ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012 Arvioinnin ohjeistus osahankkeille sekä katsaus kehittämishankkeen arviointiin Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen Toukokuu versio 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Mielen avain -kehittämishanke Kehittämishankkeen taustaa Tavoitteet, tulokset ja vaikutukset Kehittämishankkeen organisointi ja roolit Kehittämishankkeen tausta terveysindikaattorien valossa Arvioinnin lähtökohdat ja tarkoitus Arvioinnin kohteet ja arviointikysymykset Osahankkeiden arvioinnin toteutus Arviointitiedon käsittely ja raportointi Hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja raportointi...13 Liitteet 2

3 1 Johdanto Tämä arviointisuunnitelma on tehty kolmea tarkoitusta varten - Arviointiryhmälle tiedoksi kuinka Mielen avain ja osahankkeiden arviointi tullaan toteuttamaan kokonaisuudessa. - Ohjeeksi ja auttavaksi materiaaliksi osahankkeille, kun ne toteuttavat omien hankkeidensa itsearviointia syksyllä 2011 sekä kun kirjoittavat väliraportin osahankkeista - Mielen avain hankkeen ja osahankkeiden arvioinnin työvälineeksi 2 Mielen avain -kehittämishanke Seuraavassa tuomme esille keskeisiä asioita liittyen Mielen avain hankkeeseen. Kyse on myös sellaisista näkökulmista, jotka ovat ajankohtaisia ja mitkä voivat keskeisesti vaikuttaa osahankkeiden itsearviointiin ja tulosten saavuttamiseen. 1.1 Kehittämishankkeen taustaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on hankealueena laaja kattaen 37 hankekuntaa ja väestöpohjan (Kuva 1). Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet ovat hankealueella moninaisia, koska alue on hyvin heterogeeninen. Alueella on Suomen suurin kaupunki, useita suuria ja keskisuuria kaupunkeja ja kuntia sekä toisaalta pieniä maaseutumaisia kuntia. Näiden rakenteellisesti ja sosio-ekonomisesti erilaisten alueiden sisällä on luonnollisesti erilaista palvelujen tarvetta. Hankealueella on aloittanut vuonna 2009 useita kuntaliitoksia, jotka vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudelleen organisointia. Uusi Kouvolan kaupunki syntyi kuuden Kymenlaakson kunnan ja kolmen kuntayhtymän yhdistyessä vuoden 2009 alusta. Samaan aikaan Uudellamaalla tapahtui useita erilaisia liitoksia. Länsi- Uudellemaalle luotiin uusi kaupunki, Raasepori, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät. Karviainen puolestaan on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Lohjan sosiaali- ja terveydenhuoltoalue LOSTin yhteistoiminta-alueen kunniksi yhdistyivät Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karjalohja. Vuoden 2010 alusta Etelä-Karjalassa aloitti toiminnan sosiaalija terveyspiiri Eksote. 1.2 Hankkeen tavoitteet, tulokset ja vaikutukset Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja 3

4 terveydenhuollon henkilöstöltä. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankeen kolmeen keskeiseen teemaan: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Näiden teemojen toteutumista tullaan arvioimaan sekä kehittämishankkeen ulkoisessa arvioinnissa vuoden 2012 lopussa että itsearvioinnissa. Tavoitteena on, että hankkeen aikana ja sen jälkeen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien osallisuus paranee ja syrjäytyminen vähenee. Osallisuus myös näkyy konkreettisina parannuksina palveluissa. Hankkeen aikana mallinnetaan kokemusasiantuntijoiden tehtäviä, ja kuntalaisten perusoikeuksien toteutumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan systemaattisesti. Erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun kehitetään uusia menetelmiä. Kuntien omat mielenterveyden ja päihdehuollon avopalvelut monipuolistuvat ja pääsy niihin helpottuu. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö tehostuu ja asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeisiin palveluihin. Informaatioteknologiaan perustuvat auttamismenetelmät otetaan käyttöön, uudenlaiset päivystysjärjestelyt luodaan ja uudenlaista kynnyksetöntä apua ja palveluohjausta perustetaan ihmisten arkeen. Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen lisääntyy ja kaikkien ammattiryhmien erityisosaaminen otetaan tehokkaaseen käyttöön. Työntekijöiden asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. Hankkeen toiminnan seurauksena hankealueen keskeisissä terveysindikaattoreissa tapahtuu myönteisiä muutoksia: alkoholikuolemien, itsemurhien ja tapaturmien vuoksi menetetyt elinvuodet vähenevät, alkoholinkäyttö laskee, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus laskee ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tehostamalla perustasolla tapahtuvaa varhaista ongelmien tunnistamista ja hoitoa voidaan hankealueella vähentää päihde- ja mielenterveyssyistä johtuvaa laitoshoitoa. Hanke toteutetaan kolmella eri tasolla: 1) koko hankealueen yhteisenä toimintana, 2) eri hankeaihioiden yhteisenä toimintana sekä 3) yksittäisten hankeaihioiden toimintana. 1.3 Kehittämishankkeen rahoitus, organisointi ja toimijoiden roolit Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke sai Sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusrahoituksena euroa osana Kaste-ohjelmaa. Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät ovat varanneet omarahoitusosuutta hanketta varten yhteensä euroa. Myönnetty valtionavustus oli 65 % haetusta, joten kaikki osahankkeet tekivät sopeuttamissuunnitelmansa, joiden perusteella valmistui Mielen avain -hankkeen yhteinen sopeutettu suunnitelma. Hankerahoitus on myönnetty kolmelle vuodelle, mutta käytännössä valtaosa hankkeista aloitti toimintansa vasta syksyllä Ainoastaan isoimmat hankkeet aloittivat toimintansa jo vuoden 2010 alusta. Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina Mielen avain - kehittämishanke jakautuu 13 osahankkeeseen, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1). 4

5 Taulukko 1. Mielen avain -hankkeen osahankkeet ja hankekunnat ja -toimijat. Uusimaa Osahanke Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä - hanke Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO Huoli haltuun -hanke Elämä haltuun -projekti MOSAIK -hanke Sauma - saumattomat, matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut -hanke MIEPÄS -hanke Avomieli - Keski-Uudenmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Vaikuttavuutta liittymäpintaosaamisesta Valo - hanke Kymenlaakso Osahanke Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke Mietippä Etelä-Karjala Osahanke Kannatellen hanke Hankekunnat ja muut toimijat Vantaa Helsinki LOST -alue: Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo ja Karviainen: Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti, HUS (Lohjan sairaanhoitoalue) Kirkkonummi, HUS Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola Raasepori, Hanko Kerava, A-klinikka, Keravan hoitokoti ja mielenterveysyksikkö Hyvinkää Sosiaalitaito, Hyvinkää, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula HUS Hyks aikuis- ja nuorisopsykiatria Hankekunnat ja muut toimijat Uusi Kouvola, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Hamina, Kotka, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti, A- klinikkasäätiön Kymen A-klinikkatoimi Hankekunnat ja muut toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala Mielen avain -hankkeen arviointia koordinoi hankehallinto ja arviointityöryhmä, johon kuuluvat seuraavat jäsenet: terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö (Vantaan kaupunki), vastaava ylilääkäri Sami Pirkola (Hus / Hyks, Valo -hanke), työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen (Karviainen, Koho -hanke), kehittämispäällikkö Esa Nordling (THL), ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Heli Hätönen (Imatra), projektikoordinaattori Auri Lyly (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittyvä -hanke) ja projektipäällikkö Heidi Uitto (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke) sekä Mielen avain hankehallinnosta hankejohtaja Lauri Kuosmanen, hankekoordinaattori Marjo Kurki ja hankesuunnittelija Päivi Lepistö. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arviointitukihenkilönä toimii Meri Larivaara. 5

6 1.4 Kehittämishankkeen tausta terveysindikaattorien valossa Seuraavassa käydään läpi niitä hankealueella esiintyviä mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja palvelutarpeeseen liittyviä seikkoja, joiden pohjalta on määritelty osahankkeiden tavoitteita ha jotka näin ollen liittyvät arviontikohteisiin. Päihdeongelmat ja päihdepalvelujen tarve Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnetin indikaattorien perusteella vuonna 2009 hankealueella oli koko aluetta koskevia yhteisiä haasteita. Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat koko hankealueella korkeammat kuin koko maan keskiarvo. Lukuun ottamatta Itä-Uuttamaata, joka edustaa noin 5 % hankealueen väestöstä. Muualla hankealueella päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä oli yli maan keskiarvon. Uudellamaalla (ei Itä-Uudellamaalla) puolestaan oli asunnottomia yksinäisiä yli koko maan keskiarvon. Koko Uudellamaalla oli päihdehuollon asumispalveluissa maan keskiarvoa enemmän asiakkaita. Lähes koko hankealueella (ei Itä-Uudellamaalla) oli päihdehuollon laitoksissa hoidossa enemmän verrattuna koko maan keskiarvoon. Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta päihdehuollon avopalveluita käytettiin hankealueella enemmän kuin koko maassa. Päihdepalveluita järjestetään kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimesta. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Päihdepalvelujen asiakkaat ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa keskenään. Hankealueella on rakenteeltaan hyvin erilaisia kuntia ja kaupunkeja. Myös päihdepalvelujen järjestämisessä on eroja. Mielenterveysongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve Depression ja psykoosisairauksien lääkehoitoa kuvaavien indikaattoreiden perusteella hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Osassa maaseutumaisia kuntia ja joissakin keskisuurissa kaupungeissa psykoosilääkkeiden käyttö on maan keskiarvoa suurempaa. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat hankealueella huomattavan usein muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Suomalaisia mielenterveyspalveluja kartoittaneen MERTTU -tutkimuksen tulosten valossa hankealueen itäisissä osissa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, on puutteita pysyvistä ja ympärivuorokautisista mielenterveysongelmien päivystyspalveluista. Samoin monimuotoinen avohoito toteutuu huonommin näillä alueilla. Etelä-Karjalassa psykiatrisessa laitoshoidossa hoidettuja potilaita on yli maan keskiarvon. Psykiatrian erikoisalan laitoshoitopäiviä on selvästi alle maan keskiarvon Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Lisäksi Kymenlaaksossa on psykiatrian erikoisalan laitoshoitojaksoja vähiten koko maassa. Tahdosta riippumattomaan hoitoon tehtyjä lähetteitä ei hankealueella ole maan keskiarvosta poikkeavasti, vaikkakin hankealueen sairaanhoitopiirien välillä on selviä eroja; Kymenlaaksossa vähemmän kuin Helsingin ja Uudenmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä. 6

7 Etelä-Karjalan alueella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä enemmän siirretty mielenterveyspalveluja kuntien itsensä tuottamaksi ja siellä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä esiintyy enemmän. Mielenterveystyön strategioita hankealueella on otettu käyttöön vaihtelevasti. Kuten muuallakin maassa, myös hankealueella on selkeä tarve kuntien systemaattiselle strategiatyölle. Sairaspäiväraha ja työkyvyttömyyseläke sekä toimeentulotuki Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella sairaspäivärahaa ja työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus oli korkeampi verrattuna koko maan keskiarvoon. Myös mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä oli tällä alueella yli koko maan keskiarvon. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia vuotiaita oli maan keskiarvoa enemmän Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Yhteenveto ja johtopäätökset Monissa kunnissa mielenterveys- ja päihdeongelmia pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja hoitamaan yhä enemmän perusterveydenhuollossa ja tätä suuntausta tulee tukea. Se edellyttää kuitenkin päihdehuollon ja psykiatrian erityispalveluiden konsultaatiotuen järjestämistä, erityispalveluiden joustavaa jalkautumista, peruspalveluiden työntekijöiden koulutusta ja sosiaalityön osaamisen vahvistamista perusterveydenhuollossa. Yhteenvetona voi todeta, että hankealueella on suuri joukko kuntalaisia joita uhkaa syrjäytyminen tai jotka ovat jo syrjäytyneet. Erityinen huolenaihe on syrjäytymässä olevat nuoret ja nuoret aikuiset hankealueen itäisissä osissa. Vaikka mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvä kuormitus vaihtelee kunnittain, näyttää siltä että palvelujärjestelmään liittyvät tarpeet ovat samankaltaisia. Hankealueen kuntien omaa perustyötä täytyy virittää tunnistamaan yleiset mielenterveys- ja päihdeongelmat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Perustason työntekijöiden osaamista ja hoitamisen valmiuksia tulee lisätä erityistason konsultaatioiden ja koulutusten tuella. Koko hankealueella asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä tulee vahvistaa ja hoitoon pääsy varmistaa asiakkaalle annettavalla palvelulupauksella. Mielen avain hankkeen hankehallinnon puolesta toteamme, että seuraavat seikat ovat olennaisia kun osahankkeet arvioivat oman hankkeensa toimintaa ja jo saavutettuja tuloksia. Kun osahankkeet tekevät omien hankkeiden arviointia, kannattaa niiden käydä läpi seuraavat seikat ja miettiä miten ovat omalta osaltaan vaikuttaneet seuraavien asioiden edistämiseen: Hankealueella tarvitaan koordinoitua mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyötä. Hankealueen mielenterveyden avopalveluja tulee monipuolistaa, o päivystyksellisiä, matalan kynnyksen, ei-laitosmaisia 24/7 -palveluja tulee lisätä ja o erikoissairaanhoidon psykiatrisia palveluja muuttaa enemmän etsiväksi työksi. 7

8 Hankealueella on erilaisia päihdepalvelujen järjestämismalleja ja eritasoista päihdeosaamista; tarvitaan yhteistä koordinaatiota, mielenterveys- ja päihdetyön konsultaatiotuen järjestämistä teknologiaa hyödyntäen, joustavaa jalkautumista, peruspalveluiden työntekijöiden koulutusta ja sosiaalityön osaamisen vahvistamista perusterveydenhuollossa. Asiakkaan osallisuutta tulee lisätä kaikilla mielenterveyden ja päihdepalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattuja matalan kynnyksen palveluohjausmalleja tulee kehittää. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat muualla kuin lääkärin vastaanotolla joka tarkoittaa sitä että koulutusta ja konsultaatiota tarvitaan paljon. Mielenterveys- ja päihdeosaamista tarvitaan perustasolla. Osaamisen tulee tähdätä myös asenteelliseen muutokseen sekä toimivien palveluketjujen ymmärtämiseen. 3 Arvioinnin lähtökohdat ja tarkoitus Mielen avain -hanke vastaa siitä että osahankkeet ovat toteuttaneet vuosina seuraavat toimenpiteet: - Osahanke on kuvattu hankekorttia käyttäen ja hankesuunnitelma on laadittu - Osahanke on määritellyt tavoitteensa ja fokusoinut toimintaansa loogisen mallin työkalua käyttäen - Osahankkeet toteuttavat oman hankkeensa itsearvioinnin vuonna 2011 (itsearvioinnin suunnitelma, arviointiaineiston kerääminen ja yhteenveto itsearvioinnin tuloksista 1 ) - Osahankkeet kirjoittavat väliraportin (sis. raportoinnin osahankkeen toiminnasta, tuloksista, taloudesta jne. 2 ) - Osahankkeet kirjoittavat loppuraportin (hankkeen toiminta, tulokset, vaikutukset, talous jne.) Myös Mielen avain hankehallinto toteuttaa itsearvioinnin koordinaatiohankkeen näkökulmasta syksyllä 2011 ja tuottaa väliraportin sekä loppuraportin. Tämän lisäksi Mielen avain -hankkeen päätyttyä tilataan ulkoinen loppuarviointi, jossa arvioidaan sekä Mielen avain hankehallintoa että osahankkeita. Loppuarvioinnin kokonaisuudet ovat seuraavat: - Hankkeiden toiminta - Hankkeiden tulokset - Vaikuttavuus (ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen asteen vaikutukset eli sekä vaikutukset työyhteisöstä lähtien aina yhteiskunnallisiin vaikutuksiin) - Syntyneet hyvät käytännöt ja miten niitä on saatu jalkautettua Mielen avain hankehallinto sekä osahankkeiden itsearviointi on työntekijöitä ja asiakkaita osallistavaa. Arvioinnin pohjaksi ja itsearvioinnin aineistoksi kerätään oleellinen, 1 Itsearvioinnin tulokset kirjataan Euroopan laatupalkintomallin avulla 9 työkirjapohjaan. 2 Väliraportointiin Mielen avain hanke toimittaa raportointipohjan jota osahankkeet voivat käyttää tarvittaessa. 8

9 käytännöistä nouseva tieto, joka palvelee kehittämistyötä. Arvioinnin pääpaino on hankkeiden kehittämisprosesseissa ja tuloksellisuudessa. Sekä Mielen avain hankkeen ulkoisen arvioinnin että osahankkeiden itsearvioinnin arviointiaineistona käytetään seuraavia aineistoja: Valmiit käytettävissä oleva aineisto esim. Hallintoon kohdistuvat tarkastukset Koulutus- ja asiakaspalautteet Sidosryhmien palautteet Tilastot, raportit, valmiit julkaisut ja muut arvioinnit Markkinointi- ja viestintämateriaali: www-sivut, kumppanipalaverit, lehdistötilaisuudet, julkisuus, artikkelit, sähköiset tiedotteet Hallinnoinnin yhteydessä syntyvä materiaali esim.: Seurantatiedot ja tarkastukset Raportointi Hallinnoivan ministeriön palaute Itse kerättävä aineisto esim.: Vertaisarviointi Sidosryhmätutkimukset (alku- ja loppukartoitus palveluiden saatavuudesta) Haastattelut tai dialogi-istunnot Konkreettiset tulokset: työllistettyjen määrä, palveltavien asiakkaiden määrä, puhelinsoittojen määrä jne. Muu projektiin kuuluva: suunnitelmallinen viestintä esim. messut, tapahtumat, näkyvyys Osahankkeet keräävät tämän aineiston sen mukaan mitä aineistoa on helposti saatavissa ja jota on jo olemassa. Mikäli jotain aineistoa ei ole olemassa (esim. asiakaskyselyä ei ole tehty laisinkaan), mutta se on tärkeää hankkeiden onnistumisen näyttämiseksi, kannattaa osahankkeiden käyttää hiukan aikaa ja vaivaa aineiston keräämiseksi. Olennaista on, että itsearvioinnin vuoksi ei jouduta keräämään sellaista aineistoa, joka veisi merkittävän paljon aikaa itse substanssityöltä. Mikäli osahankkeet haluavat apua aineiston keräämiseen tai esimerkiksi sähköisen kyselyn toteuttamiseen, voivat he olla yhteydessä Marjo Kurkeen ja kysyä neuvoja ja vinkkejä. Osahankkeiden toteuttavat itsearvioinnin Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) mukaisesti, joka on yleisesti tunnettu menetelmä laadukkaan työn arviointiin ja sen avulla hankkeet löytävät oman toimintansa vahvuudet, parantamisalueet ja kehittämisideat. Euroopan laatupalkintomalli ohjaa hankkeita myös tarkastelemaan toimintansa tuloksia, joita ovat asiakastulokset, henkilöstötulokset ja yhteiskunnalliset tulokset. Tämän lisäksi arvioidaan sitä, onko hanke päässyt ja pääsemässä ylipäätään sille asetettuihin tavoitteisiin. 9

