T I L I N P Ä ÄT Ö S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T I L I N P Ä ÄT Ö S"

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 1

3 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista... toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Edellisten vuosien myötä kaupungin talouden rasitteeksi vuoden 2012 tilinpäätökseen oli kertynyt jo kriisikuntarajan ylittävä yli 7 miljoonan euron alijäämä. Ratkaisuna tähän tilanteeseen päätettiin kaupungin vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä, jossa vesihuoltolaitoksesta muodostettiin kaupungin kokonaan omistama Paimion Vesihuolto Oy. Tämän ratkaisun myötä kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksessä voitiin kattaa kaikki aikaisemmilta vuosilta kertyneet alijäämät ja ylijäämää syntyi taseeseen hieman yli 14 milj. euroa. Kaupungille kertyneeseen mittavaan lainamäärään ja talouden epätasapainoon tällä ratkaisulla ei ollut vaikutusta. Vuosi 2014 oli kaupungille taloudellisesti hyvin raskas alijäämän ollessa noin 2,8 milj.. Puolet alijäämästä selittyy kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien vähenemisellä; vuoteen 2013 verrattuna yhteensä noin 1,35 milj.. Pelkästään tavanomainen verotulojen kasvu olisi riittänyt siihen, että alijäämää ei olisi syntynyt. Toimintatuotot laskivat vuodesta 2013 noin 1,0 milj. ja vastaavasti toimintakulut laskivat noin Molempien osalta selitys on, että vuoden 2013 luvuissa on mukana vesihuoltolaitos, mutta vuonna 2014 se ei yhtiöittämisestä johtuen ole luvuissa mukana. Vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu vuoteen 2013 on eli 0,8 %, mikä osoittaa tiukkaa menokuria noudatetun. Pitkään kestäneen taantuman ja siitä seuranneen koko julkisen talouden rahoituskriisin vuoksi emme voi jäädä odottamaan apua valtiovallan toimista tai uskoa tulevan talouskasvun kaiken muuttavaan voimaan. Me olemme Paimiossa tehneet paljon taloutemme eteen; on päätetty verojen korotuksista, hankittu lisää muita tuloja, muokattu tasetta, lomautettu henkilökuntaa, säästetty, tehostettu toimintaa ja saatukin sitä yhä taloudellisemmaksi jne. On ymmärretty, että kaupungin talouden tasapainoon saaminen edellyttää määrätietoisia omia ratkaisuja ja tehty niitä. Mutta me emme ole vielä tehneet riittävästi! Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Eduskunnan hyväksymä kuntarakennelaki astui voimaan ja se korvasi aikaisemman kuntajakolain. Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Valtiovarainministeriö määräsi toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä sekä nimesi tätä varten kolme kuntajakoselvittäjää. Päätöksen mukaan kaikkien selvitykseen osallistuvien kuntien osalta tehtävänä on toimittaa kuntarakennelain 16 :n mukainen selvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää em. kunnat tai osa niistä useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi. Ministeriön määräämä erityinen kuntajakoselvitys alkoi käytännössä vuoden 2014 alussa. Ministeriön nimeäminä kuntajakoselvittäjinä toimivat Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen. Kuntajakoselvittäjät jättivät loppuraportin ja antoivat esityksensä, jonka mukaan mm perustetaan uusi Turun kaupunki, johon yhdistyvät nykyiset Turun, Kaarinan ja Raision kaupungit sekä Liedon ja Ruskon kunnat. Em. kunnat käsittelivät kuntajakoselvittäjien esityksen vuoden 2015 alkupuolella, eikä uutta Turkua tämän esityksen perusteella synny. 2

6 Paimion kaupungin osalta kuntajakoselvittäjät eivät tehneet yhdistymisesitystä vaan totesivat, että osallistumalla tehtyyn Turun kaupunkiseudun kuntajakoselvitykseen on Paimio täyttänyt kantarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden. Kuntauudistuksen rinnalla on valmisteltu hallituksen käynnistämää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Hanketta valmisteltiin eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden puheenjohtajien keväällä 2014 sopimalta pohjalta. Paimion kaupunki antoi hankkeesta pyydetyt lausunnot , ja Hankkeen kannalta keskeinen järjestämislakiesitys kaatui eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin maaliskuussa Uudistuksen toteuttaminen siirtyy siten eduskuntavaaleissa valittavalle uudelle eduskunnalle ja hallitukselle. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tuli voimaan Myös kuntalain uudistus hyväksyttiin ja se tulee pääosin voimaan (joiltakin osin jo aikaisemmin). Normien ja palveluvelvoitteiden karsimisella on valtion taholta lupailtu kunnille miljardiluokkaa olevia säästöjä vuoteen 2017 mennessä valitettavasti ilman näkyvää tulosta; päinvastoin mm. sosiaalipalveluita koskevan lainsäädännön uudistamisen myötä normit ja palveluvelvoitteet ovat lisääntyneet. Kuntakenttä on siten kokonaisuudessaan ollut hyvin suurten muutospaineiden kohteena viime vuosien aikana ja on sitä edelleen tulevina vuosina. Monilta osin nämä muutokset ja niiden vaikutus Paimioon on vaikeasti ennakoitavissa. Poimintoja vuodelta 2014 Merkittävimpänä elinkeinoelämän investointina on mainittava GreneNoramaa Oy:n päätös sijoittautua Paimioon ja yrityksen uusien toimitilojen valmistuminen keväällä 2014 YksYkkösen yritysalueelle. Toiminnan alkaminen merkitsi yli 30 työpaikan saamista Paimioon. Keväällä valmistui myös Paimion Lämpökeskus Oy:n noin 1,2 milj. :n pellettikattilainvestointi ja se otettiin välittömästi käyttöön. Investoinnin myötä yhtiön kattiloiden kapasiteetti nousi noin 6 MW:lla ja samalla yhtiön lämmöntuotanto tapahtuu käytännössä kokonaan hakkeella ja puulla. Kaupunki myi viime vuonna 5 yritystonttia. Työttömyys oli lievässä nousussa ja työttömyysaste ylitti vuoden lopussa 7 %:n tason, mikä oli kuitenkin edelleen maakunnan alhaisimpia. Vuoden 2013 aikana toteutetun valmistelun ja loppuvuodesta tehtyjen päätösten mukaisesti Paimion Vesihuolto Oy aloitti toimintansa Yhtiön ensimmäinen toimintavuosi meni hyvin ja yhtiön tulos oli ennakoitua parempi. Vuoden 2014 aikana laadittiin kaupungille ensimmäinen palvelustrategia. Se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat noin 3,9 milj., eli kaupungin taloudelliseen tilanteeseen nähden sangen korkeat ja poistoihin nähden noin kaksinkertaiset. Merkittävimpiä investointeja v olivat Vistan koulukeskuksen Alatalon saneeraus n. 1,4 milj. ja Jokelan koulun rakennus 4:n saneeraus Maa-alueita hankittiin Seppälän perikunnalta :lla ja Pekka Lampiselta :lla. Lähivuosina investointiohjelman keskeisin hanke on Vistan koulukeskuksen saneeraus. Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 10 AO-tonttia. Vuoden aikana valmistui yhteensä 25 omakotitaloa ja 4 asuntoa paritaloihin. Vuonna 2014 Paimion väkiluku kasvoi 40 henkilöllä ja oli vuoden lopussa Lopuksi Lausun vuoden 2014 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullisten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Jari Jussinmäki 3

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 7 lautakuntaa, 12 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. 4

8 5

9 6

10 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kukin toimialajohtaja vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle toimialalle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa noin 70 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 7

11 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 7 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 7 I varapuheenjohtaja: Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 6 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 7 III varapuheenjohtaja: Laakso Pasi yrittäjä PS 7 Jäsenet: Alander Eira konttorinjohtaja, eläkeläinen Kesk. 7 Aro Pekka maanviljelijä Kok. 7 Erälinna Leena yritysasiamies, maatalousyrittäjä Kesk. 5 Heino Sini osastonhoitaja, TtM Vihr. 6 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 7 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 5 Ilola Timo edustaja Kok. 7 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 6 Kuusela Mervi hoitaja SDP 7 Lahti Tapani herastuomari, työvoimaohjaaja SDP 7 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 6 Lindroos Päivi hoitaja Kok. 6 Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP 6 Mäkinen Carita KTM, myynti- ja markkinointipäällikkö SDP 3 Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 6 Nieminen Tomi pääluottamusmies, kokooja Vas. 7 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 6 Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. 5 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 6 Rannikko Sari sairaanhoitaja SDP 6 Rautio Rauno konduktööri, luottamusmies Vas. 7 Salminen Toni sähköisen tiedonsiirron konsultti Kok. 7 Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 6 Suominen Janne myyntipäällikkö KD 4 Toivonen Jarmo KM, opettaja PS 7 Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 5 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 5 Uusitalo Joona opiskelija Kesk. 7 Valkonen Ville KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Kok. 5 Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 7 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 7 8

12 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno toimitusjohtaja, maanmittausteknikko Kok. 5 Ilmasti Heikki yrittäjyysneuvoja, insinööri Kok 1 Jalonen Kimmo opiskelija KD 3 Kallio Markus rengasmyyjä, asentaja SDP 2 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 1 Kylén Päivi KM, päiväkodin johtaja SDP 1 Lindberg Mikko maatilayrittäjä, agronomi Kesk. 5 Murto Sari aineenopettaja Kok. 3 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 1 Pärssinen Jouni kaupunginjohtaja emeritus, HTM Kesk. 1 Päätalo Seppo eläkeläinen Vihr. 2 Salo Tapani varastonhoitaja SDP 2 Tanninen Eetu opiskelija Kok. 1 Vesalainen Ossi kaupunginpuutarhuri Kok. 1 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 1 Kylén Markku tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri 4 Talka Jukka sivistysjohtaja 1 Sihteeri: Hölsö Jaana hallintojohtaja 7 Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 7 Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua, Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Vasemmistoliitto 2 valtuutettua, Vihreä liitto 2 valtuutettua ja Perussuomalaiset 2 valtuutettua. 9

13 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2014 mm. seuraavat asiat: Päätettiin ostaa Seppälän perikunnalta n. 13,2 ha:n maa-alue euron kauppahinnalla - Päätettiin Paimiolisän suuruudeksi 150 euroa/kk alkaen - Päätettiin poistaa vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen johdosta teknisen lautakunnan v talousarvion käyttötalousosasta tehtäväalue: Paimion kaupungin vesihuoltolaitos, menot euroa ja tulot euroa sekä lisätä hallinnon tehtäväalueelle menoja euroa ja tuloja euroa Hyväksyttiin Apilatie 10:n asemakaavan muutos - Hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille ja oppilashuollon hyvinvointisuunnitelma vuosille Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Hyväksyttiin Huso-Pöylän tuulipuiston osayleiskaavaehdotus - Päätettiin muuttaa vapaa-aikasihteerin virka liikunnanohjaajan toimeksi alkaen Hyväksyttiin Hanhijoen asemakaavan muutoksen (Ketokujan) maankäyttösopimus - Annettiin Rouskis Oy:n puolesta omavelkainen takaus Danske Bankin pankkitakaukselle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksi. Pankkitakauksen määrä on 1,3 milj. euroa, josta Paimion omavelkainen takausvastuu päävelan pääoman osalta euroa Hyväksyttiin Hanhijoen asemakaavan muutos koskien Hanhijoentien korttelia 1415 ja osakorttelia Hyväksyttiin Paimion palvelustrategia vuosille Hyväksyttiin Juliuksentien asemakaavamuutoksen maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus - Päätettiin ostaa Pekka Lampiselta n. 4,1 ha:n maa-alue euron kauppahinnalla - Vahvistettiin vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 20,75 % - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Hyväksyttiin Juliuksentien asemakaava ja asemakaavan muutos - Vahvistettiin omakotitonttien vuokraehdot Saaren asemakaava-alueelle ja muutosalueelle sekä Kiirulantien asemakaavan muutosalueelle - Hyväksyttiin vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 10

14 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2014: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Paasonen Jaana, aluetyöntekijä Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, eläkeläinen Laakso Sanna, lähihoitaja Toivonen Jarmo, opettaja Lehto Olli, opettaja Pöri Pasi, osastopäällikkö Salminen Hannu, toimitusjohtaja, eläkeläinen Oinas Inkeri, sairaanhoitaja, eläkeläinen Ruohonen Marjaleena, kuluttajaoikeusneuvoja Rannikko Sari, sairaanhoitaja Tuomasjukka Saska, toimitusjohtaja, FT Heino Sini, osastonhoitaja, TtM Vuontela Tarja, luokanopettaja, FM Järvelä Heli, markkinointi- ja viestintäjohtaja puheenjohtaja varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja, eläkeläinen Kylén Päivi, KM, päiväkodin johtaja Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Jätinvuori Marita, opettaja Uuttu Hilkka, osastonsihteeri Lujala Tanja, myyntiedustaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Huhtala Päivi, pääluottamusmies Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkeläinen Vuontela Tarja, luokanopettaja, FM Alander Eira, konttorinjohtaja, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Rannikko Sari, sairaanhoitaja Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri jäsen varajäsen 11

15 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Alander Eira, konttorinjohtaja, eläkeläinen Hallisto Reijo, tullitarkastaja Nurmi Janne, kirkkoherra Kuusela Mervi, lähihoitaja Paasonen Jaana, aluetyöntekijä Lindroos Päivi, hoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Mäkinen Carita, myynti- ja markkinointipäällikkö Virta Timo, laskujen käsittelijä Nurmi Satu, puutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Turpeinen Heikki, rehtori jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Toivola Kirsi, maatalousyrittäjä Lahti Tapani, herastuomari, työvoimaohjaaja Kylén Päivi, KM, päiväkodin johtaja Nuotio Minna, laskentapäällikkö Lehtonen Pekka jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 12

16 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista. Koska bruttokansantuotetta kertyi kuitenkin hieman edellistä vuotta vähemmän ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, oli vuosi 2014 kolmas peräkkäinen taantuma vuosi Suomen taloudessa. Bruttokansantuote pieneni 0,1 % vuoden 2013 loppuun verrattuna. Vuoden 2015 alussa laaditut talousennusteet arvioivat 2015 bruttokansatuotteen kasvun jäävän alle yhden prosentin, mutta 2016 olevan lähempänä kahta prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä oli vuoden 2014 aikana keskimäärin , joka oli 9000 vähemmän kuin Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli 2014 keskimäärin 68,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 68,5 %. Vuoden 2014 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,7 %, kun vuotta aiemmin oli 8,2 %. Joulukuussa työttömyysaste oli 8,8 %. Miesten työttömyysaste oli 9,4 ja naisten 8,2 % vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 19,8 %, mikä on 3,2 %-yksikköä suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,0%, kun se vuonna 2013 oli 1,5 % ja ,8 %. Vuoden 2015 helmikuussa inflaatio oli painunut negatiiviseksi, eli -0,1 %:iin. Myös vuoden 2015 inflaation arvioidaan pysyvän hyvin alhaisena, alle yhden prosentin, mutta vuonna 2016 nousevan yli yhden prosentin. Kotitalouksien reaalitulot alenivat vuonna Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 0,4 %, mutta aleni reaalisesti -1,1 % (vuoden 2013 vastaavat luvut: +1,3 ja -0,3). Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,6 % ja sosiaalietuudet 4,5 %. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni. Sosiaalietuuksia kasvatti mm. eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien maksamat välittömät verot sen kasvoivat 5,8% eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 %, mutta jäivät pienemmiksi kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli positiivinen, 0,8 %. Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 5,2 %, koska uudisrakentaminen väheni. 13

17 Korkotaso pysyi vuoden 2014 aikana historiallisen alhaisena. Sekä lyhyet että pitkät korot olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla ja reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo viisi vuotta. EKP:n ohjauskorkoa laskettiin vuoden aikana kahdesti 0,10 %-yksiköllä, ensin kesäkuussa 0,15 %:iin ja sitten syyskuussa 0,05 %iin, jossa se on edelleen maaliskuussa Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kriisimaissa korot ovat monta %-yksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 %, ,507 %, ,947 %, ,542 %, ,556% ja ,325 %. Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät ja lainakanta jatkoi kasvuaan. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintamenojen kasvu oli edellisvuosia hitaampaa ja toimintakatteet heikkenivät vain 1,5 prosenttia. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Kuntien toimintamenot (ilman kuntien liikelaitoksia) kasvoivat 1 prosenttia vuoden 2014 aikana, vuotta aiemmin kasvu oli 3,0 prosenttia. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosenttia. Sen sijaan palkkakulut laskivat lievästi, 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot kasvoivat 1,1 prosenttia, joka on edellisvuotta vähemmän. 14

18 Kunnista 14 arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli 28. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän vuoksi kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner-Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 0,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta jatkoi kasvuaan vajaalla 1,1 miljardilla eurolla (8,0 %), ollen vuoden lopussa 14,9 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa, kasvua 191 /as (7,5 %). Vuonna 2014 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,74 (19, ). Aritmeettinen keskiarvo oli 20,36 (20,01). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle kuntaa. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 20,50, vuonna 2014 se oli käytössä 57 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 22,50 oli käytössä yhdessä kunnassa (Kitee), samoin alhaisin eli 16,50 yhdessä (Kauniainen). (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen työllisyyden kehitys Varsinais-Suomen työttömien määrä jatkoi nousuaan vuoden 2014 aikana. Joulukuun lopulla työttömänä oli henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 13,9 % (12,8 % 12/2013). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2014 lopulla yhtä suuri kuin koko maassa, edelleen maan ELY-keskusalueista neljänneksi pienin. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa, lukuun ottamatta Kemiönsaarta, Kustavia ja Lietoa. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Salossa 17,4 % (16,8 %) ja Turussa 17,3 % (15,8 %). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Paimiossa 8,3 % (7,8 %), Maskussa 8,4 % (7,9 %) ja Ruskolla 8,4 % (7,1 %). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 % 18:ssa kunnassa, kun se vuotta aiemmin oli ollut 10 kunnassa ja vuonna 2012 neljässä kunnassa (Salo, Turku, Uusikaupunki ja Somero). Paimion kaupungin talouden kehitys Kaupungin asukasluku oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kasvu edelliseen vuoteen 45 asukasta eli 0,4 %. Kaupungin väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa yhteensä 829 asukkaalla eli keskimäärin noin vajaan yhden prosentin (0,8 %) vuodessa. Työvoiman määrä väheni vuoden aikana 29:lla, ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2014 lopussa avoimia työpaikkoja oli 20,joka on yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 429, kun heitä oli vuotta aiemmin 404. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 64 (2013: 64) ja yli vuoden työttömänä olleita oli 79 ( 2013:71). Työttömyysaste nousi vuoden aikana 0,5 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 8,3 %, joka on Varsinais-Suomen kuntien alhaisin työttömyysaste. Vuoden 2014 aikana valmistui 25 omakotitaloa, kun niitä edellisenä vuotena valmistui 35. Paritaloja valmistui kaksi. Kerrostaloja ei vuoden 2014 aikana valmistunut. Vuoden aikana kaupunki myi 10 omakotitonttia, joista suurin osa oli Saaren alueelta. Kiirulantien alueelta Oinilasta asetettiin myyntiin 17 tonttia helmikuussa

19 16

20 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Varhaiskasvatuksessa palvelujen kysyntä jatkui: avatut tilapäiset yksiköt Lepola ja Tikankolo, jatkavat toimintaansa. Tammikuussa 2014 avatun ja väliaikaiseksi suunnitellun Kyysilän päiväkodin toimintaa jouduttiin suuren lapsimäärän vuoksi jatkamaan, vaikka elokuun alussa toimintansa aloitti Tapiolan 79-paikkainen päiväkoti Sähkömiehentiellä ja yksityinen 96-paikkainen Nappulamäen päiväkoti Saaren alueella. Paimion Vesihuolto Oy aloitti toimintansa Yhtiön palvelukseen siirtyi neljä työntekijää ja lisäksi yhtiö ostaa kaupungilta palveluja noin 2,7 henkilötyövuoden verran. Yhtiöittämisen myötä kaupungin toimintatuotot vähenivät noin 1,7 milj. eurolla ja toimintamenot 1,2 milj. eurolla. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen vaikutus myyntituottoihin oli lähes -1,7 milj. euroa. Vesilaitoksen osuus oli vuonna 2013 kaupungin myyntituotoista 30,5 % ja kaikista toimintatuotoista -12,4%. Vuoden 2014 myyntituotot ovat 4,2 milj. euroa, joka 1,3 milj. euroa eli neljänneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisuudessaan 2014 toimintatuotot ovat 12,6milj. euroa, joka on 1,0 milj. euroa eli 7,3 % vähemmän kuin vuonna Vuodelle 2014 tuloveroprosenttia korotettiin 0,50 %-yksiköllä. Kiinteistöveroprosentit pysyivät entisellään. Vuoden 2014 tuloveroprosentti oli 20,75. Laskennallisesti 0,50 % korotuksen vaikutus on ensimmäisenä vuotena vajaa 0,9 milj. euroa. Korotuksesta huolimatta kaupungille tilitetyt tuloverot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 milj. eurolla. Syy laskuun löytyy vuodesta 2013, joka oli erittäin poikkeuksellinen. Tilitysuudistuksesta ja kuntaryhmän jako-osuuden takautuvasta muutoksesta johtuen tuloverotilitykset kasvoivat 2013 poikkeuksellisen paljon eli 3,1 milj. euroa (+9,3 %), vaikka veroprosentti säilyi entisellään. Tuloverojen kasvu kahdessa vuodessa ( ) on vajaa 2,0 milj. euroa (+5,9 %). Vastaavana aikana yhteisöverotilitykset ovat vähentyneet reilulla 0,3 milj. eurolla, mutta kiinteistöverojen kasvu vajaalla 0,3 milj. eurolla on lähestulkoon kattanut vähennyksen. Investoinnit Vuoden 2014 talousarviossa nettoinvestoinnit ovat vajaat 3,9 milj. euroa ja suunnitelmavuosien nettoinvestointien keskiarvo on 2,7 milj. euroa vuodessa. Vuoden 2014 toteutuneet nettoinvestoinnit olivat reilut 3,9 milj. euroa. Yli puolet rahoista (53 %) käytettiin koulujen peruskorjauksiin: Jokelan kouluun ja Vistan koulun peruskorjauksen aloittamiseen Alatalosta. Vistan koulun Alatalon osuus oli yli kolmannes kaikista investoinneista. Maanhankintaan käytettiin 0,7 milj. euroa, joka on vajaan viidenneksen osuus investoinneista. Yhteensä nämä kolme ovat yli 2/3 kaupungin investoinneista. Vuosikatteen ollessa negatiivinen, kaikki investoinnit (ja osa käyttötalouden menoistakin) jouduttiin kattamaan lainalla. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuoden 2014 tilinpäätös on huono. Vuosikate on negatiivinen lähes 1,2 milj. euroa ja alijäämää kertyy 2,8 milj. euroa. Lainamäärä kasvoi vuoden aikana 3,6 milj. eurolla ja sitä oli vuoden lopussa 39,9 milj. euroa. Ylijäämää taseessa on 11,2 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu 1,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Työ toiminnan kehittämiseksi kaikilla toimialoilla ja kaikilla henkilöstötasoilla jatkuu. Samoin tarkka budjettikuri, jotta toiminta pystyttäisiin rahoittamaan tulorahoituksella (toimintatuotot, verot ja valtionosuudet) ja lainamäärän kasvu saataisiin pysymään nettoinvestointeja pienempänä. 17

21 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,25 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Metsäkeskus Maanmittaustoimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Sotilaslääni Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen alue, Varsinais-Suomen vakuutuspiiri Lounais-Suomen alueyksikkö Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen Väestö Vuodenvaihteessa 2013/2014 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2014/2015 väkiluku oli Väestön ikärakenne : v v Ikäryhmä Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , ,2 Yhteensä , ,0 18

