Biojäte. Taustamateriaali Jäteselviytyjät kilpailuun

Transkriptio

1 Biojäte Taustamateriaali Jäteselviytyjät kilpailuun

2 Vältä jätettä Älä heitä ruokaa roskiin! Me suomalaiset heitämme joka vuosi pois miljoonia kiloja syötäväksi ostettua ruokaa. Ruoan haaskaus kuluttaa turhaan sekä kukkaroa että ympäristöä. Ilmastovaikutuksen osalta elintarvikkeet ovat yhtä merkittävässä asemassa kuin asuminen, energiankulutus ja yksityisautoilu. Esimerkiksi kolmen poisheitetyn juustokilon hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin samat kuin ajelisi autolla 180 kilometriä. Tutkimuksen (v. 2009) mukaan perheissä syntyi vuodessa keittiöbiojätettä noin 50 kiloa/ henkilö. Tästä oli valmista ruokajätettä noin 17 kiloa/henkilö. Eniten ruokajätteeksi joutui kasviksia ja vihanneksia eli noin 28 prosenttia koko ruokajätemäärästä. Itse tehtyä kotiruokaa ruokajätteestä oli 27 prosenttia. Perunaa ja leipää ruokajätteestä oli yli 20 prosenttia, lautastähteitä 14 prosenttia. Roskiin heitetty ruokajäte v Lautastähteet 2,8 kg / hlö 14 % Muut 1,7 kg / hlö 10 % Peruna ja leipä 3,4 kg / hlö 20 % Kasvikset ja vihannekset 4,8 kg /hlö 28 % Itse tehty kotiruoka 4,6 kg / hlö 27 % Kasvikset ja vihannekset 4,8 kg /hlö Itse tehty kotiruoka 4,6 kg / hlö Peruna ja leipä 3,4 kg / hlö Lautastähteet 2,8 kg / hlö Muut 1,7 kg / hlö Suurin yksittäinen syy pois heittämiselle oli ruoan pilaantuminen. Peruna ja leipä joutuivat biojäteastiaan nahistumisen tai kuivumisen vuoksi. Suomalaiset kotitaloudet siis heittävät vuodessa pois yhteensä yli 9 miljoonaa kiloa leipää ja lähes saman verran perunaa. Siis kymmenien, ellei satojen miljoonien eurojen arvosta ruokaa! Pelkästään poisheitetty leipä on maksanut lähes 30 miljoonaa euroa. Ruuan tuotannon aiheuttamat vaikutukset ympäristölle ovat kuitenkin jätteeksi menevään ruokaan verrattuna moninkertaiset. Älä hanki ruokaa jätteeksi! Ruokakaupassa kannattaa käydä kylläisenä ja ostoslistan kanssa. Suunnittelemalla ostokset etukäteen vältyt heräteostoksilta ja harmillisilta unohduksilta. Katso ensin mitä jääkaapista jo löytyy, niin voit ostaa sopivat lisukkeet.

3 Osta harkiten Otetaan koko perhe mukaan ostoslistan suunnitteluun. Näin fiksut taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Hanki helposti pilaantuvia elintarvikkeita vain lähiajan tarpeeseen. Irtomyynnistä saat juuri sopivan määrän tarvitsemaasi, ja pakkausmateriaaliakin säästyy. Valmiiksi pakattuihin hedelmärasioihin saattaa joskus olla piiloutunut pilaantunut hedelmä. Kokkaa ja annostele sopivasti Valmista kerralla vain tarvittava määrä ruokaa tai varaudu säilyttämään yli jäävä osa esim. pakastamalla. Ota lautaselle vain se, minkä aiot syödä. Annoksen syötyäsi voit vaikka ottaa lisää. On ekotehokasta valmistaa isoja ruoka-annoksia kerralla ja pakastaa osa valmiina annoksina. Pakasteiden päälle voi teippiin kirjoittaa sisällön ja päiväyksen. On helpompi löytää mikrossa lämmitettävä annos, kun sisältö selviää purkin päältä. Tähderuuista saa pienellä vaivalla uudenlaista; esim. keitetyt perunat voit vaikka paistaa. Säilytä ruoka oikein Suurin yksittäinen syy ruoan pois heittämiseen on ruoan pilaantuminen jollakin tavalla. Oikein säilytettynä ruoka säilyy syömäkelpoisena pidempään. Pidä ruokahyllyt aikajärjestyksessä; käytä vanhimmat ruuat ensin. Järjestä kuivat ruokaaineet (jauhot, makaronit yms.) säännöllisesti. Jäähdytä jäljelle jäänyt ruoka nopeasti, esim. talvella ulkona. Muista säilyttää kylmäsäilytystä vaativat tuotteet jääkaapissa. Huolehdi että jääkaappi on riittävän kylmä (+2-6 ºC). Leivänkin voi annostella pakastimeen ja ottaa sieltä vain tarvittavan määrän. Näin leipä ei pääse kuivumaan. Omenat, banaanit ja tomaatit erittävät kypsyessään etyleeniä, joka nopeuttaa joidenkin muiden kasvisten kypsymistä. Kun säilytät omenat, banaanit ja tomaatit erillään etyleenille herkistä vihanneksista (kurkku, porkkana, salaatti, persilja), nämä eivät pilaannu syömäkelvottomiksi ennen aikojaan. Pistä hyvä kiertämään! Kun juhlista jää syötävää, kutsu ystävät rääppiäisille. Tarjoa ruuantähteitä omille tai naapurien eläinystäville. Muista varmistaa että ne sopivat lemmikkien ruokavalioon. Luovasti vanhasta uutta Tämän päivän ruoasta loihdit helposti herkkuja huomiselle. Pienetkin määrät ruokaa kannattaa ja voi hyödyntää uusien ruokalajien raaka-aineina. Illallisen rippeistä voi myös koota yhden hengen mikroaterioita vaikka pakastimeen. Pelasta ruoka roskikselta! Tiesitkö, että esimerkiksi kuivahtaneista leipä- tai pullasiivuista saa hyviä paistamalla ne pannulla köyhiksi ritareiksi.

4 Miksi biojätettä pitää lajitella? Kasvihuoneilmiö Kaatopaikkakaasu Ilmakehä toimii maapallolla kuten lasikatto kasvihuoneessa - lämmittäen. Ilmakehän koostumuksesta riippuu kuinka voimakasta tämä lämmitys on. Maapallolla kasvihuoneen lasikaton tehtävästä huolehtivat ilmakehän kasvihuonekaasut, joista tärkeimpiä ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pintalämpötila olisi noin -18 C, mutta kasvihuonekaasujen ansiosta tuo lämpötila onkin +14 C. Luonnollisen kasvihuoneilmiön takia saamme näin nauttia keskimäärin yli 30 astetta korkeammasta lämpötilasta kuin ilman sitä. Kasvihuoneilmiö kuuluu siis luonnon järjestykseen, ja sen ansiosta maapallon lämpötila on elämälle suotuisa. Tällä hetkellä ihmiskunta koko ajan muuttaa ilmakehän koostumusta. Päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja olemme nopeasti voimistamassa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittämässä maapalloa liikaa. Ilmaston lämpenemisellä on monia epäsuotuisia vaikutuksia: mm. sateiden jakauma maapallolla muuttuu ja meren pinta kohoaa. Kaatopaikkakaasua syntyy, kun biohajoava jäte hajoaa kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa. Kaasu sisältää pääosin metaania ja hiilidioksidia sekä pieniä määriä muita yhdisteitä, mm. hajua aiheuttavia rikkiyhdisteitä. Kaatopaikkakaasu siis voimistaa kasvihuoneilmiötä. Jotta kaatopaikkakaasua ei enää syntyisi, pitää biohajoavat jätteet saada pois kaatopaikoilta. Ne on siis lajiteltava erikseen ja käsiteltävä niin, ettei kaatopaikkakaasua synny. Mitä biojätteelle voidaan tehdä? Kotitalouksien jätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kaatopaikalla biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Biojäte voidaan kompostoida kiinteistökohtaisesti (= kotikompostointi) kompostoida laitoksissa mädättää laitoksissa polttaa muun jätteen joukossa käyttää bioetanolin valmistukseen.

5 Kompostointi Kompostoiminen on vanha tapa käsitellä eloperäinen jäte ympäristön kannalta haitattomimpaan muotoon ja palauttaa arvokkaat ravinteet maaperään kasvien käyttöön. Kompostointi tapahtuu hapellisissa olosuhteissa. Valmiista kompostista saadaan multaa. Kun biojäte kompostoidaan, vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, joka on vähemmän haitallista ympäristölle kuin metaani. Mädätys Mädätyksessä (biokaasulaitoksessa) mikrobit hajottavat ja muokkaavat eloperäistä jätettä hapettomissa olosuhteissa. Mädätysprosessissa syntyy metaania, hiilidioksidia, vettä ja kompostoinnin humukseen verrattavissa olevaa kiintoainetta. Metaani voidaan kerätä talteen ja käyttää polttoaineena. Poltto Kuiva- ja sekajätettä poltetaan mm. Riihimäellä Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksella. Sekajätteen joukossa laitokseen menee polttoon myös biojätettä. Polttolaitoksella tuotetusta energiasta valmistetaan kaukolämpöä ja sähköä. Bioetanolin valmistus 1. Biojäte kuljetetaan bioetanolilaitokselle ja murskataan esikäsittelyssä. Murskeeseen lisätään vettä ja käymisymppi (eli hiiva) ja sen annetaan käydä. 2. Käymisessä syntynyt etanoli (eli alkoholi) kuljetetaan toiseen laitokseen käsiteltäväksi (eli väkevöitäväksi). Tätä väkevöityä etanolia käytetään liikennepolttoaineissa. 3. Jäljelle jäänyt kiinteä aines kuivatetaan ja mädätetään, jolloin saadaan metaania. Metaania voidaan käyttää polttoaineena, kun valmistetaan sähköä ja kaukolämpöä. Bioetanolin valmistus ST1:n Hämeenlinnan laitoksessa: ESIKÄSITTELY 1. Biojäte murskataan 2. Poistetaan pakkausmateriaalit 3. Lisätään vettä ja käymisymppi (hiiva) KÄYMINEN LOPPUTUOTTEET 1. Etanoli -> liikennepolttoaine 2. Kuiva kiinteä aines -> mädätys -> metaani -> kaukolämpö ja sähkö

6 Lajittele biojäte oikein Biojätteen lajitteluohjeet ovat erilaiset riippuen siitä, missä biojäte käsitellään. ERILLISKERÄTTÄVÄ BIOJÄTE = kiinteistön biojäteastiaan lajiteltu biojäte, joka käsitellään bioetanolilaitoksella. Biojäteastiaan voi laittaa: KOTIKOMPOSTOINTI Kotikompostorista saadaan ravinteikasta multaa. Kotikompostiin voi laittaa: hedelmien ja vihannesten kuoret lihan ja kalan perkuujätteet kahvinporot, suodatinpaperit ja teepussit ruoantähteet kananmunankuoret kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet Biojäteastiaan EI saa laittaa: hedelmien ja vihannesten kuoret lihan ja kalan perkuujätteet kahvinporot, suodatinpaperit ja teepussit ruoantähteet kananmunankuoret kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet sekä lisäksi: multaa haravointijätteet munakennot pehmopaperit: nenäliinat, talouspaperit, lautasliinat lemmikkien ulosteet ja häkkien siivousjätteet Kotikompostiin EI saa laittaa: biohajoavat pussit pehmopaperit: nenäliinat, talouspaperit, lautasliinat multa, kasvinosat, haravointijätteet (laita kuiva- tai sekajätteeseen) lemmikkien ulosteet ja häkkien siivousjätteet (laita kuiva- tai sekajätteeseen) maatumattomat jätteet myrkylliset jätteet maatumattomat jätteet myrkylliset jätteet Pakkaaminen: Pakkaaminen: tavallinen muovipussi paperipussi sanomalehtikääre paperipussi sanomalehtikääre biohajoava pussi kuljetus kompostoriin sellaisenaan, astiassa Valuta biojätteestä nesteet pois ennen sen laittamista biojäteastiaan.

7 Kotikompostointi Kompostoituminen on luonnon oma tapa hävittää kuollut materiaali ja palauttaa sen sisältämät ravinteet takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kompostissa elävät bakteerit, sienet, sädesienet ja selkärangattomat eläimet tarvitsevat happea, kun ne hajottavat eloperäisen aineksen hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteikkaaksi mullaksi. Kompostoinnissa ihminen auttaa hajottajaeliöitä luomalla mahdollisimman hyvät olosuhteet niiden toiminnalle. Kompostori on säiliö, jossa hajoamista tehostetaan kokoamalla jäte hoidettuun kasaan. Kompostoiminen on ekoteko, jonka omakotiasukkaat voivat kotonaan toteuttaa. Eloperäistä jätettä syntyy kodeissa runsaasti. Kun kompostoi itse, saa biojätteen sisältämät ravinteet omalle pihalleen hyötykäyttöön. Miksi kompostimultaa kannattaa käyttää? Se sisältää monipuolisesti ravinteita eli sen käyttö parantaa maata. Maan ravinteiden- ja vedenpidätyskyky paranee, jolloin kasvit saavat ne helpommin käyttöönsä. Keittiössä syntyy biojätettä 1,5-4,5 litraa/henkilö/viikko. Valmista kompostia tästä syntyy 0,5-1 litraa. Nelihenkiselle perheelle riittää siis noin 300 litran suuruinen kompostori.

8 Kompostointi 1. Aseta kompostorin pohjalle karkeaa ainesta, kuten risuja, kuoriketta, haketta tai olkea (eli tee salaojitus ). Älä käytä pitkiä risuja, sillä ne vaikeuttavat kompostorin sekoittamista ja tyhjentämistä. 2. Vie biojäte kompostoriin joko sellaisenaan tai biohajoavassa pussissa. Avaa mahdolliset pussit ja kumoa jäte levälleen. 3. Levitä jätteen päälle kerros seosainetta. 4. Voit pistellä ilmastusreikiä kompostorissa olevaan biojätteeseen. 5. Seuraa kompostin toimintaa, sekoita ja pöyhi sitä aika ajoin. 6. Tyhjennys riippuu kompostorin mallista ja täyttymisestä. Usein ne tyhjennetään syksyllä, jotta talven aikana kertyvät biojätteet mahtuvat kompostoriin. Kompostoinnin seosaineina voi käyttää mm. haravointijätettä (eli puiden lehtiä, neulasia, ruohonleikkuujätettä) puuhaketta (katso viereinen kuva) kuoriketta (eli silputtua havupuiden kuorta) turvetta kutterinlastua (eli höylälastua) Erilaisten aineiden seokset ovat hyviä. Seosaineet on kerättävä ja säilytettävä kuivina. Mahdollisia ongelmia Komposti saattaa jäätyä talvella. Tällöin sitä voi lämmittää esim. kaivamalla sinne kuumalla vedellä täytetyn vesikanisterin. Kompostoituminen jatkuu, kun komposti sulaa. Kompostoituva biojäte saattaa olla liian tiivistä, jolloin se alkaa haista. Lisää kompostiin seosainetta ja sekoita hyvin. Kompostiin saattaa pesiytyä kärpäsiä. Sekoita kärpäsen munat ja toukat kompostin sisään. Lisää tarvittaessa kiehuvaa vettä. Liian kuivaan kompostiin saattaa tulla muurahaisia, joista pääset eroon kastelemalla ja sekoittamalla kompostia.

9 Harjoituksia Biojätteet

10 Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Ruuanvalmistuspaikka, jossa suurin osa biojätteestä syntyy. 2. Sekajätteen mukana kerättävän biojätteen käsittelytapa. 3. Kompostista saatava ravinteikas tuote. 4. Säiliö, jossa lahoamista tehostetaan kokoamalla biojäte hoidettuun kasaan. 5. Tarvitaan kompostiin biojätteen lisäksi. 6. Metaani ja hiilidioksidi luokitellaan kaasuiksi. 7. Kaatopaikan sisällä syntyvä haitallinen kaasu. 8. Biojätteestä valmistettava liikenteen polttoaine. 9. Muhii kompostorin sisällä / 9 p

11 Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi ruokaa ei kannata heittää roskiin? a) säästetään rahaa b) luonnonvarat kuluvat c) jäteruokaa otetaan vastaan kaikissa kaupoissa, joissa sitä myydäänkin 2. Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa leipää roskiin a) alle 10 grammaa b) lähes 2 kiloa c) 100 kiloa 3. Ylimääräinen ruoka kannattaa a) sijoittaa kompostiin b) pakata biojätepussiin c) pakastaa sopivaa käyttöä varten 4. Mihin Kiertokapulan alueella erilliseen biojäteastiaan kerätyt biojätteet lopulta päätyvät? a) kaatopaikalle b) energiahyötykäyttöön Ekokemille Riihimäelle c) ST1:n bioetanolilaitokselle Hämeenlinnaan 5. Mitä kompostista saatavalle mullalle kannattaa tehdä? a) käyttää maanparannusaineena b) viedä haravointijätteiden kanssa metsään c) laittaa biojäteastiaan 6. Mitä löytyy toimivan kompostin sisältä? a) paljon kärpäsiä b) bakteereita ja sienirihmastoja c) löyhkää 7. Mitä kompostille voi talvella tapahtua? a) jäätyä b) haljeta c) pienentyä 8. Jos biojäte mätänee, niin mistä on silloin puutetta? a) ravinnosta b) valosta c) hapesta 9. Sekajätteen mukana kerätty biojäte käsitellään a) kompostoimalla b) polttamalla c) mädättämällä 10. Bioetanoli on a) biojätteestä saatava liikenteen polttoaine b) kompostoinnin lopputuote c) hauska sana / 10

12 Yhdistä jokaisen puhekuplan väittämä siihen sopivaan kuvaan. Lierot, hämähäkit, siirat, bakteerit ja sienet kuuluvat kompostiin. Kärpäsiä voi karkottaa kiehuvalla vedellä. Kompostimulta parantaa kasvien elinolosuhteita. Kompostori on biojätteen käsittelyyn soveltuva säiliö. Kompostissa syntyy multaa, vettä ja hiilidioksidia. Kompostoriin voi laittaa ruoantähteet. Liian kuiva komposti saattaa houkutella muurahaisia. Muista lisätä seosainetta! Biojätteen ravinteet hyötykäytössä. / 9