10 Jotta itsearvioinnin toteuttaminen ei olisi liian hankalaa, voivat hankkeet käyttää ohjeistusta ja työkirjapohjia 3, jotka käyty läpi Ramboll Management Consultingin konsultin johdolla huhtikuussa Mikäli hankkeilla on kysyttävää itsearvioinnin toteuttamiseen liittyen, kannattaa olla yhteydessä Marjo Kurkeen. Osahankkeiden itsearvioinnin tulokset käydään läpi yhteisinä päivinä lokakuussa 2011 Helsingissä. Tällöin hankkeet esittelevät oman osahankkeensa itsearvioinnin tuloksia sekä toiminnan että tulosten näkökulmasta. Yhteisen päivän aikana osahankkeet saavat mahdollisuuden keskustella osahankkeiden keskeisistä haasteista, ratkaisukeinoista sekä tuloksista ja verrata omaa toimintaansa muihin hankkeisiin. 4 Arvioinnin kohteet ja arviointikysymykset Kun hankkeet tekevät itsearviointia ja arvioivat sitä, onko hankkeessa päästy sille asetettuihin tavoitteisiin (Euroopan laatupalkintomallin alue 9), kannattaa erityisesti miettiä seuraavia asioita. Ensimmäisen arviointikysymyksen tiedonkeruun toteuttaa Mielen avain - hankehallinto ja se on osahankkeiden käytössä. Eteläsuomalaisten mielenterveys ja päihteidenkäyttö Mielen avain -kehittämishankkeen arvioinnissa seurataan Kaste -ohjelman terveysindikaattoreita hankealueella. Tällaisia ovat päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttöön liittyvät indikaattorit. Lisäksi seurataan sairaspäivärahaan, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja toimeentuloon liittyviä indikaattoreita eri ikäryhmissä. Arviointikysymys 1. Muuttuvatko alueen terveysindikaattorit parempaan? Mielen avain -hankkeen teemat on Mieli 2009 suunnitelman mukaisia. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankeen kolmeen keskeiseen teemaan ja osahankkeet on valmisteltu teemat huomioiden. Seuraavaksi tarkastellaan hankkeen teemojen kautta hankealueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen arvioinnin kohteita. Osallisuuden vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdepalveluja käyttävän kuntalaisen on saatava mahdollisuus osallistua niiden suunnitteluun, arviointiin, toteuttamiseen ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Tavoitteena tulee olla palvelujärjestelmän muuttaminen sellaiseksi, että se paremmin vastaa asiakkaan tarpeisiin, tukee asiakkaan oikeuksien toteutumista ja lisää hallinnan tunnetta suhteessa omaan terveyteen. Osana osallisuuden lisäämistä kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä kunnan palvelujärjestelmän kehittämisessä ja arvioinnissa tulee systemaattisesti kehittää ja kuntiin tulee palkata kokemusasiantuntijoita. Mielen avain -hanke tulee tekemään kuntalaiskyselyn koko hankealueelle mielenterveysja päihdepalvelujen saatavuudesta perustasolla talvella Tämän kyselyn tulokset ovat jokaisen osahankkeen käytössä. 3 Työkirjapohjat ovat PowerPoint muodossa. 10

11 Arviointikysymys: 2. Millä tavalla mielenterveys- ja päihdeasiakkaan osallisuus lisääntyy? Minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä osahanke on tehnyt mielenterveys- ja päihdeasiakkaan osallisuuden lisäämiseksi? Millä tavalla nämä konkreettiset toimenpiteet on juurrutettu? Millä tavalla ja minkälaista yhteistyötä on tehty kolmannen sektorin kanssa? Kynnyksettömyys Kaikissa mukana olevissa kunnissa on tarpeellista madaltaa kynnystä hakea ja saada mielenterveys- että päihdepalveluita. Tarvitaan asiakkaan lähellä toimivia palvelukonsepteja, jossa ongelman tunnistaminen tapahtuu mahdollisimman varhain ja ilman avunsaamisprosessia hidastavia lähetteitä ja siirtymisiä paikasta toiseen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee virittää siten, että vaikka kuntalainen hakisi apua hallinnollisesti "väärästä" paikasta, ei avunsaanti pitkittyisi. Kunnan koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulee nähdä turvaverkkona johon asiakas ongelmiin voi pudota, mutta jonka läpi ei voi pudota. Arviointikysymys: 3. Millä menetelmin on muutettu avun saantia mielenterveys- ja päihdeongelmiin nopeammaksi ja vähennetty luukulta toiselle pompottelua? Miten on muutettu palveluiden saatavuutta? Millä tavalla asiakastyytyväisyys on muuttunut? Miten tietoisia asiakkaat ovat palveluiden saatavuudesta? Onko erikoissairaanhoidon lähetemäärät muuttuneet? Miten uudet käytännöt ja palvelut juurrutetaan osaksi toimintaa? Henkilöstön osaamisen lisääminen Mielen avain -kehittämishankkeessa mukana olevissa kunnissa on todettu selvä tarve lisätä peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdeosaamista. Terveydenhuollon ja sosiaalityön kohtaamisessa on erilaisista painotuksia ja viitekehyksiä, jotka eivät integroidu asiaan edun mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät negatiiviset asenteet näkyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteissa. Kielteisten asenteiden takana saattaa olla osaamisen ja peruspalveluihin soveltuvien auttamismenetelmien puutteita. Mielen avain -hankkeen koulutustoiminnan tavoitteena on konkreettisten auttamismenetelmien juurruttaminen kliiniseen työhön ja ammattilaisten auttamismenetelmien monipuolistaminen. Arviointikysymys: 4. Miten on lisätty perustason henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamista ja muutettu asenteita myönteisemmiksi? Minkälaisia koulutuksia on järjestetty (sisältö, määrä, kohderyhmä, osallistujat)? Minkälaisia konsultaatioita on järjestetty (sisältö, määrä, kohderyhmä)? Minkälaisia hoitomalleja tai palveluketjuja on kuvattu perustasolla? Minkälaisia mittareita tai interventioita on otettu käyttöön perustasolla? Onko asiakastyytyväisyys muuttunut? Miten Mielen avain -hankkeen koulutusseminaarit toteutuvat ja minkälainen koulutussuositus perustasolle saadaan tehtyä? (Toteutus koulutusryhmän vastuulla) 11

12 5 Mielen avaimen ja osahankkeiden arvioinnin toteutus Mielen avain -hankehallinto tekee väliarvioinnin loppuvuodesta Väliraportissa on käytössä osahankkeiden tekemät Webropol -kyselyt, hankekortit, looginen malli sekä EFQM itsearviointi. Tämän lisäksi siihen liitetään syksyllä 2011 kerätty koko hankkeen mittarimatriisi. Jokainen osahanke tekee oman väliraporttinsa sen mukaan, mitä he ovat ohjausryhmissään sopineet. Väliraportti sisältää osahankkeiden väliarvioinnin ja suositeltavaa on, että siinä käytetään samoja viitekehyksiä kuin koko Mielen avain - hankkeessa. Raportin rakenteeksi sopii hyvin EFQM -malli, joka on liitteenä. Mielen avain -hankkeen loppuarviointi tehdään marras-joulukuussa Se sisältää edellä kuvatun arviointimateriaalin sekä koko hankealuetta koskevan kuntalaiskyselyn ja ammattilaisille tehdyn kyselyn ja Kaste-indikaattorien tarkastelun. Mielen avain -hankehallintoa koskeva arviointi toteutetaan vertaisarviointina Länsi 2012 hankkeen kanssa. Lisäksi käytetään ulkopuolista arviointia, jonka toteutus suunnitellaan Mielen avain -hankkeen arviointityöryhmässä syksyllä Taulukko 3. Osahankkeiden arvioinnin kohteet, menetelmät ja aikataulu. Arvioinnin kohde Arviointimenetelmä Aikataulu Hankemäärittely Hankekortti 2010 Lähtötilanteen kartoitus Tulosten ja vaikutusten arviointi sekä toiminnan fokusointi Hankkeen etenemisen arviointi Osahankkeiden onnistumisen kartoitus esim. SWOT (nykytilan vahvuudet, heikkoudet sekä tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet) Mielen avain strategiakartta 2010 ja mahd. kevät 2011 Looginen malli Kevät, kesä, syksy 2011 Eurooppalainen laatupalkintomalli (EFQM) osahankkeiden itsearviointina Arvioinnin tukena toteutetaan - Webropol -kysely hankekuntien päättäjille ja työntekijöille - Kysely kuntalaisille Syksy 2011 Toiminnan seuranta Webropol -kysely osahankkeille Puolen vuoden välein Näkyvyys ja julkaisut hankealueella Kysely osahankkeille Puolen vuoden välein 12

13 6 Arviointitiedon käsittely ja raportointi Arviointitietoa käsitellään ja hyödynnetään kehittämistyössä koko hankeajan. Mielen avain hankehallinnon keräämä arviointitieto on osahankkeiden käytössä. Arviointitiedon käsittelyssä ja raportoinnissa noudatetaan Mielen avain -hankkeen yhteisiä arvoja: positiivisuus, läpinäkyvyys, luotettavuus, yhtenäisyys ja käyttäjälähtöisyys. Mielen avain - hankkeen raportoinnissa noudatetaan STM:n antamia ohjeita ja aikatauluja. Osahankkeet toteuttavat oman raportoinnin ohjausryhmässä sovitun käytännön mukaisesti. 7 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja raportointi Tiedon levittämisestä ja hyvien käytäntöjen käyttöönotosta tehdään koko hanketta koskeva suunnitelma talvella Suunnitelmaa valmistellaan Mielen avain päivillä lokakuussa Juurruttamissuunnitelmaa käsitellään projektivalmennuspäivällä maaliskuussa Lisäksi osahankkeet ovat työstäneet hyvien käytäntöjen juurruttamista hankekorteissa koko hankeajan. Mielen avain -hanke ohjaa osahankkeita käyttämään Innokylän mahdollisuuksia edistää ja vauhdittaa erilaisten hyvä käytäntö-konseptien kuvaamisessa. Liitteet 1 Yhteenveto arviointiohjeista ja tärkeät aikataulut arvioinnissa 2 Hankekortti 3 Looginen malli 4 EFQM itsearviointi 13

14 Liite 1 Yhteenveto arviointiohjeista osahankkeille Toteuta arviointi yhteisten ohjeiden pohjalta ja käytä yhdessä sovittuja työkaluja Hyödynnä projektikonsultaation kalvoja ja työkirjapohjia THL:n sivuilla on hyvä ohjeistus arviointiin: Kaste-ohjelma valtionavustushankkeet. Näkökulmia osahankkeiden arviointiin. Tämä on lähetetty kaikille koordinaattoreille syksyllä 2010 ja talvella Ohjeeseen kannattaa tutustua. Looginen malli ja hankekortti ovat keskeisimpiä työkaluja tulosten arvioinnissa Käytä tulosten arvioinnissa sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Prosessien ja uusien käytäntöjen arvioinnin lisäksi on laskea käyntimääriä, konsultaatioita, koulutuksiin osallistujia, koulutuskertoja jne. Käytä raportoinnissa erilaisia yksinkertaisia taulukoita, joihin on koottu yhteenvetona esimerkiksi käyntimääriä tai koulutuksia koko osahankkeessa Hyödynnä EFQM itsearviointia toteuttaessa jo olemassa olevaa materiaalia: ohjausryhmän muistioita, erilaisia suunnitelmia, toiminnan seurantaraportin Webropol -kyselyä (saa Marjolta) EFQM toimii runkona ja muistilistana; sen käyttöön kannattaa suhtautua arkisesti ja käytännöllisesti Ennen kuin keräät uutta arviointimateriaalia, mieti onko tieto jo olemassa Myös epäonnistumista on tärkeä raportoida Arviointia työstäessä tulee pitää mielessä hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen. Arviointiin ja raportointiin saa apua Marjolta ja Anniinalta; voit esimerkiksi lähettää kommentoitavaksi raportin Tärkeät aikataulut arvioinnissa Osahankkeiden loogisen mallin työpajat kevät, kesä ja syksy 2011 Lokakuun EFQM itsearviointityöpajapäivä Helsingissä (5. tai 6.10). Ohje valmistautumiseen tulee elokuussa. Elo-syyskuussa mittareihin liittyvän tiedon kerääminen osahankkeilta 9.9. lähetetään osahankkeille 3. maksatukseen liittyvä toiminnan seurantaraportin Webropol -kysely, jonka viimeinen palautuspäivä on Mielen avain päivät Kouvolassa , jossa esitellään mittarimatriisi Maaliskuu 2012 projektikonsultaatiopäivä Helsingissä (Ramboll), jossa käsitellään hyvien käytäntöjen juurruttamista ja juurruttamissuunnitelmaa 14