22 Väestömuutokset v LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOKSET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % 1,0-0,9 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 0,6 1,2 0,0 0,4 Korjaus VÄKILUKU

23 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimmat työnantajat vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT Paimion kaupunki (teoreettinen htv) KTO Kehitysvamma-alan tuki -ja osaamiskeskus V-S erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ Paimion sairaala Paimion-Sauvon Terveyskeskus Maaseutuopisto Livia Paimio Paimion seurakunta Paimion Posti Kelan paikallistoimisto 4,5 5,5 6, Varsinais-Suomen Kansanopisto Yhteensä 1483,5 1473,5 1263, Yhteisöjä, kpl

24 YKSITYISET TYÖNANTAJAT SteraTechnologies Oy MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö 93 Ansion Sementtivalimo GaV Group Oy Amomatic Oy Meseran eri yksiköt Paimion Teurastamo ABC-Tammisilta Navix Oy Electric Power Finland Oy S-Market Paimio Jonator Oy Grene Noramaa Oy 30 Vistan Pesula Oy TLT Connection Oy TSS Group Oy Maanrakennusliike Isomäki Eltel Networks Oy Vilomix Finland Oy Care component Oy Veikkari Peimarin Liikenne Oy Verkanappulat Paimio K-Supermarket Paimio Lounais-Suomen Osuuspankki Villa Luohti, Aihki, Sara Paimion Kuljetus Oy Maanrakennusliike Kivelä Oy Neste Motorest Vistan Kauppa Oy Caruna Oy Paimion Apteekki TiliWahlsten Oy Jokioinen yhtiöt Oy Kotileipomo Tanniset Siwat Yhteensä Yrityksiä, kpl Vuosi 2012 Työpaikkaomavaraisuus Omassa kunnassa työssä käyvien osuus Kaarina 65,2 % 28,3 % Lieto 68,5 % 28,2 % Paimio 74,1 % 43,4 % Sauvo 56,0 % 37,8 % Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,1 %. 21

25 Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Kunta-alan henkilöstöraportoinnista annetun suosituksen mukaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vuoden 2014 kaupungin teoreettisten henkilötyövuosien määrä oli 590 htv. Henkilötyövuosien määrän nousua selittää varhaiskasvatuksen tehtävien htv:n kasvu (n. 13,66). Lisäystä htv:ssa oli myös perusopetuksessa ja iltapäivätoiminnassa (2,1), sekä sosiaalipalveluiden tehtävissä (8, sis. Tillintien asumuspalveluyksikön toiminnan laajentumisen). Tekninen ja ympäristöpalveluiden htv:ssa näkyy mm. vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen aiheuttama htv:n vähennys (- 3 htv) alkaen. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2014 henkilöstökatsauksessa. 22

26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Vuonna 2015 talouden kehittyminen tulee olemaan edelleen hidasta Euro-alueella ja Suomessa. Geopoliittiset jännitteet Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvua. Venäjään kohdistuvat kauppapakotteet ja ruplan devalvoituminen vaikuttavat Suomen vientiin. Suomen kokonaistuotanto kasvu jäänee vaatimattomaksi (+0,0-1 %) Yksityisen kulutuksen näkymät ovat vaisut. Kuluttajien kokema työttömyyden uhka on voimistunut. Kotimaisen kysynnän kasvu jää vaisuksi heikentyneen työllisyystilanteen ja ostovoimakehityksen vuoksi. Sopeutustoimista huolimatta julkisentalouden alijäämä on ollut alijäämäinen jo kuuden vuoden ajan, eikä muutosta ole näkyvissä vuoden 2015 aikana. Turun ja Salon seudulla työttömyys on valtakunnallista keskiarvo korkeampi ja haasteet seutukunnilla jatkuvat edelleen ja vaikuttavat myös Paimioon. Kuntasektorin toimintaan vaikuttavia uudistuksia Kuntasektorilla on päättyvällä vaalikaudella valmisteltu useita kuntien olemassaoloon, palveluiden tuottamiseen ja talouteen vaikuttavia uudistuksia. Osa saatiin valmiiksi, osan valmistelu jatkunee seuraavan hallituksen toimesta. Valmiiksi saatiin valtionosuusuudistus, uusi kuntalaki ja Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys, joskaan sen myötä ei mitään uutta muodostunut. Kesken jäi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys valmistui marraskuun lopulla ja Paimion osalta kuntajakoselvittäjien ehdotus ei sisältänyt muutosta. Turkuun yhdistettäviksi ehdotetut kunnat (Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko) ovat kaikki valtuustoissaan hylänneet kuntajakoselvittäjien ehdotuksen. Selvityksen työllistävä vaikutus oli merkittävä monine kokouksineen ja selvityksineen, muttei sitten muuta. Valtionosuusuudistuksessa järjestelmää pyrittiin yksinkertaistamaan ja selkeyttämään sekä lisäämään järjestelmän kannustavuutta. Uudistus muutti merkittävästikin valtionosuuslaskelman sisäistä rakennetta: kuntien omavastuuosuutta kasvatettiin ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausta muutettiin. Paimionkin siirtyi maksajista saajiin. Kokonaisuutena vuoden 2015 valtionosuudet ovat 2014 tasolla, mutta summaan sisältyy noin 370 t euron järjestelmämuutoksen tasaus, joka maksetaan vain Jatkossa valtionosuudet tulevat vähenemään vähintään tuon tasauksen verran. Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on tarkoitus vahvistaa tulemaan voimaan Suurta osaa lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Lakiuudistuksen myötä kunnan toiminta huomioidaan laajemmin, riippumatta hoidetaanko tehtäviä omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamassa yhtiössä tai ostopalveluna. Lisäksi kunnille tulee uusia lakisääteisiä velvoitteita mm. kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Osa näistä toteutuukin jo Paimiossa, osa vaatii valmistelua ja työtä. Sote-uudistus karahti kiville maaliskuun alussa kun perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Ta- 23

27 voite lain hyväksymisestä maaliskuun 2015 aikana ei toteudu. Sote-uudistuksen valmistelu jatkuu seuraavan hallituksen toimesta. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus kaatui eduskunnan äänestyksessä maaliskuun alkupuolella. Uudistuksen kaatumisen myötä lukioita ja ammatillista opetusta koskeva lupamenettely ei toteudu. Henkilöstöriskit Epävarmuus meneillään olevista ja tulevista uudistuksista sekä tiukka taloudellinen tilanne ja niukentuvat resurssit vaikuttavat henkilöstön työssä jaksamiseen ja motivaatioon. Toiminnan kehittämiseen omien töiden ohella ei tahdo riittää aikaa ja voimavaroja. Joillakin toimialoilla pätevän henkilöstön saatavuus on vaikeaa. Lisäksi pitäisi pystyä panostamaan henkilöstön ammattitaidon ja esimies- ja johtamistaidon kehittämiseen. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 39,9 milj. euroa. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten velkakirjalainojen osuus oli 21,9 milj. euroa. Vuoden 2009 finanssikriisin muutettua markkinatilannetta pitkäiset lainat on nostettu vaihtuvakorkoisina, mutta koronvaihtosopimuksilla lainojen korko on muutettu kiinteäksi viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Lainoista kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 13,3 milj. euroa eli kolmannes. Lyhytaikaisten lainojen (kuntatodistus) määrä on 18,0 milj. euroa ja ne ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Kaupungin maksuvalmius on jo pitkään ollut heikko, investoinnit on jouduttu rahoittamaan lainarahalla. Korkotaso on edelleen alhainen. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut Paimiolle tai kunnille haaste. Lainatarjouspyyntöihin on saatu useampia tarjouksia, joskin 2009 jälkeen marginaalit ovat monikertaistuneet. Vuonna 2014 nostetun lainan marginaali oli alle 1 %-yksikköä. Mahdollinen korkojen nousu on riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen. Takausvastuut Kaupungin omavelkaisten takausten pääoma samaan konserniin kuuluville yhtiöille oli 2014 lopussa 8,8 milj. euroa (2013 9,3milj. ). Paimion Yrityskehitys Oy:n lainojen pääoma oli 6,0 milj. euroa, Paimion Palvelukeskussäätiön 1,6 milj. euroa ja Paimion Lämpökeskuksen 1,2 milj. euroa. Paimion Yrityskehitys Oy:n lainoilla on rahoitettu yhtiön omistamien teollisuusrakennusten rakentamista. Rakennuksissa toimivat yritykset ovat lunastaneet kiinteistöä omakseen lunastusvuokrasopimuksilla. Yrityskehityksen lainojen lyhennykset toteutuvat yritysten lunastusvuokrasopimusten aikataulussa. Toisen yhtiön lunastusvuokrasopimus purettiin sen laiminlyötyä velvoitteensa. Tällä hetkellä Paimion Yrityskehitys etsii tiloihin uutta vuokralaista tai tilojen ostajaa (kiinteistökaupalla tai muulla järjestelyllä, esim. lunastusvuokrasopimuksella). Toisen yhtiön lyhennykset ovat toteutuneet sovitusti. Takauksiin sisältyy siis markkinariskiä, joka on jo osittain realisoitunutkin. Paimion Palvelukeskuksen lainalla on rahoitettu säätiön tilojen laajennus. Tiloissa toimii kaupungin vanhuspalvelujen yksikkö, joten takaukseen ei sisälly markkina- tai ulkopuolista riskiä. Paimion Lämpökeskuksen lainalla rahoitettiin pellettikatti-investointi, joka valmistui alkuvuodesta Investoinnin myötä Lämpökeskuksen tavoitteen on leikata ¾ yhtiön vuotuisesta öljyn kulutuksesta ja siirtyä käyttämään lähes kokonaan (95 %:sesti) kotimaista puuraakaainetta. Investointi parantaa yhtiön kannattavuutta. Takauksen markkinariski on vähäinen. Kaupungin vastuusitoumukset muille kuin konserniyhtiölle olivat 2014 lopussa 5,6 milj. euroa (2013: 7,3 milj. ). Seudullisten takausvastuiden suuruus on 2,6 milj. euroa (Turun Seudun Puhdistamo Oy 2,5 milj euroa ja Rouskis Oy 0,1 milj. euroa). Kunta-aravat Oy:n lainojen täytetakaus oli 2,4 milj. euroa. Kunta-Aravien takausvastuut vähenivät vuoden aikana 1,2 milj. eurolla, kun yhtiö myi kerrostaloja Paimiosta ja maksoja lainoja pois. Takausvastuut paikallisille vesi- ja jätevesiosuuskunnille myönnetyistä lainoista olivat vuoden lopussa 0,4 milj. euroa. Vastuumäärä on alentunut lainojen lyhentyessä maksusuunnitelmiensa mukaisesti. 24

28 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan. Sisäisen valvonnan järjestäminen Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta koskee kaikkia organisaatiotasoja kaupunkikonsernissa. Jokaiselle organisaatioryhmälle on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa määritelty omat tehtävät ja vastuut. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja toiminnan tuloksellisuudesta omalla vastuualueellaan. Henkilöstö toimii tavoitteiden ja ohjeistuksen mukaisesti sekä ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan ja toimintatapoja sekä raportoi havaitsemistaan epäkohdista esimiehilleen. Konserniyhteisöjen johdolle on määritelty omat vastuut ja tehtävät. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointia ei ole toteutettu vuoden 2014 aikana erillisenä kyselynä. Arviointi on toteutettu osana talousarvion- ja tilinpäätöksen laadintaprosessia ja jokapäiväistä toimintaa. Aiemmin (2012) laajennetulle johtoryhmälle tehdyn kyselyn kehittämisalueet ja riskit ovat edelleen ajankohtaisia. 25

29 Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta puhuttaessa tulee muistaa, että se on osa jokapäiväistä toimintaa, ei mikään erillinen temppu. Sisäinen valvonta ja toiminnan kehittäminen ovat saman asian eri tarkastelu näkökulmia: sitä että jokapäiväisessä toiminnassa pyritään varmistamaan, että oikea henkilö (tai toimielin) tekee oikeita, asioita oikeaan aikaan oikein. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Aiemmin tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Aiemmin tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi toimintaan ja talouteen liittyviksi riskeiksi nousivat: 1. Henkilöstöriski: pätevän henkilöstön saatavuus, työssäjaksaminen, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, 2. Onnettomuudet ja luonnonilmiöt (tulipalot, myrskyt, sähkökatkot) 3. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 4. Kaupungin talous ja korkoriski Toteutetut ja suunnitellut kehittämistoimet Valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan perusteet ja samalla hyväksyttiin vastaavat päivitykset hallintosääntöön. FCG:n kouluttaja JHTT, CGAP Markus Kiviaho on pitänyt useita sisäisen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä koulutuksia. Marraskuussa 2012 kuntalain uudet riskienhallinnan ja valvonnan säännökset - koulutuksia järjestettiin kahdelle ryhmälle: ensimmäisessä olivat lautakuntien esittelijät ja johtoryhmän jäsenille eli ne, joiden vastuulle ohjeistuksen valvonta ja raportointi kuuluu ja toinen ryhmä oli tarkoitettu kaikille esimiehille. Helmikuussa 2013 Kiviaho piti Kuntalain uudet riskienhallinnan ja valvonnan säännökset - koulutuksen luottamushenkilöille. Elokuussa 2014 johtoryhmä osallistui Kiviahon pitämään itäisten kuntien johtoryhmien yhteiseen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutuspäivään. Sisäiseen valvotaan ja riskienhallintaan liittyviä tilauskoulutuksia on järjestetty Paimio-salissa yhdessä naapurikuntien kanssa. Kesäkuussa järjestettyyn varatuomari Jarkko Helmisen pitämään Julkisuus, tietosuoja ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki - koulutukseen osallistui 45 kaupungin työntekijää ja tammikuussa 2015 järjestettyyn Sopimushallinta-koulutukseen osallistui 17 kaupungintyöntekijää. Kouluttajana toimi varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitosta. Kevään 2014 aikana laaditun palvelustrategian yhdeksi palvelujen tarkastelunäkökulmaksi valittiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan näkökulma. Palvelustrategia hyväksyttiin valtuustossa. Kattavamman ja yhdenmukaisemman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin saamiseksi tulee laadittavaksi yhteinen lomakkeisto, jolla kerätään vähintään toimielintasolla dokumentoidusti tietoa ja arvio sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. 26

30 Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Koska sisäinen valvonta ei vielä perustu systemaattiseen ja dokumentoituun riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, tulee osana laadittavan arviointilomakkeiston jalkauttamista järjestää henkilökunnalle koulutusta mitä sisäinen valvonta ja riskienhallinta jokapäiväisessä käytännön työssä tarkoittavat. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta puhuttaessa tulee muistaa, että se on osa jokapäiväistä toimintaa, ei mikään erillinen temppu tai muuta vastaavaa. 27

31 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki Toimintatuotot 7 188, , , , ,3 Toimintakulut , , , , ,5 Toimintakate , , , , ,2 Verotulot , , , , ,6 Valtionosuudet , , , , ,7 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 22,0 12,4 26,0 26,7 34,2 Muut rahoitustuotot 427,9 511,4 583,8 545,8 232,2 Korkokulut -525,1-541,4-565,7-610,4-558,5 Muut rahoituskulut -11,1-9,5-22,2-4,7-764,4 Vuosikate ,8 674, , , ,5 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,2 Satunnaiset tuotot 0, ,1 619,2 0,0 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0, ,7 0, ,9 Tilikauden tulos , ,6-72,5-277, ,6 Poistoeron lis (-), väh (+) 84,1 84,1 90,0 91,6 82,3 Varausten lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden yli-/alijäämä , ,7 17,5-186, ,3 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 12,1 14,0 15,6 14,1 14,0 = 100 x Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista -68,3 32,8 121,3 85,6 97,1 = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas -111,8 63,7 232,3 158,0 173,7 Asukasluku

32 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista. Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. 29

33 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki Toiminnan rahavirta Vuosikate ,8 674, , , ,5 Satunnaiset erät netto 0, ,1-504,5 0, ,9 Tulorahoituksen korjauserät -247,8-308,3-866,8-410,5-628,5 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,5 Rahoitusosuudet investointeihin 191,5 172,2 323,1 155, ,1 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 315, , , ,1 855,7 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,1-807,3-426, ,5 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0-20,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 10,6 10,6 460,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000, , ,0 0, ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 500, ,0-500, ,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -5,0-85,5-24,9-50,5-15,1 Saamisten muutos -363, ,1 209,5 206,3 435,1 Korottomien velkojen muutos 436, , ,3 282, ,5 Rahoituksen rahavirta 3 710, ,5-379, , ,3 Rahavarojen muutos , , ,1 715,0-892,2 Rahavarojen muutos , , ,1 715,0-892,2 Kassavarat , ,9 666, , ,3 Kassavarat ,9 666, , , ,5 30

34 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, , ,1-807,3-426, ,5 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -867,6 Investointien tulorahoitus, % -29,6 5,3 81,6 50,9 29,7 =100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 34,3 Lainanhoitokate -0,2 0,4 0,9 0,7 0,4 =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Asukasluku Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Jos rahoituslaskelman välitulos toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen, ilmaisee se, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamalla joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus -% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella (=vuosikate) Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on katettu tulorahoituksella (=vuosikate) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnuslukua on syytä tarkastella useamman vuoden jaksolla. Kassan riittävyys (pv) ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. 31

35 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet 35,6 71,2 25,5 16,6 43,2 2 Muut pitkävaikutteiset menot 145,4 157,2 222,2 306,2 206,2 181,0 228,4 247,7 322,8 249,4 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet 7 327, , , , ,8 2 Rakennukset , , , , ,9 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 696, , , , ,6 4 Koneet ja kalusto 362,5 353,9 474,2 420,6 518,0 5 Muut aineelliset hyödykkeet 27,3 27,3 27,3 27,3 27,3 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3,5 158,6 69,4 207,0 330, , , , , ,8 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , , , ,4 3 Muut lainasaamiset ,0 20,0 20,0 30,6 41,2 4 Muut saamiset 88,7 88,7 38,8 38,8 38, , , , , ,3 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , , ,6 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot 49,7 53,7 59,4 72,7 88,3 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 203,0 200,8 198,1 237,4 234,3 252,7 254,5 257,5 310,1 322,6 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 Muut saamiset 488, , ,0 0,0 143,8 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 1 197,0 892,3 804,9 921,9 880,6 2 Lainasaamiset 50,5 4,9 7,3 9,6 12,0 3 Muut saamiset 558,3 381,0 446,1 591,9 641,9 4 Siirtosaamiset 677,5 592,0 458,4 497,8 549, , , , , ,5 IV Rahat ja pankkisaamiset 764, ,9 666, , ,3 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ 3 736, , , , ,8 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , ,0 32

36 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , , ,8 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , , , ,9 VI Tilikauden ylijäämä , ,7 17,5-186, ,3 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , , ,6 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero 1 599, , , , , , , , , ,0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot 49,7 53,1 57,2 68,8 85,3 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 284,0 280,2 290,6 326,4 322,6 3 Muut toimeksiantojen pääomat 131,9 139,2 213,2 243,3 293,6 465,6 472,5 561,0 638,6 701,6 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , ,7 6 Liittymismaksut ja muut velat 0,0 0, , , , , , , , ,6 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , ,7 5 Saadut ennakot 341,1 327,1 277,5 219,3 262,2 6 Ostovelat 2 120, , , , ,8 7 Muut velat 985,5 918,9 848,2 806,8 759,8 8 Siirtovelat 2 971, , , , , , , , , ,2 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , , ,8 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , ,0 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 39,0 43,5 21,8 22,3 23,1 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 19,4 Suhteellinen velkaantun., % 78,8 68,8 71,5 75,1 72,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -792 Lainat /as Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä

37 Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/ Käyttötulot (=toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) Tunnusluku kertoo, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/ Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + Ostovelat + liittymismaksut ja muut velat + siirtovelat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 34

38 1.6. Kokonaistulot ja menot Kaupungin ulkoiset kokonaistulot ja -menot vuonna 2014 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 188,0 11,0 Toimintakulut ,7 88,7 Verotulot ,3 58,3 Korkokulut 525,1 0,8 Valtionosuudet ,0 19,7 Muut rahoituskulut 11,1 0,0 Korkotuotot 22,0 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 427,9 0,7 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyöd. luovutustappiot 0,0 0,0 -Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -247,8-0,4 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 191,5 0,3 Investointimenot 4 201,1 6,3 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 315,0 0,5 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000,0 6,1 Pitkäaik. lainojen vähennys 2 857,7 4,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2 500,0 3,8 Lyhytaikaisten lainojen vähenn. 0,0 0,0 Kokonaistulot ,8 100,0 Kokonaismenot ,7 100,0 35

39 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous PAIMION KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE

40 Konsernin toiminnan ohjaus Paimion kaupungin konserniin tytäryhteisöasemassa kuuluvat Paimion Lämpöyhtiö Oy, Paimion Vesihuolto Oy, Paimion Yrityskehitys Oy, Mäntykankareen Vesi Oy, Paimion-Sauvon terveyskeskuskuntayhtymä ja Lyyli Tuomolan säätiö. Kaupunginvaltuuston hyväksymillä konserniohjeilla on luotu puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Paimion Lämpöyhtiö Oy tuottaa kaukolämpöä Paimion kaupungin alueella. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Vihervuori ja yhtiön palveluksessa on hänen lisäkseen 3 henkilöä. Paimion Vesihuolto Oy hoitaa Paimion kaupungin alueella vesihuollon ja vastaa puhdasvesi- ja jätevesiverkostojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhtiö aloitti toimintansa Yhtiön toimitusjohtaja on tekninen johtaja Markku Kylén ja yhtiön palveluksessa on neljä työntekijää. Paimion kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Paimion Yrityskehitys Oy:n kautta. Paimion Yrityskehitys omistaa teollisuus- ja tehdaskiinteistöjä, jotka on vuokrattu edelleen yrityksille. Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Piispa. Yhtiön palveluksessa ei ole yhtään henkilöä. Mäntykankareen Vesi Oy:n tehtävä on tuottaa raakavettä osakaskunnilleen eli Paimiolle ja Sauvolle. Yhtiön käytännön johtamisesta vastaa toimitusjohtajana Paimion kaupungin yhdyskuntateknikko Pekka Salo. Kolmejäsenisen hallituksen puheenjohtaja on Paimion kaupunginjohtaja ja jäseninä ovat Paimion teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja Sauvon kunnan johtaja. Paimion-Sauvon kansaterveyskuntayhtymä tuottaa Paimion kaupungille perusterveydenhuollon palvelut tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Kevään aikana käydään osakaskuntien ja kuntayhtymän väliset tilaajaneuvottelut ja kesän jälkeen pidetään neuvottelu, jossa käydään läpi budjetinvalmistelu tilanne ja tehdään tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet. Tähän neuvotteluun osallistuvat kuntajohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Lyyli Tuomolan säätiön tarkoituksena on Paimion kaupungille testamentilla tulleiden Lyyli Tuomolan suvun käsitöiden säilyttäminen ja näyttelytoiminta sekä siihen liittyvän käsityö- ja taidemuseon perustaminen. Kaupunginhallitus nimeää kaikki säätiön hallituksen jäsenet, joten säätiön on kaupungin määräysvallassa ja kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. Osakkuusyhteisöt Palvelukeskussäätiön toiminta keskittyy omistamiensa rakennusten ylläpitoon. Kaupungilla on oikeus nimittää viisijäseniseen hallitukseen kaksi jäsentä. Koska kaupungilla on oikeus nimittää 2/5 säätiön hallituksen jäsenistä, se kuuluu kaupunkikonserniin osakkuusyhteisön asemassa. Säätiön asiamiehenä toimii Christina Muurinen Varsinais-Suomen Ajoharjoittelurata Oy järjestää tieliikennelain tarkoittamaa luikkaan kelin ajoharjoittelua Varsinais-Suomen alueella. Osakeyhtiön osakkeista 70% omistaa alueen kunnat (Paimion osuus 43,05%), muita omistajia mm Suomen Autokoululiitto, V-S Autokouluyhdistys r.y., Autoliitto. Yhtiön toimitusjohtaja on Rauno Berg ja sillä on 2 vakituista työntekijää. 37

41 Konsernia koskevia olennaisia tapahtumia 2014 Paimion Vesihuolto Oy aloitti toimintansa Yhtiön palvelukseen siirtyi neljä työntekijää, lisäksi yhtiö ostaa kaupungilta palveluja noin 2,7 henkilötyövuoden verran. Paimion Lämpökeskus Oy:n pellettikattilainvestointi valmistui helmikuun lopulla Vihkiäisiä vietettiin Investoinnin arvo oli noin 1,4 milj. euroa. Yhtiön tavoitteena on jatkossa tuottaa kaukolämpöä 95%:sti kotimaisella, uusiutuvalla puuraaka-aineella. Yrityskehitys Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Paimion kaupungin konserniohjeet. Konserniohjeilla luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeiden etuna on yhteisöjen ohjauksen yhtenäistäminen, toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) on ohjeistanut yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustajia. Annetut ohjeet ovat olleet riittäviä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Konserniyhtiöiden edustajat raportoivat vuoden 2013 tilinpäätöksestä ja ajankohtaisista asioista kaupunginhallitukselle seuraavasti: Paimion Lämpökeskus Oy, toimitusjohtaja Pekka Vihervuori Paimion Yrityskehitys Oy, toimitusjohtaja Timo Piispa Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä, yhtymäjohtaja Leena Pesu Lyyli Tuomolan säätiö, toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta Mäntykankareen vesi Oy, toimitusjohtaja Pekka Salo Paimion Palvelukeskussäätiö, asiamies Christina Muurinen ja hallituksen puheenjohtaja Leena Järvi Lisäksi tytäryhteisöasemassa olevat yhteisöt toimittivat kaupunginhallitukselle osavuosikatsaukset 6-8 kuukauden toiminnasta. Osavuosikatsauksiin kuuluivat tuloslaskelma, tase sekä toimitusjohtajan/kuntayhtymäjohtajan/asiamiehen lyhyt katsaus yhteisön toiminnan olennaisista tapahtumista ja arvio loppuvuoden merkittävistä tapahtumista. Ne käsiteltiin kaupunginhallituksen 4.9. ja kokouksissa. Kaupungin henkilöstö-, talous- ja tietohallintoyksiköt huolehtivat kaupungin ja Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän talous- henkilöstö- ja tietohallinnosta. Muilta osin ei ole keskitettyjä konsernitoimintoja. 38

42 Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarviot 0,0 0,0 0,0 0, Arvonalentumiset ,0-26 0,0 Satunnaiset erät 105 0, Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet ,4-0,2 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /as Asukasluku

43 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 202, , , , ,1 Satunnaiset erät ,9 0,0-504,5 20, ,7 Tulorahoituksen korjauserä -122,6-223,9-695,0-531, ,4 Toiminnan rahavirta yhteensä 3 185, , , , ,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,1 Rahoitusosuudet investointi menoihin 275,2 395,6 488,5 234, ,6 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 41,1 433, , ,6 930,9 Investointien rahavirta yhteensä , , , , ,6 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,6 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -,2 -,6-2,2-9,2-20,0 Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 2,8 10,6 460,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 094, , , , ,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,5 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 143, ,5-37, ,1-163,8 Oman pääoman muutokset (korjaukset) -49,2-40,2-7,8 886,2-142,2 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset 18,9-83,6-36,3-44,6-5,2 Vaihtomaisuuden muutos 102,6-10,9 15,9 66,6-190,0 Saamisten muutos 878,8-606,6 88,7 393,9 278,5 Korottomien velkojen muutos -7,4 933, ,7 826, ,8 Rahoituksen rahavirta yhteensä 2 277, , , , ,3 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,9-691,7 827,8-529,2 Rahavarojen muutos Rahavarat , , , , ,8 Rahavarat , , , , , , ,9-778,9 914,7-524,9 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , , , , ,6 Investointien tulorahoitus, % 46,1 50,3 53,1 46,6 60,9 Lainanhoitokate 0,7 1,0 0,9 0,9 0,9 Kassan riittävyys, pv 20,1 25,9 19,9 22,9 15,4 40

44 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut 1000 Omavaraisuusaste, % 16,4 18,0 19,4 21,8 21,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 80,1 80,2 77,9 75,4 74,5 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /as Konsernin lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä Asukasmäärä Saadut ennakot Koroton lainakanta

46 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulosta voidaan käsitellä poistoeron ja varausten muutoksilla ja rahastosiirroilla Poistoerokirjauksia tehdään niiden investointien osalta, joiden kattamiseen on käytetty investointivarausta. Poistoeroa puretaan hankkeen poistoa vastaavasti. Tilikauden tulos on ,92 euroa, vastaava vuoden 2013 tulos oli ,87 euroa. Edellisen vuoden tulokseen sisältyy vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä muihin satunnaisiin tuottoihin kirjattu ,85 euron myyntivoitto. Tilikauden vuosikate oli ,30 euroa. Tilikauden tulokseen on kirjattu poistoeron vähennystä ,72 euroa. Edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä koko kaupungin tilikauden aliijäämä on ,92 euroa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan kokouksessa, että kaupunginhallitus päättää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: o tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaisesti ,72 euroa o kirjataan tilikauden alijäämä, ,92 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämä tilille hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2014 valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kaupunginhallituksen puolesta vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. lähettää sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille 43

47 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Talousarvion sitovuus määritellään hallintosäännön 26 pykälässä. Käyttötalousosa Valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta on myönnetty nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aika lautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä, kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa sekä teknisen lautakunnan Kiinteistöpalvelut määrärahaan sisältyvää Liedon Säästöpankilta vuokrattua huoneistoa, joka oli edelleen vuokrattu TE-toimistolle syyskuun loppuun asti.. Investointiosa Investointien määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tehtäväalueista ja investoinneista vastaavat toimielimet ja viranhaltijat ovat laatineet toteutumisvertailut, joissa on arvioitu myös toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Talousarvion toteutuminen käy selville jäljempänä olevista toimielinten toimintakertomuksista sekä niiden yhteenvedosta. 44

48 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. KESKUSVAALILAUTAKUNTA - kokouksia 5 Läsnäolokerrat Pöri Pasi, osastopäällikkö, pj. 5 Inkinen Sari, toimistonhoitaja, vpj. 5 Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, j. 5 Mäenpää Erkki, ylikonstaapeli, eläkeläinen, j. 4 Päätalo Seppo, eläkeläinen, j. 5 Kallin-Aalto Hannele, eläkeläinen, vj. 1 Sahlström Jari, rehtori, eläkeläinen, vj. - Virtanen Jari, prosessityöntekijä, vj. - Kerkola Olli, eläkeläinen, vj. - Ilola Mona, opiskelija, vj. - Vihervirta Armi, arkistosihteeri, sihteeri suoritettiin europarlamenttivaalit. Äänestysprosentti oli 40,1 %. Annetut äänet jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Kansallinen Kokoomus 806 ääntä (24,5 %), Suomen Keskusta 706 ääntä (21,5 %), Suomen Kristillisdemokraatit 431 ääntä (13,1 %), Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 414 ääntä (12,6 %), Perussuomalaiset 382 ääntä (11,6 %), Vasemmistoliitto 259 ääntä (7,9 %), Vihreä liitto 198 ääntä (6,0 %), Suomen ruotsalainen kansanpuolue 34 ääntä (1,0 %), Suomen Kommunistinen Puolue 22 ääntä (0,7 %) ja muut puolueet yhteensä 36 ääntä (1,1 %). Lisäksi annettiin 17 mitätöntä ääntä (0,5 %), eli äänet yhteensä Käyttötalousosan toteutumisvertailu 45

49 Keskusvaalilautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % 0 0,0 ulkoiset tuotot ,5 % 0 0,0 sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 Toimintakulut ,9 % ,5 ulkoiset kulut ,0 % ,6 sisäiset kulut ,8 % 43 0,0 Toimintakate ,0 % ,3 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 46

50 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilikaudesta 2013 alkaen tilintarkastajan toimikausi ei ole sidottu valtuuston toimikauteen, vaan valtuusto voi valita tilintarkastajan enintään kuudeksi tilikaudeksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja - talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTTyhteisö). Valtuusto on valinnut BDO Audiator Oy:n vastuulliseksi tilintarkastusyhteisöksi. Tarkastajina ovat toimineet JHTT, HTM Sinikka Niitynperä (vastuullinen), Sami Tolonen ja Mark Lassfolk. Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arvioinnin painopistealueena on ollut koulutus- sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alainen toiminta. Tarkastuslautakunta esittää erikseen kertomuksen vuoden 2014 hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävä jatkuu siihen saakka kunnes toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 47

51 TARKASTUSLAUTAKUNTA valtuustokausi kokouksia 8 Läsnäolokerrat Erälinna Leena, yritysasiamies, maatalousyrittäjä, pj. 8 Heimo Jarmo, kaupunkisuunnittelujohtaja, vj. - Nieminen Tomi, kokooja, pääluottamusmies, j. 8 Virtanen Hannele, laitoshuoltaja, vj. - Alitalo Ulla-Maija, tuotantopäällikkö, j. 7 Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, vj. - Mäkelä Matti, laatupäällikkö, j. 8 Laiho Jenni, lähihoitaja, vj. - Mäkilä Tytti, yrittäjä, eläkeläinen, j. 7 Hakala Ari, linja-autonkuljettaja, vj. - Päätalo Seppo, maanviljelysteknikko, eläkeläinen, j. 8 Lehtonen Henna-Maria, FT, vj. ( asti) - Tuominen Outi, apulaisosastonhoitaja, TtM ( alk.) - Salo Tapani, varastonhoitaja, j. 7 Jokinen Maija, sosiaalityöntekijä, eläkeläinen, vj. - Niitynperä Sinikka, tilintarkastaja/bdo Audiator Oy 8 Nuotio Minna, pöytäkirjanpitäjä 8 Tarkastuslautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,3 % ,6 % ulkoiset kulut ,1 % ,7 % sisäiset kulut ,0 % ,2 % Toimintakate ,3 % ,6 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 48

52 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jari Jussinmäki / Jaana Hölsö Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) vastaa konserniohjauksesta, valvoo kaupungin etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Konsernijohto vastaa yhdessä hallintopalvelujen kanssa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta Hallintopalvelut vastaa kaupungin talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta, arkistosta sekä palvelupisteestä. KAUPUNGINHALLITUS - kokouksia 23 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 22 vj. Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. 1 I varapuheenjohtaja Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 16 vj. Alander Eira konttorinjohtaja, eläkeläinen Kesk. 5 II varapuheenjohtaja Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 23 vj. Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP - j. Heino Sini osastonhoitaja, TtM Vihr. 20 vj. Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 3 j. Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 18 vj. Suominen Janne myyntipäällikkö KD 4 j. Ilola Timo edustaja Kok. 23 vj. Lindroos Päivi hoitaja Kok. (1) (1 :n ajan) j. Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 19 vj. Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 3 j. Mäkinen Carita KTM, myynti- ja markkinointipäällikkö SDP 11 vj. Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 12 j. Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 22 vj. Lindberg Mikko maanviljelijä, agronomi Kesk. 1 j. Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 18 vj. Valkonen Ville KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Kok. 4 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto: pj. Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 19 I vpj. Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 22 II vpj. Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 18 III vpj. Laakso Pasi yrittäjä PS 17 Esittelijä Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 21 Hölsö Jaana hallintojohtaja 2 Pöytäkirjanpitäjä: Hölsö Jaana hallintojohtaja 20 Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 3 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 49

53 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP 13 TA 14 TP 14 Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä 2 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) >2 5.parhaan joukossa 5 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) 10 >10 10 Yrityskäynnit ja yritysneuvottelutapaamiset arvio Uudet perustetut yritykset arvio Rekrytointiprosessin tehostaminen Kuntarekryn käyttö käyttöönotto, OK käytön laajentaminen On käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu Sisäisen (AGS) henkilöstöraportoinnin kehittäminen Käytettävissä olevat raportit uusien raporttien käyttöönotto (esimiesten ja johdon tarpeet) uusia raportteja otettu käyttöön Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) ei toteutettu 2013 >4 ei toteutettu 2014 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 50

54 Tavoite Mittari Tunnusluku TP 13 TA 14 TP 14 Tietohallintostrategian täytäntöönpano Aikataulutettujen tavoitteiden toteutuminen (numerot tietohallinto-strategiasta) 1) Käyttöönotettuja sähköisiä palveluja: päivähoito- ja toimeentulotukihakemus, Paimionopiston kursseille ilmoittautuminen ja verkkomaksu 3) Tuotehintoja tarkennettiin, laskutusta kehitetiin 4) Ei toteutunut: ruuhka-aikojen lisäresurssina tukityöllistettyjä ja opiskelijoita. Resurssikriittisten palveluiden teknisen ylläpidon ulkoistamista valmisteltiin. tavoitteet 7,5 ja 2 7) Seudullinen yhteistyö on tiivistynyt: a) Benchmarkkausta ei ole tehty tavoiteltua määrää koska tuotteistus ei ole vastaavassa tarkkuudessa käytössä monessakaan muussa seudun kunnassa. b) Paimio on ollut aktiivisesti mukana yhteistyöhankkeissa (mm. seudullisessa tietoliik.hankkees-sa) c) Tietohallinto on ottanut kattavamman yhteyshenkilöroolin. 5) ICT suositus/ ohjeistus dokumentaatio ei ole käytössä. Se on tavoitteena ottaa käyttöön 2015 intranethankkeen yhteydessä 2) Vikatilanteiden hallintaprosessia on parannettu uuden tietojärjestelmän avulla. Kehittäminen jatkuu edelleen KAUPUNGINHALLITUKSEN ASETTAMAT TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT - Elinkeinotoimikunta - Kunniamerkkiesityksiä valmisteleva toimikunta - Maapoliittinen toimikunta - Nuorten tukiprojektien (etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja) ohjausryhmä - Paikallisten viranomaisten monialaisen nuorten ohjaus- ja yhteistyöverkosto - Senioritalohanketta valmisteleva työryhmä - Terveyttä edistävä toimikunta - Turvallisen ja kestävän liikkumisen ryhmä - Työpolkuprojektin ohjausryhmä - Vammaisneuvosto - Vanhusneuvosto - Ystävyystoimikunta Käyttötalousosan toteutumisvertailu 51

55 Pe ruste luja ja e rillisha nkke ita T P 2010 T P 2011 T P 2012 T P 2013 T P 2014 (1000 ) Henkilökunta 21,0 22,1 20,6 21,6 20,0 Pe ruste luja ja e rillisha nkke ita (1000 e ) Valtuuston strategia- ja työseminaarit 3,5 0,0 0,0 3,7 18,2 Valtuuston kokousten videointi 1,8 4,3 Kokouspalkkiot (valtuusto & hallitus) 62,9 64,4 62,8 88,6 97,5 Turun seudun kehittämiskeskus 90,5 89,1 108,7 92,7 104,2 ALMA-hankkeet (Varsin Hyvä) 20,7 20,8 21,0 21,2 0,0 Markkinointi & matkailu 48,0 57,0 55,6 52,6 65,9 Agenda 6,6 5,3 4,9 4,9 5,0 Eläinhoitola 2,6 2,6 6,5 6,6 7,0 Seutuhankintayhteistyö 2,5 2,5 2,5 3,0 3,0 Paimionjoki-yhdistys 3,0 11,9 11,9 11,9 11,9 Ympäristöterveydenhuolto 99,2 110,6 122,1 122,7 133,5 Kuntaliiton jäsenmaksu 40,1 39,2 42,2 38,9 41,7 V-S:n Liitto, Paimion osuus 78,6 79,0 79,9 83,1 85,7 Verotuskustannukset 251,3 251,5 256,7 273,2 279,4 Joukkoliikenne, netto 87,4 99,5 99,5 98,9 66,3 Avustukset yhdistyksille 5,0 6,1 3,0 0,0 0,0 Ystävyyskuntatoiminta 3,6 11,0 15,7 17,0 13,4 Työsuojelu/työterveys, netto 66,7 48,2 111,6 168,6 112,3 TPD/yhteistoiminta 69,3 76,9 71,5 81,3 68,3 Työllisyyden hoito,netto 144,0 154,2 154,4 148,3 179,4 yllä ole va t yhte e nsä 1 085, , , , ,0 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 52

56 Konsernijohto ja hallintopalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,4 % ulkoiset tuotot ,0 % ,3 % sisäiset tuotot ,9 % ,6 % Toimintakulut ,6 % ,3 % ulkoiset kulut ,2 % ,6 % sisäiset kulut ,8 % ,0 % Toimintakate ,8 % ,7 % Toimintatuotot eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti, talousarvioista jäätiin euroa. Suurin selittävä tekijä on käyttöomaisuuden myyntivoittojen jääminen euron talousarviosta eurolla. Käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat euroa, se on viidenneksen edellisen vuoden myyntituottoja vähemmän. Myyntivoitoista viidennes kertyy yritystonteista ja 4/5 omakotitalotonteista. Toimintakulut ylittivät talousarvion eurolla. Ylityksestä euroa johtuu siitä, että talousarvion laadintavaiheessa koko kaupungin henkilöstökulujen menovähennystavoite ( ) kirjattiin kaupunginhallitukselle. Todellinen ylitys siis , joka on 2,8 %. Tästä sisäisten kulujen (mm. tietohallinto, uimahalli, ruokapalvelut, kulttuuritoimi) on euroa ja ulkoisten euroa. Ulkoisten kulujen ylitykseen on useampia syitä, joista merkittävimmät olivat: posti- ja telepalvelut ( ), sosiaali- ja terveyspalvelut (=työterveyshuolto, ) ja kokouspalkkiot ( ). Käyttötalousosan toteutumisvertailu 53

57 Matkailutyö vuonna 2014 Paimion kaupungin matkailuneuvonnan toteuttamisesta vastasi kulttuuriasiainhoitaja, jonka kokonaistyöajasta matkailun ja markkinoinnin osuus on noin 1/3. Matkailuneuvonta toimi Sähkömuseon tiloissa ja muina aikoina kaupungintalolla sivistysvirastossa. Matkailuneuvojan lisäksi matkailutyötä tekivät touko-elokuussa matkailutyön harjoittelija sekä kesän aikana kaksi kaupungin palkkaamaa lyhytaikaisempaa kesätyöntekijää. Matkailutyön tavoitteena on ollut suora neuvontatyö, tiedottaminen ja markkinointi eri kanavia käyttäen sekä suoramarkkinointi ryhmämatkanjärjestäjille. Syyskuussa osallistuttiin yhteistyössä paimiolaisten museoiden kanssa Somerolla järjestettyyn senioriryhmille kohdennettuun ryhmämatkojen markkinointitapahtumaan. Vuoden aikana jatkettiin paikallisten matkailutoimijoiden kanssa edellisvuonna aloitettua yhteistyötä, jonka puitteissa kehitettiin markkinointia, luotiin ryhmäpaketteja sekä tuotettiin helmikuussa 2014 Varsinais-Suomen Kansanopistolla järjestetyt Juhlamessut. Vuoden aikana muodostettiin myös pieni rinki uusien matkailuoppaiden kesken. Oppaiden kanssa toteutettiin useita kokoontumisia ja vierailuja paikallisiin matkailukohteisiin. Koulutus ja yhteistyö jatkuvat vuonna Paimion Opaspalvelut huolehti aiempien vuosien tapaan Paimion parantolan opastuksista. Sairaalan uuden vuokralaisen (Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö) takia avoimia yleisöopastuksia ei kyetty järjestämään kesällä Vuoden lopulla käydyissä neuvotteluissa MLL:n, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sekä kaupungin kesken sovittiin, että avoimia yleisöopastuksia voidaan järjestää taas kesällä Matkailijaryhmien vierailuja ja tilattuja opastuksia lisäsi Käsityömuseo Miilan avautuminen huhtikuussa Paimion matkailutarjontapalveluista tiedotettiin Paimion oman suomi-englanti -matkailuesitteen sekä kaupungin yleisesitteen avulla. Matkailuesite uudistettiin perusteellisesti keväällä Matkailuinformaatiota tuotettiin myös Paimion kaupungin internet-sivuille englanniksi ja ruotsiksi. Tiiviit matkailukohteita esittelevät esitteet on lisäksi tarjolla saksan-, venäjän- ja rankankielisinä. Myös Turun seudun opaskartassa Paimio on mukana, samoin joissakin pienemmissä julkaisuissa. Paimion uusin matkailukohde Käsityömuseo Miila avattiin huhtikuussa 2014 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 54

58 Ystävyyskuntatoiminta 2014 Ystävyystoimikunnan puheenjohtajana jatkoi Seppo Santala ja jäseninä Sini-Päivi Aho, Toini Aro, Sini Heino, Veli-Matti Hvitfelt, Helena Lahti ja sihteerinä Kari Kaunismaa. Edelliseen vuoteen verrattuna tapahtumia oli selvästi vähemmän, eikä toimikunta kokoontunut yhtään kertaa. Kaupunginjohtaja Jussinmäen valtuuttamana toimikunnan sihteeri Kaunismaa kävi luovuttamassa Paimion kaupungin stipendin virolaisen ystävyyskunnan Audrun keskikoulun ja Jõõpren koulun oppilaille Kaunismaa esitti myös Paimion tervehdyksen viroksi ja suomeksi Valgerannan päivällistilaisuudessa. Kunnanjohtaja Siim Suursild esitteli kuntaa suomeksi suomalaisille, joiden joukko koostui suurimmaksi osaksi Keijo Lounan johdolla toimineista harmonikansoittajista. Vistan koulu on ollut mukana Euroopan Unionin Comenius-ohjelman koulutusprojektissa Inside landscape outside landscape vuodesta 2011 alkaen. Yhtenä ohjelman tapahtumista portugalilainen opettaja vieraili Paimiossa Samoin liettualainen opettaja- ja oppilasryhmä tutustui Vistan kouluun Audrun Jõõpren koulun oppilaat ja opettajat vierailivat Kriivarin koulussa sekä Toimikunnan sihteeri esitteli ensin mainitun vierailun osallistujille Paimiota kiertoajelulla. Kriivarin oppilaat ovat menossa vastavierailulle kevään 2015 aikana. Pohjoismaisessa ystävyyskuntakonferenssissa Ljungbyssa elokuussa 2013 norjalaisen Aasin edustajat lupasivat palauttaa oman kuntansa oppilaat osallistumaan pohjoismaiseen leirikouluun. Vuonna 2014 leirikoulu järjestettiin Ljungbyssa kuitenkin pelkästään ruotsalaisten ja suomalaisten kesken Vistan koulun opettajat Kristiina Hellén ja Vilhelmiina Uotila toimivat paimiolaisten oppilaiden valvojina. Paimion lukion oppilaat vierailivat Saksan Odenthalin lukiossa Valvojina toimivat Sari Hollmén, Arto Vastamäki ja Kari Kaunismaa. Osallistujina olivat: Ville Aamurusko, Fanni Huhtala, Maria Hurskainen, Janica Kilpi, Petteri Laaksonen, Tuike Laaksonen, Kasimir Lehtiranta, Matti Liipola, Jessica Närvä, Aleksi Rantala, Eemil Söderberg, Jesse Tuokkola, Riia Vesalainen ja Emilia Vuorela. Joukko tutustui Odenthalin lisäksi Bonnin nykyhistorian museoon ja taidemuseoon sekä Kölnin keskustaan. Arto Vastamäki vieraili toistamiseen Odenthalissa Euroopan Unionin Erasmus Plus-ohjelman tuella toteuttamassa taideprojektin kuvataiteen opettaja Christina Schowen kanssa Odenthalilaiset ovat tulossa vastavierailulle Paimioon Paimiolaiset Kölnin suklaamuseon edustalla Käyttötalousosan toteutumisvertailu 55

