Sisällysluettelo Sivu

Transkriptio

1

2

3 Sisällysluettelo Sivu 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 Yleinen ja oman alueen taloudellisen kehitys 7 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 11 Kaupungin henkilöstö 12 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 13 Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 16 Varkauden talouden kehitys 16 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely 36 Asiaa koskeva sääntely 36 Tilikauden tuloksen käsittely 36 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 38 Kaupunginvaltuusto 39 Tarkastuslautakunta 41 Kaupunginhallitus 43 Konsernihallinto 45 Sosiaali- ja terveyslautakunta 68 Sivistyslautakunta 103 Tekninen lautakunta 134 Jätehuolto 156 Vesihuolto Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 163 Toteutuminen toimialoittain 164 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 177 Rahoitusosan toteutuminen 179 Investointien toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat 191 Tuloslaskelma (kaupunki ja liikelaitos) 192 Rahoituslaskelma 199 Tase 203 Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset 230 Liikelaitos Soisalon Työterveys 231 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Vesihuolto 239 Jätehuolto Luettelot ja selvitykset 252 Kooste tytäryhtiöistä 253 Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 269 Tunnuslukujen selitykset Allekirjoitukset ja merkinnät 274

4 VARKAUDEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2010 taloudellista tulosta, noin kahden miljoona euron ylijäämää, voidaan pitää olosuhteisiin nähden hyvänä. Kumulatiivinen alijäämä pieneni ja kaupungin lainamäärä asukasta kohden saatiin painumaan alle kahdentuhannen euron. Lähtökohdat vuoteen olivat vähintään epävarmat Stora Enson tilanteen takia. Yhtiön tekemät ratkaisut olivat luonnollisesti pettymys varkautelaisille. Tilanteesta johtuen kaupungin elinkeinotoimeen tehtiin vuonna 2010 merkittävä panostus keskittämällä niiden hoito Navitas Kehitys Oy:lle, jonka uusi toimitusjohtaja aloitti tehtävässään maaliskuussa. Viime vuosi meni pitkälti yhtiön saattamiseen täyteen toimintavalmiuteen. Yhtiöltä odotetaan tuloksia kuluvana vuonna kaupunginvaltuuston sille vahvistamien sitovien tavoitteiden saavuttamisen kautta. Talouden taantumasta toipuminen alkoi näkyä pikku hiljaa ennen kaikkea energia- ja metalliteollisuuden tuotteiden kysynnän kasvuna, mikä merkitsi tilausten lisääntymistä myös täällä Varkaudessa. Akkutehtaan tuotannon vähittäinen käynnistyminen loi osaltaan uskoa rakennemuutoksesta selviämiseen. Sammen ja järvikalan jatkojalostukseen tarkoitettujen tilojen rakentamisen aloittaminen merkitsi uutta avausta elintarviketuotannon alalla. Uusyritystoiminnan osalta kannattaa nostaa esille Wäläkky ry:n tuloksellinen työ. Yhdistyksen toimesta perustettiin Varkauden seudulle kaikkiaan 112 uutta yritystä, joista Varkauteen 68. Uusien työpaikkojen aikaan saamisen ja entisten säilyttämisen tärkeyttä ei voida korostaa liikaa. Niissä on onnistuttava, sillä muuten ei voida vaikuttaa tehokkaasti talouden kulmakiveen, verotulokertymään. Työpaikkoja tarvitaan myös väestön vähenemisen pysäyttämiseen, vaikka viime vuonna väkiluvun vähenemä olikin selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Toisaalta ei sovi unohtaa tuoda esille Varkauden monia hyviä puolia mielikuviin vaikuttamiseksi. Kaupungin oman toiminnan menot on saatu viime vuosina kutakuinkin hallintaan. Tosin viime vuonna eräät omatkin menot nousivat odottamattoman paljon. Lähivuosien kehitystä kuvaa toisaalta se, että vakituisen henkilöstön palkkamenot ovat laskeneet vuosina noin 10 %. Ostopalvelujen kasvusta suurin osa selittyy erikoissairaanhoidon menojen kasvulla, joiden syiden selvittämistä varten käynnistettiin oma hanke vuoden lopulla. Sairaanhoitopiirin kuntien yhteistyön tuloksena erikoissairaanhoidon menojen kasvu saatiin sovituksi pariksi prosentiksi. Omien menojen kasvupaineiden hillitsemiseksi päätettiin kuvata tärkeimmät palveluprosessit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Jatkossa tärkein menoja pitkällä tähtäimellä pienentävä tekijä on panostaminen ennaltaehkäisevään toimintaan lasten ja lapsiperheiden osalta.

5 2 Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnan osalta valmistuivat selvitykset yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi Varkauden, Pieksämäen, Joroisten ja Heinäveden kesken. Päätöksiä asiassa on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden elokuun loppuun menneessä. Kiitän omasta puolestani kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä hyvästä tuloksesta ja rakentavasta yhteistyöstä. Hannu Tsupari kaupunginjohtaja

6 Kaupungin hallinto Varkauden kaupunki toimi alkaen uuden organisaation mukaisesti. Nykyinen kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna Valtuuston kokoonpano on seuraava: Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2010: Risto Husu, valtuuston puheenjohtaja, KOK Kari Rajamäki, valtuuston 1. varapuheenjohtaja, SDP Kari Kärkkäinen, valtuuston 2. varapuheenjohtaja, KD Kaupunginvaltuuston kokoonpano 2010: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13) Hedman Pia Hentunen Mika Ilonen Mervi Kirjavainen Lasse Koikkalainen Raimo Koivula Juha Kokki Kauko Pulliainen Paula Rajamäki Kari Rantula Osmo Soininen Juha Suhonen Timo Tenhunen Anne Kristillisdemokraatit (11) (10) Kaunisto Keijo Kiljunen Marja Kivi Ismo Korpivaara Päivi 2) Kuronen Janne Kärkkäinen Juha Kärkkäinen Kari Lundberg Linda Olli Virve Siippainen Terhi Tuovinen Esa Kansallinen Kokoomus (9) Haapala Jyrki Hartikainen-Herranen Kaisa Husu Risto Jouppila Marja Laitinen Pertti Lamberg Martti Moisander Klaus Rothström Markko Selkomaa Minna Vasemmistoliitto (5) Häkkinen Ari Puumalainen Raija Pärnänen Kai Semi Matti Venäläinen Suvi Suomen Keskusta (4) Kärkkäinen Saija Manner Riikka / Koponen Olli 1) Nissilä Juha Ruuskanen Esko Perussuomalaiset (1) Keto Pekka Sitoutumattomat (0) (1) Korpivaara Päivi 2) 1) Kv Riikka Mannerin tilalle Olli Koponen 2) Kv Sitoutumattomien valtuustoryhmä Päivi Korpivaara

7 Kaupunginhallituksen jäsenet vuonna 2010: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Janne Kuronen (KD) 1. varapuheenjohtaja Mika Hentunen (SDP) 2. varapuheenjohtaja Jyrki Haapala (KOK) 4 Pia Hedman (SDP) Mervi Ilonen (SDP) Juha Soininen (SDP) Keijo Kaunisto (KD) Minna Selkomaa (KOK) Raija Puumalainen (VAS) Saija Kärkkäinen (KESK) Juha Nissilä (KESK) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Hannu Tsupari Lautakuntien ja jaostojen puheenjohtajisto v. 2010: Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Marja Kiljunen Varapuheenjohtaja Olavi Lumme Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Kaisa Hartikainen-Herranen Varapuheenjohtaja Päivi Korpivaara Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Ismo Kivi / Esa Tuovinen 1) Varapuheenjohtaja Pasi Leinamo Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Pertti Laitinen Varapuheenjohtaja Raimo Koikkalainen Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Saija Kärkkäinen Varapuheenjohtaja Pekka Kolari Teknisen lautakunnan lupajaosto Puheenjohtaja Mirja Immonen Varapuheenjohtaja Pauli Jumppainen Kv Ismo Kiven tilalle Esa Tuovinen

8 5 Varkauden kaupungin tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Kaupunginvaltuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta kunnan muiden toimielinten jäsenet ovat. Kuntalain mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Viranhaltijoiden kohdalla rajanveto on vaikeampaa, koska laissa ei tarkemmin määritellä, ketkä ovat toimielimen tehtäväalueen johtavia viranhaltijoita. Yleisesti tilivelvollisina viranhaltijoina on pidetty toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita ainakin silloin, kun he ovat suoraan toimielimen alaisia. Kuntalaki ei vaadi tilivelvollisten viranhaltijoiden määrittelemistä ennakolta. Tilivelvollisten ja muiden vastuullisten kannalta on kuitenkin selkeämpää, jos tilivelvolliset on määritelty ennakolta. Kaupunginvaltuuston päättämät tilivelvolliset ovat: - kaupunginhallituksen jäsenet - lautakuntien jäsenet - johtokuntien jäsenet - kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jaostojen jäsenet - toimikuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - toimialajohtajat - palvelualueiden päälliköt - kehitysjohtaja - hallintojohtaja - henkilöstöjohtaja - elinkeinojohtaja - talousjohtaja

9 Varkauden kaupungin organisaatiorakenne vuonna Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Liikelaitos Soisalon Työterveys Kaupunginhallitus Keskitetyt konsernipalvelut Talous, henkilöstö ja prosessit Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Kaupunginjohtaja Konsernihallinto Laki-, hallinto- ja tietohallintopalvelut Hallintojohtaja Sivistystoimiala/ Sivistysjohtaja Sisäinen tarkastus Sosiaali- ja terveystoimiala/ Sosiaali- ja terveysjohtaja Kaupunkikehitys Elinkeinojohtaja Tekninen toimiala/ Tekninen johtaja Konserniyhteisöt Yhtiöt KY:t Säätiöt Yhteistoiminta - Hallinto - Koti- ja laitoshoito - Vastaanottopalvelut - Psykososiaaliset palvelut - Hallinto - Perusopetus - Varhaiskasvatus - Kulttuuripalvelut - Liikuntapalvelut - Nuorisopalvelut - Soisalo - opisto - Hallinto - Maankäyttö - Tilapalvelu - Kunnallistekniikka - Rakennusvalvonta

10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Vuonna 2009 bruttokansantuote laski noin 8 %, joka oli suurin kansantaloutta kohdannut vuosimenetys 60 vuoteen. Vuoden 2010 bruttokansantuote sen sijaan kasvoi 3,1 prosenttia. Maailmantalous ja sen myötä myös Suomen vientikysyntä kääntyi vähitellen kasvuun vuoden 2010 puolivälissä. Kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Työllisyys on kehittynyt odotettua paremmin ja työllisyyden heikkeneminen pysähtyi vuonna Työttömyystilanteessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuodesta 2009 vuoteen Työttömyys aste vuonna 2010 oli keskimäärin 8,4 prosenttia, kun vuonna 2009 oli kesimäärin 8,2 prosenttia. Kuluttajahintojen vuosimuutos kiihtyi vuoden 2010 joulukuussa 2,9 prosenttiin. Inflaation kiihtyminen johtui lähinnä polttonesteiden kallistumisesta. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia. Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuonna 2010 valtionsektorilla ja pieneni hieman kuntasektorilla, minkä taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen kasvu. Julkisen talouden alijäämä oli vuonna ,5 prosenttia (v ,6 %) ja velka 48,4 prosenttia (v ,8 %) suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien taloustilanne on toteutunut ennakoitua paremmin vuonna Kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi n. 1,5 miljardia euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat n. 4 prosenttia. Toimintamenoista palkat olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Palvelujen ostot kasvoivat 9 prosenttia, tarvikkeet 2 prosenttia ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia, valtionosuudet kasvoivat n. 9 prosenttia ja verotulot 4 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Yli puolet kunnista nosti myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuonna Kuntien toimintakatteet heikkenevät 3,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintakatteen heikkenemisestä huolimatta vuosikate kasvoi 52 prosenttia. Suuren osan vuosikatteen kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu. Vuosikate asukasta kohden oli kunnissa 400 euroa (v euroa). Kuntien lainakanta kasvoi edelleen vuoden 2010 aikana. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa.

11 8 Varkauden väestö ja työllisyys Varkauden asukasluku oli tilanteessa Asukasluvun kokonaismuutos edelliseen vuoteen verrattuna oli Vuonna 2009 vastaava kokonaismuutos oli -247 henkilöä. Varkauden keskimääräinen työttömyysaste/kuukausi vuonna 2010 oli 16,5 % (vuonna ,3 %). Pohjois-Savon keskimääräinen työttömyysaste /kk oli vuonna ,8 % (vuonna ,4 %) ja koko maassa vuonna 2010 oli 10,0 % (vuonna ,8 %). Varkauden työttömyysaste joulukuun lopussa 2010 oli 16,6 % (v ,4 %), Varkauden seudulla 15,2 %, Pohjois-Savossa 12,4 ja koko maassa 10,3 %. Työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) oli joulukuussa 2010 Varkaudessa henkilöä, mikä on 222 henkilöä (11,5 %) vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2010 lopussa oli alle 25-vuotiaita työnhakijoita 215 henkilöä (v henkilöä) ja ylivuoden työttöminä olleita 443 henkilöä (v henkilöä). asukasluku Asukasluku Asukkaat Väestömäärän muutos % % 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2-1,4-1,

12 Työttömyysaste keskimäärin kuukaudessa Työttömyysaste -% keskimäärin /kk % Varkaus Pohjois-Savo Koko maa Varkauden työttömät työnhakijat keskimäärin kuukaudessa

13 10 Varkauden työpaikkakehitys Varkauden työpaikat toimialoittain

14 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti vuoden 2010 syksyllä keskitettiin yläkoulujen toiminta Päiviönsaaren ja Kuoppakankaan kouluille. Pienten koulujen toiminta laajentui Lehtoniemen ja Puurtilan kouluille. Joutenlahden päiväkodin toiminta lakkasi syksyllä Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä aloitti toimintansa (perustamispäätös kv ). Kaupunginhallitus ( ) asetti työryhmän selvittämään kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen mahdollista yhtiöittämistä esim. vuoden 2012 alusta. Kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa 2010 Savon Kuituverkko Oy:n osakassopimuksen. Kaupunginhallitus päätti marraskuussa 2010 merkitä Istekki Oy:n osakkeita. Varkauden työttömyysaste vuoden 2010 lopussa oli 16,6 % (v ,4 %). Työttömyysasteen arvioidaan nousevan kuluvan vuoden aikana mm. paperiteollisuuden työpaikkojen menetyksen vuoksi. Talouden tasapainottamisohjelma vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Toimintakate heikentyi vuoteen 2009 verrattuna 4,7 % (v ,7 %). Vuoden 2010 aikana toimialoille on myönnetty seuraavat lisämäärärahat: yleishallinto e, sosiaali- ja terveystoimi e, sivistystoimi e. Teknisen toimen määrärahoja on vähennetty vuonna e. Em. muutosten jälkeen tapahtuneet määrärahaylitykset, joita ei ole käsitelty kaupunginvaltuustossa ovat sosiaali- ja terveystoimessa e ja sivistystoimessa e. Kunnallisveroprosentti on korotettu vuoden 2010 alusta 19 prosentista 20 prosenttiin. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 4,8 % (3,310 milj. e). Kasvu johtuu lähinnä tuloveroprosentin korotuksesta. Kaupungin lainakanta 43,453 milj. e väheni vuonna ,975 milj. euroa. Asukasta kohti lainaa oli 1908 e. Konsernin lainakanta 145,858 milj. e pysyi lähes samana kuin vuonna 2009 (vähennys 0,004 milj. e). Asukasta kohti konsernilla oli lainaa e. Kaupungin myöntämät takaukset 54,250 milj. e lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,503 milj. e. Rahoituskustannusten minimoinniksi tytäryhteisöjen lainojen vakuutena on käytetty kaupungin takauksia.

15 Kaupungin henkilöstö Koko henkilöstömäärä (sis. myös liikelaitoksen) oli vuoden 2010 lopussa (v ). Kokonaishenkilöstön määrä väheni kaupungin osalta 28 henkilöllä ja kasvoi liikelaitoksen osalta kolmella henkilöllä. Henkilökunnan määrä ilman työllistettyjä ja oppisopimusopiskelijoita oli (v ). Vakituisen henkilöstön määrä vuoden 2010 lopussa oli (kaupunki 1247 ja liikelaitos 44). Vähenemä edelliseen vuoteen verrattuna oli 25. Määräaikaista henkilöstöä oli 237 (v ). Henkilöstökulut sivukuluineen (ml. liikelaitos) olivat v yhteensä 64,277 milj. euroa, mikä on 0,911 milj. euroa (1,4 %) enemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään tarkemmin erikseen laadittavassa henkilöstökertomuksessa. Kokonaishenkilöstömäärä toimialoittain Henkilökunta ilman työllistettyjä ja oppisopimusopiskelijoita

16 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Riskit Metsäteollisuuden rakennemuutos ja Stora Enson Varkauden tehtaiden tuotannon supistaminen on vähentänyt merkittävästi työpaikkoja. Tämä näkyy korkeana työttömyytenä ja vaikuttaa kaupungin verotulopohjaan ansioverotulojen ehtyessä. Uusien nettotyöpaikkojen aikaansaaminen onkin lähivuosien suuri haaste, missä Navitas Kehitys Oy:llä on ratkaiseva rooli Ympäristötekijät Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöasioista. Ympäristötuotolla tarkoitetaan toiminnasta saatua tuloa, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun esim. jätehuolto- ja jätevesimaksut, ympäristön pilaajilta perityt korvaukset kunnan suorittamista tai teettämistä kunnostustöistä. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennalta ehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristösuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristö investoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Vuonna 2010 toteutetut ympäristöinvestoinneista merkittävin oli jätehuollon uuden yhdyskuntajätteen kaatopaikan valmistuminen, yhteensä euroa, josta kaupungin osuus euroa. Toimialojen toimintatuottoihin ja menoihin sisältyvistä ympäristöasioista ei ole koottu erillistä ympäristötilinpitoa. 2. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä toimintaa. Säännölliseen valvontaan kuuluvat mm. johdolle laadittavat raportit, toiminnan ja toimintapoikkeamien seuranta, talousarvion toteutumisen seuranta, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamisen valvonta, hyväksymis- ja valtuutusjärjestelmät. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla toimialoillaan sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäisen valvonnan kohdealueita, joihin on otettu kantaa kaupunginhallituksen selonteossa:

17 14 - säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus - riskienhallinnan järjestäminen - omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta - sopimustoiminta - arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seurauksena olisi ollut merkittävä kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole kaupunginhallituksella tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden ja toiminnan tuloksellisuus on raportoitu / arvioitu toimintakertomuksessa (tavoitteiden toteutuminen). Varojen käytön valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan järjestäminen, toteutus ja seuranta ovat kunkin toimialan vastuulla. Riskienhallintaryhmä on arvioinut omaisuus- ja vastuuriskejä. Vakuutusmeklarin asiantuntemusta on käytetty vakuutusten kilpailutuksessa ja päätöksenteossa (kh ). Kaupungin lainasalkun analysoinnin on suorittanut ulkopuolinen rahalaitoksista riippumaton asiantuntija. Lainamäärästä noin 50 % on korkosuojattu. Kaupungin takausvastuut ovat tilanteessa 54,250 milj. e ( ,748 milj. e). Takauksista 53,054 milj. e kohdistuu tytäryhteisöjen lainoihin. Vastavakuutta takauksiin ei ole vaadittu. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin tilastrategia päivitetään vuoden 2011 aikana. Strategiassa selvitetään mm. rakennusten kunto ja ns. korjausvelan määrä. Kertapoistona on käsitelty kolme rakennusta, joilla ei ole enää käyttötarkoitusta kaupungin toiminnassa (Laivalinnankatu 11, Joutenlahden päiväkoti ja leirintäalueen vastaanotto/kahviorakennus arvo yht ) Sopimustoiminta Palvelujen osto on lisääntynyt, jolloin sopimusten valmisteluun ja valvontaan on syytä kiinnittää parempaa huomiota. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa avustaa valvontavelvollisuuden täyttämisessä sisäinen tarkastaja (tarkastussihteeri). Tarkastussihteerin työpanoksesta 50 % kohdistuu sisäiseen tarkastamiseen. Vuonna 2010 sisäisen tarkastuksen työpanoksesta merkittävä osa kohdistui erillisiin selvityksiin. Erillisiä selvityksiä tehtiin määräaikaisista työsuhteista, ostopalvelujen kustannusten kehityksestä, sisäisistä vuokrista ja kunnallistekniikan ulkoistamisesta.

18 15 Sisäisen tarkastuksen työpanosta kohdennettiin myös toiminnan kehittämisen tueksi tehtyihin erilaisiin selvityksiin ja laskelmiin. Ulkoisen tarkastuksen erityiskohdealueena ovat olleet mm.: - investointien tarkastus/käpykankaan palvelukeskuksen korjaus- ja muutostyöt - koulutoimen kehittämishankkeet - arvonlisäverotarkastus - valtionosuusasiat. Sisäisen valvonnan kehittämistarpeita Sisäinen valvonta on järjestetty tarkoituksenmukaisesti. Sisäisen valvonnan mukaan lukien riskienhallinnan tulee jatkossa olla määritelty olennaiseksi osaksi johtamisjärjestelmää ja toimintaprosesseja. Tällöin riskit, vahvuudet ja mahdollisuudet tulee kytketyiksi tavoitteisiin ja niiden saavuttamista kuvaaviin mittareihin, kehittyneisiin toimintatapoihin sekä niiden systemaattisiin arviointeihin ja raportointiin.

19 16 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Varkauden talouden kehitys Vuoden 2010 tilikauden ylijäämä oli 1,903 milj. euroa. Kumulatiivinen alijäämä väheni ja se oli vuoden lopussa 9,447 milj. euroa. Kaupungin oma lainakanta väheni 1,975 milj. euroa ja lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 43,453 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohden oli euroa (kunnat keskimäärin vuonna 2010 arvio euroa/asukas). Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,867 milj. euroa (6,2 %). Toimintakulut kasvoivat 6,486 milj. euroa (5,1 %). Tilikauden toimintakate oli 101,670 milj. euroa ja se heikentyi edelliseen vuoteen verrattuna 4,558 milj. euroa (4,7 %). Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan toimintakatteiden arvioidaan heikentyvän vuonna ,8 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,310 milj. euroa (4,8 %). Valtionosuudet kasvoivat 3,864 milj. euroa (11,5 %). Tilikauden rahoitustuotot vähentyivät 0,494 milj. euroa (31,1 %) ja rahoituskulut pienentyivät 1,415 milj. euroa (59,4 %) Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2010 tilikauden tulos oli ylijäämäinen 1,887 milj. euroa. Varausten muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,903 milj. euroa. Tuloslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitoksen ulkoisista tuotoista ja kuluista. Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde oli 24,1 %. Vuosikate prosenttia poistoista Vuosikatteen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana on, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kaupungin keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet Kaupungin vuoden 2010 tilinpäätöksessä vuosikate/poistot- % oli 133 % (v ,9 %). Vuosikate euroa/asukas vuonna 2010 oli 344 euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 187 euroa.

20 17 VARKAUDEN KAUPUNKI JA LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (ulkoinen, 1000 e) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot 24 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys (-) Rahastojen lisäys (-) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 24,1 23,7 Vuosikate/poistot, % ,9 Vuosikate, asukasta kohti ,6 Asukasmäärä

21 18 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, yht muutos -% 2,4-8,2 0,0 3,5 5,8 3,7 6,6-4,2 4,8 Kunnallisvero muutos -% 7,8-3,9 1,5 4,5 6,2 3,2 6,3-2,6 4,6 Yhteisövero muutos -% -21,2-36,5-13,7-11,0 4,2 7,9-6,2-33,6 7,7 Kiinteistövero muutos -% -1,6 3,1 0,2 12,1-1,6 6,9 39,1 4,9 6,9 Koiravero Tuloveroprosentti 18,25 18,25 18,25 18,25 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 Valtionosuudet muutos -% 8,7 6,0-9,8 12,5 12,4 2,8 15,7 4,3 11,5 -valt.os. sis. verotulontasaus ja harkinnanvar. avustus ja yhdistymisavustus Verorahoitus (verot ja vos.) muutos -% 4,0-4,5-2,8 5,9 7,7 3,4 9,2-1,6 7,0 *) valtionosuusjärjestelmän uudistus Verotulojen kehitys Verotulot (1000 e) TP 2002TP 2003TP 2004TP 2005TP 2006TP 2007TP 2008TP 2009TP 2010 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero

22 19 Vuoden 2010 tuotot (1000 e) Vuoden 2010 tuotot Rahoitustuotot % Valtionosuudet % Toimintatuotot % Verotulot % Vuoden 2010 toimintatuotot Muut toimintatuotot; ; 0 Valmistus omankäyttöön; 721; 0 Tuet ja avustukset; 2 695; 0 Maksutuotot; 8 000; 16 % Soisalon Työterveys toim.tuotot; 3 153; 0 Myyntituotot; ; 51 %

23 20 Vuoden 2010 toimintakulut ja toimintakate (1000 e) Rahoituskulut % Vuoden 2010 kulut Poistot % Avustukset % Muut toimintakulut % Satunnaiset kulut 53 0 % Aineet, tarv. ja tavarat % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuoden 2010 Toimintakate toimialoittain 100 e Soisalon Työterveys 38, 0 % Muu yleishallinto, 211, 0 % Kaupunginhall , 1 % Tekninen toimi, , 14 % Konsernihallinto, , 10 % Sivistystoimi, , 23 % Sosiaali- ja terveystoimi, , 52 %

24 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen rahavirta eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden rahavirran yhteismäärä osoittaa rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitoksen varsinaisen toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen 1,4 milj. e. Rahoituksen rahavirta oli negatiivinen 1,3 milj. e ja rahavarojen vähennys näin ollen 0,1 milj. e. Investointien tulorahoitus tunnusluku ilmoittaa, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna ,6 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 88,5 %. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Vuonna 2010 tunnusluku oli 50,1 %, kun se aikaisemmin oli 35,1 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1:n, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Hyvänä lainanhoitokykyä voidaan pitää silloin, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kaupungin lainanhoitokate vuonna 2010 oli 1 ja vuotta aiemmin 0,7. Makuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Kaupungin vuoden 2010 lopun kassavaroilla olisi voitu kattaa 13 päivän kassasta maksut.