,91 101,2 % ,9 % Verotulot , ,47 103,4 % ,0 % Valtionosuudet , ,00 100,5 % ,5 % Käyttökate , ,56 155,2 % ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,04-979,04 100,2 % ,3 % Muut rahoitustuotot , ,99 90,2 % ,7 % Korkokulut , ,55 83,5 % ,8 % Muut rahoituskulut , ,45 69,7 % ,4 % Vuosikate , ,61 143,2 % ,9 % Poistot käyttöomaisuudesta , ,30 98,7 % ,7 % Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Satunnaiset kulut , ,87 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden tulos , , ,5 % ,1 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,72-57,72 100,1 % ,0 % Varausten lisäys (-) ta vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden yli-/alij , ,76 532,3 % ,0 % TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 114

118 Verotulojen erittely vuonna 2016 Alkuperäinen TA TA muutosten Toteuma Poikkeama Tot-% talousarvio muutokset jälkeen Tulovero , ,68 103,7 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,63 90,5 Kiinteistövero , ,42 118,9 Yhteensä , ,47 103,4 Kiinteistövero% Tulovero-% Verotettava ansiotulo (1000 ) Muutos % Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Yleinen kiinteistöver Rakentamaton o% tontti** Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,4 % 0,22 0,82 0,50 0 Verovuosi , ,2 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,6 % 0,35 0,95 0,80 0 Verovuosi , ,9 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,4 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,2 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi 2015* 20, ,8 % 0,37 1,00 1,00 3,00 Verovuosi 2016* 20, ,9 % 0,37 1,00 1,00 3,00 Verovuosi 2017* 20, ,9 % 0,45 1,20 1,10 3,00 * arvio/ennuste ** erikseen määrätty, muulloin verotettu yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan Valtionosuudet vuonna 2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ml. tasaukset Opetus- ja kultturitoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtiontionosuuden korotus Yhteensä Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen , ,00 98, , ,00 63, ,00 0,00 0, , ,00 100,5 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 115

119 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 116

120 2.4. Investointien toteutuminen 32 KAUPUNGINHALLITUS Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen 8120 KIINTEÄ OMAISUUS UUSINVESTOINNIT Menot ,00 171,00 99,1 % Tulot , ,16 2,1 % Nettomeno , ,16-6,3 % 8140 IRTAIN OMAISUUS Menot , ,00 0,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,00 0,0 % UUSINVESTOINNIT Menot , ,00 0,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,00 0,0 % LAAJENNUSINVESTOINNIT Menot , ,00 0,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,00 0,0 % 8170 ARVOPAPERIT Menot , ,97 0,0 % Tulot , ,38 0,0 % Nettomeno , ,35 0,0 % 32 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot , ,0 % Tulot , ,78 17,2 % Nettomeno , ,81 6,6 % 34 SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ UUSINVESTOINNIT Menot , ,71 0,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,71 0,0 % TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 117

121 Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS, päivähoito KORVAUSINVESTOINIT Menot , ,87 44,4 % Tulot ,00-597,00 0,0 % Nettomeno , ,87 42,0 % 8330 IRTAIN OMAISUUS, peruskoulut Menot , ,41 0,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,41 0,0 % LAAJENNUSINVESTOINNIT Menot , ,81 65,2 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,81 65,2 % KORVAUSINVESTOINNIT Menot , ,40 197,6 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,40 197,6 % 8330 IRTAIN OMAISUUS, lukio KORVAUSINVESTOINNIT Menot , ,24 93,5 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,24 93,5 % 8335 IRTAIN OMAISUUS, ruokapalvelut KORVAUSINVESTOINNIT Menot , ,00 0,0 % Tulot , ,38 0,0 % Nettomeno , ,38 0,0 % 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot , ,52 70,8 % Tulot , ,38 0,0 % Nettomeno , ,90 64,2 % 36 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot ,39-123,39 0,0 % Tulot ,00 0,0 % Nettomeno ,39-123,39 0,0 % TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 118

122 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen 8410 TALONRAKENNUS KORVAUSINVESTOINNIT Menot , ,86 105,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,86 105,0 % Muu talonrakennus Menot , ,88 45,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,88 45,0 % 128 Vistan koulun peruskorjaus Menot , ,74 114,3 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno , ,74 114,3 % 8429 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot , ,19 87,9 % Tulot , ,00 64,7 % Nettomeno , ,19 93,7 % UUSINVESTOINNIT Menot , ,56 88,1 % Tulot , ,00 36,9 % Nettomeno , ,44 107,0 % KORVAUSINVESTOINNIT Menot , ,63 87,7 % Tulot , ,00 250,0 % Nettomeno , ,63 75,1 % 8460 IRTAIN OMAISUUS Menot , ,00 70,4 % Tulot ,00 0,00 #JAKO/0! Nettomeno , ,00 70,4 % UUSINVESTOINNIT Menot , ,00 70,4 % Tulot ,00 0,00 #JAKO/0! Nettomeno , ,00 70,4 % TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 119

123 Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot , ,2 % Tulot , ,7 % Nettomeno , ,67 102,8 % 40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot ,50-899,50 0,0 % Tulot ,00 0,00 0,0 % Nettomeno ,50-899,50 0,0 % INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot , ,6 % Tulot , ,4 % Nettomeno , ,24 97,4 % Teknisen lautakunnan talonrakennuksen määrärahat ylittyivät eurolla. Tästä Vistan koulun peruskorjauksen osuus on euroa. Peruskorjaushankkeen kustannuksista arvioitiin vuoden 2016 aikana toteutuvan ennakoitua vähemmän, (ta-muutos kvalt ), alkuperäinen talousarvio olisi riittänyt. Teknisen lautakunnan julkisen käyttöomaisuuden uusinvestointien tuloihin jäivät budjetoitua pienemmiksi johtuen vähäisestä tontin myynnistä. Merkittävin investointihanke 2016 oli Vistan koulun peruskorjaus ( ) se oli 74% vuoden nettoinvestoinneista. TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 120

124 2.5. Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen Toiminta ja investoinnit Toiminnanrahavirta Vuosikate , ,2 % Satunnaiset erät , ,0 % Tulorahoituksen korjauserät , ,0 % Investointien rahavirta Investointimenot , ,6 % Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,1 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutu , ,7 % Toiminta ja investoinnit netto , ,5 % Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset muille , ,0 % Antolainauksen vähennykset muilta ,00 0 0,0 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,1 % Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,0 % Oman pääoman muutokset ,00 0 0,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,0 % Saamisten muutos , ,0 % Korottomien velkojen muutos , ,0 % Rahoitustoiminnan kassavirta , ,0 % Kassavarojen muutos , ,0 % Pitkäaikaisia lainoja ei nostettu vuoden 2016 aikana, lainojen lisäykset talousarviossa yhteensä 2,4 milj. euroa, toteuma 1,3 milj. euroa. TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 121

125 2.6. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Rakenneosa Alkuperäinen Talousarvion Muutettu Toteutunut Poikkeama Tot talousarvio muutokset Talousarvio % Käyttötalousosa Tuloarviot , ,8 Määrärahat , ,1 Toimintakate , ,2 Tuloslaskelmaosa Verotulot , ,4 Valtionosuudet , ,5 Korkotulot , ,2 Muut rahoitustulot , ,2 Korkomenot , ,5 Muut rahoitusmenot , ,7 Satunnaiset erät , ,0 Yhteensä , ,4 Investointiosa Tuloarviot , ,4 Määrärahat , ,6 Nettomeno , ,4 Rahoitusosa Antolainauksen muutokset , ,0 Lisäykset , ,0 Vähennykset ,00 0 0,0 Lainakannan muutokset , ,2 Pitkäaikaisten lisäys , ,0 Pitkäaikaisten vähennys , ,1 Lyhytaikaisten muutos , ,0 Oman pääoman muutokset ,00 0 0,0 Vaikutus maksuvalmiuteen , ,4 Yhteensä Tuloarviot , ,9 Määrärahat , ,1 Netto , ,6 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 122

126 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut, yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot , , , ,88 Maksutuotot , , , ,77 Tuet ja avustukset , , , ,77 Muut toimintatuotot , , , , , , , ,19 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,28 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,91 Muut henkilösivukulut , , , ,73 Palvelujen ostot , , , ,49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,10 Avustukset , , , ,25 Muut toimintakulut , , , , , , , ,16 Toimintakate , , , ,97 Verotulot , , , ,57 Valtionosuudet , , , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , , , ,69 Muut rahoitustuotot , , , ,87 Korkokulut , , , ,47 Muut rahoituskulut , , , ,92 Vuosikate , , , ,77 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,75 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot + 0,00 0, ,85 Satunnaiset kulut ,87 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos , , , ,87 Poistoeron lisäys tai vähennys +/ , , , ,73 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -/ , , , ,60 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 123

127 3.2. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , ,09 Satunnaiset erät ,87 0,00 0, , ,09 Tulorahoituksen korjauserät , , , , ,53 Toiminnan rahavirta , , , , ,47 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,87 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , , ,33 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , ,80 Investointien rahavirta , , , , ,74 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,27 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 0,00 0, ,18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0, , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,20 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , , , , ,86 Saamisten muutos , , , , ,27 Korottomien velkojen muutos , , , , ,41 Rahoituksen rahavirta , , , , ,02 Rahavarojen muutos , , , , ,29 Rahavarojen muutos , , , , ,29 Rahavarat , , , , ,26 Rahavarat , , , , ,55 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 124

128 3.3. Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet , , , ,74 2 Muut pitkävaikutteiset menot , , , , , , , ,32 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet , , , ,51 2 Rakennukset , , , ,83 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , ,73 4 Koneet ja kalusto , , , ,82 5 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,03 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , , , , , ,16 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , , ,95 3 Muut lainasaamiset , , , ,00 4 Muut saamiset , , , , , , , ,66 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , ,14 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot , , , ,56 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , , , , , , ,41 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 Lainasaamiset , , , ,48 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset , , , ,78 2 Lainasaamiset 0,00 137, , ,90 3 Muut saamiset , , , ,38 4 Siirtosaamiset , , , , , , , ,10 IV Rahat ja pankkisaamiset , , , ,38 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ , , , ,48 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,03 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 125

129 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , ,18 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , , ,50 VI Tilikauden ylijäämä , , , ,60 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , ,28 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero , , , , , , , ,44 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot , , , ,36 2 Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,29 3 Muut toimeksiantojen pääomat , , , , , , , ,22 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , , , , ,80 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,20 5 Saadut ennakot , , , ,17 6 Ostovelat , , , ,58 7 Muut velat , , , ,30 8 Siirtovelat , , , , , , , ,29 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , ,09 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,03 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 126

130 3.4. Konsernilaskelmat Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 127

131 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 128

132 Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 129

133 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserä Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointi menoihin Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset (korjaukset) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset Vaihtomaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 130

134 4. LIITETIEDOT 4.1. Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetieto 1 Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelma löytyy liitetietona 11. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ( 86) kokouksessaan poistosuunnitelman muutoksen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisia poistoja koskevan suosituksen mukaisesti. Pysyvien vastaavien poistosuunnitelma hyväksyttiin voimaan tulevaksi ja koskemaan jälkeen valmistuvia investointeja. Tekniselle johtajalle annettiin oikeus suunnitelmassa määriteltyjen poistoaikavälien puitteissa määritellä yksittäiselle hyödykkeelle alarajasta poikkeava taloudellinen pitoaika. Pienhankintarajaksi päätettiin euroa, paitsi teknisen lautakunnan talonrakennuksen, julkisen ja vesihuoltolaitoksen hankkeet, joiden pienhankintaraja on euroa. Avustukset Sijoitukset Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihtuvien vastaavien saamiset Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Muut erät Lomapalkkojen ja rahojen sekä niiden mukaan määräytyvät eläke- ja muiden sosiaalimenojen muutos on kohdistettu tilikaudelle, jolle lomapäivien perustana olevat palkat merkitään ottaen huomioon kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset vuosilomasta, loma-ajan palkasta ja lomarahasta. Lomapalkkavelan määrä on laskettu henkilötasolla. Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena noudatetaan suoriteperustetta. Poikkeuksen tekevät verotilitykset, jotka kirjataan maksuperusteisesti. TILINPÄÄTÖS Liitetiedot 131