59 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Maaseutupalvelut pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasa-puolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä. Lisäksi maaseutupalveluiden tehtävänä on osoitetuilla voimavaroilla ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan ohjaamalla ja neuvomalla kuntalaisia yhdenveroisesti sekä tasapuolisesti. Paimion maaseutupalvelut hoitaa maataloushallinnon yhteistoiminta-alueella, joka käsittää Kaarinan, Kemiönsaaren, Paimion, Paraisten ja Sauvon kunnat. Maaseutupalvelut Tavoitteet: Tiedottamisella ja koulutuksella pyritään ohjaamaan ja vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos. Toteutuneet tavoitteet: Tilaluku 2014 Maksettu tuki Ympäristötukeen sitoutuneet tilat Sähköisesti tukea hakeneet Kaarina ,5 % 62,8 % Kemiönsaari ,3 % 78,2 % Paimio ,6 % 77,5 % Parainen ,1 % 69,8 % Sauvo ,7 % 67,8 % Yhteensä ,3 % 72,1 % Sähköisesti tukea hakeneiden viljelijöiden määrä nousi hieman alueellamme. Osa viljelijöistä päätti varmuuden vuoksi hakea tuet paperilla sillä Maaseutuviraston ohjelmat eivät joka hetki toimineet moitteettomasti. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 56

60 Viljelijöille järjestettiin useita eri koulutustilaisuuksia keväällä sekä syksyllä. Syksyllä koulutusinfot koskivat uusia tukijärjestelmiä vuonna Viljelijäkoulutustilaisuuksia Osallistujia Kaarina 2 35 Kemiönsaari 1 21 Paimio 1 97 Parainen 1 30 Sauvo 2 75 Koulutusristeily ( suomi ja ruotsi ) Koulutuspäivät Paimiossa ( suomi ja ruotsi ) Yhteensä Henkilöstö Maaseutupalveluiden vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 6. Maaseutuasiamiehet työskentelivät yhteensä viidellä eri paikkakunnalla. Kemiönsaarella yksi, Sauvossa yksi, Paraisilla kaksi ( toinen Korppoossa ja toinen Paraisten keskustassa ) ja Paimiossa kaksi. Maaseutupalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,9 % ulkoiset tuotot ,8 % ,9 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,6 % ,9 % ulkoiset kulut ,9 % ,5 % sisäiset kulut ,5 % ,8 % Toimintakate ,9 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 57

61 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,9 % ulkoiset tuotot ,9 % ,7 % sisäiset tuotot ,9 % ,6 % Toimintakulut ,5 % ,7 % ulkoiset kulut ,9 % ,1 % sisäiset kulut ,7 % ,1 % Toimintakate ,2 % ,6 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 58

62 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - kokouksia 8 Läsnäolokerrat Rannikko, Sari, pj. 8 Kylén, Päivi, vj. - Valkonen, Ville, vpj. 7 Rannikko, Piia, vj. 1 Aro, Pekka, j. 5 Syrjälä Antti, vj. 3 Hjerp, Paula, j. 8 Nieminen, Sirpa, vj. - Ketola, Jonna, j. - Haapanen, Arttu, vj asti - Mäkinen, Martti, vj alkaen 1 Lahti, Tapani, j. 7 Kallio, Markus, vj. - Lindberg, Mikko, j. 6 Kuhasalmi, Minna, vj. - Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Vuontela Tarja, j. 7 Kuparinen, Heikki, vj. - Virta Timo, kh:n edustaja 7 Hongisto Jukka, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 2 Valindas Merja, sosiaali- ja terveysjohtaja, esittelijä 8 Taimen Pentti, hallintosihteeri, sihteeri 8 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 59

63 Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Toteutuminen Talousarvion toteutumistilanteesta raportoitiin lautakunnalle neljännesvuosittain. Samalla selvitettiin poikkeamien taustalla olevia palvelujen kysynnän muutoksia. Kustannuslaskennassa ei aloitettu uusia hankkeita. Uusia sähköisiä palveluita ei otettu vuoden aikana käyttöön. Sosiaalipalveluissa otettiin käyttöön Lync -pikaviestinsovellus tiedonvälityksen tehostamiseksi. Hallinto Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,2 % ,7 % ulkoiset tuotot ,2 % ,7 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,5 % ,3 % ulkoiset kulut ,1 % ,1 % sisäiset kulut ,7 % ,3 % Toimintakate ,8 % ,3 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 60

64 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Merja Valindas Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Tavoitteet Tavoite Aikuissosiaalityö Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 Tot 14 Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Perustoimeentulotuki: Määrä / asiakaskotitalous Asiakaskotitalouksien määrä Pitkäaikais-asiakkaiden määrä Toimintakeskus Pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen - Tehokas yhteistyö työvoimahallinnon kanssa. - Työmarkkinoille ohjautuminen - Poistuminen sosiaalityön asiakkuudesta Aktivointisuunnitelmat kaikille yli 500 pv työmarkkinatuella olleille / % Asiakasmäärä (yli 500 pv) Päihdehuolto Työikäisten päihdeongelmaisten kuntoutus ja aktivointi Kuntouttava hoito/asiakkaat Vammaishuolto - Vammaisten asumispalveluiden järjestäminen omana toimintana. Toiminta Tillintiellä alkanut 11/2013 Tillintien hoitopäivät 1488 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 61

65 Tavoite Palvelusetelin käyttöönotto vammaispalveluissa Mittari Selvitystä tehty, mutta ei otettu käyttöön 2014 Tunnusluku TP12 TP13 TA14 Tot 14 Lastensuojelu Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon tukitoimet / lasten määrä Perheneuvolan käyttö Asiakasperheet Suoritteet Lapsiperheiden kotipalvelu Perheiden määrä Käyntien määrä Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Hoitopäivät: - perhehoito - laitoshoito Tehtäväaluetta kuvaavat tunnusluvut: Tunnusluvut Asiakkaat yhteensä: - toimeentulotuki (perusttt + täyd.ttt + ehk. ttt) Asiakkaiden lukum. Menot / asiakas lastensuojelu Asiakkaiden lukum Vammaishuolto Kuljetuspalv. saajia Henk.koht avun saajia 33 Omaishoidon tukea saavat (alle 65 v.) Erityishuoltopiirin palvelut: Hoitopäivät - laitoshoito - asumispalvelut - päivähoito - työtoiminta Käyttötalousosan toteutumisvertailu 62

66 Tunnusluvut Yks. hoitokodit ja tukiasunnot Tillintien asumisyksikkö Päihdehuolto A-klinikka Hoitopäivät Hoitopäivät Asukkaita vuoden aikana Asiakkaat Asiakaskäynnit Katkaisuhoito Asiakkaat Hoitopäivät Kuntoutushoito Asiakkaat Hoitopäivät Lastensuojelu ja perhetyö Tukiperhe Tukihenkilö Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsia Perheitä Käyntejä Sosiaalityö Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,7 % ulkoiset tuotot ,2 % ,8 % sisäiset tuotot ,5 % ,7 % Toimintakulut ,1 % ,9 % ulkoiset kulut ,1 % ,5 % sisäiset kulut ,5 % ,5 % Toimintakate ,6 % ,1 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 63

67 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhuspalvelut ja kotihoito Merja Valindas Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista tai laitoshoidosta. Tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 Tot 14 Vanhusten kotona asumisen tukeminen (suositus %) Kotona asuvien määrä, % yli 75-v. 89,3 91, Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus %) Kotihoidon kattavuus; % yli 75-vuotiaista Tunnit 13 13, ,6 Palveluseteliasiakkaat Palvelusetelitunnit Päivätoiminnan kehittäminen Muistineuvonta Hoitopäivät Cerad-testit Oikea hoidon porrastus Rava-mittaus suoritetaan kahdesti vuodessa. Tulokset raportoidaan lautakunnalle Rava-mittarin tavoitearvo: Kotihoito Omaishoito Askala Paltanpuisto Vanhainkodin alakerta Vanhainkoti laitoshoito Vuodeosasto Seurataan Ravaluokittaista jakaumaa Esh:n siirtoviivepäivät Käyttötalousosan toteutumisvertailu 64

68 Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 Tot 14 Palveluasuminen vastaa tarvetta (5-6 % 75 vuotta täyttäneistä) Askala Paikat Hoitopäivät Paltanpuisto Paikat Hoitopäivät Yksityiset asumispalvelut Paikat Hoitopäivät Hoivakoti Jokilaakso Paikat Hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta täyttäneistä 8,3 6, ,0 Vanhusten laitoshoito vastaa tarvetta (max 3 % 75 vuotta täyttäneistä) Vanhuspalveluiden hyvä laatu Henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen - Täydennyskoulutusta järjestämällä Vanhainkodin hoitopäivät Paikat Laitoshoidon kattavuus % yli 75-vuotiaista Vanhainkodin käyttöaste % TAK-kysely omaisille - vanhainkoti, laitoshoito - vanhainkoti, Jokilaakso - Askala - Paltanpuisto - kotihoito , , >3 >3 >3 >3 > Koulutukseen osallistuneet ,8 Vanhuspalvelut ja kotihoito Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,7 % ,9 % ulkoiset tuotot ,7 % ,9 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,4 % ,1 % ulkoiset kulut ,5 % ,6 % sisäiset kulut ,0 % ,8 % Toimintakate ,7 % ,1 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 65

69 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuolto Merja Valindas Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. Toiminnalliset tavoitteet ja toteutuminen Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan edelleen yksityisiltä lääkäriasemilta. Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon ktky:ltä tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Suunnitellut resurssimuutokset Paimion-Sauvon ktkyssä ovat toteutuneet: 0,4 psykiatrin erikoislääkärin määräaikainen virka (v ,2 virkaa) 0,5 hammashoitajan toimi Kaupunginhallituksen käsittelyssä lisätty tavoite: Käynnistetään keskustelut Sauvon kunnan kanssa Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän tulevaisuudesta. Tavoite Perusterveydenhuolto Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja laatusuositusten mukaisesti. Mittari Lain toteutuminen Tunnusluku TP12 TP13 TA14 Tot 14 Toteutuu lain edellyttämällä tavalla Hoidonporrastusta kehitetään siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät Erikoissairaanhoito Siirtoviivepäivien määrä Erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja oikea hoidon porrastus Poliklinikka käynnit Hoitojaksot Käyttötalousosan toteutumisvertailu 66

70 Terveydenhuolto Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,0 % ,2 % ulkoiset kulut ,0 % ,2 % sisäiset kulut ,0 % 0 0,0 % Toimintakate ,0 % ,2 % SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,7 % ulkoiset tuotot ,0 % ,7 % sisäiset tuotot ,5 % ,7 % Toimintakulut ,8 % ,3 % ulkoiset kulut ,8 % ,2 % sisäiset kulut ,0 % ,2 % Toimintakate ,7 % ,5 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 67

71 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Koulutuslautakunta Hallinto Jukka Talka Paimion kaupunki edistää kaupunkilaisten oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla sekä perusopetuksen että lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja oppilaiden tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta ja oppijakeskeisyydestä. KOULUTUSLAUTAKUNTA - kokouksia 8 Läsnäolokerrat Lehikoinen Jouni, pj. 6 Lehto Olli, vj. 1 Mäentaka Asko, vpj. 6 Riipinen Hannu, vj. 1 Alander Eira, j. 7 Lujala Tanja, vj. 1 Jalonen Kimmo, j. 7 Kakkonen Jorma, vj. - Jätinvuori Marita, j. 8 Oinas Inkeri, vj. - Länsimies Minna, j. 6 Ruohonen Marjaleena, vj. - Lehtonen Henna-Maria, j. ( asti) 3 Nuotio Minna, j. ( alk.) 3 Klapuri Tintti, vj. - Reunanen Kristiina, j. 5 Vairinen-Salmela Johanna, vj. 2 Tanninen Eetu, j. 6 Salminen Toni, vj. - Hongisto Jukka, kh:n pj. - Santala Seppo, kh:n ed. 3 Kuparinen Heikki, kh:n varaed. 2 Heino Säde, nuorisoneuvoston ed. 4 Lehtiranta Karri, nuorisoneuvoston varaedustaja 1 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 1 Talka Jukka, sivistysjohtaja, esittelijä 8 Koret Hilkka, pöytäkirjanpitäjä 8 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 68

72 Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa kehitystä, oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja lasten sekä nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä lapsi- ja nuorisokeskeisyydestä. Koulutuslautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä sivistyspalvelujen koulutoimen henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Paimion varhaiskasvatus esiopetuksineen siirrettiin koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2012 alusta lukien. Paimion kouluverkkoa muutettiin vuonna Lukio siirtyi Fortumin konttoritiloihin saneerattuun uuteen lukiorakennukseen, jolloin koulukeskuksessa vapautui lisätiloja perusopetuksen käyttöön. Kun lukuvuonna alakouluissa oli 33 yleisopetuksen ryhmää, joista 8 ryhmässä oli 25 oppilasta tai enemmän, niin lukuvuoden alussa suuria ryhmiä ei enää ole lainkaan. Tähän pääsemiseksi auttoi mm opetusministeriön resurssiopetusrahoitus, jota on saatu yhteensä noin euroa. Jokelan koulusta on kasvanut lyhyessä ajassa 2-sarjainen koulu. Lukuvuoden alusta viimeinen ikäluokka kasvatti koulun 12 ryhmän kokoiseksi. Kuluvan vuosikymmenen aikana Vistan alakoulusta kasvaa 3-sarjainen, osittain 4-sarjainen. Ryhmien lisääntymiseen on syynä kouluverkkomuutosten ja ryhmäkokojen tasaantumisen lisäksi oppilasmäärän kasvu, kun ikäluokat suurenevat noin %. Tehostetun tuen ryhmät ovat lisääntyneet. Opetusmenetelmien kehittyessä on ollut tarpeen myös tehdä muutoksia koulutiloihin. Vistan koulun Alatalon suunnittelussa oli lähdetty siitä, että kiinteitä seiniä on mahdollisimman vähän. Tilojen on oltava muunneltavissa. Myös ryhmätyötiloja tarvitaan. Seinät hoidetaan siirrettävillä sermeillä ja pulpetteja korvataan ryhmätyöpöydillä. Alataloon tuli lukuvuoden alusta alkaen 1. ja 2. luokkien yleisopetusta sekä kaksi pienryhmää. Tiloja suunniteltiin opettajien avustuksella vuonna Kouluverkon muutokset tehtiin vuonna 2010 ja nyt muutokset tapahtuivat toiminnallisuudessa. Keittiöverkon uudistus päättyi vuonna Varhaiskasvatusverkoston uudistukset on vuorossa seuraavina. Paimion opisto siirtyi vuonna 2010 samoihin tiloihin lukion kanssa, jolloin yhteistyötä voitiin suunnitella ja toteuttaa halutulla tavalla. Yhteistyö etenkin musiikkiopiston kanssa on lisääntynyt jatkuvasti. Samaan aikaan kansalaisopiston yhteistyö erityisliikunnan kanssa on vakiintunut. Myös yhteistyötarpeita vapaa-aikatoimen, sivistystoimen ja koulutoimen kesken on olemassa. Vuoden 2013 alusta alkaen lautakuntarakenteita uudistettiin. Koulutuksen alueella Paimio on mukana myös Turun Seudun Opetustoimen foorumissa (TSO), joka on 12 sivistysjohtajan keskustelufoorumi. Suurimmat investointihankkeet ovat Vistan koulun koko kiinteistömassaa kattava peruskorjaus sekä Jokelan koulun peruskorjausten jatkaminen. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 69

73 Tavoitteet Hallinto Alkuperäinen talousarvio Tehostetun ja erityisen tuen-hankkeen konkretisoiminen. Hankkeen vaikutuksista on raportoitava koulujen toimintakertomuksissa ja suunnittelusta koulujen työsuunnitelmissa. Hankkeen jalkauttaminen on jatkunut resurssiopettajahankkeen rahoituksella. Opettajien yhteistyö on lisääntynyt, nivelvaiheyhteistyö esi-alkuopetuksen kanssa jatkunut, pienryhmien yhteistyö yleisryhmien kanssa laajentunut, jne. Kolmiportainen tuki, ryhmäkoot, laadun seuranta, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen, Oppilashuollon käsikirja on päivitetty Opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelmaksi, jne ovat osa hankkeiden konkretisointia yhdessä koulujen toimintakertomusten ja työsuunnitelmien käyttökelpoisuuden lisääntymistä.. Peruskorjausten suunnittelussa ja varhaiskasvatuksen lisätilojen suunnittelussa mukana olo. Vistan koulun Alatalon suunnittelu ja peruskorjaus oli malliesimerkki hyvästä yhteistyöstä koulun ja arkkitehdin sekä teknisen toimen kesken. Hyvä yhteistyö jatkui koulun päärakennuksen peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä. Toiminnan taloudellisuuden seuranta. Kouluikkunan avulla saadaan edellisen vuoden taloustilastoja käyttöön jo talousarviota suunniteltaessa, kun OPH:n taloustilastot valmistuvat vasta loppuvuonna. Kouluikkunan ylläpito on edellyttänyt sellaisen määrän ylimääräistä työtä, että siitä on luovuttu. Siinä oli mukana vain osa kunnista, joten vertailtava tieto oli vajavaista. Toiminnan taloudellisuuden seuranta on OPH:n tilastojen varassa myöhemmin, mutta laadukkaammin. TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,2 % ulkoiset tuotot ,5 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,5 % ,9 % ulkoiset kulut ,8 % ,5 % sisäiset kulut ,5 % ,8 % Toimintakate ,4 % ,5 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 70

74 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Päivähoidon piirissä oli vuonna 2014 n. 77,5 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Paimiossa on seitsemän kunnallista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia: Ala- Vistan, Jokelan, Hanhijoen, Lempilän, Kriivarin, Kyysilän ja Tapiolan päiväkodit, joista Kyysilän päiväkoti ja Lempilän päiväkodin Lepolan ryhmä toimivat väliaikaisina päivähoitoyksiköinä. Lapsia kaupungin päiväkodeissa oli vuoden lopussa 353. Kasvatushenkilöstön määrä päiväkodeissa oli 63 työntekijää, jonka lisäksi erityispäivähoidon lastenhoitajaresurssia oli 7,5 henkilötyövuotta. Vuorohoito on keskitetty alkaen uuteen Tapiolan päiväkotiin. Esiopetuksessa oli lähes 100 % ikäluokasta. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia oli vuoden lopussa 31 ja heidän hoidossaan oli n. 121 lasta. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskenteli 3 hoitajaa ja vakituisesti sijoitettuja lapsia oli ryhmässä kirjoilla seitsemän. Loput 5 Tikankolon hoitopaikkaa toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina. Perhepäivähoitoryhmien määrä on laskenut eläkkeelle ja opiskelemaan tai muuhun työhön lähtijöitten vuoksi. Vuoden alussa perhepäivähoitajia oli 43. Uusia perhepäivähoitajia ei ole tarvinnut palkata, koska palveluja on ollut riittävästi. Kaupungissa toimii kolme yksityistä päiväkotia: Preitilän ostopalvelupäiväkoti, Verkanappuloiden Nappulamäen päiväkoti ja päiväkoti Viidakkovekarat. Nappulamäen päiväkoti muutti uusiin tiloihin Saaren alueella alkaen ja lisäsi samalla hoitopaikkojensa määrää 54 paikasta 96 paikkaan. Päivähoitotarjontaan kuuluu vielä yksi yksityinen ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Vistan Vauhtivarpaat sekä viisi yksityistä perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia oli hoidossa myös muiden kuntien päivähoitoyksiköissä ja yksityisissä päivähoitopaikoissa. Lapsia em. päivähoitopaikoissa oli yhteensä 189, joista ostopalvelupaikalla oli 38 lasta. Yksityisen päivähoidon osuus päivähoitopalveluista oli 28 %. Paimiossa otettiin vuoden 2014 alussa käyttöön päivähoidon palveluseteli yksityisessä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidossa. Se korvasi yksityisen hoidon tuen sekä Paimion yksityisen hoidon tuen kuntalisän näissä hoitomuodoissa. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille maksetaan edelleen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisää. Kuntalisän suuruus oli vuonna 2014 alle 3-vuotiaille 239 ja yli 3-vuotiaille 207. Varhaiserityiskasvatuksen resurssi on Paimiossa jaettu tavallisten päiväkotiryhmien ja Jokelan päiväkodin integroidun erityisryhmän kesken. Jokelan päiväkodin ryhmässä on 13 lasta. Ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Muuten erityistä tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu pääsääntöisesti tavallisiin päiväkotiryhmiin. Erityispäivähoidon piirissä työskenteli vuonna 2014 yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja ja 8 lastenhoitaja, joista yhden tehtävä on osapäiväinen. Kotihoidontuen kuntalisää (Paimio-lisä) maksetaan alle 2-vuotiaista kotona hoidettavista lapsista. Kuntalisän suuruus oli 150 /kk. Kotihoidon tuen piirissä oli 124 lasta, joista 90:lle maksettiin Paimio-lisää. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 71

75 Kaupunki on tukenut MLL:n Paimion yhdistyksen perhekeskuksen toimintaa eurolla. Vuoden 2014 aikana päivähoidon kysyntä ja tarjonta saatiin pysymään tasapainossa. Tähän vaikutti väliaikaisten päivähoitoyksiköiden toiminnan jatkaminen. Päivähoitopalvelujen ostaminen muista kunnista seudullisen sopimuksen puitteissa on ollut vähäistä. Seudullisten varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä Paimio on ollut aktiivisesti mukana Turun Seudun Opetustoimen foorumin (TSO) varhaiskasvatustyöryhmässä. Paimion varhaiskasvatuspalvelujen edustajat ovat osallistuneet useisiin työryhmän alaryhmiin. Esiopetuksen mediakasvatushake saatiin vuoden aikana päätökseen. Sen avulla on esiopetuksessa otettu tvt-laitteisto käyttöön kaikissa ryhmissä ja pedagogisten opintopiirien kautta osaamista on saatu levitettyä opetus- ja kasvatushenkilöstön piirissä. Varhaiskasvatus on mukana myös koulupalvelujen tvt-opetuksen kehittämistyössä. Toiminnalliset tavoitteet Väliaikaisten päivähoitopaikkojen järjestäminen päivähoitopaikkaa jonottaville lapsille Kyysilän, Lepolan ja Tikankolon päivähoitoyksiköt jatkoivat toimintaansa vuonna 2014 ja siten päivähoitopalvelut saatiin turvattua kaikille hoitoa tarvitseville. Päivähoitoyksikkö Lepolan ja Tikankolon sekä vuorohoitoryhmis Aliisan toiminnan siirtäminen Paimion aikuiskoulutuskeskuksen päiväkotitiloihin Aliisan vuorohoitoyksikkö lakkautettiin ja sen toiminta siirrettiin alkaen uuteen Tapiolan vuorohoitopäiväkotiin Paimion aikuiskoulutuskeskuksen tiloihin. Myös ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Iivari liitettiin Tapiolan päiväkotiin. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korvaajaksi otetun päivähoidon palvelusetelin käyttöönotto ja toiminnan seuraaminen. Tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 Tot. Vastataan kasvavaan päivähoidon kysyntään - Tukemalla yksityistä päivähoitopalvelua - Maksamalla kotihoidon tukeen liittyvää kuntalisää alle 2-v lapsesta Hoitopaikkojen lukumäärä Hoitopäivät Yks. hoidon tuki, lapsia Palveluseteli Paimio-lisä, lapsia Ilta-, yö- ja viikonloppuhoito, Tarjotaan perheille monipuolista ja kunnalle päivähoitoa edullisempaa viriketoimintaa, kun päivähoidon tarve ei ole kokopäiväistä - Tukemalla MLL:n järjestämää toimintaa (perhekerhot, perhekahvila, ym.) Päivähoitopalvelujen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen lapsia Käyntejä toimintavuoden aikana TAK-kyselyn pisteet ei tot. 4,1 >4,0 4,2 - TAK-kyselypistetavoite Päiväkotien hoitopaikkojen tehokas käyttö Käyttöaste % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 72

76 Varhaiskasvatus Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,3 % ,4 % ulkoiset tuotot ,3 % ,4 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,0 % ,2 % ulkoiset kulut ,5 % ,2 % sisäiset kulut ,0 % ,6 % Toimintakate ,7 % ,8 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 73

77 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Koulutuslautakunta Perusopetus Jukka Talka Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa koulussa annetaan myös pienryhmäopetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Oppilashuollon tilanne on suhteellisesti varsin hyvä. Opetussuunnitelman perusteet julkistettiin vuoden lopussa ja ne tulevat voimaan vuonna Niiden valmistelu on aloitettu oppilashuollosta, toiminnan arvioinnista sekä tvtsuunnitelman (oppimisympäristöjen) laadinnoista. Kaavoitus, tonttien myynti ja rakentaminen vaikuttavat koulun oppilaspaikkojen kysyntään siten, että ns. lähikoulusta ei aina ole pystytty tarjoamaan oppilaspaikkaa kaikille alueen oppilaille. Saaren alueen laajuus tuo paineita varhaiskasvatukselle ja alkuopetuksen järjestämiselle alueen läheisyydessä. Alle kouluikäisten lasten ikäluokkien suuruudet ovat jatkaneet kasvamistaan vuosittain. Rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista johtuen luokanopettajien tarve on toistaiseksi muuttuva. Jokelan koulu siirtyi asteittain 2-sarjaiseksi, jolloin keskimääräiset luokkakoot pienenivät. Koulu on valmistautunut hyvin tuleviin muutoksiin. Uusia opettajia palkattaessa on edellytetty kaksoispätevyyttä. Esim. englannin tuntien pätevä opetus voidaan varmistaa sillä, että ne pitää kaksoispätevät luokanopettajat. Koulun 12 opettajalla kuudella on kaksoispätevyys. Vuoden 2014 syksyllä koulutoimessa ei ollut enää yhtään yli 25 oppilaan ryhmää. Tämä on ollut myös rahoittajan tavoitteena eri hankkeissa. Kouluverkkomuutoksen jälkeen ryhmäkoot ovat tasoittuneet, sekä ylisuuret että pienet ryhmät ovat poistuneet. Pieniä ryhmiä, ns. tehostetun tuen ryhmiä, perustettiin nyt suunnitelmallisesti ja hallitusti aloittaen yläkoulun luokista. Tavoitteena on, että erityisen tuen ryhmät vähenevät ja tilalle tulee tehostetun tuen ryhmiä. Tehostetussa tuessa oppilaan kotiluokka voi olla yleisen tuen ryhmä. Oppilaan sijoittuminen johonkin luokkaan tulee olemaan joustavaa, koska eri tukimuodoista halutaan saada ns. täsmätukia, jotka kohdistuvat tarvittavaan ongelmaan. Toiminnalliset tavoitteet Vistan koululla on pienryhmätoiminnassa suuria muutoksia sekä ala- että yläkoulun puolella ja pienryhmätoiminnassa. Myös nivel-vaiheeseen alakoulusta yläkouluun siirryttäessä suunnitellaan muutoksia tiedonkulun varmistamiseksi. Alatalon valmistumisen jälkeen tilat ovat mahdollistaneet nykyaikaisen pedagogiikan käyttöönoton tiloissa. Tilat ovat muunneltavia ja soveltuvat monipuoliseen yhteistyöhön opettajien ja oppilaiden kesken. Käytäntöjä sovelletaan soveltuvin osin myös muihin tiloihin peruskorjauksen edetessä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 74

78 Varhaisen ja läheisen tuen/oppilaiden kolmiportaisen tuen kehittäminen jatkuu edelleen Tavoite on kehittynyt. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä Oppilashuollon hyvinvointisuunnitelma on laadittu ja hyväksytty valtuustossa. Teoriat ovat siirtyneet myös käytäntöihin. Arvioinnin hyödyntäminen kunta- ja koulutasoilla saatujen kuntakohtaisten ja valtakunnallisten kyselyjen perusteella Kaikkia arviointeja on käsitelty sekä rehtorikokouksessa että koulun opettajakokouksissa. esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistäminen Nivelvaiheyhteistyö on saanut vakiintuneita toimintatapoja kaikissa kouluissa. Koulujen kesken vaihdetaan kokemuksista tietoja. Vistan koulun JOPO-opetuksen suunnittelun jatkaminen yhdessä nuorisotoimen kanssa ja opetustavan käyttöönotto Hankkeesta on toistaiseksi luovuttu. Toiminta edellyttäisi suurempaa oppilaspohjaa ja suunnitelmallisuutta sekä henkilöstöresursseja. Vistan koulun Alatalon tiloissa tapahtuvat pedagogiset uudistukset ja opetusryhmien sijoittelu, joka jatkuu peruskorjauksen edetessä myös muissa tiloissa. Tavoite etenee suunnitellusti. Taloudelliset tavoitteet Opetushallituksen nettisivuilla on julkisesti nähtävillä erilaisia talouteen liittyviä kuntakohtaisia raportteja vuosittain. TA-2014 kirjassa on tuotu esille tilastotietoja aiemmilta vuosilta niin perusopetuksesta kuin lukiokoulutuksesta. Näitä taulukoita ei uudisteta, mutta lähestytään asiaa toisesta näkökulmasta. Onko vuosina 2010 ja sen jälkeen tehdyillä päätöksillä ollut taloudellisia vaikutuksia sekä niiden suuruus. Viimeinen tilastotieto julkaistiin joulukuussa 2014 vuodelta Oheisessa taulukossa verrataan Paimion kaupungin perusopetuksen oppilaskohtaisia kokonaiskustannuksia vastaaviin kaikkien kuntien keskimääräisiin oppilaskohtaisiin kokonaiskustannuksiin. Kustannusten ero on kerrottu Paimion perusopetuksen yleisopetuksen oppilasmäärällä, jolloin on saatu laskennallinen suhteellinen ero kaikkien kuntien kustannuksiin. Suhteellinen siksi, että myös muissa kunnissa on tehty säästötoimenpiteitä, mutta Paimiossa ne ovat olleet suurempia. Paimio / kunnat / ero / oppilas ero / Paimio Käyttötalousosan toteutumisvertailu 75

79 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 Paimion perusopetuksen kokonaiskustannukset ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin kunnissa keskimäärin. Vuodesta 2010 alkaen säästöt ovat olleet merkittäviä ja suhteessa suurempia kuin muissa kunnissa keskimäärin. Säästöjä ei ole saatu aikaan palveluita heikentämällä. Laadullisia muutoksia vuosina on saatu aikaan mm seuraavasti: - on saatu toinen koulupsykologi ja kuraattori. Kouluterveys 2013 kyselyn mukaan oppilashuollon henkilöstön saatavuus sekä peruskoulussa että lukiossa ovat hyvin saatavilla, huomattavasti paremmin kuin muualla Varsinais-Suomessa tai koko valtakunnassa. Seuraava kouluterveyskysely tehdään vuonna alkuvuonna 2010 perusopetuksessa oli 8 ryhmää, joissa oli yli 25 oppilasta. Syksyllä 2014 tällaisia ryhmiä ei ollut lainkaan - pienryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti joustavammaksi. Integroinnista on tullut todellista, joka toimii myös käytännössä - yläasteen pienryhmätoiminta laajeni syksyllä 2014 kaikille luokka-asteilla. Painopistettä siirretään erityisestä tuesta tehostettuun tukeen - esi- ja alkuopetuksen yhteistyö alkoi suunnitelmallisesti vuonna 2012 ja se on saanut erityisesti esioppilaiden huoltajilta kiitosta - Alatalon peruskorjaus mahdollisti uusien pedagogisten toimintatapojen käyttöönoton entistä helpommin. Tämä jatkuu myöhemmin Vistan peruskorjauksen edetessä myös muihin tiloihin - syksyllä 2013 tehdyn huoltajille suunnatun laatuarvioinnin kyselyn mukaan huoltajat ovat hyvin tyytyväisiä peruskoulujen toimintaan - koulukuljetusedut ovat edelleen paremmat Paimiossa kuin keskimäärin muissa Varsinais-Suomen kunnissa Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset ovat lisänneet koulutuksen laatua ja tuoneet taloudellista hyötyä. Perusopetus Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,6 % ,6 % ulkoiset tuotot ,7 % ,7 % sisäiset tuotot ,5 % ,6 % Toimintakulut ,6 % ,7 % ulkoiset kulut ,0 % ,1 % sisäiset kulut ,8 % ,8 % Toimintakate ,5 % ,2 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 76

80 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Koulutuslautakunta Lukio Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Paimion lukiossa opiskeli syyslukukauden 2014 alkaessa yhteensä 228 opiskelijaa. Opettajan virkoja lukiossa on 15 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Tuntiopettajina on yläasteen viranhaltijoita sekä muita yhteensä 6. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja koululehden toimittamisen kautta. Lukion oma nettilehti on alkanut ilmestyä osoitteessa Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammatillisen Koulutuskuntayhtymän ja Liviaammattiopiston kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Paimion musiikkiopisto on saanut omat tilat samasta rakennuksesta, jossa lukio toimii. Yhteistyö musiikkiopiston kanssa tiivistyy. Lukion soveltaviksi kursseiksi sekä joissain tapauksissa musiikkidiplomin suorituksiksi voidaan hyväksyä musiikkiopistossa suoritettuja kursseja. Musiikkiopisto käyttää myös lukion tiloja opetuksessa ja erilaisissa esiintymistilaisuuksissa. Lukion teemoina ovat turvallisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys, vihreä lippu, tiedottaminen sekä uudet opetusmenetelmät. Paimion lukio on ystävyyskoulu Odenthalista Saksassa ja oppilasvaihto on aloitettu. Ennestään lukion ystävyyskoulu on alun perin Unesco-toiminnan kautta Arpad-lukio Budapestissa. Lukio on mukana Paimion kaupungin sivistyspalveluiden ja Sauvon kunnan koulupalveluiden yhteisessä tvt-suunnitelmahankkeessa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 77

81 Toiminnalliset tavoitteet Oppilashuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen Uudet koulupsykologi ja kuraattori ovat tuoneet mukanaan uusi ajatuksia ja toimintatapoja oppilashuoltoon, jotta se tavoittaisi useampia oppilaita ja opiskelijoita. henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen (hanke , opetushallituksen tuki) Tvt-taitojen lisääminen on edelleen ajankohtaista. Yhteistyö perusopetuksen ja Kaarinan kaupungin tablet-hankkeen kanssa jatkuu. Aloitettiin tvt-suunnitelman valmistelu. opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen Turun yliopiston koulutussosiologian laitoksen seudullisen tutkimuksen perusteella on saatu alustavaa tietoa opettajien ja oppilaiden tvt-valmiuksista. Esille nousi erityisesti tiedonhakuvalmiuksien heikkous, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota. tiedottamisen lisääminen ympäristökuntiin Paimion lukion tarjoamista opiskelumahdollisuuksista Kohteena on ollut peruskoulun päättävät oppilaat. Oppilaat tulevat edelleen pääsääntöisesti Paimiosta ja Sauvosta. kehitetään diplomien suorittamismahdollisuuksia lukion kilpailukyvyn parantamiseksi Vistan koulun päärakennuksen peruskorjauksen jälkeen on odotettavissa, että taitoaineiden diplomeita voitaisiin kehittää. Vuoden 2014 aikana on aloitettu valmistelut mahdollisesta yhteistyöstä perusopetuksen ip-kerhojen kanssa. vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on varmistaa lukion sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukion uudet opetussuunnitelman perusteet julkistetaan syksyllä Kaikilla oppilailla on miniläppärit. Tavoite etenee suunnitellusti. Lukio Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,6 % ulkoiset tuotot ,6 % ,2 % sisäiset tuotot ,5 % ,0 % Toimintakulut ,1 % ,1 % ulkoiset kulut ,9 % ,9 % sisäiset kulut ,4 % ,4 % Toimintakate ,3 % ,3 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 78

82 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Koulutuslautakunta Paimion kaupungin ruokapalvelut Jukka Talka Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet. Toimintakuvaus Ruokapalvelu on jaettu kolmeen tulosyksikköön: PaltanPadan tuotantokeittiö tuottaa ateriat vanhustyön, sosiaali-ja terveystoimen yksiköille sekä Paimion-Sauvon kuntayhtymän terveyskeskukseen. VistanPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat Vistan koululle, Lempilän päiväkodille ja Kansanopiston oppilaille sekä Erityishuoltopiirin oppilaille. LukionPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat lukion, Jokelan, Hanhijoen ja Kriivarin kouluille sekä päivähoidolle. Ruokapalvelun vakituisen henkilöstön määrä on 25,9 henkilöä. Ruokapalveluiden suoritteiden kustannusjakauma: PaltanPata Koulut ja päiväkodit henkilöstökulut 2,43 1,33 elintarvikkeet 1,46 0,91 palvelujen ostot 0,97 0,65 muut toimintakulut 0,23 0,11 Perussuorite on ateria, jonka arvo lounaan osalta on yksi. Ympäristöanalyysi Ruokapalvelut toimivat koulutuslautakunnan alaisuudessa. Ruokapalvelut muodostuvat Vistan- Padan, LukionPadan ja PaltanPadan tuotantokeittiöistä sekä jakelukeittiöistä. Toiminnalliset tavoitteet - Asiakaspalautekyselyn toteuttaminen kaikille asiakasryhmille Asiakaspalautekyselyn toteuttamista ei suoritettu vuoden 2014 aikana. Ne tehdään vuonna Kehitetään tietojärjestelmien käyttöä palvelutuotannossa. Jamix-tuotannon-ohjausjärjestelmän hyödyntäminen asiakastilauksissa ( sosiaali- ja terveystoimen yksiköt tilaavat ateriat Jamixin kautta). Jatketaan vuonna Ruokapalvelujen tuotteistaminen Tuotteistaminen aloitettiin vuonna 2014 ja sitä jatketaan vuonna Käyttötalousosan toteutumisvertailu 79

83 - Tehostetaan sisäisiä toimintatapoja, palvelusopimusten ja kuvausten laatiminen eri asiakasryhmille. o palvelusopimukset ja kuvaukset laadittiin koulu- ja päiväkotiryhmille, mutta niitä ei otettu käyttöön vuoden 2015 alussa > palvelusopimukset ja -kuvaukset käydään yhdessä läpi asiakasryhmittäin keväällä 2015 o ikäihmisten palvelusopimusten ja kuvausten tekeminen jatkuu keväällä 2015 o erityisruokavalioasiakkaille tehtiin toimintaohjeet ja ne otettiin käyttöön syksyllä 2014 Ruokapalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,8 % ulkoiset tuotot ,5 % ,4 % sisäiset tuotot ,7 % ,5 % Toimintakulut ,5 % ,9 % ulkoiset kulut ,7 % ,5 % sisäiset kulut ,0 % ,4 % Toimintakate ,0 % ,1 % KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,3 % ulkoiset tuotot ,2 % ,3 % sisäiset tuotot ,5 % ,1 % Toimintakulut ,2 % ,3 % ulkoiset kulut ,1 % ,0 % sisäiset kulut ,4 % ,8 % Toimintakate ,5 % ,2 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 80

84 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto), nuoriso- ja liikuntapalvelut. Marja Astola-Turpeinen Vapaa sivistystoimi tarjoaa Paimion asukkaiden tarpeita tyydyttäviä kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen. Vapaalla sivistystyöllä on rooli ja mahdollisuus luoda hyvinvointia yhteiskuntaan. Vapaan sivistystyön tehtävänä on yksilöiden persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen, elinikäinen oppiminen/fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mahdollisuus panostaa tasa-arvoa, kansanvaltaa, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa sekä sosiaalisen median taitojen hallintaa. Vapaaaikapalvelut järjestävät tarkoituksen mukaisia hyvinvointi- ja selviytymispalveluja kaikille kuntalaisille. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA kokouksia 8 Läsnäolokerrat Salminen Toni, pj. 8 Murto Sari, vj - Uusitalo Joona, vpj. 7 Seppä Jouni, vj. 1 Berg Rauno, j. 6 Tanninen Eetu, vj. - Klapuri Tintti, j. 5 Kronbäck Pirkko-Liisa, vj. ( asti) - Tuominen Outi, vj. ( alk.) - Kuisma Karoliina, j. 5 Riipinen Hannu, vj. 3 Mannisto Heikki, j. 8 Virtanen Jari, vj. - Nisu Teemu, j. 8 Ristilä Pasi, vj. - Pirhonen Henna, j. 7 Mäenpää Marja, vj. 1 Rantanen Riitta, j. 8 Heino Outi. vj. - Mäkinen Carita, kh:n ed. - Heurlin Eeva, kh:n ed, vj - Astola-Turpeinen Marja, esittelijä, 8 Pohjola Kari, pöytäkirjanpitäjä 7 Hongisto Jukka, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja - Käyttötalousosan toteutumisvertailu 81

85 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Hallinto Marja Astola-Turpeinen Hallinnon tehtävänä on vastata tehokkaasti ja taloudellisesti sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan tehtäväalueiden asioiden valmistelusta, huolehtia päätösten täytäntöönpanosta sekä hakea ja raportoida laatu- ja kehittämishankerahoitusta sekä opintosetelihankerahoitusta OPH:lta toiminnan laadun parantamiseksi. Aluehallintoviraston Osaava-ohjelman hankerahoituksella yhdessä Ilo Oppia -verkoston kanssa on tarjottu maksutonta koulutusta opistojen opettajille. Tavoitteet Jokainen sektori on laatinut tuloskortin asiakas-, prosessi-, henkilöstö-, arviointi- ja talousseurannan helpottamiseksi. Toteutuminen Tavoitteet ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Tuloskortit luettavissa TA 2015 ja TS kirjassa. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: Kulttuuripalvelut Kirjasto Paimion opisto Musiikkiopisto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut joilla kullakin on oma toimialueestaan vastaava. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: Kulttuuripalvelut 0,76 Kirjasto 5 Paimion opisto 3,5 sekä 54 sivutoimista opettajaa Musiikkiopisto 3 sekä kuusi tuntiopettajaa Liikuntapalvelut 6,5 Nuorisopalvelut 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 82

86 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Tavoitteet Kulttuuripalvelujen tehtävänä on paikallisten kulttuuri-identiteetin osatekijöiden yhteen kokoaminen. Paikalliskulttuuri on yhteinen puu, jonka oksia kasvattavat taide eri muodoissaan, museoja kotiseututyö, rakennuskulttuurin vaaliminen, ammatti- ja vapaaehtoistyön yhdistäminen sekä yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kulttuuripalveluja kehitetään laaja-alaisesti yhteistyössä valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Paimiolaisen kulttuuriidentiteetin esilletuontia tuetaan museoiden, kotiseutuarkiston ja erilaisten kulttuuritapahtumien kautta. Tiivistetään ja kehitetään yhteistyötä sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten toimijoiden kesken että muiden kaupungissa toimivien organisaatioiden kesken. Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa luodaan uusia yhteistyömuotoja museon yleisötilojen avautuessa keväällä Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Kaupunginhallituksen syyskuussa 2010 tekemän päätöksen mukaan Lyyli Tuomolan säätiölle myydään toiminnanjohtajan palveluita, ja säätiö puolestaan myy kaupungille vastaavan määrän museosuunnittelijan työpanosta. Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa kolme vuotta sitten aloitettua yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään esimerkiksi yhteisiä tapahtumia, yhteistä markkinointia ja jatketaan ns Kummitaiteilijatoimintaa. Jo kuusi kertaa järjestetyn Viva Vista kaupunkitapahtuman järjestämistä jatketaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Vuosille laaditun kulttuuristrategian päivittäminen tapahtuu osana uuden sivistysja vapaa-aikalautakunnan kokonaisstrategian laadintaa. Toteutuminen Kulttuuripalveluiden palvelut on pyritty saamaan kaikkien saavutettavissa oleviksi, järjestämällä mahdollisuuksien mukaan maksuttomia tapahtumia sekä hinnoittelemalla pääsymaksut kohtuullisiksi. Kulttuuritarjonta on sovitettu onnistuneesti niihin henkilöstö- ja taloudellisiin resursseihin, joita on ollut käytettävissä. Paimiosalin kuukausikonserttisarjaa toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Konsertteja järjestettiin yhteensä neljä. Lisäksi kulttuuripalvelut oli avustavassa roolissa yhden konsertin järjestelyissä. Konsertteihin osallistui keskimäärin 42 kuulijaa. Myös kaupungintalon näyttelyparven näyttelyt ovat vakiintuneet osaksi kulttuuritarjontaa. Vuoden aikana parvella oli 12 näyttelyä. Vuosittain toistuvista tapahtumista toteutuivat Kulttuurikuusikon kevättapahtuma, Kansallisen veteraanipäivän tapahtuma, Varsinais-Suomen museopäivä sekä Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 83

87 Kaupungintalo-kirjastossa järjestettiin yhteisvoimin useita tapahtumia, joihin kulttuuripalvelut osallistui joko päävastuullisena tai osavastuullisena tahona. Kulttuurimatkoja järjestettiin v.2014 neljä, joista yhdessä tehtiin yhteistyötä Paimion liikuntapalvelujen kanssa. Kesäkuussa järjestettiin seitsemättä kertaa kulttuuripainotteinen Viva Vista kaupunkitapahtuma, jolla oli oma erillinen budjettinsa. Tällä kertaa yksipäiväisenä järjestyn tapahtuman päävastuullisena toimi Varsinais-Suomen Kansanopisto. Kaupungin kulttuuripalvelut toimi avustavassa roolissa. Tapahtumaan osallistui noin 1500 kävijää. Paimion kotiseutumuseo jatkoi yhteistyötä Paimion Kesäteatterin kanssa ja oli avoinna kesäteatterin näytöskauden kesä-heinäkuussa. Esillä oli kotiseutumuseon kansantieteellinen näyttely sekä yhteistyössä paimiolaisen Kirsi Ruohomäen taidenäyttely. Kotiseutumuseon Yli-Hakalan torpan katto uusittiin kesän alussa Hankkeeseen saatiin euron avustus Museovirastolta. August Pyölniitun museo oli avoinna heinäkuun sunnuntaisin vapaaehtoisvoimin. Heinäkuussa järjestettiin perinteinen Pyölniittupäivä. Kulttuuripalvelut jatkoi yhteistyötä 2010 perustetun Lyyli Tuomolan säätiön kanssa. Samoin jatkettiin yhteistyötä Paimion Sähkömuseosäätiön, Paimion kirjaston, musiikkiopiston sekä liikuntapalvelujen kanssa. Kulttuuripalvelut oli myös avustamassa perinteisiä Valtakunnallisia aforismipäiviä, joiden päävastuullinen järjestäjä oli Varsinais-Suomen Kansanopisto. Kesällä toteutettiin Paimion kaunein kotipiha kilpailu. Vähäisen osallistujamäärän takia kilpailun tuomaristo myönsi vain yhden kunniakirjan kilpailuun osallistuneen pihan omistajille. Ylikunnallista yhteistyötä on toteutettu mm. Turun seutukunnan kuntien kulttuurivastaavien Oikeesti jotakin verkoston kesken. Konkreettista yhteistyötä on ollut esimerkiksi kesätapahtumien yhteismarkkinoinnissa, kirkkokierrosten järjestämisessä sekä kuntien luottamishenkilöille suunnatussa koulutustapahtumassa Kirjamessuilla Turussa lokakuussa Suunniteltua kulttuuristrategian päivittämistä ei aloitettu vuoden 2014 aikana. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 84

88 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Kari Pohjola Tavoitteet Kirjasto palvelee kaikenikäisiä paimiolaisia osana lähes koko Varsinais-Suomen kattavaa kirjastoyhteistyötä, Vaski-kirjastoja. Kirjasto hankkii aineistoa lukuharrastuksen edistämiseksi, opiskelun ja työn tekemisen tukemiseksi ja vapaa-ajan virkistykseksi. Kirjasto tarjoaa myös tiloja ja laitteita opiskeluun, työntekoon, viihtymiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Paikallisen aineistokokoelmien taso ja laajuus pidetään aikaisempien vuosien tasolla, ja samalla hyödynnetään Vaski-yhteistyön mukanaan tuomia mahdollisuuksia yhä kattavamman aineistokokoelman tarjoamisessa asiakkaille. Kirjaston vitriineissä on esillä yhdistysten ja yksityishenkilöiden näyttelyitä. Aikuisille järjestetään lukupiiri ja varttuneille Internetin käytön opetusta yhteistyössä Paimion opiston kanssa. Musiikkiopiston kanssa järjestetään pienimuotoisia oppilaskonsertteja kirjastossa. Kirjaston tarjoamien palveluiden yhtenä painopistealueena ovat lapset ja nuoret. Aamupäivisin lapsille järjestetään satutunteja yhtenä päivänä viikossa. Kaikki Paimion perusopetuksessa olevat oppilaat opastetaan kirjaston palveluiden pariin. Toteutuminen Verrattuna edelliseen vuoteen on Paimion kirjaston käyttö lainausten ja kävijöiden osalta hieman kasvanut. Tilojen käyttö sen sijaan on selvästi lisääntynyt edellisvuodesta. Tähän on osaltaan vaikuttanut kirjaston lukusalin muuttaminen monikäyttöisemmäksi. Lapset ja nuoret ovat löytäneet kirjaston parven (Nupa) omakseen, kirjastossa järjestetään säännöllisesti myös muuta kuin Paimion opiston opetusta ja opettajat tuovat lapsia ja nuoria oppitunneilla kirjastoon lukemaan. Musiikkiopiston oppilaat ovat konsertoineet kirjastossa yhtenä iltana kuukaudessa. Myös erilaisia vapaamuotoisia kerhoja kokoontuu aika ajoin kirjaston tiloissa. Kirjaston houkuttelevuutta olemme pyrkineet lisäämään aktiivisella verkkoviestinnällä, tilan toiminnallisuutta parantamalla ja kiinnittämällä enenevästi huomiota aineiston sijoitteluun kirjastossa. Vaski-yhteistyö saa asiakkailta paljon kiitosta, ja kirjaston arjessa tämä näkyy varausten määrän hienoisena kasvuna. Paimion kirjasto on osallistunut aktiivisesti Vaski-yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. E-aineistojen määrän kasvattaminen on yksi Vaski-kirjastojen yhteisistä päämääristä. Yhdessä hankittujen e-aineistojen (e-kirjat ja verkkosanomalehdet) lisäksi Paimion kirjasto otti ainoana Vaski-kirjastona käyttöön myös sähköisiä aikakauslehtiä tarjoavan palvelun joulukuussa. Lehtilukusalissa on asiakkaille varattu yksi työasema verkkolehtien lukemiseen. Satutunnit on toteutettu suunnitellun mukaisesti. Kaikki Paimion neljäs- ja seitsemäsluokkalaiset osallistuivat kirjaston järjestämään kirjastonkäytön opetukseen. Kirjasto sai AVI:lta hankerahaa KirjastoKerhon järjestämiseen kolmasluokkalaisille ja tablettitietokoneiden hankintaan neljäs- ja seitsemäsluokkalaisten kirjastonkäytön opetukseen. Kirjasto- Kerhossa kokoontui kaksi Vistan koulun oppilaista muodostettua pienryhmää kerran viikossa puoleksitoista tunniksi kerrallaan kirjaston tiloissa lukemisen ja erilaisten aktiviteettien ääreen. Keväällä 2015 toimintaa jatketaan Jokelan koulussa. Tablettitietokoneet hankittiin joulukuussa ja ne ovat olleet käytössä tammikuusta (2015) alkaen. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 85

89 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Marja Astola-Turpeinen Tavoitteet Kansalaisopisto tarjoaa alueensa asukkaille kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen, itsensä kehittämiseen sekä vireytensä ylläpitämiseen monipuolisia koulutus-, liikunta ja kulttuuripalveluja. Paimion opisto on osaavana lähipalvelun oppilaitoksena kaikille kuntalaisille avoin ja joustava oppimisympäristö Opetusta pyritään antamaan kustannustehokkaasti, sekä lisäämään liikuntapalvelujen että kolmannen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kuvataiteen perusopetusta annetaan kaikille kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille 6-18-vuotiaille lapsille ja nuorille Opisto etsii roolia koko kaupungin täydennyskoulutuksen tarjoajana eri yhteistyökumppanien kanssa. Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista musiikin perusopetusta, sekä nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria sen eri aloilla. On menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Yhteistyö Paimion lukion kanssa kurssitarjonnan laajentamiseksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Opiston avainprosessi on laadukkaan opetuksen ja vetovoimaisuuden vahvistaminen sekä paikallisen ja alueellisen sivistystarpeen turvaaminen. Toteutuminen Opetusta on annettu resurssien puitteissa. Opisto on pystynyt tarjoamaan tietoja ja taitoja, sekä harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille, sekä alhaisen pohjakoulutuksen saaneille opiskelijoille. Yhteistyö eri sektorien välillä, sekä hanke- että opintosetelirahoitus ovat mahdollistaneet toiminnan monipuolistamisen ja osittain maksuttomankin opiskelun seniori-ikäisille. Opetus on ollut laadukasta ja tuloksellista. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden opistojen kanssa on toiminut hyvin. Paimion opisto on ollut hyvin esillä sosiaalisessa mediassa ja pyrkii kehittämään sitä asiakaspalvelun suhteen edelleen. Opetushenkilöstölle on tarjottu pedagogista ja hankeyhteistyön koulutusta Osaava-hankkeen rahoituksella sekä koko opiston toiminnan arviointi on aloitettu CAF ( Common Assessment Framework) julkisen sektorin organisaatioiden arviointimallilla. Opintosetelihankerahoituksella on pystytty tarjoamaan edullista opetusta seniori-ikäisille ja alhaisen pohjakoulutuksen omaaville opiskelijoille. Laatu- ja kehittämisrahoituksella yhdessä Naantalin ja Kaarinan opistojen kanssa on kehitetty asiakasraatitoimintaa kuntalaisten yhteydenpidon helpottamiseksi. Paimion opisto (musiikkiopisto) Tavoitteet Taiteen perusopetuksen musiikin laajan ja yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Tavoitteena on myös tukea aikuisten omaehtoista musiikin harrastamista. Lukioyhteistyö musiikin valinnaisuuden lisäämiseksi ja lukiokursseiksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 86

90 Opetuksen tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta, ja opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman kokemisen ja tekemisen kautta. Opetuksen tulee edistää luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Tehtävänä on kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen elinvoimaisena sekä sen kehittäminen antamalla opiskelijoille laaja-alaista musiikillista yleissivistystä. Tärkeää on myös vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja muuta taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä myydä palveluja lähikunnille. Toteutuminen Opetukselliset tavoitteet annetun laajan oppimäärän mukaisen opetuksen mukaan ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Opetustunteja on pystytty lisäämään musiikkileikkikoulun, nuorten kuorotoiminnan sekä lukioyhteistyön lisääntyneinä tunteina. Musiikkileikkikoulutoimintaa on myyty myös yksityisille päiväkodeille sekä annettu englannin kielistä opetusta. Musiikkiopistoon pyrkijöiden ja vapautuvien oppilaspaikkojen suhde on ollut toimiva. Syyslukukaudella 2014 aloitettiin Virvatuli-arviointi, joka on kansallinen taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille kehitetty itsearviointimalli. Virvatulen soveltaminen Paimion musiikkiopiston käyttöön ja toteuttaminen sähköisen kyselyjärjestelmän avulla pystyttiin aloittamaan OKM:ltä saadun hankerahoituksen turvin. Taloudelliset ja määrälliset tavoitteet Kulttuuripalvelut /as. (netto) Viva Vista /as. Kulttuuritapahtumat, joissa kultt.palveluilla kesk. rooli (määrä) Kulttuurimatkat Näyttelyt Kirjastopalvelut lainat /as. (netto) /laina (netto) Kansalaisopisto opetustunnit, kurssilaisia /op.tunti (netto) /kurssil. (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) Musiikkiopisto opetustunteja oppilaita /oppilas (netto) /op.tunti (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) TP-13 TA-14 TOT-14 TA 15 TS 16 5,95 2, ,56 1, ,60 80,80 4, ,00 40,16 6,58 1, ,52 1, ,38 82, ,00 39,48 6,05 1, , ,0 2, ,97 75, ,00 40,10 6, ,86 2, ,70 75, ,00 32,80 6, ,91 2, ,30 79, ,00 31,00 Paimion opiston opetustunti/kurssilainen (netto) ei ole huomioitu valtionosuustuloja. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 87

91 Sivistystyö Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toteuma Toimintatuotot ,9 % ,4 % ulkoiset tuotot ,8 % ,6 % sisäiset tuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut ,1 % ,3 % ulkoiset kulut ,7 % ,7 % sisäiset kulut ,2 % ,4 % Toimintakate ,4 % ,4 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 88

92 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut Mia Lemberg Toiminta-ajatus Kaupunkilaisten vapaa-ajan toimintojen järjestäminen nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan keinoin edistämällä nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia päihteettömyyttä korostaen ja syrjäytymistä ehkäisten. Kaupunkilaisten kansalaiskunnosta huolehtiminen herättämällä ja aktivoimalla liikuntaharrastuksen kehittymistä sekä riittävien ja tarkoituksenmukaisten liikuntamahdollisuuksien luomista viihtyisässä ympäristössä Paimion kaupungissa. Toimintakuvaus Vapaa-aikapalvelut järjestää tarkoituksenmukaisia hyvinvointi- ja selviytymis- sekä terveyttä tuottavia palveluja. Peruspalveluina huolehditaan toiminnoista, joita järjestöt eivät pysty hoitamaan. Vapaa-ajan peruspalvelujen on oltava avointa kaikille - ne eivät voi perustua ostamisen kykyyn! Ympäristöanalyysi Nuorisopalveluissa panostetaan etsivään nuorisotyöhön sekä toiminnallisuuteen tarjoamalla nuorille monipuolista, kasvattavaa ja mielekästä yhdessäoloa erilaisen toiminnan ja tekemisen kautta. Luodaan edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle perusnuorisotyön ja erityisnuorisotyön keinoin. Nuorisotalotoimintaa ja kouluyhteistyötä sekä ylikunnallista nuorisoyhteistyötä kehitetään. Seudullista yhteistyötä tehdään 11 kunnan kanssa Rajattomasti liikuntaa-hankkeessa sekä Turun seudun nuorisotoimialojen Turbo-verkostoissa. Toiminnalliset tavoitteet Liikuntapalvelut Asiakasryhmä: Kaikenikäiset paimiolaiset sekä liikuntajärjestöt ja työyhteisöt Liikkumaan aktivointi ja terveysliikunnan kehittäminen. Sitova tavoite Huolehditaan kaupunkilaisten kansalaiskunnosta soveltavanliikunnan ja terveys-liikunnan keinoin, herättämällä ja aktivoimalla liikuntaharrastuksen kehittymistä. Luodaan riittäviä ja tarkoituksenmukaisia liikuntamahdollisuuksia sekä tuetaan liikuntajärjestötoimintaa. Toiminnan painopisteenä on terveysliikuntapalvelujen kehittäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Toimintaa kehitetään Paimion liikunnalliset koulut hankkeella sekä Neuroliikkuja paikallistasolla-projektilla. Huolehtia liikuntapaikkojen laadun ylläpitämisestä ja tarpeellisten liikuntapaikkojen rakentamisesta. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 89

93 Tavoitteiden toteutuminen Liikuntapalvelujen toiminta vuonna 2014 sisälsi mm. erityisliikunnanohjaajan vetämät vesijumpat, kuntosaliryhmät tuolijumpat, motoryhmät, neuroryhmät, loska- ja muurahaiskävelyt. Liikunta- ja sosiaalipalvelut käynnistivät vuoden 2014 alussa Paltanpuiston Palvelukeskukseen ns. omatoimi kuntosalivuoron toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Seutukunnallista yhteistyötä kehitettiin olemalla edelleen mukana rajattomasti liikuntaa hankkeessa. Yksittäisiä tapahtumia olivat mm. miniolympialaiset, ikäihmisten leikkimieliset olympialaiset, kaupungin mestaruuskilpailut yleisurheilussa, aikuisten tunnelmalliset kuutamouinnit pari kertaa vuodessa sekä polkuretki syyskuussa. Yhteistyötä seurojen kanssa jatketaan ja kehitetään seuraparlamentin kokoontumisilla. Ennen vuodenvaihdetta seurafoorumi valitsi uuden parlamentin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Seuratoiminnalle annettiin edellytyksiä jakamalla perustoiminta-avustuksia ja koulutusavustuksia seuroille. Syksyllä liikuntapalvelut lisäsivät yhteistyötä koulujen kanssa järjestämällä liikuntakerhoja Kriivarissa, Hanhijoella ja Vistan yläkoululla. Lisäksi koulujen kanssa suunniteltiin liikkuva koulu toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää koulupäivien liikuntaa. Liikuntapalvelut ovat onnistuneet tavoitteessaan tukea ja kehittää liikuntapalveluita kunnassa monipuolisesti. Tästä ovat esimerkkinä syksyllä koulutetut vertaisohjaajat ikääntyvien liikuntaan, jotka koulutettiin halukkaista yhteistyössä muiden rajattomasti liikuntaa hankkeessa olevien kuntien kanssa. Kouluilla koulutettiin myös vertaisohjaajia, joiden tehtävänä on kouluillaan aktivoida vähemmän liikkuvia oppilaita. Neuroliikkuja hankkeessa ollaan poikkihallinnollisesti suunniteltu neuroliikkujan liikuntapolkua kunnassa Liikuntapalvelut /asukas (netto) 50,39 Liikuntakerhot (kerrat/osallistujat) 34/476 Liikuntatapahtumat 17 Peuhis Uimahalli /asukas (netto) 27,48 Uimahallin kävijämäärät seniorikortti ostot/käynnit 78/3 160/ /3 250/ /2 954/ seniorikortti ostot/käynnit 58/606/492 79/2 526/1 591 Vesijumpat (kerrat/osallistujat) 180/2802 Kuntosaliryhmät (kerrat/osallistujat) 167/1610 Toiminnalliset tavoitteet Nuorisopalvelut Asiakasryhmä: Nuorisopalvelut tarjoaa alle 29-vuotiaille lapsille ja nuorille monipuolista, yhteisöllistä ja mielekästä yhdessäoloa vapaa-ajalle erilaisten toimintojen, tekemisen ja kokemisen kautta. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 90

94 Avaintavoite: Etsivä nuorisotyö ja nuorten osallisuus Sitova tavoite: Nuorisopalveluiden tavoitteena on lasten ja nuorten aktivointi ja heidän sosiaalinen vahvistamisensa. Lapsia ja nuoria kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin ja kiinnitetään huomioita varhaiseen puuttumiseen. Toimintakuvaus Paimion kaupungin nuorisopalveluista vastaavat nuoriso-ohjaaja, erityisnuorisotyöntekijä sekä määräaikainen etsivä- ja pajatyöntekijä. Perusnuorisotyö sisältää Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa ala- ja yläkouluikäisille, leiri- ja retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahvilatoimintaa yläkoulussa ja lukiossa, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä yläkoululaisille, nuorisoneuvostotoimintaa ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen. Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret. Kohderyhmänä ovat paimiolaiset ja sauvolaiset vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön palvelut ovat nuorelle vapaaehtoisia. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä sekä Olkkari-toiminnasta. Nuorten työpajan kohderyhmänä ovat paimiolaiset ja sauvolaiset alle 29-vuotiaat nuoret, joille sosiaalisen tuen saanti on vähäistä. NuortenTupa on pienryhmätoimintaa, joka rakentuu tekemisen ympärille: Tarkoituksena on tehdä asioita yhdessä, oppia työrutiineja ja luottamaan itseensä sekä oppia jokapäiväisiä arkiaskareita ja elämänhallintaa. Pajajakson kesto on noin kolme kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin. Nuoren on mahdollista myös itse vaikuttaa jakson sisältöön omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta. Toiminnan toteutuminen Avoin nuorisotyö yli 13-vuotiaille toimii kolmena iltana viikossa nuorisotalo Tillintuvalla. Käyntejä kevätkaudella oli noin 3500 ja syyskaudella noin Lisäksi seitsemäsluokkalaisten tutustumispäivänä kävijöitä oli 120. Iltapäivä nuorisotalotoiminta 3-6-luokkalaisille keskiviikkoisin aloitti toimintansa 9.4 päättyen Käyntejä oli yhteensä 250. Käyntejä syyskaudella oli yhteensä 500. Tillintuvalla järjestettiin myös yhteistyössä Paimion Nuorisoneuvoston kanssa viisi nuorisotapahtumaa, joissa yhteensä 300 nuorta. Tukioppilaat järjestivät Tillintuvalla 7-luokkalaisille oman discon, joissa nuoria yhteensä noin 60. Lisäksi osallistuttiin Viva Vista tapahtumaan yhdessä nuorisoneuvoston kanssa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 91

95 Ylikunnallisena toimintana toteutui nuorisotalojen välinen biljarditurnaus Naantalissa. Yläkoulussa ja lukiossa nuorisokahvilatoiminta toimii kerran viikossa ympäri lukuvuoden. Käyntejä yläkoulussa vuosittain 1300 ja lukiossa Talvella järjestettiin kaksi laskettelumatkaa, joissa oli yhteensä 35 osallistujaa. Retkiä järjestettiin vuoden aikana yhteensä kuusi, osallistujia oli yhteensä 180. Leirejä järjestettiin koululaisten kesäloman aikana yhteensä kolme, joissa osallistujia yhteensä 127. Kesäloman aikana järjestettiin myös lapsille ja nuorille viikon kestävä sporttibaana, joissa osallistujia oli yhteensä 52. Vapaa-aikapalvelut järjestivät myös yhteistyössä seurakunnan ja eri yhdistysten kanssa koko perheille talvi- ja syysriehan, joissa yhteensä noin 150 osallistujaa. Elokuussa järjestettyyn lasten miniolympialaisiin osallistui 96 lasta. Tukioppilaiden kanssa kierrettiin kevään aikana kaikki 6-luokkalaiset päihdevalistuksen tiimoilta ja syksyllä kaikki 7-luokat teemalla koulukiusaamisen ehkäisy. Syksyllä järjestettiin uusien 7-luokkalaisten toimintapäivät Marjaniemessä, joissa osallistujia yhteensä 120 nuorta, tukioppilaat sekä luokanvalvojat. Monialaisena yhteistyönä järjestettiin Vistan yhtenäiskoulun pienluokan kanssa kaksi leiriä. Katupäivystysryhmä Parkki päivysti kadulla yhteensä 20 kertaa vuoden aikana. Vapaaehtoisia päivystäjiä oli noin 10. Valomerkki-ilmoituksia tehtiin yhteensä 41 ja keskustelussa erityisnuorisotyöntekijä kanssa oli yhteensä 17 perhettä. Vanhemmuuden viikolla järjestettyyn vanhempainiltaa osallistui noin 130 vanhempaa. Syksyllä järjestettyyn Ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestettyihin luentoihin osallistui kaikki 6-9-luokkalaiset sekä 9-luokkalaisten vanhemmat välisenä aikana etsivä nuorisotyö on tavoittanut yhteensä 32 asiakasta. Nuoret ohjautuivat etsivän työn piiriin 2. asteen ammatillisen koulutuksen kautta (11), nuorisotyön (6), sosiaalipalveluiden (4), vanhempien (4), puolustusvoimien (3), te-toimiston (1) tai peruskoulun (1) kautta. Neljä nuorta on kieltäytynyt toimenpiteistä. Nuoria on ohjattu mm. työpajalle, te-toimistoon, sosiaalipalveluiden piiriin, mielenterveys- tai päihdepalveluiden pariin, töihin tai opintojen pariin. Nuorilla oli joko ammatillinen koulu keskeytynyt (16), pelkkä peruskoulu takana (7), lukio keskeytynyt (2), suorittamassa ammatillista koulua (2) tai ammatillinen perustutkinto suoritettu (4) välisenä aikana NuortenTuvalla on ollut yhteensä 34 asiakasta. Nuoret ovat ohjautuneet pajalle etsivän nuorisotyön (11), te-toimiston (8), itse (4), sosiaalipalveluiden (4) mielenterveyspalveluiden (1) tai muusta tahosta (3). Nuoret ovat pajalla joko kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun tai muun tukitoimen sopimuksella. Nuorista suurimmalla osalla on peruskoulu suoritettu (30) ja vain osalla (4) 2. asteen ammatillinen tutkinto. Pajajakson kesto on keskimäärin 3-6 kuukautta. Nuoret ovat sijoittuneet pajajakson jälkeen koulutukseen (5), työelämään (3), muualle (8) tai jatkavat pajalla (3). Työttömäksi on jäänyt kolme nuorta, keskeyttänyt viisi, erotettu kuusi nuorta, ei tietoa yksi nuori. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 92

96 Nuorisopalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2014: Tillintuvan avoin nuorisotyö Iltapäivä nuorisotalotoiminta Nuorisokahvilatoiminta Nuorisotapahtumat Retket Kesäleirit Sporttibaana Perhetapahtumat loma-aikoina 7-luokkalaisten toimintapäivät Valomerkkikeskustelut Katupäivystys Parkki Ehkäisevän päihdetyön viikko Vanhemmuuden viikko Nuorisojärjestöt käyntiä 750 käyntiä 2300 käyntiä 360 nuorta 215 osallistujaa 127 lasta 52 lasta 150 osallistujaa 120 oppilasta, 12 tukioppilasta ja luokanvalvojat 17 perhettä 20 päivystyskertaa 740 osallistujaa 130 vanhempaa 6 kpl Paimion kaupungin asukasluku ( ), joista alle 29-vuotiaita Paimion kaupunki on käyttänyt jokaista Paimiossa asuvaa alle 29-vuotiasta nuorta kohti 66,58. Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,4 % ,1 % ulkoiset tuotot ,4 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % ,2 % Toimintakulut ,0 % ,6 % ulkoiset kulut ,5 % ,6 % sisäiset kulut ,7 % ,3 % Toimintakate ,2 % ,4 % SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,7 % ,8 % ulkoiset tuotot ,6 % ,2 % sisäiset tuotot ,2 % ,7 % Toimintakulut ,3 % ,9 % ulkoiset kulut ,9 % ,3 % sisäiset kulut ,8 % ,8 % Toimintakate ,7 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 93

