FOODSPILL - Ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa

Transkriptio

1 FOODSPILL - Ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Noora Heikintalo, Hanna Hartikainen, Heta-Kaisa Koivupuro, Lotta Jalkanen, Anu Reinikainen Tiedotustilaisuuden materiaalit löytyvät netistä:

2 1. FOODSPILL HANKKEEN ESITTELY FOODSPILL tiedotustilaisuus Foodspill - ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa on MTT:n kaksivuotinen ( ) tutkimushanke. Tutkimuksessa on mukana MTT, Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos ja Unicafe sekä Pakkaustutkimus PTR, sekä päärahoittajana MMM:n Laatuketju Hankkeen tarkoituksena on tutkia ruokahävikin määrää, syitä, ympäristövaikutuksia ja vähentämiskeinoja. Tutkimusalueena on koko elintarvikeketju mutta päähuomio on kotitalouksissa, ravitsemispalveluissa ja elintarviketeollisuudessa, varsinkin yhteistyöyrityksiin painottuen Hankkeen lopullisena päämääränä on ruokajätteen synnyn ehkäiseminen ja tähän liittyen uuden tiedon tuottaminen neuvonnan, viestinnän ja kehittämisen tueksi.

3 Punnituksia ravitsemispalveluissa FOODSPILL tiedotustilaisuus

4 Hankkeen taustalla: todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin FOODSPILL tiedotustilaisuus Asuminen Ravinto 24 % Vapaa-aika 39 % Hyvinvointi Vaatetus Koulutus ja työ Muut Kasvihuonekaasut eli hiilijalanjälki Muut ympäristövaikutukset %-osuus Lähde: Envimat-hanke, Seppälä et al

5 Kirjallisuuskatsaus Hankkeeseen liittyen julkaistiin marraskuussa 2010 kirjallisuuskatsaus Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki, johon on koottu kattavasti tietoa aiemmista ulkomaisista ja kotimaisista ruokahävikkitutkimuksista Katsaus on julkaistu MTT Raportti sarjassa, Raportti 12 mttraportti12.pdf

6 Ravitsemispalveluiden ja teollisuuden ruokahävikki Ravitsemuspalveluyrityksissä on tehty syksyllä 2010 viikon mittainen ruokahävikkitutkimus. Tutkimuspaikkoja oli n. 70 mukana mm. useita peruskouluja (20 kpl), päiväkoteja, vanhusten palvelutaloja, ammattioppilaitoksia ja lukioita. Lisäksi yksipäiväisiä punnituksia on toteutettu mm. á la carte ravintoloissa, kahviloissa ja huoltoasemilla. Tutkimuksessa otettiin huomioon mm. asiakasmäärä, valmistetun ruoan määrä, keittiöstä ja tarjoilusta syntyvä ruokahävikkiä ja lautastähteiden määrä. Elintarviketeollisuuden yrityksistä on saatu hävikkitietoja ja tutkimusta jatketaan vuonna 2011

7 2. Kotitalouksien ruokahävikki TAVOITE Selvittää suomalaisissa kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrää, laatua ja syitä TAUSTA Suomessa ei ole aiemmin tehty laajaan otokseen pohjautuvia tutkimuksia kotitalouksien ruokahävikistä Maailmallakin laajaan otokseen perustuvia ruokahävikkitutkimuksia on julkaistu hyvin vähän Ulkomaiset tutkimukset on tehty pääosin jäteanalyyseina

8 Tutkimusmenetelmä Kotitaloudet pitivät ruokahävikkipäiväkirjaa kahden viikon ajan Tutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta 380 taloutta suoritti tutkimuksen loppuun asti (1054 henkilöä) Tutkimuksen rakenne: 1. Taustatietojen keruu o Sosio-demografiset tiedot sekä elämäntyyliin, osto- ja kulutuskäyttäytymiseen sekä ruokahävikkiin liittyvät asenteet selvitettiin taustatietokyselyllä 2. Ruokaostojen seuranta o vastaajat keräsivät ruokaostokuitit 3 viikon ajan 3. Ruokahävikin punnitseminen ja kirjaaminen o Vastaajat punnitsivat jokaisen ruokahävikkierän ja kirjasivat painon, laadun ja poisheiton syyn 2 viikon ajan

9 Kotitalouksilta kerätyt taustatiedot - Talouden koko - Asuinalue - Asuinpaikan kaupunkimaisuus - Perhemuoto - Kotitaloudessa asuvien henkilöiden iät - Lemmikkieläimet ja niille annettava ruoka - Perheen aikuisten koulutustaso - Elämäntilanne tutkimuksen aikana - Asumismuoto - Asuntotyyppi - Perheen tulotaso - Eri elintarvikkeiden käytön useus - Ruoanlaiton päivittäisyys - Ruoka-ostosten päivittäisyys - Ruoka-ostosten tekijä - Kauppamatkan pituus - Kauppamatkan kulkutapa - Biojätteiden lajittelu - Muiden jätteiden lajittelu - Ruoan hinnan merkitys - Ruokahävikin vähentämisen mahdollisuudet

