KARJALAN TASAVALTA vuonna 2004 Kesäkuu 2005

Transkriptio

1 KARJALAN TASAVALTA vuonna 2004 Puolivuotiskatsaus Talouskehitys Voimakkaan kasvun vuosi: teollisuustuotanto ja kauppa kasvoivat vuoden jokaisella neljänneksellä Karjalan tasavallan talous kasvoi voimakkaasti vuonna Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden toisella puoliskolla teollisuuden, rakentamisen ja kaupan kasvun ansiosta. Kuitenkin ainoastaan teollisuus ja kauppa kasvoivat vuoden jokaisella neljänneksellä. Asiantuntijoiden mukaan Karjalan alueellinen bruttokansantuote kasvoi 5.0% vuonna 2004, kun taas vuonna 2003 nousua oli 1.6% Päätuotannonalojen indeksin kehitys (suhteessa edellisen vuoden vastaavaan periodiin) Q 99 4Q Q Q Q Q Energia- ja konepajateollisuus kasvun moottoreina Vuonna 2004 Karjalan teollisuustuotannon arvo nousi 51.2 mrd. ruplaan (1.4 mrd. euroa). Reaalinen kasvu (+9.3%) oli suurin viiteen vuoteen. Kasvua koettiin useilla tärkeillä teollisuuden aloilla: energia-, massa- ja paperi-, puunkorjuu-, puuntyöstö- ja rautametalliteollisuudessa. Esimerkiksi sähköntuotanto kasvoi 26.4% 4.6 miljardiin kwt:iin. Suurimmaksi osaksi tämä kasvu oli seurausta sateisesta säästä, joka tarjosi runsaasti vettä Karjalan vesivoimaloille. Teollisuustuotannon kehitys, reaalimuutos, % Teollisuudenhaara 2000 Energia Rautametalli Konepaja Puunkorjuu Puuntyöstö Massa- ja paperi Rakennusmateriaali Elintarvike Yhteensä Konepajateollisuudessa ZAO Petrozavodskmash voitti edellisen vuoden vaikeutensa ja kasvatti kemian alan välineistön tuotantoaan vuonna %. Samaan aikaan toinen alan suuri yritys OAO Onezhskij Traktornij Zavod joutui vaikeuksiin huonon tuottavuutensa ja investointien puutteen vuoksi. Tämän yrityksen tulevaisuus on epävarma. Vuonna 2004 sen puunpinontakoneiden tuotanto tippui 62.0% ja traktoreiden valmistus pysähtyi käytännössä kokonaan. Karjalan konepajateollisuus kokonaisuudessaan kasvoi kuitenkin 39.7%. Massa- ja paperiteollisuuden kasvu oli myös merkittävää. Selluloosan tuotanto lisääntyi 11,1% 89.8 tuhanteen tonniin, paperintuotanto kasvoi 13.6% 862 tuhanteen tonniin ja paperisäkkien tuotanto kasvoi 9.2% miljoonaan. AO Kondopoga kasvatti sanomalehtipaperin tuotantoaan 20.8% 693 tuhanteen tonniin uuden paperikoneen käyttöönoton ansiosta. Suojärven Pahvitehdas kaksinkertaisti pahvintuotantonsa AO Kondopogan kanssa solmitun strategisen allianssin ansiosta. Segezhan paperitehtaan tuotanto taas laski 4.1%. Muissa tämän alan yrityksissä kehitys on ollut erittäin positiivista. Jopa konkurssissa oleva Läskelän paperitehdas, joka keskeytti toimintansa maaliskuussa 2004, onnistui löytämään strategisen investoijan moskovalaisen Imbera Holding-yhtiön. Imbera aikoo investoida 25 milj. euroa tehtaan täydelliseen uudelleenrakentamiseen ja on lisäksi sitoutunut rakentamaan kaksi uutta puuntyöstötehdasta Karjalaan. Puutavarateollisuudessa hakatun puun määrä nousi 9.7% 5.9 milj. kuutiometriin ja sahatavaran tuotanto kasvoi 2.5% 760 tuhanteen kuutiometriin. Uudessa tehtaassa Pindushissa, joka sijaitsee Medvezhiegorskin alueella, lastulevyn tuotanto nousi 20.8% 128 tuhanteen kuutiometriin. Puutavarateollisuus kasvaa luultavasti lähivuosina, sillä ruotsalainen IKEA-Swedwood rakentaa alueelle suurta tehdasta, joka tuottaa puisia huonekalujen osia. Tehtaan pitäisi olla valmis vuonna Rautametalliteollisuudessa AO Karelsky Okatysh kasvatti rautamalmikuulien tuotantoaan 7.7% 8.0 milj. tonniin ja Värtsilän metallitehdas lisäsi rautalangan tuotantoaan 9.9% 42 tuhanteen tonniin Teollisuustuotanto Karjalassa, 1997 = 100 '97 '97 '98 '98 '99 '99 '00 '00 Rakennusmateriaaliteollisuuden tuotanto laski 6.8% teräsbetonituotteiden ja rappausmateriaalien huomattavan tuotannon vähentymisen vuoksi. Samaan aikaan tiilien tuotanto kasvoi 12.5% ja soran tuotanto 11.1%. Teollisuudenalalle perustettiin useita uusia yrityksiä, ja joitakin vanhoja rakennettiin uudelleen: Sortavala DSZ, PFK Gornyak, Lobskoe-5, Pudozhin kivilouhimo, Karelpriprodresurs ja Shokshan kivilouhimo. Suomalainen Lohja Rudus on hiljattain ilmoittanut aikovansa perustaa uuden soratehtaan Sortavalan lähelle. Rakennusmateriaaliteollisuus kehittyy moskovalaisten ja pietarilaisten rakennusyhtiöiden kovan kysynnän vuoksi, mikä taas johtuu asuinrakennusbuumista. Toisaalta tämä teollisuudenala taas kärsii muiden alueiden yritysten kovasta kilpailusta. Elintarviketeollisuuden laskusuhdanne liittyy Karjalan elintarviketuottajien huonoon kilpailukykyyn. Lihaelintarvikkeiden tuotanto laski 33.6%, maitotuotteiden '01 '01 1

2 14.7%, alkoholijuomien 44.9% ja leivän 12.4%. Ainoastaan kalasaalis kasvoi (57.0%), mutta tämä ei ollut loistava saavutus, sillä saaliit oikeastaan palasivat vuoden 2002 tasolle vuonna 2003 tapahtuneen suuren laskun jälkeen. Erittäin positiivistakin kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Kaksi uutta kalanjalostustehdasta perustettiin ja kalasäilykkeiden tuotanto lisääntyi 18.3%. Myös virvoitusjuomien tuotanto kasvoi 93.1%. Vuonna 2004 Karjalan teollisuustuotannon rakenne muuttui pitkälti samanlaiseksi kuin se oli vuonna Tämä on todiste siitä, että teollisuutta ei ole uudistettu viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuoden 1998 talouskriisi muutti dramaattisesti Karjalan teollisuustuotannon rakennetta ja antoi tasavallalle hyvän tilaisuuden talouden kehittämiseen, jota ei kuitenkaan käytetty hyväksi. Korkeamman jalostusasteen teollisuudenalojen (esim. puuntyöstö ja konepajateollisuudet) osuudet joko pysyivät samoina tai laskivat Teollisuustuotannon rakenne Karjalassa, % Elintarvikkeet Rakennusmateriaalit Massa ja paperi 22 Puuntyöstö Puunkorjuu Konepaja Rautametallit Energia Teollisuustuotannon kasvu vilkastuttaa kuljetusalaa Edellä mainittu rautamalmikuulien sekä puutavaran ja soran tuotannon kasvu vilkastutti rautatiekuljetuksia, jotka kasvoivat 9.4%. Matkustajakuljetus kasvoi 13.0%, mikä johtui osittain uuden lentokentän valmistumisesta Petrozavodskiin. Kuljetusalan kehitys Karjalassa, milj. tonnia 17 Kuljetettu rahti yhteensä: rautateitse maanteitse vesiteitse Rakennussektori alamäessä Vuonna 2004 rakentamisen kokonaismäärä laski 8.8% huolimatta julkisen sektorin rakennustöiden ja asuinrakentamisen kasvusta. Tämä oli jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin rakennussektorin tuotanto laski, koska yksityiset yritykset investoivat yleensä mieluummin uusiin laitteisiin kuin rakentamiseen tai rakennusten kunnostamiseen. Huolimatta pienestä asuinrakentamisen kasvusta (10.0%), sen suhteellinen määrä pysyi hyvin alhaisena. Mitattuna per asukas se oli vain yhden kolmasosan Pietarin vastaavasta määrästä vuonna Asuntolainaohjelman käynnistäminen ei juuri parantanut tilannetta. Vuonna 2004 myönnettiin ainoastaan 282 asuntolainaa. Niiden yhteismäärä oli 114 milj. ruplaa. Rakennusalan kehitys Toteutuneiden rakennusurakoiden arvo: - milj. ruplaa Reaalikasvu, % Asuinrakentaminen (1000 m 2 asuinalaa) Investoinnit kasvoivat tärkeimmillä teollisuudenaloilla Investoinnit kiinteään pääomaan kasvoivat voimakkaasti vuonna Investoinnit kasvoivat alueellisen talouden avainteollisuudenaloilla. Esimerkiksi massa- ja paperiteollisuudessa ne kasvoivat johtuen Kondopogan, Segezhan ja Suojärven tehtaiden uusista laitteistoista. Puutavarateollisuudessa investoinnit kasvoivat Stora Enson Pitkärannan sahalaitoksen laajentamisen ja IKEA- Swedwoodin Kostamukshan huonekalutehtaan rakentamisen ansiosta. Konepajateollisuudessa investoinnit lisääntyivät Karkhakoksen kuorma-autoihin ja busseihin sähköjohtopaketteja valmistavan tehtaan laajentamisen myötä. Tämä yhtiö siirtyy kolmanteen laajennusvaiheeseensa, jonka pitäisi olla valmis vuonna Investointeja kiinteään pääomaan vilkastutti myös Karjalan alueellinen ohjelma, joka tarjoaa edullisia lainoja keskisuurille yrityksille avoimilla tarjouskilpailuilla. Investoinnit kiinteään pääomaan Kokonaisinvestoinnit, milj. ruplaa Vuotuinen reaalikasvu, % Investointi-indeksi, 1990= Massa- ja paperiteollisuus sai vuonna 2004 eniten investointeja (44%). Kaikkien muiden teollisuudenalojen osuus oli 21%, kuljetuksen osuus oli 7%, asumispalveluiden 7% ja viestinnän vain 3%. Valtion rahoittamien investointien osuus oli 13.4%, joka oli alempi kuin koko valtion keskiarvo (17.4%). Onko ilmapiiri muuttumassa suotuisammaksi ulkomaisille investoinneille? Vaikka ulkomaiset investoinnit kasvoivat vuonna %, näyttää siltä että Karjala ei ole edelleenkään kovin houkutteleva kohde ulkomaisille yrittäjille. Uusia teollisia investointiprojekteja on vähän, oikeastaan vain suomalainen Karkhakos, Stora Enson sahalaitos, ruotsalaisen IKEAn huonekalutehdas, suomalaisen Lohja Ruduksen suunnittelema soratehdas ja muutama pienempi suomalainen hanke puutavarateollisuudessa. Venäläiset ovat paljon aktiivisempia investoijia Karjalassa. 2

3 Ulkomaiset investoinnit Karjalaan, milj. dollaria Ulkomaiset investoinnit yhteensä: Suorat Portfolio Muut Ulkomaisten investointien osuus kaikista investoinneista, % Suurin määrä ulkomaisia investointeja tuli Suomesta, n. %. Muita merkittäviä investointien alkuperämaita olivat Kanada, Kypros, Ruotsi ja Sveitsi. Enemmistö ulkomaisista investoinneista (64%) meni puutavarateollisuuteen. Vuoden 2005 tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä Karjalaan tehtyjen ulkomaisten investointien kokonaiskertymä ylsi milj. dollariin, josta 92.5 milj. dollaria oli suoria ulkomaisia sijoituksia ja 6.8 milj. dollaria oli portfoliosijoituksia. Ulkomaisten investointien kokonaiskertymä kasvoi 35% vuoden 2004 jälkimmäisellä puoliskolla, lähinnä suomalaisten puutavarateollisuudelle myöntämien lainojen ansiosta. Suomalaisten osuus oli n. 30%, Kyproksen 26%, Saksan 18% ja Yhdysvaltojen 9%. 30 Ulkomaiset investoinnit Karjalaan, milj. dollaria Vähittäiskaupan liikevaihto, mrd. ruplaa I II III IV Ruuan ja maataloustuotteiden hinnoissa yllättävä kehitys Kuluttajahinnat nousivat vuonna %, joka oli alle kansallisen keskiarvon (11.7%). Elintarvikkeiden hinnat nousivat 11.3%, muiden hyödykkeiden kuin elintarvikkeiden hinnat nousivat 6.9% ja kuluttajapalveluiden maksut 18.0%. Tuottajahinnat kasvoivat 20.8%, lähinnä kulutustavaroiden kansainvälisten hintojen nousun vuoksi. Rahtikuljetusten maksut nousivat 20.9%. Rakennus- ja maataloussektoreilla tuottajahinnat nousivat 12.3% ja 21.7%. Jälkimmäinen luku on yllättävän suuri, kun ottaa huomioon, että elintarvikkeiden hinnat nousivat vain 11.3%. Tämä voi johtua tilastovirheestä tai elintarvikekauppiaiden voittomarginaalien kaventumisesta tiukentuneesta kilpailun myötä. On olemassa vielä kolmas mahdollinen selitys: Karjalan maanviljelijät ovat niin pieniä, että muutokset heidän hinnoissaan eivät vaikuta elintarvikkeiden hintojen nousuun. Kaikki nämä selitykset ovat yhtä todennäköisiä '97 '97 '98 '98 '99 '99 '00 '00 '01 '01 Inflaatio Karjalassa, %-muutos Kuluttajahintaindeksin %-muutos I II III IV Koko vuosi Kestävää kasvua vähittäiskaupassa ja palveluissa Vuonna 2004 vähittäiskauppasektorin liikevaihto kasvoi reaalisesti 12.5% ja ylsi 24.4 miljardiin ruplaan. Kasvu oli erityisen voimakasta muissa hyödykkeissä kuin elintarvikkeissa, kun taas elintarvikkeiden myynnin kasvu oli heikompaa. Yksityishenkilöiden ostamien palveluiden arvo kasvoi 10.2% 7.2 miljardiin ruplaan. Tämä positiivinen ja jatkuva kasvu johtuu ilmeisesti Karjalan väestön tulotason noususta Vähittäiskaupan liikevaihto, 1998 = 100 '98 '98 '99 '99 '00 '00 '01 '01 Viennin nopea kasvu jatkuu Vuonna 2004 ulkomaankauppa kasvoi 21.4% dollareissa mitattuna. Vienti kasvoi 26.3% ja tuonti 4.1%. Kolme asiaa vaikutti huomattavaan viennin kasvuun: (1) dollarin heikkous muihin valuuttoihin verrattuna, mikä lisäsi dollariin sidottujen karjalaisten hyödykkeiden vientiä; (2) hyödykkeiden hintojen kansainvälinen kasvu ja (3) Karjalan hyödykkeiden viennin fyysisen määrän kasvu. Paperin ja pahvin vienti kasvoi 20% sahatavaran 10% ja selluloosan 6%. Tukkien vienti jäi vuoden 2003 tasolle. Koneiden, rautamalmikuulien ja kalojen vienti laski Tavaroiden vienti Karjalasta, milj. dollaria '97 '97 '98 '98 '99 '99 '00 '00 '01 '01 Vientiä hallitsivat paperi ja puutavaratuotteet, rautametallit ja alumiini. Suomen osuus Karjalan viennistä oli kolmasosa, ja tuonnista yli puolet. 3

4 Karjalan koneiden ja teollisuuslaitteiden tuonti kasvoi kolmasosalla, mikä saattaa olla merkki teollisuuden uudistamisen alkamisesta. Edellä mainittu teollisuuteen suuntautuneiden investointien kasvu antaa tukea tälle väitteelle. Ulkomaankauppa, milj. dollaria Kauppavaihto yhteensä ,038 Vienti Karjalasta Osuus viennistä Venäjältä, % Tuonti Karjalaan Osuus tuonnista Venäjälle, % Kauppatase Lähteet: Goskomstat (2005) ja Karelkomstat (2005) Karjalan viennin rakenne, % Elintarvikkeet Malmi- ja mineraalituotteet Öljy ja öljytuotteet Metallit Puutavara ja puutuotteet Massa ja paperi Koneet Yrityssektorin kehitys Yritysten voitot kasvoivat merkittävästi Vuonna 2004 yritysten nettovoitot kasvoivat erittäin merkittävästi rautametalliteollisuudessa, energiateollisuudessa, kaupassa ja rakennusalalla. Tappiota jouduttiin kirjaamaan puutavarateollisuudessa, asuinpalveluiden alalla, konepajateollisuudessa, viestinnässä ja rakennusmateriaalialalla. Tappiota tekevien yritysten osuus laski vuoden loppuun mennessä 45.1%:n kaikista yrityksistä. Tappiollisia yrityksiä analysoidaan tarkemmin mielipide-osiossa. Suurten ja keskisuurten yritysten taloustilanteen kehitys Karjalan tasavallassa Yritysten velat, mrd. ruplaa Sisältäen erääntyneet velat, mrd. ruplaa Teollisuuden nettovoitot, mrd. ruplaa Talouden kasvu lisäsi myös yritysten lainanottoa. Esimerkiksi investointilainojen määrä kasvoi 27%. Samalla erääntyneiden velkojen määrä säilyi edellisen vuoden tasolla '97 Tappiota tekevien yritysten osuus, % '97 '98 '98 '99 Lähde: Karelkomsta t (2004) '99 '00 Julkinen sektori ja sosiaalinen tilanne '00 Karjalan aluebudjetti koheni Vuonna 2004 Karjalan aluebudjetin tulot kasvoivat nimellisesti 23.5% ja verotulot 46.3%. Verojen osuus kaikista budjettituloista kasvoi 68.6%:iin, kun taas keskushallinnon tulonsiirtojen osuus laski 18.5%:iin. Verotulojen nousu oli suora seuraus talouskasvusta. Erityisen huomionarvoista on, että verotulot kasvoivat näin paljon vaikka veroja järjesteltiin osittain uudelleen keskushallinnon budjetin hyväksi. Aluebudjetin tulojen kasvu auttoi Karjalan hallitusta vähentämään tasavallan budjettivajetta. Budjetin menot kasvoivat hitaammin kuin tulot (18.1%). Kasvu oli kuitenkin inflaatiota nopeampaa. Menoissa koulutuksen, terveydenhuollon ja maatalouden osuudet kasvoivat. Karjalan tasavallan budjetti, miljardia ruplaa '01 '01 Tulot Menot Tase Tase/tulot, % Tase/alueellinen BKT, % Velat Velat/alueellinen BKT, % Yksityishenkilöiden tulot kasvoivat 6.3% Todelliset käytettävissä olevat tulot kasvoivat suhteellisen nopeasti vuonna 2004, erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Reaalipalkat kasvoivat 12.8%. Niiden kasvu oli erityisen voimakasta hallinnossa, konepajateollisuudessa ja rakennusalalla, kun taas reaalipalkat laskivat rahoituspalveluiden alalla ja tekstiiliteollisuudessa. Eläkkeet kasvoivat reaalisesti 9.4%. Reaalipalkkojen kehitys Karjalassa, 1997 = '97 '97 '98 '98 '99 '99 '00 '00 '01 '01 4

5 Keskimääräiset käytettävissä olevat kuukausitulot Venäjä, nimellistulot, ruplaa Karjala, nimellistulot, ruplaa Venäjä, tulojen reaalimuutos, % Karjala, tulojen reaalimuutos, % Venäjä, nimellispalkka, ruplaa Karjala, nimellispalkka, ruplaa Lähteet: Goskomstat (2005) ja Karelkomstat (2005) Tuloerot alkoivat lisääntyä vuonna Gini-kerroin 1 kasvoi vuoden 2003 tasolta tasolle Väestön rikkaimman ja köyhimmän kymmenyksen tulojen suhde kasvoi myös: 9.5:stä (vuonna 2003) 11.5:n (vuonna 2004). Samaan aikaan osuus alueen väestöstä, jonka tulot ovat virallisen toimeentulominimin alapuolella, alkoi pienentyä vuoden 2004 jälkimmäisellä puoliskolla, mikä johtuu yleisestä tulojen noususta. Työllisyyden rakenteen muutos jatkuu Vuonna 2004 työtätekevien määrä laski Karjalassa 5.4% kuten edellisenäkin vuonna. Suurin työllisyyden lasku koettiin puunkorjuu-, puuntyöstö- ja tekstiiliteollisuuksissa, vähittäiskaupassa ja maataloudessa. Työpaikkojen määrä kasvoi rahoituspalveluiden alalla, rautametalliteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, sekä asuinpalveluiden, kulttuurin ja taiteen aloilla. On mielenkiintoista huomata, että työllisyys väheni joillakin korkeapalkkaisilla aloilla (kuten puutavarateollisuudessa) ja kasvoi matalapalkka-aloilla (asuinpalveluiden ja kulttuurin aloilla). Tämä kehitys saattaa merkitä, että yksityissektorilla on meneillään rakennemuutos, jossa vapautuu ylimääräistä työvoimaa ja että työttömäksi joutuneet menevät matalapalkkaisiin töihin julkiselle sektorille, joka tarvitsee kipeästi työvoimaa '97 Työllisten määrä Karjalassa*, tuhatta '97 '98 '98 '99 '99 * Mukana ainoastaan keskisuuret ja suuret yritykset Työttömyys, % '00 '00 '01 '01 Virallisesti rekisteröity Venäjä Karjala ILO:n metodologian Venäjä n/a mukaan Karjala n/a Mielipide Karjalan yritysten voitot ja tappiot riippuvat vaihtosuhteesta ja talousuudistuksista Yritysten tappiot ovat vakava ongelma Karjalan taloudelle. Huolimatta tappiollisten yritysten osuuden huomattavasta laskusta sitten vuoden 1998 talouskriisin, niiden osuus on edelleen hyvin huomattava ja se on jopa kasvanut viime vuosina Tappiollisten yritysten osuus, % Karjala on vientisuuntautunut alue. Yli puolet teollisuuden erittäin keskittynyt: paperi, puutavaratuotteet ja rautametallit vastaavat kolmea neljännestä viennistä. Tämä erikoistuminen tekee Karjalan taloudesta hyvin riippuvaisen kurssivaihteluista, Karjalan vientituotteiden kansainvälisistä hinnoista ja Venäjän hallituksen ulkomaankaupan säännöstelystä. Ulkomaankaupan vaihtosuhde on huonontunut vuodesta 1999: ruplan kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana, kun taas kotimaan reaaliset liiketoimintakulut (esim. palkat ja maksut) ovat kasvaneet hyvin nopeasti. Vastaavasti Karjalan vientiyritysten kannattavuus on huonontunut hyödykkeiden kansainvälisten hintojen noususta huolimatta. Karjalan vientiyritykset ovat myös hyötyneet tukkien vientimaksujen lykkäyksestä. Vientimaksujen piti tulla voimaan vuonna 2002, mutta se ei ole tullut voimaan toistaiseksi. Siitä huolimatta vuonna 2004 ainoastaan rautametalliteollisuus (jossa hinnat kohosivat 91%) näytti voittoa, kun taas puutavara- sekä massa- ja paperiteollisuus olivat tappiollisia jo toisena vuotena peräkkäin. Voitot riippuvat myös yritysten rahavirtojen organisoinnista. Yritykset usein kasaavat voitot siihen kaupunkiin, missä niiden pääkonttorit sijaitsevat. Mutta riippuen olosuhteista, yritykset voivat myös jättää enemmän voittoja tehtaille, joissa varsinaiset tuotantoprosessit tapahtuvat. Yleensä alueellinen hallinto yrittää saada yritykset rekisteröimään mahdollisimman suuret voitot heidän alueelleen ja paikallisten voittojen määrä määräytyy tällaisten neuvottelujen seurauksena. Täten ilmoitettujen voittojen määrällä ei välttämättä ole juurikaan tekemistä yrityksen oikeasti tekemien voittojen kanssa. Monet yritykset myös yksinkertaisesti jättävät ilmoittamatta voittonsa vältelläkseen veroja sekä järjestäytynyttä rikollisuutta ja näin ollen tekevät nimellisesti tappiota. Lähteet: Goskomstat (2005) ja Karelkomstat (2005) 1 Gini-kerroin mittaa tuloeroja ja sen arvo vaihtelee nollan ja yhden välillä, missä nolla edustaa täydellistä tasa-arvoa tulonjaon suhteen. 5

6 Voitot ja tappiot valituilla Karjalan talouden aloilla, miljoonia ruplia Rautametallit Konepaja Puutavara- sekä massaja paperiteollisuudet sisältäen puuntyöstön n/a Rakennustarviketeollisuus Maatalous Asuinpalvelut Lähteet: Goskomstat (2005), virallinen kotisivu: Karelkomstat (2005), virallinen kotisivu: Karelkomstat (2005), Social and economic situation in the Republic of Karelia from January-June 2004, Petrozavodsk: Karelkomstat. Karelkomstat (2005), Short-term economic indicators on the Republic of Karelia in 2004, Petrozavodsk: Karelkomstat. Lähteet: Karelkomstat ( ) Karjalan puutavaranviejät uskovat, että puuntyöstöyritykset eivät voi olla tuottavia ja kilpailukykyisiä Karjalassa, koska puutavaran hinta on paljon korkeampi rajan pinnassa kuin Venäjän sisäosissa. Tästä johtuen karjalaiset puuntyöstöyritykset eivät ole kilpailukykyisiä Venäjän kansallisilla markkinoilla, eivätkä myöskään ulkomailla johtuen vanhentuneesta teknologiastaan ja laitteistostaan. Puuntyöstöteollisuus kokonaisuudessaan onkin ollut viitenä viime vuonna tappiollinen. Liiketoimintaympäristössä tarvitaan huomattavaa parannusta, jotta tälle teollisuudenalalle suuntautuisi investointeja, jotka johtaisivat sen uudistamiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantumiseen. Tällä hetkellä ainoastaan sellaiset jättiläiset kuin Stora-Enso ja IKEA pystyvät neuvottelemaan hyväksyttäviä liiketoiminnan ehtoja Karjalassa, mutta niiden tekemät investoinnit eivät riitä muuttamaan tilannetta radikaalisti. Karjalan taloudessa on muitakin raskaasti tappiollisia sektoreita kuin vientisektori, joilla tappiot eivät ole suoraan kytköksissä ulkomaankauppaan tai yrityksen sisäisiin asioihin. Nämä sektorit ovat konepaja- sekä asuinpalvelualat. Onegan Traktoritehtaan (OTP) ongelmat aiheuttavat merkittäviä tappioita konepajateollisuudelle. Tehdas valmistaa vanhentuneita traktoreita ja laitteistoa metsäalalle. OTP sijaitsee Petrozavodskissa, joka on tasavallan pääkaupunki, ja työllistää yli 2000 työntekijää. Tämä merkitsee sitä, että Karjalan hallituksella on intressi estää yrityksen konkurssi, sillä se voisi johtaa vakaviin poliittisiin seuraamuksiin. Vuosina hallitus on yrittänyt löytää strategisen investoijan OTP:lle, mutta ilman tulosta. Sillä välin hallitus tukee tehdasta erilaisilla taloudellisilla tuilla, kuten luvalla lykätä verojen maksua. Siitä huolimatta OTP pitää joko sulkea kokonaan tai organisoida täysin uudelleen. Asuinpalvelut ovat toinen tappiollinen ala, ja se on valtion hallussa. Tappioita tulee kahdesta syystä. Ensinnäkin, palvelumaksut ovat matalia eivätkä ne kata täysin palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kuluja. Teoriassa valtion pitäisi kattaa erotus, mutta käytännössä näin ei aina tapahdu. Toiseksi, kuluttajat eivät aina maksa edes näitä matalia maksuja täysin tai ajallaan, eikä laki oikeuta asuinpalveluyrityksiä vaatimaan hyvitystä velallisilta. Näistä olosuhteista johtuen asuinpalveluyritykset menevät usein konkurssiin ja uusia yrityksiä tulee niiden tilalle. Valtio on hiljattain aloittanut merkittävän uudistuksen, jonka tarkoituksena on yksityistää asuinpalvelut ja muuttaa asuinlaki sellaiseksi, että velalliset voisi häätää helpommin. Jos tämä uudistus tulee voimaan, tappiollisten yritysten määrän tällä sektorilla pitäisi pienentyä. 6