97 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Markku Kylén Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia kaupungin toimesta tapahtuvasta rakentamisesta sekä kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä näihin liittyvistä suunnittelu- ja hankintatehtävistä. TEKNINEN LAUTAKUNTA kokouksia 11 Läsnäolokerrat Pajala Matti, palomestari, eläkeläinen, pj. 11 Silver Jarmo, työnjohtaja, vj. - Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri, vpj 9 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. 2 Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen, j. 10 Tuominen Otto, maanrakennusalan työnt., vj. - Kaarela Outi, lastenhoitaja, j. 5 Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkeläinen, vj. 4 Lindroos Päivi, hoitaja, j. 10 Saloranta Aija, opiskelija, vj. - Lujala Tanja, myyntiedustaja, j. 8 Pirhonen Irja, perushoitaja, emäntä, vj. 1 Mäkelä Timo, yrittäjä, insinööri, j. 8 Ilmasti Heikki, yrittäjyysneuvoja, insinööri, vj. 1 Rautio Rauno, konduktööri, j. 10 Aarnio Pirjo, eläkeläinen, vj. - Suominen Janne, myyntipäällikkö, j. 6 Ylitalo Jouni, erikoismaalari, vj. 4 Ilola Timo, edustaja, kh:n ed. 10 Määttänen Markku, yritysasiamies kh:n varaed. - Hongisto Jukka, hammaslääkäri, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 2 Kylén Markku, tekninen johtaja, esittelijä, sihteeri 11 Violín Eila, kanslisti, pöytäkirjanpitäjä 11 Salo Pekka, yhdyskuntateknikko, as.tunt. 1 Koivukangas Olli, kiinteistöpäällikkö, as.tunt. 5 Määttänen Jarno, nuorisoneuvoston edustaja 1 Lehto Sofi, nuorisoneuvoston varaedustaja - Ekman Eero, maaseutuasiamies 2 Uuttu Mari, siivoustyönjohtaja 3 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 94

98 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Hallinto Markku Kylén Hallinnon tehtävänä on vastata teknisen lautakunnan tehtäväalueen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta sekä osaltaan henkilöstön toimintaedellytysten turvaamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA14 Tot 14 Palvelutason säilyttäminen Asiakaspalvelukysely 0-5 tehdään tehty, 4,1 Vuonna 2014 teknisen toimen hallintoon sisältyivät osatehtävinä teknisen lk:n hallinto, yksityisteiden hallinto ja vesihuoltolaitoksen hallinto. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii yksityistiejaosto. Yksityistieasioita on hoitanut maaseutuasiamies. Yksityistieavustushakemuksia jätettiin vuonna kpl ja ne käsittivät yht. 188 tie-km. Kunnossapitoavustusta myönnettiin keskimäärin 492 /km. Yksityistiejaosto piti 3 kpl tietoimituksia ja tieyksiköt laadittiin viidelle tiekunnalle. Viranhaltijapäätöksiä (tekninen johtaja/ rakennuttajainsinööri) tehtiin vuonna 2014 yht. 25 kpl (47 kpl v. 2013). Tuloja lähinnä sijoituslupapäätöksistä kertyi Vesihuoltolaitoksen hallinnossa on henkilöstö- ja muita hallintomenoja, jotka kaupunki laskuttaa Paimion Vesihuolto Oy:ltä. Kaupunki myy yhtiölle henkilöstöpalvelua seuraavasti: kanslisti 0,5, yhdyskuntateknikko 0,5 ja tekninen johtaja 0,2. Tällä osatehtäväalueella talousarviomenot ylittyivät n , mutta vastaavasti tulotkin ylittyivät saman verran. Jo monen vuoden ajan talousarvioiden laadinnassa noudatettu tiukka menokuri (kustannustason nousua ja kunnossapitomäärien kasvua ei ole täysimääräisesti voitu huomioida) ei salli poikkeuksellisten ja ylimääräisten menoerien sisällyttämistä hyväksyttyyn talousarvioon, vaan ne ja kustannustason todellinen nousu aiheuttavat menojen ylitystä joillakin tehtäväalueilla. Teknisen lautakunnan alaisessa toiminnassa, kuten myös koko teknisellä toimialalla on tapahtunut rakenteellista muutosta 2010-luvulla. Toimialalle on siirtynyt muilta toimialoilta tehtäviä henkilöstöineen. Kun ei huomioida muilta toimialoilta siirtyneitä henkilöitä on teknisen toimialan (ja lautakunnan) vakituinen henkilöstö vähentynyt viidenneksellä. Henkilöstö Tekninen johtaja + kanslisti + yhdyskuntateknikko 0,5 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 95

99 YKSTYISTIEAVUSTUKSET V haettu myönnetty kustannukse t Kunnossapito Parantaminen Kunnossapito Parantaminen Hallinto Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,6 % ,1 % ulkoiset tuotot ,6 % ,9 % sisäiset tuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,0 % ,1 % ulkoiset kulut ,6 % ,9 % sisäiset kulut ,1 % ,7 % Toimintakate ,6 % ,3 % Vesihuoltolaitos Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % ,0 % ulkoiset tuotot ,0 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,0 % ,4 % ulkoiset kulut ,0 % ,6 % sisäiset kulut ,0 % ,0 % Toimintakate ,0 % ,5 % Vuonna 2014 vesihuoltolaitos oli Paimion Vesihuolto Oy:n toimintaa. Asiaan kuuluvat talousarviomuutokset hyväksyttiin helmikuun valtuustossa. Toteutumaan on kirjautunut tuloja, jotka ovat vuoden 2013 toiminnasta syntyneitä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 96

100 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Toiminnalliset tavoitteet Tekninen lautakunta Infrapalvelut Markku Kylén "Liikenneväylät" - osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa tienpitäjänä yhdyskunnan tarvitsemat liikenneväylien ja muiden alueiden kunnossapitopalvelut mahdollisimman hyvätasoisina ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Palvelut järjestetään sekä omana työnä että ostopalveluna. Muut yleiset alueet osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on taata paimiolaisille monimuotoisia, niin henkisesti kuin ruumiillisesti mielihyvää tuottavia viheralueita, jotka muodostuvat puistoista, leikkikentistä, uimarannoista, ulkoliikuntapaikoista, puistometsistä, pelloista ja talousmetsistä. Puistojen ja muiden alueiden ylläpitohoito ja uusien alueiden rakentaminen tehdään kestävän kehityksen periaatteilla kuntalaisten tarpeet huomioiden. Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA 14 TOT 14 Jaksava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta 1. Kehityskeskustelut käydään toteutuma % Yleisten alueiden turvallisuus ja hyvä ympäristökuva Käyttötalousosan keinot: 1. Liikenneväylien kunnossapitolain mukaiset velvoitteet täytetään 2. Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisen hoitotason toteutuminen 3. Leikkikentät turvallisuusmääräysten mukaisia 4. Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen palvelukysely 1-5 toteutuma-% toteutuma-% toteutuma-% 3, , Investointiosan keinot: 1. Huonokuntoiset päällysteet uusitaan 2. Uusien kaava-alueiden liikenneväylien päällystys tonttien rakentumisen mukaan 3. Uuden katuvalaistuksen rakentaminen tonttien rakentumisen mukaan 4. Vanhan katuvalaistuksen saneeraus 5. Vanhojen asuntoalueiden sadevesiviemäröinti 6. Leikkikenttä uudelle asuntoalueelle samanaikaisesti kunnallistekniikan rakentamisen ohella m 2 /vuosi vuosia siitä kun 90% tonteista rakentunut vuosia siitä kun 50 % tonteista rakentunut valopisteitä/a sv-viemäröinti tie-km/a toteutuma Saaren 1. vaihe Jokipuisto Saaren 2. vaihe 250 Ala-Oinila 7000 Saaren pääkadut toteutui toteutui 180 toteutui Käyttötalousosan toteutumisvertailu 97

101 Toimintaa kuvaavia lukuja Tiepituudet km - kaavatiet 66,6 67,3 68,3 68,6 69,0 - kevytväylät 26,4 27,4 28,5 29,1 29,1 - rakennetut polut 1,8 1,8 2,3 2,5 3,1 -muut tiet 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 yhteensä 98,7 100,4 103,0 104,1 105,1 Tievalaistus, km 85,6 87,0 88,2 88,2 90,2 Talvikunnossapito, ko. vuonna päättynyt talvi - liukkaudentorjunta materiaali, t aurauskierroksia Leikkikentät, kpl Uimapaikat, kpl A2-luokan puistoa, ha 24,5 24, ,5 Maisemaniittyjä, ha ,5 5,5 5,5 Puisto-/ taajamametsiä, ha Talousmetsiä, ha Peltoa, ha ,5 34,5 34,5 Toiminta Liikenneväylien ja omien kiinteistöjen pihojen kunnossapito tapahtui kaupungin omalla sekä urakoitsijoiden kalustolla. Katuvalaistuksen kunnossapidosta on yksinomaan huolehtinut urakoitsija. Katuvalojen energiakulutus oli n. 0,78 milj. kwh. Leikkikenttiä, uimapaikkoja ja ulkoliikuntapaikkoja ylläpidettiin edelleen EU-normien mukaisina. Viheralueiden, puistometsien ja leikkikenttien hoito ja kunnossapito on tehty omana työnä. Viheralueiden kesähoidossa työvoiman vähentymisen takia jouduttiin hoitotasoa määrätyillä alueilla laskemaan. Pellot on annettu vuokralle. Metsähakkuut on pääosin tehty urakoitsijoiden toimesta. Kaupunginpuutarhuri suoritti maisematyölupien mukaisia puunkaatokatselmuksia 45 kpl. - Liikenneväylien kunnossapito (sis. tiet ja kevytväylät, ei valaistusta) /km - Tievalaistuksen kokonaiskustannukset / valaistu tie-km - Leikkikenttien kunnossapitomenot 810 /kpl. Henkilöstö Muutaman viime vuoden aikana tehtäväalueen vakituinen henkilöstö on vähentynyt. Vakituista henkilökuntaa viime vuoden lopulla liikenneväylät - osatehtäväalueella 0,5 + 4 ja muut yleiset alueet osatehtäväalueella (ml. ulkoliikuntapaikat) 1 + 3,5. Lisäksi omajohtoisena työnä tehdyissä julkisen käyttöomaisuuden investointihankkeissa on työskennellyt 1 henkilö. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 98

102 Investoinnit Julkisen käyttöomaisuuden investointiohjelman hankkeet toteutettiin Kerholantien valaistusta lukuun ottamatta. Suurimpina hankkeina olivat KHT:n pinnan uusinta, Saaren alueella pääkatujen päällystys ja 2. vaiheen katuvalaistus, Ala-Oinilan alueen hulevesiviemäröinti ja katuvalaistuksen uusiminen sekä Jokipuiston alueella kadunrakennusta, katuvalaistusta ja päällystystä. Lisäksi uusintapäällystettiin Terveyskeskuksentie, jossa myös tien kantavuutta parannettiin. Vanhaa elohopeavalaistusta uusittiin led-valaistukseksi. Paimionjokipuiston parantamishanke saatiin valmiiksi. Hankkeeseen saatiin myös hanketukea Varsin Hyvä ry:ltä. Urheilupuiston alueella ja sen läheisyydessä tehtiin liikennejärjestelyjä. Oinila 4:n alueelle teeteettiin kunnallistekniikan suunnitelmat, kuten myös Puranpojantien kaava-alueelle. Omana työnä, projektityöntekijän toimesta, laadittiin eri katu-, vesihuolto- ja hulevesiviemäröintisuunnitelmia yht. 10 kpl. Julkisen käyttöomaisuuden investointimenot olivat (toteutuma 90,1 %), tulot olivat (toteutuma 84,7 %) ja nettona toteutuma oli (91.9 %). Tulojen alitus johtui kunnallistekniikan maksujen (tontinmyynti) vähenemisestä. Talous Tekninen lautakunta on asettanut vuoden 2014 talousarviossa "Liikenneväylät ja yleiset alueet"- tehtäväalueelle määrärahat: Infrapalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,7 % ,7 % ulkoiset tuotot ,7 % ,7 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,6 % ,7 % ulkoiset kulut ,6 % ,2 % sisäiset kulut ,9 % ,7 % Toimintakate ,0 % ,6 % Tehtäväalueen toimintatuottojen ylitys johtuu pääosin puunmyyntitulojen arvioitua suuremmasta kertymästä (2013 tuloja kirjautunut vuodelle 2014). Menojen alitus johtuu pääosin talvikunnossapitokulujen arvioitua pienemmästä kertymästä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 99

103 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut Olli Koivukangas Kiinteistöt Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on käyttäjiä palvelevien tilojen osoittaminen ja ylläpito, niiden tarkoituksenmukainen käyttötarkoitus ja kokonaistaloudellisuus huomioiden. Palvelut järjestetään omana työnä sekä ostopalveluna. Toiminnalliset tavoitteet Siivous Siivouksen toiminta-ajatuksena on kaupungin eri tilojen siivoaminen, puhtaanapito sekä hygieniasta huolehtiminen omana työnä ja osittain ostopalveluna. Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA14 TOT 14 Tavoite: Kaupungin kiinteistöt ovat kunnossa ja palvelevat käyttäjiä. Keinot: 1) kiinteistöt kuntokartoitetaan kunnostustarpeen kartoittamiseksi. 2) palaverit käyttäjien kanssa 3) siivoustyönmitoitus ajan tasalla (nykyisellä mitoitusohjelmalla) 4) asiakastyytyväisyyskysely 5) investointihankkeiden toteutuminen valmius-%/r-m3 kpl/v valmius-%/h-m2 arvostelu 0-5 % 60 >30 90 ei tehdä ~50 95 Ei tehty 100 Tavoite: Kiinteistöpalvelut toimii taloudellisesti ja tehokkaasti Keinot: 1) pääoma-arvon määrittäminen sisäisen vuokran määrittämiseksi 2) rakennusten korjausvelan määrittäminen valmius-%/r-m3 valmius-%/r-m Tavoite: Jaksava, motivoitunut ja osaava henkilöstö Keinot: 1) Henkilöstöä koulutetaan 2) Kehityskeskustelut käydään vuosittain kurssit/hlö/v toteutuma-% > Käyttötalousosan toteutumisvertailu 100

104 Toimintaa kuvaavia lukuja Rakennuksia (kpl) Rakennuksia (r-m3) Rakennuksia (k-m2) Kaukolämpöön liitetty (kpl/r-m3) 39/ / / / Kaukolämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 47,07 40,6 38,7 36,2 6/ / / / 5898 Öljylämmitys (kpl/r-m3) Öljylämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 43,5 48,5 45,7 60,2 Sähkö (kwh/r-m3/v) 13,29 11,2 19,4 17,4 Vesi (m3/r-m3/v) 0,12 0,11 0,10 0,09 Kiinteistöjen käyttökulut (lämpö+sähkö+vesi) ( /v) Siivottavaa lattiapinta-alaa (h-m2) / 82/ 89/ 95/ Siivousalasta mitoitettu (%/h-m2) Siivousmateriaalikulut ( /m2) 1,04 0,97 1,32 1,51 Siivoustyövoimakulut ( /m2) 22,40 22,78 20,52 19,54 Kiinteistötilavuuksien %-osuudet eri lämmitysmuotojen välillä: Kaukolämpö 79 % 79 % 82 % - Öljylämpö 2 % 2 % 2 % - Sähkö- / puulämpö 8 % 8 % 6 % - Ei lämmitystä 10 % 10 % 10% Toiminta Kiinteistöjen hoidossa sopeudutaan edelleen entistä liikkuvampaan työskentelyyn ja laajempiin toiminta-alueisiin. Saneerauksien ja korjauksien myötä lisääntynyt talotekniikan automaatio edellyttää kiinteistönhoidossa uusien järjestelmien opettelua ja hallintaa. Erityyppisten järjestelmien hallinta siten, että organisaatioista löytyy riittävät resurssit myös erityistilanteissa on todettu haasteelliseksi. Vain osa käytettävissä olevista resursseista voidaan sitouttaa kyseisten ohjelmien pääkäyttäjiksi, koska perinteistä talonmiespalveluakin edelleen tarvitaan. Toisaalta panostus automaation lisäämiseen ja käytönhallintaan tuo kustannussäästöjä ylläpidossa sekä helpottaa tilojen monikäyttöisyyttä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 101

105 Edelleen kiinteistöjen sisäilmaongelmat työllistävät kiinteistönhoitajia, siivoushenkilöstöä sekä kunnossapitoryhmää. Syitä esitettyihin ongelmiin etsitään pääosin omin voimin ja löydetyt epäkohdat pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa käsitellään työterveyshuollon, sekä eri työyhteisöjen edustajien esille tuomia epäkohtia. Sisäilmatyöryhmässä keskustellaan mihin selvityksiin ja toimenpiteisiin kiinteistöpalvelut ryhtyy ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistöpalvelut tekee sovitut selvitykset ja laatii korjaussuunnitelmat seuraavaan sisäilmatyöryhmän kokoukseen, mutta selkeät puutteet korjataan viivytyksettä ja tarvittaessa tilataan erillinen sisäilmatutkimus ilmanlaadun selvittämiseksi. Sisäilmatyöryhmän toimialueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat kaupungin oman henkilökunnan käytössä, joten ulkopuolisille vuokratut toimitilat käsitellään edelleen suoraan vuokranantajan ja vuokralaisen välisissä neuvotteluissa. Kiinteistöjen kuntokartoitusta ja energiatodistusten laadintaa on suoritettu pääasiassa kohteissa joiden saneeraustarve on ollut ajankohtaisin. Kaikkia pienempiäkin korjaushankkeita edeltää korjaustarpeen ja laajuuden määrittäminen huomioiden kustannus- sekä energiatehokkuus. Sijoitus korjaus- ja kunnossapitotöihin heijastuu energiankulutusmenoihin säästöinä. Rakennusten pääoma-arvon sekä korjausvelan määrittämisessä olemme vielä alkutaipaleella. Siivottavat pinta-alat kasvoi vuoden aikana Vistan koulun Alatalon saneeraus- ja muutostyön myötä ~700 h-m2 ja Tapiolan päiväkodin kunnalliseksi siirtymisen johdosta ~900 h-m2. Kevään ja kesän aikana kilpailutettiin kolmen päiväkodin tilahuolto. Syyskuun alusta lukien Tapiolan, Kriivarin sekä Hanhijoen päiväkotien siivouksista vastaa ulkoinen taho. Sopimus on 3-vuotinen. Näin vältyttiin toistaiseksi oman rekrytoinnin järjestämiseltä ja saadaan kokemusta ulkoistamisesta. Tilahuollon sairauspoissaolot hoidetaan omin resurssein kevennytetysti, joten vuokratyövoimaan ei ole tullut tarvetta. Kohteiden mitoituksia ja siivoustarvetta on tarkasteltu kriittisesti kaikissa kohteissa ja näiden mukaan tehty muutoksia siivoustaajuuksiin ja menetelmiin. Entistä taloudellisempia toimintatapoja on kehitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa ja näistä on järjestetty perehdytystä ja opastusta tilahuollon yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Henkilöstövajaus on pitkistä sairauslomista johtuen kasvanut merkittävästi. Siivousmateriaalien hankinta hoidetaan Turun hankintarenkaan, sekä KL- kuntahankintojen kautta. Talousarviovuodelle 2014 otettiin käyttöön kiinteistöpalveluiden sisäiset ylläpitovuokrat. Sisäisen ylläpitovuokran määrittämiseksi kiinteistöpalveluiden henkilöstö kirjaa työtuntinsa toteutumien mukaisesti suoraan oikeille kustannuspaikoille ja ulkoiset laskut jaetaan kustannuspaikoittain jo tiliöintivaiheessa. Hallinnolliset kulut jaetaan edellisten kustannusten suhteessa. Sisäisen pääomavuokran määrittämisessä ei edetty. Kiinteistöpalvelut saavutti talousarvionsa toimintatuottotason, hieman sen ylittäenkin. Ulkoiset tuotot laski 6,8 %:a, ~36.000, mutta on edelleen lähes 0,5 M. Suurimpana muutoksena oli kurssikeskuksen Tuakk:n vuokratilojen supistuminen. Vapautuneita tiloja saatiin vuokrattua edelleen joten ulkoisten tulojen väheneminen jäi maltilliseksi. Sisäiset ylläpitovuokrat kasvoi 1,4 %:a, ~ Henkilöstömenoissa saavutettiin koko tulosalueen osalta ~5%:n säästö. Henkilöstösäästöt saavutettiin talkoovapailla, omana työnä toteutetuilla investointihankkeilla sekä tilahuollon sijaistyöntekijöistä luopumalla. Pitkällä aikavälillä tilahuollosta säästäminen tulee näkymään siivoustasossa ja kulutuspintojen heikkenemisellä joten tilanne on kestämätön. Kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa haetaankin taukoamatta pitkäkestoisia energiatehokkaampia ratkaisuja, esim. keväällä käynnistetty kiinteistöjen energiatehokkuuden tuottavuusselvitys johti neljän kiinteistön tarkempaan tarkasteluun. Kesän ja syksyn aikana laadittujen selvitysten mukaan Kaupungintalo, Vanhainkoti, Kriivarin koulu sekä päiväkoti ovat potentiaalisia säästökohteita. Energiantehokkuushankkeeseen, ESCO-hankkeeseen, on mahdollisuus saada valtion Käyttötalousosan toteutumisvertailu 102

106 energia-avustusta ja kun hanke rahoitetaan toteutuneilla käyttötalouden säästöillä, se ei rasita jo muutenkin tiukkaa investointiohjelmaa. Energiatehokkuushanketta valmistellaan toteutettavaksi kesän 2015 projektina. Henkilöstö Kiinteistöpalveluissa on 7,5 vakinaista kiinteistönhoitajaa sekä yksi iltavahtimestari toimialueenaan Vistan koulu. Kiinteistönhoitajista 5-henkilöä vastaa myös kaupungin virka-ajan ulkopuolisesta kiinteistöpäivystyksestä. Toimintakeskus Apilalta ostetaan kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa. Kiinteistöjen kunnossapitotöissä on 4,7 rakennusammattimiestä. Siivoustoimessa vakinaista henkilöstöä on 25. Tilahuoltajia on 23 joista osa-aikaisina 4, siivoustyönohjaaja sekä siivoustyönjohtaja. Investoinnit Talonrakennuksen investointiohjelman hankkeet toteutettiin. Entinen kansanopiston Alatalo saneerattiin ja muutettiin Vistan koulun 1-2 luokkien opetuskäyttöön soveltuvaksi, Jokelan koulun rakennus 4:n luokka- sekä teknisentyön opetustilat saneerattiin nykyaikaisiksi. Molemmat kohteet otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Keväällä tehtiin vanhainkodilla A- ja B-osien ilmanvaihtojärjestelmiin ilmanjäähdytysjärjestelmä, kaupungintalon kesätauon aikana uusittiin vanhan osan salaojat sekä vedeneristys. Kevään ja kesän aikana saneerattiin Lempilän päiväkodin pyykkihuoltotilat, wc-tilat sekä lepohuoneet, myös rakennukset ikkunat sekä ulko-ovet ja pihan ympäröivä aita uusittiin. Ylimääräisenä hankkeena toteutettiin tilapäisten päiväkotien; Tikankolon, Lepolan sekä Kyysilän jatkolupien sekä Tapiolan päiväkodin toiminnallisten edellytysten toteutus. Vuokratiloissa toiminut Ryhmis Aliisa lakkautettiin ja tilat luovutettiin vuokranantajalle syksyllä. Kaupunginhallituksen toimeksiantona selvitettiin myös Kyysilän entisen koulun muutoskustannukset pysyväksi päiväkodiksi mutta korkeaksi kohonneet kustannusarviot jäädytti hankkeen. Kurssikeskuksella uusittiin paloilmoitinjärjestelmää, kameravalvontaa, lukituksia sekä parannettiin ilmanvaihtojärjestelmää. Marjaniemen leirikeskuksen saunarakennus kuntokartoitettiin ja laadittiin saneerausluonnokset Leader-rahoitusanomuksen liitteeksi, anomus jätetään vuoden 2015 keväällä. Vistan koulun yläkoulun ja kivikoulun saneeraussuunnittelu saatiin valmiiksi, yläkoulun saneeraus alkamassa keväällä Kokonaisuudessaan talonrakennushankkeiden investointimenot olivat (toteutuma 112,4 %). Ylitys (n ) johtui ylimääräisenä hankkeena toteutetusta päiväkotien työt 2014 (n ) ja Vistan koulun peruskorjaushankkeesta (ylitys n ). Vistan koulun hankkeessa Alatalon toteuma ylittyi arvioidusta johtuen lähinnä muutostyön yhteydessä toteutetuista kivikoulun sekä yläkoulun teknisten tilojen muutostöistä ja koko hankkeen suunnittelukustannusten kirjautumisesta vuodelle 2014 (vuonna 2013 aloitetun suunnittelun kustannukset alittuivat ko. vuonna ). Myös Jokelan koulun rak.4:n peruskorjauksen kustannukset ylittyivät, mutta muissa talonrakennushankkeissa kustannukset alittuivat. Talous Tilinpäätöksessä toimintakulut ylittyivät ~1%:a (32,5t ). Vuokramenot kasvoi ~28t, osin johtuen Tuakk:n vapautuneiden tilojen takaisinvuokrauksesta. Säästöä saavutettiin lämmityskuluissa ~13,6 %:a (81t ) ja sähkökuluissa ~8,3%:a (34,5t ). Jätehuollon ja veden kustannukset pysyivät taksakorotuksista huolimatta budjetoidun tasolla. Muutokset ovat osittain seurausta kausivaihteluista, osittain taksojen vaihteluista mutta myös panostuksesta kunnossapitoon. Saavutettujen säästöjen sijoitus ennakoivaan kunnossapito on kannattaa pienessäkin mittakaavassa. Edelleen myös eri viranomaistahojen lakeihin nojaavat korjausmääräykset edellyttävät välittömiä toimenpiteitä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 103