10 3. KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI TULOKSET

11 Kotitalouksien ruokahävikin määrä tutkimustulosten perusteella Kotitaloudet heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin n. 23 kg/hlö vuodessa Ruokahävikin osuus kotona kulutetusta ruoasta on n. 5 % Ruokahävikin määrä kotitaloudessa on n. 63 kg/vuosi Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on n milj.kg/vuosi (riippuu laskelman perhekoosta) Kotitalouksien ruokahävikkimäärä on ainakin kaksinkertainen kauppojen ruokahävikkiin verrattuna Kuluttajien rooli ravitsemispalveluissa syntyvästä hävikistä myös merkittävä Kuluttajat näyttävät olevan selvästi suurin yksittäinen ruokahävikin aiheuttaja

12 Suomen kotitalouksissa heitetään ruokaa roskiin vuodessa: Esimerkkejä Vihanneksia ja juureksia josta perunaa Kotona valmistettua ruokaa Leipää Maitotuotteita josta juustoa Lihaa, kalaa ja kananmunia Hampurilaisia, pitsoja yms (nouto+koti) Pop cornia, sipsejä, makeisia yms 22 miljoonaa kg 8 miljoonaa kg 21 miljoonaa kg 12 miljoonaa kg 20 miljoonaa kg 2,3 miljoonaa kg 11 miljoonaa kg 11 miljoonaa kg kg

13 kg/hlö/vuosi Ruokahävikkitutkimuksia FOODSPILL tiedotustilaisuus Tutkimukset tehty pääosin jäteanalyyseinä, menetelmä vaikuttaa tuloksiin Osassa liian pieni otos, jotta voitaisiin yleistää tuloksia ei voida suoraan verrata keskenään Vaihtelu suurta, eurooppalaisten jäteanalyysien tulokset useimmiten välillä kg/hlö/vuosi

14 Ruokahävikin laatu - Ruokahävikin laatu kg/hlö/vuosi - Kotiruoka ja sen jakautuminen eri ruoka-aineisiin

15 Ruokahävikin koostumus FOODSPILL tiedotustilaisuus

16 Kotiruoka 18 % kokonaishävikistä Kotiruoan jakautuminen ruokalajeihin % Lämmin ruoka esim. laatikko, pata Keitto Kastike, liha- tai kalakastike Puuro Jälkiruoka Salaatti Voileipä, pizza, suolainen leivonnainen Muu Kananmuna

17 3.2. Syitä ruoan poisheitolle Homehtunut, pilaantunut, tuoksuu pilaantuneelta Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää (esim. ostettu tuoreempaa/muuta ruokaa entisen tillle) Ruokaa valmistettiin liikaa Jäi lautastähteeksi / jäi lapsilta/vauvalta Muu syy: Putosi lattialle, tuote kuivui, tuote oli huonolaatuinen/ huonokuntoinen jo ostettaessa, Väärät säilytysolosuhteet / jäi lämpimään, Kantapala/ reunapala jota ei haluttu syödä, Ruoanvalmistus epäonnistui/ valmistuksessa/ lapsen ruokailussa syntyvä hävikki, Avattuna yli sallitun rajan, Tuholaiset/ hyönteiset Matkustaminen/ mökkivaraston tyhjentäminen Rikkoutui pakkauksessa/ kuljetuksessa

18 Poisheiton syyt FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikin syiden jakautuminen prosentteina Pilaantunut, homehtunut 29 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 19 Jäi lautastähteeksi 14 Ruokaa valmistettiin liikaa 13 Ei haluttu syödä enää 10 Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä 9 Muu syy

19 Eri ruokalajien poisheiton syitä FOODSPILL tiedotustilaisuus Kotiruoan poisheiton syyt Leivän ja viljatuotteiden poisheiton syyt Pilaantunut, homehtunut 6 Pilaantunut, homehtunut 31 Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää Jäi lautastähteeksi 27 Jäi lautastähteeksi 14 Muu syy 7 Muu syy 12 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 1 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt % % Maitotuotteiden poisheiton syyt Vihanneksien ja hedelmien poisheiton syyt Pilaantunut, homehtunut Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää Jäi lautastähteeksi Muu syy Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt % Pilaantunut, homehtunut Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää Jäi lautastähteeksi Muu syy Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt Hedelmät ja marjat Vihannekset, peruna % 51 75

20 4. Tilastollinen tarkastelu FOODSPILL tiedotustilaisuus Useat tekijät vaikuttavat kotitalouksien ruokahävikin suuruuteen ja hävikin määrät vaihtelevatkin paljon eri kotitalouksien välillä Osa taustatekijöistä selitti ruokahävikin määrää myös tilastollisesti Suuremmissa talouksissa syntyi taloutta kohden luonnollisesti enemmän hävikkiä Kun tarkastellaan hävikin määrää henkilöä kohden, hävikkiä selittävät: Yksin asuvat, etenkin naiset Ruokaostosten tekijän sukupuoli Biojätteen lajittelun säännöllisyys Oma arvio ruokahävikin vähentämisen mahdollisuuksista Ruuan edullisuuden arvostus

21 Hävikki/talous FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikki kg/talous/vuosi 1 henkilöä, n= henkilöä, n= henkilöä, n= henkilöä, n= henkilöä tai enemmän, n=

22 Hävikki/henkilö FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikki hlö/kg/vuosi Yksi henkilö, n=58 27 Kaksi henkilöä, n= Kolme henkilöä, n=79 23 Neljä henkilöä, n=76 23 Viisi tai enemmän, n=

23 Talouden tyyppi FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Yhden hengen talous, nainen, n=41 30 Yhden hengen talous, n=58 27 Lapsiperhe, n= Kahden hengen aikuistalous, n= Yhden hengen talous, mies, n=

24 Ostoksilla käynti FOODSPILL tiedotustilaisuus Kuka tekee ruokaostokset? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Nainen, n= Yhdessä tai vuorotellen, n= Mies, n=

25 Ruoan edullisuuden merkitys Ostetaanko päiväys- ja paljousalennettuja tuotteita? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Ei osteta, 66 % vastaajista 24 Onko ruoan edullisuus kaupassa tärkeätä? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Ostetaan aina tai usein, 34 % vastaajista 20 Ei ole tärkeää, 65 % vastaajista On tärkeää, 35 % vastaajista

26 Biojätteen lajittelun vaikutus Lajitellaanko taloudessasi biojätteitä? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Ei koskaan, n= Joskus, n=59 28 Usein, n=41 27 Aina, n=

27 Ruokahävikin vähentämisen mahdollisuuden arviointi ennen punnitusta Onko taloudessanne käytännössä mahdollista vähentää ruokahävikkiä? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Hävikkiä ei synny tai vähentäminen ei mahdollista, 16 % vastaajista 13 Kyllä, jonkin verran, 75% vastaajista 23 Kyllä, merkittävästi, 9 % vastaajista

28 Näiden tekijöiden ja syntyneen hävikin väliltä ei onnistuttu löytämään tilastollisesti merkittävää yhteyttä - Asuinalue tai sen kaupunkimaisuus - Perheen aikuisten koulutustaso - Asumismuoto tai asuntotyyppi - Ruoka-ostosten päivittäisyys - Kauppamatkan pituus tai kulkutapa - Ruoanlaitto kotona

29 5. Yhteenveto 1 FOODSPILL tiedotustilaisuus Suomalainen kuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin kg vuodessa Ruokahävikin osuus kotona kulutetusta ruoasta on n. 5 % Ruokahävikin määrä kotitaloudessa on n kg/vuosi Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on n milj.kg/vuosi Kotitalouksien ruokahävikkimäärä on ainakin kaksinkertainen esim. kauppojen ruokahävikkiin verrattuna Kuluttajien rooli ravitsemispalveluissa syntyvästä hävikistä myös merkittävä kuluttajat selvästi suurin yksittäinen ruokahävikin aiheuttaja

30 5. Yhteenveto 2 FOODSPILL tiedotustilaisuus Suurin osa kuluttajan ruokahävikistä on vihanneksia 19 %, kotiruokaa 18 %, maitotuotteita 17 %, leipää ja viljatuotteita 13 % ja hedelmiä ja marjoja 13 % Jopa 40 % poisheitetystä ruoasta oli edelleen käyttökelpoista, mutta kuitenkin ruoka päätettiin heittää pois Yli 30 % talouksista vastasi heittävänsä lautastähteitä pois päivittäin

31 5.Yhteenveto 3 Ruokahävikkiä syntyi vähemmän, kun kotitalouden ruokaostokset teki pääasiallisesti mies tai molemmat yhdessä kotitaloudessa lajiteltiin biojätteet säännöllisesti koettiin, ettei ruokahävikkiä synny tai ruokahävikkiä ei ollut enää mahdollista vähentää nykyisestä määrästä ruuan edullisuutta pidettiin tärkeänä; ostettiin usein paljous- ja hinta-alennettuja tuotteita Ruokahävikkiä syntyi enemmän, kun kyseessä oli yksinasuva nainen ruokaostokset teki pääasiallisesti nainen koettiin, että ruokahävikin vähentäminen on mahdollista ruuan edullisuutta ei pidetty tärkeänä

32 6. Tapoja vähentää ruokahävikkiä Kuinka tärkeinä pidät seuraavia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi omassa kotitaloudessasi? N= Avaamalla uuden paketin vasta kun vanha on loppunut Säilyttämällä elintarvikkeet oikein (esim. oikea lämpötila jääkaapissa) Annostelemalla lautaselle se määrä ruokaa, joka varmasti syödään Syömällä helpommin pilaantuvat tuotteet ensin Pakastamalla ylijäänyt ruoka Siirtämällä vanhentumassa olevat ruoka-aineet hyllyn tai jääkaapin etureunalle Hyödyntämällä ruoantähteet ruoanvalmistuksessa Menemällä ostoksille ostoslistan kanssa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 = Ei lainkaan tärkeä = Erittäin tärkeä

33 VÄHENNÄ KANSSAMME RUOKAHÄVIKKIÄ! Keskustelu jatkuu.. Facebook: