Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke. Hankesuunnitelma. Sopeutettu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke. Hankesuunnitelma. Sopeutettu 31.5.2010"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Hankesuunnitelma Sopeutettu

2 Tiivistelmä Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke on maantieteellisesti ja sisällöllisesti laaja-alainen hanke, jonka tavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia joilla jo on ongelmia. Tavoite toteutuu mahdollistamalla kuntalaisten osallisuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa, luomalla uudenlainen matalan kynnyksen palveluverkosto sekä lisäämällä ammattilaisten osaamista. Hankkeessa mukana olevat 13 hankeaihioita ja 35 kuntaa sitoutuvat yhteiseen palvelulupaukseen, jonka mukaan kuntalainen jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve saa apua uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa yhden oven takaa. Hankkeen toiminnan seurauksena mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten osallisuus mahdollistuu, syrjäytyminen vähenee ja osallisuus näkyy konkreettisina toimintoina palvelujärjestelmässä. Hankealueelle mallinnetaan kokemusasiantuntijoiden tehtäviä, kuntalaisten perusoikeuksien toteutumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan systemaattisesti ja erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun kehitetään uusia menetelmiä. Toiminnan seurauksena kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintatyöskentely tehostuu ja asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin. Informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät otetaan käyttöön, uudenlaiset päivystysjärjestelyt luodaan ja kynnyksettömiä avun ja palveluohjauksen toimintoja perustetaan keskelle ihmisten arkea. Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy ja kaikkien ammattiryhmien erityisosaaminen otetaan tehokkaaseen käyttöön. Työntekijöiden asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Hankkeen odotetut tulokset näkyvät kuntalaisen arjessa myönteisinä muutoksina. Hankkeen palvelulupauksen toteutumisen myötä avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. Kaste-ohjelman keskeisissä indikaattoreissa tapahtuu muutos parempaan ja perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä kuvaavissa mittareissa nähdään sujuvuudesta, tehokkuudesta ja onnistuneesta työnjaosta kertovia muutoksia. 2

3 SISÄLLYS sivu TIIVISTELMÄ 2 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS 4 2 NYKYTILA HANKEALUEELLA 6 3 HANKKEEN PALVELULUPAUS 10 4 HANKKEEN KESKEISET TEEMAT Osallisuuden vahvistaminen Kynnyksettömyys Henkilöstön osaamisen lisääminen 13 5 HANKKEEN TAVOITTEET 14 6 HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA Hankkeen toimijat Hankkeen toimintatasot Hankeaihiot Hankkeen työmenetelmä Hankkeen koulutustoiminta 19 7 HANKKEEN AIKATAULU 21 8 HANKKEEN JOHTO JA KOORDINOINTI 21 9 HANKKEEN RAHOITUS JA HENKILÖSTÖ HANKKEEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 23 Liitteet: Liite 1 Hankeen menot ja rahoitus 3

4 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke on maantieteellisesti ja sisällöllisesti laaja-alainen hanke, jonka päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia joilla jo on ongelmia. Tavoitteeseen pyritään 1) mahdollistamalla kuntalaisten osallisuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa, 2) luomalla uudenlainen matalan kynnyksen palveluverkosto mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten tueksi sekä 3) lisäämällä sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten osaamista. Hankkeessa mukana olevat toimijat sitoutuvat palvelulupaukseen, jonka mukaan kuntalainen, jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve, saa apua uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa ja yhden oven takaa (Kuva 1). Kunnan yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalvelut Asiakkaan osallisuus Apu asiakkaalle koettuun ongelmaan luvatussa ajassa Ammattilaisten lisääntynyt osaaminen Kynnyksettömyys palveluissa Kuva 1. Hankkeen yleiskuvaus 4

5 Hanke toteutetaan vuosina Mukana on yhteensä 35 kuntaa ja 14 hankeaihioita Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueelta. Hankealueella asuu yksi kolmasosa koko Suomen väestöstä. Hankkeen keskeiset teemat ovat 1) osallisuuden vahvistaminen, 2) kynnyksettömyys ja 3) henkilöstön osaamisen lisääminen. (Taulukko 1). Taulukko 1. Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Toteutusaika Keskeiset teemat 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Hankealue Etelä-Suomi: Uusimaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Hankealueen väestö Mukana olevien kuntien lukumäärä 35 Hankeaihioiden lukumäärä 13 Kokonaiskustannukset ( ) Saatu valtionosuus ( )

6 2 NYKYTILA HANKEALUEELLA Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet hankealueella ovat moninaisia koska alue on hyvin heterogeeninen. Alueella on Suomen suurin kaupunki, useita suuria ja keskisuuria kaupunkeja ja kuntia sekä toisaalta pieniä maaseutumaisia kuntia. Näiden rakenteellisesti ja sosio-ekonomisesti erilaisten alueiden sisällä on luonnollisesti erilaista palvelujen tarvetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Terveytemme -sivuston indikaattoreiden perusteella voidaan tunnistaa joitakin koko aluetta koskevia haasteita. Yksi sellainen on miesten alkoholinkäyttö, joka on Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Uusimaan ja Itä- Uusimaan alueilla yli maan keskiarvon. Naisten kohdalla alkoholinkäyttöä yli maan keskiarvon esiintyy Uudenmaan alueella. Alkoholikuolemat, itsemurhat ja tapaturmat menetettyinä elinvuosina mitattuna ovat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa yli maan keskiarvon. Koettu terveys on miehillä huonompaa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Naisten kohdalla koettu terveys on huonompaa Uudellamaalla kuin muulla hankealueella. Sotkanetin Kaste -ohjelman seurantaindikaattoreiden perusteella hankealueen keskeiset haasteet liittyvät pitkäaikaistyöttömyyteen (35 mukana olevasta kunnasta 26 kunnassa osuus yli maan keskiarvon) sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden suureen määrään (25:ssa määrä yli maan keskiarvon) (Taulukko 2). Depression ja psykoosisairauksien lääkehoitoa kuvaavien indikaattoreiden perusteella hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Osassa maaseutumaisia kuntia ja joissakin keskisuurissa kaupungeissa psykoosilääkkeiden käyttö on maan keskiarvoa suurempaa. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat hankealueella huomattavan usein muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. 6

7 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Taulukko 2. Hankealueen kuntien tarkastelu Kaste-ohjelmantavoiteindikaattoreiden valossa vuonna 2007 (värjätty luku yli koko maan keskiarvon) Indikaattori* Kunta Askola 0, ,6 0 3,5 27,8 11 7,1 Sipoo 0,5 11 0, ,9 10,4 5,4 5,1 Loviisa 2,2 14,4 2,1 23,9 0 14,7 11,3 2,3 17,2 Porvoo 1,3 12,6 1,1 31,5 1,8 8,7 9,8 8,3 10,3 Vantaa 1,5 17,1 4,3 29,6 3,2 9,6 10,3 4,7 12,6 Lappeenranta 1,6 9,6 3,5 25,3 0,9 9,8 9,8 6,8 15 Ylämaa 14,5 0 34,3 2,8 14,7 12,2 Taipalsaari 7,3 4,7 22,8 3,5 4,3 6 8,9 Lemi 0,8 11,9 23,3 0 4,2 3,7 7,3 14,5 Luumäki 1 6,2 1,6 27,9 9,6 18,9 9,6 12,2 Savitaipale 1,1 10,4 17,9 0 10,5 16 4,3 12,1 Parikkala 1,3 8,7 24,8 10 8,2 7,2 13,8 Rautjärvi 10,7 4,1 23,1 5,2 12,3 3,9 12,2 Ruokolahti 0,7 6,6 0 21,9 3,3 5,8 7,1 9,6 Helsinki 2,3 14,9 2,4 26,3 5,5 10,1 10,5 7,8 16,3 Järvenpää 1,2 14,7 2,2 29,4 1,6 9,7 8,3 3,6 9,1 Kerava 1,2 16,5 2 24,6 1 8,1 9,2 3,2 8,9 Nurmijärvi 0,6 13,7 1,3 27,5 0,7 7,1 13,8 8 6,4 Tuusula 0,7 15,1 0,9 24,2 0,7 6,7 11,2 5,1 6,1 Hyvinkää 1,4 14,4 27,1 1,8 8,2 10,5 6,3 11,9 Kouvola 1,4 10,9 2,5 26,2 0,6 9,1 9,7 6,4 17,4 Hamina 0,8 14,1 2,8 25,5 0,7 8,4 11,6 7,5 13,1 Kotka 1,7 15,6 4,4 31,1 1,5 10,1 12,1 5,7 16,4 Miehikkälä 5,2 0 19, ,5 4,6 11,2 Virolahti 14,4 3,9 29, ,3 2,4 12,7 Kirkkonummi 0,9 16,8 1,1 23,2 0,5 7,1 9 5,9 7,1 Lohja 1,1 17 1,6 25,5 0,9 8,9 7,7 3,8 9,2 Siuntio 0,6 16,1 0 28,4 2,7 11,2 5,8 Karjalohja 21,8 0 26, ,1 Inkoo 0,5 12,5 34,3 0 4,9 10,5 11,4 7,6 Karkkila 0,8 21,5 1,9 27,1 0,7 12,6 19,7 4,1 8,4 Vihti 0,8 16,1 2,4 22,3 1 8,9 10,2 2,7 8,7 Nummi-Pusula 1 18,3 1,8 25,8 0 4,9 11,8 9,5 12,8 Hanko Raasepori Koko maa 1,2 11,7 2,4 24 1,4 8,7 11,3 6,3 13,9 * Indikaattorit (mukana ne indikaattorit, joista tiedot saatavissa suurimmasta osasta kunnista) 1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 5 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 6 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 7 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Lapsiperheiden pienituloisuusaste 7

8 Suomalaisia mielenterveyspalveluja kartoittaneen MERTTU -tutkimuksen tulosten valossa hankealueen itäisissä osissa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, on puutteita pysyvistä ja ympärivuorokautisista mielenterveysongelmien päivystyspalveluista. Samoin monimuotoinen avohoito toteutuu huonommin näillä alueilla. Etelä-Karjalassa psykiatrisessa laitoshoidossa hoidettuja potilaita on yli maan keskiarvon. Psykiatrian erikoisalan laitoshoitopäiviä on selvästi alle maan keskiarvon Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Lisäksi Kymenlaaksossa on psykiatrian erikoisalan laitoshoitojaksoja vähiten koko maassa. Tahdosta riippumattomaan hoitoon tehtyjä lähetteitä ei hankealueella ole maan keskiarvosta poikkeavasti, vaikkakin hankealueen sairaanhoitopiirien välillä on selviä eroja; Kymenlaaksossa vähemmän kuin Helsingin ja Uudenmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Etelä-Karjalan alueella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä enemmän siirretty mielenterveyspalveluja kuntien itsensä tuottamaksi ja siellä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä esiintyy enemmän. Mielenterveystyön strategioita hankealueella on otettu käyttöön vaihtelevasti. Kuten muuallakin maassa, myös hankealueella on selkeä tarve kuntien systemaattiselle strategiatyölle. Nuorten päihteidenkäyttö ja päihdekokeilut ovat 2000-luvulla vähentyneet, mutta samaan aikaan lääkkeiden, liimojen ja vastaavien aineiden kokeilu on lisääntynyt. Vuonna 2006 aikuisväestölle suunnatussa päihdetutkimuksessa 7 % vastanneista ilmoitti joskus käyttäneensä uni-, rauhoittavia tai kipulääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lääkkeiden väärinkäyttöön menehtyy vuodessa viitisensataa suomalaista. Määrä on jo lähes yhtä suuri kuin alkoholimyrkytyksiin kuolevien. Päihdepalveluita järjestetään kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimesta. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Päihdepalvelujen asiakkaat ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa keskenään. Hankealueella on rakenteeltaan hyvin erilaisia kuntia ja kaupunkeja, ja myös päihdepalvelujen järjestämisessä on eroja. Monissa kunnissa mielenterveys- ja päihdeongelmia pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja hoitamaan yhä enemmän perusterveydenhuollossa ja tätä suuntausta tulee tukea. Se 8

