TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Vaatimusdokumentti. Versiohistoria:

Transkriptio

1 TIETOKATA MERIKOTKIE SEURATAA Vaatimusdokumentti Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä Ensimmäinen luonnos Riikka, Mikael Päivitetty luonnos Riikka Korjauksia sekä luvut.2 ja 8.2 Riikka Ensimmäinen versio Riikka, Mikael Tietokantarakenteita muutettu, kaavio Outi FTR:n jälkeen korjattu versio Riikka, Mikael Tietokantarakenteita muutettu Mikael Kokouksen 2.2. jälkeen korjattu versio Mikael Muutama pikkuvirhe korjattu Mikael Tietokantarakenteita muutettu, kielituki tarkennettu Mikael Helsinki, Outi Annala Ari Keränen Katja Korpela Topi Laamanen Riikka Pihlajamäki Mikael Puolakka HELSIGI LIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmistotuotantoprojekti Hali

2 Sisällys JOHDATO.... TUOTTEE TAUSTA JA TARKOITUS....2 ERIKOISSAASTO JA KÄTETT LHETEET Merikotkiin liittyvä sanasto Tekninen sanasto ja lyhenteet... 2 LEISKUVAUS LEIE TOIMITA TOIMITAMPÄRISTÖ KÄTTÄJÄKUTA SIDOSRHMÄT MUUT VASTAAVAT JÄRJESTELMÄT...6 TIETOKUVAUS...6. TIETOSISÄLTÖ TIETOKAA KUVAUS Tarkastaja Pesätarkastus Kunta Vuosi Reviiri Poikanen Saalis Pesävakio Pesamuuttuva Myrkky Historiapesä Aputaulu Loki...6. KIELITUKI...6 TOIMITOKUVAUS.... KÄTTÖTAPAUKSET..... Käyttäjän tunnistus Uuden pesän lisääminen..... Pesää koskevien tietojen muuttaminen..... Reviiritietojen vuosittainen päivittäminen Tietojen poistaminen ja arkistointi Tietojen haku Raporttien tuottaminen Aputaulujen ylläpito TIEDO KULKU Käyttäjän tunnistus Tiedon haku Tiedon lisääminen Tiedon muuttaminen Tiedon poistaminen Raporttien tuottaminen JÄRJESTELMÄ ULKOISET HTEDET ASIAKASHTES JÄRJESTELMÄHTES ALUSTATIEDOT MUUT OMIAISUUDET SUORITUSKK LLÄPIDETTÄVS...2 TESTAUS...2

3 8 RAJOITTEET SUUITTELULLE JA TOTEUTUKSELLE OUTTAVAT STADARDIT LAITTEISTORAJOITTEET...25 LÄHTEET...25

4 Johdanto Ohjelmistotuotantoprojekti Hali [] toteuttaa Haliaeetus-järjestelmän merikotkan pesimistietojen ylläpitoon WWF:n merikotkatyöryhmän valtuuttamien henkilöiden käyttöön. Luvussa.. käsitellään yksityiskohtaisemmin merikotkien suojelun historiallista taustaa ja toteutettavan järjestelmän tarkoitusta. Luvussa.2. esitellään merikotkiin ja järjestelmän tekniseen toteutukseen liittyviä käsitteitä ja lyhenteitä.. Tuotteen tausta ja tarkoitus WWF:n merikotkatyöryhmän [] suunnittelema, johtama ja toteuttama suojelutyö merikotkan pelastamiseksi Suomessa sukupuuton partaalta elinvoimaisiksi populaatioiksi saaristossa, rannikolla ja Pohjois-Suomessa on eräs luonnonsuojelun menestystarinoita. Merikotkakannan romahduksen yhteydessä pesimätietoja alettiin kerätä 960-luvulla yksittäisten henkilöiden toimesta. WWF:n merikotkatyöryhmän [] perustamisen jälkeen vuonna 92 pesimätietojen kerääminen muuttui systemaattiseksi. Kolmenkymmenen vuoden aikana periaatteessa kaikki tunnetut merikotkan pesät on tarkastettu vuosittain säännönmukaisesti. Tarkastuksen yhteydessä on kerätty tietoja mm. pesimistuloksesta, pesinnän epäonnistumisen syistä, poikasista, pesäpuusta ja paikasta, kuoriutumattomia munia ja muita näytteitä myrkkyanalyyseja varten sekä saalisnäytteitä. Tämä muodostaa seuranta-aineiston. Eri puolille Suomea on rakennettu merikotkille tekopesiä tahattoman häirinnän minimoimiseksi. Pesimäpiirit ovat verraten pysyviä. Kannan kasvaessa uudet, sukukypsyyden saavuttaneet merikotkat perustavat uusia reviirejä vuosittain sekä uusille alueille että merikotkien aiemmin asuttamille alueille. Seuranta jatkuu. Ohjelmistotuotantoprojektin Halin [] tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa merikotkien pesätarkastusten yhteydessä lomakkeille kerättyjen tietojen tallettamiseen ja käyttöön soveltuva tietokanta sekä käyttöliittymä. Järjestelmä mahdollistaa myös historiatietojen tallettamisen. Käyttöliittymä tarjoaa rajapinnan tietokannan tauluihin, tarkistaa syötetyt tiedot ja tallettaa tiedot tietokantaan. Käyttöliittymän kautta tuotetaan säännönmukaisia raportteja tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön..2 Erikoissanasto ja käytetyt lyhenteet Jokaiseen alaan liittyy omaa sanastoa. Tässä projektissa yhdistyvät merikotkiin ja järjestelmän tekniseen toteutukseen liittyvä sanasto ja lyhenteet. Tässä luvussa selitetään tässä dokumentissa käytettyjä käsitteitä ja lyhenteitä.

5 2.2. Merikotkiin liittyvä sanasto Merikotka Merikotka (Haliaeetus albicilla) on Suomen suurin petolintu. Sen siipien väli on cm ja pituus 6-9 cm. Merikotkalla on tasaruskea höyhenpuku ja suorakaiteen muotoiset siivet, jotka harittavat kärjistään. Pyrstö on lyhyt ja kiilamainen ja vanhoilla linnuilla valkea. Merikotka saavuttaa sukukypsyyden -6- vuotiaana. Pesä Merikotkan pesä on Suomessa yleensä hyvin kookas risupesä suuren puun latvassa tai poikkeuksellisesti nykyään jopa maassa. Merikotka pesii myös tekopesissä. Tekopesä Tekopesä on ihmisen tekemä pesä merikotkalle. äin pyritään siihen, että merikotkat pesisivät häiriöttömillä alueilla ja pesät olisivat tarpeeksi tukevia. Vuonna 998 2% tunnetuista asutuista pesistä oli tekopesiä. Reviiri hdellä reviirillä elää yksi merikotkapariskunta, jolla yleensä on reviirinsä alueella useampi pesä, joista yleensä yksi kerrallaan on käytössä. Tarkastus Pesille tehdään tarkastuskäyntejä pesimisaikaan yleensä vain kerran vuodessa toukokuun lopulta alkaen. Tarkastuskäynneillä poikaset mitataan ja rengastetaan sekä kerätään näytteitä ja tietoja pesimäpaikasta myöhempää analyysia varten. Etenkin Pohjois-Suomessa tarkastuksiin käytetään myös lentokonetta, pesinnän tai sen puuttumisen toteamiseen pesintäkauden alkuvaiheessa. WWF WWF Finland (World Wild Fund for ature) eli Maailman Luonnonsäätiö on maailmanlaajuinen luonnonsuojelujärjestö, joka työskentelee luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja ekologisten toimintojen ylläpitämiseksi. Suomessa toimii Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen rahasto (Suomen WWF). Merikotkatyöryhmä Merikotkatyöryhmä on Torsten Stjernbergin johtama merikotkien suojelua ja tutkimusta edistävä työryhmä Suomen WWF:ssä.

