Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2012 vp Poliisin toimintavalmiusaikojen erot Eduskunnan puhemiehelle Poliisitoiminta keskittyy enenevässä määrin pääpoliisiasemien ympäristöön ja hälytystehtävien ripeään hoitamiseen tällä alueella. Ydintaajamissa tapahtuu valtaosa hälytyksistä, ja toimintavalmiusaika on siellä lyhyt. Poliisilaitosten keskimääräiset toimintavalmiusajat eivät kerro kuitenkaan mitään haja-asutusalueiden toimintavalmiusajoista. Keskiarvo muodostuu valtaosasta hälytyksiä, ja harvemmat pitkätkään, jopa tunnin tai kahden toimintavalmiusajat, eivät syrjäseuduilla siksi näy keskiarvoissa. Eduskunta on peräänkuuluttanut palveluiden saatavuutta asuinpaikkaan katsomatta. Totuus poliisin toimintavalmiudesta ei nyt vain välity päättäjille. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä on asetettu 10 minuuttiin ja A- ja B-luokan tehtävissä 16,9 minuuttiin. Kunnittaisesta tilastoinnista kuitenkin paljastuu merkittävät erot todellisessa toimintavalmiudessa. Esimerkiksi vuonna 2011 A- luokan tehtävissä pisimmät toimintavalmiusajat ovat Hailuodossa, 83,8 minuuttia ja Enontekiössä, 75,3 minuuttia. Toteutuneissa hälytysajoissa on tietysti vielä kunnan sisällä suuria eroja, joten pisimmät ajat lähentelevät helposti kahta tuntia. Suurimmissa kaupungeissa tai kaupunkikeskuksissa toimintavalmiusajat ovat ihanteellisia, 5 6 minuuttia keskimäärin. Näissä tapahtuu myös valtaosa hälytyksistä. Nämä tasaavat merkittävästi siten valtakunnallista keskiarvoa. Suuri osa Suomen kunnista sijoittuu toimintavalmiudessaan reilusti tämän keskiarvon yläpuolelle, ja mukana on useita puolen tunnin ja tätä pidempiä valmiusaikoja. Poliisihallituksen olisi annettava päättäjille jatkossa kuntakohtaisia tietoja poliisin palveluiden kehittymisestä. Vain tällä tavalla kaikkien haja-asutusalueellakin asuvien kansalaisten kokema todellisuus välittyisi päättäjälle. Tätä kautta olisi mahdollista varmistaa eduskunnan tahtotila siitä, että poliisipalveluiden tasapuolinen saatavuus asuinpakkaan katsomatta toteutuu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poliisin toimintavalmiusajat A-luokan ja A- ja B-luokan tehtävissä ovat tasapuolisia asuinpaikkaan katsomatta ja jotta Poliisihallituksen päättäjille välittämä tieto kertoo todellisesta nykytilanteesta myös haja-asutusalueilla eikä vain valtakunnan keskiarvoa? Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2012 Pertti Hemmilä /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 801/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poliisin toimintavalmiusajat A-luokan ja A- ja B-luokan tehtävissä ovat tasapuolisia asuinpaikkaan katsomatta ja jotta Poliisihallituksen päättäjille välittämä tieto kertoo todellisesta nykytilanteesta myös haja-asutusalueilla eikä vain valtakunnan keskiarvoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Toimintavalmiusajan keskiarvo on tunnusluku, joka kuvaa koko alueen, myös syrjäseuduilla tapahtuneiden tehtävien keskimääräistä toimintavalmiusaikaa. Käytetty aluerajaus riippuu käyttötarkoituksesta koko poliisitoimintaa käsittelevissä asiakirjoissa käytetään yleensä koko maata koskevaa lukua, poliisin tulosohjauksessa tarkastellaan poliisilaitoskohtaisia lukuja ja poliisilaitoksen toimintaa suunniteltaessa ja arvioitaessa kuntakohtaisia lukuja. Aluehallintovirastojen suorittamassa peruspalvelujen arvioinnissa ovat yhtenä arviointikohteena olleet poliisin palvelut. Arviointeja on tehty 2000-luvulla kysynnän ja tarjonnan sekä saatavuuden näkökulmista. Yhtenä arvioitavana kohtana on ollut nopean avun saanti. Arviointiraporteissa avataan myös haja-asutusalueisiin liittyvää palvelutuotannon haasteellisuutta. Vuoden 2011 alueellisissa peruspalvelujen arvioinneissa on arvioitu poliisin toimintavalmiusaikoja Lapissa kunnittain ja muilla alueilla poliisilaitostasolla. Poliisi käyttää poliittisesti määriteltyä resurssitasoaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti. Hälytyspartioiden sijoittelu perustuu analysoituun tietoon ja partioiden toiminta-alueille sijoittaminen pyritään suunnittelemaan siten, että ne olisivat mahdollisimman lähellä tulevia tehtäväalueita. Mahdollisimman kattavalla näkyvällä valvonnalla pyritään ennalta ehkäisemään häiriöitä. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla Rajavartiolaitos toiminta-alueellaan toimii poliisin apuna hälytystehtävien hoitamisessa. Kokonaisuutena arvioiden poliisin toimintavalmiusaika on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Poliisin toimintavalmiusaika A -kiireellisyysluokan tehtävissä vuonna 2010 oli 10,5 minuuttia ja 10,1 minuuttia vuonna Toimintavalmiusaika B -kiireellisyysluokan tehtävissä vuonna 2010 oli 18,5 minuuttia ja 18,0 minuuttia vuonna Kuluvana vuonna toimintavalmiusaika A -luokan tehtävissä on ollut tammisyyskuun välillä 9,2 minuuttia ja B -luokan tehtävissä 17,9 minuuttia. Kyseisissä luvuissa ei ole hätäkeskuksissa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa. Toimintavalmiusajat vaihtelevat myös suurten kaupunkien välillä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin alueen toimintavalmiusaika AB -luokan tehtävissä oli vuonna 2011 hieman heikompi kuin koko maan keskiarvo. Toimintavalmiusajoista saa tietoa aluehallintovirastojen peruspalvelujen arvioinneista sekä toimintakertomuksista. Näiden lisäksi poliisi tuottaa ja tarjoaa tietoja toiminnastaan erikseen sitä kysyttäessä. Poliisin hallintorakenneuudistuksen (PORA III) tarkoitus on pitää hälytystehtäviä suorittavien poliisimiesten määrä vähintään samalla tasolla kuin nykyään ja näin turvata poliisin toimintakyky ja palvelujen saatavuus koko maan alueella. 2

3 Ministerin vastaus KK 801/2012 vp Pertti Hemmilä /kok Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2012 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 801/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Vad ämnar regeringen göra för att tiderna för polisens aktionsberedskap vid uppdrag av klass A samt klass A och B ska bli rättvisa oavsett boningsorten och för att den information som Polisstyrelsen förmedlar till beslutsfattarna ska beskriva det faktiska nuläget även i glesbygderna och inte bara som ett medeltal för hela riket? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Medeltalet för aktionsberedskapstiden är ett nyckeltal som beskriver tiden som i genomsnitt har behövts för aktionsberedskap vid uppdrag som utförts i ett helt område, även i glesbygderna. Den avgränsning av områdena som har tilllämpats beror på användningssyftet - dokument som behandlar hela polisverksamheten bygger i regel på uppgifter för hela landet, i polisens resultatstyrning analyseras uppgifterna för respektive polisinrättning och vid planeringen och utvärderingen av en polisinrättnings verksamhet uppgifterna kommunvis. Vid den utvärdering av tillgången till basservice som regionförvaltningsverken utför har polisservicen varit ett utvärderingsobjekt. Utvärderingar har utförts under 2000-talet med fokus på efterfrågan och utbud samt tillgänglighet. En av de punkter som utvärderingen har granskat var servicenivån för snabb undsättning. Utvärderingsrapporterna lyfter även upp problematiken med serviceproduktionen i glesbygderna. I 2011 års utvärdering av den regionala basservicen har polisens aktionsberedskapstider i Lappland granskats kommunvis och i övriga regioner på polisinrättningens nivå. Polisen har en politiskt fastställd resursnivå som utnyttjas så effektivt och produktivt som möjligt. Placeringen av larmpatruller bygger på en analys av fakta och planeringen av var patrullerna placeras i verksamhetsområdena har varit inriktad på att de ska befinna sig så nära som möjligt till områdena för framtida uppdrag. Avsikten är att förebygga störningar med hjälp av en övervakning som är så allsidig och synlig som möjlig. I glest bebodda trakter får polisen dessutom hjälp av Gränsbevakningsväsendet som kan ta hand om utryckningar inom sitt verksamhetsområde. Utifrån en övergripande bedömning har tiden för polisens aktionsberedskap utvecklats positivt under de senaste åren. Tiden för polisens aktionsberedskap vid brådskande uppdrag av klass A var 10,5 minuter 2010 och 10,1 minuter År 2010 var tiden för aktionsberedskap vid brådskande uppdrag av klass B 18,5 minuter och 18,0 minuter Innevarande år under perioden januari- september har tiden för aktionsberedskap vid uppdrag av klass A varit 9,2 minuter och vid uppdrag av klass B 17,9 minuter. De nämnda siffrorna innefattar inte den tid som nödcentralerna behöver för att behandla uppdraget. Tiderna för aktionsberedskap varierar också mellan de stora städerna. Som exempel kan nämnas att 2011 var Helsingfors stads aktionsberedskap vid uppdrag av klass AB en aning sämre än medeltalet för hela landet. Uppgifter om tiderna för aktionsberedskap framgår av regionförvaltningsverkens utvärderingar av basservicen samt av verksamhetsberättelserna. Utöver dessa produce- 4

5 Ministerns svar KK 801/2012 vp Pertti Hemmilä /kok rar och tillhandahåller polisen ytterligare på begäran separat information om sin verksamhet. Syftet med omstruktureringen av polisförvaltningen (PORA III) är att bibehålla antalet poliser som utför utryckningar åtminstone på samma nivå som för närvarande samt på detta sätt säkerställa polisens funktionsduglighet och tillgången till service i hela landet. Helsingfors den 14 november 2012 Inrikesminister Päivi Räsänen 5