MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus
|
|
- Pertti Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö 1
2 Tiivistelmä Mielen avain -kehittämishanke sai myönteisen päätöksen valtionavustuksesta maaliskuussa 21. Myönnetty avustus oli 65 % haetusta ja hankesuunnitelmaa sopeutettiin toukokuussa 21. Elokuussa 21 saatiin lopullinen päätös valtionavustuksen määrästä. Tämän jälkeen osahankkeet pääsivät rekrytoimaan henkilöstöä ja toiminta pääsi lopullisesti käyntiin. Vaikka siunausta valtionavustuksesta ei ollut tullut, hanke halusi turvata käynnistymisen jo keväällä 21. Järjestimme avausseminaarin toukokuussa ja läpimurtotyöskentely osahankkeiden aktiivisille fasilitaattoreille oli alkanut jo maaliskuussa 21. Vantaan kaupungin terveyspalvelut oli ottanut hankkeen hallinnoitavakseen heti vuoden 21 alusta. Käynnistyminen oli osin hidasta, johtuen rekrytointiongelmista, työtilojen hankkimisesta ja muista käytännön vaikeuksista kunnissa ja muissa organisaatioissa. Hanke joutuu aina raivaamaan paikkansa osaksi pysyvää toimintaa. Vuoden 21 loppuun mennessä suurin osa osahankkeista oli saanut tarvitsemansa työntekijät ja toiminta oli käynnissä. Vuosi 211 on kiihkeän toiminnan aikaa jota jatketaan syksyyn 212. Tuolloin Mielen avaimen parhaat palat siirtyvät osaksi kuntien pysyvää toimintaa ja jättävät jälkensä Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluverkostoon. 2
3 Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain -hankkeen tausta Päätös Mielen avain -hankkeen rahoituksesta Mielen avain -hankkeen käynnistyminen Hallinnon organisoituminen Kehittämishankkeen ohjausryhmät Osahankkeiden toiminnan käynnistyminen Mielen avain -hankkeen tavoitteet Päätavoitteet Osahankkeiden tavoitteet Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi Päätavoitteiden toteutumisen arviointi Osahankkeiden tavoitteiden toteutumisen arviointi Hyviä käytäntöjä edistävät ja estävät tekijät Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset seuranta-aikana Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana Asiantuntijapalvelujen käyttö seuranta-aikana Matkat seuranta-aikana Julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana Johtopäätökset...15 Liitteet 3
4 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke 1.1 Mielen avain -hankkeen tausta Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke, Mielen avain -hanke, on maantieteellisesti ja sisällöllisesti laaja-alainen hanke. Mielen avain -hankealueella on 37 kuntaa, jotka muodostavat 13 osahanketta (Taulukko 1). Hanke-alueella on maan suurimpia kaupunkeja (Helsinki ja Vantaa) sekä useita Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pieniä kaupunkeja ja maaseutukuntia. Lisäksi hankealueella on toteutettu lähiaikoina useita kuntaliitoksia (Uusi Kouvola, Raasepori) ja uusia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisalueita (LOST sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, EKSOTE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä), jotka osaltaan vaikuttavat sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyön tarpeeseen että palvelurakenteiden kehittämiseen. Taulukko 1. Mielen avain -hankkeen osahankkeet ja hankekunnat ja -toimijat. Uusimaa Osahanke Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä - hanke Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO Huoli haltuun -hanke Elämä haltuun -projekti MOSAIK -hanke Sauma - saumattomat, matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut -hanke MIEPÄS -hanke Keski-Uudenmaan kehittämisverkosto -hanke Vaikuttavuutta liittymäpintaosaamisesta Valo - hanke Kymenlaakso Osahanke Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke Mietippä Etelä-Karjala Osahanke Kannatellen -hanke Hankekunnat ja muut toimijat (hallinnoiva kunta kursivoitu) Vantaa Helsinki LOST -alue: Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo ja Karviainen: Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti, HUS (Lohjan sairaanhoitoalue) Kirkkonummi, HUS Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola Raasepori, Hanko Kerava, A-klinikka, Keravan hoitokoti ja mielenterveysyksikkö Hyvinkää Sosiaalitaito, Hyvinkää, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula HUS Hyks aikuis- ja nuorisopsykiatria Hankekunnat ja muut toimijat Uusi Kouvola, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Hamina, Kotka, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti, A- klinikkasäätiön Kymen A-klinikkatoimi Hankekunnat ja muut toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala 4
5 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet ovat hankealueella moninaisia alueen heterogeenisuuden vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän tilastoja indikaattoripankin SOTKAnetin KASTE -ohjelman seurantaindikaattorien mukaan hankealueen keskeisimmät haasteet ovat alkoholijuomien kokonaiskulutus, pitkäaikaistyöttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten suuri osuus ikäluokasta. Hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Hankealueen itäisissä osissa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, on puutteita pysyvistä ja ympärivuorokautisista päivystysluonteisista mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä monimuotoisemmasta avohoidosta. 1.2 Päätös Mielen avain -hankkeen rahoituksesta Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke haki valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä euroa ja sitä myönnettiin 7 5 euroa eli 65 % haetusta. Kaikki hankkeessa mukana olevat osahankkeet (n = 13) tekivät omat sopeuttamissuunnitelmansa, joiden perusteella valmistui hankkeen yhteinen sopeutettu suunnitelma. Menoja leikattiin tasaisesti kaikista menokohdista, jolloin päädyttiin siihen, että hankeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat euroa. Henkilöstömenot muodostavat 8 % hankkeen kokonaismenoista. Sopeutetussa suunnitelmassa hankkeen henkilöstömäärä väheni noin 2 hengellä, mikä vähensi kaikkia muitakin menoja. Osahankkeiden henkilöstömenoja karsittiin hankkeen aloittamis- ja lopettamisajankohtia muuttamalla. Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät ovat varanneet hanketta varten yhteensä euroa. Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina Vuoden 21 valtionavustuksen määräraha 2 6 on käytettävä vuoden 211 lokakuun loppuun mennessä ja vuoden 211 määräraha 4 9 euroa vuoden 212 lokakuun loppuun mennessä. Valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella Lounais-Suomen aluehallintovirastolle tehdyn maksatushakemuksen pohjalta. Valtionavustus voidaan maksaa kalenterivuosittain enintään kahdessa erässä. Hanke ei saa muuta julkista rahoitusta. 2. Mielen avain -hankkeen käynnistyminen 2.1 Hallinnon organisoituminen Mielen avain -hankkeen hallinnollisesta koordinaatiosta vastaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Hankeorganisaation rekrytointi aloitettiin keväällä 21 ja hankeorganisaatio on aloitti elokuussa 21. Tätä ennen hankkeen organisoitumisesta vastasi Lauri Kuosmanen alkaen. Kuosmanen nimitettiin hankejohtajaksi Hankkeen organisaatioon palkattiin hankekoordinaattori ( alkaen) ja hankesuunnittelija ( alkaen). Hankeorganisaatio vastaa kehittämishankkeen tavoitteiden ja tulosten seurannasta, osahankkeiden sopimusten ja talouden seurannasta, osahankkeiden ohjauksesta, koulutus- ja arviointisuunnitelman toteuttamisesta. 5
6 Syyskaudella 21 hankeorganisaatio toteutti hankkeen käynnistymiseen ja organisoitumiseen liittyviä toimenpiteitä. Hankkeen nimeksi valittiin Mielen avain. Mielen avain -hankkeelle suunniteltiin ja toteutettiin logo, kotisivut ja Facebook -ryhmä sekä posteri ja esite. Hankkeen arvot laadittiin ja esiteltiin osahankkeille. Hankkeen talousohjeet laadittiin ja käytiin läpi osahankkeiden kanssa. Osahankkeille esiteltiin hankekortti, jonka avulla kerätään tietoa osahankkeiden prosesseiden etenemisestä. Kuntasopimukset on tehty ja lähetetty allekirjoitettavaksi kuntiin. Hankeorganisaatio toteutti kuntavierailut jokaiseen 13 osahankkeen. Tapaamisissa käytiin läpi sopeutettu hankesuunnitelma ja rahoituslaskelma sekä osahankkeen sen hetkinen tilanne. 2.2 Kehittämishankkeen ohjausryhmät Mielen avain -hankkeen toimintaa ohjaavat ja valvovat Etelä-Suomen aluejohtoryhmä (Liite 1) ja Mielen avain -hankkeen laajennettu projektiryhmä ja projektiryhmä sekä asiantuntijaryhmät arviointityöryhmä ja koulutustyöryhmä (Liite 2). Seuranta-aikana laajennettu projektiryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja projektiryhmä viisi kertaa. Mielen avain -hankkeen organisaatio on kuvattu taulukko 1:ssä. Taulukko 2. Mielen avain -hankkeen organisaatio. Sosiaali- ja terveysministeriö Länsi-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdehankkeiden ohjausryhmä Asiantuntijaryhmät koulutustyöryhmä arviointityöryhmä Mielen avain -kehittämishanke Laajennettu projektiryhmä Projektiryhmä Osahankkeet Osahankkeiden ohjausryhmät 6
7 2.3 Osahankkeiden toiminnan käynnistyminen Kaikkien osahankkeiden toiminta käynnistyi seuranta-aikana. Isot hankkeet (VALO -hanke, Vantaalaisen Hyvä mieli, Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä) aloittivat toimintansa alkuvuodesta ja pienemmät hankkeet aloittivat valtionavustuspäätöksen jälkeen syksyllä 21. Seuranta-aikana kaikissa osahankkeissa keskeistä oli henkilöstön rekrytointi. Lähes kaikkien osahankkeiden henkilöstö oli rekrytoitu seuranta-ajan loppuun mennessä. Läntisellä Uudellamaalla rekrytointia hankaloitti henkilöstöpuute, joka siten hidasti osahankkeiden toiminnan täysipainoista käynnistämistä. 3. Mielen avain -hankkeen tavoitteet 3.1 Päätavoitteet Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Hankkeen toiminnan seurauksena hankealueen keskeisissä terveysindikaattoreissa tapahtuu myönteisiä muutoksia: alkoholikuolemien, itsemurhien ja tapaturmien vuoksi menetetyt elinvuodet vähenevät, alkoholinkäyttö laskee, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus laskee ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tehostamalla perustasolla tapahtuvaa varhaista ongelmien tunnistamista ja hoitoa voidaan hankealueella vähentää päihde- ja mielenterveyssyistä johtuvaa laitoshoitoa. Hanke toteutetaan kolmella eri tasolla: 1) koko hankealueen yhteisenä toimintana, 2) eri hankeaihioiden yhteisenä toimintana sekä 3) yksittäisten hankeaihioiden toimintana. 3.2 Osahankkeiden tavoitteet Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankeen kolmeen keskeiseen teemaan ja osahankkeet on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Osahankkeita pyydettiin määrittelemään tärkeysjärjestyksessä hankkeensa tavoitteet teemojen saavuttamiseksi (Liite 3). Osahankkeiden tavoitteet voi jaotella 1) strategiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön, 2) palvelurakenteiden muutokseen ja 3) uusien interventioiden käyttöönottoon sekä 4) mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisäämiseen. Hankkeen kehittämistyön kohderyhmät ovat laaja-alaiset: nuorten, työikäisten ja ikä-ihmisten mielenterveyden edistämiseen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen, hoitoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn 7
8 liittyvä kehittämistyö sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntoutustyön kehittäminen. Mielenterveys -ja päihdetyön strategiat: Mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen hankealueelle (KOHO -hanke, Mietippä -hanke) Palvelurakenteiden muutos: Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ja päihdeasiakkaiden tukiasuntotoimintojen rakenteiden kehittäminen (KOHO -hanke) Sektori- ja hallintokuntarajat ylittävä asiakaslähtöinen palveluprosessi- ja toimintamalli nuorille (Kannatellen -hanke) Nuorten hoitopolkujen selkiyttäminen (MIEPÄS -hanke) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystyksen kehittäminen ja pilotoiminen (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus -hanke) "Yhden oven" -malli ja kynnyksettömät palvelut o päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työmalli terveysasemille, jossa tavoitteena organisaatiolähtöisen mallin muuttuminen potilaslähtöisemmäksi (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) o Miepä -palvelupiste kirjastoon (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o matalan kynnyksen ja yhden oven strategian toimintamalli (KOHO -hanke) o päiväkeskustoiminta mielenterveys- ja päihdeongelmaisille hyödyntäen vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta (Elämä haltuun -projekti) o Hyvinvointiasema nuorille (Huoli haltuun -hanke) o Nuorisoasema nuorille (MIEPÄS -hanke) o Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö (Sauma - hanke) o hoitomalli ja avovastaanotto nuorille päihteiden käyttäjille (KOHO -hanke) Uusien interventioiden käyttöönotto ja juurruttaminen: Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja hoito: o masennusryhmät (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Otso -hanke 3-6 -vuotiaiden lapsiperheiden mielenterveys- ja päihdeongelmissa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Iloa varhain -ryhmät neuvoloissa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o lyhytterapiamalli terveysasemille (KOHO -hanke) o rajapintatyöskentely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä hyödyntäen videokonsultaatioita (VALO -hanke) o ns. yhden kerran mielenterveysinterventio MIEPÄ -palvelupisteeseen (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o KelNet 1 mielenterveysportaalin juurruttaminen (VALO -hanke) Mielenterveys- ja päihdekuntoutus: o kroonisen masennuksen hoitomalli (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o palveluohjausmalli (Sauma -hanke) o kotiutusmalli kuntoutusasiakkaille (VALO -hanke) o kuntouttava yksikkö mielenterveys- ja päihdeongelmaisille asiakkaille (Mietippä -hanke) o päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja ohjausmalli (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus -hanke) 8
9 o selviämisyksikkötoimintamalli (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus - hanke) o TAPE -tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelma (Kouvolan yhteispäivystysja kriisikeskus -hanke) Nuorten mielenterveyden- ja päihdeongelmien sekä syrjäytymisen ehkäisy: o nuorten infopiste ja nettivastauspalvelu (MIEPÄS -hanke) o vaikuttaa asevelvollisuusiässä olevien nuorten elämänhallintaan armeijan keskeytyessä tai tulevaisuuden suunnitelman puuttuessa (Huoli haltuun - hanke) o syrjäytymisvaarassa olevien vuotiaiden nuorten palveluohjaus (Huoli haltuun -hanke) Osallisuuden vahvistaminen o kokemusasiantuntijaryhmien perustaminen (Huoli haltuun -hanke, VALO - hanke) o naisten olohuone -ryhmä päihde- ja mielenterveysongelmaisille naisille (Elämä haltuun -projekti) Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen Alueellisten koulutusten suunnittelu ja toteutus o Maestro-ohjaajakoulutus , 12 koulutettavaa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Mielen hallinta -ohjaajakoulutus , 24 koulutettavaa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoketju Vantaalla , n. 1:lle lapsiperhetoimijalle, Salo (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Masennuksen tunnistaminen ja hoito pikkulapsiperheissä -teoriaa ja kokemuksia Vantaalta viiden vuoden ajalta , 7 koulutettavaa, Lahti (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o 2D verkostokoulutuksen suunnittelu toteutettu 21 ja toteutus alkuvuonna 211 (Mietippä -hanke) o terveysaseman 2:lle sairaanhoitajille IPT -koulutuksen suunnittelu toteutettu 21 ja toteutus alkuvuonna 211 (KOHO -hanke) o Mielen hallinta -ryhmien ryhmänohjaajakoulutus (Vantaalaisen hyvä mieli - hanke) o Helsingin sosiaaliviraston ja terveyskeskusten sekä järjestöjen yhteinen mielenterveys- ja päihdeseminaari (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) Yhteisten koulutusten suunnittelu ja toteutus o Mielen avain -koulutustyöryhmä nimetty ja kokoontunut toiminnan seurantaaikana kerran. o Depressiohoitajakoulutuksen opetussuunnitelma. Suositus ammattikorkeakouluille. Sosiaali- ja terveysministeriö, Masto -hanke. H. Peräkoski mukana työryhmässä. (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) 9
10 4. Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1 Päätavoitteiden toteutumisen arviointi Mielen avain hankeorganisaation kuntavierailuissa käytiin läpi jokaisen 13 osahankkeen sopeutettu hankesuunnitelma. Sen perusteella kaikkien osahankkeiden tavoitteet tukevat Mielen avain -hankkeen päätavoitteita ja ovat kehittämishankkeita. Päätavoitteiden toteutumiseen on vaikuttanut se, että todellisuudessa hanke alkoi vasta syksyllä 21 hankerahoituksen varmistumisen jälkeen. 4.2 Osahankkeiden tavoitteiden toteutumisen arviointi Osahankkeet arvioivat tavoitteidensa toteutumista seuranta-ajalta vastaamalla kunkin tavoitteen osalta tämän hetkistä tilannetta ja missä määrin tavoitteet ovat toteutuneet (Taulukko 3). Useat hankkeet ovat olleet seuranta-aikana käynnistämisvaiheessa, joten kaikilta osin tavoitteiden toteuttamista ei ole vielä aloitettu. Taulukko 3. Osahankkeiden arvio tavoitteiden toteutumisesta seuranta-aikana. Arvioi kunkin tavoitteen osalta tämän hetkistä tilannetta. Missä määrin tavoitteet ovat toteutuneet? Kysymykseen vastanneet: 13 Toteutunut täysin (arvo: 1) Toteutunut lähes kokonaan (arvo: 2) Toteutunut osittain (arvo: 3) Toteutus aloitettu (arvo: 4) Toteuttamista ei ole vielä aloitettu (arvo: 5) Kirjoita vastausvaihtoehto tähän (arvo: 6) Tavoite 1 (ka: 3,692; yht: 13) 7,7% 1 % 15,4% 2 69,2% 9 7,7% 1 % Tavoite 2 (ka: 3,769; yht: 13) % % 38,5% 5 46,2% 6 15,4% 2 % Tavoite 3 (ka: 4,231; yht: 13) % % % 76,9% 1 23,1% 3 % Tavoite 4 (ka: 4,182; yht: 11) % % % 81,8% 9 18,2% 2 % Tavoite 5 (ka: 4,5; yht: 6) % % % 5% 3 5% 3 % Tavoite 6 (ka: 4; yht: 2) % % % 1% 2 % % Tavoite 7 (ka: 4; yht: 1) % % % 1% 1 % % ka: 4,17; yht: 59 1,7% 1 % 11,9% 7 67,8% 4 18,6% 11 % Osahankkeista Vantaalaisen hyvä mieli -hanke, Helsingin Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymä -hanke ja HUS:n VALO -hanke ovat aloittaneet toimintansa jo vuoden 21 1
11 alussa. Seuraavaan on koottu keskeisimmät toimenpiteet, joita nämä hankkeet ovat tehneet seuranta-aikana: Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa on juurrutettu Vantaan Sateenvarjo - projektin vuosina tuottamia hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät perustason mielenterveys- ja päihdetyön innovaatioihin. Tällaisia toimintoja ovat depressiohoitajamallin kehittäminen ja opetussuunnitelman valmistuminen, pitkäaikaisen masennuksen hoitomallin kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon (VALO -hanke) kanssa, nuorten masennuksen ennaltaehkäisy- ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ryhmät ja siihen liittyvä ryhmän ohjaajien koulutuksen laajentaminen ja toiminnan juurruttaminen. Otso- hankkeen aikana kehitetään lapsen kehitys- ja kasvuympäristössä uusi perhekeskeinen toimintamalli, joka tehostaa vuotiaiden lapsiperheiden varhaista tukea ja vanhempien hoitoonohjausta mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Otso -hankkeen pilottitoiminta on käynnistynyt neljässä päiväkodissa, yhdessä neuvolassa ja seurakunnan iltapäiväkerhoissa. Helsingin Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymä -hanke Terveysasemien päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työmallit on kehitetty ja niitä on pilotoitu vuoden 29 syksystä alkaen pilottiterveysasemilla. Työmallien kehittäminen on jatkunut ohjausryhmässä, projektiryhmässä sekä eri yhteistyötahojen kanssa (Päihde- ja mielenterveysjärjestöt, Välittäjä - hanke). Toimintaa on laajennettu siten, että päihdetyöntekijöiden ja sosiaalineuvojien rekrytointi on aloitettu toiminnan seuranta-aikana. Kehittämishankkeen arviointisuunnitelmaa on työstetty kaupungin omissa työpajoissa sekä ohjaus- ja projektiryhmissä. Toiminnan laajentumista on hidastanut työtilojen puute. HUS: VALO -hanke VALO -hanke on aloittanut toimintansa HUS:n neljässä klinikkaryhmässä: 1) Jorvin klinikkaryhmä: - pitkäaikaisen masennuksen hoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa (yhteistyö Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen kanssa) - Kelnet 1 mielenterveysportaalin juurruttamisen aloittaminen - videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintatyöskentelyn tehostamiseksi 2) Peijaksen klinikkaryhmä: - pitkäaikaisen masennuksen hoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa (yhteistyössä Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen kanssa) - pitkäaikaisesti oireilevien psykoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen rajapintatyöskentelyn aloittaminen (POP-VALO - hanke) - suicidaalisuuden arviointi ja lyhytintervention kehittämistyön aloittaminen - videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-pintatyöskentelyn tehostamiseksi 3) Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmä 11
12 - Kelnet 1 mielenterveysportaalin juurruttamisen aloittaminen -videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-pintatyöskentelyn tehostamiseksi 4) Nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä - "Nuorison mielenterveystalon" kehittämisen aloittaminen Kelnet 1 mielenterveysportaalin pohjalta - videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintatyöskentelyn tehostamiseksi Hankealueelle on perustettu seuranta-aikana kaksi uutta toimintayksikköä. Mietippä - hankkeen ja Kymen A-klinikkatoimen ympärivuorokautinen arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari aloitti toimintansa Kotkassa. Neppari on kolmipaikkainen yksikkö, joka on suunnattu mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Toiminnan tavoitteena on yksilöllinen, pitkäjänteinen ja integroitu mielenterveys- ja päihdehoito. Huoli haltuun -hankkeen nuorten hyvinvointiasema aloitti toimintansa Kirkkonummella. Hyvinvointiaseman tavoitteena on toimia matalan kynnyksen ohjaavana tahona vuotiaille kirkkonummelaisille mielenterveys- ja päihdeongelmaisille nuorille ja heidän perheilleen. Nuorten hyvinvointiasemalla oli aloittanut n. 2 nuorta, mutta toimintaan jouduttiin laittamaan toistaiseksi asiakassulku työtiloissa ilmenneen homeongelman vuoksi. Lisäksi tammikuussa 211 aloittavat toimintansa Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen Miepä - palvelupiste Tikkurilan kirjastossa ja Hyvinkään MIEPÄS -hankkeen nuorisoasema. Osahankkeet raportoivat seuranta-aikana hankkeen tuottamia hyviä käytäntöjä seuraavasti: matalan kynnyksen konsultaatiot ja asiakastapaamiset päiväkodissa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) säännölliset asumispalvelukonsultaatiot (VALO -hanke) terveysaseman päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työmallit (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) pitkäaikaisen masennuksen hoitomallin kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteystyönä (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) kokemusasiantuntijoiden mukaanotto projektin työskentelyyn (Elämä haltuun - projekti) Asiakkaiden osallisuus toiminnan suunnittelussa ja päihde- ja mielenterveysyksikön perustamisessa (Mietippä -hanke) A-klinikan jalkautuvat konsultaatiopalvelut yhteistyökumppaneille (Mietippä -hanke) Helsingin mielenterveys ja -päihdetyön verkosto (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) 4.3 Hyviä käytäntöjä edistävät ja estävät tekijät Mielen avain -hanke on valinnut hyviä käytäntöjä edistäväksi työmenetelmäkseen läpimurtotyöskentelyn (breaktrough). Sen perusajatuksena on samaa tai samankaltaista työtä tekevien tiimien yhteistyö, jonka tavoitteena on toisilta oppiminen, tulosten vertailu ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen sekä fasilitaattoreiden kouluttaminen. Fasilitaattorit ovat henkilöitä, jotka kannustavat osahankkeen toimijoita kehittämään uusia tavoitteiden mukaisia toimintoja. Läpimurtotyöskentely koostui työpajoista ja osahankkeiden fasilitaattoritiimien konsultoinneista. Läpimurtotyöskentely alkoi helmikuussa 21 ja kahdeksan osahanketta osallistui aktiivisesti läpimurtotyöskentelyyn ja konsultaatioihin. 12
13 Toiminnan seuranta-aikana työpajoja järjestettiin yhteensä viisi ja osahankkeiden konsultaatioita toteutettiin yhteensä 15. Osahankkeet raportoivat hyvien käytäntöjen syntymistä edistävinä tekijöinä asenteellisia tekijöitä, kuten innostunut hankeilmapiiri, yhteistyöverkostojen myönteinen asenne hanketyötä kohtaan sekä toimiva vuoropuhelu ja yhteistyö hankkeen kanssa. Edistävinä tekijöinä raportoitiin aikaisempien hankkeiden luoma pohja kehittämistyölle sekä pilotointi ja etukäteen tehty kartoittamistyö, jotka mahdollistavat jo olemassa olevan tiedon hyödyntämisen eikä hankkeen toiminnan suunnittelu lähde "tyhjästä". Kaikki osahankkeet raportoivat tehneensä eri toimijoiden kanssa yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveystoimen, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Useat osahankkeet raportoivat hyvien käytäntöjen syntymistä estävinä tekijöinä eri organisaatioiden ja toimintakulttuurien väliset erot. Lisäksi yhtäaikaiset organisaatiouudistukset koettiin estävinä tekijöinä. Hankkeen käynnistyminen vasta syksyllä ja toisaalta henkilökunnan rekrytointivaikeudet raportoitiin hankkeen alkamisen kannalta ongelmallisina. 5. Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset 5.1 Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset seuranta-aikana Kaste -ohjelman kehittämisrahoituksen ensimmäinen osa Mielen avain - kehittämishankkeelle on käytettävä , yhteensä 2 6 euroa. Osahankkeista 12 haki tällä seuranta-ajalla rahoitusta. Mielen avain -kehittämishankkeen kokonaiskustannukset olivat seuranta-aikana yhteensä euroa. Tästä valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia on 68 55,89 euroa (Liite 4). Näistä kustannuksista suurin osa oli henkilöstön palkkoja euroa. 5.2 Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana Henkilöstökuluja hankkeessa on ollut ensimmäisellä maksatusajanjaksolla noin euroa (Liite 5). Osahankkeiden palkkakuluja ei voi hallinnoijan kirjanpidossa siirtää palkkatileille, joten palkat näkyvät kirjanpidossa asiantuntijapalveluiden tilillä. Henkilöstömäärä hankkeessa on ollut 35 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä on saatu siten, että jokainen 1% työosuus vastaa yhtä henkilöä. Henkilöstön lukumäärä vastaa tilannetta käytännössä lokakuussa 21. Lisäksi kahdessa osahankkeessa on haettu kustannuksia työntekijöiden tuntikirjanpidon mukaan. Ainoastaan yhdessä osahankkeessa (Vantaalaisen hyvä mieli) osa hanketyöntekijöistä on työskennellyt koko seuranta-ajan. Useimmat osahankkeiden työntekijöistä ovat työskennelleet alle puoli vuotta. 5.3 Asiantuntijapalvelujen käyttö seuranta-aikana - Mielen avain -hankeorganisaatio Internetsivut työn osuus 25 euroa, alusta 346,8 euroa, verkkotunnus 55 euroa. Graafisen ilmeen suunnittelu Mielen avain -hankkeelle 868 euroa 13
14 Mielen avain -hankkeen aloitusseminaari, Jone Nikulan puheenvuoro 244 euroa. - Mietippä -hanke Lääkäri Raili Korhonen, asiakkaiden lääkäripalvelut 158,68 euroa Kouluttaja Minna Suomi, Neppari työryhmän projektikonsultaatio 13 euroa Psykologi Leena Merikallio, projektityön tutorointi (projektipäällikkö) 15 euroa - Kannatellen -hanke Hannu Hakalisto Vastaa hankkeen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta (21 h vko) 124,5 euroa - Vantaalaisen hyvä mieli Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen avoimet ovet, Arto Halosen puheenvuoro 184,5 euroa Projektikonsultaatio 15 euroa Luento "Kognitiivisen psykoterapian teoreettiset perusteet" 4 euroa 5.4 Matkat seuranta-aikana Hanketoimintaan liittyviä kotimaan matkoja on tehty kymmenessä osahankkeessa. Kotimaan matkat ovat muodostuneet asiakaskäynneistä, yhteistyötapaamisista sekä kokous- ja koulutusmatkoista. Matkoista yhteensä on tullut kustannuksia noin 714 euroa. Kaksi osahanketta ja Mielen avain hankeorganisaatio teki ulkomaanmatkoja 5 kpl seuranta-aikana. Ulkomaanmatkoihin on saatu kehittämisohjelman valvojan lupa. Ulkomaanmatkat on selvitetty taulukko 4:ssä. Taulukko 4. Mielen avain -hankkeen ulkomaanmatkat ajalla Matkan kohde Depression preventive groups at maternity clinics, 11 European Psychiatric Nursing Aika ja paikka Praha Osallistujat Matkan tavoite Kustannukset Hankesuunnittelija Sirpa Kumpuniemi, Vantaalaisen hyvä Esitellä hankkeen uusia toimintamalleja perusterveydenhuolloss a Kustannuksista 568 hankkeen kuluiksi. Loput saatu sairaanhoitajaliitolta. 14
15 Congress: Building Bridges Sosiaalitaidon järjestämä opintomatka Hollantiin Network for Psychiatric Nursing Research Conference Network for Psychiatric Nursing Research Conference Network for Psychiatric Nursing Research Conference Alankomaat Wadham College, Oford, England Wadham College, Oford, England Wadham College, Oford, England mieli -hanke Perusturvajohtaja Arja Yliluoma, KOHO -hanke Hankekoordinaattori Marjo Kurki, Mielen avain - hanke Hanketyöntekijä Pirjo Kotkamo, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hankejohtaja Lauri Kuosmanen, Mielen avain - hanke Opintomatkan teemana oli asiakkaan, erityisesti sosiaalihuollon, osallisuus. Tutustua perusterveydenhuollon matalankynnyksen mielenterveyshoitoihin ja osallisuuden lisäämiseen Tutustua perusterveydenhuollon matalankynnyksen mielenterveyshoitoihin ja osallisuuden lisäämiseen. Tutustua perusterveydenhuollon matalankynnyksen mielenterveyshoitoihin ja osallisuuden lisäämiseen Suullinen esitys peruspalveluiden asenteista masennusta ja sen hoitoa kohtaan. Lennot 579 järjestelyt 35 Yhteensä 884 Lennot 319,34, bussi Heathrow- Oford-Heathrow 5, lentokenttäkuljetus 2, majoitus 233, osallistumismaksu 386 sekä konferenssiruokailut 93. Yhteensä 111,34 Lennot 319,34, bussi Heathrow- Oford-Heathrow 5, lentokenttäkuljetus 2, majoitus 233, osallistumismaksu 386 sekä konferenssiruokailut 93. Yhteensä 111,34 Lennot 319,34, bussi Heathrow- Oford-Heathrow 5, lentokenttäkuljetus 2, majoitus 233, osallistumismaksu 386 sekä konferenssiruokailut 93. Yhteensä 111, Julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana Mielen avain -hankkeen näkyvyys on ollut monitasoista (Liite 6). Hankkeella on julkaisuja paikallislehdissä, ammattilehdissä sekä tieteellisissä julkaisuissa. Suuri osa Vantaalaisen Hyvä mieli -hankkeen julkaisuista liittyi edellisen hankkeen, Sateenvarjohankkeen jälkeisten tulosten ja hyvien käytäntöjen raportoimiseen. Usealla hankkeella on joko tehty tai tekeillä kotisivut Internetiin. Mielen avain -hanke ja osahankkeet ovat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin (mm. Mielenterveys messut, Soppatykki tapahtuma, Vertaistuki päihdetyössä -tapahtuma). 6. Johtopäätökset Tässä toiminnan seurantaraportissa Mielen avain -kehittämishankkeen alkamista ja etenemistä kuvataan toiminnan alkamisen, tavoitteiden toteutumisen ja rahojen käytön seurantana. Yhteenvetona voidaan todeta, että kehittämishankkeen tavoitteiden 15
16 saavuttaminen on sujunut hyvin ensimmäisen maksatushakemuksen ajalta. Kaikki kolmetoista osahanketta ovat käynnistäneet toimintansa. Isommat hankkeet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 21 alusta alkaen ja pienemmät hankkeet syksyllä 21. Jokaisen osahankkeen sopeutettua hankesuunnitelma ja rahoituslaskelma on käyty läpi hanketapaamisissa ja niiden perusteella voi todeta, että osahankkeiden tavoitteet vastaavat koko kehittämishankkeen tavoitteita. Hankkeen tarkempi arviointi julkaistaan väliarviointiraporttina loppusyksyllä 211. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Mielen avain -hankkeen laajennetun projektiryhmän, projektiryhmän, arviointiryhmän ja koulutusryhmän kokoonpano Osahankkeiden tavoitteet ja teemat Liite 4 Mielen avain -hankkeen raportti kustannuksista maksatusajalta Liite 5 Liite 6 Liite 7 Mielen avain henkilöstökulut ja henkilöstön määrä Mielen avain -hankkeen julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana Toiminnan seurantaraportin Webropol-kysely osahankkeille Liite 1 Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Puheenjohtaja: Juha Metso, perusturvajohtaja, Espoon kaupunki 16
17 Varapuheenjohtaja: Jukka T. Salminen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki Jäsen: (Henkilökohtainen varajäsen): Paavo Voutilainen, sosiaalijohtaja, Helsingin kaupunki (Jarmo Räihä, johtava erityisasiantuntija, Helsingin kaupunki) Tuula Heinänen, terveysjohtaja, Espoon kaupunki (Timo Aronkytö, terveysjohtaja, Vantaan kaupunki) Noora Jansson, kehitysjohtaja, HUS (Juha Tuominen, johtajaylilääkäri, HUS) Merja Salmi, toimitusjohtaja, Sosiaalitaito (Kirsi Nousiainen, erikoistutkija, Socca) Markus Hemmilä, sosiaali- ja terveysjohtaja, Järvenpään kaupunki (Tua Evokari, sosiaali- ja terveysjohtaja, Keravan kaupunki) Matti Toivola, toimitusjohtaja, Helsingin kaupunki/terveyskeskus (Riitta Simoila, kehitysjohtaja, Helsingin kaupunki/terveyskeskus) Leena Kokko, sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoon kunta (Maria Andersson, sosiaalityön johtaja, Porvoon kaupunki) Niina Korpelainen, tilaajapäällikkö, Kouvolan kaupunki (Marja-Liisa Grönvall, sosiaalijohtaja, Kotkan kaupunki) Riitta-Liisa Reiterä, kuntayhtymän johtaja, Karviainen (Arne Nummenmaa, perusturvajohtaja, Raasepori) Virpi Kölhi, hallintojohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Merja Tepponen, vanhustenpalvelujen palvelujohtaja, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri) Riitta Johannala-Kemppainen, vt.terveysjohtaja, Kotkan kaupunki (Jaana Peltola, hoitotyön johtaja, Imatran kaupunki) Ulla Saastamoinen, kehittämispäällikkö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (Arja Yliluoma, perusturvajohtaja, Lohjan kaupunki) Risto Hämäläinen, toimitusjohtaja, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy (Anita Kuokkanen, palvelujohtaja, Mainio Vire Oy) Esa Ellala, sosiaali- ja terveysneuvos, Etelä-Suomen lääninhallitus (Juhani Joutsenlahti, tutkija, Uudenmaan liitto) Markku Pekurinen, osastonjohtaja THL Riitta Haverinen, tulosaluejohtaja, THL Mielen avain -hankkeen laajennetun projektiryhmän, projektiryhmän, arviointiryhmän ja koulutusryhmän kokoonpano Liite 2 Laajennettu projektiryhmä 17
18 Antti Iivanainen, terveysasemien johtaja, Helsinki Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Sami Pirkola, vastaava ylilääkäri, HUS Anne Rissanen, projektikoordinaattori, HUS Kirsi Riihimäki, ylilääkäri, Vantaa Monica Blomqvist-Åkermarck, VERSO Marjut Saario, projektivastaava, Porvoo Marika Johansson, projektityöntekijä, Porvoo Timo Salmisaari, mielenterveyspalvelujen johtaja, Eksote Hannu Hakalisto, projektikoordinaattori, Eksote Maija Gartman, sosiaalijohtaja, Kerava Marikki Forell, projektikoordinaattori, Kerava Sirkku Pekkarinen-Keto, sosiaalityön päällikkö, Kirkkonummi Lilli Snellman, projektityöntekijä, Kirkkonummi Saila-Maarit Laitinen, erityispalvelupäällikkö, Lohja Katriina Lehtovaara, projektikoordinaattori, Lohja Åsa Westerlund, hallintoylilääkäri, Raasepori Eva Storgårs, tuotantopäällikkö, Raasepori Tarja Vihtonen, sosiaalityön päällikkö, Hamina Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Raija Hilden, mielenterveyspalveluiden johtaja, Hyvinkää Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö, Hyvinkää Niina Korpelainen, tilaajapäällikkö, Kouvola Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Petteri Heino, kehittämispäällikkö, Sosiaalitaito Mia-Veera Koivisto, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Erkki Hietakari, A-Kiltojen liitto ry Päivi Palin, MTKL Kristiina Kariniemi-Örmälä, Etelä-Suomen Kaste Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja 18
19 Projektiryhmä Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Kirsi Riihimäki, ylilääkäri, Vantaa Anne Rissanen, projektikoordinaattori, HUS Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö, Hyvinkää Marika Johansson, projektityöntekijä, Porvoo Hannu Hakalisto, projektikoordinaattori, Eksote Eva Storgårs, tuotantopäällikkö, Raasepori Lilli Snellman, projektityöntekijä, Kirkkonummi Marikki Forell, projektikoordinaattori, Kerava Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Katriina Lehtovaara, projektikoordinaattori, Lohja Elina Sintonen, projektityöntekijä, Karviainen Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Mia-Veera Koivisto, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja Arviointiryhmä Sami Pirkola, vastaava ylilääkäri, HUS Timo Aronkytö, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa Heli Hätönen, tutkija, Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Pirkko Hynynen, työikäisten palvelulinjajohtaja, Karviainen Esa Nordling, kehittämispäällikkö, THL Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja Koulutusryhmä Auri Lyly, hankekoordinaattori, Helsinki Ari Karppinen, hankekoordinaattori, Helsinki Minna Asplund, hanketyöntekijä, Vantaa Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Petri Näätänen, projektipäällikkö, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Mia-Veera Koivisto, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja 19
20 Mielen avain osahankkeiden tavoitteet ja teemat. Liite 3 Osahanke Tavoite teema1 osallisuus Vantaalaisen Hyvä mieli - hanke Vaikuttavuutta liittymäpintaosaamisesta Valo -hanke Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke 1. Parantaa vantaalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä lisäämällä tietoja ja taitoja sekä muuttamalla asenteita myönteisemmäksi. 2. Kehittää matalan kynnyksen ja yhden oven palveluita 3. Luoda saumattomat hoitoketjut mielenterveys- ja päihdeongelmiin 4. Parantaa palvelujen saatavuutta siellä missä kuntalaiset muutenkin asioivat. 5. Vahvistaa asiakkaan asemaa ja omaisten teema 2 kynnyksettömyys osallisuutta 1. Tehostaa peruspalvelujen ja psykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon rajapintatyöskentelyä ja hoidon oikea-aikaistumista 2. Helpottaa ja lisätä psykiatristen ja nuorisopsykiatristen konsultaatioiden saatavuutta peruspalveluissa 3. Lisätä peruspalveluiden työtekijöiden osaamista ja jaksamista 4. Lisätä asiakasrajapintatyöskentelyä ja palveluohjausta mielenterveysportaalin avulla 5. Lanseerata varhaisen tunnistamisen ja kohdennettujen preventiivisia toimia HYKS- ja HUS - alueen mielenterveys -ja päihdepalvelujärjestelmään 1. Vahvistaa mielenterveys- päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten asemaa 2. Turvata perus- ja avopalveluiden ensisijaisuus teema 3 osaamisen lisääminen Mietippä -hanke Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus-hanke 3. Kehittää mielenterveys- ja päihdeongelmaisille kuntalaisille saumattomat hoitoketjut perustasolta erikoistasolle 4. Mahdollistaa vertaistuki ja siihen ohjaaminen osana palvelujärjestelmää 5. Lisätä perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeosaamista 6. Turvata riittävä henkilöstö ja henkilöstön työhyvinvointi 1. Perustaa kuntouttavan yksikkö perustaminen mielenterveys- ja päihdeongelmaisille asiakkaille 2. Luoda alueellinen mielenterveys- ja päihdestrategia hankealueelle 3. Perustaa kaksoisdiagnoosiasiakkaiden osaamisyksikkö 4. Henkilöstön osaamisen lisääminen koulutuksen kautta 1. Suunnitella, kehittää ja käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystys 2. Suunnitella, kehittää, pilotoida ja arvioida selviämisyksikkötoimintaa 3. Kehittää päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tuettua asumista ja ohjausta 4. Laatia hankkeen tavoitteisiin liittyvä koulutussuunnitelma henkilöstölle 5. Mallintaa vapaaehtoinen kriisipalvelutoiminta 6. Nivoa yhteen nuorten päihdetyöntekijän työ A- klinikan ja Motiimin kanssa 7. Ottaa käyttöön TAPE -tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelma mielenterveys -ja päihdeasumisyksiköissä 8. Suunnitella ja kehittää turvakotipalveluja 2
21 Osahanke Tavoite teema1 osallisuus Kannatellen -hanke KOHO -hanke Elämä haltuun - projekti MOSAIK -hanke Huoli haltuun -hanke Sauma - saumattomat, matalankynnyksen päihde- ja mt-palvelut -hanke MIEPÄS -hanke Avomieli - Keski- Uudenmaan kehittämisverkosto - hanke teema 2 kynnyksettömyys 1. Kehittää nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä luoda ja pilotoida siihen toimintamalli 2. Lisätä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten osaamista 3. Kehittää sektori- ja hallintokuntarajat ylittävien asiakaslähtöisten palveluprosesseja 1. Laatia mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisssuunnitelma 2. Organisoida matalan kynnyksen ja yhden oven strategian toimintamalli 3. Edistää näyttöön perustuvien hoitotapojen käyttöä 4. Uudistaa ja vahvistaa yhteistyömuotoja erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen välillä 5. Luoda mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten vertailuperusta 1. Vahvistaa osallisuutta 2. Luoda kynnyksettömiä palveluita 3. Tuoda esiin kokemusasiantuntijoiden ääni 4. Lisätä henkilöstön osaamista 1. Utveckla en fleibel vårdkedja för att trygga tillgången på mental -och missbrukarvårdstjänster och optimalt samordna de resurser som finns i regionen 2. Öka tjänsternas lättilllgänglighet och minska "drop outs" från vården 3. Öka klienternas delaktighet. 4. Optimalt utnyttja personalresurserna och den kunskap som finns i regionen 1. Perustaa nuorten hyvinvointiasema 2. Tukea aikuisten mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa 3. Parantaa nuorten vuotiaiden elämänhallintaa 4. Vaikuttaa asevelvollisuusiässä olevien nuorten elämänhallintaan armeijan keskeytyessä tai jos ei tulevaisuuden suunnitelmaa vuosina Vahvistaa perusturvan asiakastyötä tekevien osaamista ja kuntalaisten tietoisuutta mielenterveys -ja päihteiden käytön häiriöistä 1. Perustaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö 2. Kehittää palveluohjausmalli 3. Kehittää päihdetoimintaa, asumispalveluja ja kotikuntoutusta 1. Perustaa moniammatillinen matalan kynnyksen nuorisoasema vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen 2. Luoda moniammatillista hallintokuntarajat ylittävä verkostotyötä tukeva rakenne. 3. Selkiyttää nuorten hoitopolkuja 4. Luoda nuorille suunnattu infopiste nuorisoaseman yhteyteen ja nettivastauspalvelu 1. Lisätä päihde- ja mielenterveystyön osaamista hankekuntien aikuissosiaalityössä 2. Lisätä ja kehittää sosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveystyön eri toimijoiden ja verkostojen välistä yhteistyötä ja -muotoja 3. Tukea Hyvinkään ja Keravan osahankkeiden toteutumista teema 3 osaamisen lisääminen 4. Osallistua päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen valtakunnallisissa verkostoissa 21
22 Mielen avain -hankkeen raportti kustannuksista maksatusajalta LIITE Tulosyksikkö Tilinumero VAN1/4344 Asiantuntijapalvelut , VAN1/4341 Toimisto-, pankki- ja asiantun , VAN1/9461 Toimisto-, pankki- ja asiantun 228, VAN1151.SIS Toimisto-, pankki- ja asiantun , VAN1/43511 Painatukset ja kopiot 2 365, VAN1/94611 Painatukset ja kopiot 3 339, VAN1154.SIS Painatukset ja kopiot 5 75, VAN1/43512 Ilmoitukset 9 282, VAN1155.SIS Ilmoitukset 9 282, VAN1/43513 Mainonta 614, VAN1156.SIS Mainonta 614, VAN1/43624 Matkapuhelinpalvelut 91, VAN11511.SIS Matkapuhelinpalvelut 91, VAN1/44421 Henkilökunnan koulutus 7 84, VAN11516.SIS Henkilökunnan koulutus 7 84, VAN1/44425 Koul.majoitus-ja ravitsemusmen 1 259, VAN11523.SIS Koul.majoitus-ja ravitsemusmen 1 259, VAN1/44293 Koulutuksen matkustus-ja kulje 319, VAN11524.SIS Koulutuksen matkustus-ja kulje 319, VAN1/44422 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 285, VAN11525.SIS Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 285, VAN1/44186 Majoituspalvelut 928, VAN11531.SIS Majoituspalvelut 928, VAN1/43965 Materiaalin kuljetuspalvelut 163, VAN11532.SIS Materiaalin kuljetuspalvelut 163, VAN1/44753 Muiden palvelujen ostot 9 582, VAN11533.SIS Muiden palvelujen ostot 9 582,56 Muut matkustus-ja VAN1/44294 kuljetuspalvelut, uima VAN11534.SIS Muut matkustus-ja kuljetuspalvelut, uima 7 27,8 7 27, VAN1/44424 Oppisopimusja koulutuspalv. 268, VAN11536.SIS Oppisopimusja koulutuspalv. 268, VAN1/43841 Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 35, VAN11537.SIS Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 35, VAN1/44187 Ravitsemuspalvelut 787,91 22
23 VAN11541.SIS Ravitsemuspalvelut 787, VAN1/44184 Ruokailupalvelut 899, VAN1/94684 Ruokailupalvelut 35, VAN11542.SIS Ruokailupalvelut 935, VAN1/44185 Tilauspalvelut 626, VAN1/94685 Tilauspalvelut 284, VAN11545.SIS Tilauspalvelut 91, VAN1/44296 Työntekijöiden taksikulut 82, VAN11546.SIS Työntekijöiden taksikulut 82, VAN115.SIS MUIDEN PALVELUJEN OSTOT , VAN1141.SIS PALVELUJEN OSTOT , VAN1/45851 Aktiv.Työkone-, kalusto- ja laitehan 2 896, VAN1/45532 Henkilöstöhygieniatarvikkeet 37, VAN1/45862 Atk-kalusto- ja laitehankinnat 2 798, VAN11422.SIS Atk-kalusto- ja laitehankinnat 2 798, VAN1/453 Atk-tarvikkeet 2 515, VAN11423.SIS Atk-tarvikkeet 2 515, VAN1/452 Elintarvikkeet/Taloustarvikkeet 587, VAN11424.SIS Elintarvikkeet 41, VAN1/45422 Hoitotarvikkeet 913, VAN11426.SIS Hoitotarvikkeet 913, VAN1/4515 Kirjallisuus 1 48, VAN11427.SIS Kirjallisuus 563, VAN1/4689 Muu materiaali 2 177, VAN11421.SIS Muu materiaali 1 915, VAN1/45531 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet 92, VAN SIS Puhdistusaineet ja -tarvikkeet 92, VAN1/45971 Rakennusmateriaali 1 17, VAN SIS Rakennusmateriaali 1 17, VAN1/451 Toimistotarvikkeet 3 7, VAN SIS Toimistotarvikkeet 3 7, VAN1/45972 Työ- ja tarveaineet 81, VAN SIS Työ- ja tarveaineet 81, VAN1/45861 Työkone-, kalusto- ja laitehan , VAN SIS Työkone-, kalusto- ja laitehan , VAN1/453 Vaatteisto 24, VAN SIS Vaatteisto 24, VAN1142.SIS AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , VAN1/4866 Atk-leasingvuokrat 215, VAN1/9574 Autojen vuokrat 3, VAN11511.SIS Autojen vuokrat 3, VAN1/4868 Muut vuokrat 2 85,98 23
24 VAN11513.SIS Muut vuokrat 2 85,98 Rakennusten ja huoneistojen VAN1/ VAN11514.SIS vuokrat Rakennusten ja huoneistojen vuokrat , , VAN1/958 Sisäiset vuokrat , VAN11515.SIS Vyörytettävät sis.vuokramenot , VAN1151.SIS VUOKRAT , VAN1/4957 Muut kulut 5 994, VAN11521.SIS Muut kulut 5 994, VAN1152.SIS MUUT TOIMINTAKULUT 5 994, VAN1144.SIS MUUT TOIMINTAKULUT , VAN1122.SIS TOIMINTAKULUT 68 55,89 Mielen avain henkilöstökulut ja henkilöstön määrä LIITE 5 Palkkaerittelyt
25 Osahankkeen nimi Nimike ja kunta Palkkaa maksettu ajalta % Palkkakulut Avomieli, Kehittämiskoordin Sosiaalitaito Oy Kehittämispäällikkö Toimitusjohtaja ,5 yht , Miepäs, Hyvinkää Projektipäällikkö Projektityöntekijä Projektityöntekijä Mt-palveluiden johtaja Päihdehuollon johtaja Raittiussihteeri yht ,91 Koho, Lohja Hanketyöntekijä Hankekoordinaattori Ohjausryhmän/hankkeen vastuuhlö tuntia Ohjausryhmän/hankkeen vastuuhlö t Ohjausryhmän jäsen t Projektiryhmä t Projektiryhmä ,5 t Asiantuntija t Talousvastaava t Ohjausryhmän jäsen t Projektiryhmä t Projektiryhmä t Projektiryhmä ,5 t Talous t Talous t Ohjausryhmän jäsen t Ohjausryhmän jäsen ,5 yht ,47 Valo, Hus Projektityöntekijä Projektikoordinaattori Projektin johtaja yht ,3 Terveysasema Hankekoordinaattori kuntalaisen Sosiaaliohjaaja käyttöliittymänä yht ,6 HKI Yhteispäivystys- ja Projektityöntekijä kriisikeskushanke Projektityöntekijä Kouvola Projektipäällikkö yht ,4 Hankekoordinaattori Sauma-hanke, Palveluohjaaja Kerava Lääkäri
26 Osahankkeen nimi Nimike ja kunta Työtehtävät Palkkaa maksettu ajalta yht ,7 % Palkkakulut Huoli haltuun, Vastuuhenkilö Kirkkonummi Hankkeen psykologi Sosiaaliohjaaja Kirvesmies (alkuremontointi) Kirvesmies (alkuremontointi) yht ,26 Kannatellen, Eksote Perheneuvoja Perheneuvoja Sosiaalityöntekijä yht ,58 Vantaalaisen hyvä Ylilääkäri mieli, Vantaa Hankesuunnittelija Hankesuunnittelija Hankesuunnittelija Hanketyöntekijä Hanketyöntekijä Hanketyöntekijä Hanketyöntekijä yht ,99 Elämä haltuun Projektikoordinaattori Porvoo yht , Yht ,68 26
27 Mielen avain -hankkeen julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana Liite 6 Osahanke Julkaisut Muu näkyvyys Vantaalaisen Hyvä mieli - hanke Kuosmanen L, Vuorilehto M, Kumpuniemi S, Melartin T (21). Postnatal depression screening and treatment in maternity and child health clinics. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 17; Melartin T, Kuosmanen L & Riihimäki K (21). Tosi mies ei masennu? Suomen Lääkärilehti 65 (3); Kuosmanen L, Hätönen H, Liukka M, Melartin T. Peruspalveluiden työntekijöiden asenteet masennusta ja sen hoitoa kohtaan. Yleislääkäri. Hyväksytty julkaistavaksi. Kuosmanen L, Vuorilehto M. Developing primary care mental health: eperiences from a 4-year project. Oral presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing , Helsinki, Finland. Haarala M, jääskeläinen A, Kilpinen N, Panhelainen M, Peräkoski H, Puukko O, Riihimäki K, Sundman M, Tauriainen P. 21. Masennuksen hoito perusterveydenhuollossa. Hygieia-sarja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kumpuniemi S, Kuosmanen L, Riihimäki K. Depression prevention groups at maternity clinics. Oral presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing , Helsinki, Finland. Peräkoski H, Riihimäki K, Vuorilehto M, Kuosmanen L. Mental health and substance abuse work among elderly home health care clients. Oral presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing , Helsinki, Finland. Humaljoki K, Karlsson L, Melartin T, Kuosmanen L. Depression prevention at school health care. Poster presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing , Helsinki, Finland. Kuosmanen L, Hätönen H, Liukka M, Melartin T. Asenteet masennusta ja sen hoitoa kohtaan perusterveydenhuollossa. Suullinen esitys. XI Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi. Kuopio Vuorilehto M, Kuosmanen L, Kumpuniemi S. Psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuva neuvolassa. Teoksessa: Kuosmanen L, Vuorilehto M, Voipio-Pulkki M, Laitila M, Posio J, Partanen A (toim.) (21). Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä kokemuksia Pohjanmaahankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeesta THL. Avauksia 5/21. Humaljoki K, Vuorilehto M, Karlsson L, Kuosmanen L. Koululaisten stressinhallintakurssit oppilashuollon työkaluna. Teoksessa: Kuosmanen L, Vuorilehto M, Voipio-Pulkki M, Laitila M, Posio J, Partanen A (toim.) (21). Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeesta THL. Avauksia 5/21. Peräkoski H, Kuosmanen L, Vuorilehto M. Lisää mielenterveys- ja päihdeosaamista kotihoitoon. Teoksessa: Kuosmanen L, Vuorilehto M, Voipio-Pulkki M, Laitila M, Posio J, Partanen A (toim.) (21). Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdehoitotyö. Peräkoski H Kuntaliitto. Asiantuntijaluento. Avoimet ovet Prinsessa-elokuvan kutsuvierasnäytös Soppatykki -tapahtuma 5/1 Mielenterveys ja kansalaisten hyvinvointi perusterveydenhuollossa. Kuosmanen L. Turun yliopisto, hoitotieteen laitos. Mielenterveyden iltapäivä Mielen avain -palvelulupaus mielenterveystyöhön. Kuosmanen L. Mielenterveysmessut
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotAlueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012
Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotMielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä
LisätiedotMIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011
MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011 26.10.2011 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys-
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotMielen avain, seuranta- ja arviointikysely
Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa
LisätiedotRISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-
LisätiedotETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012
ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012 Arvioinnin ohjeistus osahankkeille sekä katsaus kehittämishankkeen arviointiin Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Toukokuu
LisätiedotPÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA
PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava
LisätiedotMIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa
MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopisto Hammaslääketieteen laitos Mielenterveystyön
LisätiedotLaura Suojanen Kehittämispäällikkö HUS Perusterveydenhuollon yksikkö.
Laura Suojanen Kehittämispäällikkö HUS Perusterveydenhuollon yksikkö laura.suojanen@hus.fi www.hyvakierre.fi HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ 3/2019 HUSin toimitusjohtaja 10,5 vakanssia (15 henkilöä)
LisätiedotKokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin
Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotMielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL
Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Miten mielenterveys- ja päihdesuunnitelma näkyy hallitusohjelmassa ja Kaste II:n suunnitelmissa? Mitä Mielen avaimella aukeaa? Miten Mielen
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotKUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
KUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS 21.11.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ . REKRYTOINNIT REKRYTOINTIEN ETENEMINEN Yhtymäjohto / Strateginen kehittäminen ja tuki Talous- ja
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2010-2012
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO 2010-2012 Päivitetty hankesuunnitelma Saila-Maarit Laitinen, Katriina Lehtovaara 220211 1. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden
LisätiedotHallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208
Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke. Hankesuunnitelma. Sopeutettu 31.5.2010
Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Hankesuunnitelma Sopeutettu 31.5.2010 Tiivistelmä Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke on maantieteellisesti ja
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA. Paikalla: Laiho Olli Nurmijärvi puheenjohtaja
MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: Maanantai 15.12.2008 klo 12.00-15.30 sekä lounas klo 12 13 Paikka: Ravintola Caliente
LisätiedotSOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE 17.4.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ MAAKUNNAN VALMISTELU 2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori
LisätiedotRISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Arviointisuunnitelma 1.7.2013 31.10.2014 7.11.2013 Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Kouvolan kaupunki Etelä-Kymenlaakson kunnat
LisätiedotKokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen
Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ
MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen
LisätiedotMIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011
MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Toinen maksatushakemus 1.11.2010-31.3.2011 20.5.2011 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö Hankejohtajan alkusanat Kuluneen viiden kuukauden
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotHyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä
Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotLapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland
Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotAVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014
AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Elokuu 2019 Uudenmaan ELY-keskus Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla 2018 Elokuu 2019 Heinäkuu 2019 Elokuu Alle 25-v.
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotHYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ 2013 2015 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Nina Peronius projektipäällikkö 1 Hankekuvaus Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien
LisätiedotSosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
LisätiedotNurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi
Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotHallinnoijan tehtävät
TALOUSOHJEET Hallinnoijan tehtävät Vastata hankkeen toteuttamisesta ja sen seurannan ja arvioinnin järjestämisestä toteumaraporttien ja maksatushakemusten tekemisestä valtionavustusselvityksen tekemisestä
LisätiedotMielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotMielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla
Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään
LisätiedotARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM
ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste)
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja
LisätiedotKokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla
Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.2.2017 Eila Koivunen, terveyspalvelupäällikkö Vantaan kaupunki Taustaa: Ensin Mielen Avain
Lisätiedotpalveluinnovaatiot metropolialueella
Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotKumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019
Kumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019 Kumaja-kumppanuusverkoston tehtävänä on kehittää Uudenmaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja lisätä järjestöjen mahdollisuuksia
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle
Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Seinäjoen Areena 29.11.2011 Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen
LisätiedotPerusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous
Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous 15.12.2018 Perusturvan talous menolajeittain TP 2017 TOT 10 / 2017 TA 2018 TOT 10 / 2018 Tot-%
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotKaste-ohjelman hallittu loppuunsaattaminen - Tulokset esille! Olli Kerola ja Salme Kallinen
Kaste-ohjelman hallittu loppuunsaattaminen - Tulokset esille! Olli Kerola ja Salme Kallinen 2.12.2014 Käytettävissä olevat määrärahat 2015 Käytettävissä oleva valtionavustus on 6 miljoonaa euroa (2 milj.
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotValtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja
LisätiedotEsso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1
Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotKeski-Suomen sairaanhoitopiiri
1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 31.5.2011 Keski-Suomen Arjen mieli -hanke 2011 2013 Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Keski-Suomessa Keski-Suomen Arjen mieli-hanke on
LisätiedotPirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous
Pirkanmaan Lapen eteneminen Ohjausryhmän kokous 3.4.2017 1 18.5.2017 Hankkeen etenemisen tilanne Täydennetty ja saatuun valtionavustukseen sopeutettu hankehakemus toimitettu Sosiaali- ja terveysministeriöön
LisätiedotTurvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen
Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta
LisätiedotPERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty )
PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty 24.2.2017) Tanja, peruspalvelujohtaja, pj Eija Ala-Toppari-, Lape muutosagentti Päivi Hentilä, terveyskeskuslääkäri Harri Jokiranta, projektinjohtaja
LisätiedotSelvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva
Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus
31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotARVO HANKKEEN TEEMAVERSTAIDEN YHTEINEN WORKSHOP
YHTEENVETO ARVO HANKKEEN TEEMAVERSTAIDEN YHTEINEN WORKSHOP Aika: Keskiviikko 25.3.2009 klo 12 15.30 Paikka: Paikalla: Järvenpää-talo Hallintokatu 4, Järvenpää Ehkäisevä lastensuojelu peruspalveluissa teemaverstas
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä
ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä Alueellisen nuorisotoimen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Tiina Mattila
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotKASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu
KASTE-katsaus 2012-2015 Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu 16.4.2015 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus
Lisätiedot