135 Liitetieto 4 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen on tulee huomioida seuraavat asiat: Merkittävä toiminnallisena muutos oli ruoka- ja siivouspalveluiden ulkoistaminen Arkea Oy:lle alkaen. Liiketoimintakaupan myötä 57 työntekijää siirtyi Arkean palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Muutoksen vaikutukset ovat moninaiset. Vuoden 2016 talousarvion toteumissa ruoka- ja siivouspalveluiden sisäiset tuotot ja veloitukset ovat ajalta Muutos pienentää mm. henkilöstömenoja sekä aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden ostoja (elintarvikkeet, pesu- ja puhdistusaineet) ja vastaavasti lisää muiden palvelujen ostoja ja vuokratuottoja jälkeen koulujen ja päiväkotien ateriamaksut kirjautuvat ao. yksiköiden muiden palveluiden ostoihin. Vanhuspalveluiden ateriat, jotka ruokapalvelu-yksikkö laskutti suoraan asiakkailta, kirjataan muiden palveluiden ostoihin vanhuspalveluissa ja laskutetaan asiakkailta osana hoitopäivämaksu (=tulojen lisäys). Siivouspalvelut veloitetaan yksiköiltä 1.5. jälkeen osana kiinteistöpalvelujen sisäistä veloitusta. Henkilöstömenojen jaksotettuihin palkkoihin vaikutti pienentävästi sekä ruoka- ja siivouspalveluiden siirtyminen Arkealle että kikystä johtuva lomarahojen leikkaus 30 %:lla. Satunnaisiin kuluihin kirjattiin Apilatien 10:n rakennuksen purku- ja tontin siistimistyöt yhteensä euroa. Kiinteistön omistaa Paimion Yrityskehitys Oy. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Paimion Vesihuolto Oy aloitti toimintansa Valtuuston hyväksymän luottosopimuksen mukaan kaupunki myönsi yhtiölle ,48 euron suuruisen lainan, jonka vuotuinen korko on 2,50%. Luottosopimuksen mukaan kahden ensimmäisen vuoden korot pääomitetaan ja kolmantena vuotena (2016) korot laskutetaan. Vuosien 2014 ja 2015 korkoja, yhteensä ,51 euroa, ei ole kirjattu ko. vuosien korkotuloihin. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kahden vuoden korot ( ,51 ) lisättiin antolainaan ja vastaavasti edellisten vuosien ylialijäämätilille. Korjausta ei ole tehty vertailuvuoden tuloslaskelmaan. TILINPÄÄTÖS Liitetiedot 132

136 4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Osakkuus- ja yhteisyhteisöt on yhdistetty konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöjen ohjeiden mukaisesti. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Myös vesi- ja viemäriliittymismaksut on eliminoitu. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa Edellisten tilikausien yli-/alijäämän oikaisuksi. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Aikaisempien tilikausien poistoero ja vapaaehtoiset varaukset tyttärien osalta on kirjattu edellisten tilikausien yli/alijäämään ja laskennallisiin verovelkoihin sekä tilikauden poistoerojen ja vapaaehtoisten varausten muutos tilikauden tulokseen ja laskennallisiin verovelkoihin. Kunnan ja kuntayhtymien osalta laskennallista verovelkaa ei ole merkitty. Vertailutiedot on korjattu. Vähemmistöosuuden erottamisessa konsernin omasta pääomasta on huomioitu poistoerojen ja vapaaehtoisten varausten muuttunut käsittely. TILINPÄÄTÖS Liitetiedot 133

137 4.3. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 6 Toimintatuotot tehtäväalueittain (ulkoiset erät) Konserni Kunta Yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Toimintatuotot yhteensä Liitetieto 7 Liiitetieto 8 Konserni Kaupunki Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Siitä: Verotuloihin perustuva valtion osuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä Liitetieto 9 Palvelujen ostojen erittely Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Kunnan palvelujen ostot yhteensä TILINPÄÄTÖS Liitetiedot 134