6 .2.2 Tekninen sanasto ja lyhenteet CVS Concurrent Versions System. Versionhallintaohjelmisto, joka on luotu helpottamaan ohjelmistojen versionhallintaa. Digital Unix Unix-käyttöjärjestelmän johdannainen. Hali Tässä dokumentissa määritellyn tietokantajärjestelmän toteuttavan ohjelmistotuotantoprojektin nimi. Haliaeetus Tässä dokumentissa määritellyn tietokantajärjestelmän nimi. HTML HyperText Markup Language. World Wide Webin eli WWW:n julkaisukieli. HTTP Hypertext Transfer Protocol. Siirtokäytäntö eli protokolla, jonka varaan WWW rakentuu. Hypertekstidokumenttien siirtoa verkossa tukeva komentokieli. HTTPS HTTP over Secure Sockets Layer. salakirjoitettu versio. Java Ohjelmointikieli, jota käytetään projektin toteutuksessa. Järjestelmä Tässä dokumentissa järjestelmällä tarkoitetaan pääasiallisesti toteutettavaa ohjelmistoa tai jo valmista ohjelmistoa. Joissain kohdissa tässä dokumentissa järjestelmällä tarkoitetaan jotain muuta asiaa. Kts. myös tietokantajärjestelmä. JDBC Java Database Connectivity. Ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa pääsyn lähes mihin tahansa tietolähteeseen Javaohjelmointikielestä. Käyttöliittymä e välineet ja toiminnot, joilla käyttäjä on yhteydessä tietojärjestelmään eli käytännössä ohjelmistoon. Servlet Java-ohjelmointikielellä kirjoitettu palvelinsovelma, servletti.

7 Tietokanta Jotain käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja. Tietokannan teknisiä ominaisuuksia ovat mm. tiedon riippumattomuus sitä käsittelevistä ohjelmista, tietojen samanaikainen käyttö, monipuoliset tiedonhakumahdollisuudet, tietojen suojaus, mutkikkaat riippuvuudet tietojen välillä ja automaattinen varmistus ja elpyminen häiriöistä. Tietokantajärjestelmä Tässä dokumentissa tietokantajärjestelmällä tarkoitetaan pääasiallisesti toteutettavaa ohjelmistoa tai jo valmista ohjelmistoa. Joissain kohdissa tässä dokumentissa tietokantajärjestelmällä tarkoitetaan jotain muuta asiaa. Kts. myös järjestelmä. WWW World Wide Web. Maailmanlaajuinen verkko, "verkko", Internetverkko hypertekstimuodossa. 2 leiskuvaus Tässä luvussa annetaan yleiskuvaus toteutettavasta ohjelmistosta. Käsiteltäviä asioita ovat ohjelmiston yleinen toiminta, toimintaympäristö, käyttäjäkunta ja sidosryhmät ja muut vastaavat järjestelmät. 2. leinen toiminta Ohjelmisto koostuu sekä tietokannasta että käyttöliittymästä tietokantaan muodostaen tietokantajärjestelmän merikotkien pesätarkastusten tallettamiseen. Ohjelmisto siis tarjoaa merikotkien pesätarkastusten yhteydessä kerättyjen tietojen tallettamiseen ja käyttöön soveltuvan tietokannan sekä käyttöliittymän tietokantaan. Käyttöliittymän kautta tuotetaan säännönmukaisia raportteja tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön. Tietokantajärjestelmää laadittaessa otetaan huomioon laajennusmahdollisuus muiden petolintujen pesätarkastusten tallettamiseen. Ohjelmiston käyttäjäkunta on tiukasti rajattu. Siksi ohjelmiston käyttö vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan ja kaikki tietoliikenne asiakkaan ja järjestelmän välillä tapahtuu salatusti. 2.2 Toimintaympäristö Ohjelma toteutetaan Helsingin yliopiston Digital Unix -ympäristössä Oracle 9i -tietokantaa [] käyttäen. Käyttöliittymän toteutukseen käytetään Java Servlet -tekniikkaa [6]. Servletit käyttävät järjestelmässä valmiina olevia tietokantakomponentteja, ja tietokantayhteyksiin käytetään JDBC:tä [8].

8 5 Projektin aikana käytettävät Java Servlet -ajoympäristö (Apache Jserv.2.2 [9]) ja Java-kääntäjä (Sun J2SE.. [5]) sijaitsevat Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Unix-palvelimella bodbacka.cs.helsinki.fi. Valmis järjestelmä asennetaan Helsingin yliopiston atk-osaston tietokonejärjestelmään tuotantokäyttöä varten. Järjestelmän etusivu ladataan Luonnontieteellisen keskusmuseon käyttämältä WWW-palvelimelta ja loput sivuista luodaan käyttäjän valintojen mukaan Unix-palvelimelle sijoitettavien servlettien avulla. WWWlomakkeiden tiedot lähetetään Java-servleteille HTTPS-protokollan GET- ja POST-metodeilla. Servlettien tulosteet tuotetaan asiakkaan selaimelle. Järjestelmä on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi Microsoft Internet Explorer -selaimen versiolla 6.0 tai uudemmalla [0]. 2. Käyttäjäkunta Järjestelmää voivat käyttää ainoastaan ne WWF:n merikotkatyöryhmän [6] valtuuttamat henkilö(t), joilla on voimassaoleva käyttäjätunnus ja salasana järjestelmään. 2. Sidosryhmät Museovirkailija on järjestelmän varsinainen käyttäjä. Hän syöttää järjestelmään merikotkien pesien tarkastajien jäsenten ilmoittamat tiedot vuosittaisilta tarkastuskäynneiltä. Hän myös hakee järjestelmästä yksittäisiä tietoja, joita viranomaiset ja tutkijat tarvitsevat työssään. Lisäksi hän tuottaa järjestelmän avulla viranomaisten ja tutkijoiden tarvitsemiaan raportteja. Viranomaisilla ja tutkijoilla ei ole käyttöoikeutta järjestelmään. Museovirkailija myös poistaa virheelliset tiedot järjestelmästä. Tietokannan hoitaja ylläpitää järjestelmää tekemällä tarvittavat muutokset tietokantaan, kun esimerkiksi johonkin tauluun lisätään attribuutteja, joiden arvoja täytyy päästä muuttamaan järjestelmän kautta. Järjestelmän sidosryhmät on esitetty kuvassa.

9 6 Pesätarkastaja Viranom ainen Tutkija vuosittaisten tarkastustietojen raportointi yksittäisten tietojen kysely raporttien pyyntö Museovirkailija vuosittaisten tarkastustietojen raportteja lisääminen viranomaisille ja tutkijoille virheellisten tietojen poistaminen tietojen muuttaminen JÄRJESTELMÄ yksittäisten tietojen lisäys tietokantaan Tietokannan hoitaja Kuva. Sidosryhmät 2.5 Muut vastaavat järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen laitoksella on syksyllä 200 toteutettu ohjelmistotuotantoprojektina vastaava sääksijärjestelmä Pandion [2]. Tämä järjestelmä tarjoaa suunnittelulle lähtökohdan ja sitä voidaan hyödyntää soveltuvin osin. Tietokuvaus Tässä luvussa käsitellään ohjelmiston tietosisältöä ja tietokannan rakennetta. Erityistä huomiota kiinnitetään tietokannan kuvaukseen, joka pitää sisällään tietokannan taulujen esittelyn kaikkine attribuutteineen.. Tietosisältö Ohjelmiston tietosisältö muodostuu pesä-, historiapesä-, tarkastus-, poikas-, saalis-, myrkky- ja reviiritiedoista sekä kielituki- ja lokitiedoista. Käyttäjä lisää, hakee, muokkaa ja poistaa tietoja WWW-käyttöliittymän kautta.

10 Järjestelmän pitää tarjota lukitus eli huolehtia siitä, ettei useampi käyttäjä tai prosessi voi samanaikaisesti tehdä muutoksia samaan tietueeseen. Kuvan 2 luokkakaavio esittää tietokannan luokat ja niiden väliset yhteydet UML-luokkakaavionotaatiolla [5]. Tietokannan rakenne on jäsennelty pääasiassa siten, että vuosittain muuttuvat tiedot sijaitsevat taulussa PESATARKASTUS, harvoin muuttuvat tiedot taulussa PESAMUUTTUVA ja ei yleensä muuttuvat tiedot taulussa PESAVAKIO. Kuvassa 2 on esitetty kunkin tietokantataulun osalta vain tärkeimmät attribuutit eli käytännössä taulujen avaimet (merkitty koodilla {id}) ja viiteavaimet. PESAMUUTTUVA PESAMUUTTUVA_ID {id} 0..n PESA_ID TARKASTAJA_ID APUTAULU TAULU {id} ATTRIBUUTTI {id} 0..n TARKASTAJA TARKASTAJA_ID {id} 0..n PESAVAKIO PESA_ID {id} TARKASTAJA_ID 0..n PESATARKASTUS P_TARKASTUS_ID {id} 0..n PESA_ID TARKASTAJA_ID 0..n POIKAE 0..n POIKAE_ID {id} SAALIS 0..n TARKASTUS_ID MITTAAJA_ID SAALIS_ID {id} PESA_ID TARKASTAJA_ID 0..n MAARITTAJA_ID 0..n 0..n MRKK MRKK_ID {id} PESA_ID TARKASTAJA_ID MAARITTAJA_ID KUTA KUTA_ID {id}..n VUOSI 0..n VUOSI {id} PESA_ID {id} REVIIRI_ID R_KUTA_ID P_KUTA_ID 0..n HISTORIA_PESA H_PESA_ID {id} PESA_ID LOKI REVIIRI REVIIRI_ID {id} Kuva 2. Luokkakaavio.2 Tietokannan kuvaus Tietokannan taulut ovat TARKASTAJA, PESATARKASTUS, KUTA, VUO- SI, REVIIRI, POIKAE, SAALIS, PESAVAKIO, PESAMUUTTUVA, MRK- K, HISTORIA_PESA, APUTAULU JA LOKI. Kunkin taulun sisältö on esitetty seuraavissa luvuissa. Kussakin luvussa esitetty taulukko vastaa luvussa käsiteltävän tietokantataulun rakennetta siten, että taulukon sarake Taulu sisältää tietokantataulun nimen ja sarake Attribuutti tietokantataulun kaikki attribuutit. Sarake ull ilmoittaa, voiko rivin käsittelemän attribuutin arvo olla tyhjä () vai onko sillä pakko olla jokin arvo (). Sarake Tyyppi ilmoittaa

11 8 rivillä käsiteltävän attribuutin eli kentän tyypin Oracle 9i tietokantajärjestelmässä ja sarake Pituus tämäntyyppiseen kenttään sijoitettavan arvon pituuden. Sarakkeessa Kommentti on lyhyt kuvaus taulukon rivillä esiteltävän attribuutin merkityksestä luvun käsittelemässä tietokantataulussa. Mikäli taulukon rivillä käsiteltävän attribuutin arvojoukko tai jokin muu attribuutin käyttöön liittyvä seikka vaatii Kommentti-sarakkeen selitettä tarkemman selityksen, on siihen viittaus kyseiseltä riviltä ja kaikki mahdolliset viitteet ovat taulukon alapuolella..2. Tarkastaja Tauluun TARKASTAJA kerätään tietoa merkikotkien rengastajista ja pesimätietojen kerääjistä. Taulun avain on attribuutti TARKASTAJA_ID, jonka arvona on rengastaja/havainnoijanumero. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti TARKASTAJA TARKASTAJA_ID ETUIMI SUKUIMI Avain. Rengastaja/havainnoijanumero. Henkilön etunimi. Henkilön sukunimi..2.2 Pesätarkastus Tauluun PESATARKASTUS kirjataan pesän tarkastuskäynnillä kerätyt tiedot. Rengastaja/pesimätietojen kerääjä voi tehdä useita tarkastuskäyntejä pesälle vuoden aikana. Eri tarkastuskäyntien tiedot kootaan kuitenkin yhteen käyntiin, yleensä poikasten rengastuskäynnin yhteyteen. Taulun avain on attribuutti P_TARKASTUS_ID, joka saa arvokseen järjestelmän tuottaman juoksevan numeron. Viiteavain tauluun PESAVAKIO on attribuutti PESA_ID ja viiteavain tauluun TARKASTAJA attribuutti TARKASTAJA_ID

12 9 Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti PESATAR- KASTUS P_TARKASTUS_ID PESA_ID TARKASTAJA_ID TARK_PVM KIRJ_PVM MUUTOS_PVM TARK_PVM_TARK ET_KORPPI ET_VARIS AS_LKM_000 AS_LKM_500 ET _AS ET_TIE ET_KALAVILJEL TARK_TASO PESA_KUTO PESA_MERKIT AIKUISIA_LKM K_REGAS_VASE K_REGAS_OIKEA _REGAS_VASE _REGAS_OIKEA K_REGAS_O_VARI K_REGAS_V_VARI _REGAS_O_VARI _REGAS_V_VARI K_REGAS _REGAS REGAS REGAS_O_VARI REGAS_V_VARI MUIA_LKM ELAVIA_LKM KUOLLEITA_LKM LETOPOIK_LKM REG_POIK_LKM PESIMISTULOS PESIMIST_TARK EPAOI_TARK EPAOI_S MUULAJI PESA_KORKEUS PESA_HALKAISIJA PESA_HALK_MI PESA_HALK_MAX AK_T_SEK AK_T_ETA AK_V_ SEK AK_V_ ETA AK_R_ SEK AK_R_ ETA AK_M_ SEK AK_M_ ETA UHAT KUORIUTUMISPAIVA ATE_I ATE_M ATE_S ATE_P ATE_A ATE_R ATE_O KOMMETTI Avain. Viiteavain tauluun PESAVAKIO. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. Pesän tarkastuspäivämäärä. Tietojen kirjaamispäivä. Tietojen muutospäivä. Pesän tarkastuspäivämäärän tarkkuus. ) Etäisyys korpin pesään (m). Etäisyys variksen pesään (m). (Kesä)asuntojen määrä km säteellä. (Kesä)asuntojen määrä 500 m säteellä. Etäisyys lähimpään (kesä)asuntoon (m). Etäisyys autotiehen (m). Etäisyys kalanviljelylaitokseen (m). Pesän tarkastuksen taso. 2) Pesän kunto. ) Merkit pesän ympärillä. ) Aikuisten lukumäärä. 5) Koiraan vasemman jalan renkaan tunnus. Koiraan oikean jalan renkaan tunnus. aaraan vasemman jalan renkaan tunnus. aaraan oikean jalan renkaan tunnus. Koiraan oikean jalan renkaan väri. 6) Koiraan vasemman jalan renkaan väri. 6) aaraan oikean jalan renkaan väri. 6) aaraan vasemman jalan renkaan väri. 6) Koiraalla nähty rengas. ) aaraalla nähty rengas. ) Sukupuol. määrittämättömällä aikuis. nähty rengas. ) Sukupuol. määrittämättömän aikuisen oik. renk. väri. 6) Sukupuol. määrittämättömän aikuisen vas. renk. väri. 6) Munien lukumäärä. Elävien poikasten määrä. 8) Kuolleiden poikasten määrä. Lentopoikasten määrä. 8) Rengastusikäisten poikasten lukumäärä. Eläinmuseon tulkinta pesimistuloksesta. 9) Pesimistuloksen tarkkuus. 0) Pesinnän epäonnistumistiedon tarkkuus. ) Pesinnän epäonnistumisen syy. 2) Pesässä pesivä muu laji. ) Pesän korkeus (cm). Pesän pinnan halkaisija (cm). Pesän pinnan halkaisijan minimi (cm). Pesän pinnan halkaisijan maksimi (cm). Sektori, jossa näkyvyys pesältä tielle. ) Ilmoitetussa sektorissa lähin näköetäisyys tielle (m). Sektori, jossa näkyvyys pesältä vesille. ) Ilmoitetussa sektorissa lähin näköetäisyys vesille (m). Sektori, jossa näkyvyys pesältä rakennuksiin. ) Ilmoitetussa sektorissa lähin näköet. rakennuksiin (m). Sektori, jossa pesältä näkyy kauimmaksi metsään. ) Ilmoitetussa sektorissa pisin näköet. metsään (m). Pesän uhat sanallinen selitys. Vanhimman poikasen kuoriutumispäivän järj.nro. 5) Merikotkan irtosulkia ja höyheniä lähetetty. Munia lähetetty (lkm). Munansiruja lähetetty. Kuolleita poikasia lähetetty (lkm). Kuolleita aikuisia lähetetty (lkm). Saalisnäytteitä (ravinto) lähetetty. Oksennuspalloja lähetetty. Kommentti. ) = Päivämäärä annettu tarkasti, 2 = kuukausi ja vuosi annettu (päivä tuntematon), = päivä ja vuosi annettu (kuukausi tuntematon), = vuosi annettu (päivä ja kuukausi tuntemattomia). 2) Tarkastuksen taso: 0 = Ei ilmoitettu, = Kiivetty, 2 = Kiikaroitu maasta, = Tarkastettu lentokoneesta, = Tarkastettu pesimäkauden jälkeen pesimävuotena, 5 = Tarkastettu pesimävuoden jälkeen, 6 = Maallikkohavainto.

13 0 ) Pesän kunto: P = Pesä hyvin puussa tai vastaavassa, K = Pesä osittain tai kokonaan pudonnut kuluvan kevään tai kesän aikana, T = Pesä osittain tai kokonaan pudonnut menneenä talvena, A = Pesä osittain tai kokonaan pudonnut joskus aikaisemmin, D = Pesäpuu tai vastaava kaatunut kevään tai kesän aikana, E = Pesäpuu tai vastaava kaatunut menneenä talvena, F = Pesäpuu tai vastaava kaatunut joskus aikaisemmin, G = Pesäpuu tai vastaava kaadettu kevään tai kesän aikana, H = Pesäpuu tai vastaava kaadettu menneenä talvena, I = Pesäpuu tai vastaava kaadettu joskus aikaisemmin, J = Jätetty ilmoittamatta. ) Merkit pesän ympärillä (untuvia, höyheniä, sulkia, ulosteita, oksennuspalloja tai saalisjätteitä): E = Ei merkkejä, = ksittäisiä, P = li 0 (Paljon), J = Jätetty ilmoittamatta. 5) 0 = Ei nähty aikuisia, = ksi aikuinen nähty, 2 = Kaksi aikuista nähty, = Enemmän kuin kaksi aikuista nähty, 9 = Jätetty ilmoittamatta. 6) ULL = Väritieto puuttuu, VA = Valkoinen, KE = Keltainen, SI = Sininen, PU = Punainen, MU = Musta, VI = Vihreä, LI = Violetti (lila), OR = Oranssi, AL = Alumiini, VAAL = Valkoinen ylhäällä, alumiini alhaalla, VAKE = Valkoinen ylhäällä, keltainen alhaalla, jne. ) K = Kyllä, E = Ei renkaita. 8) = ksi, 2 = Kaksi, = Kolme, = eljä, = Vähintään yksi, 8 = Vähintään kaksi, 9 = Vähintään kolme. 9) A = Pesä asumaton, B = Pesä korjaamaton ja aikuinen lintu/lintuja nähty pesäpaikalla, D = Pesää rakennettu, mutta pesintä jäänyt kesken, E = Pesä rakennettu pesimäkaudella valmiiksi, mutta pesään ei kuitenkaan munittu, F = Pesä rakennettu pesimäkaudella valmiiksi ja ehkä munittu, K = Kaiken järjen mukaan munittu (selvä pesäkuoppa, munakuntoinen, mutta ei siruja), ei poikasia, L = Luultavasti munittu, luultavasti ollut myös poikasia, M = Varmasti munittu, mutta varmasti ei ollut poikasia (munansiruja, hautonut), = Varmasti munittu, ei tietoa poikasista, O = Varmasti munittu, oletettavasti ollut poikasia, P = Varmasti ollut poikasia, jotka kuitenkin menehtyneet ennen rengastuskäyntiä, Q = Alle rengastusikäisiä poikasia, joiden selviämisestä lentoon ei tietoa, R = Rengastusikäisiä poikasia, joiden selviämisestä lentoon ei tietoa, T = Rengastusikäisiä poikasia, jotka kuitenkin tuhoutuneet ennen lentokykyisyyttä, V = Poikaset (ainakin ) päässeet varmasti lentoon, X = Pesä jonkin toisen lajin asuma, = Asuttu pesä, ei tarkempia tietoja pesimistuloksesta. 0) V = Varma oma tieto, A = Oma arvio, K = Varma kuultu tieto, L = Luultavasti oikea kuultu tieto. ) V = Varma oma tieto, A = Oma arvio, E = Oma epäily, K = Varma kuultu tieto, L = Luultavasti oikea kuultu tieto. 2) H = Huuhkaja, P = Päiväpetolintu, V = Varislintu, = isäkäs, R = Rajumyrsky, = Lumisade tai kylmyys pesintäaikaan, S = Poikaset kuolleet nälkään (starvation), E = Emolintu kuollut (ilmeisesti vanhuuttaan tai kuolinsyy epäselvä), D = Puu kaatunut tai kaadettu tai pesäpaikka muuten tuhoutunut kokonaan, B = Rakentelu (tien, talon tms.), L = Leiriytyminen, veneily, moottorikelkkailu tai muu ulkoilu (myös suunnistus yms.), M = Metsänhoitotoimenpiteet pesinnän aikana, I = jokin muu ihmisen aiheuttama häiriö pesintäaikana, T = Tuhottu tahallaan (munat kerätty, poikaset tai emo tapettu jne.). ) EEEEEE = Ei pesi muu laji, FALCOL = Ampuhaukka, FALSUB = uolihaukka, BUBBUB = Huuhkaja, BUTBUT = Hiirihaukka, BUTLAG = Piekana, PAHAL = Sääksi, ACCGE = Kanahaukka, CORRAX = Korppi, AQUCHR = Maakotka, MOTALB = Västäräkki, SOMMOL = Haahka, COLOE = Uuttukyyhky, MARMAR = äätä. ) Havaittavuus saadaan kirjattua tietokantaan seuraavasti: Ilmoitetaan sektori, johon pesältä kohteeseen näkyy parhaiten. Myös näköetäisyys pesältä kohteeseen ilmoitetaan metreinä. Kohteita ovat vesi, tie, rakennus ja metsä. Sektori ilmoitetaan käyttämällä 8-jakoista ympyrää W W SW S E SE E Kaikki sektorit ilmoitetaan kiertäen suuntaan E S W. Täysi ympyrä ilmoitetaan -E-S-W-. Muut 80 astetta tai yli olevat sektorit ilmoitetaan kolmella ilmansuunnalla, esim. E-S-W. Alle 80 astetta olevat sektorit ilmoitetaan yhdellä tai kahdella ilmansuunnalla, esim. S tai W-E. äkyvyydet ilmoitetaan attribuuteissa AK_T_SEK, AK_T_ETA, AK_V_ SEK, AK_V_ ETA, AK_R_ SEK, AK_R_ ETA, AK_M_ SEK ja AK_M_ ETA. 5) Vanhimman (=pitkäsiipisimmän) poikasen kuoriutumispäivän järjestysnumero määrätään siten, että =., 2 = 2., =., jne..2. Kunta Taulu KUTA sisältää nimensä mukaisesti tietoja kunnista. Taulu sisältää myös tietoja vanhoista kunnista. Jokainen kunta kuuluu johonkin suuralueeseen. Taulun avain on attribuutti KUTA_ID.

14 Kunta käsitellään aina kuusikirjaimisella, attribuutin KUTA_LIITOS arvon mukaisella koodilla. Attribuutin KUTA_LIITOS avulla haetaan kaikki annetun kunnan synonyymit attribuutista KUTA_TUUS. Raportit tuotetaan siis kuntaliitoksen mukaan. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti KUTA KUTA_ID SUUR_ALUE KIRJ_PVM KUTA_TUUS KUTA_LIITOS MP_KESKUS Avain. Suuralueen nimi. ) Tietojen kirjaamispäivä. Kuusikirjaiminen kuntatunnus. Kuusikirjaiminen kuntaliitos. Alueellinen ympäristökeskus. 2) ) A = Ahvenanmaa, K = Kymenlaakso, I = Itä-Uusimaa, U = Länsi-Uusimaa, R = Varsinais-Suomi, S = Satakunta, M = Merenkurkku, P = Perämeri, O = Koillismaa, L = Lappi. (Alueet alun perin: Ahvenanmaa, Turun ja Porin lääni, Merenkurkku (=ent. Vaasan lääni), Lappi.) 2) UU = Uusimaa, LO = Lounais-Suomi, HA = Häme, PI = Pirkanmaa, KA = Kaakkois-Suomi, ES = Etelä-Savo, PS = Pohjois- Savo, PK = Pohjois-Karjala, KE = Keski-Suomi, LA = Länsi-Suomi, PP = Pohjois-Pohjanmaa, K = Kainuu, LP = Lappi, AH = Ahvenanmaan maakunta..2. Vuosi Taulu VUOSI liittyy vuosittaiseen tarkastustietoon. hteen vuoteen liittyy pesä jossain kunnassa sekä tietty reviiri samassa tai jossain toisessa kunnassa. Taulun avaimen muodostavat attribuutit VUOSI, jonka arvo on tehdyn tarkastuksen vuosiluku, ja PESA_ID. Viiteavain tauluun REVIIRI on attribuutti REVIIRI_ID ja viiteavain tauluun PESAVAKIO attribuutti PESA_ID. Viiteavaimet tauluun KUTA ovat attribuutit P_KUTA_ID ja R_KUTA_ID. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti VUOSI VUOSI PESA_ID REVIIRI_ID P_KUTA_ID R_KUTA_ID KIRJ_PVM MUUTOS_PVM Vuosiluku. Osa avainta. Viiteavain tauluun PESAVAKIO. Osa avainta. Viiteavain tauluun REVIIRI. Pesän kunta ko. vuonna. Viiteavain tauluun KUTA. Reviirin kunta ko. vuonna. Viiteavain tauluun KUTA. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muuttamispäivämäärä..2.5 Reviiri Taulu REVIIRI sisältää lähinnä reviirin nimen. Taulun avain on attribuutti REVIIRI_ID, jonka arvo on reviirille annettu numero. Attribuutti VA- HA_REVIIRIRO mahdollistaa sen, että aikaisemmin käytössä olleet reviirinumerot saadaan talletettua kantaan (nämä ovat viittauksia mappeihin yms). Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti REVIIRI REVIIRI_ID KIRJ_PVM MUUTOS_PVM REVIIRIIMI VAHA_REVIIRIRO KOMMETTI Avain. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muuttamispäivämäärä. Reviirin nimi. Aikaisemmin käytössä ollut reviirinumero. Kommentti.

15 2.2.6 Poikanen Tauluun POIKAE kerätään pesätarkastuksen yhteydessä kerätyt poikastiedot. Taulun avain on attribuutti POIKAE_ID. Jokainen poikanen liittyy johonkin pesätarkastukseen, joten viiteavain tauluun PESATARKASTUS on attribuutti TARKASTUS_ID. Viiteavain tauluun TARKASTAJA on attribuutti MITTAAJA_ID, jonka arvo ilmoittaa poikasen mittaajan. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti POIKAE POIKAE_ID TARKASTUS_ID MITTAAJA_ID MITTAUS_PVM KIRJ_PVM MUUTOS_PVM REGAS_OIKEA REGAS_VASE VARIT_OIKEA VARIT_VASE SUKUPUOLI SIIPI_PITUUS SIIPI_PITUUS_M ILKKA_MI ILKKA_MAX OKKA_PITUUS OKKA_TVI PAIO KUPU POIKASE_IKA DA_ATE KOMMETTI 5 9 9,,,, 500 Avain. Viiteavain tauluun PESATARKASTUS. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. Poikasen mittaaja. Poikasen mittauksen päivämäärä. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muuttamispäivämäärä. Oikean jalan renkaan tunnus. Vasemman jalan renkaan tunnus. Oikean jalan renkaan väri. Vasemman jalan renkaan väri. Poikasen sukupuoli. ) Poikasen siiven pituus (mm). Siiven mittausmenetelmä. 2) ilkka kapeimmalta kohdalta, min (mm). ilkka kapeimmalta kohdalta, max (mm). okan pit.: lyh. et. vahanahan etureunasta kärkeen (mm). okan korkeus vahanahan etureunassa (mm). Poikasen paino (g). Tyhjä - täysi (0-). ) Ikäarvio poikaselle (vrk). ) DA-näyte. 5) Kommentti. ) Poikasen sukupuoli: K = Koiras, L = Luultavasti koiras, = aaras, O = Otaksuttavasti naaras. 2) M = Mitattu maksimimenetelmällä, S = Mitattu minimimenetelmällä, X = Mitattu jollain muulla menetelmällä. ) Poikasen kupu: Tyhjä täysi, arvoasteikko: 0 = tyhjä, = täysi. ) Katsotaan taulukosta siiven pituuden perusteella. 5) H = Höyhennäyte otettu, V = Verinäyte otettu, M = H + V..2. Saalis Tauluun SAALIS talletetaan tietoja kerätyistä ja asiantuntijan myöhemmin määrittämistä saalisnäytteistä. Taulun avain on attribuutti SAALIS_ID, jonka arvo on järjestelmän tuottama juokseva numero. Jokainen saalisnäyte liittyy johonkin pesään, joten viiteavain tauluun PESAVAKIO on attribuutti PESA_ID. Viiteavaimet tauluun TARKASTAJA ovat attribuutit TARKASTAJA_ID, jonka arvo on näytteen kerääjä, ja attribuutti MAARITTAJA_ID, jonka arvo on näytteen määrittäjä.

16 Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti SAALIS SAALIS_ID PESA_ID TARKASTAJA_ID MAARITTAJA_ID KIRJ_PVM MUUTOS_PVM KERAS_PVM MAARITS_PVM AAPLA SOMMOL MELFUS KOMMETTI Avain. Viiteavain tauluun PESAVAKIO. äytteen kerääjä. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. äytteen määrittäjä. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muutospäivämäärä. äytteen keräyspäivämäärä. äytteen määrityspäivämäärä. Lukumäärä. Lukumäärä. Lukumäärä. Kommentti..2.8 Pesävakio Tauluun PESAVAKIO talletetaan pesäkohtaista tietoa, joka yleensä ei muutu: pesän nimi, pesän sijaintitiedot, jne. Taulun avain on attribuutti PESA_ID, jonka arvo ilmoittaa pesän numeron. Viiteavain tauluun TARKASTAJA on attribuutti TARKASTAJA_ID. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti PESAVAKIO PESA_ID TARKASTAJA_ID KIRJ_PVM MUUTOS_PVM TARK_PVM PESAIMI VAHA_PESARO TARKKA_SIJAITI KOORD_MITTAUS KOORD_TPPI KOORD_TARK HT_LEVES HT_PITUUS AST_LEVES AST_PITUUS DES_LEVES DES_PITUUS ET_MERI ET_JARVI RAK_VUOSI RAK_VUOSI_TARK RAK_LAJI LOT_VUOSI TUHOUTUMISVUOSI PUULAJI VALOKUVA R_TAULU_RO R_TAULU_KIELI R_TAULU_PVM , 0, 6 5 Avain. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muuttamispäivämäärä. Tietojen havainnointipäivä. Pesän nimi. Vanha pesä/reviirikoodi. Pesän tarkka sijainti (saari tms.). Miten koordinaatit on mitattu. ) Koordinaattien ilmoitusmuoto. 2) Koordinaattien tarkkuus. ) htenäiskoordinaattien leveysosa (m). htenäiskoordinaattien pituusosa (m). Minuuttimuotoisten astekoordinaattien leveysosa. Minuuttimuotoisten astekoordinaattien pituusosa. Desimaalimuotoisten astekoordinaattien leveysosa. Desimaalimuotoisten astekoordinaattien pituusosa. Etäisyys meren rantaan (m). Etäisyys järven, lammen rantaan (m). Pesän rakentamisvuosi. Rakennusvuoden tarkkuus. ) Pesän alun perin rakentanut lintulaji. 5) Pesän löytymisvuosi. Pesän tuhoutumisvuosi. Pesäpuun laji. 6) Onko pesästä valokuvaa. ) Rauhoitustaulun numero. Rauhoitustaulun kieli. 8) Rauhoitustaulun kiinnityspäivämäärä. ) K = Mitattu kartasta, M = Mitattu merikortista, G = Mitattu GPS-laitteella. 2) = htenäiskoordinaatteina, A = Astekoordinaatteina. ) 0 = 0 metrin tarkkuus, = 00 metrin tarkkuus, 2 = 200 metrin tarkkuus, = 00 metrin tarkkuus, = 00 metrin tarkkuus, S = Saaressa, sijainti tuntematon, T = Arvaus, sijainti tuntematon. ) 0 = tarkka, = yhden vuoden virhe mahdollinen, 2 = kahden vuoden virhe mahdollinen, = viiden vuoden virhe mahdollinen, = kymmenen vuoden virhe mahdollinen, 5 = yli kymmenen vuoden virhe mahdollinen. 5) Arvot kuusikirjaimisia lyhenteitä, jotka avataan aputauluissa: HALALB, AQUCHR, PAHAL, ACCGE, BUTBUT, ARDCI. 6) ull = Ei ilmoitettu, E = Ei puussa, M = Mänty, K = Kuusi, H = Haapa, B = Koivu (Betula), L = Tervaleppä, P = Pihlaja, J = Kataja (Juniperus), R = Raita. ) Onko valokuvaa: K = Kyllä, E = Ei. 8) Kieli: FI = Suomi, SVE = Ruotsi, BAD = Suomi ja ruotsi.

17 .2.9 Pesamuuttuva Tauluun PESAMUUTTUVA kerätään pesään liittyviä tietoja, jotka voivat muuttua silloin tällöin. Taulun avain on attribuutti PESAMUUTTUVA_ID, jonka arvo on järjestelmän tuottama juokseva numero. Jokaiseen taulun riviin liittyy yksi pesä, joten viiteavain tauluun PESAVAKIO on attribuutti PESA_ID. Viiteavain tauluun TARKASTAJA on attribuutti TARKASTAJA_ID. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti PESAMUUT- TUVA PESAMUUTTUVA_ID PESA_ID TARKASTAJA_ID ALKU_PVM LOPPU_PVM KIRJ_PVM MUUTOS_PVM ELAVS KORKEUS_TARK KORKEUS MAASTOTPPI SAARI_TPPI PUUSTO PUUSTO_KASITTEL PUUSTO_IKA ET_LAHIPUU ET_AVOSUO LAHI_REUA LAHI_REUA_T ET_VILJAPELTO ET_ILMAJOHTO PALSTA_RO PALSTA_RAUHOITUS SIJAITI ET_MAASTA ET_LATVASTA TVIHAL_TARK TVIHALKAISIJA P_TVIHALKAISIJA S_TVIHALKAISIJA TVIMPARS LATVAHAL_TARK LATVAHALKAISIJA LATVAMPARS ET_MAASTA_TARK ET_LATVASTA_TARK KOMMETTI Avain. Viiteavain tauluun PESAVAKIO. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. Tietojen voimassaolon alkupäivämäärä. Tietojen voimassaolon loppupäivämäärä. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muuttamispäivämäärä. Pesäpuun elävyys. ) Pesäpuun korkeuden mittaamistarkkuus. 2) Pesäpuun korkeus metreinä (m). Maastotyyppi. ) Pesäsaaren tyyppi. ) Puuston tyyppi. 5) Puuston käsittelyaste. 6) Puuston ikä. ) Etäisyys lähimpään sopivaan pesäpuuhun. 8) Etäisyys avosuohon (m). Etäisyys lähimpään metsän reunaan metreinä (m). Lähimmän metsän reunan tyyppi. 9) Etäisyys viljeltyyn peltoon (m). Etäisyys ilmajohtoon (m). Palstan RO-numero. Palstan rauhoitusaste. 0) Pesän sijainti puussa. ) Pesän yläpinnan etäisyys maasta (m). Pesän yläpinnan etäisyys latvasta (m). Pesäpuun tyvihalkaisijan mittaamistarkkuus. 2) Pesäpuun tyvihalkaisija metrin korkeudella (cm). Pesäpuun pienin tyvihalk. metrin korkeudella (cm). Pesäpuun suurin tyvihalk. metrin korkeudella (cm). Pesäpuun tyven ympärys metrin korkeudella (cm). Pesäpuun latvahalkaisijan mittaamistarkkuus. 2) Pesäpuun latvahalkaisija heti pesän alla (cm). Pesäpuun latvan ympärys heti pesän alla (cm). Pesän yläpinnan etäisyyden maasta tarkkuus. 2) Pesän yläpinnan etäisyyden latvasta tarkkuus. 2) Kommentti. ) Pesäpuun elävyys: E = Elävä, O = Osin kuollut puu, K = Kuollut puu (kelo). 2) 9 = Mitattu (tarkka), = Arvio ) R = Räme, I = Korpi, U = Muu suo, J = Jäkälätyypin kuiva kangas, P = Puolukka- tai kanervatyypin kuiva kangas, T = Tuore kangas, L = Lehto, H = Harju, V = Vuori, = Kalliojyrkänne, K = Kallio (ei jyrkänne) tai maapesä, C = Ranta (coast), S = Saari, X = Jokin muu. ) M = Manner tai mannermainen saari (yli 00 ha), I = Iso metsäinen saari (50-00 ha), K = Keskikokoinen metsäinen saari (0-50 ha), P = Pienehkö saari, jolla metsää tai metsiköitä (alle 0 ha), A = Avoluoto tai muu pieni saari, jolla korkeintaan yksittäisiä puita. 5) Puusto: M = Mäntymetsä, K = Kuusimetsä, L = Lehtimetsä, S = Sekametsä, H =Havumetsä (mänty+kuusi), X =Jokin muu 6) Puuston käsittelyaste: H = Hakkaamaton, V = Varovasti harvennettu, S = Siemenpuuasento, A = Avohakkuuala, X = Muu. ) Puuston ikä: = uori metsä, T = Täysikasvuinen metsä, V = Vanha metsä, M = Muu. 8) = 5 m, 2 = 0 m, = 5 m, = 20 m, 5 = 50 m, 6 = 00 m. tai enemmän. 9) L = Luonnollinen (esim. avosuo tai ranta), K = Ihmistoiminnan seuraus. 0) Palstan rauhoitusaste: L = Lailla rauhoitettu, V = Valtion, mutta ei rauhoitettu, = atura varaus, S = Sovittu (omistaja suojelee), M = Muu määräaikainen suojelu, C = Sertifioitu, E = Ei suojelun piirissä, T = Tuntematon suojelustatus. ) P = Puun latvan päällä, K = Puun latvan sisällä (latvakruunussa), H = Oksan hangassa, päärungossa kiinni, S = Sivuoksan päällä, ei päärungossa kiinni, U = Tuulenpesässä, T = Merikotkalle rakennettu tekopesä, M = Muulle linnulle rakennettu tekopesä, L = Linjataulu tai muu merimerkki, G = Maassa tai kalliolla. 2) M = Mitattu (tarkka). A = Arvioitu ilman mittausta.

18 5.2.0 Myrkky Taulu MRKK sisältää analysoituja myrkkytietoja pesintään vaikuttaneista myrkyistä. Taulun avain on attribuutti MRKK_ID, jonka arvo on järjestelmän tuottama juokseva numero. Jokaiseen MRKK-taulun riviin liittyy yksi pesä, joten viiteavain tauluun PESAVAKIO on attribuutti PESA_ID. Viiteavaimet tauluun TARKASTAJA ovat attribuutit TARKASTAJA_ID, jonka arvo on näytteen kerääjä, ja attribuutti MAARITTAJA_ID, jonka arvo on näytteen määrittäjä. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti MRKK MRKK_ID PESA_ID TARKASTAJA_ID MAARITTAJA_ID KIRJ_PVM MUUTOS_PVM KERAS_PVM AALSI_PVM MUA_PIT MUA_LEV MUA_PAKS_EI_K MUA_PAKS_K MUA_PAIO MUA_PAIO_TARK MUA_SISALTO MUA_SIS_VARI MUA_SIKIO DDT DDD DDE PCB HG AAL_MEET KOMMETTI 5 5,2,2,2,2,2 5, 5, 5, 5, 5, Avain. Viiteavain tauluun PESAVAKIO. äytteen kerääjä. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. äytteen määrittäjä. Viiteavain tauluun TARKASTAJA. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muutospäivämäärä. äytteen keräyspäivämäärä. äytteen analysointipäivämäärä. Munan pituus (0.0 mm). Munan leveys (0.0 mm). Munan kuoren paksuus ilman kalvoa (0.0 mm). Munan kuoren paksuus kalvoineen (0.0 mm). Munan paino (0.0 g). Munan painon tarkkuus. (Arvot sääksisysteemistä.) Munan sisällön laatu. (Arvot sääksisysteemistä.) Munan sisällön väri. (Arvot sääksisysteemistä.) Sikiön koko. (Arvot sääksisysteemistä.) DDT:n pitoisuus (0. ppm). DDD:n pitoisuus (0. ppm). DDE:n pitoisuus (0. ppm). PCB:n pitoisuus (0. ppm). Hg:n pitoisuus (0. ppm). Analysointimenetelmä. Munaan liittyvä kommentti..2. Historiapesä Tauluun HISTORIA_PESA talletetaan historiallisia pesätietoja. Se muistuttaa taulua PESAVAKIO. Tauluun HISTORIA_PESA talletetaan siis tietoja pesistä ennen seurantaa. Taulu sisältää myös tietoja seuranta-aikana tietoon tulleista pesistä, jotka ovat saattaneet olla asuttuja vuonna 92 tai sen jälkeen. Taulun avain on attribuutti H_PESA_ID. Viiteavain tauluun PESAVAKIO on attribuutti PESA_ID. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti HISTO- RIA_PESA H_PESA_ID PESA_ID KIRJ_PVM MUUTOS_PVM ALKU ALKU_TARK LOPPU LOPPU_TARK TIEDO_LAHDE KOMMETTI Avain. Viiteavain tauluun PESAVAKIO. Rivin kirjauspäivämäärä. Rivin muuttamispäivämäärä. Tunnetun asumisajan alkuvuosi. Tunnetun asumisajan alkuvuoden tarkkuus. ) Tunnetun asumisajan loppuvuosi. Tunnetun asumisajan loppuvuoden tarkkuus. ) Tiedon lähde. Kommentti. ) 0 = tarkka, = yhden vuoden virhe mahdollinen, 2 = kahden vuoden virhe mahdollinen, = viiden vuoden virhe mahdollinen, = kymmenen vuoden virhe mahdollinen, 5 = yli kymmenen vuoden virhe mahdollinen.

19 6.2.2 Aputaulu Tauluun APUTAULU talletetaan ainakin suuralue- ja ympäristökeskustietoja sekä erilaisia arvoalueita attribuuteille ja koodien selityksiä. Taulun APUTAULU avain koostuu attribuuteista TAULU ja ATTRIBUUTTI. Taulu Attribuutti ull Tyyppi Pituus Kommentti APUTAULU TAULU ATTRIBUUTTI ARVO SELITE Kohdetaulun nimi. Osa avainta. Kohdeattribuutin nimi. Osa avainta. Koodi tai arvo. Koodin merkitys. Alla on esimerkki taulusta, johon on lisätty viisi monikkoa. Esimerkissä attribuutit ovat sarakkeissa ja monikot riveillä. Arvot ja selitteet ovat keksittyjä. TAULU ATTRIBUUTTI ARVO SELITE TARK TARK_TASO A korkea TARK TARK_TASO B matala PESAVAKIO RAK_ALUSTA puu PESAVAKIO PESA_TILA hyvä PESAVAKIO PESA_TILA 2 huono PESATARKASTUS PESA_HALK_MI 0 PESATARKASTUS PESA_HALK_MAX 0.2. Loki Taulu LOKI sisältää kaikki mahdolliset kentät kaikista oleellisista tauluista. Jokainen rivi kuvaa näin jonkin tiedon muutoksen eli alkuperäisen tiedon ja uuden tiedon. On mahdollista, että lokitietoja ei talletetakaan tietokantaan vaan tekstitiedostoon.. Kielituki Ohjelmiston kielituki toteutetaan Javan properties-tiedostojen avulla. Properties-tiedostot ovat tekstitiedostoja, jotka sisältävät avain-arvoparin. Kullekin kielelle tulee oma tiedosto. Avaimet ovat kaikissa kielitiedostoissa samat, mutta arvona kussakin tiedostossa on luonnollisesti kyseisen kielen mukainen teksti. Java käyttää Unicode-merkistöä, jolloin kielituki voidaan toteuttaa tarvittaessa kaikilla maailman kielillä. Properties-tiedostojen avulla kielivalikoiman laajentaminen on helppoa eikä muuhun koodiin tarvitse puuttua vähäisiä muutoksia lukuunottamatta. Properties-tiedoston syntaksi on tdstonimi_[iso-69 kielikoodi].properties.

20 Toimintokuvaus Toimintokuvauksessa kuvataan käyttöliittymässä toteutettavat toiminnot niin käyttötapauksina kuin tiedon kulkua kuvaavina kaavioina ja näiden selityksinä.. Käyttötapaukset Käyttötapaukset käsittelevät tilanteita, joita käyttäjä tulee kohtaamaan käyttäessään Haliaeetus-järjestelmää. Tässä luvussa käyttötapaukset on kuvattu yleisellä tasolla, koska projektiryhmältä puuttui esimerkkitietoa, jota tarvitaan yksityiskohtaisten käyttötapausten esittämään. Käyttötapauksia tullaan tarkentamaan suunnitteludokumentissa... Käyttäjän tunnistus Käyttäjä yrittää päästä käyttämään järjestelmää käyttäjätunnuksen ja salasanan perusteella. Mikäli tunnus ja salasana löytyvät tietokannasta, käyttäjä pääsee käyttämään järjestelmää...2 Uuden pesän lisääminen Käyttäjä yrittää hakea pesän nimen ja koordinaattien sekä kunnan nimen perusteella löydetyksi ilmoitettua pesää, mutta ei löydä sitä tietokannasta, jolloin kyseessä on uusi pesä. Hän täyttää pesän kuvaus- ja sijaintitiedot, olosuhdetiedot, havainnot ravinnosta ja poikasista, tiedot tarkistuskäynnistä, ihmisen vaikutuksen reviiriin ja tiedot havainnon tekijästä. Lopuksi hän syöttää tiedot tietokantaan... Pesää koskevien tietojen muuttaminen Käyttäjä yrittää hakea pesän nimen ja koordinaattien sekä kunnan nimen perusteella löydetyksi ilmoitettua pesää ja löytääkin sen tietokannasta. Hän täyttää muuttuneet tiedot olosuhteissa ja poikasmäärässä. Lisäksi jos pesän ympäristöstä on löytynyt saaliita tai myrkkyjä, hän täyttää nämä tiedot. Lisäksi täytetään tiedot tarkistuskäynnistä. Poikaset liittyvät aina tiettyyn tarkistuskäyntiin. Lopuksi hän syöttää tiedot tietokantaan. Muutos voidaan tehdä myös, jos tietokannassa havaitaan virheellistä tietoa... Reviiritietojen vuosittainen päivittäminen Käyttäjä päivittää järjestelmän reviiritiedot vuosittain. Vanhoista reviireistä hän päivittää muuttuneet olosuhdetiedot ja tiedot tarkistuskäynneistä. Uusista reviireistä täyttää myös reviirin sijainti- ja kuvaustiedot. Reviiritiedot jokaiselta vuodelta hän tallentaa vuosikohtaisiin reviiritauluihin

21 8..5 Tietojen poistaminen ja arkistointi Tiedot vanhoista reviireistä säilytetään vuosikohtaisissa reviiritauluissa. Lisäksi käyttäjä ylläpitää lokitiedostoa, jossa on tiedot kaikista tietokantaan kohdistuvista muutoksista, sekä historiataulua, jossa säilytetään tietoja ajalta ennen pesän seurantaa...6 Tietojen haku Käyttäjä haluaa tietää tietyn pesän ominaisuudet. Hän etsii pesän sen nimen tai koordinaattien tai reviirin nimen tai kunnan nimen perusteella ja etsii tarvitsemansa tiedot. Kunnan nimen perusteella tapahtuvissa hauissa tuloksiin pitää sisällyttää myös kunnan entisillä nimillä, yms. haettavissa olevat tiedot. Esimerkiksi hakuehdolla ummi-pusula tuloksista pitää löytyä myös entisten kuntien ummi ja Pusula tiedot... Raporttien tuottaminen Tietokannassa olevan aineiston perusteella käyttäjä voi tuottaa erilaisia raportteja. Raportteja on useita erilaisia. Raportit tuotetaan laskennallisesti järjestelmästä löytyville raporttipohjille tulostusta varten. Lisäksi raporteista tuotetaan jatkojalostusversio, jossa raportti on yhtenä tekstivirtana ja siitä voidaan muokata raportti järjestelmän ulkopuolisilla ohjelmilla...8 Aputaulujen ylläpito Käyttäjä lisää uuden arvon aputauluun tai korjaa vanhaa arvoa aputaulussa.

22 9.2 Tiedon kulku.2. Käyttäjän tunnistus Käyttäjä Servlet Tietokanta Käyttäjätunnus ja salasana Kysely Ei löydy Ei oikeuksia Käyttäjätunnus ja salasana Kysely Löytyy Järjestelmän aloitussivulle Kuva. Käyttäjän tunnistus Jotta käyttäjä pääsisi käyttämään järjestelmää, hänen on täytettävä lomakkeelle käyttäjätunnus ja salasana. Tämän jälkeen hän painaa login - painiketta. Servlet [9] hakee käyttäjätunnuksen ja salasanan perusteella käyttäjää tietokannasta. Käyttäjätunnus ja salasana sijaitsevat Oraclen [] omassa All_Users-taulussa. Mikäli käyttäjätunnusta ja salasanaa ei löydy, servlet palauttaa käyttäjän takaisin käyttäjäntunnistussivulle. Mikäli käyttäjätunnus löytyy, servlet avaa järjestelmän aloitussivun.

23 Tiedon haku Käyttäjä Servlet Tietokanta Hakuehdot Kyselyn rakentaminen Haun kysely Haun tulokset Haun tulokset Kuva. Tiedon haku Jotta selaimelle saataisiin haettua haluttu tieto tietokannasta, tulee käyttäjän täyttää haluamansa hakukriteerit Java-servletin [9] tulostamalle lomakkeelle ja painaa "haku -painiketta. Järjestelmässä on huomioitava, että tietokannasta löytyy useampia hakuehdot täyttäviä tietueita. Haun tulokseen voidaan tehdä lisähakuja..2. Tiedon lisääminen Käyttäjä Servlet Tietokanta Täytetty lomake Tarkistukset Virheilmoitusten näyttäminen Täytetty lomake Tarkistukset Tietojen päivitys tietokantaan Vastaus Onnistuneen päivityksen näyttäminen Kuva 5. Tiedon lisääminen

24 2 Uuden pesätiedon lisääminen tapahtuu lisää -painikkeella sen jälkeen, kun käyttäjä on täyttänyt tiedot Java-servletin [9] tulostamalle lomakkeelle. Mikäli servlet [9] hyväksyy tiedot (pakolliset kentät on täytetty ja oikeellisuus tarkistettu), välitetään ne JDBC-yhteydellä [8] tietokannan tarkistustauluun ja päivitetään tietokantaan. Muutoin käyttäjän ruudulle tulostetaan sama täytetty lomake ja huomautus väärin täytetystä tiedosta. Tällöin käyttäjä voi korjata väärin täytettyjä kenttiä ja yrittää lisäystä uudelleen. Ohjelmassa on mahdollisuus pakottaa tietokantaan tietoa, joka ei välttämättä ole täysin oikeellista. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi mittatiedot..2. Tiedon muuttaminen Käyttäjä Servlet Tietokanta Täytetty lomake Tarkistukset Virheilmoitusten näyttäminen Täytetty lomake Tarkistukset Tietojen päivitys tietokantaan Vastaus Onnistuneen päivityksen näyttäminen Kuva 6. Tiedon muuttaminen Lomaketietojen muuttaminen tapahtuu Java-servletin [9] tulostaman lomakkeen "muuta -painikkeella lisäys- tai hakutoiminnon jälkeen. Javaservletin [9] tulostamalla lomakkeella on valmiina tiedot haetusta pesästä. Tällöin Java-servlet [9] tarkistaa lomakkeelle syötetyt tiedot vastaavasti kuin tietoa lisättäessä (.2.), minkä jälkeen suoritetaan päivitysoperaatio tietokantaan. Tieto muutoksesta kirjataan lokitauluun.

25 Tiedon poistaminen Käyttäjä Servlet Tietokanta Tieto poistettavasta Kyselyn rakentaminen Poistokysely Poiston tulos Poiston tulos Kuva. Tiedon poistaminen Lisäys- tai hakutoiminnolla haetut lomakkeen tiedot voidaan poistaa tietokannasta "poista -painikkeella. Poistaminen tulee varmentaa käyttäjältä erikseen ja samassa yhteydessä on myös näytettävä, mitä muuta tietoa kyseiseen tietueeseen liittyy. Vahvistuksen jälkeen vanhentuneet tiedot siirretään historiatauluun. Tieto poisto-operaatiosta kirjataan myös lokitauluun..2.6 Raporttien tuottaminen Käyttäjä Servlet Tietokanta Täytetty lomake Tarkistukset Kysely hteenvedon laskenta Tulokset Valmis raportti Kuva 8. Raporttien tuottaminen Raportteja tuotettaessa servlet [9] hakee käyttäjän antamien hakuehtojen perusteella tarvittavat tiedot raporttia varten tietokannasta, laskee niistä

26 2 tarvittavan yhteenvedon ja tulostaa tiedostoon käyttäjälle valmiin raportin. Servletien [9] sijasta raporttien tuottamisessa käytetään mahdollisesti Pandion-järjestelmässä [2] käytettyjä Fortran-pohjia. 5 Järjestelmän ulkoiset yhteydet Käyttöliittymä toimii ulkoisena liittymänä varsinaiselle tietokantajärjestelmälle, joten se sisältää käytännössä kaksi tärkeää rajapintaa: asiakasyhteyden ja järjestelmäyhteyden. 5. Asiakasyhteys Kommunikointi asiakkaan eli käyttäjän suuntaan toteutetaan requestresponse -keskusteluna käyttäen HTTPS-protokollaa. Järjestelmän luonteen vuoksi kaikki tietoliikenne asiakkaan ja järjestelmän välillä tapahtuu salatusti. Asiakkaalla on pääteohjelmanaan verkkoselain (Microsoft Internet Explorer versio 6.0 tai uudempi [0]), jolla hän suorittaa pyyntöjä. äihin vastataan pääasiassa HTML-sivuina []. Apuna voidaan käyttää myös kuvia ym. yleisesti WWW:ssä hyödynnettyjä havainnollistamiskeinoja. Käyttöliittymä tullaan rakentamaan lomakkein, jotka voivat näkyä asiakkaalle tyhjinä (tietojen syöttö) tai valmiiksi täytettyinä (tietojen muokkaus). 5.2 Järjestelmäyhteys Merikotkien pesätarkastusten yhteydessä kerättyjen tietojen tallettamiseen ja käyttöön soveltuvan tietokannan graafinen käyttöliittymä ei kommunikoi suoraan itse tietokannan kanssa vaan lähettää tiedot WWW-lomakkeilta Java-servleteille [6]. Servleteistä otetaan sitten JDBC:tä [8] käyttäen yhteys itse Oracle 9i -tietokantaan []. 5. Alustatiedot Käyttöliittymän servlet-palvelimena toimii Apachen JServ [9], joka tarjoaa Servlet 2.0 -spesifikaation [6] mukaisen käyttöympäristön. 6 Muut ominaisuudet Tämä luku kattaa ohjelmiston suorituskyvyn ja ylläpidettävyyden tarkastelun. Ohjelmiston muunlaisia ominaisuuksia käsitellään niitä vastaavissa luvuissa.

27 2 6. Suorituskyky Ohjelmiston käyttäjälle suorituskyky tulee näkymään lähinnä HTTP-yhteyden [] ja tietokantaoperaatioiden nopeuden mukaisena, sillä itse ohjelmisto ei tule olemaan raskas. 6.2 lläpidettävyys Ohjelmakoodin ylläpidettävyydestä pidetään huolta käyttämällä Java-koodin tyylioppaana Sun Microsystemsin kokoamaa ohjetta Code Conventions for the Java Programming Language []. Ohjelmakoodissa jokainen metodi kommentoidaan huolellisesti. Kommenteista täytyy ilmetä vähintään metodin tarkoitus, mahdollisten parametrien selvitys sekä version tekijä ja toteutuspäivämäärä. Koodin dokumentoinnissa käytetään Sunin Javadoc. -työkalua []. Erityisesti on kommentoitava poikkeavat tai erikoisemmat ratkaisut toteutuksessa. Dokumentointi- ja kommentointikielenä käytetään suomea, muuttujien, metodien ja luokkien sekä vastaavien nimissä englantia. Versionhallintaan (lähdekoodit ja dokumentit) käytetään tarvittaessa TKTL:n CVS-versionhallintajärjestelmää [2], joka löytyy laitoksen Linux-koneista. Dokumentit kirjoitetaan Microsoft Word -ohjelmalla, ja niistä tehdään myös pdf-versiot ryhmän kotisivulle. Testaus Testauksen päätavoitteena on varmistaa, että Haliaeetus-järjestelmän rakenne on suunnitteludokumentissa kuvatun toteutettavan järjestelmän mukainen. Käyttöliittymä toimii suunnitteludokumentissa kuvatulla tavalla, ohjelmiston eri komponentit ovat toimintavarmoja ja virheettömiä sekä käyttöliittymässä olevat lomakkeet toimivat oikein. Käyttöliittymä testataan järjestelmällisesti käyttötapauksittain. Kaikkia ohjelman toimintoja kokeillaan. Virheellisiä syötteitä ja niistä toipumista täytyy testata erityisen huolellisesti, koska tietokantaan ei saa päästä virheellistä tietoa. Muita testattavia asioita ovat lomakkeiden käyttäytyminen selaimilla, erityisesti Microsoft Internet Explorer 6.0-selaimella [0], sekä tarkistusten toimivuus. Testaus aloitetaan jo koodausvaiheessa. Käyttöliittymän osia testataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Testaus jaetaan moduuli-, integrointi- ja järjestelmätestaukseen. Moduulitestauksessa testattavia yksiköitä ovat ohjelman globaalit proseduurit ja käyttäjälle näkyvät lomakkeet. Integraatiotestauksessa testataan lomakkeiden ja tietokantaoperaatioiden välistä tiedonsiirtoa ja toimivuutta. Järjestelmätestauksessa tarkastellaan ohjelman toimivuutta ja käytettävyyttä kokonaisuutena. Tällöin ohjelman tarjoamia toimintoja käydään läpi todellisia käyttötilanteita simuloiden.