107 Kiinteistöpalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,4 % ,8 % ulkoiset tuotot ,2 % ,2 % sisäiset tuotot ,4 % ,2 % Toimintakulut ,9 % ,0 % ulkoiset kulut ,0 % ,8 % sisäiset kulut ,7 % ,7 % Toimintakate ,5 % ,6 % Poistot kiinteistöistä vuonna 2014 olivat ,50, joka sisältyy sisäisiin ylläpitovuokriin. Poistot eivät näy käyttötalouden sisäisissä kuluissa. TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Talous Valtuusto on asettanut vuoden 2014 talousarviossa tekniselle lautakunnalle seuraavat sitovat määrärahat ja tuloarviot: Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,5 % ,9 % ulkoiset tuotot ,5 % ,4 % sisäiset tuotot ,4 % ,3 % Toimintakulut ,1 % ,7 % ulkoiset kulut ,0 % ,1 % sisäiset kulut ,4 % ,9 % Toimintakate ,1 % ,6 % Poistot kiinteistöistä vuonna 2014 olivat ,50, joka sisältyy sisäisiin ylläpitovuokriin. Poistot eivät näy käyttötalouden sisäisissä kuluissa Tekninen lautakunta on käyttötaloudessaan vuonna 2014 pysynyt erittäin hyvin valtuuston asettamissa tavoitteissa. Investoinnit Investointimenot olivat yht (ta ), ylitystä tapahtui 5,7 % (ilman ta:n ulkopuolista hanketta ylitys 3,9 %). Investointiosan tulot olivat (ta ). Tulojen alitus johtui kunnallistekniikan maksujen arvioitua pienemmästä kertymästä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 104

108 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Juha Suominen Ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on paimiolaisten tarpeiden mukaisesti ja osoitetuilla voimavaroilla taata kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, viihtyisä, virikkeinen, turvallinen, laadukas ja taloudellinen yhdyskunnan elinympäristö ohjaamalla alueiden käyttöä ja rakentamista, harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönhuoltoa ja laatimalla luotettavaa rekisteri- ja paikkatietoaineistoa. Lautakunnan alaisen vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 7, luvulla lautakunnan alainen vakituinen henkilöstö on vähentynyt 23 %. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA kokouksia 11, asioita 117 Läsnäolokerrat Turpeinen Heikki, rehtori pj. 10 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. 1 Kuusela Mervi, hoitaja, vpj. 11 Huhtala Päivi, pääluottamusmies, vj. - Heimo Jarmo, kaupunkisuunnittelujohtaja j 7 Tuominen Markku, projektipäällikkö, vj. 4 Heurlin Eeva, terveydenhoitaja, j. 8 Aho Sini-Päivi, kirjastonhoitaja, vj. 2 Kinnunen Ari, yrittäjä, j. 11 Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, vj. - Kuopila Juha, maanviljelijä, j. 10 Määttänen Markku, yritysasiamies, vj. 1 Murto Sari, aineenopettaja, j. 10 Berg Rauno, toimitusjohtaja, maanmittausteknikko, vj 1 Mäenpää Marja, suurtalousesimies, j. 11 Vuontela Tarja, FM aineen- ja luokanopettaja, vj. - Ristilä Pasi, VM, johtava yrityspalveluasiantuntija, j. 11 Mäkinen Juha, laitosmies, työsuojeluvaltuutettu, vj. - Nurmi Satu, puutarhuri, kh:n ed. 4 Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä, kh:n varaed. 2 Hongisto Jukka, hammaslääkäri, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 1 Suominen Juha, kaavoitusinsinööri, esittelijä 8 Virta Jarmo, rakennustarkastaja, esittelijä 3 Taimen Raija, toimistovirkailija, ptk. pit. 11 Virta Jarmo, rakennustarkastaja, as.tunt. 5 Kylén Markku, rakennuttajainsinööri, as.tunt. 10 Uusimäki Merja-Hannele, apulaisrakennustark., as.tunt. 4 Koponen-Laiho Sinikka, ympäristönsuoj.siht., as.tunt. 11 Lindvall Virpi, mittausteknikko, as.tunt. 2 Suominen Juha, kaavoitusinsinööri, as.tunt. 2 Lehtonen Minna, as.tunt. 1 Rantee Kaisa, as.tunt. 1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 105

109 Kaavoitus Kaavoituksen tehtävänä johtosäännön mukaisesti on maankäytön suunnittelun valmistelutyöt tavoitteenaan kaupungin kehitystä tukeva ja edullinen yhdyskuntarakenne sekä ajan tasalla oleva kaavoitustilanne (ajantasa-asemakaava). Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus ohjaavat kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Vistan osayleiskaavaa koskien Turun hallinto-oikeus antoi päätöksensä huhtikuussa. Turun hallinto-oikeuden päätöksellä Dnro 14/0102/1 kaupunginvaltuuston seututeiden 110 ja 181 risteyksen ympäristöön osoittamien P-1 ja TP-1 alueiden osalta sekä Hellbergin ja Hossilantien päässä olevan AP/res/sy alueen osalta Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen sekä myös niiden rakennussuojelukohteiden osalta, jotka Maakuntamuseon lausunnon mukaan ovat puuttuneet tuolloin nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta ja joiden suojelusta kuultiin niiden omistajia. Kaupunki valitti päätöksestä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Kaavasta jätettiin valituksia. Ympäristölautakunnan toiminta asemakaavoituksen osalta kuluneen vuoden aikana keskittyi omana työnä tehtyihin Juliuksentien asuinalueen ja Apilatien yritystontin päivittämisiin. Lisäksi viime vuonna valmistui yksityisessä omistuksessa oleva Hanhijoen omakotialueen kaava konsultin laatimana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Apilatie 10 asemakaavan muutoksen huhtikuussa, Hanhijoen asemakaavan muutoksen lokakuussa sekä Juliuksentien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen joulukuussa. Eri käsittelyvaiheissa joulukuussa 2014 oli seuraavat kaavat: Kisatien asemakaavan muutos (ehdotus ollut nähtävillä), Puranpojantien asemakaavan muutos (ehdotus ollut nähtävillä), Naskarlan asemakaavan muutos (luonnos ollut nähtävillä), Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos (luonnos ollut nähtävillä), Lenkkitien asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Yrittäjäntien asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Koivulinnan asemakaavan muutos (kaavoituspäätös), Kisatien, Naskarlan, Lenkkitien ja Yrittäjäntien asemakaavan muutokset tehdään kaupungin omana työnä. Jatkossakin pyritään asemakaavoitusta ja asemakaavan muutoksia tekemään kaupungin omana työnä. Kaupunki myi vuoden 2014 aikana yhteensä 10 omakotitonttia ja viisi yritystonttia. Vistan osayleiskaavassa kaupungin omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta asumiseen tarkoitettua aluetta oli 46 ha ja työpaikka-aluetta 7 ha sekä keskustatoimintojen aluetta 3 ha. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 106

110 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA14 TA14 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö 1. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v 2 2 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 4 4,5 2. Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kaupungin ja viranomaisten väliset palaverit 2. Kaupungin sisäiset kaavoituspalaverit kpl/v kpl/v Kaavoituskatsaus laaditaan laadittu Monipuolinen asuintonttitarjonta kysyntää vastaavasti 1. Kaupungin tonttivaranto (myyntivalmiit) 2. Kaupungin tonttivaranto (kunnallistekniikka puuttuu) kpl/v kpl/v Paikkatieto Paikkatietopalveluiden tehtävänä on ylläpitää ja vastata kaupungin maastomittaus- ja paikkatietopalveluista sekä tuottaa luotettavaa paikka- ja rekisteritietoa päätöksentekoa varten. Paikkatietopalvelut hoitaa kaupungin maaomaisuuden lainhuudatuksen ja paikkatiedollisen ylläpidon sekä vastaa asemakaava-alueilla kaupungin kiinteistöjen lohkomishakemuksista ja maastotöistä. Paikkatietopalveluissa ylläpidetään rakennus-, kiinteistö- ja osoiterekisteriä. Sopimus rhrekisterinpidosta VRK:n kanssa tehtiin kesällä Mittausteknikko on vastannut rakennuspaikan merkinnöistä ja mittaustehtävistä kaupungin hankkeissa. Rakennuspaikan merkintöjä oli 55 kappaletta. Kunnallistekniikan työmailla mittaustehtäviä oli Wattitiellä, Sirkkelikujalla, Sahurintiellä, Ala-Oinilassa, Rauta-alhontiellä, Kohisevantiellä ja Saaren alueella. Muurassuontien ja Ampeeritien yritystonttien lohkomismaastotyöt on tehty omana työnä määräalan myynnin jälkeen. Pohjakarttaa on päivitetty omana työnä Juliuksentien, Kisatien ja Puranpojantien kaava-alueilla. Johto- ja pohjakarttaa kartoitti osa-aikaisesti kartoittajaharjoittelija. Yleisten alueiden haltuunottoja rekisteröitiin neljä kappaletta, jotka olivat laajoja ja kaksi niistä jo pari vuotta vireillä olleita. Mittausteknikko toimii kaupanvahvistajana, josta tuloutus paikkatietoon. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 107

111 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA14 toteuma TA14 Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu ajantasainen ja informatiivinen toimintaympäristö 1. Hinnaston ja lomakkeiden pitäminen ajan tasalla päivitys päivitys päivitetty 2. Pohjakartan täydennys ja päivitys alue/v Yleisten alueiden lohkominen alue/v 2 4 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 3 7,5 2. Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Lähikuntien mittaushenkilöiden väliset palaverit kpl/v 2 3 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan osatehtäväalueen tehtävänä on johtosäännön mukaisesti valvoa rakennustoimintaa kaupungissa sen mukaan kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa tai muutoin on säädetty ja määrätty. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan taata yleinen turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys, ympäristönsuojelu ja asuinympäristön laatutekijät sekä huolehtia kaavoituksella määrättyjen asioiden toteutumisesta asianmukaisesti ja kenenkään etua loukkaamatta. Tavoitteiden saavuttamiseksi ovat apuna mm. rakennusjärjestys ja rakentamisohjeet sekä ohjaus ja neuvota. Toimintavuonna lautakunta on käsitellyt ja myöntänyt 1 poikkeamislupaa ja 4 suunnittelutarveratkaisua. Tarkastajat ovat myöntäneet yhteensä 133 rakennus- tai toimenpidelupaa ja ilmoituksen mukaisia hankkeita on hyväksytty 67 kpl. Jatkoaikapäätöksiä on tehty 45 kpl ja pidetty maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaisia puidenkaato- ja maankaivuukatselmuksia 21 kpl. Rakennusten purkuilmoituksia on käsitelty 6 kpl. Rakentamiseen liittyviä katselmuksia on tehty 967 kpl ja maa-ainesten ottoon liittyviä 5 kpl. Lisäksi on suoritettu rakenne- ja LVI-piirustusten tarkastukset sekä rakennus-, kvv- ja ilmastointitöiden vastaavien työnjohtajien hyväksynnät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vammaislain mukaisia katselmuksia 24 kpl. Korjausavustusten mukaisia katselmuksia 8 kpl. Maankäyttö ja rakennuslain edellyttämiä aloituskokouksia on pidetty 42 kpl. Haja-asutusalueelle nimetty uusia teitä 4 kpl. Vuonna 2013 käsiteltiin 189 rakennus- ja toimenpidelupaa ja lupaa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 108

112 Keskeneräisten ja aloittamattomien hankkeiden määrä oli vuoden vaihteessa 440 kpl (käyttöönottovaihe). Vuonna 2014 valmistuneet asunnot: Omakotitalot Paritalot, asunnot Kerrostaloasunnot 25 kpl 4 kpl - kpl Yhteensä 29 kpl ===================== Tavoite Mittari Tunnusluku TA14 TA14 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö 1. Rakennusluvan käsittelyaika vko/lupa Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan säännöllisesti tarkistettu tarkistettu tarkistettu 4. Keskeneräiset rakennushankkeet kpl/v Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit kpl/v 2 - Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelutoimen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä, valvomalla luvanvaraisia toimintoja ja jakamalla tietoa asukkaille. Vuoden 2013 alusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä on hoitanut ympäristölautakunta. Lautakunta käsitteli 6 ympäristölupahakemusta, joista viisi myönnettiin ja yksi hylättiin. Lautakunta käsitteli erilaisia ilmoituksia (mm. rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään) 14 kpl sekä kaksi anomuksen poiketa kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä. Lautakunta antoi 4 lausuntoa erilaisissa ympäristönsuojelun alaan liittyvissä asioissa (mm. aluehallintovirastolle ja hallinto-oikeudelle). Lisäksi tehtiin yksi esitutkintapyyntö jätehuoltoon liittyvässä asiassa. ELY-keskus hyväksyi maaliskuussa lautakunnan valmisteleman anomuksen neljän II-luokan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesialueluokituksesta, mikä helpottaa mm. jätevesien käsittelyä haja-alueella. Lautakunnan valmistelema ja ELY-keskuksen vahvistama maastoliikennelain mukainen moottoriajoneuvolla ajon kieltäminen Saari-Nummensuon I-luokan pohjavesialueella tuli voimaan kesäkuussa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 109

113 Pintavesien tarkkailua jatkettiin Paimionjoen ja lahden osalta konsultin toimesta. Muuhun ympäristön tilan seurantaan resurssit eivät riittäneet. Yhteistyö Valonian (V-S kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) kanssa jatkui jätevesineuvontahankkeen merkeissä. Asukkaita ohjattiin ottamaan yhteyttä Valonian jätevesiasiantuntijoihin haja-asutusalueen jätevesikysymyksissä. Lisäksi Paimiossa toteutettiin kesällä yhdessä Valonian kanssa tiedotus- ja selvityspyyntökampanja haja-alueen jätevesiremonttivelvollisille, joille lähetettiin noin 600 kirjettä kyselylomakkeineen. Myös jätevesiosuuskuntien vahvistetuilla toiminta-alueilla sijaitsevat yhteiseen viemäriin liittymättömät kiinteistöt noin 160 kpl saivat kyselyn ja kehotuksen hakea tarvittaessa liittämisestä vapauttamista. Vastausten ja vapautushakemusten käsittely jatkuu edelleen. Kuntalaisten luonto- ja ympäristötietoisuutta heräteltiin perinteisellä linnunpönttöjen rakennustapahtumalla, joka järjestettiin keväällä yhteistyössä toimintakeskus Apilan kanssa. Elokuussa Valonia järjesti Karhunojalla kaikille avoimet purokunnostustalkoot taimenkannan ja nahkiaisten elinympäristön kohentamiseksi. Syksyllä Valonia ja ympäristötoimi järjestivät Paimiossa puulämmitysillan omakotiasukkaille, joita saapui tilaisuuteen Paimiosalin täydeltä. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA14 TA14 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja terveellinen elämänympäristö 1. Ympäristölupien ja ilmoitusten joutuisa käsittely käsittelyaika/lupa 2-3 kk 3-5 kk 2. Lupien valvonnan tehostaminen kpl /vuosi luvitetut 50 % 3. Osallistuminen Valonian jätevesineuvontapalveluun osallistum. osallistutaan osallistuttu Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 2 3 Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit ympäristönsuojelutehtävissä kpl/v Internet-sivujen päivitys ja tiedottaminen tarvitt. tarvitt. tarvitt. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,1 % ,7 % ulkoiset tuotot ,2 % ,8 % sisäiset tuotot ,7 % ,2 % Toimintakulut ,8 % ,6 % ulkoiset kulut ,5 % ,4 % sisäiset kulut ,4 % ,2 % Toimintakate ,0 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 110

114 2.2. Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Vuoden 2014 käyttötalouden toteutuminen tehtävittäin mukaan lukien sisäiset erät Toimielin/tehtävä 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Toimintatuotot , ,00 108,5 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,42 84,9 % ,3 % Toimintakate , ,42 0,0 % ,2 % 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,60 110,3 % ,6 % Toimintakate , ,60 110,3 % ,6 % 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot , ,9 % ,4 % Toimintakulut , ,6 % ,3 % Toimintakate , ,8 % ,7 % 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot , ,8 % ,9 % Toimintakulut , ,6 % ,0 % Toimintakate , ,9 % ,1 % 12 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,9 % ,9 % Toimintakulut , ,5 % ,7 % Toimintakate , ,2 % ,6 % 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot ,84 350,16 99,2 % ,7 % Toimintakulut , ,95 101,5 % ,3 % Toimintakate , ,11 101,8 % ,3 % 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot , ,79 124,8 % ,7 % Toimintakulut , ,35 101,1 % ,9 % Toimintakate , ,44 98,6 % ,1 % 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot , ,04 87,7 % ,9 % Toimintakulut , ,89 97,4 % ,1 % Toimintakate , ,85 99,7 % ,1 % 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,37 100,0 % ,2 % Toimintakate , ,37 100,0 % ,2 % 16 SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut , ,96 99,8 % ,3 % Toimintakate , ,55 99,7 % ,5 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 111

115 Toimielin/tehtävä Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot , ,95 50,5 % ,2 % Toimintakulut , ,63 93,5 % ,9 % Toimintakate , ,68 97,4 % ,5 % 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot , ,04 93,3 % ,4 % Toimintakulut , ,44 98,0 % ,2 % Toimintakate , ,40 98,7 % ,8 % 34 PERUSKOULUT Toimintatuotot , ,54 126,6 % ,6 % Toimintakulut , ,78 97,6 % ,7 % Toimintakate , ,32 95,5 % ,2 % 36 LUKIO Toimintatuotot , ,02 586,8 % ,6 % Toimintakulut , ,07 94,1 % ,1 % Toimintakate , ,09 93,3 % ,3 % 38 RUOKAPALVELUT Toimintatuotot , ,33 104,8 % ,8 % Toimintakulut , ,10 105,5 % ,9 % Toimintakate , ,77 335,0 % ,1 % 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,90 106,0 % ,3 % Toimintakulut , ,82 98,2 % ,3 % Toimintakate , ,72 96,5 % 487 3,2 % 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot , ,95 106,7 % ,8 % Toimintakulut , ,46 101,3 % ,9 % Toimintakate , ,49 99,7 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 112

116 Toimielin/tehtävä Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos- % 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot , ,00 142,6 % ,1 % Toimintakulut , ,27 114,0 % ,1 % Toimintakate , ,27 104,6 % ,3 % 46 VESIHUOLTOLAITOS Toimintatuotot ,60-14,60 0,0 % ,0 % Toimintakulut , ,05 0,0 % ,4 % Toimintakate , ,65 0,0 % ,5 % 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot , ,59 148,7 % ,7 % Toimintakulut , ,40 96,6 % ,7 % Toimintakate , ,99 91,0 % ,6 % 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot , ,82 100,4 % ,8 % Toimintakulut , ,29 100,9 % ,0 % Toimintakate , ,47 97,5 % ,6 % 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,01 102,5 % ,9 % Toimintakulut , ,89 98,1 % ,7 % Toimintakate , ,90 68,1 % ,6 % 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot , ,37 88,1 % ,7 % Toimintakulut , ,15 94,8 % ,6 % Toimintakate , ,78 97,0 % ,9 % 29 ALUEPELASTUSPALVELU Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,97 97,9 % ,4 % Toimintakate , ,97 97,9 % ,4 % KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,64 101,6 % ,3 % Toimintakulut , ,50 100,1 % ,8 % Toimintakate , ,14 99,7 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 113

117 2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Toimielin/tehtävä Toimintatuotot Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2013 Tot. 2014/ Tot muutos-% Myyntituotot , ,67 106,8 % ,2 % Maksutuotot , ,03 91,7 % ,2 % Tuet ja avustukset , ,28 128,8 % ,7 % Muut toimintatuotot , ,28 96,4 % ,3 % Toimintakulut , ,64 101,6 % ,4 % Henkilöstökulut , ,01 99,7 % ,4 % Palvelujen ostot , ,12 100,7 % ,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,34 98,1 % ,2 % Avustukset muille , ,27 94,6 % ,0 % Muut toimintakulut , ,00 104,8 % ,0 % , ,50 100,1 % ,7 % Toimintakate , ,14 99,7 % ,9 % Verotulot , ,87 96,6 % ,8 % Valtionosuudet , ,00 99,6 % ,0 % Käyttökate , ,73-959,9 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,32 95,4 % ,4 % Muut rahoitustuotot , ,46 71,9 % ,3 % Korvaus peruspääomasta taseyksiköltä ,00 0,00 0,0 % ,0 % Korkokulut , ,59 87,5 % ,0 % Muut rahoituskulut , ,62 79,2 % ,5 % Vuosikate , , ,3 % ,4 % Poistot käyttöomaisuudesta , ,86 91,6 % ,4 % Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,00 0,00 0,0 % ,0 % Satunnaiset kulut ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden tulos , ,44 164,4 % ,9 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,27 93,4 % ,0 % Varausten lisäys (-) ta vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden yli-/alij , ,71 168,2 % ,5 % Tilinpäätöslaskelmat 114

118 Verotulojen erittely vuonna 2014 Alkuperäinen TA TA muutosten Toteuma Poikkeama Tot-% talousarvio muutokset jälkeen Tulovero , ,84 96,4 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,00 92,6 Kiinteistövero , ,97 104,1 Yhteensä , ,87 96,6 Tulovero- % Verotettava ansiotulo (1000 ) Muutos % Vakituinen asuinrakennus Kiinteistövero% Muu kuin vakituinen asuinrakennus Yleinen kiinteistövero% Rakentamaton tontti** Verovuosi , ,4 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,4 % 0,22 0,82 0,50 0 Verovuosi , ,2 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,6 % 0,35 0,95 0,80 0 Verovuosi , ,9 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,2 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi 2014* 20, ,6 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi 2015* 20, ,5 % 0,37 1,00 1,00 3,00 * arvio/ennuste ** erikseen määrätty, muulloin verotettu yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan Valtionosuudet vuonna 2014 Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % talousarvio muutokset jälkeen Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ml. tasaukset , ,00 99,3 Opetus- ja kultturitoimen muut valtionosuudet , ,00 96,5 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ,00 0,00 0,0 Yhteensä , ,00 99,6 Tilinpäätöslaskelmat 115

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2015 1 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2015... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2013 1 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2013... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot