Kuru-hankkeen tiedotustilaisuus

Transkriptio

1 Kuru-hankkeen tiedotustilaisuus Kauppakassista kaatopaikalle, ruokahävikki kotitalouksissa Kirsi Silvennoinen, Juha-Matti Katajajuuri & Marja Pinolehto MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja KURU- Kuluttajien ruokahävikin vähentäminen osana elintarvikeketjun vastuullisuutta

2 Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Kestävän toiminnan ja kulutusvalintojen edistäminen koko ruokaketjussa Keskeiset tutkimusteemat Ruokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen Asiakkaitamme ovat: elintarviketeollisuus, pakkausteollisuus, kauppa, kuljetus ja kuluttajat sekä kansalaiset/yhteiskunta Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja mtt.fi/vastuullisuus) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Hankkeen tavoitteet ( ) Pääkaupunkiseudun kotitalouksien ruokahävikin määrä ja koostumus Lajittelututkimus Tutkimusmenetelmien vaikutus ruokahävikistä saatuun tietoon Kiinteistötyypin vaikutus Irtonainen, avattu pakkaus, avaamaton pakkaus Tietoa kuluttajien käyttäytymisestä ja asenteista ruokahävikkiä kohtaan. Ryhmähaastattelut, kuluttajakysely Keinot ruokahävikin vähentämiseen Ruokahävikin taloudellinen- ja ilmastovaikutus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Lajittelututkimus Syyskuu 2012 ( ) Tutkimuksessa huoneistoja kpl Asukkaita yhtensä kpl; Helsinki, Espoo, Vantaa Tutkimukseen kerättiin yhteensä kg jätettä, 20 kuormaa Näytekasoista otettiin 34 näytettä, joiden massa oli yhteensä kg Ruokahävikki löytöhetkellä: irtonainen, pakattu: avaamaton/avattu Ruokahävikin koostumus: irtonainen 9 jaetta, pakattu 20 jaetta Kiinteistötyypit: omakotitalot, rivi- ja pienkerrostalot 2-9 asuntoa, rivi- ja pienkerrostalot 10-20, rivi- ja kerrostalot yli 20 asuntoa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Sekajätteen lajittelu Sekajäte Kaikki ruokajäte (keittiöbiojäte ja hienoaines) Muu sekajäte, pahvi, lasi, metalli jne Biojäte, ei syömäkelpoista, kuoret, luut jne. Ruokahävikki, ollut joskus syömäkelpoista 1. Lautastähteet, ylivalmistettu, muu ruoka 2. Avaamattomat pakkaukset 3. Avatut pakkaukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Ruokahävikki eri talotyypeissä ja jakautuminen irtonaiseen ja pakkauksissa olevaan Keskiarvo kg Kerros- ja rivitalot yli kg Rivi- ja pienkerrostalot kg Rivi- ja pienkerrostalot kg Omakotitalot kg Ruokahävikki irtonainen Ruokahävikki, avaamattomat pakkaukset Ruokahävikki, avatut pakkaukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Ruokahävikin koostumus kg/hlö/vuosi Ruokahävikki kg/as/a Muu; 4,3 Vihannekset; 2,9 24% 16% Peruna; 1,3 Juusto ja muut maitotuotteet; 1,3 7% 21% 14% 7% 7% 2% 2% Hedelmät ja marjat; 1,2 Omenat (syys- ja lokakuu); 0,3 Pasta ja riisi; 0,4 Leipä; 3,8 Liha- ja kalatuotteet; 2,5 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Ruokahävikin koostumus Vihannekset Kerrostalot 20 2,6 0,80,6 2,1 3,4 0,7 4,3 Peruna Hedelmät ja marjat Rivi- ja pienkerostalot 2-9 3,5 1,9 1,3 3,0 4,5 1,5 4,1 Omenat (syys- ja lokakuu) Pasta ja riisi Liha, kala, kananmuna Leipä Omakotitalot 2,2 2,3 2,5 2,7 4,7 2,4 4,1 Juusto ja muut maitotuotteet Muut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Lajittelututkimus: yhteenveto tuloksista Sekajätettä syntyi 176 kg/hlö/vuosi, josta keittiöbiojätettä 44 kg Keskimäärin keittiöbiojäte jakautui ruokahävikkiin 18 kg/hlö ja muuhun syömäkelvottomaan biojätteeseen 26 kg/hlö Eniten omakotitaloissa 22 kg ja vähiten 15 kg yli 20 asunnon kiinteistöissä Kun mukaan lasketaan erilliskerätty biojäte syntyy ruokahävikkiä noin 24 kg/hlö/vuosi Keskimäärin heitetään eniten pois tuoteryhmää muut tuotteet 24% (Muut viljatuotteet, valmis- ja noutoruoat, kastikkeet ja mausteet, jälkiruoat, leivonnaiset, napostelutuotteet, juomat) ja leipää 21%, liha- ja kalatuotteita 14% ja vihanneksia 16% Omakotitaloissa miltei kaksinkertainen määrä hävikkiä avaamattomissa pakkauksissa

13 Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Ravinto Vapaaaika Hyvinvointi 24 % 39 % Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys Vaatetus Koulutus ja työ Muut Kasvihuonekaasut eli hiilijalanjälki Muut ympäristövaikutukset %-osuus Aineisto/lähde: Seppälä et al. 2009, 2011, EnviMat-hanke

14 Kuinka paljon pääkaupunkiseutulaiset haaskaavat euroja ja ympäristöä roskiin? 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % kg hävikki CO2-ekv EUR

15 Sama vertailu ilman muita tuotteita eläinperäisten tuotteiden merkitys 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % kg hävikki CO2-ekv EUR 10 % 5 % 0 % Liha, kala, kananmuna Juusto ja muut maitotuotteet Vihannekset, perunat, hedelmät, omenat Leipä Pasta ja riisi

16 Yhteenveto vaikutuksista pääkaupunkiseudulla (kun mukaan lasketaan erilliskerättybiojäte) Ruokahävikin määrä on noin 24 kg/hlö, yhteensä noin 25 miljoonaa kiloa vuodessa Ruokahävikin taloudellinen arvo euroissa noin 125 /hlö, yhteensä 131 miljoonaa vuodessa. Ruokahävikin ilmastovaikutus on noin 71 CO 2 -ekv-kg/hlö, yhteensä 77 miljoonaa CO 2 -ekv-kg vuodessa kun mukaan lasketaan erilliskerättybiojäte ja maito. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Ketjun ruokahävikki miljoonaa kiloa vuodessa noin % kulutetusta ruoasta Teollisuus milj. kg Kotitaloudet milj. kg 18 % Kauppa milj. kg 20% Ravitsemispalvelut milj. kg Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Kuru - Kuluttajien ruokahävikki Kuluttajakyselyn tuloksia Tiedotustilaisuus,

19 Tavoitteet Kuluttajille suunnatulla kyselyllä selvitettiin ruoan poisheittämistä, näkemyksiä ruokahävikin synnystä sekä kartoitettiin asenteita ja tietoisuutta aihealueesta. Päätavoitteena oli saada tietoa toimintatavoista, joilla hävikkiä voidaan vähentää kotitalouksissa. Ruokahävikkiä tutkittiin erityisesti seuraavien muuttujien näkökulmasta: Sukupuoli Ikä Elämänvaihe/ perhetyyppi Tulot Koulutus Ostoskäyttäytyminen Alueelliset erot 19

20 Aineisto Tarkoituksena kerätä koko väestöön yleistettävissä oleva tietoa: aineisto kerättiin TNS Gallupin internet-paneelissa haastattelemalla vuotiaita henkilöitä valtakunnallisesti edustavalla näytteellä helmikuussa Näyte kiintiöitiin perhetyypin mukaan. 1002/ 2901 kiintiöihin sopivaa vastaajaa täytti koko lomakkeen. Vastausprosentiksi saatiin 35%. Lopullinen haastatteludata painotettiin iän, sukupuolen ja paikkakunnan mukaan edustavuuden takaamiseksi. 20

21 Elintarvikkeita heitetään harvoin roskiin. Useimmin heitetään pois leipää, tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, kahvia/ teetä Kuinka usein kotitaloudessasi heitetään pois roskiin/biojätteeseen/viemäriin seuraavia elintarvikkeita? Leipää Tuoreita hedelmiä Vihanneksia & juureksia (ei peruna) Kahvia tai teetä (keitettyä) Maitoa Perunaa Valmisruokaa Riisiä tai pastaa Muita maitovalmisteita Lihaa tai lihavalmisteita Noutoruokaa Kalaa tai kalajalosteita Juustoa Kuivatuotteita (jauho, hiutaleet) Kananmunia Säilykkeitä Mehuja Virvoitusjuomia Marjoja Muuta, mitä? % N= Lähes päivittäin Viikoittain Kuukausittain Hyvin harvoin tai ei lainkaan 21

22 Alle 50-vuotiaat naiset, lapsiperheet, yksin ruoan ostavat naiset, kaupassa usein asioivat, suhteellisen hyvin ansaitsevat, korkeasti koulutetut ja Uudenmaan asukkaat heittävät useammin ruokaa pois /v ansaitsevat Lapsiperhe Nainen 35-50v Yli /v ansaitsevat Ylempi akateeminen tutkinto Usein kaupassa asioivat Uudenmaan asukkaat Nainen alle 35v Keskiarvo Kuinka usein kotitaloudessasi heitetään pois LEIPÄÄ? % vähintään kuukausittain

23 Monia syitä kotitalouksien ruokahävikkiin Kuinka usein seuraavat ovat syynä kotitaloutesi ruokahävikkiin? (n=1002) Ruoka unohtui kaappiin/jääkaappiin % Kahvipannuun jäi kahvia Osa ruoasta oli pilaantunut jo ostettaessa Ruoka kuivui tai homehtui Ruokaa jäi lautaselle/lasiin/mukiin tähteeksi Päiväys oli vanhentunut Pakkaukseen jää ruokaa jota ei saa helposti ulos Ruoka oli liian isossa pakkauksessa Vaikea tietää milloin mennyt käyttökelvottomaksi Ruokaa ostettiin liikaa Jokin ruoka ei kelpaakaan lapsille Ruokaa säilytettiin väärin Lähes päivittäin Viikoittain Kuukausittain Hyvin harvoin tai ei lainkaan 23

24 Ruokahävikin vähentämistä pidetään tärkeänä ja lähes puolet kuluttajista uskoo, että ruokahävikkiä on mahdollista vähentää omassa kotitaloudessa. Onko mielestäsi tärkeää vähentää ruokahävikkiä? % Koetko, että kotitaloudessasi on käytännössä mahdollista vähentää syntyvän ruokahävikin määrää? % 5 = erittäin tärkeää 56 Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran = ei lainkaan tärkeää 3 2 Ei mahdollista vähentää 22 En osaa sanoa 2 Hävikkiä ei synny 32 Keskiarvo 4,35 N=

25 Ruokahävikkiä voitaisiin vähentää paremmalla suunnittelulla ja kiinnittämällä huomiota asiaan Kuinka tärkeänä pidät alla olevia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi omassa kotitaloudessasi? (n=1002) Syömällä helpommin pilaantuvat/ ensin ostetut tuotteen ensin Tarkistamalla kaapeissa olevat ruoka-aineet ennen ostoksille lähtöä % Avaamalla uuden paketin vasta kun vanha on loppunut Säilyttämällä elintarvikkeet oikein Annostelemalla lautaselle se määrä ruokaa, joka varmasti syödään Pakastamalla ylijäänyt ruoka Hyödyntämällä ruoantähteet ruoanvalmistuksessa Tarkistamalla onko päiväys vanha, elintarvike pilalla vai voisiko vielä käyttää Menemällä ostoksille ostoslistan kanssa Erittäin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 1 25

26 Kaupoille ehdotetaan päiväysvanhenevien tuotteiden myymistä alennuksella sekä päiväysvanhentuneiden turvallisten tuotteiden lahjoittamista Kauppojen pitäisi myydä päiväysvanhenevassa olevat tuotteet alennuksella Kauppojen pitäisi lahjoittaa päiväysvanhentuneet turvalliset tuotteet hyväntekeväisyyteen Ravintoloiden pitäisi voida antaa ylijäänyt turvallinen ruoka hyväntekeväisyyteen Kilohinnan pitäisi olla sama pakkauksen koosta riippumatta Ravintoloissa pitäisi lisätä annoksesta jääneiden ruokien mukaanoton mahdollisuutta Kauppojen pitäisi tarjota enemmän erikokoisia pakkauksia Tuotteita pitäisi voida ostaa enemmän irtomyynnistä Noutopöytien yhteydessä pitäisi mainita, että ruokaa voi hakea monta kertaa Kauppojen valikoimaa voisi supistaa, jos se vähentäisi hävikkiä Ravintoloissa annokset ovat liian suuria Lounasrav. lista määräytyisi enemmän ruokatarv. mukaan, listan näkisi vasta samana päivänä Vähentämällä ruokalajien määrää noutopöydissä Erittäin tärkeä Ei lainkaan tärkeä 1 26

27 Ruokahävikki-infoa ei ole vielä tarpeeksi Mistä olet saanut informaatiota Ruokahävikistä? Verkkopalveluista 7 % Facebookista tai twitterista 1 % Muualta 6 % Ystäviltä tai työkavereilta 6 % Lehdistä 30 % Infoa on liian vähän tarjolla 9% 26% En ole saanut mistään infoa 17% Televisiosta tai radiosta 24 % N=

28 Yhteenvetoa Kuluttajat kertovat heittävänsä harvoin elintarvikkeita roskiin. Jos ruokaa heitetään roskiin, sitä tapahtuu yleensä kuukausittain. Useimmin heitetään pois elintarvikkeita, jotka pilaantuvat suhteellisen nopeasti leipää, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, kahvia, teetä. Tärkeimmät syyt ruoan poisheittämiseen liittyvät ruokien pilaantumiseen suunnittelemattomuuden vuoksi. Ruokaa unohtuu kaappiin, kahvipannuun jää kahvia, ruokaa kuivuu tai homehtuu tai jää tähteiksi. Jopa puolet kuluttajista vastasi, että vähintään kuukausittain osa ruoasta oli pilaantunutta jo ostettaessa. Seuraavat kotitaloudet kertovat heittävänsä useammin ruokaa pois: Suhteellisen hyvätuloiset Korkeasti koulutetut Lapsiperheet Alle 50-vuotiaat naiset Yksin ruoan ostavat naiset Usein kaupassa asioivat Uudenmaan asukkaat 28

29 Yhteenvetoa Merkittävä osa kuluttajista ei ole saanut tarpeeksi tietoa aihealueesta. Kuitenkin ruokahävikin vähentämistä pidetään yleisesti tärkeänä. Erityisesti monet heistä, jotka heittävät paljon ruokaa roskiin, pitävät ruokahävikkinsä vähentämistä mahdollisena. Taloudellisia, eettisiä ja ympäristöön liittyviä syitä pidettiin kaikista tärkeimpänä motivaation lähteenä ruokahävikin vähentämiseen. Kuluttajien mielestä keinot ruokahävikin vähentämiseen ovat yksinkertaisia, mutta ilmeisesti arjen keskellä haastavia. Ruokahävikkiä voitaisiin vähentää heidän kotitalouksissaan paremmalla suunnittelulla ja kiinnittämällä huomiota mahdolliseen ruokahävikkiin, esimerkiksi syömällä helposti pilaantuvat ruoat ensimmäisenä, tarkistamalla kaapit ennen kauppaan lähtöä, pakastamalla ylijäänyt ruoka. 29

30 Lisätietoja Hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh , Projektipäällikkö Kirsi Silvennoinen, MTT, puh , Tutkija Marja Pinolehto, MTT, puh , Tilaisuuden materiaalit osoitteessa:

31 Vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus