MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Toinen maksatushakemus

Transkriptio

1 MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Toinen maksatushakemus Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö

2 Hankejohtajan alkusanat Kuluneen viiden kuukauden aikana Mielen avaimesta on muotoutunut yhtenäinen hankekokonaisuus, yksi hanke. Osahankkeiden yhteistyö on lisääntynyt ja yhteisissä toiminnoissa hyödynnetään osahankkeiden kokemuksia. Toiminta on ollut hyvin aktiivista ja Mielen avaimen uudet innovaatiot ovat saaneet paljon näkyvyyttä. Olemme hankkeen puolivälissä ja tietoisuus tästä on lisännyt tahtia. Olemme vakiinnuttaneet ne toiminnot, joita aiomme tehdä hankkeen aikana. Arviointisuunnitelma on valmis, yhteiset koulutusrakenteet on luotu ja hankkeen viestintäsuunnitelma on tehty. Tästä eteenpäin meillä on selvät linjat toimintojen suhteen ja hanke pystyy tarjoamaan kuntalaisille ja palvelujen käyttäjille aivan uudenlaisia avun saannin muotoja. Lisäksi osaamistamme voidaan hyödyntää laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisäämisessä. Mielen avaimesta voi kehittyä merkittävä tekijä suomalaiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Se edellyttää hankkeen tavoitteiden mukaista systemaattista työtä, huolellista tuloksista raportoimista ja vastuullista valtionavustuksen käyttöä. Tämän toimintaraportin perusteella ei ole mitään syytä epäillä etteikö näin tapahtuisi. Mielen avaimen suunta on valittu ja olemme oikealla tiellä. Lauri Kuosmanen Hankejohtaja, TtT Mielen avain -hanke 2

3 Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain -hankkeen tausta Mielen avain -hankkeen rahoitus Mielen avain -hankkeen tavoitteet Mielen avain -hankeorganisaatio Mielen avain hankehallinto Hankehallinnon tehtävät Hankehallinnon toiminta seurantakaudella Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi Koko hankkeen tulosten ja toiminnan arviointi Osahankkeiden tulosten toteutumisen arviointi Yhteenveto tavoitteiden etenemisestä Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset seuranta-aikana Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana Asiantuntijapalveluiden käyttö Matkat seuranta-aikana Johtopäätökset...21 LIITTEET 3

4 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke 1.1 Mielen avain -hankkeen tausta Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain - hanke on hankealueena laaja kattaen 37 hankekuntaa ja väestöpohjan (Kuva 1). Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina Sen toiminta alkoi vuoden 2010 alussa osittain, mutta kattavasti koko hankealueella vasta syksyllä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet ovat hankealueella moninaisia, koska alue on hyvin heterogeeninen. Alueella on Suomen suurin kaupunki, useita suuria ja keskisuuria kaupunkeja ja kuntia sekä toisaalta pieniä maaseutumaisia kuntia. Näiden rakenteellisesti ja sosio-ekonomisesti erilaisten alueiden sisällä on luonnollisesti erilaista palvelujen tarvetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnetin indikaattorien perusteella vuonna 2009 hankealueella oli koko aluetta koskevia yhteisiä haasteita. Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat koko hankealueella korkeammat kuin koko maan keskiarvo. Lähes koko hankealueella (ei Itä-Uudellamaalla) oli päihdehuollon laitoksissa hoidossa enemmän verrattuna koko maan keskiarvoon. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Päihdepalvelujen asiakkaat ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa keskenään. Depression ja psykoosisairauksien lääkehoitoa kuvaavien indikaattoreiden perusteella hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat hankealueella huomattavan usein muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Hankealueen itäisissä osissa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, on puutteita pysyvistä ja ympärivuorokautisista mielenterveysongelmien päivystyspalveluista. Samoin monimuotoinen avohoito toteutuu huonommin näillä alueilla. Etelä-Karjalassa psykiatrisessa laitoshoidossa hoidettuja potilaita on yli maan keskiarvon. Etelä-Karjalan alueella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä enemmän siirretty mielenterveyspalveluja kuntien itsensä tuottamaksi ja siellä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä esiintyy enemmän. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella sairaspäivärahaa ja työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus oli korkeampi verrattuna koko maan keskiarvoon. Myös mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä oli tällä alueella yli koko maan keskiarvon. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia vuotiaita oli maan keskiarvoa enemmän Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. 4

5 Mielenterveystyön strategioita hankealueella on otettu käyttöön vaihtelevasti. Kuten muuallakin maassa, myös hankealueella on selkeä tarve kuntien systemaattiselle strategiatyölle. Strategiatyön tarvetta lisää myös se, että hankealueella on aloittanut vuonna 2009 useita kuntaliitoksia, jotka vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudelleen organisointia. Uusi Kouvolan kaupunki syntyi kuuden Kymenlaakson kunnan ja kolmen kuntayhtymän yhdistyessä vuoden 2009 alusta. Samaan aikaan Uudellamaalla tapahtui useita erilaisia liitoksia. Länsi-Uudellemaalle luotiin uusi kaupunki, Raasepori, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät. Karviainen puolestaan on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Lohjan sosiaali- ja terveydenhuoltoalue LOSTin yhteistoiminta-alueen kunniksi yhdistyivät Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karjalohja. Vuoden 2010 alusta Etelä-Karjalassa aloitti toiminnan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Kuva 1. Mielen avain hankealue: Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. kkkas 1.2. Mielen avain -hankkeen rahoitus Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke haki valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä euroa ja sitä myönnettiin euroa eli 65 % haetusta. Koko hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat euroa. Henkilöstömenot muodostavat noin 80 % hankkeen kokonaismenoista. Ensimmäisellä seuranta-ajalla hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsottiin ,90 euroa, josta valtionavustusta maksettiin ,92 euroa. 5

6 1.3 Mielen avain -hankkeen tavoitteet Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankkeen kolmeen keskeiseen teemaan ja osahankkeet on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Hankkeen aikana ja sen jälkeen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien osallisuus paranee ja syrjäytyminen vähenee. Osallisuus myös näkyy konkreettisina parannuksina palveluissa. Hankkeen aikana mallinnetaan kokemusasiantuntijoiden tehtäviä ja kuntalaisten perusoikeuksien toteutumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan systemaattisesti. Erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun kehitetään uusia menetelmiä. Kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö tehostuu ja asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin. Informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät otetaan käyttöön, uudenlaiset päivystysjärjestelyt luodaan ja uudenlaista kynnyksetöntä apua ja palveluohjausta perustetaan ihmisten arkeen. Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy ja kaikkien ammattiryhmien erityisosaaminen otetaan tehokkaaseen käyttöön. Työntekijöiden asenteet mielenterveysja päihdeongelmia kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Tavoitteena on, että avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. 2. Mielen avain -hankeorganisaatio Mielen avain -hankkeen toimintaa ohjaavat ja valvovat Etelä-Suomen aluejohtoryhmä (Liite 1) ja Mielen avain -hankkeen laajennettu projektiryhmä ja projektiryhmä sekä asiantuntijaryhmät arviointityöryhmä, koulutustyöryhmä ja viestintätyöryhmä (Liite 2). Tällä toiminnan seuranta-ajalla on korostunut eri työryhmien aktiivinen työskentely. Mielen avain -hankkeen organisaatio ja toiminta seuranta-ajalla on kuvattu taulukossa 1. 6

7 Taulukko 1. Mielen avain -hankkeen organisaatio ja toiminta seuranta-ajalla. Sosiaali- ja terveysministeriö Lounais-Suomen aluehallintovirasto Valtakunnallinen mielenterveysja päihdehankkeiden ohjausryhmä - osallistuttu Asiantuntijaryhmät arviointityötyöryhmä: koulutustyöryhmä: 3.11.; ; 24.1.; 9.3. viestintäryhmä: Etelä-Suomen aluejohtoryhmä - vierailtu 9.3. Mielen avain -kehittämishanke Laajennettu projektiryhmä Projektiryhmä Osahankkeet Yhteensä 13 Osahankkeiden ohjausryhmät 3. Mielen avain hankehallinto 3.1 Hankehallinnon tehtävät Mielen avain -hankkeen hallinnollisesta koordinaatiosta vastaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Hankeorganisaatioon kuuluu hankejohtaja, hankekoordinaattori ja hankesuunnittelija. Hankehallinnon tehtävät on jaettu eri osaamisalueita ja koulutustaustoja hyödyntäen. Hankejohtaja toimii hankkeen johtajana, huolehtii yhteydenpidosta Vantaan kaupungin hallintoon ja Etelä-Suomen aluejohtoryhmään sekä koordinoi osallisuuteen ja potilaiden oikeuksiin liittyviä sisältöalueita. Hankekoordinaattori vastaa yhteydenpidosta osahankkeisiin osahankkeiden tavoitteisiin liittyen, arvioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta, osahankkeiden arviointituen koordinoinnista ja siihen osallistumisesta sekä erilaisten yhteisten tapahtumien ja koulutusten suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hankesuunnittelija vastaa talouden seurannan ja maksatusten toteuttamisesta, kuntasopimusten tekemisestä, talouteen liittyvästä yhteydenpidosta Lounais-Suomen aluehallintovirastoon ja Sosiaali- ja terveysministeriöön sekä osahankkeiden talousasioihin liittyvästä tuesta. Lisäksi hän vastaa viestintäsuunnitelman tekemisestä. Hankeorganisaatio vastaa kehittämishankkeen 7

8 tavoitteiden ja tulosten seurannasta, osahankkeiden sopimusten ja talouden seurannasta, osahankkeiden ohjauksesta, koulutus, viestintä- ja arviointisuunnitelman tekemisestä. 3.2 Hankehallinnon toiminta seurantakaudella Seurantakauden aikana 12 osahanketta toimitti kuntasopimuksensa. Yhden osahankkeen sopimus on tulossa ja tämän jälkeen sopimusten kopiot tullaan lähettämään sekä Sosiaalija terveysministeriöön että Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Osahankkeiden projekti- ja arviointiosaamisen tueksi on järjestetty projektivalmennus, joka alkoi seuranta-aikana. Projektivalmennus sisältää yhteensä kuusi päivää ja sen toteuttaa Ramboll Management Consulting Oy (entinen Net Effect Oy). Lisäksi arvioinnin tueksi on päätetty järjestää alueellisia loogisen mallin työpajoja. Valmennukseen ja työpajoihin on kaikilla osahankkeilla mahdollisuus osallistua. Osahankkeille järjestettiin talousseminaari, jonka tavoitteena oli välittää tietoa osahankkeille Mielen avain -hankkeesta talouden näkökulmasta sekä tukea osahankkeiden talousseurantaa, raportointia ja maksatuksia. Seminaarin tuloksena Mielen avain Internet sivuille on koottu vastaukset talousseminaarissa esitettyihin kysymyksiin. Tiedosto löytyy kotisivujen "materiaalit" -kansiosta. Ensimmäisellä seuranta-ajalla ( ) hankehallinnon kustannukset laskutettiin kokonaisuudessaan osahankkeilta suhteessa osahankkeiden saamaan valtionavustukseen. Käytäntö osoittautui huonoksi, sillä osahankkeet eivät olleet osanneet varautua hankehallinnon laskuihin. Hankehallinto pyysi Lounais-Suomen aluehallintovirastosta luvan muuttaa käytäntöä siten, että hankehallintoa katsottaisiin ikään kuin yhtenä osahankkeena ja hankehallinto laskuttaisi 75 % kuluistaan suoraan aluehallintovirastolta ja 25 % osahankkeilta. Asiasta päätettiin yksimielisesti laajennetun projektiryhmän kokouksessa Mielen avain -hankehallinnolla on ollut projektikonsultointia tavoitteellisen hankehallinnon toiminnan tueksi. Projektikonsultoinnissa on käsitelty arviointia, viestintää ja luotu Mielen avain -hankkeen strategiakartta (Liite 3). Projektikonsultaatio on hankittu Ramboll Management Consulting yrityksestä (entinen Net Effect) ja se on toteutunut joka toinen kuukausi. 4. Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1. Koko hankkeen tulosten ja toiminnan arviointi Hankkeen tuloksia ja toimintaa tullaan arvioimaan Mielen avain -hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti. Toiminnan seuranta-aikana valmistui arviointisuunnitelman ensimmäinen versio. Arviointityöryhmässä on käsitelty arvioinnin viitekehys ja keskeiset menetelmät. Mielen avain -hankkeen yhteisiksi viitekehykseksi on 8

9 valittu looginen malli, jota jokainen osahanke on aloittanut työstämään. Lisäksi jokainen osahanke on tuottanut hankekortin prosessien etenemisestä, vaikutuksista ja jalkauttamissuunnitelmasta. Mielen avain -hankeen toiminnan onnistumista voi arvioida siitä näkökulmasta, että hanke on yksi yhtenäinen hanke. Toiminnan seuranta-ajanjaksona yhtenäistä hanketta on tukenut yhteinen Kick off -tapahtuma, johon osallistui kaikista osahankkeista hanketyöntekijöitä. Fasilitaattoriseminaarissa osahankkeet esittelivät omaa toimintaansa. Kaste-festareille osallistui runsaasti Mielen avain hankeväkeä ja Mielen avain -hanke esitteli siellä toimintaansa. Lisäksi Mielen avain -hanke osallistui Mielenterveysmessuille ja Sairaanhoitajapäiville yhdessä osahankkeiden työntekijöiden kanssa. Yhtenäisen hankkeen signaaliksi voidaan laskea Mielen avain -hankkeen vireä Facebook-yhteisö, jossa on toiminnan seuranta-ajalla noin 180 kaveria. Yhteisö toimii aktiivisesti ja keskustelua käydään lähes päivittäin. Mielen avain -hankkeen Internet-sivut on todettu toimiviksi ja sen kautta tiedotetaan kaikki ajankohtaiset tapahtumat. Lisäksi se sisältää talousohjeistusta, koulutusmateriaalia sekä Mielen avain -hankkeen projektiryhmien ja työryhmien muistiot. Mielen avain -hanke on verkostoitunut aktiivisesti erilaisten mielenterveys- ja päihdepalveluja tukevien kansallisten toimijoiden kanssa. Hanke on osallistunut Kaste - ohjelman valtakunnalliseen mielenterveys- ja päihdehankkeiden ohjausryhmään. Mielen avain -hanke on aloittanut kokemusasiantuntijayhteistyön Välittäjä -hankkeen kanssa, jossa hyödynnetään Välittäjä -hankkeella jo olevia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Toinen kokemusasiantuntija avaus on ollut uuteen Expert Patients Program (EPP) - toiminnan Suomeen pilotointi, jonka koulutustapaamisissa Mielen avain -hankehallinto on ollut mukana. Tällä toiminnan seuranta-ajalla Mielen avain -hanke on aloittanut kaksi kansainvälistä yhteistyötä. Mielen avain -hanke on mukana Suomessa 2012 järjestettävän 1st European Conference of Mental Health Nursing järjestely- ja tieteellisessä toimikunnassa. Mielen avain -hanke on järjestelytoimikunnassa Euroopan Unionin COST:n järjestämässä nettikiusaamisen ehkäisyyn ja uuden teknologian myönteisten puolten hyödyntämiseen, Adolescent and Social Media konferenssissa, joka järjestetään toukokuussa 2011 Turussa. Molemmissa tapahtumissa kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi Mielen avain -hanke saa näkyvyyttä postereilla ja ilmaisilla konferenssiosallistumisilla. Osahankkeilta kysyttiin miten Mielen avaimen hankehallinto on tukenut osahankkeita tavoitteiden saavuttamisessa. Kaksi kolmasosaa osahankkeista arvioi, että hankehallinnon koordinoima projektivalmennus ja muu koulutus (järjestetty talous- ja fasilitaattoriseminaari) oli tukenut tavoitteiden saavuttamiseen. Noin puolet osahankkeista mainitsi tärkeänä jakaa kokemuksia ja verkostoitua muiden osahankkeiden kanssa. Hankehallinto sai osahankkeilta noin puolelta osahankkeista myönteistä palautetta siitä, että se on helposti lähestyttävä ja nopeasti tavoitettavissa tuen ja avun tarpeessa, mitä voi pitää hallinnon ns. matalan kynnyksen palvelulupauksen toteutumisena, mikä on koko Mielen avain -hankkeen keskeisin lupaus kuntalaisille. Osahankkeiden kehittämisehdotukset hankehallinnolle olivat käytännöllisiä. Talouteen ja raportointiin liittyvien ohjeiden toivottiin olevan selkeitä ja aikataulut hyvissä ajoin tiedossa. Jotkut osahankkeet toivoivat hanketapaamista ja yleisesti enemmän tukea esimerkiksi arviointiin. Yhteenvetona kehittämisehdotuksista voi todeta, että aikataulut ja ohjeet ovat 9

10 osahankkeiden toiminnan sujuvuuden kannalta keskeisiä ja hankehallinnon tulee kiinnittää niiden selkeyteen ja ajoissa tiedottamiseen entistä enemmän huomiota. Myös hanketapaamisia kannattaa järjestää niille osahankkeille, jotka kokevat sen tarpeelliseksi. Palautteen mukaan voi todeta, että ohjeistusta ja aikatauluja lukuun ottamatta tuen tarve on yksilöllinen. Palautteen mukaan osa hankkeista ei juurikaan tarvitse edellä mainittujen asioiden lisäksi muuta tukea, vaan arvostavat itsenäistä hanketyötä, mitä hankehallinnon on tärkeä kunnioittaa. 4.2 Osahankkeiden tulosten toteutumisen arviointi Seuraavassa kuvataan Mielen avain -hankkeen osahankkeiden tuloksia seuranta-ajalla. Osahankkeilta kysyttiin, mitä hyviä käytäntöjä hanke on tuottanut tähän mennessä. Ensimmäisen maksatushakemuksen toiminnan seurantaraportissa on kuvattu tavoitteiden toteutumista tulosten osalta Mielen avain -hankkeen keskeisten yhteisten teemojen kautta. Tässä toisessa toiminnan seurantaraportissa on haluttu arvioida etenemistä jokaisen osahankkeen kohdalla erikseen, koska osahankkeissa on aktiivisesti käynnistetty lukuisia uusia ja alueellisia käytänteitä, jotka halutaan tuoda esiin. Lisäksi osahankkeiden tulosten toteutumista arvioidaan näkyvyyden ja julkaisujen kautta, jotka on esitelty liitteessä 4. Uudenmaan osahankkeet Valo -hanke HUS, Hyks Psykiatrianyksikön Valo -hanke toimii Helsingin, Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisen, Vantaan ja Keravan alueella. 1. Pitkäaikaisen masennuksen hoitomallin kehittäminen perusterveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyönä tuottaa hoitomallin ja siihen liittyvän ryhmätoiminnan, jonka ryhmämanuaaliluonnos on tehty. Kehittämistyö on tuottanut tähän mennessä paljon tietoa hoidoista ja potilaiden luottamuspulasta perusterveydenhuoltoon, koulutustarpeesta terveysasemalla, koulutusmalliluonnoksen, kokemusasiantuntijoiden (ryhmä) kuulemisen palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. 2. HUS Mielenterveystalo verkkopalvelu on laajentunut alueellisesti Espooseen, Kirkkonummelle ja Kauniaisiin. Alueelliset mielenterveyspalveluita tarjoavat toimijat sekä luotettava mielenterveystietous on kerätty verkkoportaaliin, josta ne on helposti kuntalaisten ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavilla. Projekti on lisännyt osaltaan mielenterveyskentän toimijoiden (erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin) välistä yhteistyötä vuotiaiden nuorten mielenterveystalon kehittämistyö on aloitettu. 3. Videokonsultointiin liittyvä hyvien käytäntöjen luominen aloitettu. Pilotointia varten on luotu videokonsultaatio/neuvotteluverkosto (psykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito, terveysasemat, koulut), hankittu tarvittava laitteisto, järjestetty tilat valmiiksi ja suunniteltu arviointitiedon keruu. Ensimmäinen pilottikonsultaatiokokemus oli seuranta-ajalla yhdessä Kauniaisten terveysaseman ja Leppävaaran psykiatrian poliklinikan kanssa. Lisäksi otettu yhteyttä Pohjois- ja Itä-Suomen keskussairaaloihin ja yliopistollisiin keskussairaaloihin tarjottu konsultaatiomahdollisuutta Kuurojen psykiatriselta 10

11 poliklinikalta, edellisen lisäksi valmisteltu videoneuvotteluteitse tapahtuvaa ohjausta Tukeva Lapin osahankkeelle (Kaste hanke). 4. Pitkäaikaisesti oireilevien psykoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen rajapintatyöskentelyn kehittäminen (Pop-VALO) on tuottanut hyvänä käytäntönä säännölliset asumispalvelukonsultaatiot Vantaan ja Keravan kaupungille, Vantaan yksityisille asumispalveluiden tuottajille sekä Vantaan seurakunnan asumispalvelulle. Asumispalveluiden henkilökunnalle on alkanut opintopiirityyppinen koulutus. Lisäksi on kehitetty yhteistyömalli asumispalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Palvelujen käyttäjät ovat osallistuneet palvelujen kehittämiseen ja arviointiin kokemusasiantuntijaryhmässä. Yhteisneuvottelut Espoon kaupungin päihde- ja mielenterveyskeskus Empun kanssa on aloitettu, ja toimintaa suunnitellaan yhteistyössä. Neuvottelut pilottiterveysaseman kanssa on käynnissä, ja tavoitteena on, että depressio saadaan sähköiseen Effica -järjestelmään muiden pitkäaikaissairauksien rinnalle. Lisäksi terveysaseman henkilökuntaa on koulutettu. 5. Itsetuhoisuuden arviointi ja lyhytinterventio on parantanut koulutukseen osallistuneiden suhtautumista suicidaalisiin potilaaseen (suhtautumista kuvaavassa USP-mittauksessa pisteiden lasku), nyt arviointimenetelmää ja lyhytinterventiota ollaan jalkauttamassa käytäntöön. Lisäksi hoitoketjun keskeneräinen yhteistyö on parantunut kehittämistyön aikana. 6. Varhaisen tunnistuksen ja prevention ohjelman hyvien käytäntöjen luominen on aloitettu. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke on Helsingin kaupungin kahden eri viraston, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteishanke. Hanke on tuottanut terveysasemilla työskentelevien päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työnkuvat ja -mallit. Toiminnan seuranta-aikana jokaiselle 26:lle Helsingin terveysasemalle on palkattu päihdetyöntekijä. Päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan malli on hankkeen keskeisenä tuotoksena koko hankeajan jatkuvan arvioinnin ja kehittämistyön kohteena. Malleja pilotoitiin ennen varsinaisen hankkeen alkamista, joten ne perustuvat kokemukseen. Työnkuvia on muokattu työryhmissä sekä ennen hanketta, että sen aikana. Työmallit perustuvat havaittuun tarpeeseen terveysasemilla on tarvetta sekä päihdetyölle, että sosiaalineuvonnalle. Tähänastinen hankekokemus on osoittanut, että niillä terveysasemilla, joiden alueella päihdeongelma on näkyvää (eli koettu tarve on suurin), on vastaanotto ollut innostuneempaa kuin sellaisilla alueilla, joissa hyvinvointia on enemmän. Tällaisilla alueilla ei ehkä nähdä niin suurta tarvetta päihdetyölle tai sosiaalineuvonnalle. Pääosin terveysasemilla koetaan toiminta tarpeelliseksi. Hankkeen aikana on selkiytetty A-klinikoiden ja terveysasemien välistä työnjakoa poliisin päihdearvioon ohjaaman asiakkaan ajokelpoisuuden arvioinnin osalta niin, että työnjako on nyt selvempi. Sen seurauksena hanke on tehnyt ohjeistuksen työnjaosta A-klinikoille, terveysasemille ja poliisille. Lisäksi arvioinnin toteuttamisesta tehtiin ohjeistus terveysasemien henkilökunnalle. Hankkeen myötä alkoholiongelmaisen avokatkaisuhoito siirtyi terveysasemille, ja siihen liittyvä henkilökunnan ohjeistus laadittiin myös. 11

12 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso -hanke toimii neuvolassa ja päivähoidossa yhdellä pilottialueella, Kartanonkoskella. Pilottineuvolassa on annettu yhteensä perheen äidin mielenterveysongelmiin liittyen konsultaatiota neuvolan työntekijöille. Varhaiskasvatuksen konsultaatiot päiväkotien hoitoja kasvatushenkilökunnalle ovat liittyneet vanhemman jaksamiseen, vanhemman vakava mielenterveysongelma, perheen kriisi kiireellinen tai huostaanotto, vanhemmuuden tukeminen avioerotilanteessa, vanhemman sisaruksen psyykkiset ongelmat, lapsen omaan käyttäytymiseen liittyvät ongelmat. Otso -hankkeen toimintaan kuuluu perhetapaamiset vanhempien kanssa, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin edellä mainitut eli vanhemmuuden tukeminen muuttuneessa haasteellisessa elämäntilanteessa. Myös verkostotapaamisia on järjestetty ja tehty yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Lisäksi työntekijöille on tarjottu ryhmä- ja yksilötyönohjauksia ja neuvolan perhetyöntekijöille masentuneiden äitien hoitoketjuun liittyneitä tapaamisia. Otso-hankkeessa on tehty koulutustarvekyselyn tulosten pohjalta neljä koulutusteemaa, jotka muodostavat koulutuskokonaisuuden: 1) Vanhemman masennus perheessä 2) Miten lapsi kokee vanhemman mielenterveys- ja/ tai päihdeongelman? 3) Vanhemman vakavat mielenterveysongelmat 4) Lapsi päihdeperheessä. Koulutuksia on tarjottu kaikkiin neljään pilottipäiväkotiin sekä Kartanonkosken neuvolan henkilökunnalle, seurakuntien lapsikerhojen ohjaajille ja lapsiperheiden kotipalvelun kodinhoitajille. Myös lastensuojelun työntekijöille on koulutuksesta sovittu. Hankkeen psykiatrian erikoislääkäri on konsultoinut lastensuojelua koko Vantaan alueella. Toiminta on osa nimettyä lakisääteistä viikoittain kokoontuvaa lastensuojelun asiantuntijaryhmää, joten toiminta on juurtunut. Hankealueen lastensuojelun ja aikuissosiaalityön työntekijöille on tarjottu mahdollisuutta pyytää psykiatrista sairaanhoitajaa tai psykiatria mukaan perheen tai verkoston tapaamiseen, kun mietitään vanhempien psykiatrisen ja päihdehoidon tarvetta ja oikeaa hoitopaikkaa. Lisäksi Vantaalainen hyvä mieli -hanke tarjoaa eri mielenterveyshäiriöihin, nuorten mielenterveysongelmiin, hoitoketjuihin, mielenterveyshäiriöihin ja somaattisiin sairauksiin sekä työkyvyn tukemiseen ja arviointiin liittyvää koulutusta perustason henkilökunnalle. Miepä -palvelupiste avattiin Tikkurilan kirjaston yhteyteen. Se tarjoaa täysin kynnyksetöntä mielenterveys- ja päihdepalvelua kuntalaisille. Palvelupiste on auki kolmena päivänä viikossa klo Palvelupisteessä pilotoidaan kertakäynnin mielenterveys- ja päihdeinterventio, joka on kehitetty yhteistyössä HUS:n Valo -hankkeen kanssa. Interventio sisältää asiakkaan taustatiedot (ikä, sukupuoli, työtilanne, tulosyyn), yleisimpien häiriöiden oirekyselyt (ahdistus, masennus, päihde), toimintakyvyn ja sosiaalisen tuen arvioinnin, arviointiin perustuvan neuvonnan ja palveluohjauksen sekä asiakastyytyväisyyspalautteen. Asiakas saa interventiosta kirjallisen palautteen. Pilotoinnin jälkeen interventiota on tarkoitus jalkauttaa terveysasemille. Lisäksi interventiosta suunnitellaan sähköistä versiota, joka laskee kyselyiden pisteet ja antaa vertailuarvot. Interventiosta saadaan suoraan seurantatiedot arviointia varten. Pitkäaikaisesti masentuneen hoitomalli korostaa asiakkaan osallisuutta ja itsehoitoa perusterveydenhuollon suunnitelmallisella tuella. Pitkäaikaisesti masentuneiden omahoitoryhmät ovat alkaneet maaliskuussa 2011 Vantaan mielenterveysyhdistys Lauhatuulen tiloissa. Ryhmät kokoontuvat kolmen viikon välein ja ovat avoimia kaikille Lauhatuulen asiakkaille sekä pitkäaikaisesti masentuneille Vantaalaisille potilaille. Ryhmän ohjaamiseen osallistuu kolme tahoa: Vantaan terveysasemien henkilökunta, 12

13 mielenterveysyhdistyksen henkilökunta sekä vertaisohjaajat. Ryhmäaiheina on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä teemoja liikunnasta, ravitsemuksesta, psyykkisestä hyvinvoinnista ja terveyttä tukevista palveluista. Terveysaseman päihdehoitajamallin kartoitus- ja suunnitteluvaihe on käynnissä. Seurantaajalla käynnistettiin neljällä terveysasemalla asiakaskysely alkoholin käytön puheeksi ottamisesta. Päihdehoitajille on tehty osaamiskartoitus ja työnkuvan tämän hetkistä toteutumista on kartoitettu, jonka pohjalta voi todeta, että Vantaalla ei ole yhtenäistä työnkuvaa päihdehoitajilla ja alkoholin käytön puheeksi ottaminen tai AUDIT -kysely käyttö ei ole systemaattista. Tähän liittyvää koulutusta on suunniteltu ja sen toteuttamisessa hyödynnetään Mielen avain -hankealueella hyviksi havaittuja sisältöjä ja käytäntöjä. Koho -hanke Koho -hanke toimii yhteistoiminta-alue LOST:ssa, johon kuuluu Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karjalohja sekä perusturvakuntayhtymä Karviaisessa, johon kuuluvat Vihti, Karkkila ja Nummi-Pusula. Hanketta hallinnoi Lohja. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on lisääntynyt seuranta-aikana aikana. LOST -alue: Nuorten päihdepalvelun monialainen ja poikkihallinnollinen kehittämistyö alkoi fasilitointimenetelmällä joulukuussa 2010, jolloin työryhmätyöskentely käynnistyi. Ryhmässä mukana päihde- ja mielenterveyspalvelut, erityisnuorisotyö, perusterveydenhuolto, nuorisopsykiatria sekä oppilashuolto ja opiskelijaterveydenhuolto. Tällä hetkellä tekeillä on mm. sähköinen kysely nuorille palvelujen tarpeesta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden rakenteen ja toiminnan sisällön kehittämiseen (tavoitteellista, kuntouttavaa ja yhteisöllistä asumista) liittyvä työskentely alkoi vuoden 2011 alusta. Kaupungin hallintaan Lohjan Palvelutalosäätiöltä siirtyneen kuntoutuskodin palvelut nivotaan osaksi mielenterveyskuntoutujien muuta palvelukokonaisuutta. Päihdeasumisen kehittäminen alkoi tukiasuntojen määrän lisääntyessä seitsemällä alkaen. Kehittämistyössä aloitti uusi sosiaaliohjaaja. Uudenlaista toimintaa on suunniteltu ja käynnistetty yhdessä asukkaiden kanssa. Toiminnan sisältöä kehitetään hoivapalvelusta kohti tuettua päihteetöntä asumista. Karviainen: Hanketyöntekijä kartoitti perusturvakuntayhtymä asumispalveluiden asumispalvelupaikat ja kustannukset seurantakauden aikana. Tehtävä jatkuu palvelusuunnitelmien tarkistamisella. Omaisten neuvottelukunnan ja päihdealan toimijoiden yhteistyöryhmän perustamiseen liittyvä suunnittelu on käynnissä Karviaisessa. Karkkilan vanhusten palvelukeskus muutetaan kokonaan mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköksi v mennessä ja siihen liittyen on tehty henkilöstön koulutustarvekartoitusta. Karviaisen työikäisten palvelulinjan SAS -ryhmä perustettiin tammikuussa Kriisityön koulutusta on järjestetty perustason henkilöstölle. Taideterapeutti aloitti maaliskuussa 2011 suljetulle ryhmälle Nummelassa. Yhteistä Lost -alueella ja Karviaisessa: Psykiatrian interventiot perusterveydenhuollossa - koulutusohjelma alkoi helmikuussa sairaanhoitajalla ja työntekijälle ja jatkuu kesäkuuhun 2011 asti yhdeksällä luentokerralla. Koulutusohjelma kuuluu osana huhtikuussa 2011 alkavaa ja läpi koko hankeajan jatkuva pienryhmäkonsultointia. 13

14 Lyhytterapian käyttöönottoon liittyen työpari psykiatrinen sairaanhoitaja ja konsultoiva psykiatri aloittivat työnsä hankealueella Mosaik -hanke Mosaik -hanke toimii Raaseporin ja Hangon alueella Länsi-Uudellamalla. Hanke käynnistyi myöhemmin kuin muut osahankkeet rekrytointiongelman vuoksi. Hankekoordinaattori aloitti työnsä tammikuussa Hanke on aloittanut kehittämistyön, jonka tavoitteena on parantaa Raaseporin ja Hangon alueen mielenterveys- ja päihdehoidon hoitoketjuja, luoda toimiva palvelukartta, selkiyttää yhteistyötä perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, erikoissairaanhoidon, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa sekä vahvistaa henkilökunnan osaamista. Kuluvan seurantakauden aikana hankkeessa on vahvistettu dialogilla kumppanuuden ja yhteistyön sekä kuulluksi tulemisen merkitystä. Swot-analyysin avulla on kartoitettu vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Sen pohjalta pohdinta on tuonut esiin kehittämistarpeita eri yksiköissä. Hankkeessa on aloitettu prosessikuvauksien tekeminen: prosessien ja oman toiminnan ymmärtäminen osana isompaa kokonaisuutta, oman yksikön toiminnan kehittäminen prosessien kuvauksissa tulleiden kohtien myötä. Huoli haltuun -hanke Huoli haltuun -hanke toimii Kirkkonummen kunnassa. Yhteistyötä tehdään HUS:n kanssa hyödyntämällä mm. Valo-hankkeen videopsykiatrikonsultaatiota. Toiminnan seurantakaudella on kartoitettu kunnassa olevat mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä keskitytty luomaan yhteistyöverkostoja näiden jo olemassa olevien palveluiden kanssa. Kontaktin luominen nuoriin on tapahtunut pääosin verkostojen kautta tulleiden asiakkuuksien kautta. Nuorten hyvinvointiasemalla on otettu käyttöön työparityöskentely moniammatillisessa tiimityössä. Nuorten kohtaamisessa asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja inhimillisyys ovat toiminnan perusarvoja. Verkostotyöntekijöille on tarjottu matalan kynnyksen konsultaatiota silloin, kun verkostotyöntekijä ei ole tiennyt miten/mihin ohjata nuorta samaan apua. Hanke on aloittanut mielenterveys- ja päihdekoulutuspakettien suunnittelun perusturvan ja sivistystoimen työntekijöille syksylle Nuorten vanhemmille on myös suunniteltu vertaistukiryhmiä keväälle Sauma -hanke Sauma -hanke toimii Keravalla. Sen keskeisenä tavoitteena on edesauttaa perustason mielenterveys- ja päihdeyksikön yhdistämistä. Tähän liittyen on aloitettu moniammatillinen pienryhmätyöskentely, jonka tavoitteena on yksikön toiminnan sisällön suunnittelu, kuten päivystys- ja ryhmätoiminta sekä konsultaatiot. Työryhmiä on perustettu kaksi: matalan kynnyksen- ja palveluohjauksen työryhmä. Lisäksi hanke on aloittanut uudistuneen vastaanottojärjestelmän kehittämisen osana palveluohjausmallin kehittämistä. Toiminnan seurantakaudella on tehty suunnitelma kesän 2011 kotikuntoutuksen ja hoitokodin päivätoiminnalle. Päivätoiminnan tavoitteena on kuntoutusasiakkaiden kesän yli selviytyminen. Aiemmin vastaavaa toimintaa ei ole ollut, ja sen puute on aiheuttanut kuntoutusasiakkaiden kunnon romahtamisen kesälomien aikana. Pilotointikokemusten perusteella tullaan kehittämään kaupungin omaa päivätoimintaa kesän jälkeen. 14

15 Miepäs -hanke Nuorisoasema Nuorisohelppi käynnisti toimintansa tammikuussa 2011 Hyvinkäällä. Se tuottaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja nuorille ja vanhemmille. Sen toimintamallina on jalkautuva tuki, ryhmämuotoiset tukimuodot sekä moniammatillinen tiimi ovat hankkeen tuottamia hyviä käytäntöjä. Nuorten osallisuus on huomioitu käynnistämällä nuorten kehittäjäryhmä nuorisoaseman toiminnan kehittämisen tueksi. Nuorisoaseman toiminta sisältää nettisivut, joissa on sähköinen yhteydenottolomake ja vanhemmille tarkoitettu kysymys-vastauspalvelu. Avomieli -hanke Avomieli -hanke toimii Keski-Uudellamaalla Sosiaalitaidon johtamana. Alueen Kuumakuntien yhteisessä päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelmassa määritellään kuntakohtaisten toimenpideohjelmien lisäksi myös kuntien yhteiset kehittämiskohteet, joita ovat muun muassa: yhteisen koulutuksen järjestäminen, yhteisten asiakaskriteerien luominen, kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon ja yhteisen kuntoutuksen kehittäminen, aikuissosiaali-, päihde-, mielenterveystyön yhteisten asiakasprosessien ja moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittäminen. Avomieli-hanke pyrkii vaikuttamaan näihin alueellisiin erityistarpeisiin. Seurantakaudella kartoitettiin aikuissosiaalityöstä nousevia tarpeita koulutus- ja yhteistyöseminaarien suunnittelun pohjaksi. Kysely toteutettiin sähköisesti ja siihen vastasi 29 aikuissosiaalityössä työskentelevää. Kartoituksen perusteella nousi useita kehittämiskohteita aikuissosiaalityöhön ja asiakkaan osallisuuteen liittyen. Näitä tullaan työstämään hankeaikana koulutusprosessin avulla. Eri toimijoiden osaamista on lisätty myös koordinaattorin 2dg-verkostokoulutuksissa Järvenpäässä ja Kokkolassa helmikuussa 2011, joissa koordinaattori luennoi aiheesta netti- ja peliriippuvuus. Järvenpäässä toteutettavan Assertive Community Treatment (ACT) -toiminnan mallintamiseksi ja arvioimiseksi on tehty alustava suunnitelma toiminnan seurantakauden aikana. Toiminta toteutetaan yhteistyössä Diakonia Ammattikorkeakoulun, Järvenpään kaupungin ja HUS:n Kellokosken sairaalan kanssa. Elämä haltuun -hanke Neljän Itä-Uudenmaan kunnan alueelle on perustettu päiväkeskustoimintaa, jossa hyödynnetään keskeisesti kokemusasiantuntijoiden osallisuutta. Askolassa aloitti tammikuussa 2011 Olonkorjaamo -päivätoimintakeskus, jonka toiminta on tarkoitettu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Toimintaa on joka viikon keskiviikkona. Sipoossa aloitti syksyllä 2010 vertaistukeen perustuva Naisten olohuone -ryhmä. Loviisassa on kehitetty ja toteutettu yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa päiväkeskustoiminnan sisältöä. Toiminta on aloitettu syksyllä 2010 joka viikon torstaina. Porvoossa on aloittanut kokemusasiantuntijaryhmä toiminnan. Ryhmään kuuluu seitsemän kokemusasiantuntijaa. Lisäksi ns. Mietintäryhmä, johon kuuluu kokemusasiantuntija, Elämä haltuun -hankkeen projektityöntekijä ja Verson suunnittelija, määrittelee kokemusasiantuntija -käsitettä sekä suunnittelee projektille jatkoa ja sisältöä. 15

16 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osahankkeet Mietippä -hanke Ympärivuorokautinen, kolmepaikkainen arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari aloitti toimintansa syyskuussa 2010 Kotkassa. Yksikkö tarjoaa pitkäjänteistä, integroitua mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa ja kuntoutusta, vastaten myös raskaana olevien hoidon tarpeeseen. Asiakkaille tehdään yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa verkostotyöllä ja asiakkaan osallisuudella on keskeinen merkitys. Tavoitteena on lisätä asiakkaan osallisuutta hoitoprosessin toimijana siten, että ehkäistään asiakkaan putoamista hoitopalvelujen ulkopuolelle. Mietippä -hanke toteuttaa yhteistyössä Seurakuntaopiston, Sininauhaliiton ja Kymen A- klinikkatoimen kanssa vuoden kestävän 2D -koulutuksen, jonka sisältö perustuu sekä valtakunnallisiin suosituksiin että hankealueen tarpeisiin. Koulutus alkoi tammikuussa 2011 ja koulutuspaikkoja on 26, joista yhdeksän on tarjottu muille osahankkeille. Koulutuksen seurauksena mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen ja verkostoituminen lisääntyy perustason ja erityispalveluiden henkilöstöllä. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Kouvolan osahanke etenee työryhmätoimintana, joiden etenemistä on kuvattu seuraavassa. 1) YPK-työryhmä: Sosiaalipäivystyksen ja kriisikeskuksen suunnittelu ja kehittäminen terveydenhuollon yhteispäivystyksen yhteyteen on jaettu vaiheisiin. YPK-työryhmä on työskennellyt tiiviisti ja pitänyt kolme kokousta ja kaksi seminaaria sekä tehnyt välitöitä tapaamisten välillä. Työryhmä on kartoittanut Kouvolan perusturvan palvelualueiden (kotihoito ja vanhuspalvelut, aikuissosiaalipalvelut ja lapsiperhepalvelut) nykyisiä päivystyspalveluja ja kiireellisten sosiaalipalvelujen antamista virka-aikana sekä päivystyspalvelujen nykytilaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näkökulmista. Verkostoseminaarissa on suunniteltu tulevaisuuden ideaalista sosiaalipäivystystä eri toimijatahojen (työntekijäryhmien, yhteistyökumppaneiden ja 3-sektorin toimijoiden) kanssa. Lisäksi on tehty haastattelukierros sosiaalipalvelujen palvelualueilla ja lyhyt henkilöstökysely. Työryhmä on tehnyt sosiaalipäivystykseen liittyvän toimintaympäristöanalyysin ja arvioinut nykyistä sosiaalipäivystystä ja kiireellisten sosiaalipalvelujen virka-aikaisen antamisen järjestelyjä SWOT-analyysilla. YPK-työryhmä on käynyt tutustumassa Espoon ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksiin sekä Eksoten sosiaalipäivystykseen Lappeenrannassa. 2) Selvä-työryhmä: Selviämisyksikkö aloitti toimintansa tammikuussa 2011 ja kolme hanketyöntekijää työskentelee ostopalveluna A-Klinikan katkaisuhoitoaseman yhteydessä toimivassa yksikössä. Selviämisyksikkö toimii matalan kynnyksen paikkana, jonne viranomaisten lisäksi myös asiakkaat itse, omaiset ja läheiset ovat voineet vielä päihtyneen henkilön. Selviämisyksikön myötä muodostunut hoitoketjumalli näyttää tarpeelliselle: päihtyneen henkilön hoidon tarpeen voi arvioida joustavasti ambulanssi, terveyskeskus tai erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikka. Poliisin tuomien asiakkaiden tilanteen arvioivat pätevät sairaanhoitajat yksikössä. Selviämisyksiköstä tapahtuvat nopeat interventiot jatkohoitoon katkaisuhoitoasemalle, sosiaalityöhön ja A-Klinikan muihin 16

17 yksiköihin ovat osoittautuneet palveluketjun kannalta olennaisen tärkeäksi ja jopa puolet yksikön asiakkaista siirtyy katkaisuhoitoasemalle jatkohoitoon. Nuorten päihdetyöntekijä aloitti työnsä A-klinikalla tammikuussa Työn sisällön suunnittelu ja kehittäminen kuuluvat Selvä-työryhmän toimintaan. Nuorten päihdetyöntekijä on aloittanut työnsä verkostoitumalla yhteistyötahoihin, kuten Motiimiin, nuorisopsykiatrian poliklinikkaan, nuoriso- ja perheneuvoloihin, koulukuraattoreihin ja terveydenhoitajiin sekä lastensuojelun avopalveluihin. Yhteistyö on lähtenyt joustavasti liikkeelle ja raameja työskentelyn suhteen on saatu sovittua. Nuorten päihdetyöntekijän työ on asiakastyötä, konsultaatiotyötä ja verkostotyötä. A-klinikan nuorisotyöntekijän työpanos varhaiseen puuttumiseen suuntaavissa koulutuksissa hyödynnetään ja liitetään työnkuvaan. 3) Arvi-Tape työryhmä: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumisyksiköissä on aloitettu tapaturmien seuranta TAPE-ohjelman avulla. Tapaturma-ohjelman avulla kerätään tietoa yksiköissä tapahtuneista onnettomuuksista, väkivallasta, pahoinpitelyistä, itsensä vahingoittamisesta ja alkoholin käytöstä tapahtuman yhteydessä. Ohjelma on Internetpohjainen ja siitä saadaan ajantasaista tietoa yksiköiden ja esimiesten käyttöön. Startkeskushanke on kouluttanut erityisasumispalveluiden yksiköiden henkilöstön käyttämään TAPE- ohjelmaa, tammikuussa 2011 olivat viimeiset koulutukset. Ohjelman avulla kerättävällä tiedolla pyritään saamaan laajasti tietoa siitä, missä, milloin ja minkä seurauksena tapaturmia tapahtuu ko. yksiköissä sekä estämään niiden tapahtuminen jatkossa. Saatua tapaturmatietoa käyttäen suunnitellaan ehkäisyä varten interventioita ja myös arvioidaan tulevaisuudessa interventioiden tarvetta ja vaikuttavuutta. 4) Astu-työryhmä: Asumisen tuen ja asumisen ohjauksen kehittämistyö on edennyt suunnitellusti, kaksi hanketyöntekijää toimii tiimissä. Palveluohjauksellisen työotteen käyttöönoton myötä ja muutetun työtavan seurauksena asiakkaat tulevat yksikköön koordinoidusti yhden henkilön kautta, näin toiminta on systemaattisempaa ja asiakkaiden palveluiden tarve tulee yksilöllisesti kartoitettua heti asiakassuhteen alussa. Asumisen tuen tiimin toiminnan suunnittelu on käynnissä. Ensivaiheessa toiminnan suunnittelua on tehty asiakaskyselyin (Bikva), henkilöstökyselyin ja työryhmän kokoamalla SWOTanalyysilla. Lisäksi on kartoitettu asiakkaiden tilannetta ja heidän käyttämisensä palvelujen sisältöä. Työryhmän työn tueksi järjestettiin monialainen verkostodialogiseminaari, jossa pohdittiin nykyisiä hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin hyödyntää yksikön työtä suunniteltaessa. Ideaseminaarin tulokset ohjaavat työryhmän toimintaa ja hanketyön suuntaa eteenpäin. Seminaarissa esiin nousivat verkostoyhteistyön kehittäminen, todellinen moniammatillisuus ja aluekohtainen toimintamalli. Huolena toiminnan kannalta on perusterveydenhuollon mukaan saaminen moniammatilliseen toimintaan. Tiimin työtä viedään eteenpäin asiakaskohtaisen palveluohjauksen kautta. Tulevaisuudessa rajapintaasiakkaiden kanssa sovitaan vastuuhenkilöt ja tiimissä omaohjaajamalli. 5) YPK-koulutustyöryhmä: Koulutusyöryhmässä on suunniteltu Kouvolan perusturvaan mielenterveys- ja päihdetyön lisäkoulutusta varhaiseen puuttumiseen sekä kriisityöhön koulutusrunko, joka toimii perusturvassa jatkuvana koulutuksena ja työntekijöiltä edellytetään tiettyjen kokonaisuuksien suorittamista. Varhainen tunnistaminen koulutussarjaa suunnitellaan nuorten päihdetyöntekijän, Motiimin ja nuorisopsykiatrian kanssa yhteistyössä. Tässä koulutussarjassa on ajateltu teemaa oppiva ja kokeva työntekijä. Koulutusrunkoja suunnitellaan yhteistyössä Kouvolan A-Klinikkatoimen, psykiatrian avopalveluiden ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Osallistavista 17

18 menetelmistä pyydetään Kymenlaakson ammattikorkeakoululta tutkivaa otetta, jotta saataisiin oma Kouvolan malli tulevaisuudessa. Kannatellen -hanke Eksoten alueella toimiva nuorisohanke Kannatellen on tehnyt laajan työntekijäkartoituksen. Kartoituksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen solmukohdista, jotka liittyvät nuorten palvelu- ja hoitoonohjaukseen sekä hoitoon. Hyvänä käytäntönä alkoi kartoituksen pohjalta lastensuojelun, nuorisopsykiatrian ja nuorten päihdetyön yhteistyö. Kannatellen hanke on aloittanut lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulan Tuvassa nuorten työtiimin sisäisen kehittämistyön. Lisäksi uutena hyvänä käytäntönä ollaan aloittamassa nuorisopsykiatrian osaston ja Tarulan Tuvan välisen yhteistyön kehittämistä. Kannatellen -hanke on tuonut esiin selkeän puutteen nuorten päihdeongelmien hoitoprosesseissa. Tämän seurauksena on perustettu kaksi uutta päihdetyöntekijän toimea. Tämän lisäksi myös päivystysyksikköön on kehitetty oma prosessi hankkeen esille nostamalla asiakasryhmälle. Hanke on edistänyt kartoituksensa pohjalta ADHD-hoitajan päihdetyön resursointia. 4.3 Yhteenveto tavoitteiden etenemisestä Toiminnan seurantakauden yhteenvetona voi todeta, että osahankkeiden tavoitteet ovat edenneet hyvin. Vuosi 2011 on Mielen avain -hankkeessa keskeinen vuosi uusien toimintojen pilotoinnissa ja käyttöönotossa, mikä näkyy osahankkeiden raportoinnissa. Taulukossa 2 kuvataan osahankkeiden kolmen ensimmäisen tavoitteen etenemistä ensimmäisellä ja toisella seurantakaudella. Vertailuun on valittu kolme tavoitetta, koska tavoitteiden määrä on erilainen eri osahankkeilla. Taulukko 2. Osahankkeiden kolmen ensimmäisen tavoitteen eteneminen ensimmäisenä ( ) ja toisena ( ) toiminnan seurantakautena. Tavoitteiden vertailu Toteutunut täysin Toteutunut lähes kokonaan Toteutunut osittain Toteutus aloitettu Toteutumista ei vielä aloitettu Tavoite 1 ( ) Tavoite 1 ( ) Tavoite 2 ( ) Tavoite 2 ( ) Tavoite 3 ( ) Tavoite 3 ( ) 18

19 Hyviä käytäntöjä edistävät ja estävät tekijät Osahankkeilta kysyttiin mitkä tekijät ovat edistäneet ja estäneet hyvien käytäntöjen syntymistä omassa hankkeessa. Edistävät tekijät: yhteistyö ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa (Kolmas sektori, kunnan virkamiehet ja työntekijät, erikoissairaanhoito) ennakkoluuloton ja myönteinen asenne tehokas tiedottaminen toiminnan suunnitelmallisuus aiempien hankkeiden tulosten hyödyntäminen yhteisten tavoitteiden linjaaminen muutostarve kunnan työntekijöiden ja virkamiesten sitoutuminen hankkeeseen hanketyöntekijöiden motivaatio hankejohdon sitoutuminen hankkeeseen projektikoordinaattorin ja vastuuhenkilöiden tavoitettavuus ja tuki Estävät tekijät: ongelmat eri toimijoiden välisessä yhteistyössä hanketyöntekijöiden vaihtuvuus yhteistyökumppaneiden asenteet uutta toimintaa kohtaan uuden organisaation keskeneräisyys ja epäselvät käytännöt (kuntaliitoksissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon liitoksissa) uusien ja vanhojen sekä erilaisten toimintakulttuurien yhteentörmäys erilaiset viitekehykset ja tietoperusta muutosvastarinta tiedonkulun hitaus ja kankeus kunnan sisäinen byrokratia ja päätöksenteon hitaus kunnan resurssien puute peruspalveluissa erilaiset asiakastietojärjestelmät eri virastoissa Erityisesti toiminnan seurantakaudella nousi kaksi keskeistä teemaa, jotka määrittelivät tavoitteiden etenemistä käytännön tasolla. Ensimmäiseksi osahankkeiden hankejohdon ja kunnan virkamiesten sitoutuminen hankkeen tavoitteisiin ja toimintaan koettiin erittäin tärkeäksi. Toiseksi eri virastojen erilaiset tietojärjestelmät ja niihin liittyvät käyttöoikeudet on osoittautunut merkittäväksi esteeksi hanketyössä, kun halutaan kehittää uutta käytännön toimintaa. 19

20 5. Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset 5.1 Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset seuranta-aikana Osahankkeista 12 sekä hankehallinto haki tällä seuranta-ajalla rahoitusta. Mielen avain - kehittämishankkeen kokonaiskustannukset olivat seuranta-aikana yhteensä ,31 euroa. Kokonaiskustannuksista palkkoja sivukuluineen on noin 75 %. 5.2 Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana Henkilöstökuluja hankkeessa on ollut kirjanpidon mukaan toisella maksatusajanjaksolla ,3 euroa (Liite 5). Osahankkeiden palkkakuluja ei voi hallinnoijan kirjanpidossa siirtää palkkatileille, joten palkat näkyvät kirjanpidossa asiantuntijapalveluiden tilillä. Henkilöstömäärä hankkeessa on ollut 71 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä on saatu siten, että jokainen 100% työosuus vastaa yhtä henkilöä. Kannatellen -osahankkeessa (EKSOTE) hankkeen koordinaattori on ostettu ostopalveluna Työnohjaus A & H. Hakalistolta. Nämä kulut on tiliöity toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluiden tilille. Kannatellen hankkeen koordinaattorin kustannukset ovat olleet ,68 euroa. 5.3 Asiantuntijapalveluiden käyttö Osahankkeista seitsemän sekä hankehallinto on käyttänyt seuranta-ajalla maksullisia asiantuntijapalveluita. Asiantuntijapalveluita on käytetty ,34 eurolla. Ne esitetään liitteessä Matkat seuranta-aikana Yhdessäkään osahankkeessa ei tehty ulkomaanmatkoja seuranta-aikana. Kaikissa osahankkeissa sekä hankehallinnossa tehtiin kotimaan matkoja. Kotimaan matkat ovat muodostuneet asiakaskäynneistä, yhteistyötapaamisista sekä kokous- ja koulutusmatkoista. Matkoista on tullut kustannuksia yhteensä noin euroa 20

21 6. Johtopäätökset Tässä toiminnan seurantaraportissa Mielen avain -hankkeen etenemistä kuvataan toiminnan seuraamisen, tavoitteiden toteutumisen ja rahojen käytön seurantana. Toisella seuranta-ajalla hanke on päässyt hyvin käyntiin ja toiminta on edennyt pääsääntöisesti tavoitteiden mukaisesti. Hanke on saanut hyvin julkisuutta ja näkyvyyttä eri tahoilla ja on aktiivisesti osallistunut yhtenä hankkeena erilaisiin tapahtumiin. Kaikkien 13:sta osahankkeen toiminta on käynnissä ja etenee hyvin. Ensimmäisellä seuranta-ajanjaksolla toimintaa hidastaneet rekrytointiongelmat on saatu ratkaistua ja nyt toisella seurantaajanjaksolla hankkeen henkilöstö on lisääntynyt lähes puolella. Toisaalta myös joissain hankkeissa on jo henkilökuntaa vaihtunutkin, kuvastaen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kysyntää työmarkkinoilla. Haasteitakin voidaan nähdä. Maksatushakemuksiin liittyvä talousraportointi on monimutkainen ja melko raskas prosessi. Joillakin osahankkeilla on ollut vaikeuksia noudattaa annettuja aikatauluja ja raportoinnin tarkkuustasoa. Vaikka hankkeen sisällöt ovat hankesuunnitelman mukaisesti edenneet, on havaittavissa että joihinkin osatavoitteisiin on vaikea hankkeena vaikuttaa ja niissä tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä kunnan oman toiminnan kanssa. Jatkossa Mielen avaimen ja osahankkeiden tulee vielä nykyistä enemmin pyrkiä vuorovaikutukseen kuntien päättäjien ja virkamiesten kanssa. Hankkeen ja kunnan oman toiminnan yhteistyötä tulee tiivistää ja samalla suunnitella niitä toimintoja mitkä hankkeesta voidaan ottaa kunnan omaksi toiminnaksi. 21