Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 468/2011 vp Pelastustoimen toimintavalmiusaika Eduskunnan puhemiehelle Laadukas pelastustoiminta on kansalaisten turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää. Tulipalon tai muun pelastustoimia vaativan onnettomuuden sattuessa kansalaisilla on perusteltu oikeus luottaa avun riittävän nopeaan saapumiseen. Pelastustoiminnan onnistumisen kannalta olennaista on ajankäytön lisäksi pelastushenkilökunnan ammattitaito sekä pelastustoiminnan sujuva ja koordinoitu järjestäminen ja johtaminen. Pelastustoiminnan keskeinen ohjeistus, Toimintavalmiusohje, määrittää hätäilmoituksen vastaanottamisesta paikalle siirtymiseen ja tilanteen selvittämiseen käytetyn ajan. Pelastustoimet on määritelty riskiluokittain asteikolla I IV, jolla riskiluokan I pelastustehtävä on vaativin. Sisäasiainministeriössä valmisteilla olevan uuden pelastustoimen toimintavalmiusohjeen muutokset vaikuttavat pelastustoimen sujuvuuteen. Uuden ohjeen mukaisesti toimintavalmiusaika olisi tulevaisuudessa I riskiluokan osalta 13 minuuttia aikaisemman ohjeen kuuden minuutin sijaan. Uuden ohjeen mukaisesti pelastushenkilöstö koostuisi tapauskohtaisesti eri yksiköistä kootuista henkilöistä. Pelastustoiminnan sujuvuuden ja tehokkaan johtamisen kannalta pelastustoimea kulloinkin johtavalla tulisi olla tieto kohteeseen saapuvan pelastushenkilöstön taitotasosta sekä lukumäärästä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä riittävän nopean toimintavalmiuden varmistamiseksi sekä pelastustoimen sujuvan toiminnan järjestämiseksi ja turvaamiseksi, jotta kansalaisten avun saaminen ei heikenny? Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2012 Raija Vahasalo /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 468/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä riittävän nopean toimintavalmiuden varmistamiseksi sekä pelastustoimen sujuvan toiminnan järjestämiseksi ja turvaamiseksi, jotta kansalaisten avun saaminen ei heikenny? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sisäasiainministeriön asettama laajapohjainen työryhmä on tehnyt ehdotuksen pelastustoimen toimintavalmiusohjeeksi. Sisäasiainministeriön asettamassa työryhmässä olivat edustettuina Suomen Palopäällystöliitto, pelastuslaitosten johtajat, Helsingin pelastuslaitos, Suomen Kuntaliitto, Pelastusopisto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto. Työn tavoitteena oli toimintavalmiussuunnittelun pohjana olevien uhkien arviointia koskevien perusteiden tarkentaminen ja siihen liittyen pelastustoiminnan muodostelmien, niiden hälyttämisen, johtamisen ja toimintavalmiusaikojen perusteiden tarkentaminen. Työryhmän yksimielisessä esityksessä oli uusi toimintavalmiusajan määritelmä. Tähän asti on tilastoinnissa seurattu ja ohjeistuksessa käsitelty vain aikaa, joka palokunnalta kuluu hälytyksen saamisesta onnettomuuskohteeseen saapumiseen. Hätäkeskuksen käsittelyaikaa ja kalustoselvitykseen kuluvaa aikaa ei ole laskettu mukaan toimintavalmiusaikaan. Tilanteesta ja onnettomuuskohteen sijainnista aiheutuen kalustoselvitykseen voi kulua jopa useita minuutteja ennen kuin varsinainen palon sammuttaminen tai muu pelastustoiminta voi alkaa. Työryhmän esittämän uuden toimintavalmiusaikakäsitteen mukaan jatkossa mitattaisiin ja seurattaisiin aikaa, joka alkaa siitä, kun hätäkeskus vastaa hätäpuheluun ja päättyy siihen, kun tarvittavat kalustoselvitykset on tehty ja konkreettinen pelastustoiminta alkaa. Virheellinen käsitys toimintavalmiusaikavaatimuksen pidentämisestä aiheutunee siitä, ettei ole huomattu esitystä uuden ja avun tarvitsijan näkökulman paremmin kattavan toimintavalmiusaikakäsitteen käyttöönotosta. Käytännössä toimintavalmiusaikatavoite pysyisi I- ja II-riskialueilla (keskusta- ja taajama-alueilla) samana ja tiukentuisi harvaan asutulla III-riskialueella. Sisäasiainministeriö on saanut työryhmän esityksestä annetut lausunnot. Esitystä on lausuntojen pohjalta tarkoitus selventää siten, että työryhmän tavoite välittyisi tekstistä paremmin kuin lausuntoversiosta. On erittäin tärkeää, että onnettomuuksien tapahduttua pystytään selvittämään tarkasti se, miten nopeasti onnettomuuteen joutunut ihminen saa konkreettista apua. Tavoitteena on pelastustoiminnan tehokkuuden nykyistä parempi läpinäkyvyys sekä sen tukeminen, että pelastustoiminta voidaan aloittaa nykyistä nopeammin. 2

3 Ministerin vastaus KK 468/2011 vp Raija Vahasalo /kok Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2012 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 468/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml: Vad tänker regeringen göra för att säkerställa en tillräckligt snabb aktionsberedskap samt trygga smidiga och välorganiserade funktioner inom räddningsväsendet så att medborgarnas möjligheter att få hjälp inte försämras? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den brett förankrade arbetsgrupp som tillsattes av inrikesministeriet har lagt förslag till anvisning för aktionsberedskap. Inrikesministeriets arbetsgrupp var sammansatt av företrädare för Finlands Brandbefälsförbund, räddningsverkens chefer, Helsingfors stads räddningsverk, Finlands Kommunförbund, Räddningsinstitutet, Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland och Finlands Avtalsbrandkårers Förbund. Målet för arbetet var att precisera utgångspunkterna för bedömningen av de hot som ligger som grund för beredskapsplaneringen och samtidigt precisera principerna för räddningsverksamhetens formationer, alarmeringen och ledningen av dem samt aktionsberedskapstiderna. I arbetsgruppens enhälliga förslag ingick en ny definition på aktionsberedskapstid. Hittills har i statistikföringen och anvisningarna beaktats endast tiden från att brandkåren har mottagit larmet till att den är framme på olycksplatsen. Den tid som nödcentralen behöver för en bedömning av hjälpbehovet och förberedande åtgärder har inte räknats in i aktionsberedskapstiden. Beroende på situationen och olycksplatsens position kan de förberedande åtgärderna ta till och med flera minuter i anspråk innan det egentliga släckningsarbetet eller en annan räddningsaktion kan komma igång. Enlig det nya begreppet för aktionsberedskapstid i arbetsgruppens förslag ska i fortsättningen tiden mätas och följas så att den börjar i och med att nödcentralen tar emot samtalet med nödanmälan och slutar när de nödvändiga förberedande åtgärderna är klara och det konkreta räddningsarbetet inleds. Den felaktiga uppfattningen att kravet på aktionsberedskapstid förlängs torde bero på att förslaget om att ta i bruk ett nytt begrepp för aktionsberedskapstid som bättre motsvarar den hjälpbehövandes uppfattning inte har blivit observerat. I praktiken kommer den målsatta aktionsberedskapstiden inom riskområdena I och II (på centralorter och i bosättningscentra) att vara oförändrad och skärps i riskområde III (i glesbygden). Inrikesministeriet har fått in utlåtanden om arbetsgruppens förslag. Avsikten är att förslaget förtydligas på basis av yttrandena så att texten bättre förmedlar arbetsgruppens mål än i den version som skickades ut på remiss. Det är ytterst viktigt att man då olyckor har inträffat klarar av att noggrant reda ut hur snabbt den som råkat ut för en olycka får konkret hjälp. Målet är att få bättre insyn än för närvarande i hur effektivt räddningsverksamheten fungerar samt stödja ansträngningarna att kunna påbörja en räddningsaktion snabbare än i nuläget. 4

5 Ministerns svar KK 468/2011 vp Raija Vahasalo /kok Helsingfors den 18 januari 2012 Inrikesminister Päivi Räsänen 5