Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1395/2010 vp Poliisin kenttätyön voimavarojen lisääminen Pellossa Eduskunnan puhemiehelle Peräpohjolan poliisilaitos muodostuu yhdestätoista Länsi-Lapin kunnan alueesta: Enontekiö, Muonio, Kittilä, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Kemi ja Simo. Peräpohjolan poliisilaitoksen pääasema on Torniossa. Muut poliisiasemat sijaitsevat Kemissä, Ylitorniolla, Muoniossa ja Kittilässä. Poliisin palvelupisteet ovat Pellossa, Kolarissa ja Enontekiöllä. Poliisin Pellon palvelupisteen vahvuus on ollut neljä poliisia ja kaksi toimistotyöntekijää. Sittemmin lähinnä eläköitymisen vuoksi Pellon palvelupisteen poliisien määrä on romahtanut, eikä Peräpohjolan poliisilaitoksella ole tätä nykyä yhtään täytettyä poliisinvirkaa Pellossa. Pello on siis täysin poliisityhjiössä. Erityisesti kuluvan talven aikana Pellon kunnan johto ja luottamushenkilöt ovat saaneet kuntalaisilta runsaasti palautetta huonontuneesta tilanteesta. Poliisin ei koeta enää olevan läsnä eikä osa paikkakunnan yhteistyöverkostoa. Peräpohjolan poliisilaitos on joutunut tekemään päätöksiä palveluiden karsimisesta niukkenevien määrärahojen puitteissa poliisien tehtävämääriin perustuen. Määrärahojen puutteesta ovat joutuneet nyt kärsimään Pello ja pellolaiset. Poliisihallinnon uudistuksen valtiksi ajateltiin operatiiviseen työhön osallistuvien poliisien määrän kasvua. Pellon esimerkki osoittaa, että näin ei ole tapahtunut, vaan kehityssuuntaus on ollut uudistuksen jälkeen ainakin maan reunaalueiden pienissä kunnissa jopa päinvastainen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että poliisihallinnon uudistuksessa luvattu voimavarojen lisääminen poliisin kenttätyöhön toteutuu myös pitkien etäisyyksien kunnissa maan reuna-alueilla eikä päinvastoin, kuten nyt on käynyt esimerkiksi Pellossa? Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2011 Janne Seurujärvi /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janne Seurujärven /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1395/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että poliisihallinnon uudistuksessa luvattu voimavarojen lisääminen poliisin kenttätyöhön toteutuu myös pitkien etäisyyksien kunnissa maan reuna-alueilla eikä päinvastoin, kuten nyt on käynyt esimerkiksi Pellossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Poliisin hallintorakenteen uudistuksen I vaiheessa, joka tuli voimaan poliisipiirien määrää vähennettiin merkittävästi. Uudistuksen tavoitteena on hallintoa keskittämällä siirtää vapautuvia resursseja poliisin perustehtäviin ja näin turvata poliisin peruspalvelujen saatavuus koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Hallintorakennemuutoksella ei ole voitu toteuttaa nopeita resurssien siirtoja hallinnosta peruspalveluihin. Tämä johtuu etenkin valtiotyöantajan noudattamasta joustavasta henkilöstöpolitiikasta, joka ilmenee virkamiesten muutosturvana organisaatiouudistuksissa. Valtion tuottavuusohjelman samanaikainen toteuttaminen on osaltaan hidastanut hallintorakenneuudistuksen tavoitteiden saavuttamista, koska jokaisen avautuvan viran kohdalla on tehtävä harkinta viran mahdollisesta lakkauttamisesta tuottavuusohjelman velvoitteiden täyttämiseksi. Peräpohjolan poliisilaitoksen ja Poliisihallituksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2010 poliisilaitoksen poliisihenkilöstön henkilötyövuosimääräksi sovittiin 129 ja vuoden 2011 tulossopimuksessa 130. Peräpohjolan poliisilaitoksen koko henkilöstön henkilötyövuosimäärä on 169. Tavoitteena ollutta 130 poliisihenkilötyövuotta ei ole saavutettu osittain taloudellisista syistä ja osittain sen vuoksi, että muun henkilöstön suhteellinen määrä on toistaiseksi hieman suunniteltua suurempi. Näistä syistä poliisimiesten henkilötyövuosimäärä on 123. Peräpohjolan poliisilaitoksen koko organisaatio, ohjesääntö, toimenkuvat, työjärjestys ja tehtäväluettelot on uudistettu 2010 aikana tavoitteena saada käytössä olevilla resursseilla paras mahdollinen tulos aikaan. Lisäksi poliisilaitoksen päivittäistä toimintaa johdetaan, seurataan ja kehitetään tietojohtoisen poliisitoiminnan periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa asiakasnäkökulmasta katsottuna mm. poliisin hälytyspalvelujen suuntaamista kysyntää vastaavasti koko poliisilaitoksen toiminta-alueella. Ennen hallintorakenneuudistusta Pellon kunta kuului Tornionlaakson kihlakunnan poliisilaitokseen yhdessä Ylitornion ja Kolarin kunnan kanssa. Ennen uudistustakaan Pellon valvonta- ja hälytystoimintaa ei ole voitu ympärivuorokautisesti hoitaa Pellon poliisiasemalta. Poliisi tuli hälytystehtävälle Pelloon yleisimmin joko Ylitorniolta tai Kolarista. Myös Liikkuvan poliisin partiot ovat suorittaneet hälytystehtäviä. Tilastojen mukaan Pellon rikoslakirikosten määrät ja poliisitehtävät ovat edellisten kolmen vuoden aikana vähentyneet huomattavasti. Syyksi on arvioitu kunnan väestön ikääntymistä ja toisaalta poismuuttoa. Peräpohjolan poliisilaitoksen toiminnalliset painopisteet ovat Kemi Torniossa sekä tunturialueella Kittilässä, jonne vapautuvia virkoja on voitu sijoittaa. Poliisilaitoksen strategiaksi on valittu näiden kahden vahvistaminen, jotta suuremman henkilöstömäärän turvin pystyt- 2

3 Ministerin vastaus KK 1395/2010 vp Janne Seurujärvi /kesk täisiin paremmin vastamaan koko harvaan asutun alueen poliisipalveluista kustannustehokkaasti. Poliisilaitos on resurssien uudelleen kohdentamisen yhteydessä seurannut Pellon ja olosuhteiltaan sitä vastaavien kuntien toimintavalmiusaikojen ja tutkinta-aikojen kehitystä. Tilastojen mukaan oleellista muutosta huonompaan ei Pellossa ole tapahtunut. Sisäasiainministeriön tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Poliisihallituksen tehtävänä on sisäasiainministeriön ohjauksen mukaisesti vastata muun muassa poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa sekä jakaa henkilöstöresurssit sen mukaisesti. Poliisilaitosten sisällä tapahtuvan resurssijaon hoitavat poliisilaitokset itsenäisesti kuitenkin noudattaen Poliisihallituksen tuloskeskusteluissa sovittuja linjauksia. Sisäasiainministeriö tulee huolehtimaan yhteistyössä alaisen hallinnon ja eri sidosryhmätahojen kanssa siitä, että kansalaisten palvelujen tasapuolinen saatavuus ja laatu saavutetaan. Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2011 Sisäasiainministeri Anne Holmlund 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1395/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Janne Seurujärvi /cent: Vad ämnar regeringen göra för att den ökning av resurserna för polisernas arbete på fältet som utlovades i samband med omorganiseringen av polisförvaltningen ska bli verklighet också i landets randkommuner, där avstånden är stora, och inte tvärtom, som t.ex. i Pello? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I den första fas av omorganiseringen av polisens förvaltningsstruktur som trädde i kraft den 1 januari 2009 minskades antalet polisdistrikt avsevärt. Syftet med omorganiseringen var att genom en koncentrering av förvaltningen frigöra resurser för polisens basuppgifter, och på så sätt trygga tillgången på polisens basservice i hela landet, oberoende av boningsort. Genom omorganiseringen av förvaltningsstrukturen har man inte kunnat genomföra snabba resursöverföringar från förvaltningen till basservicen. Orsaken är framför allt statsarbetsgivarens flexibla personalpolitik, som tar sig uttryck i omställningsskydd för tjänstemännen vid organisationsreformer. Det samtidiga genomförandet av statens produktivitetsprogram har också gjort att målen för omorganiseringen av förvaltningsstrukturen nås långsammare, eftersom man för varje tjänst som blir ledig måste bedöma om tjänsten eventuellt ska dras in för att åläggandena i produktivitetsprogrammet ska uppfyllas. I det resultatavtal som polisinrättningen i Nordbotten och Polisstyrelsen ingick för 2010 kom man överens om att antalet årsverken för polispersonalen vid polisinrättningen skulle vara 129. I avtalet för 2011 var antalet 130. Antalet årsverken för hela personalen vid polisinrättningen i Nordbotten är 169. Målet 130 polisårsverken har inte nåtts, dels av ekonomiska orsaker, dels eftersom antalet övrig personal proportionellt sett fortfarande är något större än planerat. Därför är antalet polisårsverken 123. Hela organisationen, reglementet, uppgiftsbeskrivningarna, arbetsordningen och uppgiftsförteckningarna har under 2010 förnyats med målet att uppnå bästa möjliga resultat med de resurser som finns. Polisinrättningens dagliga verksamhet leds, uppföljs och utvecklas dessutom i enlighet med principerna för informationsledd polisverksamhet, vilket ur klientens synvinkel innebär bl.a. att polisens larmservice styrs av efterfrågan på hela polisinrättningens område. Före omorganiseringen av förvaltningsstrukturen hörde Pello kommun tillsammans med Övertorneå och Kolari till polisinrättningen i Tornedalens härad. Inte heller före omorganiseringen kunde övervaknings- och larmverksamheten i Pello skötas dygnet runt på polisstationen i Pello. I larmuppdrag kom polisen oftast till Pello antingen från Övertorneå eller från Kolari. Också Rörliga polisens patruller har utfört larmuppdrag. Enligt statistiken har antalet strafflagsbrott och polisuppdrag i Pello minskat avsevärt under de tre senaste åren. Orsaken har bedömts vara den åldrande befolkningen i kommunen och utflyttningen. Fokusområden för verksamheten vid polisinrättningen i Nordbotten är Kemi Torneå och i fjällområdet Kittilä. Tjänster som blivit lediga har kunnat placeras i dessa områden. Polisinrättningens strategi är att stärka dessa två fokusområden för att man med hjälp av en större 4

5 Ministerns svar KK 1395/2010 vp Janne Seurujärvi /kesk personalstyrka bättre ska kunna sköta polisservicen i hela det glesbefolkade området på ett kostnadseffektivt sätt. I samband med omfördelningen av resurserna har polisinrättningen följt hur utryckningstiderna och utredningstiderna har utvecklats i Pello och andra till sina förhållanden liknande kommuner. Enligt statistiken har ingen väsentlig förändring till det sämre skett i Pello. Inrikesministeriets mål är att Finland ska vara Europas tryggaste land. Polisstyrelsens uppgift är att i enlighet med inrikesministeriets anvisningar svara för bl.a. att polisens service för allmänheten finns att tillgå och har samma kvalitet i landets olika delar, samt att fördela personalresurserna därefter. Resursfördelningen inom polisinrättningarna sköts av polisinrättningarna själva, dock med iakttagande av de riktlinjer som avtalats i resultatdiskussionerna med Polisstyrelsen. Inrikesministeriet kommer i samarbete med den underställda förvaltningen och olika intressentgrupper att se till att en jämlik tillgång och kvalitet på service för medborgarna uppnås. Helsingfors den 1 april 2011 Inrikesminister Anne Holmlund 5