9 edellyttää kuitenkin päihdehuollon ja psykiatrian erityispalveluiden konsultaatiotuen järjestämistä, erityispalveluiden joustavaa jalkautumista, peruspalveluiden työntekijöiden koulutusta ja sosiaalityön osaamisen vahvistamista perusterveydenhuollossa. Selvitysten mukaan monissa kunnissa A-klinikat ovat ruuhkautuneet ja samaan aikaan kuntoutuslaitokset käyvät vajaateholla. Laitoshoitopalveluiden käytön väheneminen ei johdu hoidon tarpeen vähenemisestä. Ilmiöön ovat vaikuttaneet päihdehoitojen avohoitopainotteisuus, hoitoonohjauskäytännöt ja kuntien tarve rajoittaa kustannuksia. On tärkeää muistaa että päihdepalveluissa, kuten mielenterveyspalveluissakin, tarvitaan monipuolisia hoitovaihtoehtoja mukaan lukien pitkäkestoisempaa laitoskuntoutusta. Laitoshoitojaksojen suunnitelmallista käyttöä osana avohoidosta koordinoitua asiakkaan hoitoprosessia tulee kehittää. Johtopäätökset: Hankealueella tarvitaan koordinoitua mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyötä. Hankealueen miesten alkoholinkäyttö on suurta. Hankealueella on suuri joukko kuntalaisia joita uhkaa syrjäytyminen tai jotka ovat jo syrjäytyneet. Erityinen huolenaihe on syrjäytymässä olevat nuoret ja nuoret aikuiset hankealueen itäisissä osissa. Uusimaalaisten naisten alkoholinkäyttö on suurta ja he kokevat terveytensä huonoksi. Hankealueen mielenterveyden avopalveluja tulee monipuolistaa, päivystyksellisiä, matalan kynnyksen, ei-laitosmaisia 24/7 -palveluja tulee lisätä ja erikoissairaanhoidon psykiatrisia palveluja muuttaa enemmän etsiväksi työksi. Hankealueella on erilaisia päihdepalvelujen järjestämismalleja ja eritasoista päihdeosaamista; tarvitaan yhteistä koordinaatiota, mielenterveys- ja päihdetyön konsultaatiotuen järjestämistä teknologiaa hyödyntäen, joustavaa jalkautumista, peruspalveluiden työntekijöiden koulutusta ja sosiaalityön osaamisen vahvistamista perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat muualla kuin lääkärin vastaanotolla joka tarkoittaa sitä että koulutusta ja konsultaatiota tarvitaan paljon. 9

10 Vaikka mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvä kuormitus vaihtelee kunnittain, näyttää siltä että palvelujärjestelmään liittyvät tarpeet ovat samankaltaisia. Hankealueen kuntien omaa perustyötä täytyy virittää tunnistamaan yleiset mielenterveys- ja päihdeongelmat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Perustason työntekijöiden osaamista ja hoitamisen valmiuksia tulee lisätä erityistason konsultaatioiden ja koulutusten tuella. Koko hankealueella asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä tulee vahvistaa ja hoitoon pääsy varmistaa asiakkaalle annettavalla palvelulupauksella. 3 HANKKEEN PALVELULUPAUS Hankkeen palvelulupauksen perusteella kuntalainen jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve saa apua kunnan uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa ja yhden oven takaa (= sieltä mistä hän on apua hakenut). Palvelulupauksen avulla kunnioitetaan kuntalaisen omaa määritelmää ongelmistaan ja turvataan hänelle avun saanti nopeasti. Tämä tapahtuu perustason, erityistason ja kolmannen sektorin palveluiden sekä kuntalaisten omien elämänhallinnan kykyjen muodostaman turvaverkon saumattomalla ja tiiviillä yhteistyöllä (Kuva 2). Kuva 2. Hankkeen palvelulupaus 10

11 4 HANKKEEN KESKEISET TEEMAT Hanke perustuu Kaste-ohjelman tavoitteisiin, kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman sekä toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman suosituksiin sekä tutkittuun tietoon hankealueen mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyvyydestä ja palvelujärjestelmästä. Tämän lisäksi hankekokonaisuutta valmistellessa on hyödynnetty Vantaan Sateenvarjo-projektissa vuosina kehitettyjä perustason mielenterveysja päihdetyön innovaatioita. Hankeaihioiden valmistelussa on ensin huomioitu kunkin kunnan väestön ja palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeet. Tämän jälkeen on pystytty tarkastelemaan hankkeen kokonaisuutta ja karsittu päällekkäiset kehittämissuunnitelmat. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankeen kolmeen keskeiseen teemaan ja hankeaihiot on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen 4. 1 Osallisuuden vahvistaminen Mukana olevissa kunnissa halutaan vahvistaa asiakkaan roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntalaisen joka käyttää mielenterveys- ja päihdepalveluja on saatava mahdollisuus osallistua niiden suunnitteluun, arviointiin, toteuttamiseen ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Tässä asiakasryhmässä päätöksentekojärjestelmä ei aina mahdollista osallistumista. Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivät kokevat edelleen häpeää ja kohtaavat huomattavan usein palvelujärjestelmässä negatiivisia asenteita. Heillä saattaa myös olla kognitiivisia ja sosiaalisia esteitä osallistua ja tuoda mielipiteitään esille. Kaiken kaikkiaan tämän asiakasryhmän on vaikea saada ääntänsä kuuluville yhteiskunnassa. Tarvitaan aktiivisia ja täysin uudenlaisia toimia, jotta tämän asiakasryhmän osallisuus mahdollistuu. Tavoitteena tulee olla palvelujärjestelmän muuttaminen sellaiseksi, että se 11

12 paremmin vastaa asiakkaan tarpeisiin, tukee asiakkaan oikeuksien toteutumista ja lisää hallinnan tunnetta suhteessa omaan terveyteen. Järjestelmän koetun etäisyyden ja jäykkyyden vähenemisen myötä asiakkaiden oma vastuunotto ja hoitoon sitoutuminen lisääntyy ja tätä kautta palvelujen käyttötarve vähenee. Osana osallisuuden lisäämistä kokemusasiantuntijoiden (henkilöiden joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä) hyödyntämistä kunnan palvelujärjestelmän kehittämisessä ja arvioinnissa tulee systemaattisesti kehittää ja kuntiin tulee palkata kokemusasiantuntijoita. Mielenterveystyö voi tässä suhteessa oppia paljon päihdepalvelujen vertaistoiminnasta. 4.2 Kynnyksettömyys Kaikissa mukana olevissa kunnissa on tarpeellista madaltaa kynnystä sekä mielenterveysettä päihdepalveluihin. Kuntalaisen näkökulmasta avun hakeminen näihin ongelmiin on monimutkainen ja luukulta toiselle pallottelua esiintyy. Tarvitaan asiakkaan lähellä toimivia palvelukonsepteja, jossa ongelman tunnistaminen tapahtuu mahdollisimman varhain ja ilman avunsaamisprosessia hidastavia lähetteitä ja siirtymisiä paikasta toiseen. Nykytilanteessa mielenterveys- tai päihdeongelmasta kärsivä kuntalainen ajautuu palveluihin osittain sattumanvaraisesti. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee virittää siten että vaikka kuntalainen hakisi apua hallinnollisesti "väärästä" paikasta ei se johda siihen että ongelman tunnistaminen ja avun saaminen pitkittyy. Kunnan turvaverkon tulee pystyä tunnistamaan kyseessä oleva ongelma, saattaen vaihtaa potilas tarkoituksenmukaiseen hoitoon tai erikoispalvelujen konsultaatiotuen avulla hoitaa asiakkaan akuutti tilanne omatoimisesti. Kunnan koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulee nähdä turvaverkkona johon asiakas ongelmiin voi pudota, mutta jonka läpi ei voi pudota. Erikoissairaanhoidon avulla toteutettavat erilaiset informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät madaltavat myös kynnystä palveluihin; nettiterapiat, Internetissä 12

13 tapahtuva hoidon tarpeen määrittäminen ja palveluohjaus sekä matkapuhelimeen integroitavat hoitoon sitoutumis- ja muistutusmenetelmät vaativat edelleen kehittämistä. 4.3 Henkilöstön osaamisen lisääminen Mukana olevien kuntien yhteisneuvotteluissa todettiin selvä tarve lisätä peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdeosaamista. Työntekijät muodostavat hyvin monialaisen ryhmän joiden peruskoulutusta ohjaavien paradigmojen erot liittyen mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niiden hoitoon vaihtelevat. Lähinnä on kyse terveydenhuollon ja sosiaalityön kohtaamisesta ja erilaisista painotuksista. Tarvitaan kaikkien osaamisen ja vahvuuksien parempaa integroimista ja mahdollisesti täysin uudenlainen paradigma jonka avulla osaaminen lisääntyy ja asiakkaat saavat nykyistä tehokkaampaa hoitoa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lähtökohtaisesti moniulotteisia haasteita, joiden taustojen, nykytilan ja tulevaisuuden ymmärtäminen ei ole mahdollista vain yhdestä näkökulmasta. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena niin ikään on rakentaa verkostoa, joka vahvistaa alueellista yhtenäistä henkilöstön koulutustarpeen määrittelyä, koulutuksen menetelmien kehittämistä, niiden toteuttamista sekä koulutuksen tuloksellisuuden arviointia. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät negatiiviset asenteet näkyvät luonnollisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteissa. Negatiiviset asenteet tätä asiakasryhmää kohtaan estävät palvelun saamista tai tekevät siitä huonolaatuista. Kielteisten asenteiden takana saattaa olla paljon osaamisen ja peruspalveluihin soveltuvien auttamismenetelmien puutteita. Koulutustoiminnan tavoitteena tulee olla konkreettisten auttamismenetelmien juurruttaminen kliiniseen työhön ja ammattilaisten auttamismenetelmien monipuolistaminen. Tätä kautta myös asenteet voidaan muuttaa myönteisemmiksi ja hoitotulokset paranevat. Erikoissairaanhoidosta saatava jalkautuva ja helposti yhden numeron takaa tavoitettava konsultaatiotuki on välttämätön. Mielenterveys- ja päihdetyössä tulee rohkeasti kokeilla 13

14 erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten videon, Internetin ja kännykän välityksellä toteutettavat konsultaatiot ja työnohjaukset. 5 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteena on edistää Etelä - Suomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Hankkeen toiminnan seurauksena hankealueen keskeisissä terveysindikaattoreissa tapahtuu myönteisiä muutoksia: alkoholikuolemien, itsemurhien ja tapaturmien vuoksi menetetyt elinvuodet vähenevät, alkoholinkäyttö laskee, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus laskee ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tehostamalla perustasolla tapahtuvaa varhaista ongelmien tunnistamista ja hoitoa voidaan hankealueella vähentää päihde- ja mielenterveyssyistä johtuvaa laitoshoitoa. 6 HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA 6.1 Hankkeen toimijat Hankealueen maakuntien alueella on vuoden 2009 lopussa yhteensä 49 kuntaa, joista 35 eli 71 % on mukana tässä hankkeessa. Etelä-Karjalan maakunnasta on mukana 10 kuntaa (91 % kaikista maakunnan kunnista), Kymenlaakson maakunnasta 5 kuntaa (71 %), Itä- Uudenmaan maakunnasta 4 kuntaa (40 %) ja Uudenmaan maakunnasta 16 kuntaa (76 %). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukana olo hankkeessa takaa, että osa niistä kunnista jotka eivät ole mukana hankeaihoissa ovat HUS:n kautta kuitenkin kehittämistyön piirissä. Hankeaihoiden kautta toimijoina ovat kaikki merkittävimmät mielenterveys- ja päihdesektorin kolmannen sektorin toimijat, kuten A-klinikkasäätiö, A-kilta, Suomen mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto ry sekä Omaiset mielenterveystyön 14

15 tukena ry. Lisäksi yhteistyötä tehdään Puolustusvoimien, Pelastusarmeijan ja Seurakuntien kanssa. Oppilaitosyhteistyö toteutuu alueellisten ja paikallisten ammattikorkeakoulujen, Kuopion yliopiston sekä Helsingin yliopiston yleislääketieteen laitoksen kanssa. Kaikki alueen sosiaalialan osaamiskeskukset (Sosiaalitaito Oy, SOCCA, Verso, Socom, FSKC) ovat mukana hankeyhteistyössä ja ovat tärkeässä roolissa hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutuksessa. 6.2 Hankkeen toimintatasot Hanke toteutetaan kolmella eri tasolla: 1) koko hankealueen yhteisenä toimintana, 2) eri hankeaihioiden yhteisenä toimintana sekä 3) yksittäisten hankeaihioiden toimintana. Koko hankealuetta koskeva yhteinen toiminta liittyy erityisesti henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Hankkeen yhteisen koulutus- ja arviointitoiminnan tehtävänä on koulutuksen tarpeen arviointi, keskitetty järjestäminen ja sen vaikuttavuuden arviointi. Yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa laaditaan kuntiin peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyön täydennyskoulutuksen opetussuunnitelma. Eri ammattikuntien työnjakoa tarkastellaan tavoitteena kaikkien osaamisen maksimointi. Lisäksi kuntalaisten ja ammattilaisten asenteita mielenterveys- ja päihdeongelmiin mitataan ja pidetään yllä arvokeskustelua (Taulukko 3). Samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivät hankeaihiot muodostavat yhteisiä verkostoja, joiden toiminta ja painopisteet suunnitellaan kokonaisuutena mahdollisen rahoituspäätöksen jälkeen. Osallisuuden vahvistaminen -teeman alla tehdään erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun ja jo syrjäytyneiden tukemiseen tähtäävää työtä viiden eri hankeaihion yhteistoimintana. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuuden lisäämiseen tähtäävää perusoikeuksien seurantaa tullaan tekemään kaikissa hankeaihioissa. Toimintatapojen kehittäminen ja esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden työn mallintaminen aloitetaan hankealueen suurista kaupungeista (Taulukko 3). Matalan kynnyksen ja täysin kynnyksettömien palvelujen kehittämistyö toteutetaan myös useiden hankeaihioiden alueella. Yhteistä näille hankeaihioille on se, että kehittämistyössä pyritään mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen rakenteellisilla muutoksilla ja perustamalla uudenlaisia toiminnallisia kokonaisuuksia hankealueelle. Samanaikaisista 15

16 mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien perustasolla tapahtuvaa hoitoa tullaan tehostamaan ja tätä kautta myös hankkeen palvelulupauksen (kuntalainen jolla on tunne pahoinvoinnista tai jossain havaittu avun tarve saa apua kunnan uudelleen viritetystä mielenterveys- ja päihdepalvelujen turvaverkosta kolmen päivän kuluessa ja yhden oven takaa) toteutumista voidaan seurata (Taulukko 3). Taulukko 3. Hankkeen teemojen mukaiset tavoitteet, keinot ja vastuutahot Teema Tavoite Keinot Mukana olevat hankeaihiot Vastuullinen hankeaihio 1. Osallisuuden vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten osallisuus mahdollistuu, syrjäytyminen vähenee ja osallisuus näkyy konkreettisina toimintoina palvelujärjestelmässä. Hankealueen suuriin kaupunkeihin mallinnetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin kokemusasiantuntijoiden tehtävä Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä (Helsinki), Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa) Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa) Nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun ja jo syrjäytyneiden tukemiseen kehitetään uusia menetelmiä Otetta elämään (Imatra), Kannatellen (EKSOTE), Huoli haltuun (Kirkkonummi), Tapana (Hyvinkää), Itä- Uudenmaan mielenterveys- ja päihdehanke Kannatellen (EKSOTE) 2.Kynnyksettömyys Kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintatyöskentely tehostuu; asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä (Helsinki), Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä (Helsinki) Kaikkiin mukana oleviin kuntiin laaditaan tai päivitetään vuoteen 2013 mennessä mielenterveys- ja päihdetyön strategia, joka valmistellaan hankkeen työpajoissa yhteistyönä Kaikki hankeaihiot Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO (LOST, Karviainen, HUS) Kuntien palvelujärjestelmää kehitetään siten, että kuntalainen saa avun Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke, Mietippä, Saumattomat Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke 16

17 koettuun tai todennettuun mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaan kolmen päivän sisällä ja yhden oven takaa. Lisäksi päivystyksellisten mielenterveys- tai päihdeongelmien hoito tehostuu ja palveluohjaus varhentuu. Täysin kynnyksettömän mielenterveys- ja päihde (Miepä) keskuksen konsepti testataan palveluketjut päihde- ja mielenterveyspalveluissa - palvelut yhteen (Keravan osahanke), Mustijoen perusturva, Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa) 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy, kunkin ammattiryhmän erityisosaaminen otetaan tehokkaasti käyttöön ja asenteet muuttuvat myönteisemmiksi vuoteen 2013 mennessä Hankkeen kaikki koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan koordinoidusti tavoitteiden ja havaittujen tarpeiden pohjalta Henkilökunnan ja kuntalaisten asenteita mitataan säännöllisesti koko hankealueella ja arvokeskustelu aloitetaan tulosten pohjalta Kaikki hankeaihiot Kaikki hankeaihiot Hankkeen yhteinen koulutus- ja arviointitoiminta Hankkeen yhteinen koulutus- ja arviointitoiminta, hankealueen ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Keski- Uudenmaan kehittämisverkosto Erikoissairaanhoidon jalkautuvat konsultaatiopalvelut ja teknologiaan perustuvat auttamismenetelmät vakiintuvat hankealueella Kaikki hankeaihiot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 6.3 Hankeaihiot Mukana on 13 hankeaihioita, jotka on valmisteltu paikallisesti ja muokattu yhteisesti hankekokonaisuuteen sopivaksi. Mukana olevat hankeaihiot, niiden tavoitteet ja toiminta, mukana olevat toimijat, tarvittava henkilöstö ja kustannukset sekä yhteistyö muiden hankeaihioiden kanssa on kuvattu liitteessä 1. Yksittäisissä hankeaihioissa toteutetaan paljon sellaista toimintaa, joka perustuu rajatun alueen tarpeiden hyvään tuntemukseen ja on sellaisenaan perusteltua toteuttaa aluksi paikallisesti. Hankealueen yhteisen arviointityön avulla paikalliset hyvät ja toimivat käytännöt on mahdollista levittää 17

18 laajemmin. Tässä tulee esille hankealueen erilaisuuden vahvuus: on mahdollista kehittää eri kokoisiin ja erilaisiin palvelurakenteisiin sopivia hyviä käytäntöjä ja ne voidaan testata toisessa samantyyppisessä ympäristössä hankealueen sisällä. 6.4 Hankkeen työmenetelmä Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyön tavoitteena ovat asiakkaan paremmat palvelut, jonka varmistaa yhteinen toiminnan kehittämisen malli. Uudenlaista jatkuvaan kehittämiseen perustuvaa palvelurakennetta tavoitellaan yhteisen työmenetelmän, läpimurtotyöskentelyn (breakthrough), avulla. Läpimurtotyöskentelyn vaikuttavuudesta on vahvaa kansainvälistä näyttöä, mutta toistaiseksi Suomessa sitä on sovellettu vähän. Sen perusideana on samaa tai samankaltaista työtä tekevien tiimien yhteistyö, jonka tavoitteena on toisilta oppiminen, tulosten vertailu ja vaikuttavimpien tulosten käytäntöön vienti. Läpimurtotyöskentelyn perustana on konkreettinen tavoite, paras mahdollinen taso, jolle voidaan päästä sekä yhteisesti valitut tietyt mittarit. Keskeistä on, että menetelmässä sekä tavoitellaan että mitataan vaikutuksia potilaisiin. Etelä- Suomen Kasteen kehittämistyössä läpimurtotyöskentelyä sovelletaan systemaattisesti Hyvä vastaanotto-hankkeessa terveyskeskushoidon saatavuuteen liittyen. Mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämistyön tavoitteena on opetella yhdessä uutta vaikuttavaksi todettua työmenetelmää, luoda rakenteita läpimurtotyöskentelyn pysyvään käyttöönottoon, varmistaa asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta vaikuttavien ja tuloksekkaiden toimintatapojen juurtuminen ja leviäminen Etelä-Suomen alueella sekä yhtenäistää ja selkiyttää mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää alueellisesti. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyöryhmä nimeää alueelliset avainhenkilöt fasilitaattorikoulutukseen, josta on sovittu yhteistyössä Helsingin Diakonia Ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutus on käynnistynyt maaliskuun alussa 2010, jolla pyritään varmistamaan yhtenäisen työmenetelmän käyttöönotto alueellisen kehittämistyön alkaessa. Koulutus perustuu työpajatyöskentelyyn ja konsultaatioihin, joissa eri alueiden ja erilaisten organisaatioiden toimijat kokoontuvat. Läpimurtotyöskentelyn oppimista vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Rohdon konsultaatiotuella. Osa toimijoista osallistuu myös muuhun Etelä-Suomen Kasteen kehittämistyöhön missä perehdytään läpimurtotyöskentelyyn. 18

19 6.5 Hankkeen koulutustoiminta Hankkeessa järjestettävän koulutuksen tarkoituksena on varmistaa hankkeen kolmannen tavoitteen - henkilöstön osaamisen lisääminen ja kehittäminen - toteutuminen koko Etelä- Suomen alueella sekä osaltaan tukea hankkeen kehittämistyötä. Koulutusta järjestetään pääosin koko Etelä-Suomen yleisten tarpeiden näkökulmasta, mutta tarpeen mukaan koulutusta järjestetään myös alueellisiin ja paikallisiin erityistarpeisiin. Osalla alueista on jo koulutustarpeita määritetty ja alustavasta yhteistyöstä sovittu yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa. Hankkeessa järjestettävää koulutusta ohjaa perustettava koulutusryhmä. Ryhmään kootaan edustajat mielenterveys- ja päihdepalveluiden koulutuksen kannalta keskeisimmistä toimijoista (yliopistot, ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, sosiaalialan osaamiskeskukset), jotka ovat olleet jo mukana määrittelemässä alueellisia koulutustarpeita yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa. Hankkeessa laaditaan erillinen koulutussuunnitelma. Suunnitelman laatimisesta vastaa koulutusryhmä ja sen hyväksyy hankkeen johtoryhmä. Hankkeessa järjestettävien koulutusten sisällöt tukevat ja kytkeytyvät hankkeen tavoitteisiin ja toteutettavaan kehittämistyöhön. Koulutusten yksityiskohtaiset sisällöt, niiden toteuttaminen sekä vastuunjako ja aikataulutus määritellään hankkeen koulutussuunnitelmassa. Hankkeen aikana suunnitellaan ja käynnistetään mielenterveys- ja päihdetyön monialaisen käytännön opetuksen kehittämistä. Teorian ja käytännön yhdistäminen tapahtuu reflektiivisten opetusmenetelmien avulla. Toiminnan tavoitteena on luoda uudenlainen yhteistoiminnan ja oppimisen areena, jossa ylitetään perinteistä jakoa teoreettisen yliopisto-opetuksen ja käytännön asiakastyön välillä. Toiminnassa opetus, käytännön sosiaalityö, kehittäminen ja tutkimus limittyvät toisiinsa. Toiminnassa tavoitellaan asiakastyön ja sosiaalityön opetuksen yhdistämisestä lähteviä kehittämis-, tutkimus- ja tiedontuotantoprosesseja, sekä tiedon tuottamista sosiaalityöstä ja asiakastyön käytännön opetuksesta. Hankkeen aikana selvitetään ja tehdään suunnitelma toiminnan laajentamisesta käsittämään myös terveydenhuoltoa ja lääketiedettä sekä muita koulutusasteita. 19

20 Hankkeessa järjestettävän koulutuksen tavoitteena on: tukea hankkeen yhteistä kehittämisprosessia (mm. Läpimurtotyöskentelymenetelmä) lisätä peruspalveluissa työskentelevän henkilöstön tietoa ja osaamista mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyen luoda rakenne ja väline hankkeessa saavutettujen kehittämistyön tulosten levittämiselle kehittää uudenlaista toimintaa tukevia menetelmiä ja oppimisympäristöjä 7 HANKKEEN AIKATAULU Hanke toteutetaan vuosina ja tavoitteena on että suurin osa aloitetuista toiminnoista jatkuu mukana olevien kuntien omana toimintana hankkeen jälkeen. Jokaiselle hankeaihiolle on laadittu omat aikataulut, joista raportoidaan hankkeen johdolle säännöllisesti ja joita voidaan tarkentaa hankkeen yhteisissä tapaamisissa. Hankkeen työmenetelmäksi valittu läpimurtotyöskentelyn aloitetaan jo ennen rahoituspäätöstä, koska hankkeessa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet työtapaan riippumatta rahoituspäätöksestä. Jos rahoituspäätös on myönteinen, päästään näin menetellen nopeammin alkuun. Koko hankkeen alustava aikataulu on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Hankkeen aikataulu Hankkeen hallinnon nimeäminen ja organisoiminen Hallinnon käynnistäminen Hankesopimusten tekeminen Hankeaihioiden tarkennettujen suunnitelmien läpikäynti Taloussuunnitelman laatiminen Hankeaihioiden käynnistäminen Henkilöstön rekrytointi Hankkeen yhteiset kokoontumiset aloitetaan Koulutussuunnitelma laaditaan Koulutukset aloitetaan Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy

21 Arviointisuunnitelma valmis Ensimmäiset raportit ja maksatukset Hankeaihioiden toiminta Väliarviointi Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö alkaa Hankkeen tulosten levittäminen Hankkeen kokonaisarviointi Hankkeen jatkosuunnittelu 8 HANKKEEN JOHTO JA KOORDINOINTI Hankkeen ohjausryhmä kokoonatuu ensimmäisen kerran syksyllä Hankkeen seurantaryhmänä toimii Kaste-ohjelman Etelä-Suomen aluejohtoryhmä, joka edustaa kattavasti hankealueen eri toimijoita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Juha Metso (perusturvajohtaja, Espoon kaupunki) ja varapuheenjohtajana Jukka T. Salminen (apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki). Hankkeen projektiryhmän muodostaa hakemuksen valmistellut työryhmä. Hankkeen lopullinen hallinnollinen järjestäytyminen tapahtuu valtionavustuspäätöksen jälkeen. Hankkeen hallinnollisesta koordinaatiosta vastaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, jolla on pitkä kokemus erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustushankkeiden hallinnosta ja taloudesta. Hankkeeseen palkataan hankejohtaja ja kaksi hankekoordinaattoria. Hankejohtajan tehtävänä on hankkeen kokonaisuuden hallinnointi, hankeaihioiden toiminnallisten ja taloudellisten sopimusten laatiminen ja seuranta, ohjaus-, arviointi- ja koulutustoiminnan koordinointi, hankealueen yhteisten tapaamisten järjestäminen sekä yhteydenpito sosiaali- ja terveysministeriöön. Hankekoordinaattoreista toinen vastaa hankkeen talouden suunnittelusta, seurannasta, kirjanpidon ohjeistuksesta sekä maksatushakemusten laatimisesta. Toinen hankekoordinaattori vastaa hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, koordinoi hankkeen raportointia ja osallistuu koulutus- ja arviointityöhön. 21

22 9 HANKKEEN RAHOITUS JA HENKILÖSTÖ Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, johon valtionavustusta on saatu euroa ja kuntien osuudeksi jää euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset on esitetty liitteessä 1. Hankkeessa on sitouduttu monialaisessa yhteistyössä kohdentamaan resursseja hankealueen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kasteen Etelä-Suomen alueellinen johtoryhmä seuraa kehittämistyötä aktiivisesti ohjaten ja valvoen resurssien käyttöä. Hankeaihiot ovat esittäneet omissa hankesuunnitelmissaan arvioin tarvitsemansa henkilöstön määrästä (katso liite 1). Hankkeessa tarvitaan jonkin verran uutta, palkattavaa henkilöstöä mutta myös kuntien omaa henkilöstöä muista tehtävistä irrotettuna. Lisäksi kuntien aikaisemmissa valtionavustushankkeissa työskenteleviä henkilöitä tullaan rekrytoimaan tähän hankkeeseen. Hankkeen loputtua kuntien työntekijämäärä ei ole lisääntynyt, vaan hanketyöskentelyn kautta kuntien omaa toimintaa on tehostettu ja henkilöstöä kohdennettu tarpeen mukaisesti. 10 HANKKEEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Hankkeen tulokset tulee näkyä kuntalaisen arjessa myönteisenä muutoksena. Hankkeen jälkeen kuntalainen saa apua koettuun tai todennettuun mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaan yhden oven takaa kolmen päivän kuluessa. Tämän lupauksen toteutumisen arviointiin kehitetään hankkeen aikana seurantamittarit. Hankkeen aikana tapahtuu myönteisiä muutoksia niissä indikaattoreissa joiden avulla hankealueen nykytilaa on kuvattu tämän suunnitelman sivuilla 4-7. Arvioinnissa seurataan hankealueen alkoholinkäyttöä, itsemurhien ja tapaturmien perusteella menetettyjä elinvuosia, koettua terveyttä, vuotiaiden koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuutta, nuorten ja työikäisten masennusta, psykoosilääkitykseen oikeutettujen määrää sekä mielenterveysja päihdepalvelujärjestelmässä tapahtuneita rakenteellisia ja ideologisia muutoksia. Mielenterveyden palvelujärjestelmän toimivuutta ja laitoshoidon tarpeen vähenemistä seurataan seuraavilla mittareilla: 1) perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon siirtyvien ja erikoissairaanhoitoon jonottavien potilaiden määrä, 2) jonotusaika erikoissairaanhoitoon, 3) erikoissairaanhoidon avohoitojaksojen kesto, 4) psykiatrisen 22

23 laitoshoidon määrä, 5) tahdosta riippumattomaan hoitoon tehtyjen lähetteiden määrä ja 6) psykiatristen konsultaatioiden ja niihin osallistuneiden potilaiden määrä. Hankkeelle laaditaan oma arviointisuunnitelma, jossa hyödynnetään Etelä-Suomen alueella toteutettavan Lapsen ääni -kehittämisohjelman arviointityötä. Jokainen hankeaihio valmistelee lisäksi oman arviointisuunnitelmansa. Suunnitelmat laaditaan yhdessä sovitun teoreettisen mallin mukaisesti, ne hyväksyy hankkeen ohjausryhmä ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Hankkeen todellisen vaikuttavuuden arviointi on haasteellista. Käytettävissä olevat tilastot antavat mahdollisuuden ennen-jälkeen -tyyppiseen arviointiin keskeisten indikaattoreiden osalta. Tällaiseen arviointiin liittyy kuitenkin paljon luotettavuusongelmia, kuten alueella tapahtuvat hankkeesta riippumattomat muutokset palvelurakenteissa ja väestössä. Suomessa kokemusta laajan kehittämistyön vaikuttavuusarvioinnista on Pohjanmaa - hankkeessa, jonka kanssa aloitetaan arviointiyhteistyö. Hankkeessa tuotetaan paljon uutta tietoa mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytilasta, kehittämisen mahdollisuuksista ja tulevaisuuden haasteista. Hankeaihioita kannustetaan raportoimaan kokemuksiaan sekä hankkeen oman tiedotustoiminnan että erilaisten ammatillisten, tieteellisten ja toimintaa popularisoivien julkaisujen kautta. Tällä tavoin on mahdollista tuoda perustason mielenterveys- ja päihdetyötä myönteisellä tavalla esille ja ongelmiin liittyvää stigmaa vähennetään. Hankkeen keskeinen raportointikanava on kotisivut, johon kootaan tietoa hankkeesta, sen tavoitteista ja siitä mitä kuntalainen voi odottaa hankkeen saavan aikaan. Sivustolla on mahdollista käydä keskustelua hankealueen mielenterveys- ja päihdetyöstä ja sivuston kautta on mahdollista antaa palautetta suoraan hanketoimijoille. Hankkeen organisoitumisen yhteydessä laaditaan tiedotussuunnitelma, suunnitellaan hankkeen ulkoinen ilme ja päätetään hankkeen nimi. Hanke verkostoituu sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter) ja hyödyntää sen mahdollisuuksia hankkeen toiminnan levittämisessä ja asenteiden muuttamisessa myönteisemmiksi. 23

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012

ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012 ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012 Arvioinnin ohjeistus osahankkeille sekä katsaus kehittämishankkeen arviointiin Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Toukokuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Mieli 2009 suunnitelma Kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden Kuntien erityistason mielenterveys- ja päihdepalvel

Mieli 2009 suunnitelma Kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden Kuntien erityistason mielenterveys- ja päihdepalvel Mieli 2009 suunnitelma :Käytännön: päihde- ja mielenterveystyössä toimivien ammattilaisten kokemuksia ja huomioita HUUKOPÄIVÄT 9.12.2010 VTM, psyk.sh kehittämiskoordinaattori Sosiaalitaito Mieli 2009 suunnitelma

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

Uuden soten kulmakivet

Uuden soten kulmakivet Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen Eksoten ja kuntien yhteinen työpaja 15.1.2015 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Hyvinvointiosasto,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot