T I L I N P Ä ÄT Ö S

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 1

3 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista... toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Paimion kaupungin taloudenpitoa on pitkään haitannut vakava epätasapaino tulojen ja menojen välillä niin, että kaupungin menot toistuvasti ovat tuloja suuremmat. Tätä kuvaavat hyvin viimeiset kaksi tilinpäätöksen alijäämää, eli noin 2,8 milj. vuonna 2014 ja nyt sitten lohduttomankin isolta tuntuva noin 3,5 milj. :n alijäämä viime vuodelta. Vaikka edellä kerrotaan vain kahden viimeisen vuoden alijäämät on todettava, että alijäämäisten tilinpäätösten kierre on vaivannut kaupungin taloutta jo pitempään. Me olemme Paimiossa tehneet paljon taloutemme eteen; on päätetty verojen korotuksista, hankittu lisää muita tuloja, muokattu tasetta, lomautettu henkilökuntaa, säästetty, tehostettu toimintaa ja saatukin sitä yhä taloudellisemmaksi jne. Lisäksi viime vuonna laadittiin talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla talous on tarkoitus oikaista vuoden 2017 loppuun mennessä. Talouden oikaiseminen ja alijäämistä irti pääseminen on kerta toisensa jälkeen osoittautunut kaikesta edellä mainitusta huolimatta liian vaativaksi tehtäväksi. Pitkään kestäneen taantuman ja siitä seuranneen julkisen talouden rahoituskriisin vuoksi emme voi jäädä odottamaan apua valtiovallan toimista tai uskoa tulevan talouskasvun kaiken muuttavaan voimaan. Meidän on määrätietoisesti jatkettava talouden tasapainottamisen tiellä samalla ymmärtäen, että edessä ei ole helppoja ratkaisuja. Jokaisella ratkaisulla on kohteensa, jotka eivät vaikutuksia ymmärrä ja halua sietää; siksi niistä päättäminen tulee olemaan yhä vaikeampaa. Epäilemättä päättäjät ovat tämän hyvin havainneet. Vaihtoehtomme ei kuitenkaan ole jättää tekemättä vaan pikemminkin se, että asioistamme ryhdytään päättämään Paimion ulkopuolella. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ministeriön määräämä erityinen kuntajakoselvitys tehtiin käytännössä vuoden 2014 aikana. Ministeriön nimeäminä kuntajakoselvittäjinä toimivat Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen. Kuntajakoselvittäjät jättivät loppuraportin ja antoivat esityksensä, jonka mukaan mm perustetaan uusi Turun kaupunki, johon yhdistyvät nykyiset Turun, Kaarinan ja Raision kaupungit sekä Liedon ja Ruskon kunnat. Em. kunnat käsittelivät kuntajakoselvittäjien esityksen vuoden 2015 alkupuolella, eikä uutta Turkua tämän esityksen perusteella synny. Paimion kaupungin osalta kuntajakoselvittäjät totesivat, että osallistumalla tehtyyn Turun kaupunkiseudun kuntajakoselvitykseen on Paimio täyttänyt kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden. Paimion kaupunginvaltuusto totesi edellä olevan sekä katsoi kuntajakoselvityksen päättyneeksi. Kuntauudistuksen rinnalla on valmisteltu valtioneuvoston käynnistämää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Hanketta valmisteltiin eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden puheenjohtajien keväällä 2014 sopimalta pohjalta. Paimion kaupunki antoi hankkeesta pyydetyt lausunnot , ja Hankkeen kannalta keskeinen järjestämislakiesitys kaatui eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin maaliskuussa Uudistuksen toteuttaminen siirtyi siten eduskuntavaaleissa 2015 valitulle uudelle eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Marraskuussa 2015 hallituskriisin uhatessa syntyi linjaus, jonka mukaan maahan perustetaan 18 maakuntiin perustuvaa itsehallinnollista aluetta ja 15 sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavaa aluetta. Siis kolme maakunnallista itsehallintoaluetta joutuu järjestämään sote-palvelunsa yhdessä jonkin naapurimaakunnan kanssa. Sote-palveluiden lisäksi maakunnille kaavaillaan siirrettä- 2

6 vän nykyiset maakuntaliittojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä kunnilta ainakin pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Ratkaistavana on monia vaikeita kysymyksiä liittyen sote-palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen sekä rajanvetoihin kuntiin jäävien palveluiden välillä, maakunnallisesti tuotettavien palveluiden rahoitukseen, kuntiin jäävien tehtävien rahoitukseen, kuntien sote-omaisuuden käyttöön ja mahdolliseen siirtämiseen, kuntalaisten valinnanvapauden lisäämiseen jne. On pakko todeta, että on vaikea uskoa kaiken tarvittavan lainsäädännön ja muiden muutosten valmistuvan niin, että uudet alueet ja sote- ym. palvelut alkavat Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain, joka tuli voimaan Monilta osin kuntalain uudet säännökset astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen seuraavan valtuustokauden alusta Normien ja palveluvelvoitteiden karsimisella on valtion taholta lupailtu kunnille miljardiluokkaa olevia säästöjä vuoteen 2017 mennessä. Nykyinen valtioneuvosto on saanut myös tuloksia aikaan, mutta valitettavasti tätä kirjoitettaessa vasta noin 400 milj. :n edestä, joten tekemistä vielä riittää. Myönteisenä on myös todettava se, että asenne lainsäädännön uudistamisessa on muuttunut, eikä uusia normeja ja palveluvelvoitteita ole tullut entisellä tavalla. Kuntakenttä on siten kokonaisuudessaan ollut hyvin suurten muutosten kohteena viime vuosien aikana ja on sitä edelleen tulevina vuosina. Monilta osin nämä muutokset ja niiden vaikutus Paimioon on vaikeasti ennakoitavissa. Poimintoja vuodelta 2015 Kaupungin elinkeinoelämän puolelta on valitettavasti mainittava pitkät perinteet tosin toisella nimellä omaavan GAV Groupin konkurssi ja sen myötä toiminnan loppuminen Paimion tehtaalla, minkä myötä yli 30 henkilöä menetti työpaikan. Toinen ikävä asia oli Mesera-yhtiöiden ajautuminen vaikeuksiin ja sen myötä toiminnan merkittävä supistuminen sekä joidenkin yritysryppääseen kuuluvien yhtiöiden ajautuminen konkurssiin. Erityisen myönteisenä asiana on tuotava esille MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiön asettuminen Paimion parantolan tiloihin ja toiminnan aloittaminen siellä. Sen myötä kaupunkiin siirtyi 94 uutta työpaikkaa ja lisäksi säätiö käyttää paimiolaisen elinkeinoelämän palveluita hyväkseen. Toinen iso myönteinen asia on V-S erityishuoltopiirin käynnistämä uusien toimitilojen rakentaminen. Kaupunki myi viime vuonna 3 yritystonttia. Työttömyys oli nousussa ja työttömyysaste oli vuoden lopussa 9,3 %. Kaupungin toteutuneet nettoinvestoinnit viime vuonna olivat noin 5,8 milj., eli kaupungin taloudelliseen tilanteeseen nähden poikkeuksellisen korkeat. Merkittävin investointi oli Vistan koulukeskuksen saneeraus n. 4,3 milj.. Muut talonrakennushankkeet olivat n ja julkisen käyttöomaisuuden hankkeet n Lähivuosina investointiohjelman keskeisin hanke on Vistan koulukeskuksen eri rakennusten saneeraus. Kaupunki luovutti viime vuonna yhden rivitalotontin Vähäniituntieltä sekä yhteensä 8 ao-tonttia, joista vuokraamalla 5 ja myymällä 3. Vuoden aikana valmistui yhteensä 25 omakotitaloa ja 4 asuntoa paritaloihin. Vuonna 2015 Paimion väkiluku väheni 10 henkilöllä ja oli vuoden lopussa Lopuksi Lausun vuoden 2015 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullisten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Jari Jussinmäki 3

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 7 lautakuntaa, 10 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. 4

8 5

9 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kukin toimialajohtaja vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle toimialalle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa noin 70 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 6

10 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 6 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 6 I varapuheenjohtaja: Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 5 II varapuheenjohtaja: Lahti Tapani asiantuntija, herastuomari SDP 6 III varapuheenjohtaja Laakso Pasi (ero alk.) yrittäjä (PS) ero puolueesta 8.6.alkaen Jäsenet: Alander Eira konttorinjohtaja, eläkeläinen Kesk. 6 Aro Pekka maanviljelijä Kok. 6 Erälinna Leena yritysasiamies, maatalousyrittäjä Kesk. 5 Heino Sini osastonhoitaja, TtM Vihr. 6 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 5 Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 5 Ilola Timo edustaja Kok. 6 Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 6 Kallio Markus (11.6. alkaen) rengasmyyjä, asentaja SDP 3 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 6 Kuusela Mervi hoitaja SDP 6 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 3 Lindroos Päivi hoitaja Kok. 4 Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP 6 Mäkinen Carita (ero alk.) KTM, myynti- ja markkinointipäällikkö SDP - Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 5 Nieminen Tomi pääluottamusmies, kokooja Vas. 5 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 4 Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. 6 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 6 Rannikko Sari sairaanhoitaja SDP 4 Rautio Rauno konduktööri, luottamusmies Vas. 6 Salminen Toni sähköisen tiedonsiirron konsultti Kok. 6 Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 5 Suominen Janne myyntipäällikkö KD 3 Toivonen Jarmo KM, opettaja PS 6 Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 2 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 6 Uusitalo Joona opiskelija Kesk. 5 Valkonen Ville KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Kok. 5 Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 6 Vuontela Tarja rehtori Kesk

11 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno toimitusjohtaja, maanmittausteknikko Kok. 3 Jalonen Kimmo lähihoitaja KD 3 Kakkonen Jorma diakoni, eläkeläinen KD 1 Kallio Markus rengasmyyjä, asentaja SDP 1 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 2 Lindberg Mikko maatilayrittäjä, agronomi Kesk. 4 Murto Sari aineenopettaja Kok. 2 Mäkelä Matti laatupäällikkö PS 2 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 1 Pärssinen Jouni kaupunginjohtaja emeritus, HTM Kesk. 1 Päätalo Seppo eläkeläinen Vihr. 4 Pöri Pasi Senior Desingner Kesk. 2 Ristilä Pasi valtiot.maist., johtava yrityspalvelu- SDP 1 asiantuntija Salo Tapani varastonhoitaja SDP 3 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 1 Kylén Markku tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri 5 Talka Jukka sivistysjohtaja 1 Valindas Merja sosiaali- ja terveysjohtaja 1 Sihteeri: Hölsö Jaana hallintojohtaja 6 Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 6 Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua, Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Vasemmistoliitto 2 valtuutettua, Vihreä liitto 2 valtuutettua ja Perussuomalaiset 2 valtuutettua. 8

12 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2015 mm. seuraavat asiat: Hyväksyttiin Kisatien asemakaavan muutos - Vahvistettiin Juliuksentien ja Ketokujan omakotitonttien luovutusehdot Hyväksyttiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä sisäistä ohjausta ja riskienvalvontaa koskevat hallintosääntömuutokset - Todettiin Varsinais-Suomen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys päättyneeksi. Paimion kaupunki on täyttänyt kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden, eivätkä kuntajakoselvittäjät esittäneet Paimion yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella Hyväksyttiin Naskarlan, Lenkkitien ja Yrittäjäntien maankäyttösopimukset - Myytiin Paimion Palvelukeskussäätiölle n m 2 :n suuruinen määräala rivitalotontista 1, Kiusalan kylän Koskelan asemakaava-alueen korttelista 606 V-S erityishuoltopiirin Koskelan ryhmäkodin rakentamiseen - Hyväksyttiin Naskarlan asemakaavan muutos Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Hyväksyttiin Lenkkitien ja Yrittäjäntien asemakaavan muutokset - Hyväksyttiin Puranpojantien maankäyttösopimus Hyväksyttiin Puranpojantien asemakaavan muutos Hyväksyttiin Kiirulanpuiston maankäyttösopimus - Vahvistettiin vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 20,75 % - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Hyväksyttiin Meijeritien asemakaava-alueelta myytävän tontin kaupan esisopimus - Hyväksyttiin sopimukset Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä ja pakolaisten vastaanottamisesta - Hyväksyttiin vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 9

13 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2015: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Paasonen Jaana, aluetyöntekijä Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, eläkeläinen Laakso Sanna, lähihoitaja Toivonen Jarmo, opettaja Lehto Olli, opettaja Pöri Pasi, Senior Designer Salminen Hannu, toimitusjohtaja, eläkeläinen Oinas Inkeri, sairaanhoitaja, eläkeläinen Ruohonen Marjaleena, kuluttajaoikeusneuvoja Rannikko Sari, sairaanhoitaja Tuomasjukka Saska, toimitusjohtaja, FT Heino Sini, osastonhoitaja, TtM Vuontela Tarja, rehtori Järvelä Heli, markkinointi- ja viestintäjohtaja puheenjohtaja varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja, eläkeläinen Kylén Päivi, KM, päiväkodin johtaja Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Jätinvuori Marita, opettaja Uuttu Hilkka, osastonsihteeri Lujala Tanja, myyntiedustaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Huhtala Päivi, pääluottamusmies Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkeläinen Vuontela Tarja, rehtori Alander Eira, konttorinjohtaja, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Rannikko Sari, sairaanhoitaja jäsen Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri varajäsen 10

14 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Alander Eira, konttorinjohtaja, eläkeläinen Hallisto Reijo, tullitarkastaja Nurmi Janne, kirkkoherra Kuusela Mervi, lähihoitaja Paasonen Jaana, aluetyöntekijä Lindroos Päivi, hoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Mäkinen Carita, myynti- ja markkinointipäällikkö Virta Timo, laskujen käsittelijä Nurmi Satu, puutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä jäsen (ero , ei tarvetta valita uutta) varajäsen jäsen varajäsen Valkonen Ville, KTK, eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri jäsen Turpeinen Heikki, rehtori varajäsen Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Turpeinen Marja, rehtori, vapaa-aikatoimen johtaja Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Toivola Kirsi, maatalousyrittäjä Lahti Tapani, asiantuntija, herastuomari Kylén Päivi, KM, päiväkodin johtaja Nuotio Minna, laskentapäällikkö Lehtonen Pekka jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen vuoden 2015 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna lievästi positiivinen. Kolmen negatiivisen vuoden jälkeen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 %. Vuoden 2016 alussa laaditut talousennusteet arvioivat vuosien bruttokansatuotteen kasvun olevan 1,2 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä oli vuoden 2015 aikana keskimäärin , joka oli vähemmän kuin Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli 2014 keskimäärin 66,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 67,4 %. Vuoden 2015 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 9,4 %, kun vuotta aiemmin oli 8,7 %. Joulukuussa työttömyysaste oli 9,2 %. Miesten työttömyysaste oli 9,5 ja naisten 8,8 % vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 19,2 %, mikä on 0,5 %-yksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,2 %, kun se vuonna 2014 oli 1,0 % ja ,5 %. Inflaation painumiseen negatiiviseksi vaikutti muun muassa asuntolainojen keskikorkojen ja polttonesteiden kuluttajahintojen halpeneminen vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2016 helmikuussa inflaatio oli -0,1 %. Myös vuoden 2016 inflaation arvioidaan pysyvän hyvin alhaisena, noin 0,5 prosentissa, mutta vuonna 2017 sen arvioidaan nousevan yli yhden prosentin. Kotitalouksien reaalitulot kääntyivät hienoiseen kasvuun: nimellisesti yhden prosentin vuonna 2015, mutta reaalisesti vain 0,6 %. Kahtena edellisenä vuotena reaalitulot ovat alentuneet (vuoden 2014 vastaavat luvut: +0,4 ja -1,1). Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 0,8 % ja sosiaalietuudet 3,2 %. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni samaan aikaan. Sosiaalietuuksiakasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot sen sijaan supistuivat 0,1 %. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja 12

16 pakolliset maksut kasvoivat 2,1. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 %, mutta investoinnit, lähinnä asuntoihin, supistuivat 0,8. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli kääntyi niukasti negatiiviseksi 2015,-0,1 %:iin. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2015 lopussa 124,9 prosenttia, eli 3,3 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Korkotaso pysyi vuoden 2015 aikana historiallisen alhaisena. Sekä lyhyet että pitkät korot olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla ja reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo viisi vuotta. EKP:n ohjauskorko oli syyskuusta 2014 maaliskuuhun ,05 %. Maaliskuun puolessa korko laskettiin 0%:iin. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat olivat joitakin vuosia hyvin eriytyneet: kriisimaissa korot ovat monta %-yksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Nyttemmin tilanne on hieman tasaantunut. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 %, ,507 %, ,947 %, ,542 %, ,556 %, ,325 % ja ,06 %, mutta on laski helmikuussa 2016 negatiiviseksi. Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät ja lainakanta jatkoi kasvuaan vuoden 2015 aikana. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet heikkenivät lähes viidenneksen (19,4 %) ja 11 kuntaa arvio vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on 15,2 mrd. euroa. Lainakannan kasvu hidastui edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 prosenttia. Kasvu kiihtyi jonkin verran edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,2 %. Kuntien toimintatuotot vähenivät noin yhden prosentin, jos huomioidaan yhtiöittämiset vähennys olisi -11 %. Kuntien verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot kasvoivat 2,1 %. Verorahoituksen kasvusta verotulojen osuus oli 591 milj. euroa ja valtionosuuksien 22 milj. euroa. 13

17 Kuntien toimintamenot kasvoivat 1,8 prosenttia vuoden 2015 aikana, vuotta aiemmin kasvu oli 1,2 prosenttia. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosenttia. Sen sijaan palkkakulut laskivat lievästi, 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot kasvoivat 1,1 prosenttia, joka on edellisvuotta vähemmän. Kunnista 11 arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli 10. Vuoden 2015 lukujen vertailuun vaikuttaa kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta jatkoi kasvuaan 566 milj. eurolla (+3,9 %), joka on edellistä vuotta hitaammin, ollen vuoden lopussa 15,2 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa, kasvua 96 /as (3,6 %). Vuonna 2015 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,84 (19, ). Efektiivinen veroprosentti oli 14,94 (14,95). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle kuntaa. Korkein tuloveroprosentti 22,50 oli käytössä yhdessä kunnassa (Kitee), samoin alhaisin eli 16,50 yhdessä (Kauniainen). Kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden kehittyminen Valtiovarainministeriö listasi 2012 ensimmäistä kertaa kaikki kuntien lakisääteiset tehtävät. Niitä löytyi 535. Lisäksi löytyi lähes tuhat velvoitetta, jotka määräävät, miten tehtävä pitää hoitaa. Niistä suuri osa on erilaisia suunnittelu- ja raportointivelvollisuuksia. Tämän jälkeen uusia tehtäviä ja velvoitteita on ilmaantunut vielä lisää. Puolet kuntien tehtävistä on säädetty vuoden 1990 jälkeen. Valtiovarainministeriö keräsi elo-syyskuussa 2015 kunnista ehdotuksia vähennettävistä kuntien tehtävistä ja velvoitteista. Ehdotusten mukaan kunnat kaipaavat yleisesti lisää joustoa ja omaa harkintavaltaa palveluiden järjestämiseen sekä helpotusta lakisääteisten velvoitteiden järjestämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti ministeriöiden tehtävänä oli laatia kokonaisuudessaan yksityis- 14

18 kohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Hallitus on myös sitoutunut siihen, ettei se ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella Kovin vähän tavoitteet normien purkamiseksi vielä näkyvät kuntien arjessa, vaikka lisävelvoitteita ei tulekaan, on esimerkiksi henkilöstön kelpoisuuteen tullut edelleen tiukennuksia. LVM = liikenne ja viestintäministeriö, MMM = maa- ja metsätalousministeriö, OM = oikeusministeriö, OKM = Opetus- ja kulttuuriministeriö, PLM = puolustusministeriö, SM = sisäministeriö, STM = sosiaalija terveysministeriö, TEM = työ- ja elinkeinoministeriö, VM = valtionvarainministeriö, YM = ympäristöministeriö. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen työllisyyden kehitys Varsinais-Suomen työttömien määrä jatkoi nousuaan vuoden 2015 aikana. Joulukuun lopulla työttömänä oli henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 14,5 % (13,9 % 12/2014). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2015 lopulla suurempi kuin koko maassa ja maan ELY-keskusalueista neljänneksi pienin. varsinais-suomessa työttömien ja nuorten työttömien määrä kasvoi hitaampaan tahtiin kuin useimmilla alueilla ja koko maassa. Miesten työttömyys jopa väheni 14 Varsinais-Suomen kunnassa. Uusia avoimia työpaikkoja oli 39 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Salossa 18,3 % (17,4 %) ja Turussa 17,7 % (17,3 %). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Paraisilla 8,4 % (8,6 %), Maskussa 8,5% (8,4%) ja Laitilassa 8,8 % (8,9 %). Alueen 27 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 % 19:ssa kunnassa, kun se vuotta aiemmin oli ollut 18 kunnassa ja vuonna kunnassa. 15

19 Paimion kaupungin talouden kehitys Kaupungin asukasluku oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia (5.380) ja miehiä (5.255). Vähennystä edelliseen vuoteen 10 asukasta (miestä) eli -0,1 %. Kaupungin väkiluku on kasvanut kymmenessä vuodessa yhteensä 745 asukkaalla, eli keskimäärin noin vajaan yhden prosentin (0,7 %) vuodessa. Työvoiman määrä väheni vuoden aikana 32:lla, ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2015 lopussa avoimia työpaikkoja oli 20, joka on yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2015 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 477, kun heitä oli vuotta aiemmin 429. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 79 (2014: 64) ja yli vuoden työttömänä olleita oli 95 (2014:79). Työttömyysaste nousi vuoden aikana 1,0 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 9,3 %, joka on Varsinais-Suomen kunnista viidenneksi alhaisin työttömyysaste. Vuoden 2015 aikana valmistui 11 omakotitaloa, kun niitä edellisenä vuotena valmistui 25. Kerrostai paritaloja ei vuoden 2015 aikana valmistunut. Vuoden 2015 alusta kaupunki alkoi myös vuokrata omakotitontteja. Vuokra-aika on 50 vuotta ja vuokra on 5 % maapohjan hinnasta. Vuoden 2015 aikana kaupunki myi kolme omakotitonttia ja vuokrasi viisi. Luovutetuista tonteista neljä oli Saaren alueelta ja neljä Kiirulan alueelta. Lisäksi kaupunki myi yhden rivitalotontin Vähäniituntieltä sekä kolme yritystonttia, joista kaksi YksYkkösen alueelta Ampeeritieltä ja yksi keskustasta Lanatieltä. 16

20 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Toiminnallisena muutoksena työllisyydenhoito keskitettiin vuoden 2015 alusta sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen omaksi valtuustoa sitovaksi tehtäväalueeksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaalityöstä tehtäväalueelle siirtyi työ- ja toimintakeskus Apilan toiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus sekä kaupunginhallituksen hallintopalveluista työllistettyjen henkilöstömenot ja niihin saatava työllistämistuki. Tilinpäätöksessä 2014 oli siirtyneiden toimintojen yhteenlasketut tulot 241t ja menot 513t. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia korotettiin 0,50 %-yksiköllä. Kiinteistöveroprosentit pysyivät entisellään. Vuoden 2015 tuloveroprosentti oli 20,75. Laskennallisesti 0,50 % korotuksen vaikutus on ensimmäisen vuoden verotilityksiin vajaa 0,9 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto vahvisti omakotitonttien vuokraehdot. Omakotitonttien maapohjan myyntihinta on yleensä euroa, kun taas tontin vuosivuokra on 5 % maapohjan hinnasta: keskimäärin euroa. Vuoden 2015 aikana vuokrattiin viisi omakotitonttia. Investoinnit Vuoden 2015 talousarviossa nettoinvestoinnit ovat vajaat 4,3 milj. euroa ja suunnitelmavuosien nettoinvestointien keskiarvo on 2,5 milj. euroa vuodessa. Vuoden 2015 toteutuneet nettoinvestoinnit olivat lähes 5,8 milj. euroa. Se on poikkeuksellisen paljon. Rahoista 3/4 käytettiin Vistan koulun peruskorjaukseen, muun talonrakennuksen osuus oli vajaa 10 % ja kunnallistekniikan ja infran rakentaminen reilu 10 %. Vuosikatteen ollessa negatiivinen, kaikki investoinnit (ja osa käyttötalouden menoistakin) jouduttiin kattamaan lainalla. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuoden 2015 tilinpäätös on vielä edellistäkin vuotta heikompi. Vuosikate on negatiivinen 1,8 milj. euroa ja alijäämää kertyy 3,5 milj. euroa. Negatiivisesta vuosikatteesta ja suurista investoinneista johtuen lainamäärä kasvoi vuoden aikana 8,4 milj. eurolla ja sitä oli vuoden lopussa 48,3 milj. euroa. Ylijäämää taseessa on 7,8 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu 0,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan vuoden 2016 talousarvion avaamisesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talousarviomuutokset, joiden taloutta tasapainottava vaikutus oli euroa. Vaikutuksiltaan merkittävimmät muutokset johtuivat ruoka- ja siivouspalveluiden liiketoimintakaupasta, jolla ko. toiminta siirtyy Arkea Oy:lle alkaen. Taloutta tasapainottava vaikutus euroa vuonna 2016, jatkossa vuositasolla yli euroa. Valtionosuuspäätökset olivat euroa ennakoitua suuremmat, talkoovapaista arvioidaan kertyvän euron menovähennys, lisäksi hyväksyttiin joitakin muitakin muutoksia. Valtuuston hyväksymillä muutoksilla talousarvio kääntyi 0,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Haasteena on saada toiminnan kustannukset pysymään talousarviossa. Työ toiminnan kehittämiseksi ja jatkuu kaupungin kaikilla toimialoilla ja kaikilla henkilöstötasoilla. 17

21 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,75 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Metsäkeskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Puolustusvoimat Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen alue, Varsinais-Suomen vakuutuspiiri Läntinen palvelualue Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Lounais-Suomen aluetoimisto Väestö Vuodenvaihteessa 2014/2015 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2015/2016 väkiluku oli Väestön ikärakenne : 2014 v Ikäryhmä Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , ,0 Yhteensä , ,0 18

22 Väestömuutokset v LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOKSET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % -0,9 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 0,6 1,2 0,0 0,4-0,1 Korjaus VÄKILUKU

23 Paimion asukasmäärän kehitys 2000-luvulla Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimmat työnantajat vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT KTO Kehitysvamma-alan tuki -ja osaamiskeskus V-S erityishuoltopiiri Paimion kaupunki (teoreettinen htv) Paimion-Sauvon Terveyskeskus Maaseutuopisto Livia Paimio Paimion seurakunta Paimion Posti Varsinais-Suomen Kansanopisto Kelan paikallistoimisto 5,5 6, Yhteensä 1473,5 1263, Yhteisöjä, kpl

24 YKSITYISET TYÖNANTAJAT Ansion Sementtivalimo SteraTechnologies Oy MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Amomatic Oy Electric Power Finland Oy Navix Oy Meseran eri yksiköt Paimion Teurastamo ABC-Tammisilta S-Market Paimio Jonator Oy TSS Group Oy Grene Noramaa Oy TLT Connection Oy Vistan Pesula Oy Vilomix Finland Oy Care component Oy Veikkari Maanrakennusliike Isomäki Eltel Networks Oy Peimarin Liikenne Oy Verkanappulat Paimio K-Supermarket Paimio Lounais-Suomen Osuuspankki Villa Luohti, Aihki, Sara Paimion Kuljetus Oy Maanrakennusliike Kivelä Oy Neste Motorest Vistan Kauppa Oy TiliWahlsten Oy Siwat Paimion Apteekki Kotileipomo Tanniset Yhteensä Yrityksiä, kpl Vuosi 2013 Työpaikkaomavaraisuus Omassa kunnassa työssä käyvien osuus Kaarina 66,6 % 28,2 % Lieto 66,0 % 29,4 % Paimio 74,9 % 43,0 % Sauvo 57,1 % 37,8 % Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,1 %. 21

25 Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Kunta-alan henkilöstöraportoinnista annetun suosituksen mukaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vuoden 2015 kaupungin teoreettisten henkilötyövuosien määrä oli 594,5 htv. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2014 henkilöstökatsauksessa. 22

26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Vuonna 2016 talouden kehittyminen tulee olemaan edelleen hidasta Euro-alueella. Suomen talouskasvu jäänee myös lähivuosina kilpailijamaita alhaisemmaksi. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrä on kasvanut edelleen. Yksityisen kulutuksen kehitystä on tukenut reaalitulojen kasvu, joka kuitenkin tulee hidastumaan, koska reaalitulojen kasvu jää vaatimattomaksi. Yhteiskuntasopimuksen aikaan saaminen on ollut työn ja tuskan takana, eikä vieläkään ole tiedossa miten lopulta käy. Sopeutustoimista huolimatta julkisentalouden alijäämä ylitti EU:n 3 prosentin viitearvon. Vuoden 2016 aikana alijäämä jäänee pienemmäksi kuin 3 %. Julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin viitearvon eikä velkasuhde ole taittumassa lähiaikoina. Turun ja Salon seudulla työttömyys on valtakunnallista keskiarvo korkeampi ja haasteet seutukunnilla jatkuvat edelleen ja vaikuttavat myös Paimioon. Kuntasektorin toimintaan vaikuttavia uudistuksia Kuntasektorilla valmisteltiin keväällä 2015 päättyneellä vaalikaudella useita kuntien olemassaoloon, palveluiden tuottamiseen ja talouteen vaikuttavia uudistuksia. Osa saatiin valmiiksi, osan valmistelu jatkuu nykyisen hallituksen toimesta. Valmiiksi saatiin valtionosuusuudistus, uusi kuntalaki ja Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys, joskaan sen myötä ei mitään uutta muodostunut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista liikkeelle lähtenyt muutosprosessi on edennyt kohti itsehallintoaluemallia ja laajentunut muihinkin palveluihin, mutta avoimia ja linjattavia asioita ja kysymyksiä on vielä erittäin paljon. Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki tuli voimaan Suurta osaa lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Lakiuudistuksen myötä kunnan toiminta huomioidaan laajemmin, riippumatta hoidetaanko tehtäviä omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamassa yhtiössä tai ostopalveluna. Lisäksi kunnille tulee uusia lakisääteisiä velvoitteita mm. kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Osa näistä toteutuukin jo Paimiossa, osa vaatii valmistelua ja työtä. Alun perin sosiaali- ja terveydenhuollon, soten, uudistuksena liikkeelle lähtenyt muutosprosessi kohti itsehallintoalueita on laajentunut. Jos se toteutuu nyt suunnitellun mukaisesti, tulee siitä historian suurin hallinnollinen ja toiminnallinen muutos, jossa ei ole peruutusmahdollisuutta (K.Häkämies ). Valtion ja kuntien välissä toimiville maakunnallisille itsehallintoalueille on ehdotettu siirrettävän soten lisäksi myös pelastustointa, ympäristöterveydenhuoltoa, alueellisia kehittämistehtäviä, elinkeinojen edistämistehtäviä, alueiden käytön ohjausta ja suunnittelua (= Ely-keskukset ja maakuntien liitot). Jos ja kun tavoitteellinen itsehallintoalueiden aloittamisajankohta on , on valmisteluaikataulu erittäin kireä ja hyvin haasteellinen. Ratkaistavana on monia vaikeita ja monitahoisia ja tasoisia kysymyksiä liittyen perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen, rahoitukseen, kunnallisen sote-omaisuuden siirtymiseen, kuntalaisen valinnanvapauden lisäämiseen, muiden palveluntuottajien rooliin. Asioihin tulee löytää toiminnalliset ratkaisut, joiden toimeenpano edellyttää mittavia muutoksia moniin eri lakeihin ja uusien lakien säätämistä. Niin paljon on tehtävää: muutettavaa ja uudistettavaa, että on vaikea uskoa, että tarvittavat lainmuutokset, toiminnalliset ja hallinnolliset muutokset saadaan valmiiksi mennessä, vaan liikkeelle on pakko lähteä vähin erin ja portaittain. 23

27 Henkilöstöriskit Kaupungin tiukka taloudellinen tilanne, jatkuvat säästöpaineet ja niukentuvat resurssit vaikuttavat henkilöstön työssä jaksamiseen ja motivaatioon. Toiminnan kehittämiseen omien töiden ohella ei tahdo riittää aikaa ja voimavaroja. Joillakin toimialoilla pätevän henkilöstön saatavuus on vaikeaa. Lisäksi pitäisi pystyä panostamaan henkilöstön ammattitaidon ja esimies- ja johtamistaidon kehittämiseen. Jonkin verran vaikuttaa myös epävarmuus meneillään olevista ja tulevista uudistuksista. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 48,3 milj. euroa. Negatiivisesta vuosikatteesta ja suurista investoinneista (Vistan koulun peruskorjaus) johtuen lainamäärä kasvoi vuoden aikana 8,4 milj. eurolla. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten velkakirjalainojen osuus oli 18,8 milj. euroa ja lyhytaikaisten lainojen (kuntatodistus) määrä on 29,5 milj. euroa. Vuoden 2009 finanssikriisin muutettua markkinatilannetta pitkäiset lainat on nostettu vaihtuvakorkoisina, mutta koronvaihtosopimuksilla lainojen korko on muutettu kiinteäksi viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Lainoista kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 13,3 milj. euroa eli kolmannes. Kaikki lyhytaikaiset lainat voidaan katsoa vaihtuvakorkoisiksi, koska ne nostetaan yleensä 3 kk:n pituisina. Vuoden 2015 aikana ei nostettu pitkäaikaisia velkakirjalainoja, vaan kaikki uudet lainat ovat lyhytaikaisia. Korkotaso on edelleen alhainen. Mahdollinen korkojen nousu on merkittävä riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen. Kuntatodistuslainojen koroissa ei ole pankin marginaalia. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut Paimiolle tai kunnille haaste. Jos tilanne muuttuu rahoitusmarkkinoilla, saattaa ongelmaksi tulla suuren lyhytaikaisen lainakannan uusiminen tai muuttaminen pitkäaikaisiksi lainoiksi, tällöin lainahoitokustannukset tulevat merkittävästi kasvamaan. Takausvastuut Kaupungin omavelkaisten takausten pääoma samaan konserniin kuuluville yhtiöille oli 2015 lopussa 8,3 milj. euroa (2014 8,8 milj. ). Paimion Yrityskehitys Oy:n lainojen pääoma oli 5,8 milj. euroa, Paimion Palvelukeskussäätiön 1,6 milj. euroa ja Paimion Lämpökeskuksen 0,9 milj. euroa. Paimion Yrityskehitys Oy:n lainoilla on rahoitettu yhtiön omistamien teollisuusrakennusten rakentamista. Rakennuksissa toimivat yritykset ovat lunastaneet kiinteistöä omakseen lunastusvuokrasopimuksilla. Yrityskehityksen lainojen lyhennykset toteutuvat yritysten lunastusvuokrasopimusten aikataulussa. Toisen yhtiön lunastusvuokrasopimus purettiin sen laiminlyötyä velvoitteensa. Tällä hetkellä Paimion Yrityskehitys etsii tiloihin uutta vuokralaista tai tilojen ostajaa (kiinteistökaupalla tai muulla järjestelyllä, esim. lunastusvuokrasopimuksella). Kaupunki on antanut yhtiölle konsernilainaa yhteensä euroa, jotta yhtiö on pystynyt hoitamaan ko. lainojen lyhennykset suunnitelmien mukaisesti. Toisen yhtiön lyhennykset ovat toteutuneet sovitusti. Takauksiin sisältyy siis markkinariskiä, joka on jo osittain realisoitunutkin. Paimion Palvelukeskuksen lainalla on rahoitettu säätiön tilojen laajennus. Tiloissa toimii kaupungin vanhuspalvelujen yksikkö, joten takaukseen ei sisälly markkina- tai ulkopuolista riskiä. Paimion Lämpökeskuksen lainalla rahoitettiin pellettikatti-investointi, joka valmistui alkuvuodesta Investoinnin myötä Lämpökeskuksen tavoitteen on leikata ¾ yhtiön vuotuisesta öljyn kulutuksesta ja siirtyä käyttämään lähes kokonaan (95 %:sesti) kotimaista puuraaka-ainetta. Investointi parantaa yhtiön kannattavuutta. Takauksen markkinariski on vähäinen. Kaupungin vastuusitoumukset muille kuin konserniyhtiölle olivat 2015 lopussa 4,3 milj. euroa (2014: 5,6 milj. ). Seudullisten takausvastuiden suuruus on 2,6 milj. euroa (Turun Seudun Puhdistamo Oy 1,5 milj euroa ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (aiemmin Rouskis Oy) 0,1 milj. euroa). Kunta-aravat Oy:n lainojen täytetakaus oli 2,2 milj. euroa. Takausvastuut paikallisille vesi- ja jätevesiosuuskunnille myönnetyistä lainoista olivat vuoden lopussa 0,4 milj. euroa. Vastuumäärä on alentunut lainojen lyhentyessä suurimmaksi osaksi maksusuunnitelmien mukaisesti. 24

28 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan. Sisäisen valvonnan järjestäminen Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta koskee kaikkia organisaatiotasoja kaupunkikonsernissa. Jokaiselle organisaatioryhmälle on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa määritelty omat tehtävät ja vastuut. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja toiminnan tuloksellisuudesta omalla vastuualueellaan. Henkilöstö toimii tavoitteiden ja ohjeistuksen mukaisesti sekä ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan ja toimintatapoja sekä raportoi havaitsemistaan epäkohdista esimiehilleen. Konserniyhteisöjen johdolle on määritelty omat vastuut ja tehtävät. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointia ei ole toteutettu vuoden 2015 aikana erillisenä kyselynä. Arviointi on toteutettu osana talousarvion- ja tilinpäätöksen laadintaprosessia ja jokapäiväistä toimintaa. Laajennetulle johtoryhmälle aiemmin tehdyn kyselyn kehittämisalueet ja riskit ovat edelleen ajankohtaisia. 25

29 Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta puhuttaessa tulee muistaa, että se on osa jokapäiväistä toimintaa, ei mikään erillinen temppu. Sisäinen valvonta ja toiminnan kehittäminen ovat saman asian eri tarkastelu näkökulmia: sitä että jokapäiväisessä toiminnassa pyritään varmistamaan, että oikea henkilö (tai toimielin) tekee oikeita, asioita oikeaan aikaan oikein. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Aiemmin tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Johtoryhmälle ja lautakuntien esittelijöiden maaliskuussa tekemän arvioinnin perusteella olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit ovat: 1. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 2. Kaupungin talous ja korkoriski 3. Henkilöstöriski: pätevän henkilöstön saatavuus, työssäjaksaminen, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, 4. Onnettomuudet ja luonnonilmiöt (tulipalot, myrskyt, sähkökatkot) Toteutetut ja suunnitellut kehittämistoimet Valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan perusteet ja samalla hyväksyttiin vastaavat päivitykset hallintosääntöön. Sisäiseen valvotaan ja riskienhallintaan liittyviä tilauskoulutuksia on järjestetty yhdessä naapurikuntien kanssa useita vuosien aikana. Koulutuksia on järjestetty sekä työntekijöille että luottamushenkilöille. Kouluttajina ovat toimineet FCG:n JHTT, CGAP Markus Kiviaho (4 koulutusta) ja varatuomari Jarkko Helminen. Tammikuussa 2015 järjestetyssä Sopimushallintakoulutuksessa oli kouluttajana varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitosta. Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen järjestämään Kunnan varautuminen ja palveluiden jatkuvuuden hallinnan -projektin työkokouksiin (3 kpl) on osallistunut/osallistuu osa toimialajohtajista marraskuun 2015 huhtikuun 2016 välisenä aikana. Kevään 2014 aikana laaditun palvelustrategian yhdeksi palvelujen tarkastelunäkökulmaksi valittiin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan näkökulma. Palvelustrategia hyväksyttiin valtuustossa. Palvelustrategian toteutumista tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa: osana talousarvion laadintaa ja tilinpäätöksen toteutumista/raportointia. Kattavamman ja yhdenmukaisemman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin saamiseksi tulee laadittavaksi yhteinen lomakkeisto, jolla kerätään vähintään toimielintasolla dokumentoidusti tietoa ja arvio sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. 26

30 Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Koska sisäinen valvonta ei vielä perustu systemaattiseen ja dokumentoituun riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, tulee osana laadittavan arviointilomakkeiston jalkauttamista järjestää henkilökunnalle koulutusta mitä sisäinen valvonta ja riskienhallinta jokapäiväisessä käytännön työssä tarkoittavat. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta puhuttaessa tulee muistaa, että se on osa jokapäiväistä toimintaa, ei mikään erillinen temppu tai muuta vastaavaa. 27

31 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki Toimintatuotot 7 243, , , , ,5 Toimintakulut , , , , ,4 Toimintakate , , , , ,9 Verotulot , , , , ,5 Valtionosuudet , , , , ,3 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 21,4 22,0 12,4 26,0 26,7 Muut rahoitustuotot 431,8 427,9 511,4 583,8 545,8 Korkokulut -499,8-525,1-541,4-565,7-610,4 Muut rahoituskulut -7,1-11,1-9,5-22,2-4,7 Vuosikate , ,8 674, , ,3 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,8 Satunnaiset tuotot 0,0 0, ,1 619,2 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0, ,7 0,0 Tilikauden tulos , , ,6-72,5-277,6 Poistoeron lis (-), väh (+) 84,1 84,1 84,1 90,0 91,6 Varausten lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden yli-/alijäämä , , ,7 17,5-186,0 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 11,6 12,1 14,0 15,6 14,1 = 100 x Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista -99,8-68,3 32,8 121,3 85,6 = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas -169,8-111,8 63,7 232,3 158,0 Asukasluku

32 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista. Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. 29

33 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,8 674, , ,3 Satunnaiset erät netto 0,0 0, ,1-504,5 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -172,5-247,8-308,3-866,8-410,5 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,5 Rahoitusosuudet investointeihin 258,3 191,5 172,2 323,1 155,3 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 198,3 315, , , ,1 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,1-807,3-426,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -12,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,0 10,6 10,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, , , ,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , ,0-500, ,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -17,8-5,0-85,5-24,9-50,5 Saamisten muutos -543,0-363, ,1 209,5 206,3 Korottomien velkojen muutos 302,4 436, , ,3 282,6 Rahoituksen rahavirta 8 171, , ,5-379, ,3 Rahavarojen muutos 600, , , ,1 715,0 Rahavarojen muutos 600, , , ,1 715,0 Kassavarat ,8 764, ,9 666, ,4 Kassavarat , ,9 666, , ,3 30

34 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, , , ,1-807,3-426,3 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -867,6 Investointien tulorahoitus, % -31,1-29,6 5,3 81,6 50,9 =100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 34,3 Lainanhoitokate -0,4-0,2 0,4 0,9 0,7 =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Asukasluku Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Jos rahoituslaskelman välitulos toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen, ilmaisee se, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamalla joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus -% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella (=vuosikate) Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on katettu tulorahoituksella (=vuosikate) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnuslukua on syytä tarkastella useamman vuoden jaksolla. Kassan riittävyys (pv) ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. 31

35 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet 3,9 35,6 71,2 25,5 16,6 2 Muut pitkävaikutteiset menot 171,7 145,4 157,2 222,2 306,2 175,7 181,0 228,4 247,7 322,8 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet 7 320, , , , ,5 2 Rakennukset , , , , ,6 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 840, , , , ,6 4 Koneet ja kalusto 420,5 362,5 353,9 474,2 420,6 5 Muut aineelliset hyödykkeet 29,3 27,3 27,3 27,3 27,3 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 306,6 3,5 158,6 69,4 207, , , , , ,7 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , , , ,9 3 Muut lainasaamiset , ,0 20,0 20,0 30,6 4 Muut saamiset 101,0 88,7 88,7 38,8 38, , , , , ,3 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , , ,8 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot 46,0 49,7 53,7 59,4 72,7 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 205,4 203,0 200,8 198,1 237,4 251,4 252,7 254,5 257,5 310,1 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 Muut saamiset 338,5 488, , ,0 0,0 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 1 480, ,0 892,3 804,9 921,9 2 Lainasaamiset 0,1 50,5 4,9 7,3 9,6 3 Muut saamiset 930,2 558,3 381,0 446,1 591,9 4 Siirtosaamiset 765,2 677,5 592,0 458,4 497, , , , , ,2 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 364,8 764, ,9 666, ,4 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ 4 879, , , , ,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , ,4 32

36 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , , ,8 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , , , ,2 VI Tilikauden ylijäämä , , ,7 17,5-186,0 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , , ,7 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero 1 515, , , , , , , , , ,4 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot 46,0 49,7 53,1 57,2 68,8 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 286,7 284,0 280,2 290,6 326,4 3 Muut toimeksiantojen pääomat 113,9 131,9 139,2 213,2 243,3 446,6 465,6 472,5 561,0 638,6 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , ,0 6 Liittymismaksut ja muut velat 0,0 0,0 0, , , , , , , ,6 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , , ,7 5 Saadut ennakot 216,5 341,1 327,1 277,5 219,3 6 Ostovelat 2 456, , , , ,9 7 Muut velat 1 013,9 985,5 918,9 848,2 806,8 8 Siirtovelat 3 033, , , , , , , , , ,1 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , , ,8 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , ,4 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 32,1 39,0 43,5 21,8 22,3 ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä 19,4 Suhteellinen velkaantun., % 90,4 78,8 68,8 71,5 75,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as ilman konsernin sisäisiä järjestelyjä -792 Lainat /as Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä

37 Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/ Käyttötulot (=toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) Tunnusluku kertoo, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/ Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + Ostovelat + liittymismaksut ja muut velat + siirtovelat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 34

38 1.6. Kokonaistulot ja menot _ Kaupungin ulkoiset kokonaistulot ja -menot vuonna 2015 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 243,0 9,9 Toimintakulut ,7 86,6 Verotulot ,9 55,5 Korkokulut 499,8 0,7 Valtionosuudet ,0 17,8 Muut rahoituskulut 7,1 0,0 Korkotuotot 21,4 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 431,8 0,6 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyöd. luovutustappiot 0,0 0,0 -Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -172,5-0,2 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 258,3 0,4 Investointimenot 6 051,9 8,4 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 198,3 0,3 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 12,3 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 3 057,7 4,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,0 15,8 Lyhytaikaisten lainojen vähenn. 0,0 0,0 Kokonaistulot ,2 100,0 Kokonaismenot ,4 100,0 35

39 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous PAIMION KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE

40 Konsernin toiminnan ohjaus Paimion kaupungin konserniin tytäryhteisöasemassa kuuluvat Paimion Lämpöyhtiö Oy, Paimion Vesihuolto Oy, Paimion Yrityskehitys Oy, Mäntykankareen Vesi Oy, Paimion-Sauvon terveyskeskuskuntayhtymä ja Lyyli Tuomolan säätiö. Kaupunginvaltuuston hyväksymillä konserniohjeilla on luotu puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Paimion Lämpöyhtiö Oy tuottaa kaukolämpöä Paimion kaupungin alueella. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Vihervuori ja yhtiön palveluksessa on hänen lisäkseen 3 henkilöä. Paimion Vesihuolto Oy hoitaa Paimion kaupungin alueella vesihuollon ja vastaa puhdasvesi- ja jätevesiverkostojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhtiö aloitti toimintansa Yhtiön toimitusjohtaja on tekninen johtaja Markku Kylén ja yhtiön palveluksessa on neljä työntekijää. Paimion kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Paimion Yrityskehitys Oy:n kautta. Paimion Yrityskehitys omistaa teollisuus- ja tehdaskiinteistöjä, jotka on vuokrattu edelleen yrityksille. Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Piispa. Yhtiön palveluksessa ei ole yhtään henkilöä. Mäntykankareen Vesi Oy:n tehtävä on tuottaa raakavettä osakaskunnilleen eli Paimiolle ja Sauvolle. Yhtiön käytännön johtamisesta vastaa toimitusjohtajana Paimion kaupungin yhdyskuntateknikko Pekka Salo. Kolmejäsenisen hallituksen puheenjohtaja on Paimion kaupunginjohtaja ja jäseninä ovat Paimion teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja Sauvon kunnan johtaja. Paimion-Sauvon kansaterveyskuntayhtymä tuottaa Paimion kaupungille perusterveydenhuollon palvelut tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Kevään aikana käydään osakaskuntien ja kuntayhtymän väliset tilaajaneuvottelut ja kesän jälkeen pidetään neuvottelu, jossa käydään läpi budjetinvalmistelu tilanne ja tehdään tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet. Tähän neuvotteluun osallistuvat kuntajohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat. Kuntayhtymän osa-aikaisena johtajana aloitti Paimion sosiaali- ja terveysjohtaja Merja Valindas. Kuntayhtymässä työskenteli vuoden lopussa 93 vakituista työntekijää ja 30 sijaista. Vakituisista 19 ja sijaisista 5 teki osa-aikatyötä. Lyyli Tuomolan säätiön tarkoituksena on Paimion kaupungille testamentilla tulleiden Lyyli Tuomolan suvun käsitöiden säilyttäminen ja näyttelytoiminta sekä siihen liittyvän käsityö- ja taidemuseon perustaminen. Kaupunginhallitus nimeää kaikki säätiön hallituksen jäsenet, joten säätiön on kaupungin määräysvallassa ja kuuluu kaupunkikonserniin tytäryhteisön asemassa. Säätiön toiminnanjohtaja on Jouni Lehtiranta. Osakkuusyhteisöt Palvelukeskussäätiön toiminta keskittyy omistamiensa rakennusten ylläpitoon. Kaupungilla on oikeus nimittää viisijäseniseen hallitukseen kaksi jäsentä. Koska kaupungilla on oikeus nimittää 2/5 säätiön hallituksen jäsenistä, se kuuluu kaupunkikonserniin osakkuusyhteisön asemassa. Säätiön asiamies on Christina Muurinen. 37

41 Varsinais-Suomen Ajoharjoittelurata Oy järjestää tieliikennelain tarkoittamaa luikkaan kelin ajoharjoittelua Varsinais-Suomen alueella. Osakeyhtiön osakkeista 70% omistaa alueen kunnat (Paimion osuus 43,05%), muita omistajia mm Suomen Autokoululiitto, V-S Autokouluyhdistys r.y., Autoliitto asti yhtiön toimitusjohtaja oli Rauno Berg ja sillä oli hänen lisäkseen kaksi vakituista työntekijää alkaen toimitusjohtaja on Kalle Berg ja yhtiöllä on toimitusjohtajan lisäksi yksi vakituinen työntekijä. Konsernia koskevia olennaisia tapahtumia 2015 Valtuusto hyväksyi kokouksessaan osana vuoden 2016 talousarviota Apilatie 10 tontin valmistelutyöt uuden päiväkodin rakentamista varten. Nykyinen rakennus tullaan purkamaan 2016 aikana ja tilalle on suunniteltu rakennettavan 150-paikkainen päiväkoti, joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkaen (khall ). Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Paimion kaupungin konserniohjeet. Konserniohjeilla luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeiden etuna on yhteisöjen ohjauksen yhtenäistäminen, toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) on ohjeistanut yhtiökokous- ja yhtymäkokousedustajia. Annetut ohjeet ovat olleet riittäviä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Konserniyhtiöiden edustajat raportoivat vuoden 2014 tilinpäätöksestä ja ajankohtaisista asioista kaupunginhallitukselle seuraavasti: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä, johtava lääkäri Merja Laine, hallinto- ja taloussihteeri Ritva Louramo Paimion Lämpökeskus Oy, toimitusjohtaja Pekka Vihervuori Mäntykankareen vesi Oy, toimitusjohtaja Pekka Salo Lyyli Tuomolan säätiö, toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta Paimion Yrityskehitys Oy, toimitusjohtaja Timo Piispa Paimion Vesihuolto Oy, toimitusjohtaja Markku Kylén Lisäksi tytäryhteisöasemassa olevat yhteisöt toimittivat kaupunginhallitukselle osavuosikatsaukset kahdeksan kuukauden toiminnasta, lukuun ottamatta Tuomolan säätiötä, joka toimitti yhdeksän kuukauden osalta. Osavuosikatsauksiin kuuluivat tuloslaskelma, tase sekä toimitusjohtajan/kuntayhtymäjohtajan/asiamiehen lyhyt katsaus yhteisön toiminnan olennaisista tapahtumista ja arvio loppuvuoden merkittävistä tapahtumista. Ne käsiteltiin kaupunginhallituksen ja kokouksissa. Kaupungin henkilöstö-, talous- ja tietohallintoyksiköt huolehtivat kaupungin ja Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän talous- henkilöstö- ja tietohallinnosta. Muilta osin ei ole keskitettyjä konsernitoimintoja. 38

42 Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 1-4 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -2-2 Satunnaiset erät 0,0 105 Tilikauden tulos Tilikauden verot -0,1-97 Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet 0,4-9 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /as Asukasluku

43 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 252, ,2 Satunnaiset erät 0, ,9 Tilikauden verot -0,1 0,0 Tulorahoituksen korjauserä -48,1-122,6 Toiminnan rahavirta yhteensä 2 204, ,7 Investointien rahavirta Investointimenot , ,0 Rahoitusosuudet investointi menoihin 276,1 275,2 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot 283,6 41,1 Investointien rahavirta yhteensä , ,7 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,0 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -12,3-0,2 Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys -7, ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,2 Oman pääoman muutokset (korjaukset) -42,2-49,2 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset -37,5 18,9 Vaihtomaisuuden muutos -54,5 102,6 Saamisten muutos -115,4 891,3 Korottomien velkojen muutos 623,5 24,6 Rahoituksen rahavirta yhteensä 6 774, ,4 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 451, ,6 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,4 Rahavarat , , , ,6 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,0 Investointien tulorahoitus, % 28,8 45,4 Lainanhoitokate 0,6 0,7 Kassan riittävyys, pv 24,6 20,1 40

44 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 78 0, VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet/tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 0 6 Muut saamiset 5 0 Siirtosaamiset 2 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 67 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 4 4 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut 1000 Omavaraisuusaste, % 12,9 15,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 87,1 80,5 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /as Konsernin lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä Asukasmäärä Saadut ennakot Koroton lainakanta

46 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on kuntalain 115 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulosta voidaan käsitellä poistoeron ja varausten muutoksilla ja rahastosiirroilla Poistoerokirjauksia tehdään niiden investointien osalta, joiden kattamiseen on käytetty investointivarausta. Poistoeroa puretaan hankkeen poistoa vastaavasti. Tilikauden tulos on ,50 euroa, vastaava vuoden 2014 tulos oli ,44 euroa. Tilikauden vuosikate oli ,66 euroa. Tilikauden tulokseen on kirjattu poistoeron vähennystä ,72 euroa. Edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä koko kaupungin tilikauden aliijäämä on ,78 euroa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan kokouksessa, että kaupunginhallitus päättää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: o tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaisesti ,72 euroa o kirjataan tilikauden alijäämä, ,78 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämä tilille hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2015 valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kaupunginhallituksen puolesta vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille 43

47 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Talousarvion sitovuus määritellään hallintosäännön 26 pykälässä. Käyttötalousosa Valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta on myönnetty nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aika lautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä, kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa. Investointiosa Investointien määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tehtäväalueista ja investoinneista vastaavat toimielimet ja viranhaltijat ovat laatineet toteutumisvertailut, joissa on arvioitu myös toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Talousarvion toteutuminen käy selville jäljempänä olevista toimielinten toimintakertomuksista sekä niiden yhteenvedosta. 44

48 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. KESKUSVAALILAUTAKUNTA - kokouksia 5 Läsnäolokerrat Pöri Pasi, Senior Designer, pj. 4 Inkinen Sari, toimistonhoitaja, vpj. 5 Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, j. 3 Mäenpää Erkki, ylikonstaapeli, eläkeläinen, j. 5 Päätalo Seppo, eläkeläinen, j. 5 Kallin-Aalto Hannele, eläkeläinen, vj. 2 Sahlström Jari, rehtori, eläkeläinen, vj. - Virtanen Jari, prosessityöntekijä, vj. 1 Kerkola Olli, eläkeläinen, vj. - Ilola Mona, opiskelija, vj. - Vihervirta Armi, arkistosihteeri, sihteeri suoritettiin eduskuntavaalit. Äänestysprosentti oli 72,5 %. Annetut äänet jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta ääntä (22 %), Kansallinen Kokoomus ääntä (22 %), Perussuomalaiset ääntä (20,8 %), Suomen Sosialidemokraattinen puolue 918 ääntä (15,6 %), Vasemmistoliitto 430 ääntä (7,3 %), Vihreä liitto 427 ääntä (7,3 %), Suomen Kristillisdemokraatit 175 ääntä (3 %), Suomen ruotsalainen kansanpuolue 51 ääntä (0,9 %), Piraattipuolue 29 ääntä (0,5 %), Itsenäisyyspuolue 13 ääntä (0,2 %), Suomen Kommunistinen Puolue 12 ääntä (0,2 %) ja muut ryhmät yhteensä 12 ääntä (0,2 %). Lisäksi annettiin 28 mitätöntä ääntä (0,5 %), eli äänet yhteensä Käyttötalousosan toteutumisvertailu 45

49 Keskusvaalilautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % % ulkoiset tuotot ,5 % % sisäiset tuotot ,0 % 0 0 % Toimintakulut ,0 % % ulkoiset kulut ,2 % % sisäiset kulut ,5 % % Toimintakate ,7 % % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 46

50 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilikaudesta 2013 alkaen tilintarkastajan toimikausi ei ole sidottu valtuuston toimikauteen, vaan valtuusto voi valita tilintarkastajan enintään kuudeksi tilikaudeksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Valtuusto on valinnut BDO Audiator Oy:n vastuulliseksi tilintarkastusyhteisöksi. Tarkastajina ovat toimineet JHTT, HTM Sinikka Niitynperä (vastuullinen), JHTT, KHT Andreas Holmgård ja KTM Mark Lassfolk. Tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arvioinnin painopistealueena on ollut sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen toiminta. Tarkastuslautakunta esittää erikseen kertomuksen vuoden 2015 hallinnosta ja taloudenhoidosta. Tarkastuslautakunnan tehtävä jatkuu siihen saakka kunnes toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 47

51 TARKASTUSLAUTAKUNTA valtuustokausi kokouksia 6 Läsnäolokerrat Erälinna Leena, projektipäällikkö, maatalousyrittäjä, pj. 6 Heimo Jarmo, kaupunkisuunnittelujohtaja, vj. - Nieminen Tomi, kokooja, pääluottamusmies, j. 5 Virtanen Hannele, laitoshuoltaja, vj. - Alitalo Ulla-Maija, tuotantopäällikkö, j. 6 Valtakoski Jaakko, rakennusmestari, vj. - Mäkelä Matti, laatupäällikkö, j. 5 Laiho Jenni, lähihoitaja, vj. - Mäkinen Martti, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, vj. ( alk.) - Mäkilä Tytti, yrittäjä, eläkeläinen, j. 5 Hakala Ari, linja-autonkuljettaja, vj. - Laaksonen Jari, eläkeläinen, vj. ( alk.) 1 Päätalo Seppo, maanviljelysteknikko, eläkeläinen, j. 6 Tuominen Outi, apulaisosastonhoitaja, TtM ( alk.) - Salo Tapani, varastonhoitaja, j. 6 Jokinen Maija, sosiaalityöntekijä, eläkeläinen, vj. - Niitynperä Sinikka, tilintarkastaja/bdo Audiator Oy 6 Nuotio Minna, pöytäkirjanpitäjä 6 Tarkastuslautakunta Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,0 % ,4 % ulkoiset kulut ,0 % ,2 % sisäiset kulut ,0 % ,0 % Toimintakate ,0 % ,4 % g48 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 48

52 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jari Jussinmäki / Jaana Hölsö Konsernijohto (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) vastaa konserniohjauksesta, valvoo kaupungin etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Konsernijohto vastaa yhdessä hallintopalvelujen kanssa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta Hallintopalvelut vastaa kaupungin talous-, henkilöstö- ja tietohallinnosta, arkistosta sekä palvelupisteestä. KAUPUNGINHALLITUS (kokoonpano ) - kokouksia 23 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja Kallio Jarkko aluepäällikkö, restonomi Kok. 22 vj. Jätinvuori Marita opettaja Kok. - I varapuheenjohtaja Virta Timo laskujen käsittelijä SDP 23 vj. Mäentaka Asko insinööri AMK, katsastusmies SDP - II varapuheenjohtaja Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 17 vj. Alander Eira konttorinjohtaja, eläkeläinen Kesk. 5 j. Heino Sini osastonhoitaja, TtM Vihr. 19 vj. Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 3 j. Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 17 vj. Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 7 j. Ilola Timo edustaja Kok. 23 vj. Lindroos Päivi hoitaja Kok. - j. Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 21 vj. Uusitalo Joona opiskelija Kesk. 2 j. Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 21 vj. Lindberg Mikko maanviljelijä, agronomi Kesk. 2 j. Paasonen Jaana aluetyöntekijä, sosionomi (ylempi AMK) Kok. 19 vj. Santala Seppo toimitusjohtaja, yrittäjä Kok. 4 j. Rautio Rauno konduktööri, luottamusmies Vas. 21 vj. Hjerp Paula osastonhoitaja, eläkeläinen Vas. - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto: pj. Hallisto Reijo tullivirkailija Kesk. 19 I vpj. Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 19 II vpj. Lahti Tapani asiantuntija, herastuomari SDP 21 Esittelijä Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 23 Pöytäkirjanpitäjä: Hölsö Jaana hallintojohtaja 22 Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 49

53 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä TP 14 TA 15 TP rivitalotontti Vuokrattujen omakotitonttien määrä 5 Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä 5 >5 3 Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 5.parhaan joukossa (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) 10 >10 12 Yrityskäynnit ja yritysneuvottelutapaamiset Uudet perustetut yritykset (TE-toimisto ei myöntänyt starttirahaa ) Rekrytointiprosessin tehostaminen Kuntarekryn käyttö On käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu Käytön laajentaminen On käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu Sisäisen (AGS) henkilöstöraportoinnin kehittäminen Käytettävissä olevat raportit Uusia raportteja otettu käyttöön Uusien raporttien käyttöönotto (esimiesten ja johdon tarpeet) Uusia raportteja otettu käyttöön, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) Ei toteutettu 2014 >4 Ei toteutettu 2015 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 50

54 KAUPUNGINHALLITUKSEN ASETTAMAT TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT - Elinkeinotoimikunta - Kaupunginvaltuuston 100-vuotis juhlatapahtuman työryhmä - Kunniamerkkiesityksiä valmisteleva toimikunta - Maapoliittinen toimikunta - Paikallisten viranomaisten monialaisen nuorten ohjaus- ja yhteistyöverkosto - Terveyttä edistävä toimikunta - Turvallisen ja kestävän liikkumisen ryhmä - Vammaisneuvosto - Vanhusneuvosto - Ystävyystoimikunta Pe ruste luja ja e rillisha nkke ita T P 2011 T P 2012 T P 2013 T P 2014 T P 2015 (1000 ) Henkilökunta 22,1 20,6 21,6 20,0 20,0 Pe ruste luja ja e rillisha nkke ita (1000 e ) Valtuuston strategia- ja työseminaarit 0,0 0,0 3,7 18,2 0,0 Valtuuston kokousten videointi 1,8 4,3 0,0 Kokouspalkkiot (valtuusto & hallitus) 64,4 62,8 88,6 97,5 61,8 Turun seudun kehittämiskeskus 89,1 108,7 92,7 104,2 95,3 ALMA-hankkeet (Varsin Hyvä) 20,8 21,0 21,2 0,0 21,3 Markkinointi & matkailu 57,0 55,6 52,6 65,9 62,2 Agenda 5,3 4,9 4,9 5,0 5,0 Eläinhoitola 2,6 6,5 6,6 7,0 7,4 Seutuhankintayhteistyö 2,5 2,5 3,0 3,0 4,0 Esteettömyysasiamiesyhteistyö 1,7 2,7 2,0 Paimionjoki-yhdistys 11,9 11,9 11,9 11,9 14,9 Ympäristöterveydenhuolto 110,6 122,1 122,7 133,5 109,4 Kuntaliiton jäsenmaksu 39,2 42,2 38,9 41,7 43,9 V-S:n Liitto, Paimion osuus 79,0 79,9 83,1 85,7 84,8 Verotuskustannukset 251,5 256,7 273,2 279,4 265,5 Joukkoliikenne, netto 99,5 99,5 98,9 66,3 75,1 Avustukset yhdistyksille 6,1 3,0 0,0 0,0 0,2 Ystävyyskuntatoiminta 11,0 15,7 17,0 13,4 7,1 Työsuojelu/työterveys, netto 48,2 111,6 168,6 112,3 148,3 TPD/yhteistoiminta 76,9 71,5 81,3 68,3 48,3 Työllisyyden hoito,netto 154,2 154,4 148,3 179,4 54,1 yllä ole va t yhte e nsä 1 129, , , , ,5 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 51

55 Konsernijohto ja hallintopalvelut Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,6 % ,8 % ulkoiset tuotot ,0 % ,6 % sisäiset tuotot ,5 % ,8 % Toimintakulut ,8 % ,9 % ulkoiset kulut ,6 % ,9 % sisäiset kulut ,7 % ,5 % Toimintakate ,2 % ,9 % Toimintatuotot eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti, talousarvioista jäätiin euroa. Suurin selittävä tekijä on käyttöomaisuuden myyntivoittojen jääminen euron talousarviosta eurolla. Käyttöomaisuuden myyntivoitot olivat euroa, se on reilun kolmanneksen edellisen vuoden myyntituottoja vähemmän. Myyntivoitoista vajaa puolet kertyy omakotitonteista ja reilu puolet yritystonteista tai kaavoitussopimuksilla myydyistä maa-alueista. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen määrää vähensi omakotitonttien vuokrausmahdollisuus Vuoden 2015 aikana vuokrattiin 5 omakotitonttia, ko. tonttien menetetty myyntivoitto oli Toimintakulut ylittivät talousarvion eurolla. Ylityksestä euroa johtuu siitä, että talousarvion laadintavaiheessa varaus kaupungin sairausvakuutuskorvauksiin ( ) kirjattiin kaupunginhallitukselle. Toteutuneet sairausvakuutuskorvaukset kirjataan toimialojen kustannuspaikoille sen mukaan mihin ne todellisuudessa kuuluvat. Todellinen ylitys siis euroa, joka on 0,8%, tästä sisäisten kulujen osuus on euroa ja ulkoisten euroa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 52

56 Matkailutyö vuonna 2015 Paimion kaupungin matkailuneuvonnan toteuttamisesta vastasi kulttuuriasiainhoitaja, jonka kokonaistyöajasta matkailun ja markkinoinnin osuus on noin 1/3. Matkailuneuvonta toimi Sähkömuseon tiloissa ja muina aikoina kaupungintalolla sivistysvirastossa. Matkailuneuvojan lisäksi matkailutyötä tekivät touko-elokuussa matkailutyön harjoittelija sekä kesän aikana kaksi kaupungin palkkaamaa lyhytaikaisempaa kesätyöntekijää. Matkailutyön tavoitteena on ollut suora neuvontatyö, tiedottaminen ja markkinointi eri kanavia käyttäen sekä suoramarkkinointi ryhmämatkanjärjestäjille. Syyskuussa osallistuttiin yhteistyössä paimiolaisten museoiden kanssa Paraisilla järjestettyyn senioriryhmille kohdennettuun ryhmämatkojen markkinointitapahtumaan. Vuoden aikana jatkettiin paikallisten matkailutoimijoiden kanssa edellisvuonna aloitettua yhteistyötä, jonka puitteissa kehitettiin markkinointia ja luotiin ryhmäpaketteja. Yhteistyötä tehtiin myös Paimionjokiyhdistyksen sekä Paimionjokivarren muiden matkailutoimijoiden kanssa. Yhteisiä kehittämis- ja verkostoitumispalavereita järjestettiin vuoden aikana kaksi. Paikallisten oppaiden kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi niin, että vuoden 2015 aikana muodostui Paimion opasryhmä. Opasryhmän puitteissa suunniteltiin muutama ryhmäretkipaketti sekä kulttuurikävelyreitti Patsastelua Vistalla. Reitin avajaiset pidettiin elokuussa. Ryhmä jatkoi oppaiden kouluttamista ja tuotti oman esitteen sekä muuta markkinointimateriaalia. Avoimet yleisöopastukset jatkuivat vuoden tauon jälkeen Paimion parantolassa. Kierroksen organisoinnista vastasi Magni Mundi yritys, jonka kanssa kaupungin matkailuneuvonta teki yhteistyötä. Matkailijaryhmiä vieraili parantolan ohella erityisesti Käsityömuseo Miilassa ja Paimion Sähkömuseossa. Matkailullisesti merkittävä tapahtuma oli myös kesäkuussa Paimiossa järjestetty LounaJukola suunnistusviestitapahtuma, johon osallistui yli kilpailijaa. Paimion matkailutarjontapalveluista tiedotettiin Paimion oman suomi-englanti -matkailuesitteen sekä kaupungin yleisesitteen avulla. Matkailuesitteestä otettiin keväällä uusi, hieman päivitetty painos. Matkailuinformaatiota tuotettiin myös Paimion kaupungin internet-sivuille englanniksi ja ruotsiksi. Tiiviit matkailukohteita esittelevät esitteet on lisäksi tarjolla saksan-,venäjän- ja ranskankielisinä. Myös Turun seudun opaskartassa Paimio on mukana, samoin joissakin pienemmissä julkaisuissa. Arja Kulmala Paimion Opasryhmästä vetämässä opastettua kierrosta kulttuurikävelyreitin avajaisissa Kuvassa ollaan Johannekselaisten sankarivainajien ja sodan muiden uhrien muistomerkillä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 53

57 Ystävyyskuntatoiminta 2015 Ystävyystoimikunnan puheenjohtajana jatkoi Seppo Santala ja jäseninä Sini-Päivi Aho, Toini Aro, Säde Heino, Veli-Matti Hvitfelt, Helena Lahti, Inger Löfgren ja sihteerinä Sari Hollmén. Ystävyystoimikunta kokoontui yhden kerran elokuussa vuoden aikana. Odenthalin lukion oppilaat vierailivat Paimiossa Mukana olivat opettajat Christina Schowe ja Tim Schneider sekä oppilaat Lena Röder, Carina Seichter, Franca Büser, Mariele Jankowski, Lara Eberz, Annika Groß, Maria Tegtmeyer, Annika Lenkenhof, Nicole Sommer, Lisann Mews sekä Maja Hofacker. Oppilaat majoittuivat suomalaisten isäntäperheiden luona ja opettajat Kansanopistolla. Ohjelmassa oli tutustumista Paimion lukion toimintaan sekä saksalaisten järjestämä konsertti. Lukiolla pidettiin myös Odenthalin ja Paimion lukiolaisten yhteistyössä tehty taidenäyttely. Lisäksi kävimme Turussa Sibeliusmuseossa, Tuomiokirkossa ja Aboa Vetus & Ars Novassa. Viimeisenä päivänä oli vuorossa Helsingin vierailu sekä opastettu kierros nykytaiteenmuseo Kiasmassa. Odenthalin ystävyyskunnan delegaatio järjesti kiertomatkan, joka sisälsi vierailun Ruotsiin, Suomeen ja Viroon. Delegaatio vieraili yhden illan ajan myös Paimiossa, jolloin ystävyystoimikunta yhteistyössä kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen kanssa järjesti heille ohjelmaa mm. Sähkömuseossa ja Paimion ajoharjoitteluradalla. Johannes-Seura ry järjesti syksyllä avoimen kuntalaismatkan johannekselaisten evakkojen sijoituskuntien Kaarinan, Liedon ja Paimion asukkaille. Matkan tarkoituksena oli avata käsityksiä karjalaisuuteen ja siihen mitä evakoilla on tarkoitettu. Ystävyystoimikunnasta matkalle osallistui Helena Lahti, Sini-Päivi Aho sekä Seppo Santala. Syyskuussa oli audrulaisten vierailu Kriivarin koululle. Ohessa kuvat odenthalilaisten järjestämästä iltakonsertista Kansanopistolla sekä lukion ruokalassa olleesta odenthalilaisten ja paimiolaisten yhteistyössä toteutetusta taidenäyttelystä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 54

58 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Maaseutupalvelut pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä. Lisäksi maaseutupalveluiden tehtävänä on osoitetuilla voimavaroilla ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan ohjaamalla ja neuvomalla kuntalaisia yhdenveroisesti sekä tasapuolisesti. Paimion maaseutupalvelut hoitaa maataloushallinnon yhteistoiminta-alueella, joka käsittää Kaarinan, Kemiönsaaren, Paimion, Paraisten ja Sauvon kunnat. Maaseutupalvelut Tavoitteet: Tiedottamisella ja koulutuksella pyritään ohjaamaan ja vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos. Toteutuneet tavoitteet: Tilaluku Ympäristötukiin sitoutuneet tilat Sähköisesti tukea hakeneet Kaarina ,5 % 83,8 % 62,8 % 82,6 % Kemiönsaari ,3 % 94,9 % 78,2 % 91,5 % Paimio ,6 % 97,1 % 77,5 % 90,7 % Parainen ,1 % 85,5 % 69,8 % 89,9 % Sauvo ,7 % 87,1 % 67,8 % 84,3 % Yhteensä ,3 % 91,1 % 72,1 % 90,5 % Ympäristökorvaukseen sitoutuneiden määrä laski hieman viime ohjelmakaudesta, mikä olikin odotettavaa erittäin monimutkaisten säädösten sekä byrokratian vuoksi. Sähköinen tukihaku sen sijaan kasvatti osuuttaan mukavasti. Viljelijöille järjestettiin useita eri koulutustilaisuuksia keväällä 2015, sillä uusi ohjelmakausi lisäsi tiedon tarvetta. Osa uuden ohjelmakauden koulutuksista järjestettiin jo vuoden 2014 syksyllä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 55

59 Viljelijäkoulutustilaisuuksia Osallistujia Kaarina Kemiönsaari Paimio Parainen Sauvo Koulutusristeily (suomi ja ruotsi) Koulutuspäivät Paimiossa (suomi ja ruotsi) Yhteensä Henkilöstö Maaseutupalveluiden vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 5. Maaseutuasiamiehet työskentelivät yhteensä viidellä eri paikkakunnalla: Kemiönsaarella yksi, Sauvossa yksi, Paraisilla kaksi (toinen Korppoossa ja toinen Paraisten keskustassa) ja Paimiossa yksi. Maaseutupalvelut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,5 % ulkoiset tuotot ,5 % ,5 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,7 % ,6 % ulkoiset kulut ,2 % ,8 % sisäiset kulut ,1 % ,5 % Toimintakate ,1 % ,7 % KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % ,3 % ulkoiset tuotot ,3 % ,2 % sisäiset tuotot ,5 % ,8 % Toimintakulut ,5 % ,5 % ulkoiset kulut ,3 % ,5 % sisäiset kulut ,7 % ,6 % Toimintakate ,1 % ,6 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 56

60 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - kokouksia 9 Läsnäolokerrat Rannikko, Sari, pj. 9 Kylén, Päivi, vj. - Valkonen, Ville, vpj. 6 Rannikko, Piia, vj. 1 Aro, Pekka, j. 7 Syrjälä Antti, vj. - Hjerp, Paula, j. 9 Nieminen, Sirpa, vj. - Ketola, Jonna, j. - Mäkinen, Martti, vj. 9 Lahti, Tapani, j. 8 Kallio, Markus, vj. - Lindberg, Mikko, j. 7 Kuhasalmi, Minna, vj. 1 Vairinen-Salmela, Johanna, j. 8 Paasonen, Jaana, vj. 1 Vuontela Tarja, j. 6 Kuparinen, Heikki, vj. 3 Nurmi Satu, kh:n edustaja 4 Kallio Jarkko, kh:n pj. 3 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 1 Valindas Merja, sosiaali- ja terveysjohtaja, esittelijä 9 Taimen Pentti, hallintosihteeri, sihteeri 9 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 57

61 Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Toteutuminen Raportointi tapahtui tavoitteen mukaisesti. Sosiaalityön, vanhuspalvelujen ja perusterveydenhuollon ylitysten vuoksi talousarviomäärärahoja lisättiin nettona Tuotteistamisessa ja kustannuslaskennassa ei vuoden aikana edetty. Tietojärjestelmien käytön ja sähköisten toimintamallien kehittämisessä tärkein toimenpide oli kotihoidon mobiilisovelluksen käyttöönotto. Hallinto Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,1 % ,9 % ulkoiset tuotot ,1 % ,9 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,3 % ,3 % ulkoiset kulut ,1 % ,3 % sisäiset kulut ,7 % ,4 % Toimintakate ,3 % ,1 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 58

62 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Heidi Mäki-Tulokas Toiminta-ajatus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Tavoitteet Tavoite Aikuissosiaalityö Mittari Tunnusluku TP13 TP14 TA15 Tot.15 Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Toimeentulotuen määrä /ruokakunta Asiakkaiden/pitkäaikaisasiakkaiden määrä / / / /149 Vammaishuolto Vammaishuollon suunnitelmallisuuden lisääminen Kokonaiskartoitus asiakkaista ja heidän käyttämistään palveluista Asiakaskohtaiset palvelusuunnitelmat Tillintien hoitopäivät Kartoitus kehitysvammaisten osalta tehty. Tehty ja pidetään ajan tasalla Palvelusetelin käyttöönotto vammaispalveluissa Selvitystä tehty, mutta ei otettu käyttöön Lastensuojelu Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon tukitoimet / lasten määrä Perheneuvolan käyttö Lapsiperheiden kotipalvelu Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Asiakasperheet Suoritteet Perheiden määrä Käyntien määrä Hoitopäivät: perhehoito - laitoshoito Käyttötalousosan toteutumisvertailu 59

63 Tehtäväaluetta kuvaavat tunnusluvut: Tunnusluvut Asiakkaat yhteensä: - toimeentulotuki (perusttt + täyd.ttt + ehk. ttt) Asiakkaiden lukum. Menot / asiakas lastensuojelu Asiakkaiden lukum Vammaishuolto Kuljetuspalv. saajia Henk.koht avun saajia Omaishoidon tukea saavat (alle 65 v.) Erityishuoltopiirin palvelut: Hoitopäivät - laitoshoito - asumispalvelut - päivähoito - työtoiminta Yks. hoitokodit ja tukiasunnot Tillintien asumisyksikkö Päihdehuolto A-klinikka Katkaisuhoito Kuntoutushoito Lastensuojelu ja perhetyö Hoitopäivät Hoitopäivät Asukkaita vuoden aikana Asiakkaat Asiakaskäynnit Asiakkaat Hoitopäivät Asiakkaat Hoitopäivät Tukiperhe Tukihenkilö Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsia Perheitä Käyntejä Käyttötalousosan toteutumisvertailu 60

64 Sosiaalityö Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,8 % ulkoiset tuotot ,9 % ,5 % sisäiset tuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,4 % ,4 % ulkoiset kulut ,4 % ,7 % sisäiset kulut ,3 % ,2 % Toimintakate ,8 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 61

65 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta Työllisyyden hoito Johannes Joutsenlahti Toiminta-ajatus Tuetaan aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Aktivoidaan kohderyhmään kuuluvat ihmiset työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja tarjotaan heille väyliä siirtyä takaisin työelämään. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Tavoitteet Tavoite Toimintakeskus Apila Työmarkkinatuen kuntaosuus Palkkatukityöllistäminen Mittari Aktivointiaste Tunnusluku TP13 TP14 TA15 Tot.15 Asiakkaiden nopea aktivoiminen ja ohjaaminen toimenpiteiden piiriin Yli 500 pv tmt saaneet Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys; 50 % % % % Merkityksellisen työtoiminnan tarjoaminen ja asiakkaiden ohjautuminen takaisin työelämään Työmarkkinatukiasiakkaat ilman toimenpiteitä yli 300 pv yli 500 pv yli 1000 pv Työllisyyden hoito Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,8 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,3 % 0 0,0 % Toimintakulut ,9 % 0 0,0 % ulkoiset kulut ,8 % 0 0,0 % sisäiset kulut ,6 % 0 0,0 % Toimintakate ,0 % 0 0,0 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 62

66 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhuspalvelut ja kotihoito Merja Valindas Toiminta-ajatus Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista tai laitoshoidosta. Toiminta Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään perusteena kaupungin 75 vuotta täyttäneiden lukumäärää ( ). Palveluiden kattavuuksien arviointi perustuu valtakunnallisiin suosituksiin. Vanhuspalvelulain mukainen velvoite laatia yksiköille omavalvontasuunnitelmat astui voimaan Omavalvontasuunnitelmat on laadittu kaikkiin yksiköihin. Hoidonporrastus on toiminut vuonna 2015 kohtalaisesti. Vuoden loppupuolella muodostui jonoja ympärivuorokautiseen hoivaan, jonka vuoksi jouduttiin lisäämään yksityisiä asumispalvelupaikkoja. Erikoissairaanhoidon viivepäiviä syntyi enemmän kuin aikaisempina vuosina, suurin syy tähän oli terveyskeskussairaalan keväinen noro-virus epidemia, jonka seurauksena terveyskeskussairaalassa toteutettiin sulku kahteen otteeseen. Kotihoidon asiakaskäynnit lisääntyivät merkittävästi. Kotihoidossa otettiin loppuvuonna asteittain käyttöön mobiililaitteet, jotka helpottavat mm. asiakastyön kirjaamista. Laitteet hankitaan vuonna 2016 koko hoitohenkilökunnalle. Omaishoidon tukea myönnetään hakijoille, jotka täyttävät lautakunnan hyväksymät kriteerit. Toimintaa koskevia lukuja Tavoite Mittari Tunnusluku TP13 TP14 TA15 Tot.15 Vanhusten kotona asumisen tukeminen (suositus %) Kotona asuvien määrä, % yli 75-v. 91, ,2 Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus %) Säännöllisen kotihoidon kattavuus; % yli 75-vuotiaista Asiakkaat (yli 75 v.) 13,6 15, ,2 145 Palveluseteliasiakkaat Palvelusetelitunnit Päivätoiminnan kehittäminen Hoitopäivät Käyttötalousosan toteutumisvertailu 63

67 Tavoite Mittari Tunnusluku TP13 TP14 TA15 Tot.15 Oikea hoidon porrastus Rava-mittaus suoritetaan kahdesti vuodessa. Tulokset raportoidaan lautakunnalle Rava-mittarin tavoitearvo: Kotihoito Omaishoito Askala Paltanpuisto Vanhainkodin alakerta Vanhainkoti laitoshoito Vuodeosasto Seurataan Ravaluokittaista jakaumaa Palveluasuminen vastaa tarvetta (5-6 % 75 vuotta täyttäneistä) Askala Paikat Hoitopäivät Paltanpuisto Paikat Hoitopäivät Yksityiset asumispalvelut Asukkaat vuoden aikana Hoitopäivät Hoivakoti Jokilaakso Paikat Hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta täyttäneistä 6,9 7, ,3 Vanhusten laitoshoito vastaa tarvetta (max 3 % 75 vuotta täyttäneistä) Vanhainkodin hoitopäivät Paikat Laitoshoidon kattavuus % yli 75-vuotiaista , , ,9 Vanhuspalveluiden hyvä laatu Henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen - Täydennyskoulutusta järjestämällä TAK-kysely omaisille - vanhainkoti, laitoshoito - vanhainkoti, Jokilaakso - Askala - Paltanpuisto - kotihoito ei toteutettu Koulutukseen osallistuneet Käyttötalousosan toteutumisvertailu 64

68 Vanhuspalvelut ja kotihoito Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,2 % ulkoiset tuotot ,5 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,7 % ,8 % ulkoiset kulut ,6 % ,6 % sisäiset kulut ,0 % ,6 % Toimintakate ,2 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 65

69 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuolto Merja Valindas Toiminta-ajatus Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. Toiminta Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan edelleen yksityisiltä lääkäriasemilta. Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon ktky:ltä tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Toteutuminen Aikaisemmin kuntayhtymän tuottama työterveyshuolto yksityistettiin alkaen. Henkilöstö ja toiminta siirtyivät liikkeenluovutuksella Mehiläinen Oy:lle. Suun terveydenhuollon päivystys siirtyi alueelliseen yhteispäivystykseen TYKSin T-sairaalaan alkaen. Terveyskeskus on antanut hammaslääkäri- hammashoitaja työvoimaa päivystyksen käyttöön väestöosuuden suhteessa. Sähköisistä palveluista otettiin käyttöön Kutsujärjestelmä pitkäaikaissairaiden potilaiden kohdalla. Kutsujärjestelmästä saadut kokemukset ovat positiivisia ja sen kattavuutta on tarkoitus laajentaa. Kotisairaalapalvelu aloitettiin alkaen pienimuotoisesti. Palvelua on ostettu Kotisairaala Luotsi Oy:ltä. Uutena toimintana aloitettiin suunnitelman mukaisesti seniorineuvola, joka on tarkoitettu yli 65- vuotiaille kuntalaisille. Neuvolaan kutsutaan vuosittain 68-vuotiaat. Vuonna 2015 seniorineuvolassa kävi 105 asiakasta (ikäluokan koko 161 henkilö). Keväällä jouduttiin toteuttamaan terveyskeskussairaalan osastosulku kahteen otteeseen Norovirus epidemian vuoksi. Tämä näkyi hoitopaikkojen käyttöasteessa, hoitopäivien määrässä ja erikoissairaanhoidon sakkomaksujen kertymisessä. Kuntayhtymä pilotoi sairaanhoitopiirin kanssa jalkautuvia erikoislääkärinpalveluja koskien kardiologin konsultaatioita. Potilastietojärjestelmän osalta tapahtui vuoden aikana muutoksia. Medbit Oy:n Efficakäyttöpalvelu otettiin käyttöön ja palvelimet siirtyivät Poriin. Lisäksi loppuvuodesta toteutettiin Effica- laskutuksen käyttöönotto-projekti. Yhteistyötä Paimion kaupungin tietohallinnon kanssa on lisätty, mm. ottamalla käyttöön tietohallinnon hallinnoima puhepalvelu. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 66

70 Syksyn aikana terveyskeskuksessa valmisteltiin henkilökunnan työaikamuodon muuttaminen jaksotyöajasta yleistyöajaksi. Muutosvalmistelu koski suurta osaa terveyskeskuksen yksiköistä/ työntekijöistä. Hallitus teki työaikamuodon muutoksesta lopullisen päätöksen joulukuussa 2015 ja muutos toteutetaan lukien. Palvelutuotannon osalta vastaanottotoimintaa on kehitetty päivystyksen osalta siten, että päivystys hoidetaan sairaanhoitaja/lääkäri työskentelynä. Vakinaisen henkilöstön saatavuus on edelleen ollut terveyskeskuksessa hyvä. Ongelmaksi on nousemassa sijaisreservin niukkuus lähes kaikissa ammattiryhmissä. Tämä näkyy haasteena löytää sijaisia lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Kuntayhtymä oli loppuvuonna mukana Paimion kaupungin selvityksessä koskien ruokahuollon, laitoshuollon ja välinehuollon tuotannon siirtymistä Arkea Oy:lle. Hallitus teki asiasta lopullisen päätöksen kokouksessaan ja toiminta siirtyy Arkealle kevään 2016 aikana. Kuntayhtymän tilikauden toimintamenot olivat , ne nousivat (0,13%) edellisestä tilikaudesta. Toimintatulot olivat , nousua edelliseen vuoteen (8,1%). Kuntien palvelulaskutuksen osuus on edellisestä vuodesta noussut (10,86%). Suurimpana yksittäisenä tekijänä kuntien palvelulaskutuksen nousuun on vuoden 2014 lopulla tehdyt korotukset lääkärin vastaanoton hintoihin. Henkilöstömenot laskivat -0,79 % eli olivat pienemmät kuin vuonna Kuntayhtymän tilinpäätös on ylijäämäinen. Ylijäämä kattaa edellisten vuosien alijäämät ,49. Tavoitteet Tavoite Perusterveydenhuolto Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja laatusuositusten mukaisesti. Mittari Lain toteutuminen Jonotusaika lääkärin vastaanotolle (ensikäynti) Palvelun peittävyys kaikki toiminnat: Ikäryhmä > Tunnusluku TP13 TP14 TA15 Tot.15 5 vrk 8 vrk 9 vrk 99,01% 98,57% 56,86% 88,02% Käyttötalousosan toteutumisvertailu 67

71 Tavoite Mittari Tunnusluku TP13 TP14 TA15 Tot.15 Hoidonporrastusta kehitetään siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät Siirtoviivepäivien määrä Tk-sairaalan hoitojaksojen pituus (ka) Tk-sairaalassa hoidetut potilaat/ hoitopäivät 41 13,20 331/ ,06 261/ ,67 274/ 6499 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja oikea hoidon porrastus Poliklinikka käynnit Hoitojaksot Terveydenhuolto Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,0 % 0 0,0 % ulkoiset tuotot ,0 % 0 0,0 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,5 % ,8 % ulkoiset kulut ,5 % ,8 % sisäiset kulut ,0 % 0 0,0 % Toimintakate ,5 % ,8 % SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,1 % ulkoiset tuotot ,8 % ,9 % sisäiset tuotot ,3 % ,0 % Toimintakulut ,8 % ,7 % ulkoiset kulut ,8 % ,5 % sisäiset kulut ,3 % ,7 % Toimintakate ,5 % ,6 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 68

72 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Koulutuslautakunta Hallinto Jukka Talka Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa kehitystä, oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja lasten sekä nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä lapsi- ja nuorisokeskeisyydestä. KOULUTUSLAUTAKUNTA - kokouksia 9 Läsnäolokerrat Lehikoinen Jouni, pj. 8 Lehto Olli, vj. 1 Mäentaka Asko, vpj. 5 Riipinen Hannu, vj. 4 Alander Eira, j. 8 Lujala Tanja, vj. 1 Jalonen Kimmo, j. 8 Kakkonen Jorma, vj. - Jätinvuori Marita, j. 9 Oinas Inkeri, vj. - Länsimies Minna, j. 5 Ruohonen Marjaleena, vj. - Nuotio Minna, j. 6 Klapuri Tintti, vj. 1 Reunanen Kristiina, j. 9 Vairinen-Salmela Johanna, vj. - Tanninen Eetu, j. 6 Salminen Toni, vj. - Kallio Jarkko, kh:n pj. 3 Paasonen Jaana, kh:n ed. 4 Kuparinen Heikki, kh:n varaed. - Tuominen Ida, nuorisoneuvoston ed. 7 Säde Heino, nuorisoneuvoston varaedustaja - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 1 Talka Jukka, sivistysjohtaja, esittelijä 9 Koret Hilkka, pöytäkirjanpitäjä 8 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 69

73 Koulutuslautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä sivistyspalvelujen koulutoimen henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Paimion kouluverkkoa muutettiin vuonna Lukio siirtyi Fortumin konttoritiloihin saneerattuun uuteen lukiorakennukseen, jolloin koulukeskuksessa vapautui lisätiloja perusopetuksen käyttöön. Paimion varhaiskasvatus esiopetuksineen siirrettiin koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2012 alusta lukien. Keittiöverkon uudistus päättyi vuonna Jokelan koulusta on kasvanut lyhyessä ajassa 2-sarjainen koulu. Lukuvuoden alusta viimeinen ikäluokka kasvatti koulun 12 ryhmän kokoiseksi. Opetusmenetelmien kehittyessä on ollut tarpeen myös tehdä muutoksia koulutiloihin. Vistan koulun Alatalon suunnittelussa oli lähdetty siitä, että kiinteitä seiniä on mahdollisimman vähän. Tilojen on oltava muunneltavissa. Myös ryhmätyötiloja tarvitaan. Seinät hoidetaan siirrettävillä sermeillä ja pulpetteja korvataan ryhmätyöpöydillä. Alataloon tuli lukuvuoden alusta alkaen 1. ja 2. luokkien yleisopetusta sekä kaksi pienryhmää. Tiloja suunniteltiin opettajien avustuksella vuonna Kouluverkon muutoksien jälkeen muutokset tapahtuvat toiminnallisuudessa. Varhaiskasvatusverkoston uudistukset ovat vuorossa seuraavina. Suurimmat investointihankkeet ovat Vistan koulun koko kiinteistömassaa kattava peruskorjaus sekä Jokelan koulun peruskorjausten jatkaminen. Tavoitteet Tehostetun ja erityisen tuen-hankkeen konkretisoiminen ja jatkaminen resurssiopettajahankkeena. Tavoitteiden toteutuminen näkyy mm peruskorjausten yhteydessä toiminnallisina opetustiloina siinä laajuudessa, missä vanhojen rakennusten rakenteet antavat myöten. Toiminnallisena riskinä on, että peruskorjauksissa säästetään hieman, jolloin lopputulos ei mahdollista riittäviä toiminnallisia muutoksia opetuksessa. Hankkeelle asetettuja tavoitteita voidaan pitää onnistuneina. Resurssiopettajia on ollut koko vuoden ja kouluilta saatu palaute on myönteistä. Yhteistyö uudistetussa Alatalossa yleisen tuen ja pienryhmien kesken on onnistunut. Opettajien yhteistyötaidoissa ja haluissa on edistytty. Tieto- ja viestintätekniikan merkityksen kasvu lyhyellä aikavälillä sekä nopeat muutokset tekniikassa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat vuonna Perusopetuksessa opetussuunnitelmat muuttuvat vuonna 2016, jolloin tvt-oppimisympäristöt sekä sähköiset oppimismateriaalit on huomioitava talousarviossa ja toiminnoissa. Varhaiskasvatuksessa, erityisesti esikouluissa, on huomioitava tvt. Muutokset edellyttävät pedagogista atktukihenkilöä opetuksen ja tekniikan yhdistämiseen sekä lisäämään suunnitelmallisuutta toimintojen järjestämiseen. Toiminnallisena riskinä on muutosten aliresurssointi, jolloin rahoitetaan vanhoja oppimateriaaleja ja toimintoja, eikä voida hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja tavoitteellisesti. Tavoitetta voidaan pitää onnistuneena, vaikka tietotekniikan hyödyntäminen on pitkäaikainen prosessi ja prosessi on edelleen kesken. Paimion ja Sauvon yhteinen pedagoginen tvt-tuki aloitti elokuussa Paimion osuus kustannuksista on 80 % ja Sauvon 20 %. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 70

74 Verkkoja on parannettu, tabletteja hankittu, tvt-suunnitelma on valmistunut, koulujen digitutoreita koulutettu, ohjelmia hankittu, jne. Hanke etenee suunnitellusti. Terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö. Toimintatapojen uudistukset eri hallintokunnissa vaikuttavat koulutuslautakunnan alaiseen toimintaan. Ulkoistettujen palveluiden tason on vastattava kaupungin itse järjestämien palveluiden tasoa. Toiminnallisena riskinä on terveydelliset riskit, sairastuvuuden lisääntyminen (erityisesti hengitystiesairaudet), henkilöstön työviihtyvyyden heikentyminen, huoltajien ja lasten/nuorten aktivoituminen, jne. Sisäilmaongelmat joissain tiloissa ja meluongelmat päiväkodeissa ovat keskeisiä huolen aiheita. Ongelmat on tiedostettu ja niitä pyritään hoitamaan eri keinoin. Hallinto Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,5 % ,5 % ulkoiset tuotot ,5 % ,5 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,9 % ,3 % ulkoiset kulut ,5 % ,2 % sisäiset kulut ,6 % ,0 % Toimintakate ,4 % ,3 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 71

75 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Toiminnan kuvaus Päivähoidon piirissä oli 78,9 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Paimiossa on kuusi vakinaista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, ja lisäksi kolme väliaikaista päiväkotiyksikköä, joista yksi aloitti toimintansa Tapiolan päiväkodin yhteydessä Hoitajan kotona toimivia perhepäivähoitoryhmiä on ollut 27. Määrä on edelleen hieman vähentynyt. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskentelee kolme hoitajaa. Ryhmä toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Yksityisen päivähoitopalvelun piirissä on kolme päiväkotia, yksi ryhmäperhepäivähoitoyksikkö ja kolme perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia on ollut hoidossa myös muissa kunnissa sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Yksityistä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoitopalvelua käyttäviä perheitä on tuettu myöntämällä heille päivähoidon palveluseteli, jolla kaupunki on maksanut palveluntuottajalle perheen päivähoitomaksun ja voimassa olevan yksityisen päivähoidon kattohinnan välisen erotuksen. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille on maksettu Kelan kautta yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, jonka suuruus alle ja 3-vuotiaille 239 ja yli 3- vuotiaille 207. Esiopetusta on annettu Kyysilän ja Viidakkovekaroiden päiväkoteja lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa kokopäiväryhmien yhteydessä. Lempilän päiväkodin Leijonien ryhmässä on annettu pelkästään esiopetusta. Esiopetukseen osallistui koko ikäluokka. Velvoite esiopetukseen osallistumiseen astui voimaan Uudet esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet julkaistiin vuoden 2014 lopussa. Kuluneen vuoden aikana on aloitettu kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman työstäminen. Tehtävään perustettiin työryhmä, joka on organisoinut opetussuunnitelmatyön jalkauttamisen ja valmistaa lopullisen opetussuunnitelman. Työtä on toteutettu työpajatyöskentelynä, johon on osallistunut edustajia kaikista esiopetusta antavista yksiköistä. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavallisiin päiväkotiryhmiin ja osittain myös perhepäivähoitoon. Varhaiserityiskasvatukseen saatiin toinen kiertävä erityislastentarhanopettaja elokuun alusta alkaen. Lisäksi lapsiryhmissä työskenteli yhteensä kahdeksan varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajaa. Jokelan päiväkodissa toimii 12 lapsen integroitu erityisryhmä. Paimiossa on ollut varhaiskasvatuksen piirissä kaikissa päiväkotiyksiköissä käytössä kasvun ja oppimisen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Käyttötalousosan toteutumisvertailu 72

76 Kaupunki on tukenut MLL:n perhekeskuksen toimintaa kevyempien varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa. Kotihoidontuen kuntalisästä (Paimio-lisä) päätettiin luopua alkaen. Varhaiskasvatuslaki astui voimaan Laki korvasi aiemman päivähoitolain. Lain voimaantulo ei vielä 2015 muuttanut varhaiskasvatuspalvelujen käytäntöjä eikä lapsiryhmien kokoa. Suurin haaste varhaiskasvatuspalveluissa on edelleen ollut päivähoitopaikkojen riittävyys kaupungissa. Lasten ikäluokkien pysyessä välillä tarvitaan paikkoja lisää. Ennen pysyvää ratkaisua tilaongelmiin on haettu apua tilapäisillä päivähoitoyksiköillä. Syksyllä aloitettiin yhdessä teknisten palvelujen kanssa uuden päiväkodin alustava suunnittelutyö. Suunnitelma esiteltiin joulukuussa kaupunginhallitukselle, joka palautti sen lisävalmisteluun. Vuorohoidon tarve on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan vuorotyön lisääntyessä yhteiskunnassa. Erityisesti perheet tarvitsevat lapsilleen iltahoitoa. Koulutuslautakunta päivitti syksyllä vuorohoidon periaatteet. Tapiolan päiväkodin toiminta-aikoja muutettiin siten, että vuorohoitoa tarjotaan tarvittaessa myös kaikkina juhlapyhinä Lapsimäärä kaupungin päiväkodit kaupungin perhepäivähoito+ryhmis yksityiset päiväkodit yksityinen perhepäivähoito päivähoidossa muualla vuorohoidossa (sisältyy kaupungin päiväkotien lukuun) Hoito- ja kasvatushenkilöstö päiväkodit perhepäivähoito +ryhmis Käyttöaste Tuet perheille palveluseteli yksityisen hoidon tuen kuntalisä Toiminnalliset tavoitteet Varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen Varhaiskasvatuspalvelujen edelleen kasvaneen kysynnän vuoksi taloussuunnitelmassa vuodelle 2015 annettiin varhaiskasvatuspalveluille tehtäväksi laatia suunnitelma palvelujen järjestämisestä lähivuosina. Suunnitelman laati opetuspäällikkö Hilkka Koret ja kaupunginhallitus hyväksyi sen Suunnitelmassa kartoitettiin varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten määrää sekä tuotiin esille varhaiskasvatuksen näkökulmaa palvelujen järjestämisen suunnittelussa. Koulutetun henkilöstöresurssin ylläpitäminen päiväkodeissa Vakituisen henkilökunnan pysyvyys on ollut hyvää. Työntekijöitä on irtisanoutunut kuluneena vuonna lähinnä eläkkeelle jäämisen vuoksi. Koulutettuja lähihoitajia ja lastenohjaajia on saatu avoimeksi tulleisiin lastenhoitajien tehtäviin. Pätevien lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien rekrytointi on sen sijaan ollut vaikeaa. Näihin tehtäviin on jouduttu palkkaamaan määräaikaisesti epäpäteviä työntekijöitä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 73

77 Varhaiskasvatus Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,1 % ,2 % ulkoiset tuotot ,1 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,0 % ,8 % ulkoiset kulut ,4 % ,2 % sisäiset kulut ,0 % ,0 % Toimintakate ,8 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 74

78 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Perusopetus Jukka Talka Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa koulussa annetaan myös pienryhmäopetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Oppilashuollon tilanne on suhteellisesti varsin hyvä. Opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan vuonna Niiden valmistelu on aloitettu oppilashuollosta, toiminnan arvioinnista sekä tvt-suunnitelman (oppimisympäristöjen) laadinnoista. Kunnallinen opetussuunnitelma valmistuu vuonna Kaavoitus, tonttien myynti ja rakentaminen vaikuttavat koulun oppilaspaikkojen kysyntään siten, että ns. lähikoulusta ei aina ole pystytty tarjoamaan oppilaspaikkaa kaikille alueen oppilaille. Saaren alueen laajuus tuo paineita varhaiskasvatukselle ja alkuopetuksen järjestämiselle alueen läheisyydessä. Alle kouluikäisten lasten ikäluokkien suuruudet ovat jatkaneet kasvamistaan vuosittain. Rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista johtuen luokanopettajien tarve on toistaiseksi muuttuva. Jokelan koulu siirtyi asteittain 2-sarjaiseksi, jolloin keskimääräiset luokkakoot pienenivät. Koulu on valmistautunut hyvin tuleviin muutoksiin. Uusia opettajia palkattaessa on edellytetty kaksoispätevyyttä. Esim. englannin tuntien pätevä opetus voidaan varmistaa sillä, että ne pitää kaksoispätevät luokanopettajat. Koulun 12 opettajalla kuudella on kaksoispätevyys. Vuoden 2014 syksystä koulutoimessa ei ollut enää yhtään yli 25 oppilaan ryhmää. Tämä on ollut myös rahoittajan tavoitteena eri hankkeissa. Kouluverkkomuutoksen jälkeen ryhmäkoot ovat tasoittuneet, sekä ylisuuret että pienet ryhmät ovat poistuneet. Pieniä ryhmiä, ns. tehostetun tuen ryhmiä, perustettiin nyt suunnitelmallisesti ja hallitusti aloittaen yläkoulun luokista. Tavoitteena oli, että erityisen tuen ryhmät vähenevät ja tilalle tulee tehostetun tuen ryhmiä. Kuitenkin erityisen tuen oppilaiden määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen osalta tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman laadinnassa ja vaikuttamisessa mukana olo. Pedagogisen ict-rahoituksen hyödyntäminen, uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä myös luokkatilojen tvt-tekniikan huomioiminen, pilotointi tvt-hankkeissa, opettajien tietotekniikkataitojen kartoitus, yhteistyö eri palveluiden ja kuntien kesken, talousarvion taloudellisten ja henkilöstöresurssien tarpeen esilletuominen, jne.. Toiminnallisena riskinä on säästöjen kohdentaminen tarvittaviin kehittämiskohteisiin ja myöhemmin kustannusten hallitsematon kehittyminen virheellisten ratkaisujen vuoksi. Tavoitteessa on pääsääntöisesti onnistuttu. Hankerahoituksen kohdistamisessa on toimittu suunnitelmallisesti. Investointi- ja käyttötaloudessa on voitu myös toimia suunnitellusti ja halutussa aikataulussa. Ongelmat ovat lähinnä valtakunnallisissa aikatauluissa ja niiden hitaudessa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 75

79 Koulujen peruskorjausten suunnittelu ajoittamalla ne mahdollisimman vähän koulujen toimintaa haittaavasti. Erityisesti Vistan koulun peruskorjauksen ajoittaminen ja väistötilojen järjestäminen. Koulupalvelut on teknisten palveluiden kanssa yhteisymmärryksessä suunnitellut korjauksen aikatauluttamista ja väistötilojen sijoitusta. Toiminnallisena riskinä suunnitelmien hylkääminen ja kokonaissuunnittelun hämärtyminen. Tavoitteessa on onnistuttu kohtuullisesti. Vistan koulun päärakennuksen peruskorjaus eteni pääsääntöisesti ajallaan ja väistötilat ovat toimivia. Kivikoulun aikataulua myöhennettiin, samoin Jokelan viimeisen koulurakennuksen peruskorjausta. Taloudelliset tavoitteet Opetushallituksen nettisivuilla on julkisesti nähtävillä erilaisia talouteen liittyviä kuntakohtaisia raportteja vuosittain. Paimion perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset olivat vuosina kuntien keskimääräisten kustannusten tasolla. Vuodesta 2010 alkaen oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet noin euroa alle kuntien keskimääräisiä kustannuksia. Kun oppilaskohtainen kustannus kerrotaan noin oppilaalla saadaan rakenteiden ja toimintatapojen muutoksesta saatu kokonaissäästö. Viimeinen tilastotieto on vuodelta 2014, jolloin Paimion perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset olivat 953 alle kuntien keskimääräisten kustannukset, oppilaita oli Joten suhteellinen säästö vuonna 2014 oli Säästöjä ei ole saatu aikaan palveluita heikentämällä. Laadullisia muutoksia vuosina on saatu aikaan mm seuraavasti: - on saatu toinen koulupsykologi ja kuraattori sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. - alkuvuonna 2010 perusopetuksessa oli 8 ryhmää, joissa oli yli 25 oppilasta. Syksystä 2014 alkaen tällaisia ryhmiä ei ole ollut lainkaan - pienryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti joustavammaksi. Integroinnista on tullut todellista, joka toimii myös käytännössä - yläasteen pienryhmätoiminta laajeni syksyllä 2014 kaikille luokka-asteilla. Painopistettä siirretään erityisestä tuesta tehostettuun tukeen - esi- ja alkuopetuksen yhteistyö jatkuu suunnitelmallisena toimintana - Alatalon peruskorjaus mahdollisti uusien pedagogisten toimintatapojen käyttöönoton entistä helpommin. Tämä jatkuu myöhemmin Vistan peruskorjauksen edetessä myös muihin tiloihin - koulukuljetusedut ovat edelleen paremmat Paimiossa kuin keskimäärin muissa Varsinais-Suomen kunnissa - jne. Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset ovat lisänneet koulutuksen laatua ja tuoneet taloudellista hyötyä. Vistan koulun selvitys oppilashuollosta (Emmi Virtanen): Johdanto Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää. Työ on kustannustehokasta: yksi mielenterveyden edistämistyöhön investoitu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti. Mielenterveyden edis- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 76

80 täminen ei ole ainoastaan ongelmiin puuttumista, vaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tunteen kokonaisvaltaista vahvistamista. Oppilaat viettävät koulussa suuren osan ajastaan, minkä vuoksi kouluympäristö on otollinen paikka lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiselle. Mielenterveyshäiriöt ovat nuoruusikäisten tärkein toimintakykyä heikentävä sairausryhmä. Läheskään kaikkia nuorten mielenterveyden häiriöitä ei voi, eikä pidäkään hoitaa erikoissairaanhoidossa. Kouluterveydenhuolto on nuorille luonteva lähipalvelu lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoitoon sekä ehkäisyyn. Opettajan työhön ei kuulu hoitavan roolin ottaminen, mutta oppimisen mahdollistaminen mielenterveyden häiriöstä huolimatta toki kuuluu. Opettajat havaitsevat lasten ja nuorten oireet ja poikkeavan käyttäytymisen erittäin hyvin. Toimiva oppilas- ja kouluterveydenhuolto ovat mielenterveyden edistämisen ja häiriöiden hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Erikoissairaanhoito voi tukea koulua ohjaamalla opettajia potilaana olevan nuoren erityistarpeiden huomioimisessa. 1 Tässä selvityksessä tarkastellaan Vistan koulun psykologi- ja kuraattoripalvelujen sekä elokuussa 2015 aloitetun psykiatrisen sairaanhoitotyön toteutumista, yksilöllisen ja ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta ja kustannuksia. Koulussa tehtävän työn säästövaikutuksen hahmottamiseksi olen tarkastellut jäljempänä psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kustannuksia, jotka pitkällä aikavälillä vähenevät oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon varhaisten interventioiden avulla. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki ja sen toteutuminen Vistan koulussa Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) mukaan oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Työn painotus on vahvasti ennaltaehkäisevää. Oppilashuolto jakautuu lain mukaan kahteen kokonaisuuteen, yhteisölliseen ja yksilölliseen. 2 Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tekevät Vistan koulussa kaikki kouluyhteisön aikuiset tavoitteenaan oppilaiden oppiminen, hyvinvointi, terveys, osallisuus ja vuorovaikutus, vastuullisuus sekä oppimisympäristön esteettömyys, turvallisuus ja terveellisyys. Työtä koordinoi yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida oppilashuoltotyön toteutumista koulun arjessa. Moniammatillisen ryhmän jäseniä ovat laaja-alaiset erityisopettajat, koulukuraattori ja -psykologi, vararehtorit, terveydenhoitajat, psykiatrinen sairaanhoitaja, oppilaanohjaajat sekä apulaisrehtori, joka toimii ryhmän puheenjohtajana. Merkittävää on, että ryhmässä on oppilasedustus oppilaskunnan hallituksen jäsenistä ja tukioppilaiden ryhmästä. Näin oppilaiden asiantuntemus koskien omaa arkeaan saadaan kuuluville. Yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä, joka voidaan perustaa oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksensa merkitystä, hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella. Ryhmän on oltava moniammatillinen, mikä tarkoittaa, että yksilölliseen oppilashuoltoon osallistuvat opetustoimen edustajien lisäksi kouluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustajat. Yksilöllisestä oppilashuollosta on laadittava oppilashuoltokertomus 3, josta vastaa ryhmän vastuuhenkilö. Kouluterveydenhuollolla, psykologi- ja kuraattoripalveluilla on oppilashuollossa keskeinen rooli. Vistan koulussa työskentelee koulupsykologi neljänä päivänä viikossa, samoin koulukuraattori. 1 Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126 Riittakerttu Kaltiala-Heino, Klaus Ranta ja Sari Fröjd 2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3. 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 20. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 77

81 Yhtenä päivänä viikossa kumpikin työskentelee Kriivarin koulussa. Terveydenhoitajia on kaksi, joista toinen työskentelee kokoaikaisesti Vistan koulussa. Lakisääteisiä palveluja täydentää psykiatrinen sairaanhoitaja. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä päivänä yhteydenotosta. Kiireellisissä tapauksissa keskusteluaika on järjestettävä joko samana tai seuraavana päivänä. Kouluterveydenhoitajan luo on päästävä ilman ajanvarausta ja oppilaalle järjestettävä mahdollisuus saada välittömästi yhteys kouluterveydenhuoltoon arkipäivisin. 4 Edelliset toteutuvat Vistan koulussa lain mukaisesti. Koulukuraattorin, -psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan työ Koulupsykologin, -kuraattorin ja psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvat limittyvät esimerkiksi ennaltaehkäisevässä ryhmiin kohdistuvassa työssä, mutta näyttäytyvät yksilötyössä osin erillisinä. Koulupsykologin työnkuva on laaja-alainen ja vaihteleva. Valtaosa psykologin työajasta ohjautuu psykologisten tutkimusten, esimerkiksi oppimisen tutkimusten ja arviointien laadintaan. Tutkimusten lisäksi koulupsykologi tarjoaa oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle psykologisia arviointi-, neuvonta-, konsultaatio- ja tukipalveluja. Koulupsykologi ohjaa myös ryhmiä. Koulukuraattori auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä ja opintojen edistymisessä tai ongelmia kasvuun ja kehitykseen liittyen. Tavoitteena on oppilaan koulunkäynnin ja kokonaiskehityksen sekä huoltajien kasvatustyön tukeminen. Työ koostuu sekä yksilö- että ryhmämuotoisesta työstä painopisteen ollessa esiin tulevien vaikeuksien varhaisessa havaitsemisessa ja puuttumisessa. Yhteistyö Paimion kaupungin sosiaalitoimen kanssa on tiivistä. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti työnsä Vistan koulussa elokuussa Sairaanhoitaja vahvistaa lakisääteistä oppilashuoltoa, tuo oppilaiden hyvinvointia tukevan työn näiden omaan toimintaympäristöön ja työskentelee apua ja tukea tarvitsevien oppilaiden löytämiseksi niin, että ongelmat voitaisiin ratkaista varhain perustason työssä. Psykiatrinen sairaanhoitaja tarjoaa oppilaille yksilöllistä tukea, ohjaa ryhmätoimintaa ja tekee yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. 4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 15 ja 17. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 78

82 Syyslukukausi 2015 Yksilökäynnillä olleet oppilaat Yksilökäyntien määrä Koulupsykologi Koulukuraattori Psykiatrinen sh Yhteensä 20 (33) (n. 12 % Vistan oppilaista) 43 Lisäksi psykologiset tutkimukset 13 oppilaalle. Yksi tutkimusjakso on ajalliselta laajuudeltaan n. 20 tuntia euroa Kustannus erikoissairaanhoidossa - (normaali hoitokäynti, a 87 euroa) euroa (vaativa hoitokäynti, a 174 euroa) 7 Taulukko 1. Koulupsykologin, -kuraattorin ja psykiatrisen sairaanhoitajan yksilökäyntejä tarvinneet oppilaat, käyntien kokonaismäärä ja vastaavan kontaktin hinta erikoissairaanhoidossa. Syyslukukausi 2015 Koulupsykologi Koulukuraattori Psykiatrinen. sh. Yhteensä Ryhmätoiminta, osallistujalukumäärä Murkku-foorumi 8, 12 huoltajaa Keväällä 2016 ovat aloittaneet ja luokkalaisten sosiaalisten taitojen Friends-ryhmät Tukiryhmä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, 7 oppilasta. ART-ryhmä 9, 5 oppilasta Taulukko 2. Vistan koulun ryhmätoiminta syyslukukaudella Tukiryhmä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, 7 oppilasta. 12 oppilasta 12 huoltajaa 5 Yksilökäynnillä käyneiden oppilaiden lukumäärä sisältäen tukikäynnillä käyneet ja ne, joille on tehty psykologiset tutkimukset. 6 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hinnasto 2016, s Suomen%20sairaanhoitopiirin%20palveluhinnasto%20vuodelle% pdf 7 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hinnasto 2016, s Suomen%20sairaanhoitopiirin%20palveluhinnasto%20vuodelle% pdf 8 Murkkufoorumi on kaikille paimiolaisten luokkalaisten oppilaiden vanhemmille tarkoitettu vertaisryhmä, joka on osa Vistan koulun ennaltaehkäisevää työtä ja joka on järjestetty yhteistyössä sosiaalitoimen sekä erityisnuorisotyön kanssa. 9 Aggression replacement training. Menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa epäsosiaalisesti (aggressiivisesti tai vetäytyvästi) käyttäytyville valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. ART on pysyvä osa Vistan koulun ennaltaehkäisevää työtä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 79

83 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja varhaisten interventioiden kustannukset Lasten ja nuorten ongelmiin tulisi puuttua mahdollisimman varhain. Riittävän ajoissa aloitettu ja annettu tuki on kustannustehokasta ja säästää myös lapsen tai nuoren ja hänen perheensä voimavaroja. Neuvolat ovat alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tilanteiden ja olosuhteiden luontevimpia selvittäjiä. Kouluikäisten osalta kouluterveydenhuolto ja koulujen oppilashuoltohenkilöstö ovat tärkeässä tehtävässä havainnoidessaan lasten ja nuorten terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. 10 Keskeistä on tukea oppilaita ja huoltajia ennen varsinaisten ongelmien syntymistä ja tarjota matalan kynnyksen palveluja, kuten lähetteetöntä vastaanottoa ja ryhmätoimintaa. Lukuvuonna ryhmätoiminta on laajentunut; tällä hetkellä oppilaille on neljä erilaista ryhmää ja huoltajille yksi. Ryhmät toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja osa yhdessä sosiaalitoimen, erityisnuorisotyön ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Paimion paikallisyhdistyksen kanssa. Yhdessä tekeminen eri hallinnonalojen kanssa vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa lisää kustannustehokkuutta ja palvelujen saavutettavuutta. 11 Ryhmätoiminnan lisäksi tarvitaan yksilötyötä. Matalan kynnyksen yksilötyö oppilaan omassa toimintaympäristössä, esimerkiksi koulussa, on erikoissairaanhoitoa edullisempaa toteuttaa. Perheet kokevat koulusta saatavan tuen vähemmän leimaavaksi ja helpommaksi vastaanottaa kuin psykiatrisen erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun palvelut. Psykiatrisen sairaanhoitajan työn kustannustehokkuuden osoittaminen on vaikeaa, sillä hyöty näkyy lähinnä syntymättä jääneinä erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kustannuksina. Erikoissairaanhoidon käynti- ja hoitovuorokausihinnat ilmenevät oheisista taulukoista. Sijaishuollon hoitovuorokausimaksu on nykyisin melko tavallisesti noin euroa. Yhden lapsen sijaishuollon vuosikustannus laitoksessa on siis noin euroa. Erityishoitoa tarvitsevilla hoitovuorokauden hinta ylittää 300 euroa Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, STM 2010: Halme Nina, Kekkonen Marjatta ja Perälä Marja-Leena (2012). Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportteja 62/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 12 Lastensuojelun käsikirja: Sijaishuollon kustannukset. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 80

84 Kevätlukukausi 2015, Vistan koulu Uudet lähetteet, psykiatria Psykiatrian osastohoidossa Mielenterveyssyistä sijaishuollossa 4 oppilasta (tilastointisyistä kaikki lähetteet eivät näy tässä) 3 oppilasta Erikoissairaanhoidon vuorokausikustannus hoidon vaativuuden mukaan päiväsairaala: 348 / 684 / 1000 vuodeosasto: normaali hoitopäivä 470 / vaativa hoitopäivä 705 / valvonta hoitopäivä oppilasta Kustannus hoitovuorokautta kohti (erityishoidon tarve) Syyslukukausi 2015, Vistan koulu Uudet lähetteet, psykiatria Psykiatrian osastohoidossa Mielenterveyssyistä lastensuojelulaitoksessa oppilas Taulukko 3. Psykiatrian lähetteen saaneet, osastohoidossa olleet ja lastensuojelulaitoksessa asuneet vuonna 2015 Vistan koulun oppilaat, joiden kotikunta on Paimio. Tutkimukset osoittavat, että lapsille ja nuorille suunnattu ennalta ehkäisevä tuki lisää kestävää hyvinvointia ja on lisäksi taloudellisesti kannattavaa. Ennalta ehkäisevien palvelujen karsiminen puolestaan johtaa korjaavien palveluiden tarpeen lisääntymiseen ja samalla kustannusten merkittävään kohoamiseen. Esimerkiksi kunnat, jotka 1990-luvulla leikkasivat voimakkaimmin peruskoulujensa terveydenhuoltoa, maksavat nykyisin eniten nuorten mielenterveysongelmiin liittyvien erityispalvelujen kuluja. 13 Peruskoulut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,9 % ,4 % ulkoiset tuotot ,9 % ,5 % sisäiset tuotot ,5 % ,6 % Toimintakulut ,0 % ,8 % ulkoiset kulut ,4 % ,0 % sisäiset kulut ,0 % ,3 % Toimintakate ,9 % ,7 % 1 Lastensuojelun käsikirja: Sijaishuollon kustannukset. 1 Lasten ja nuorten palvelut 2020: Jotta yksikään lapsi tai nuori ei tipahda turvaverkon läpi Sitra Käyttötalousosan toteutumisvertailu 81

85 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Lukio Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Paimion lukion oppilasmäärä on ollut noin 225 opiskelijaa. Opettajan virkoja lukiossa on 15 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Tuntiopettajina on yläasteen viranhaltijoita sekä muita yhteensä 6. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja koululehden toimittamisen kautta. Lukion oma nettilehti on alkanut ilmestyä osoitteessa Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammatillisen Koulutuskuntayhtymän ja Liviaammattiopiston kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Paimion musiikkiopisto on saanut omat tilat samasta rakennuksesta, jossa lukio toimii. Yhteistyö musiikkiopiston kanssa tiivistyy. Lukion soveltaviksi kursseiksi sekä joissain tapauksissa musiikkidiplomin suorituksiksi voidaan hyväksyä musiikkiopistossa suoritettuja kursseja. Musiikkiopisto käyttää myös lukion tiloja opetuksessa ja erilaisissa esiintymistilaisuuksissa. Lukion teemoina ovat turvallisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys, vihreä lippu, tiedottaminen sekä uudet opetusmenetelmät. Paimion lukio on ystävyyskoulu Odenthalista Saksassa ja oppilasvaihto on aloitettu. Ennestään lukion ystävyyskoulu on alun perin Unesco-toiminnan kautta Arpad-lukio Budapestissa. Lukio on mukana Paimion kaupungin sivistyspalveluiden ja Sauvon kunnan koulupalveluiden yhteisessä tvt-suunnitelmahankkeessa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 82

86 Toiminnalliset tavoitteet Oppilashuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen. Oppilashuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen paikallisesti. Toiminnallisena riskinä on kaupungin alueella olevan ammatillisen oppilaitoksen oppilashuollon vaatimukset lisätä kaupungin järjestämää oppilashuoltoa, jolloin oman toiminnan oppilashuolto heikentyy. Tavoitteessa on onnistuttu. Uudet oppilashuollon henkilöt ovat tuoneet lukiolle uusia toimintatapoja, joilla tavoitetaan uusia asiakkaita. Paikallinen ammattioppilaitos vastaa itse omasta oppilashuollosta, eikä siten vaikuta kaupungin henkilöstön työllistymiseen Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen Toiminnallisena riskinä taloudellisten resurssien väheneminen ja siten muutoksen hidastuminen, oman lukion imagon heikentyminen ja siten oppilaspako, mahdollisesti lukion olemassaolon vaarantuminen. Henkilöstön osaaminen on ajan tasalla. Oppimisympäristön kalustamiseen on panostettu resursseja. Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on varmistaa lukion sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset olisi huomioitava talousarviossa tieto-hallinnon arvion mukaisesti. Toiminnallisena riskinä edellisen tavoitteen epäonnistuminen, jolloin myös aiheutetaan haittaa myös oppilaiden osaamisen kehittymiselle. Talousarvioon vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2017 on investointeihin saatu rahoitusta oppimisympäristöjen kehittämiseen. Lukio on ollut aktiivisesti mukana tekemässä sivistyspalveluiden tvt-suunnitelmaa - Kaikilla opiskelijoilla on käytössä miniläppärit. - Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon käyttöönoton valmisteleminen. Lukion opetussuunnitelman perusteet valmistuivat varsin myöhään loppuvuodesta, mutta niiden perusteella tehtävät paikalliset opetussuunnitelmat valmistunevat ajoissa - Markkinointi. Markkinoinnissa on keskitytty lähinnä Paimion ja Sauvon alueelle, koska oppilaat pääsääntöisesti tulevat näistä kunnista. Koulukuraattorin ja psykologin toiminta lukiossa Koulupsykologi ja -kuraattori ovat osa lukion opiskeluhuollon ryhmää. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä opetusta ja kasvatusta suunnitellaan ja kehitetään moniammatillisesti lukion tarpeiden mukaisesti. Yksilökohtaisessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä koulukuraattori ja - psykologi konsultoivat oman alansa asiantuntijana. Koulupsykologiin ja -kuraattoriin voivat ottaa yhteyttä opettajat, vanhemmat, oppilas itse, tai muut viranomaiset. Lähetettä ei tarvita. Uusi laki on tuonut psykologi- ja kuraattoripalvelut myös toiselle asteelle. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (15 ) mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 83

87 Kuraattorin rooli oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä Koulukuraattori on lukion sosiaalityöntekijä, jonka työn tavoitteena on opiskelijoiden sosiaalisen hyvinvoinnin, myönteisen kehityksen, opiskelun ja elämänhallinnan tukeminen. Lukion sosiaalityö on lastensuojelun palvelutehtävän mukaista opiskelun tukea, joka ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Koulukuraattorit toimivat sosiaalihuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön mukaan. Työ edellyttää lukiolainsäädännön, sosiaalilainsäädännön, erityisesti lastensuojelulain, julkisuuslain ja henkilötietolain hallintaa. Laadukas koulun ja oppilaitoksen kuraattorin työ edellyttää, että työ on mitoitettu oikein. Kuraattorin keskeiset työtehtävät lukiossa ja perusopetuksessa: Yksilötyö koostuu tilannekartoituksista, joissa kiinnitetään huomiota lapsen ja nuoren arjen sujumiseen tämän erilaisissa toimintaympäristöissä, oppilaan toimintakykyyn ja sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kartoitusten perusteella kuraattori voi tarjota lyhytkestoisia tukikäyntejä. Lyhytkestoisen supporatiivisen keskustelutuen tarjoaminen oppilaille, joilla on vaikeuksia ihmissuhteissa, käyttäytymisen ongelmia, tunne-elämän vaikeuksia tai lievää psyykkistä oireilua (esim. lievät mielialaoireet, elämäntilanteeseen liittyvät kriisit). Konsultatiivinen työ antaen tukea opettajille arjen ongelmatilanteissa, kuten yksittäisen oppilaan hyvinvointiin liittyvissä pulmissa tai ryhmäilmiöiden ymmärtämisessä ja selvittämisessä. Osallistuminen oppilaiden kaverisuhteisiin, luokkailmapiiriin ja kiusaamiseen liittyvien asioiden hoitamiseen Neuvotteluiden järjestäminen/niihin osallistuminen huoltajien, koulun henkilökunnan ja koulun ulkopuolisten verkostojen kanssa (esim. perhetapaamiset, yhteisölliset ja yksilölliset oppilashuoltoryhmät, verkostoneuvottelut). Osallistuminen tarvittaessa vertaissovittelu-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoimintaan. Moniammatillinen yhteistyö ja palveluohjaus eri viranomaistahojen kanssa (esim. lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, erikoissairaanhoito) sekä kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Oppilasryhmien kanssa työskentely (luokkatyöskentely, kohdennetut ryhmäinterventiot) tukien ja edistäen myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä, resurssien mukaan. Asiakaskertomusten ja lausuntojen kirjoittaminen sekä muut kirjalliset työt. Kirjaukset tehdään Effica-ohjelmaan. Oman ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen, työnohjaukseen osallistuminen, kouluttautuminen, kollegiaalinen yhteistyö ja kehittämistyö. Koulupsykologin rooli oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä Koulupsykologin työnkuva on laaja-alainen ja vaihteleva. Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle psykologisia arviointi-, neuvonta-, konsultaatio- ja tukipalveluja. Koulupsykologin työn tarkoituksena on olla mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäisemässä oppilaiden syrjäytymiskehitystä. Työn tavoitteena on myös koko koulu- ja op- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 84

88 pilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Koulupsykologit toimivat terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön mukaan. Suomen Psykologiliiton lausunnon ( ) mukaan laadukas koulun ja oppilaitoksen psykologin työ edellyttää, että työ on mitoitettu oikein (max oppilasta tai opiskelijaa ja 2 3 kouluyksikköä psykologia kohden) ja että psykologiasiantuntijuus sijoittuu hallinnollisesti sivistystoimen organisaatioon opetus- ja kasvatustyön suunnittelun ja toteutuksen rinnalle ja tueksi. Lukioiden ja ammattioppilaitosten kohdalla henkilöstömitoituksen on Psykologiliiton mukaan syytä olla sama kuin peruskoulussa, koska nuorisoikäisten kanssa tehtävässä työssä korostuvat henkilökohtaiset auttamisprosessit, jotka vaativat aikaa ja yksilöllistä työotetta. Koulupsykologin keskeiset työtehtävät Psykologiset tutkimukset ja arvioinnit oppilaan avuntarpeen kartoittamiseksi ja tukitoimien suunnittelemiseksi. Yleisimpiä syitä asiakkuudelle ovat oppimisvaikeudet, tarkkaavuuden ja tunne-elämän vaikeudet. Asiakkuuden aloittamisesta sovitaan yleensä koulun moniammatillisessa työryhmässä. Tavoitteena olisi, että tutkimukseen tuleva lapsi/nuori olisi jo tehostetun tuen piirissä. Koulupsykologi voi tehdä perustutkimukset myös jatkolähetteen tekemisen pohjaksi. Lyhytkestoisen supportiivisen keskustelutuen tarjoaminen oppilaille, joilla on psyykkistä oireilua (esim. lievät mieliala- ja ahdistusoireet, elämäntilanteeseen liittyvät kriisit). Konsultatiivinen työ Neuvotteluiden järjestäminen/niihin osallistuminen huoltajien, koulun henkilökunnan ja koulun ulkopuolisten verkostojen kanssa (esim. perhetapaamiset, yhteisölliset ja yksilökohtaiset asiantuntijaryhmät, verkostoneuvottelut). Moniammatillinen yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa (esim. lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, erikoissairaanhoito) Ryhmien kanssa työskentely (luokkatyöskentely, kohdennetut ryhmäinterventiot) resurssien mukaan Asiakaskertomusten, tutkimusyhteenvetojen ja lausuntojen kirjoittaminen sekä muut kirjalliset työt. Kirjaukset tehdään Effica-ohjelmaan. Oman ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen, työnohjaukseen osallistuminen, kouluttautuminen, kollegiaalinen yhteistyö ja kehittämistyö Muu kehittämis- ja yhteistyö Resurssien lisäämisen myötä (toinen työpari v. 2012) on pystytty monipuolistamaan koulupsykologin ja kuraattorin työnkuvia sekä ottamaan käyttöön uusia työskentelymuotoja. Ryhmätoimintaa on toteutettu sekä peruskoulussa että lukiossa. Paimiossa toteutettiin Mielenterveystaidot alakouluun, Hyvää mieltä yhdessä -koulutus, johon osallistui yli 70 Paimion ja Sauvon alakoulun opettajaa ja oppilashuoltohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Suomen mielenterveysseura on tuottanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella Hyvää mieltä yhdessä -opetusaineiston ja koulutuskokonaisuuden mielenterveyden edistämiseksi. Oppilashuollon henkilökunta on tehnyt yhteistyötä Linkki-projektin kanssa. Linkki tarjoaa varsinais-suomalaisille nuorille ja heidän perheilleen tukea murrosiän, nuoruuden ja vanhemmuuden haasteisiin matalan kynnyksen periaatteella ja järjestää koulutuspäiviä nuorten ja perheiden parissa toimiville ammattilaisille. Yhteistyötä Linkin kanssa on tehty erityisesti ryhmätoiminnan Käyttötalousosan toteutumisvertailu 85

89 suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Näitä ovat mm. Murkkufoorumit (ryhmiä murrosikäisten vanhemmille), Taikuri ja Vetskari-eroryhmät (vanhempien eron kokeneille lapsille ja nuorille) sekä Rennox - hyvinvointiryhmä (stressinhallintaa, jännittämiseen ja itsetuntemukseen liittyviä teemoja lukiolaisille). Yhteistyötä on tehty myös Raide ry:n kanssa. Järjestön kanssa on sovittu ehkäisevästä päihdetyöstä lukiolaisille kouluvierailujen muodossa. Vierailun aikana opiskelijoiden kanssa keskustellaan monipuolisesti päihteistä ja siitä millä tavoin päihteiden käyttö vaikuttaa elämään (sosiaaliset suhteet, rahankäyttö ja terveyshaitat sekä yleinen elämänhallinta). Tarkoituksena on, että jatkossa päihdetunteja järjestettäisiin vuosittain lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Paimion lukiossa toteutettiin Voimavarakurssi ensimmäisen kerran kevätlukukaudella v Ryhmässä käsitellään psyykkisen hyvinvoinnin teemoja, erityisesti stressinkäsittelytaitoja ja esiintymisjännitystä. Ryhmä kokoontuu noin seitsemän kertaa, ja se on tarkoitettu 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Ryhmän ohjaajina ovat toimineet kevääseen 2015 asti opinto-ohjaaja ja koulupsykologi; jatkossa ryhmää tulevat ohjaamaan koulupsykologi ja -kuraattori. Ryhmää tullaan jatkossa todennäköisesti toteuttamaan Rennox-hyvinvointiryhmämallin (kehitetty Linkkiprojektissa) mukaisesti. Koulupsykologi ja lukion lehtori ovat kouluttautuneet syksystä 2015 lähtien Paimion lukiossa uuteen ryhmätoimintamuotoon, joka toteutetaan ensimmäisen kerran keväällä Arjen mielialataidot -kurssi perustuu kansainväliseen, strukturoituun Depressiokoulu-malliin, ja kurssin vaikuttavuus on osoitettu myös tieteellisin tutkimuksin. Kahdeksan tapaamiskerran kurssilla harjoitellaan keinoja, joilla opiskelija voi itse vaikuttaa omaan mielialaansa. Tavoitteena on itsehoitokeinoja opettelemalla lisätä voimavaroja sekä ennaltaehkäistä ja vähentää masennusta. Harjoittelemalla säännöllisesti työkirjan itsehoidollisia välitehtäviä ja sitoutuen ryhmätapaamisiin opiskelijan on mahdollista rakentaa pienin askelin omaa mielenterveyttään vahvemmaksi. Opiskelija saa yhden kurssisuorituksen aktiivisesta osallistumisesta joko Voimavarakurssille tai Arjen mielialataidot kurssille. Em. ryhmiä toteutetaan vuorotellen joka toinen vuosi. Paimion lukiolla pidettiin 5/2015 ensimmäinen hyvinvointipäivä, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä opiskelijoiden (tutorien ja oppilaskunnan edustus) ja moniammatillisen työryhmän kesken. Jotain muuta -päivä oli osa koko koulun yhteistä, yhteisöllistä oppilashuoltoa. Opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan lisäksi päivää olivat toteuttamassa mm. Martat, terveydenhuollon henkilökuntaa, poliisi ja SPR. Päivän ohjelmassa oli tietoiskujen lisäksi mm. erilaisia liikuntatuokioita. Vastaavanlaista toimintaa on tarkoitus toteuttaa jatkossakin. Lukio Alkuperäinen talousarvio TA-muutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,5 % ,7 % ulkoiset tuotot ,0 % ,4 % sisäiset tuotot ,9 % ,4 % Toimintakulut ,1 % ,0 % ulkoiset kulut ,3 % ,3 % sisäiset kulut ,0 % ,1 % Toimintakate ,8 % ,5 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 86

90 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Paimion kaupungin ruokapalvelut Jukka Talka Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet. Toimintakuvaus Ruokapalvelu on jaettu kolmeen tulosyksikköön: PaltanPadan tuotantokeittiö tuottaa ateriat vanhustyön, sosiaali-ja terveystoimen yksiköille sekä Paimion-Sauvon kuntayhtymän terveyskeskukseen. VistanPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat Vistan koululle, Lempilän, Tikankolon ja Tapiolan yläkerran päiväkodeille ja Kansanopiston oppilaille sekä Erityishuoltopiirin oppilaille. LukionPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat lukion, Jokelan, Hanhijoen ja Kriivarin kouluille sekä päivähoidolle. Ruokapalvelun vakituisen henkilöstön määrä on 25,9 henkilöä. Ruokapalveluiden suoritteiden kustannusjakauma: PaltanPata Koulut ja päiväkodit henkilöstökulut 2,45 1,42 elintarvikkeet 1,82 1,08 palvelujen ostot 1,10 0,62 muut toimintakulut 0,26 0,08 Perussuorite on ateria, jonka arvo lounaan osalta on yksi. Ympäristöanalyysi Ruokapalvelut toimivat koulutuslautakunnan alaisuudessa. Ruokapalvelut muodostuvat kolmesta tuotantokeittiöistä sekä useista jakelukeittiöistä. Toiminnalliset tavoitteet - Asiakaspalautekysely toteutettiin vuoden 2015 aikana. - Kehitettiin tietojärjestelmien käyttöä palvelutuotannossa niin, että Askalan palvelutalojen ateriatilaukset viedään Jamixiin automaattitilauksena valmistuskeittiössä. Tarkoituksena tulevaisuudessa on, että osastot tilaavat ateriat Jamix-ohjelman kautta. - Tuotteistaminen aloitettiin vuonna 2014 ja sitä jatkettiin vuonna 2015, mutta aterian hintoja vuodelle 2016 ei laskettu vielä tuotteistamisen kautta. - Tehostetaan sisäisiä toimintatapoja, aloitettiin palvelusopimusten ja kuvausten laatiminen eri asiakasryhmille. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 87

91 Ruokapalvelut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,3 % ,3 % ulkoiset tuotot ,0 % ,4 % sisäiset tuotot ,4 % ,8 % Toimintakulut ,4 % ,1 % ulkoiset kulut ,5 % ,0 % sisäiset kulut ,4 % ,2 % Toimintakate ,0 % ,6 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 88

92 Koulutuslautakunta yhteensä: Toiminnalliset tavoitteet Palvelustrategiassa on määritelty koulutuslautakunnan strategiseksi tavoitteeksi tvt-strategian valmistelun ja siihen liittyen pedagogisen tvt-tuen tarpeellisuuden, johon liittyy toiminnan taloudellisuus. Tavoitteessa on onnistuttu. Perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu vahvasti myös oppimisympäristöön liittyviä vaatimuksia, joiden tulee tukea monipuolista ja joustavaa oppimista. Paikkaan ja aikaan sitomaton oppiminen tehdään mahdolliseksi ainoastaan oppimisympäristöjä kehittämällä. Erityisen tärkeää on tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppimisessa. Tavoitteessa on onnistuttu kohtuullisesti huomioiden taloudelliset realiteetit ja valtakunnalliset toimet. Sähköisissä opetusohjelmissa on vielä puutteita ja opettajien täydennyskoulutuksissa edetään hitaasti. Pedagoginen tvt-tuki mahdollistaa yhtenäisen opetussuunnitelman valmistelun ja käyttöönoton koko kunnan alueella huomioiden taloudellisen ja tehokkaan toiminnan jatkossa. Alakoulujen oppilaiden siirtyessä yläkouluun heillä olisi yhtäläiset tietotekniset taidot. Opettajien koulutukseen ei välttämättä kuulu luontevasti pedagogisen tuen etsiminen ja pyytäminen, jolloin vastuu tästä jää pedagogiselle tuelle. Pedagogisen tuen avulla opettajille voidaan opettaa tvt-käyttöön liittyviä ongelmanratkaisutaitoja ja oikeita toimintaperiaatteita sen sijaan, että opeteltaisiin vain yksittäisiä irrallisia ohjelmia. Toiminta olisi yhteisöllistä ja osaamisen jakamisella keskeinen rooli. Tavoitteessa on onnistuttu, koska pedagoginen tvt-tuki aloitti toimessa elokuussa Paimion kaupungin tietohallinnon strategia valmistui syksyllä Yhtenä strategian painopistealueena on pääkäyttäjätoiminnan vakiinnuttaminen hallintokunnissa, joka mahdollistaa tietoteknisen ympäristön ylläpidon sekä sovellusten asentamisen. Toimialoittain tehtävä pääkäyttäjätoiminta on osin seurausta tietohallinnon jatkuvasta resurssien alimitoittamisesta, joka näkyy esim. opetuspalveluissa myöhästyneinä (useiden kuukausien ja jopa puolen vuoden) toimitusaikoina. Opettajien ylläpitämä pääkäyttäjätoiminta ei myöskään ole välttämättä kovin kustannustehokasta, sillä opettajille erikseen virkaehtosopimuksen mukaisesti korvattava toiminta on mahdollista toteuttaa myös alhaisemmin kustannuksin. Kaupungin tietohallinnon suunnitelman perusteella on saatu valmiiksi sivistyspalveluiden tvtsuunnitelma, jonka perusteella jatketaan sivistyspalveluiden ja tietohallinnon yhteistyötä. Työnjaossa on vielä täsmentämistä. Koulujen osalta on organisoiduttu ja perustettu pedagogisen tvttuen alaisuuteen digitutor-opettajien ryhmä antamaan koulukohtaista tukea. Koulujen tasolla tiukka menokuri on pitänyt käyttötalouden varat samalla tasolla jo vuosia. Samaan aikaan oppimateriaalien (erityisesti painettujen oppikirjojen) hinnat ovat nousseet. Samaan aikaan eletään sähköisten materiaalien murroskautta, esim. Peda.netin e-opin sähköinen historian kirja 7. ja 8. luokalle maksaa yhteensä 6,65 /oppilas ja vastaava painettu Otavan Forum 7. luokan historian oppikirja maksaa 20,55 /oppilas ja 8. luokan samoin 20,55 /oppilas (0 % alv kaikki hinnat). Naapurikunnista esim. Kaarina on todennut sähköiset materiaalit kokonaiskustannuksiltaan edullisemmiksi ja siirtynyt yläkouluissa kokonaan sähköisiin oppimisympäristöihin. Kaarinassa näitä hankkeita on vetämässä koulupalveluissa oma opetusteknologiapäällikkö. Toisaalta Paimiossa ict:n opetuskäyttöä on myös haitannut vanhentunut laitekanta ja luokkien riittämätön atk-varustus. Näiden asioiden ajantasaistaminen tekisi ict:stä luontevan osan oppimista ja opetusta. Nykyisten koulupalvelujen tai tietohallinnon resurssein tämä ei ole mahdollista. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 89

93 Tieto- ja viestintäteknologian laajempi hyödyntäminen opetuskäytössä lisäisi myös kouluviihtyvyyttä, joka puolestaan on erittäin tärkeä mittari kun puhutaan syrjäytymisen ennalta ehkäisemisestä. Toisaalta tvt mahdollistaa opetukseen kehittyneitä visualisoinnin sekä mallintamisen välineitä, jotka antavat mahdollisuuden myös parempiin oppimistuloksiin. Tietotekniikkaa hallitsevan oppilaan on helpompi integroitua yhteiskuntaan ja menestyä. Tutkimustuloksetkin osoittavat (esim. Tuukkanen 2013 pro gradu, Siren 2013 pro gradu) että ilman riittävää pedagogista tukea mitään selkeää muutosta ei kuitenkaan saada aikaan, koska opettajien aika ei siihen yksinkertaisesti riitä tai laitekanta on vanhentunutta sekä hajanaista ja opettajien taidot puutteelliset. Koulutuslautakunta esittääkin edellä olevan johdosta, että talousarviossa varaudutaan pedagogisen atk-tuen palkkaamiseen elokuusta 2015 alkaen sekä lisäämään väliaikaisesti investointirahoitusta tvt-materiaalin ajantasaistamiseen. Tvt-suunnitelman teon yhteydessä on täsmennetty toimintatapoja ja aikatauluja, koska oppimateriaalien taso, oppilaskoneiden hankinta/oppilaiden omat koneet, koulujen laitekanta, tietoverkkojen kattavuus ja toimintavarmuus, opettajien koulutus käyttämään uutta tekniikkaa, jne etenevät odotettua maltillisemmin. Vuoden 2015 osalta toiminta on ollut onnistunutta ja riittävää. KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,5 % ,0 % ulkoiset tuotot ,3 % ,8 % sisäiset tuotot ,2 % ,3 % Toimintakulut ,0 % ,3 % ulkoiset kulut ,7 % ,2 % sisäiset kulut ,2 % ,3 % Toimintakate ,8 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 90

94 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä Paimion opisto ja musiikkiopisto Marja Astola-Turpeinen Vapaa sivistystoimi tarjoaa Paimion asukkaiden tarpeita tyydyttäviä kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen. Vapaalla sivistystyöllä on rooli ja mahdollisuus luoda hyvinvointia yhteiskuntaan. Vapaan sivistystyön tehtävänä on yksilöiden persoonallisuuden monipuolinen kehittäminen, elinikäinen oppiminen/fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mahdollisuus panostaa tasa-arvoa, kansanvaltaa, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa sekä sosiaalisen median taitojen hallintaa. Vapaaaikapalvelut järjestävät tarkoituksen mukaisia hyvinvointi- ja selviytymispalveluja kaikille kuntalaisille. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA kokouksia 9 Läsnäolokerrat Salminen Toni, pj. 8 Murto Sari, vj 1 Uusitalo Joona, vpj. 8 Seppä Jouni, vj. 1 Berg Rauno, j. 4 Tanninen Eetu, vj. 1 Holmanen Kirsi, j. 6 Tuominen Outi, vj. 2 Klapuri Tintti, j. 3 Riipinen Hannu, vj. 2 Nisu Teemu, j. 6 Virtanen Jari, vj. 1 Kuisma Karoliina, j. 5 Ristilä Pasi, vj. - Pirhonen Henna, j. 8 Mäenpää Marja, vj. 1 Rantanen Riitta, j. 8 Heino Outi. vj. 1 Hörkkö Jaana, kh:n ed alk. 6 Heurlin Eeva, kh:n ed, vj - Mäkinen Carita, kh:n ed. - Rautio Rauno, kh:n ed. vj alk. - Astola-Turpeinen Marja, esittelijä 8 Pohjola Kari, pöytäkirjanpitäjä, esittelijä alk 9 Lehtisalo-Toivonen Satu, pöytäkirjanpitäjä alk. 1 Hongisto Jukka, kh:n pj. - Kallio Jarkko, kh:n pj alk. 1 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja - Talka Jukka, sivistysjohtaja 2 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 91

95 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Paimion opisto Musiikkiopisto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: Kulttuuripalvelut asti 0,76; alkaen 1,26 Kirjasto 5 Paimion opisto 3, sivutoimista opettajaa Musiikkiopisto 3 + kuusi tuntiopettajaa Liikuntapalvelut 6,5 Nuorisopalvelut 4 Muutokset sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisissa palveluissa Vapaa-aikatoimenjohtaja, joka toimi myös Paimion opiston rehtorina, jäi tehtävästään eläkkeelle vuodenvaihteessa. Vapaa-aikatoimenjohtajan virkaa ei täytetty, mikä on aiheuttanut muutoksia toimintaan. Uusi rehtori aloitti työnsä marraskuussa. Kulttuuripalvelujen henkilöstöresurssi kasvoi huhtikuun alussa, kun museo- ja kulttuurisuunnittelija siirtyi kaupunkikonserniin kuuluvasta Lyyli Tuomolan säätiöstä kaupungin henkilökuntaan (vanhana työntekijänä). Kesken tilikauden tapahtunut siirto nosti vuoden 2015 kustannuksia budjetoituun verrattuna. Syksyn aikana valmisteltiin lautakunnan alaisiin tehtäviin liittynyttä organisaatiomuutosta, joka astui voimaan vuodenvaihteessa Opiston toimistosihteeri jäi tällöin osaaikaeläkkeelle, minkä vuoksi museo- ja kulttuurisuunnittelijan työpanoksesta 50 % käytetään opiston työtehtäviin. Tämä näkyy suoraan kulttuuripalvelujen tarjonnan vähenemisenä. Kirjasto ei saanut täyttölupaa irtisanoutuneen kirjastovirkailijan toimen täyttämiseen, mikä vaikeuttaa kirjastopalvelujen järjestämistä oleellisesti. Lautakunnan myöntämiin avustuksiin liittyvät säännöt uudistettiin ja yhtenäistettiin toimintakertomusvuoden aikana. Lautakunnan nimeämä työryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana viisi kertaa. Työryhmän tekemän esityksen perusteella lautakunta hyväksyi uudet säännöt, joiden mukaan vuoden 2016 alusta lukien lautakunta myöntää perustoiminta-, koulutus- ja kohdennettuja tukia. Samassa yhteydessä lautakunta hyväksyi myös Paimion parhaiden, Vuoden nuoren ja Kunnon kuntalaisen palkitsemiseen liittyvät säännöt. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 92

96 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen käyttö - suoritteet + osallistujat = kirjastossa käynnit + lainat + opiston opetustunnit + liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintaan osallistumiset + kulttuuripalvelujen käyttö = ~ suoritetta Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen kustannukset (sisäiset mukana = ) - menot yhteensä: tulot yhteensä: nettokustannus: Käyttötalousosan toteutumisvertailu 93

97 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Tavoitteet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Kulttuuripalvelujen tehtävänä on paikallisten kulttuuri-identiteetin osatekijöiden yhteen kokoaminen. Paikalliskulttuuri on yhteinen puu, jonka oksia kasvattavat taide eri muodoissaan, museoja kotiseututyö, rakennuskulttuurin vaaliminen, ammatti- ja vapaaehtoistyön yhdistäminen sekä yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kulttuuripalveluja kehitetään laaja-alaisesti yhteistyössä valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Paimiolaisen kulttuuriidentiteetin esilletuontia tuetaan museoiden, kotiseutuarkiston ja erilaisten kulttuuritapahtumien kautta. Tiivistetään ja kehitetään edelleen yhteistyötä sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten toimijoiden kesken että muiden kaupungissa toimivien organisaatioiden kesken. Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa jatketaan yhteistyömuotojen kehittämistä. Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään yhteisiä tapahtumia sekä yhteistä markkinointia ja koulutusta. Viva Vista kaupunkitapahtuman järjestämisessä pidetään vuonna 2015 välivuosi. Vuosille laadittu kulttuuristrategia päivitetään nykyisen taloussuunnitelmakauden aikana. Toteutuminen Kulttuuripalveluiden palvelut on pyritty saamaan kaikkien saavutettavissa oleviksi, järjestämällä mahdollisuuksien mukaan maksuttomia tapahtumia sekä hinnoittelemalla pääsymaksut kohtuullisiksi. Kulttuuritarjonta on sovitettu niihin henkilöstö- ja taloudellisiin resursseihin, joita on ollut käytettävissä. Paimiosalin kuukausikonserttisarjaa toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Konsertteja järjestettiin yhteensä neljä. Konsertteihin osallistui keskimäärin 87 kuulijaa, joka on kaksinkertainen määrä edellisvuoden lukuun verrattuna. Myös kaupungintalon näyttelyparven näyttelyt ovat vakiintuneet osaksi kulttuuritarjontaa. Vuoden aikana parvella oli 11 näyttelyä. Vuosittain toistuvista tapahtumista toteutuivat Kansallisen veteraanipäivän tapahtuma, Varsinais-Suomen museopäivä sekä Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Viva Vista kaupunkitapahtumaa ei järjestetty vuonna Kaupungintalo-kirjastossa järjestettiin yhteisvoimin useita tapahtumia, joihin kulttuuripalvelut osallistui joko päävastuullisena tai osavastuullisena tahona. Kulttuurimatkoja järjestettiin v.2015 kuusi, joista yhdessä tehtiin yhteistyötä Paimion liikuntapalvelujen kanssa ja yhdessä Käsityömuseo Miilan kanssa. Paimion kotiseutumuseo jatkoi yhteistyötä Paimion Kesäteatterin kanssa ja oli avoinna kesäteatterin näytöskauden kesä-heinäkuussa. Esillä oli kotiseutumuseon kansantieteellinen näyttely sekä taidegraafikko Teija Lehdon taidenäyttely. Keväällä korjattiin ostopalveluna museon lainamakasiinin katto. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 94

98 August Pyölniitun museo oli avoinna heinäkuun sunnuntaisin vapaaehtoisvoimin. Elokuun ensimmäisenä sunnuntaina järjestettiin perinteinen Pyölniittupäivä. Kulttuuripalvelut jatkoi yhteistyötä 2010 perustetun Lyyli Tuomolan säätiön kanssa. Samoin yhteistyötä tehtiin myös Paimion opiston (ml musiikkiopisto), Paimion Sähkömuseosäätiön, matkailuneuvonnan, Paimion opasryhmän, Paimion kirjaston sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. Kulttuuripalvelut oli myös avustamassa perinteisiä Valtakunnallisia aforismipäiviä, joiden päävastuullinen järjestäjä oli Varsinais-Suomen Kansanopisto. Kultuuripalveluiden, matkailuneuvonnan ja Paimion Opasryhmän yhteistyönä toteutettiin Patsastelua Vistalla kulttuurikävelyreitti Paimion ydinkeskustaan. Ylikunnallista yhteistyötä on toteutettu mm. Turun seutukunnan kuntien kulttuurivastaavien Oikeesti jotakin verkoston kesken. Konkreettista yhteistyötä on ollut esimerkiksi kesätapahtumien yhteismarkkinoinnissa ja hautausmaakierrosten järjestämisessä. Verkoston puitteissa aloitettiin valmistautuminen Suomi 100 vuotta juhlavuoteen yhteisellä yhteisötaidehankkeella, joka toteutetaan vuosina Kulttuuriasiainhoitaja toimi loppuvuoden 2015 verkoston puheenjohtajana. Vuoden 2015 taloussuunnitelmaan kirjattua kulttuuristrategian päivittämistä ei aloitettu vuoden 2015 aikana. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 95

99 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Kari Pohjola Tavoitteet Kirjasto palvelee kaikenikäisiä paimiolaisia osana lähes koko Varsinais-Suomen kattavaa kirjastoyhteistyötä, Vaski-kirjastoja. Kirjasto hankkii aineistoa lukuharrastuksen edistämiseksi, opiskelun ja työn tekemisen tukemiseksi ja vapaa-ajan virkistykseksi. Kirjasto tarjoaa myös tiloja ja laitteita opiskeluun, työntekoon, viihtymiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Paikallisen aineistokokoelmien taso ja laajuus pidetään aikaisempien vuosien tasolla, ja samalla hyödynnetään Vaski-yhteistyön mukanaan tuomia mahdollisuuksia yhä kattavamman aineistokokoelman tarjoamisessa asiakkaille. Kirjaston vitriineissä on esillä yhdistysten ja yksityishenkilöiden näyttelyitä. Aikuisille järjestetään lukupiiri ja varttuneille Internetin käytön opetusta yhteistyössä Paimion opiston kanssa. Musiikkiopiston kanssa järjestetään pienimuotoisia oppilaskonsertteja kirjastossa. Kirjaston tarjoamien palveluiden yhtenä painopistealueena ovat lapset ja nuoret. Aamupäivisin lapsille järjestetään satutunteja yhtenä päivänä viikossa. Kaikki Paimion perusopetuksessa olevat oppilaat opastetaan kirjaston palveluiden pariin. Toteutuminen Verrattuna edelliseen vuoteen on Paimion kirjaston käyttö selvästi kasvanut. Lainausten määrä on kasvanut yli :lla (yli 8 %), ja myös kirjastossa käynnit ovat lisääntyneet. Kirjastoa on entisestään monipuolistettu tarjoamalla eri-ikäisille asiakkaille erilaisia vaihtoehtoja tilankäyttöön. Kirjastossa järjestetään säännöllisesti Paimion opiston opetusta ja eläkeläisten atkkoulutusta, minkä lisäksi perusopetuksen opettajat tuovat lapsia ja nuoria yhä enemmän oppitunneilla kirjastoon lukemaan. Kaikki neljäs- ja seitsemäsluokkalaiset oppilaat opastetaan kirjaston käyttöön. Musiikkiopiston oppilaat ovat konsertoineet kirjastossa yhtenä iltana kuukaudessa. Myös erilaisia vapaamuotoisia kerhoja kokoontuu aika ajoin kirjaston tiloissa. Satutunnit on toteutettu suunnitellun mukaisesti. Kirjaston viihtyisyyttä ja käyttömukavuutta olemme edelleen pyrkineet lisäämään. Vaskiyhteistyö saa asiakkailta paljon kiitosta, ja kirjaston arjessa tämä näkyy yhä kasvavana varausten määränä. Paimion kirjasto on osallistunut aktiivisesti Vaski-yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Eaineistojen määrän kasvattaminen on yksi Vaski-kirjastojen yhteisistä päämääristä. Vaskikirjastojen yhdessä hankkimien eaineistojen (ekirjat ja verkkosanomalehdet) lisäksi Paimion kirjasto on tarjonnut ainoana Vaski-kirjastona asiakkailleen sähköisiä aikakauslehtiä tarjoavan emagz-palvelun. Lehtilukusalissa on asiakkaille varattu yksi työasema verkkolehtien lukemiseen. Kirjaston palvelukonseptia uudistettiin asiakasmyönteisemmäksi kaupungin investointi- ja AVI:n hankerahoituksella. Uudistimme palvelutiskiratkaisun ja kirjastoaineiston palautuksen sekä kirjaston auki- että kiinnioloaikana. Kirjastotilaan hankimme automaatin, jolla asiakkaat voivat sekä palauttaa että lainata aineistoa, ja kirjaston ulkoseinään tehtiin palautusluukku, johon on mahdollista palauttaa aineistoa kirjaston ollessa suljettuna. Satsasimme vuonna 2015 yhä voimakkaammin kouluyhteistyöhön. Kirjasto sai AVI:lta hankerahoitusta kouluyhteistyön kehittämiseen, ja tällä rahoituksella kirjaston kouluyhteistyöstä vastaava kirjastonhoitaja vei koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä yhä pidemmälle uuden opetus- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 96

100 suunnitelman mahdollistamaan suuntaan. Jatkossa kirjasto tulee näkymään Paimion koulujen opetussuunnitelmassa yhtenä oppimisympäristönä. Koulujen kanssa tehtiin erilaisia lukuharrastuksen ja tiedonhaun edistämiseen liittyviä tehtäviä ja harjoituksia. Kouluyhteistyön jatkuvuutta hankaloittaa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston tekemä päätös jättää avautunut kirjastovirkailijan toimi täyttämättä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 97

101 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Satu Lehtisalo-Toivonen Paimion opisto (kansalaisopisto) Tavoitteet Kansalaisopisto pyrkii sekä säilyttämään perinteitä että vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jokaiselle kuntalaiselle annetaan mahdollisuus saada edullista opetusta omalla paikkakunnallaan. Kansalaisopisto on osaavana lähipalvelun oppilaitoksena kaikille kuntalaisille avoin ja joustava oppimisympäristö. Opetusta pyritään antamaan kustannustehokkaasti. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa. Kielissä annettava etäopetus mahdollistaa laajemman asiakaspohjan. Lapsille ja nuorille on tarjolla liikunta- ja musiikkiharrastusta sekä kuva- ja kädentaitojen koulu. Seniori-ikäisten tietotekniikan valmiuksia pyritään parantamaan pienryhmäopetuksella ja kielissä heille tarjotaan päiväopetusta. Markkinoinnissa aletaan käyttää sosiaalista mediaa perinteisten menetelmiä rinnalla. Näkyvyyttä pidetään yllä myös konserteilla, kuva- ja käden taitojen näyttelyillä sekä muilla tapahtumilla. Toteutuminen Opetusta on annettu resurssien puitteissa. Koulukeskuksen remontti aiheutti haasteita opetustilojen suhteen. Opetusta jouduttiin hajauttamaan eri toimipisteisiin, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut laskevasti opiskelijamääriin. Opisto on pystynyt tarjoamaan tietoja ja taitoja, sekä harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille, Yhteistyö eri sektorien välillä, sekä hanke- että opintosetelirahoitus ovat mahdollistaneet toiminnan monipuolistamisen ja osittain maksuttomankin opiskelun seniori-ikäisille ja alhaisen pohjakoulutuksen saaneille opiskelijoille. Opistossa on huomioitu myös maahanmuuttajat suomen kielen opetuksella. Konsertit ja lasten esitykset ovat tuoneet opistoa esille uusille kohderyhmille. Opetuksen ja henkilöstön arvioinnin perusteella opetus on todettu laadukkaaksi ja työympäristö mielekkääksi. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden opistojen kanssa on toiminut hyvin. Paimion opisto on ollut hyvin esillä sosiaalisessa mediassa ja pyrkii kehittämään sitä asiakaspalvelun suhteen edelleen. Etäopetuskurssit ovat käynnistyneet hyvin, jolloin asiakkaita on saatu oman kunnan ulkopuolelta. Seniori-ikäisten aktivoimisessa kohtaamaan nykypäivän haasteet on onnistuttu hyvin. Soveltavan liikunnan kursseja on toteutettu yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa. Opetushenkilöstölle on tarjottu pedagogista ja hankeyhteistyön koulutusta Osaava-hankkeen rahoituksella. Laatu- ja kehittämisrahoituksella on aloitettu Mennääks tänne? hanke kuntalaisten ja yhdistystoimijoiden aktivoimiseksi ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Paimion opisto (musiikkiopisto) Tavoitteet Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista musiikin perusopetusta erityisesti lapsille ja nuorille lähiopetuksena, sekä nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria sen eri aloilla. Tavoitteena on myös tukea aikuisten omaehtoista musiikin harrastamista. Opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Samalla opetus antaa valmiudet jatkaa myös musiikin ammattiopintoihin. Opisto on menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 98

102 Yksilöopetuksen tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta, ja opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman kokemisen ja tekemisen kautta. Opetus edistää luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Tavoitteena laajentaa muskaritoimintaa myös päiväkoteihin. Lukioyhteistyö musiikin valinnaisuuden lisäämiseksi ja lukiokursseiksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Tärkeää on myös vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja muuta taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä myydä palveluja lähikunnille. Toteutuminen Opetukselliset tavoitteet annetun laajan oppimäärän mukaisen opetuksen mukaan ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Kaikkia musiikkiopistoon pyrkijöitä ei resurssipulan vuoksi ole voitu ottaa opiskelijoiksi. Opetustunteja on pystytty lisäämään musiikkileikkikoulun, nuorten kuorotoiminnan sekä lukioyhteistyön lisääntyneinä tunteina. Musiikkileikkikoulutoimintaa laajennettiin kahteen yksityiseen päiväkotiin. Musiikkikerhoa pidettiin sekä paimiolaisille että sauvolaisille iltapäiväkerholaisille. Lisäksi aloitettiin "kastautuminen kaksikielisyyteen - osittain ruotsin kieltä käyttävä perhemuskari" -lyhytkurssi, jota on tarkoitus jatkaa ja laajentaa tulevana vuonna. Myös englanninkielinen muskari jatkoi toimintaansa. Muskaritoiminta tavoittaa lapsen koko lähipiirin. Musiikkiopisto järjesti enemmän omia musiikkitilaisuuksia kuin aiemmin. Lisäksi musiikkiopiston oppilaita, muskarilaisia ja opettajia esiintyi monissa muissa tilaisuuksissa sekä Paimiossa että Sauvossa, mm. molempien itsenäisyysjuhlissa. Kouluissa pidetyistä konserteista saatiin innostunutta palautetta ja niiden kautta tuli pääsykokeisiin monta hyvää pyrkijää. Yhteistyötä tehtiin kirjastojen, koulujen ja seurakuntien kanssa niin Paimiossa kuin Sauvossa. Syksyllä 2014 aloitettua Virvatuli arviointimalliprosessin toteutusta jatkettiin, johon liittyen tehtiin mm. laaja kysely TPO-oppilaille sekä muskarilaisten vanhemmille. Näistä saatu palaute opetuksesta oli erittäin positiivista. Musiikkiopisto: Esiintymiset omissa tilaisuuksissa Esiintymiset muualla Oppilaiksi hakijat Hyväksytyt TPO -oppilaita Musiikkileikkikouluryhmiä Kielipainotteisia muskariryhmiä Musiikin iltapäiväkerhoryhmiä Maininnat mediassa Kansalaisopisto: Kurssien kokonaismäärä Musiikkiesiintymiset Liikunta- ja tanssikursseja Kielten kursseja Musiikin opetusta Näyttelyitä Seniorien päiväkursseja Opintoseteliavusteisia kursseja 17 kpl 17 kpl 42 oppilasta 34 oppilasta 139 oppilasta 17 kpl, yht. 160 lasta 2 kpl 2 kpl 14 kpl 285 kpl, yht opiskelijaa 6 kpl 89 kpl, yht opiskelijaa 60 kpl, yht. 583 opiskelijaa 2342 tuntia 2 kpl 35 kpl, yht. 489 opiskelijaa 37 kpl, yht. 532 opiskelijaa Käyttötalousosan toteutumisvertailu 99

103 Kulttuuripalveluiden, kirjastopalveluiden, kansalaisopiston ja musiikkiopiston määrällisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Kulttuuripalvelut /as. (netto) Viva Vista /as. Kulttuuriavustukset /asukas Kulttuurimatkat Konsertit Muut kulttuuritapahtumat Näyttelyt Kotiseutuarkiston käyttökerrat Museoiden kävijämäärät Kirjastopalvelut lainat käynnit lainaus / aukiolotunti lainaus / htv käynnit / aukiolotunti aineistokustannukset / asukas Kansalaisopisto opetustunnit kurssilaisia /op.tunti (netto) /kurssil. (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) Musiikkiopisto opetustunteja oppilaita /oppilas (netto) /op.tunti (netto) TOT-14 TA 15 TOT 15 8,54 1,75 1,39 3, , , ,97 75, ,00 40,10 10,69 0 1, , ,70 75, ,00 32,80 12,39 0 1, , , ,60 75, ,00 42,70 Paimion opiston opetustunti / kurssilainen -luvuissa (netto) ei ole huomioitu valtionosuustuloja. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 100

104 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (tulosalue) VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikapalvelut (Liikunta- ja nuorisopalvelut) Mia Lemberg Liikuntapalvelut Paimion kaupungin liikuntapalveluista vastaavat liikunnanohjaaja, erityisliikunnanohjaaja sekä Paimion uimahalli Solinan kaksi uinninvalvojaa ja kaksi kassatyöntekijää. Tavoitteet Liikuntapalveluiden tavoitteena on aktivoida erityisesti vähän liikkuvia kuntalaisia matalan kynnyksen liikunnan keinoin sekä Paimion ja Sauvon yhteisen liikuntaneuvonta hankkeen käynnistäminen. Lisäksi tavoitteena on Rajattomasti liikuntaa -hankkeen ja seurayhteistyön kehittäminen. Toteutuminen Tavoitteisiin on vastattu perustamalla mm. matalan kynnyksen Intti Action -ryhmä ja monialaisen Lipake Peimari -hankkeen käynnistäminen. Lisäksi liikuntapalvelut on kouluttanut vertaisliikuttajia sekä ikääntyneiden ja nuorten liikuntaryhmien ohjaamiseen, kuten esimerkiksi koulujen kerho-ohjaajat. Seurayhteistyötä on lisätty mm. Reeniksien kautta kohdistuen vähän liikkuvien nuorten aktivoimiseen sekä Seuraverkko -hankkeen tunnetuksi tekeminen seuroille. Liikunnanohjaajan perustehtävänä on kuntalaisten liikkumaan aktivointi luomalla mahdollisuuksia omatoimiseen ja seurojen tuottamien liikuntamuotojen harrastamiseen. Yhteistyötä tehdään koulujen kanssa erityisesti Liikkuva koulu -hankkeen kautta, jonka tehtävä on edistää liikuntaa koulupäivien aikana. Liikunnanohjaaja järjesti peruskoulun 1. luokkalaisille uimakoulun kevään aikana. Liikuntapalvelut tukee seuroja jakamalla perustoimintatukea ja koulutusavustuksia sekä soveltavan liikunnan kohdennettuja tukia. Seuroille myönnetään lisäksi salivuoroja käyttöön maksutta. Soveltavan liikunnan tehtävänä on tarjota liikuntamahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville kuntalaisille. Soveltava liikunta sisältää mm. liikuntapalveluiden järjestämiä liikuntaryhmiä eri kohderyhmille. Erityisliikunnanohjaaja kouluttaa ikääntyneiden vertaisliikuttajia sekä tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa sekä erityispäivähoidon ja kehitysvammaisten toimintakeskusten, vanhus- ja vammaisneuvostojen ja järjestöjen kesken. Omatoimista liikuntaa ovat tukeneet mm. seniorikortit, Paltanpuiston kuntosalikortti, Mihi-passit, seudulliset nuorisokortit, saattajakortit sekä syksyllä kirjaston yhteyteen käynnistetty liikuntavälinekirjasto. Kehitteillä on myös aktivoida 1-luokan oppilaita uintikortilla. Viikonlopuille on myönnetty sulkapallovuoroja kuntalaisten käyttöön ja on suunniteltu sähköisen varauskalenterin käyttöönottoa, jotta salivuorojen varaaminen ja myöntäminen helpottuisi. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen, kuten olemalla mukana Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hankkeessa. Kehitteillä on Sauvon ja Paimion yhteinen liikuntapalveluketju Lipake Peimari-hanke. Toimintakauden aikana on myös perustettu Ville Rahila -työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ulkoliikuntapuistoa Paimioon. Paimion uimahalli Solina täytti toimintavuotena 40 vuotta. Vuosi oli poikkeuksellisen hankala koulukeskuksen remontin vuoksi, jolloin uimahallin kesätauko pidentyi muutamalla viikolla. Ke- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 101

105 sän aikana uimahallin kuntosalin ja peilisalin ilmastointia ja valaistusta parannettiin. Uimahalli Solinassa on käytössä nuorisokortti, seniorikortti, saattajakortti sekä move-kortti eri kohderyhmille. Toimintakauden kävijämäärä on , joka on lähes vastaava edellisen vuoden kanssa huolimatta pidennetystä kesätauosta. Uimahallin palvelut ovat siis tavoittaneet kuntalaiset hyvin. Liikuntapalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2015: Liikunnanohjaajan ohjatut ryhmät Koulujen vertaisliikuttajakoulutukset Peuhis (8) Polkuretki (1) Miniolympialaiset Kulttuuripyöräily Erityisliikunnanohjaajan ohjatut ryhmät Soveltavan liikunnan tapahtumat (4) Kehitysvammaisten tapahtumat (3) Ikääntyneiden retki Vertaisohjaajien tapaamiset (3) Liikuntapalveluiden järjestämät koulutukset (3) Solina 40-vuotta tapahtuma 126 osallistujaa, 886 käyntiä 51 osallistujaa 650 osallistujaa 103 osallistujaa 100 osallistujaa 13 osallistujaa 782 osallistujaa, 5387 käyntiä 355 osallistujaa 110 osallistujaa 73 osallistujaa 27 osallistujaa 124 osallistujaa 60 osallistujaa Hulivili-uinnit (4) 130 osallistujaa Kuutamouinnit (2) 50 osallistujaa Uimahallin kävijämäärä Myönnetyt saattajakortit 15 kpl 70+ seniorikortit 131 kpl 2833/ seniorikortit 102 kpl 2184/2017 Paimion kaupungin nuorisopalveluista vastaavat erityisnuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä ja pajaohjaaja. Tavoitteet Nuorisopalveluiden tavoitteena on lasten ja nuorten aktivointi ja heidän sosiaalinen vahvistamisensa. Lapsia ja nuoria kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin ja kiinnitetään huomioita varhaiseen puuttumiseen. Monipuolisen vapaa-ajantoimintojen tarjoamisen ja monialaisen yhteistyön kautta on tavoitteisiin pyritty vastamaan. Toteutuminen Perusnuorisotyö sisältää Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa ala- ja yläkouluikäisille, leiri- ja retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahvilatoimintaa yläkoulussa ja lukiossa, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä, nuorisoneuvostotoimintaa ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä tehdään yli hallinto- ja kuntarajojen. Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa. Toimintavuotena on otettu käyttöön uusia toi- Käyttötalousosan toteutumisvertailu 102

106 mintamalleja, mm. vertaisryhmät vanhemmille (Murkkufoorumi) ja aggressiivisesti käyttäytyville nuorille (ART-ryhmä). Etsivä nuorisotyö ja nuorten pajatyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet paimiolaiset ja sauvolaiset vuotiaat nuoret. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä sekä Olkkari-toiminnasta. NuortenTupa on pienryhmätoimintaa, jonka kesto on noin kolme kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta. Nuoria aktivoiva seutukunnallinen nuorisokortti sekä vuotiaille sosiaalista tukea tarvitseville nuorille suunnattu culturemove-kortti otettiin käyttöön toimintavuoden aikana. Nuorisopalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2015: Tillintuvan avoin nuorisotyö Iltapäivä nuorisotalotoiminta Tillintuvan nuorisotapahtumat (3) Nuorisokahvilatoiminta 7-luokkalaisten toimintapäivät Kesäleirit (3) Sporttibaana Retket (4) Nuorisoneuvosto Tukioppilastoiminta Pienryhmätoiminta Valomerkkikeskustelut Katupäivystys Parkki Murkkufoorumi Ehkäisevän päihdetyön viikko Vanhemmuuden viikko Etsivä nuorisotyö NuortenTupa Nuoriso- ja culturemove-kortit 5900 käyntiä 750 käyntiä 350 nuorta 2300 käyntiä 130 oppilasta ja tukioppilaat 128 lasta 60 lasta 139 osallistujaa 10 kokousta 12 tukioppilasta 5 nuorta 14 perhettä 15 päivystyskertaa 12 osallistujaa 580 osallistujaa 300 vanhempaa ja lasta 17 nuorta 14 nuorta 129 kpl SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,2 % ,5 % ulkoiset tuotot ,2 % ,6 % sisäiset tuotot ,5 % ,7 % Toimintakulut ,9 % ,3 % ulkoiset kulut ,9 % ,1 % sisäiset kulut ,0 % ,8 % Toimintakate ,8 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 103

107 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Markku Kylén Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia kaupungin toimesta tapahtuvasta rakentamisesta sekä kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä näihin liittyvistä suunnittelu- ja hankintatehtävistä. TEKNINEN LAUTAKUNTA kokouksia 11 Läsnäolokerrat Pajala Matti, palomestari, eläkeläinen, pj. 11 Silver Jarmo, työnjohtaja, vj. - Vesalainen Ossi, kaupunginpuutarhuri, vpj 9 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. 2 Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen, j. 8 Tuominen Otto, maanrak.alan työnt. vj. - Kaarela Outi, lastenhoitaja, j. 3 Laitinen Seppo, taksiyrittäjä, eläkel. vj. 8 Lindroos Päivi, hoitaja, j. 11 Saloranta Aija, opiskelija, vj. - Lujala Tanja, myyntiedustaja, j. 11 Pirhonen Irja, perushoitaja, emäntä, vj. - Mäkelä Timo, yrittäjä, insinööri, j. 11 Ilmasti Heikki, yrittäjyysneuvoja, insinööri, vj. - Rautio Rauno, konduktööri, j. 11 Aarnio Pirjo, eläkeläinen vj. - Suominen Janne, myyntipäällikkö, j. 8 Ylitalo Jouni, erikoismaalari vj. 2 Ilola Timo, edustaja, khall.ed. 6 Määttänen Markku, yritysasiamies kh:n ed. vj. - Hongisto Jukka, hammaslääkäri, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 4 Kylén Markku, tekninen johtaja, esitt.sihteeri 11 Violín Eila, kanslisti, pöytäkirjanpitäjä 11 Salo Pekka, yhdyskuntateknikko, as.tunt. 2 Koivukangas Olli, kiinteistöpäällikkö, as.tunt. 6 Määtänen Jarno, nuorisoneuvoston edustaja - Lehto Sofi, nuorison.varaedustaja - Ekman Eero, maaseutuasiamies 2 Uuttu Mari, siivoustyönjohtaja - Alboga Bilgehan, nuorison edustaja 3 Heino Sini, khll. edustaja 2 Kallio Jarkko, khall. pj. 5 Lindvall Virpi, mittausteknikko, as.tunt. 1 Vuorio Maaret, Scneider Electric Oy, as.tunt. 1 Salonen Kaisa, viheraluemestari, as.tunt. 1 Tammisto Sirpa, tsto.siht. pöytäkirjanpitäjä 1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 104

108 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Hallinto Markku Kylén Hallinnon tehtävänä on vastata teknisen lautakunnan tehtäväalueen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta sekä osaltaan henkilöstön toimintaedellytysten turvaamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TA15 Tot 15 Palvelutason säilyttäminen Asiakaspalvelukysely 0-5 4,1 ei tehty Vuonna 2015 teknisen toimen hallintoon sisältyivät osatehtävinä teknisen lk:n hallinto, yksityisteiden hallinto ja vesihuoltolaitoksen hallinto. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii yksityistiejaosto. Yksityistieasioita on hoitanut maaseutuasiamies ja 1.6. alkaen viheraluemestari eli näiden tehtävien hoito siirtyi tekniselle lautakunnalle ilman henkilöstön lisäresurssia. Yksityistieavustushakemuksia jätettiin vuonna kpl ja ne käsittivät yht. 186,8 tie-km. Kunnossapitoavustusta myönnettiin keskimäärin 493 /km. Parantamisavustusta myönnettiin 58,7 tiekm:lle Yksityistiejaosto piti yhden tietoimituksen. Viranhaltijapäätöksiä (tekninen johtaja/ rakennuttajainsinööri) tehtiin vuonna 2015 yht. 27 kpl (25 kpl v. 2014). Tuloja lähinnä sijoituslupapäätöksistä kertyi Vesihuoltolaitoksen hallinnossa on henkilöstö- ja muita hallintomenoja, jotka kaupunki laskuttaa Paimion Vesihuolto Oy:ltä. Kaupunki on myynyt yhtiölle henkilöstöpalvelua seuraavasti: kanslisti 0,5, yhdyskuntateknikko 0,5 ja tekninen johtaja 0,2. Teknisen toimen kanslisti eläköityy alkaen. Hänen työtään jatkamaan yhtiö palkkasi toimistosihteerin alkaen, josta ajankohdasta lähtien yhtiö laskuttaa kaupunkia 50 % toimistosihteerin työpanoksesta teknisen toimialan ja lautakunnan toimistotehtävien hoidosta. Jo monen vuoden ajan talousarvioiden laadinnassa noudatettu tiukka menokuri (kustannustason nousua ja kunnossapitomäärien kasvua ei ole täysimääräisesti voitu huomioida) ei salli poikkeuksellisten ja ylimääräisten menoerien sisällyttämistä hyväksyttyyn talousarvioon, vaan ne ja kustannustason todellinen nousu aiheuttavat menojen ylitystä joillakin tehtäväalueilla. Teknisen lautakunnan alaisessa toiminnassa, kuten myös koko teknisellä toimialalla on tapahtunut rakenteellista muutosta 2010-luvulla. Toimialalle on siirtynyt muilta toimialoilta tehtäviä henkilöstöineen. Kun ei huomioida muilta toimialoilta siirtyneitä henkilöitä on teknisen toimialan (ja lautakunnan) vakituinen henkilöstö vähentynyt viidenneksellä. Toiminnallisten riskien osalta eri tehtäväalueiden henkilöstöriskit ovat säilyneet ennallaan. Tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella työssäjaksaminen ja työviihtyvyysyys toimilalla on pääsääntöisesti vähintään tyydyttävällä tasolla. Tosin ongelmakohtiakin on. Tietojärjestelmien ja tietoturvan riskien osalta tietohallinto tekee työtä niiden vähentämiseksi. Pitempiaikaisilta kuitenkin vuonna 2015 vältyttiin. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 105

109 Henkilöstö Tekninen johtaja + kanslisti + yhdyskuntateknikko 0,5 Hallinto Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,3 % ,3 % ulkoiset tuotot ,3 % ,3 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,2 % ,6 % ulkoiset kulut ,8 % ,3 % sisäiset kulut ,1 % ,5 % Toimintakate ,1 % ,2 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 106

110 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA OSATEHTÄVÄALUE Infrapalvelut VASTUUHENKILÖ Pekka Salo TEHTÄVÄKUVAUS Toiminnalliset tavoitteet "Liikenneväylät" - osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa tienpitäjänä yhdyskunnan tarvitsemat liikenneväylien ja muiden alueiden kunnossapitopalvelut mahdollisimman hyvätasoisina ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Palvelut järjestetään sekä omana työnä että ostopalveluna. Muut yleiset alueet osatehtäväalueen toiminta-ajatuksena on taata paimiolaisille monimuotoisia, niin henkisesti kuin ruumiillisesti mielihyvää tuottavia viheralueita, jotka muodostuvat puistoista, leikkikentistä, uimarannoista, ulkoliikuntapaikoista, puistometsistä, pelloista ja talousmetsistä. Puistojen ja muiden alueiden ylläpitohoito ja uusien alueiden rakentaminen tehdään kestävän kehityksen periaatteilla kuntalaisten tarpeet huomioiden. Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA 15 TOT 15 Jaksava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta 1. Kehityskeskustelut käydään toteutuma % Yleisten alueiden turvallisuus ja hyvä ympäristökuva Käyttötalousosan keinot: 1. Liikenneväylien kunnossapitolain mukaiset velvoitteet täytetään 2. Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisen hoitotason toteutuminen 3. Leikkikentät turvallisuusmääräysten mukaisia 4. Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen palvelukysely 1-5 toteutuma-% toteutuma-% toteutuma-% 3, ei tehty Investointiosan keinot: 1. Huonokuntoiset päällysteet uusitaan 2. Uusien kaava-alueiden liikenneväylien päällystys tonttien rakentumisen mukaan 3. Uuden katuvalaistuksen rakentaminen tonttien rakentumisen mukaan 4. Vanhan katuvalaistuksen saneeraus 5. Vanhojen asuntoalueiden sadevesiviemäröinti 6. Leikkikenttä uudelle asuntoalueelle samanaikaisesti kunnallistekniikan rakentamisen ohella m 2 /vuosi vuosia siitä kun 90% tonteista rakentunut vuosia siitä kun 50 % tonteista rakentunut valopisteitä/a sv-viemäröinti tie-km/a toteutuma Saaren 1. vaihe Jokipuisto Saaren 2. vaihe 250 Ala-Oinila 7000 Saaren pääkadut toteutui toteutui 180 toteutui Käyttötalousosan toteutumisvertailu 107

111 Toimintaa kuvaavia lukuja Tiepituudet km - kaavatiet 67,3 68,3 68,6 69,0 69,5 - kevytväylät 27,4 28,5 29,1 29,1 29,2 - rakennetut polut 1,8 2,3 2,5 3,1 3,3 -muut tiet 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 yhteensä 100,4 103,0 104,1 105,1 105,9 Tievalaistus, km 87,0 88,2 88,2 90,2 90,6 Talvikunnossapito, ko.vuonna päättynyt talvi - liukkaudentorjunta materiaali, t aurauskierroksia Leikkikentät kpl Uimapaikat kpl A2-luokan puistoa ha 24, ,5 29,5 Maisemaniittyjä ha 10 5,5 5,5 5,5 5,5 Puisto-/ taajamametsiä ha Talousmetsiä ha Peltoa ha 46 34,5 34,5 34,5 34,5 Toiminta Liikenneväylien ja omien kiinteistöjen pihojen kunnossapito tapahtui kaupungin omalla sekä urakoitsijoiden kalustolla. Katuvalaistuksen kunnossapidosta on yksinomaan huolehtinut urakoitsija. Katuvalojen energiakulutus oli n. 0,70 milj. kwh. Katuvalojen ohjausjärjestelmä uusittiin. Leikkikenttiä, uimapaikkoja ja ulkoliikuntapaikkoja ylläpidettiin edelleen EU-normien mukaisina. Viheralueiden, puistometsien ja leikkikenttien hoito ja kunnossapito on tehty omana työnä. Viheralueiden kesähoidossa työvoiman vähentymisen takia jouduttiin hoitotasoa määrätyillä alueilla laskemaan. Pellot on annettu vuokralle. Metsähakkuut on pääosin tehty urakoitsijoiden toimesta. Maisematyölupien mukaisia puunkaatokatselmuksia 67 kpl. - Liikenneväylien kunnossapito (sis. tiet ja kevytväylät, ei valaistusta) /km - Tievalaistuksen kokonaiskustannukset / valaistu tie-km - Leikkikenttien kunnossapitomenot 950 /kpl. Henkilöstöriskit (pieni organisaatio, työkyvyn ylläpito ja kehittäminen) edelleen olemassa. Vuoden 2015 aikana ei ollut merkittäviä onnettomuuksia tai poikkeuksellisia sääilmiöitä jotka olisivat olennaisesti toimintaan vaikuttaneet. Katuvalaistuksen toimintavarmuutta parannettiin ohjausjärjestelmän uusimisella ja maakaapeloinneilla. Tehtäväalueen korjausvelka kasvaa edelleen vuosittain, korvausinvestoinnit eivät kata korjaustarpeita. Henkilöstö Muutaman viime vuoden aikana tehtäväalueen vakituinen henkilöstö on vähentynyt. Vakituista henkilökuntaa viime vuoden lopulla liikenneväylät - osatehtäväalueella 0,5 + 4 ja muut yleiset alueet osatehtäväalueella (ml. ulkoliikuntapaikat) 1 + 3,5. Lisäksi omajohtoisena työnä tehdyissä julkisen käyttöomaisuuden investointihankkeissa on työskennellyt 1 henkilö. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 108

112 Investoinnit Julkisen käyttöomaisuuden investointiohjelman hankkeet toteutettiin suunnitellusti. Hinnaltaan isoja hankkeita ei vuoden 2015 investointiosaan sisältynyt, kaikkien hankkeiden toteutumat jäivät alle Kadunrakennuksessa toteutettiin Wattitien jatke, Ketokuja, Naskarlanraitti sekä Juliuksentien alueella Pekanpolku ja Taunonpolku. Nummitien alkuosa parannettiin. Uusintapäällystystä tehtiin ala-oinilassa ja Valkojantiellä (Vistantie-Saarentie). Saaren alueella päällystettiin 1. vaiheen tonttikatuja ja myös Preitilän alueen sorapintaiset kadut päällystettiin. Hulevesviemäröintiä kaupunki teetti PVH Oy:llä Untontien alueella, Wattitien jatkeella ja Nummitiellä. Katuvalaistus saneerattiin yhteishankkeiden osina Helbergin ja Maurizintien-Untontien alueilla. Uutta valaistusta rakennettiin Spurilantien alkuosalle ja sen sivukaduille. Toteutettiin katuja tievalaistuksen ohjausjärjestelmä. Oinilan kenttää laajennettiin pesäpallokäyttöön sopivaksi. Jukiseen käyttöomaisuuteen sisältyi myös hanke Jukolan viestistä aiheutuneet työt. Omana työnä, projektityöntekijän toimesta, laadittiin eri katu-, ulkoliikuntapaikka-, vesihuolto- ja hulevesiviemäröintisuunnitelmia yht. 8 kpl. Julkisen käyttöomaisuuden investointimenot olivat (toteutuma 94,7 %), tulot olivat (toteutuma 42,0 %) ja nettona toteutuma oli (113,0 %). Tulojen alitus johtui kunnallistekniikan maksujen (tontinmyynti) arvioitua pienemmästä toteutumasta ( ) sekä maankäyttösopimuksilla saatujen kadunrakennuskorvausten ( ) kirjautumisesta käyttötalouteen (kirjanpitolautakunnan ohje). Talous Tekninen lautakunta on asettanut vuoden 2015 talousarviossa "Liikenneväylät ja yleiset alueet"- tehtäväalueelle määrärahat: Infrapalvelut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,9 % ,2 % ulkoiset tuotot ,8 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,0 % ,3 % ulkoiset kulut ,0 % ,0 % sisäiset kulut ,6 % ,8 % Toimintakate ,2 % ,3 % Tehtäväalueen toimintatuottojen hienoinen ylitys johtuu pääosin kunnallistekniikan rakentamisen korvauksista jotka kirjaantuvat tehtäväalueelle. Puunmyyntitulot eivät aivan toteutuneet. Tehtäväalueen menojen ylitys selittyy kaupungin asfalttikartellioikeudenkäyntikulujen ( ) kirjaantumisesta tehtäväalueelle. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 109

113 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Kiinteistöpalvelut Olli Koivukangas Kiinteistöt Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on käyttäjiä palvelevien tilojen osoittaminen ja ylläpito, niiden tarkoituksenmukainen käyttötarkoitus ja kokonaistaloudellisuus huomioiden. Palvelut järjestetään omana työnä sekä ostopalveluna. Toiminnalliset tavoitteet Siivous Siivouksen toiminta-ajatuksena on kaupungin eri tilojen siivoaminen, puhtaanapito sekä hygieniasta huolehtiminen omana työnä ja osittain ostopalveluna. Tavoite ja keinot Mittari Tunnusluku TA15 TOT 15 Tavoite: Kaupungin kiinteistöt ovat kunnossa ja palvelevat käyttäjiä. Keinot: 1) kiinteistöt kuntokartoitetaan kunnostustarpeen kartoittamiseksi. 2) palaverit käyttäjien kanssa 3) siivoustyönmitoitus ajan tasalla (nykyisellä mitoitusohjelmalla) 4) asiakastyytyväisyyskysely 5) investointihankkeiden toteutuminen valmius-%/r-m3 kpl/v valmius-%/h-m2 arvostelu 0-5 % 70 >30 90 tehdään ~50 95 tehty 90 Tavoite: Kiinteistöpalvelut toimii taloudellisesti ja tehokkaasti Keinot: 1) pääoma-arvon määrittäminen sisäisen vuokran määrittämiseksi 2) rakennusten korjausvelan määrittäminen valmius-%/r-m3 valmius-%/r-m Tavoite: Jaksava, motivoitunut ja osaava henkilöstö Keinot: 1) Henkilöstöä koulutetaan 2) Kehityskeskustelut käydään vuosittain kurssit/hlö/v toteutuma-% > Käyttötalousosan toteutumisvertailu 110

114 Toimintaa kuvaavia lukuja Rakennuksia (kpl) Rakennuksia (r-m3) Rakennuksia (k-m2) / 37/ 37/ 37/ Kaukolämpöön liitetty (kpl/r-m3) Kaukolämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 40,6 38,7 36,2 36,7 Öljylämmitys (kpl/r-m3) 6/ / / / 5898 Öljylämmön ominaiskulutus (kwh/r-m3/v) 48,5 45,7 60,2 50,1 Sähkö (kwh/r-m3/v) 11,2 19,4 17,4 16,5 Vesi (m3/r-m3/v) 0,11 0,10 0,09 0,09 Kiinteistöjen käyttökulut (lämpö+sähkö+vesi) ( /v) Siivottavaa lattiapinta-alaa (h-m2) / 89/ 95/ 95/ Siivousalasta mitoitettu (%/h-m2) Siivousmateriaalikulut ( /m2) 0,97 1,32 1,51 1,31 Siivoustyövoimakulut ( /m2) 22,78 20,52 19,54 20,70 Kiinteistötilavuuksien %-osuudet eri lämmitysmuotojen välillä, ei muutoksia edelliseen kauteen: Kaukolämpö 82 % - Öljylämpö 2 % - Sähkö- / puulämpö 6 % - Ei lämmitystä 10 % Toiminta Kiinteistöjen hoidossa sopeudutaan edelleen entistä liikkuvampaan työskentelyyn ja laajempiin toiminta-alueisiin. Saneerauksien ja korjauksien myötä lisääntynyt talotekniikan automaatio edellyttää kiinteistönhoidossa uusien järjestelmien opettelua ja hallintaa. Erityyppisten järjestelmien hallinta siten, että organisaatioista löytyy riittävät resurssit myös erityistilanteissa on todettu haasteelliseksi. Vain osa käytettävissä olevista resursseista voidaan sitouttaa kyseisten ohjelmien pääkäyttäjiksi, koska perinteistä talonmiespalveluakin edelleen tarvitaan. Toisaalta panostus automaation lisäämiseen ja käytönhallintaan tuo kustannussäästöjä ylläpidossa sekä helpottaa tilojen monikäyttöisyyttä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 111

115 Edelleen kiinteistöjen sisäilmaongelmat työllistävät kiinteistönhoitajia, siivoushenkilöstöä sekä kunnossapitoryhmää. Syitä esitettyihin ongelmiin etsitään pääosin omin voimin ja löydetyt epäkohdat pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa käsitellään työterveyshuollon, sekä eri työyhteisöjen edustajien esille tuomia epäkohtia. Sisäilmatyöryhmässä keskustellaan mihin selvityksiin ja toimenpiteisiin kiinteistöpalvelut ryhtyy ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistöpalvelut tekee sovitut selvitykset ja laatii korjaussuunnitelmat seuraavaan sisäilmatyöryhmän kokoukseen, mutta selkeät puutteet korjataan viivytyksettä ja tarvittaessa tilataan erillinen sisäilmatutkimus ilmanlaadun selvittämiseksi. Sisäilmatyöryhmän toimialueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat kaupungin oman henkilökunnan käytössä, joten ulkopuolisille vuokratut toimitilat käsitellään edelleen suoraan vuokranantajan ja vuokralaisen välisissä neuvotteluissa. Kiinteistöjen kuntokartoitusta ja energiatodistusten laadintaa on suoritettu pääasiassa kohteissa joiden saneeraustarve on ollut ajankohtaisin. Kaikkia pienempiäkin korjaushankkeita edeltää korjaustarpeen ja laajuuden määrittäminen huomioiden kustannus- sekä energiatehokkuus. Sijoitus korjaus- ja kunnossapitotöihin heijastuu energiankulutusmenoihin säästöinä. Rakennusten pääoma-arvon sekä korjausvelan määrittämisessä olemme vielä alkutaipaleella. Siivottavien pinta-alojen määrä kasvoi vuoden aikana ~9%. Vanhainkodin tilahuolto siirtyi sosiaalitoimelta tekniselle ja kesällä toteutettu tilapäinen päiväkoti Tapiola II ja Vistan koulun saneerauksen väistötilat kurssikeskuksella tulivat uusina kohteina tilahuollon piiriin. Uusia rekrytointeja tehtiin vain vanhainkodin osalta jonne palkattiin yksi kokoaikainen tilahuoltaja. Vistan koulun yksi kokoaikainen tilahuoltaja eläköityi mutta hänen tilalleen ei ole haettu täyttölupaa. Tilahuollon asiakastyytyväisyyskyselyt tehtiin uimahalli Solinassa jossa arvostelijoina olivat ulkoiset asiakkaat. Kyselylomakkeita jaettiin 100 kpl, näistä palautui 90 kpl. Tuloksena 98%:a tyytyväisiä joten vain 2%:lla oli moitteita. Huomioitavaa on että Solinan siivous tuotettiin omalla henkilökunnalla. Kolmen ulkoistetun päiväkotisiivouksen osalta teetettiin kohdekohtainen palautekysely. Vastaajina olivat päiväkotien hoitohenkilökunta. Palautteista ilmenee että palveluun ollaan pääosin tyytyväisiä. Jonkin verran koettiin ettei puhtaustaso ollut pysynyt totutulla tasolla. Toivottiin myös että huomioitaisiin paremmin päiväkodin toiminta-ajat siivoustyön rytmittämisessä. Tilahuollon sairauspoissaolot hoidetaan edelleen omin resurssein kevennytetysti, joten vuokratyövoimaan ei olla käytetty. Kohteiden mitoituksia ja siivoustarvetta on tarkasteltu kriittisesti kaikissa kohteissa ja näiden mukaan tehty muutoksia siivoustaajuuksiin ja menetelmiin. Entistä taloudellisempia toimintatapoja on kehitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa ja näistä on järjestetty perehdytystä ja opastusta tilahuollon yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Henkilöstövajaus johtuen sairauslomista, eläköitymisestä sekä vapaaehtoisista talkoovapaista tekee palvelutason ylläpitämisen hankalaksi, miltei mahdottomaksi. Syksyllä käynnistetty tilahuollon ulkoistamisselvitys Arkean kanssa jatkuu ensi kevääseen. Tämän kirjoitushetkellä tilahuollon liiketoiminnansiirto Arkealle on enää valtuuston päätöksestä kiinni. Siivousmateriaalien hankinta hoidetaan Turun hankintarenkaan, sekä KL- kuntahankintojen kautta. Kiinteistöpalveluiden sisäiset ylläpitovuokrat on ollut käytössä nyt kaksi talousarviokautta. Sisäisen ylläpitovuokran määrittämiseksi kiinteistöpalveluiden henkilöstö kirjaa työtuntinsa toteutumien mukaisesti suoraan oikeille kustannuspaikoille ja ulkoiset laskut jaetaan kustannuspaikoittain jo tiliöintivaiheessa. Hallinnolliset kulut jaetaan edellisten kustannusten suhteessa. Vuosivuodelta kustannusten jako tarkentuu ja tämä tulee mahdollistamaan jatkossa myös kustannusten kohdentamisen palvelutyypeittäin. Sisäisen pääomavuokran määrittämistä ei olla käynnistetty. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 112

116 Henkilöstö Kiinteistöpalveluissa on 8,5 kiinteistönhoitajavakanssia joista kaksi tällä hetkellä ilman resurssia. Todellinen käytettävissä oleva vahvuus on 6,5. Kiinteistönhoitajista 5-henkilöä vastaa myös kaupungin virka-ajan ulkopuolisesta kiinteistöpäivystyksestä. Kiinteistöpäivystyskohteisiin kuuluu kaupungin omien kiinteistöjen lisäksi myös terveyskeskus sekä Askalan palvelutalot. Toimintakeskus Apilalta ostetaan kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa. Kiinteistöjen kunnossapitotöissä on 4,7 rakennusammattimiestä. Siivoustoimessa vakinaista henkilöstöä on 25. Tilahuoltajia on 24 joista osaaikaisina 4 sekä siivoustyönohjaaja joka toimii myös vs. siivoustyönjohtajana. Lyhytaikaisia sijaisia käytetään kriittisimpien resurssivajausten ylimenoon. Siivoustyönjohtaja irtisanoutui syksyllä. Investoinnit Talonrakennuksen investointiohjelman hankkeet toteutettiin. Kaupungin historian toiseksi suurin yksittäinen rakennushanke, Vistan koulun yläkoulun peruskorjaus ja laajennustyö saatiin käyntiin. Hanke jatkuu kesään Jokelan koulun rakennus 1 peruskorjattiin, joten enää rakennus 3 odottaa peruskorjausta. Vanhainkodille ja alueen muille vanhushuollon rakennuksille hankittiin uusi hoitajakutsujärjestelmä. Myös vanhainkodin paloilmoitinjärjestelmää saneerattiin. Jokelan päiväkodin ja paloaseman märkätiloja saneerattiin. Paloasemalla saneerauskustannuksiin osallistui myös Paimion VPK eurolla. Hanhijoen ja Kriivarin kouluille laadittiin pihojen parantamissuunnitelmat (toteuma jäi alle investointirajan, joten menot siirrettiin käyttötalouteen). Marjaniemen saunalle laadittiin peruskorjaussuunnitelmat, mutta itse toteutus jäi odottamaan tulevaisuuden ratkaisuja (totetuma v v , yht siirrettiin käyttötalouteen). Lempilän päiväkodin ulkomaalaus tehtiin (toteutuma siirrettiin käyttötalouteen). Ylimääräisenä hankkeena viimekin vuonna toteutettiin väliaikaisia päiväkotitiloja, nyt Tapiola 2, Sähkömiehentie 2 rakennuksen 2. kerrokseen. Ylimääräisen hankkeena toteutettiin myös Energiansäästöhanke 2015, missä energiansäästötoimenpiteitä tehtiin neljään rakennukseen (vanhainkoti, kaupungintalo, Kriivarin koulu ja päiväkoti). Hankkeeseen saatiin myös energiatukea Hanke rahoitetaan käyttötaloudesta tulevina vuosina säästyneillä energiakustannuksilla. Kokonaisuudessaan talonrakennushankkeiden investointimenot olivat (toteutuma 140,0 %). Ylitys (n ) johtui yläkoulun peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusten suuremmasta jakaantumisesta vuodelle 2015 kuin talousarviota laadittaessa syksyllä 2014 oli osattu ennakoida. Vastaavasti on voitu ja voidaan tarvittaessa hankkeen vuoden 2016 määrärahaa vähentää. Hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä 6,5 milj.. Lisäksi menojen ylitykseen vaikuttivat ylimääräisinä hankkeina toteutetut väliaikaisen päiväkodin Tapiola 2:n työt ( ) ja Energiansäästöhanke 2015 työt ( ). Tuloja ei talousarviossa talonrakennusinvestointeihin 2015 sisältynyt, mutta toteutumassa niitä kertyi (energiansäästöhankkeen leasing-rahoitus ja Paimion VPK:n osallistuminen paloaseman märkätilojen saneeraukseen ( ). Talonrakennushankkeiden nettototeutuma oli (136,7 %). Talous Kiinteistöpalveluiden toimintatuotot laski hieman. Alle prosentin lasku (15,6t ) on vähäinen huomioiden ulkoisten vuokralaisten määrä, ~40 eri tahoa. Henkilöstömenoissa saavutettiin koko tulosalueen osalta ~7%:n säästö (105t ). Henkilöstösäästöt saavutettiin talkoovapailla, omilla resursseilla toteutetuilla investointihankkeilla sekä rekrytoinneista pitäytymällä. Pitkällä aikavälillä tila- ja kiinteistöhuollosta säästäminen tulee näkymään palvelutasossa ja kulutuspintojen heikkenemisellä joten tilanne on kestämätön. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 113

117 Tilinpäätöksessä toimintakulut ylittyivät alle 1 %:n (~20t ). Ylitys selittyy investointihankkeista käyttötalouteen siirretyillä menoerillä (~34t ). Säästöä saavutettiin lämmityskuluissa ~14,3 % (80t ) ja vesikuluissa ~8,8 % (8,1t ). Sähkökuluissa kasvua oli ~19%:a (68t ) ja jätehuollon kuluissa ~6,7 % (6t ). Muutokset ovat osittain seurausta kausivaihteluista, osittain taksojen vaihteluista mutta myös panostuksesta kunnossapitoon. Kiinteistöjen käyttöastevaihtelut näkyy suoraan energiakulutuksissa joten tästä syystä vuodet eivät ole suoraan verrannollisia. Saavutettujen säästöjen sijoitus ennakoivaan kunnossapitoon kannattaa pienessäkin mittakaavassa. Edelleen myös eri viranomaistahojen lakeihin nojaavat korjausmääräykset edellyttävät välittömiä toimenpiteitä. Kiinteistöpalvelut Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,6 % ,1 % ulkoiset tuotot ,8 % ,5 % sisäiset tuotot ,2 % ,5 % Toimintakulut ,6 % ,1 % ulkoiset kulut ,4 % ,5 % sisäiset kulut ,5 % ,1 % Toimintakate ,4 % ,5 % Poistot kiinteistöistä vuonna 2015 olivat ,02, joka sisältyy sisäisiin ylläpitovuokriin. Poistot eivät näy kiinteistöpalveluiden käyttötalouden sisäisissä kuluissa. TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Talous Valtuusto on asettanut vuoden 2015 talousarviossa tekniselle lautakunnalle seuraavat sitovat määrärahat ja tuloarviot: Alkuperäinen talousarvio TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% TA-muutokset Toimintatuotot ,6 % ,7 % ulkoiset tuotot ,3 % ,6 % sisäiset tuotot ,2 % ,5 % Toimintakulut ,0 % ,9 % ulkoiset kulut ,9 % ,2 % sisäiset kulut ,1 % ,7 % Toimintakate ,8 % ,4 % Investoinnit Investointimenot olivat yht (ta ), ylitystä tapahtui 31,5 %. Ylitys johtui yläkoulun peruskorjauksen arvioitua suuremmasta toteutumasta 2015 (n. 1,3 M ), mikä kuitenkin vähentää vuoden 2016 määrärahaa hankkeelle. Lisäksi ylitystä aiheuttivat kaksi ylimääräistä talonrakennushanketta (Tapiola 2, väliaikainen päiväkoti ja Energiansäästöhanke 2015, yht. n. 0,2 M ). Investointiosan tulot olivat (ta ). Käyttötalousosan toteutumisvertailu 114

118 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA kokouksia 12, asioita 238 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristötoimi Juha Suominen Ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on paimiolaisten tarpeiden mukaisesti ja osoitetuilla voimavaroilla taata kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, viihtyisä, virikkeinen, turvallinen, laadukas ja taloudellinen yhdyskunnan elinympäristö ohjaamalla alueiden käyttöä ja rakentamista, harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönhuoltoa ja laatimalla luotettavaa rekisteri- ja paikkatietoaineistoa. Lautakunnan alaisen vakinaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 7, luvulla lautakunnan alainen vakituinen henkilöstö on vähentynyt 23 %. Läsnäolokerrat Turpeinen Heikki, rehtori pj. 12 Jätinvuori Marita, opettaja, vj. - Kuusela Mervi, hoitaja, vpj. 11 Huhtala Päivi, pääluottamusmies, vj. 1 Heimo Jarmo, kaupunkiarkkitehti. j 10 Tuominen Markku, projektipäällikkö, vj. 1 Heurlin Eeva, terveydenhoitaja, j. 10 Aho Sini-Päivi, kirjastonhoitaja, vj. 1 Kinnunen Ari, yrittäjä, j. 10 Kyynäräinen Ulla, eläkeläinen, vj. 1 Kuopila Juha, maanviljelijä, j. 9 Määttänen Markku, yritysasiamies, vj. 1 Murto Sari, aineenopettaja FM, j. 11 Berg Rauno, toimitusjohtaja, maanmitt.tekn. vj. - Mäenpää Marja, suurtalousesimies, j. 12 Vuontela Tarja, rehtori, vj. - Ristilä Pasi, VM, johtava yrityspalveluasiant., j. 12 Mäkinen Juha, laitosmies, työsuojeluvalt., vj. - Määttänen Jarno, nuorison. edustaja 5 Tuominen Ilona, nuorison. varaedustaja 1 Virta Timo, laskujen käsittelijä kh:n ed. 11 Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä, kh:n varaed. - Kallio Jarkko, aluepäällikkö, kh:n pj. 8 Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja 4 Suominen Juha, kaavoitusinsinööri, esittelijä 11 Virta Jarmo, rak.tark., esittelijä 1 Taimen Raija, toimistovirk., ptk. pit. 10 Koponen-Laiho Sinikka, ymp.suoj.siht., ptk.pit. 2 Virta Jarmo, rak.tark., as.tunt. 1 Korpela Vesa, rak.tark., as.tunt. 4 Kylén Markku, tekninen johtaja 9 Uusimäki Merja-Hannele, apul.rak.tark., as.tunt. 9 Koponen-Laiho Sinikka, ymp.suoj.siht., as.tunt. 10 Lindvall Virpi, mittaustekn., astunt 4 Röytiö Jaana, ma. ympäristösuunn., as.tunt. 7 Kärpijoki Kirsi, as.tunt. 1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 115

119 Kaavoitus Kaavoituksen tehtävänä johtosäännön mukaisesti on maankäytön suunnittelun valmistelutyöt tavoitteenaan kaupungin kehitystä tukeva ja edullinen yhdyskuntarakenne sekä ajan tasalla oleva kaavoitustilanne (ajantasa-asemakaava). Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus ohjaavat kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Vistan osa-yleiskaavaa koskien Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen, joten Turun hallinto-oikeuden huhtikuussa antama päätös jäi voimaan. Turun hallinto-oikeuden päätöksellä Dnro 14/0102/1 kaupunginvaltuuston seututeiden 110 ja 181 risteyksen ympäristöön osoittamien P-1 ja TP-1 alueiden osalta sekä Hellbergin ja Hossilantien päässä olevan AP/res/sy alueen osalta Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen sekä myös niiden rakennussuojelukohteiden osalta, jotka Maakuntamuseon lausunnon mukaan ovat puuttuneet tuolloin nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta ja joiden suojelusta kuultiin niiden omistajia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Kaavasta jätettiin valituksia. Turun hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta jätetyt valitukset. Päätöksestä jätettiin valituksia ja asian käsittely jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ympäristölautakunnan toiminta asemakaavoituksen osalta kuluneen vuoden aikana keskittyi omana työnä tehtyihin Kisatien asuinalueen, Naskarlan palvelualueen sekä Lenkkitien ja Yrittäjäntien yritysalueiden päivittämisiin. Lisäksi valmistui Puranpojantien asuinalueen kaava konsultin laatimana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kisatien asemakaavan muutoksen helmikuussa, Naskarlan asemakaavan muutoksen huhtikuussa, Lenkkitien ja Yrittäjäntien asemakaavan muutokset kesäkuussa sekä Puranpojantien asemakaavan muutoksen syyskuussa. Eri käsittelyvaiheissa joulukuussa 2015 oli seuraavat kaavat: Jokipuiston asemakaavan muutos (luonnos ollut nähtävillä), Meijeritien asemakaava ja asemakaavan muutos (luonnos ollut nähtävillä), Kiirulanpuiston asemakaava ja asemakaavan muutos (ehdotus ollut nähtävillä), Valtatie 1:n asemakaavan muutos (kaavoituspäätös) sekä Koivulinnan asemakaavan muutos (kaavoituspäätös). Jokipuiston asemakaavan muutos sekä Meijeritien asemakaava ja asemakaavan muutos tehdään kaupungin omana työnä. Jatkossakin pyritään asemakaavoitusta ja asemakaavan muutoksia tekemään kaupungin omana työnä. Vuoden 2015 aikana kaupunki myi kolme ja vuokrasi viisi omakotitonttia, myi yhden rivitalotontin sekä myi kuusi yritystonttia. Vistan osayleiskaavassa kaupungin omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta asumiseen tarkoitettua aluetta oli 46 ha ja työpaikka-aluetta 7 ha sekä keskustatoimintojen aluetta 4 ha, jossa Meijeritien kaavamuutos on vireillä. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 116

120 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö Mittari Tunnusluku TA15 TA15 toteuma 1. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v 2 1 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kaupungin ja viranomaisten väliset palaverit 2. Kaupungin sisäiset kaavoituspalaverit kpl/v kpl/v Kaavoituskatsaus laaditaan laadittu Monipuolinen asuintonttitarjonta kysyntää vastaavasti 1. Kaupungin tonttivaranto (myyntivalmiit) 2. Kaupungin tonttivaranto (kunn.tek puuttuu) kpl/v kpl/v Paikkatieto Paikkatietopalveluiden tehtävänä on vastata kaupungin maastomittaus- ja paikkatietopalveluista sekä tuottaa luotettavaa paikka- ja rekisteritietoa päätöksentekoa varten. Paikkatietopalvelut hoitaa kaupungin maaomaisuuden lainhuudatuksen ja paikkatiedollisen ylläpidon sekä vastaa asemakaava-alueilla kaupungin kiinteistöjen lohkomishakemuksista ja maastotöistä. Paikkatietopalveluissa ylläpidetään rakennus-, kiinteistö- ja osoiterekisteriä. Loppuvuonna 2015 käyttöön otettu Siton Louhi Kuntapalvelin nykyaikaisti rekisterien ylläpidon ja lisäsi niiden tietoturvallisuutta. Kaupungin alueelta mitattua tietoa rakennuksista ja teistä toimitetaan Maanmittauslaitokselle aineiston luovutussopimuksen mukaisesti. Mittausteknikko on vastannut rakennuspaikan merkinnöistä ja kunnallistekniikan mittaustehtävistä kaupungin hankkeissa. Rakennuspaikan merkintöjä oli 45 kappaletta. Kunnallistekniikan työmailla mittaustehtäviä oli Wattitiellä, Ketokujalla, Untontiellä, Juliuksentiellä, Nummitiellä, Terveyskeskuksentiellä ja Naskarlanraitilla. Ampeeritien ja Yrittäjäntien yritystonttien lohkomismaastotyöt on tehty omana työnä määräalan myynnin jälkeen. Pohjakarttaa on päivitetty omana työnä Lenkkitien, Yrittäjäntien, Kiirulanpuiston, Naskarlan, Meijeritien, Hanhijoentien, Tiilitehtaantien ja Seuratien kaava-alueilla. Jukolan viesti työllisti maastomittauksen ja merkinnän osalta. Johto- ja pohjakarttaa kartoitti osa-aikaisesti kartoittajaja maanmittausinsinööriharjoittelija. Yleisten alueiden haltuunottoja rekisteröitiin kolme kappaletta. Mittausteknikko toimii kaupanvahvistajana, josta tuloutus paikkatietoon. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 117

121 Toiminnalliset tavoitteet Tunnusluku Tavoite Mittari TA15 toteuma TA15 Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu ajantasainen ja informatiivinen toimintaympäristö 1. Hinnaston ja lomakkeiden pitäminen ajan tasalla päivitys päivitys päivitys aloitettu 2. Pohjakartan täydennys ja päivitys alue/v Yleisten alueiden lohkominen alue/v 2 3 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 3 8,5 2. Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Lähikuntien mittaushenkilöiden väliset palaverit kpl/v 2 2 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan osatehtäväalueen tehtävänä on johtosäännön mukaisesti valvoa rakennustoimintaa kaupungissa sen mukaan kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa tai muutoin on säädetty ja määrätty. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan taata yleinen turvallisuus, terveellisyys, viihtyvyys, ympäristönsuojelu ja asuinympäristön laatutekijät sekä huolehtia kaavoituksella määrättyjen asioiden toteutumisesta asianmukaisesti ja kenenkään etua loukkaamatta. Tavoitteiden saavuttamiseksi ovat apuna mm. rakennusjärjestys ja rakentamisohjeet sekä ohjaus ja neuvota. Toimintavuonna rakennustarkastaja Jarmo Virta jäi eläkkeelle 32 vuoden palveluksen jälkeen ja uudeksi rakennustarkastajaksi ympäristölautakunta valitse rakennusinsinööri amk Vesa Korpelan. Toimintavuonna lautakunta on käsitellyt ja myöntänyt 5 poikkeamislupaa ja 9 suunnittelutarveratkaisua. Tarkastajat ovat myöntäneet yhteensä 169 rakennus tai toimenpidelupaa ja ilmoituksen mukaisia hankkeita on hyväksytty 70 kpl. Jatkoaikapäätöksiä on tehty 44 kpl ja pidetty maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaisia puidenkaato- ja maankaivuukatselmuksia 84 kpl. Rakennusten purkuilmoituksia on käsitelty 10 kpl. Rakentamiseen liittyviä katselmuksia on tehty 658 kpl ja maa-ainesten ottoon liittyviä 6 kpl. Lisäksi on suoritettu rakenne- ja LVI-piirustusten tarkastukset sekä rakennus-, kvv- ja ilmastointitöiden vastaavien työnjohtajien hyväksynnät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vammaislain mukaisia katselmuksia 16 kpl. Korjausavustusten mukaisia katselmuksia 2 kpl. Maankäyttö ja rakennuslain edellyttämiä aloituskokouksia on pidetty 34 kpl. Haja-asutusalueelle nimetty uusia teitä 2 kpl. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 118

122 Vuonna 2014 käsiteltiin 133 rakennus- ja toimenpidelupaa ja lupaa. Keskeneräisten ja aloittamattomien hankkeiden määrä oli vuoden vaihteessa 455 kpl (käyttöönottovaihe). Vuonna 2015 valmistuneet asunnot: omakotitalot paritalot, asunnot kerrostaloasunnot yht. 11 kpl - kpl - kpl 11 kpl Tunnusluku Tavoite Mittari TA15 TA15 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö 1. Rakennusluvan käsittelyaika vko/lupa Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan säännöllisesti tarkistettu tarkistettu tarkistettu 4. Keskeneräiset rakennushankkeet kpl/v Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v Kehityskeskustelut käydään toteut. % Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit kpl/v 2 - Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelutoimen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä, valvomalla luvanvaraisia toimintoja ja jakamalla tietoa asukkaille. Vuoden 2013 alusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä on hoitanut ympäristölautakunta. Lautakunta myönsi kaksi ympäristölupaa (louhinta ja murskaus, kartingrata) ja antoi lausunnon aluehallintovirastolle yhdestä ympäristölupahakemuksesta (eläinsuoja). Viranhaltijapäätöksiä ja muita päätöksiä ilmoituksista tehtiin 22 kpl (mm. jätteen hyötykäyttö maarakentamisessa, meluilmoitukset, poikkeukset ympäristönsuojelumääräyksistä). Lautakunta antoi neljä lausuntoa erilaisissa ympäristönsuojelun alaan liittyvissä asioissa (mm. ely-keskukselle ja hallintooikeudelle). Lautakunta teki kolme esitutkintapyyntöä jätteiden avopolttoon liittyvistä tapauksista, jotka kaikki johtivat sakkorangaistukseen asianosaisille. Lisäksi lautakunta hyväksyi kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 119

123 Lautakunta toteutti jätevesien valvontahankkeen jätevesiosuuskuntien vahvistetuilla toimintaalueilla. Vapautushakemuksia käsiteltiin lautakunnassa 103 kpl. Kielteisen päätöksen sai 23 kiinteistönhaltijaa, loput mm. erimittaisia määräaikaisia vapautuksia. Hankkeen puitteissa järjestettiin kesäkuussa infotilaisuus osuuskuntien toiminta-alueiden asukkaille, ja paikallisessa lehdessä tiedotettiin hankkeesta. Pintavesien tarkkailua jatkettiin Paimionjoen ja lahden sekä Vähäjoen osalta konsultin toimesta. Muuhun ympäristön tilan seurantaan taloudelliset resurssit eivät riittäneet. Asukkaille järjestettiin tiedotusta vieraslajien (mm. jättibalsami, espanjansiruetana) torjunnasta ja toteutettiin kesällä talkoita vieraslajien hävittämiseksi mm. Jokipuistossa. Asukkaiden luontoja ympäristötietoisuutta heräteltiin perinteisellä linnunpönttöjen rakennustapahtumalla, joka järjestettiin keväällä yhteistyössä toimintakeskus Apilan kanssa. Elokuussa Valonia järjesti edellisvuoden malliin Karhunojalla kaikille avoimet purokunnostustalkoot taimenkannan ja nahkiaisten elinympäristön kohentamiseksi. Rouskis Oy:n kanssa toteutettiin kampanja jätteen avopolton ehkäisemiseksi. Asiasta tiedotettiin asukkaita ja järjestettiin yleisötilaisuus syksyllä. Yhteistyö Valonian (V-S kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) kanssa jatkui jätevesineuvontahankkeen merkeissä. Asukkaita ohjattiin ottamaan yhteyttä Valonian jätevesiasiantuntijoihin haja-asutusalueen jätevesikysymyksissä Toiminnalliset tavoitteet Tunnusluku Tavoite Mittari TA15 TA15 toteuma Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja terveellinen elämänympäristö 1. Ympäristölupien ja ilmoitusten joutuisa käsittely käsittelyaika/lupa 2-3 kk 3-5 kk 2. Lupien valvonnan tehostaminen kpl /vuosi luvitetut 50 % 3. Osallistuminen Valonian jätevesineuvontapalveluun osallistum. osallistutaan osallistuttu Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 2 2 Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit ymp.suojelutehtävissä kpl/v Internet-sivujen päivitys ja tiedottaminen tarvitt. tarvitt. tarvitt. Käyttötalousosan toteutumisvertailu 120

124 Talousarvion toteutuma: YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,4 % ,4 % ulkoiset tuotot ,1 % ,3 % sisäiset tuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut ,0 % ,2 % ulkoiset kulut ,3 % ,2 % sisäiset kulut ,2 % ,4 % Toimintakate ,9 % ,2 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 121

125 2.2. Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Vuoden 2015 käyttötalouden toteutuminen tehtävittäin mukaan lukien sisäiset erät Toimielin/tehtävä 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot , ,70 106,5 % ,8 % Toimintakulut , ,18 126,0 % ,4 % Toimintakate , ,48 6,7 % ,0 % 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,90 0,10 100,0 % ,4 % Toimintakate ,90-0,10 100,0 % ,4 % 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot , ,6 % ,8 % Toimintakulut , ,8 % ,9 % Toimintakate , ,2 % ,9 % 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot , ,5 % ,5 % Toimintakulut , ,7 % ,6 % Toimintakate , ,1 % ,7 % 12 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,8 % ,3 % Toimintakulut , ,5 % ,5 % Toimintakate , ,1 % ,6 % 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot , ,53 223,1 % ,9 % Toimintakulut , ,49 112,3 % ,3 % Toimintakate , ,96 105,3 % ,1 % 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot , ,47 105,9 % ,8 % Toimintakulut , ,72 100,4 % ,4 % Toimintakate , ,75 99,8 % ,7 % 25 TYÖLLISYYDENHOITO Toimintatuotot , ,38 115,8 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,27 100,9 % 0 0,0 % Toimintakate , ,11 93,0 % 0 0,0 % 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot , ,25 101,5 % ,2 % Toimintakulut , ,82 98,7 % ,8 % Toimintakate , ,07 98,2 % ,9 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 122

126 Toimielin/tehtävä 28 TERVEYDENHUOLTO Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,12 101,5 % ,8 % Toimintakate , ,12 101,5 % ,8 % 16 SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,63 105,9 % ,1 % Toimintakulut , ,46 100,8 % ,7 % Toimintakate , ,09 100,5 % ,6 % 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot , ,55 158,5 % ,5 % Toimintakulut , ,44 96,9 % ,3 % Toimintakate , ,99 91,4 % ,3 % 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot , ,58 92,1 % ,2 % Toimintakulut , ,35 98,0 % ,8 % Toimintakate , ,77 98,8 % ,9 % 34 PERUSKOULUT Toimintatuotot , ,33 128,9 % ,4 % Toimintakulut , ,62 102,0 % ,8 % Toimintakate , ,71 99,9 % ,7 % 36 LUKIO Toimintatuotot , ,34 258,5 % ,7 % Toimintakulut , ,14 96,1 % ,0 % Toimintakate , ,48 95,8 % ,5 % 38 RUOKAPALVELUT Toimintatuotot , ,82 103,3 % ,3 % Toimintakulut , ,02 101,4 % ,1 % Toimintakate , ,80 284,0 % ,6 % 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,46 105,5 % ,0 % Toimintakulut ,71-529,71 100,0 % ,3 % Toimintakate , ,75 98,8 % ,9 % 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot , ,09 107,2 % ,4 % Toimintakulut , ,44 99,9 % ,5 % Toimintakate , ,53 97,8 % ,7 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 123

127 Toimielin/tehtävä Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot , ,44 89,3 % ,3 % Toimintakulut , ,20 97,2 % ,6 % Toimintakate , ,24 101,1 % ,2 % 46 VESIHUOLTOLAITOS Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % ,0 % Toimintakulut ,00 0,00 0,0 % ,0 % Toimintakate ,00 0,00 0,0 % ,0 % 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot , ,38 110,9 % ,2 % Toimintakulut , ,55 104,0 % ,3 % Toimintakate , ,17 103,2 % ,3 % 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot , ,60 99,6 % ,1 % Toimintakulut , ,55 100,6 % ,1 % Toimintakate , ,15 95,4 % ,5 % 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,66 99,6 % ,7 % Toimintakulut , ,90 101,0 % ,9 % Toimintakate , ,56 114,8 % ,4 % 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot , ,31 111,4 % ,4 % Toimintakulut , ,84 94,0 % ,2 % Toimintakate , ,15 87,9 % ,2 % 29 ALUEPELASTUSPALVELU Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut , ,95 97,3 % ,3 % Toimintakate , ,95 97,3 % ,3 % KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , ,92 102,1 % ,1 % Toimintakulut , ,27 100,6 % ,5 % Toimintakate , ,35 100,2 % ,8 % Käyttötalousosan toteutumisvertailu 124

128 2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Toimielin/tehtävä Toimintatuotot Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2014 Tot. 2015/ Tot muutos-% Myyntituotot , ,73 106,2 % ,3 % Maksutuotot , ,64 101,0 % ,5 % Tuet ja avustukset , ,33 102,8 % ,8 % Muut toimintatuotot , ,78 98,3 % ,4 % Toimintakulut , ,92 101,8 % ,8 % Henkilöstökulut , ,72 98,2 % ,9 % Palvelujen ostot , ,03 102,5 % ,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,89 98,2 % ,9 % Avustukset muille , ,17 100,1 % ,4 % Muut toimintakulut , ,68 102,2 % ,5 % , ,27 100,6 % ,4 % Toimintakate , ,35 100,3 % ,7 % Verotulot , ,22 99,3 % ,0 % Valtionosuudet , ,00 103,4 % ,4 % Käyttökate , ,57 101,1 % ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,22 10,2 % ,7 % Muut rahoitustuotot , ,30 75,1 % ,9 % Korkokulut , ,90 86,2 % ,8 % Muut rahoituskulut , ,53 58,9 % ,3 % Vuosikate , ,66 117,2 % ,7 % Poistot käyttöomaisuudesta , ,16 97,7 % ,9 % Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Satunnaiset kulut ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden tulos , ,50 106,6 % ,3 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,72 942,28 98,9 % ,0 % Varausten lisäys (-) ta vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden yli-/alij , ,78 106,8 % ,0 % TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 125

129 Verotulojen erittely vuonna 2015 Alkuperäinen TA TA muutosten Toteuma Poikkeama Tot-% talousarvio muutokset jälkeen Tulovero , ,56 98,8 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,82 124,2 Kiinteistövero , ,48 95,8 Yhteensä , ,22 99,3 Kiinteistövero% Tulovero-% Verotettava ansiotulo (1000 ) Muutos % Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Yleinen kiinteistöver Rakentamaton o% tontti** Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,5 % 0,22 0,70 0,50 0 Verovuosi , ,4 % 0,22 0,82 0,50 0 Verovuosi , ,2 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,6 % 0,35 0,95 0,80 0 Verovuosi , ,9 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,4 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi , ,1 % 0,35 0,95 0,80 3,00 Verovuosi 2015* 20, ,1 % 0,37 1,00 1,00 3,00 Verovuosi 2016* 20, ,5 % 0,37 1,00 1,00 3,00 * arvio/ennuste ** erikseen määrätty, muulloin verotettu yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan Valtionosuudet vuonna 2015 Alkuperäinen TA TA muutosten Toteutunut Poikkeama Tot % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ml. Opetus- ja talousarvio muutokset 0 jälkeen , ,00 102,4 kultturitoimen muut Harkinnanvaraine , ,00 89,2 n valtionosuuden ,00 0,00 0,0 Yhteensä , ,00 103,4 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöslaskelmat 126