Toimitusjohtajan katsaus

Transkriptio

1 Ylä-Savon Vesi Oy Vuosikertomus 2007

2

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2007 oli Ylä-Savon Vesi Oy:llä merkittävä investointivuosi, jollaista ei tule pitkään aikaan. Yhtiön perustamisen yhtenä perusteenakin ollut Nissilän pohjavesihankkeen rakentaminen alkoi noin 60 kilometriä pitkän runkovesijohtolinjan ja siihen liittyvien säiliön ja paineenkorotusasemien rakentamisella touko- kesäkuussa. Yhtiö sai hankkeelle huomattavan 4,45 miljoonan EU-avustuksen, mikä nopeutti myös rakentamisen aikataulua siten, että tuen kohteena olevien rakenteiden tulee olla valmiit Rakentaminen edistyi hyvin vuoden lopussa em. kohteiden valmiusaste oli noin 80 %. Vuoden 2007 bruttoinvestointimenot olivat 6,8 M ja nettoinvestointimenot olivat 3,4 M. Yhtiön tuottaman veden laatu täytti talousvesiasetuksen laatuvaatimukset ja laatusuositukset lukuun ottamatta rautapitoisuutta Kiuruveden jakelualueella. Kiuruvedenkin osalta tilanne paranee Nissilän hankkeen valmistuttua kevätkesällä Yhtiön valvontatutkimusohjelmaa tarkistettiin kolmen toimintavuoden ajalta saatujen laatutietojen pohjalta. Uusi ohjelma otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta alkaen. Muutoksia tulee ensisijaisesti käyttötarkkailuun, missä mm. raakavedestä tutkittavia analyysejä lisätään vastaamaan vesipuitedirektiivin edellyttämiä vaatimuksia. Yhtiöllä on käytössä kymmenen vesilaitosta ja niissä erilaisia prosesseja, minkä vuoksi katsoimme tarpeelliseksi tarkistaa kaikki prosessit mm. veden syövyttävyysominaisuuksien ja kalkin saostumisominaisuuksien osalta. Tarkastelussa todettiin vähäistä ph-säätötarvetta lipeää alkalointikemikaalina käyttävillä laitoksilla. Kalkkikiveä alkalointikemikaalina käyttävillä laitoksilla todettiin esi-ilmastuksen rakentamisen tarve ensisijaisesti Nerkoon ja Kuusimäen laitoksilla. Yhtiön valmiussuunnitelma valmistui keväällä ja pääsimme testaamaan sitä tuoreeltaan Itä-Suomen lääninhallituksen järjestämissä valmiusharjoituksissa. Valmiussuunnitelman jatkeena tehtiin yhtiön toiminnan ja toimintaympäristön riskianalyysi ja toimintaohjelma riskien hallitsemiseksi WHO:n suosittaman mallin (Water Safety Plans) mukaisesti. Selvityksessä todettiin tarpeelliseksi mm. oman toiminnan seurantaohjelma eli jonkin muotoinen laatujärjestelmä. On odotettavissa, että riskien kartoitus ja niiden hallintasuunnitelma tulevat pakolliseksi kaikille vesilaitoksille Nokialla marraskuussa 2007 tapahtuneen Suomen historiassa vakavimman vesikriisin johdosta. Yhtiön veden myynti ja liikevaihto kasvoivat 2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna Olvin tuotannon kasvun ansiosta. Omavaraisuusaste heikkeni suurien investointimenojen ja niihin tarvittujen lainojen johdosta. Investointimenot pysyivät kuitenkin laadittujen kustannusarvioiden tasolla, joten menojen suuruus oli tiedossa. Tilikauden tulos oli euroa. Vuosi 2007 oli työntäyteinen ja toiminnoissa onnistuttiin hyvin. Tästä parhaat kiitokset ammattitaitoiselle henkilökunnalle, hallitukselle ja kaikille yhteistyökumppaneille. Helena Valta Toimitusjohtaja

4 Toimintakertomus tilikaudelta Viisi Ylä-Savon kuntaa perustivat vuonna 2003 Ylä-Savon Vesi Oy nimisen tukkuvesiyhtiön turvaamaan talousveden riittävyyden ja laadun alueellaan. Yhtiön ensisijainen tehtävä on tuottaa kulloinkin voimassa olevien normien ja säädösten mukaista talousvettä ja johtaa sitä riittävällä paineella osakkailleen. Muita yhtiön tehtäviä ovat vesihuollon kehittäminen talousveden osalta, pohjaveden suojelu ja veden laadun tarkkailu koko alueella. Yhtiö on toimittanut veden osakaskunnilleen vuoden 2005 alusta lähtien Toiminta ja keskeiset tunnusluvut Tilikausi oli yhtiön kolmas toimintavuosi, jona yhtiö vastasi vedentuotannosta ja siirrosta osakaskunnille. Veden myynti on säilynyt yhtiön toiminta-ajan samalla tasolla. Vettä myytiin vuonna m 3. Yhtiö osti vuonna 2007 vettä Pyhäjärven kaupungilta Kohisevan vedenottamolta m 3, keskimäärin 671 m 3 /vrk ja Pöljän vesiosuuskunnalta 140 m 3. Elintarviketeollisuuden osuus myydyn veden käytöstä oli merkittävä 1,5 milj. m 3-31 % myynnistä. Muusta toiminnasta merkittävin oli Nissilän pohjavesihankkeen rakentaminen, joka aloitettiin toukokuussa runkolinjan ja siihen liittyvien paineenkorotusasemien ja lähtösäiliön rakentamisella. Pajujärven vedenottamolla rakennettiin Pohjois-Savon ympäristökeskukselta lunastetun putkikaivon käyttöönottoon tarvittavat rakenteet. Kaivon käyttöönoton myötä Pajujärven laitoksen kapasiteetti nousee noin 1000 m 3 :llä vuorokaudessa. Haminamäki-Humppi, Honkalampi ja Peltosalmi-Ohenmäki pohjavesialueet ovat riskialueita, joilla ei ole ollut vielä suojelusuunnitelmia. Valtion ja kuntien ympäristöhallinnon kanssa yhteistyössä laaditut suunnitelmat valmistuivat maaliskuussa. Yhtiön valmiussuunnitelma normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten valmistui huhtikuussa ja suunnitelmaa testattiin heti sen valmistuttua Itä-Suomen lääninhallituksen järjestämissä valmiusharjoituksissa. Valmiussuunnitelma tehtiin yhteistyössä osakaskuntien vesilaitosten kanssa. Valmiussuunnitelman jatkona yhtiölle laadittiin riskinarviointi, jossa tarkasteltiin yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä sekä taloudellisia riskejä. Esille tulleita toimintaympäristömuutostarpeita toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä resurssien ja toiminnallisten toteutusmahdollisuuksien mukaan. Kaikkien käytössä olevien laitoksien käsittelyprosessit tarkastettiin mm. veden syövyttävyysominaisuuksien ja lämminvesilaitteisiin muodostuvan kalkin osalta. Tarkastelussa todettiin vähäistä ph-säätötarvetta lipeää alkalointikemikaalina käyttävillä laitoksilla. Kalkkikiveä alkalointiin käyttävillä laitoksilla todettiin esi-ilmastuksen tarve ensisijaisesti Nerkoon ja Kuusimäen laitoksilla. Yhtiön valvontatutkimussuunnitelma päivitettiin kolmen vuoden seurantatietojen pohjalta. Päivitetty suunnitelma otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta alkaen. Omistusosuudet Osakaskunta Omistusosuus yhtiössä % Iisalmi 46,2 Kiuruvesi 11,7 Lapinlahti 32,2 Sonkajärvi 4,9 Vieremä 5,0 Yhteensä 100,0 Keskeisimmät tunnusluvut vuosina Keskeisimmät tunnusluvut Veden tuotanto (m 3 /vuosi) Veden myynti (m 3 /vuosi) Veden oma käyttö (m 3 /vuosi) Veden osto (m 3 /vuosi)(pyhäjärvi ja Pöljä) Toiminta-alue (km 2 ) Alueen väestö

5 Muutokset toimintaympäristössä Toimintaympäristössä ei tapahtunut muutoksia. Loppukesä oli aina vuoden loppuun asti sateista. Pohjavesipinnat nousivat vähitellen ja olivat vuoden lopussa pääosin 2000-luvun keskiarvotasolla. Veden laadunvalvonta ja veden laatu Osakassopimuksen mukaan yhtiölle kuuluu veden laadun tarkkailu koko järjestelmässä. Tarkkailu tehdään terveysviranomaisten hyväksymän, talousvesiasetukseen 461/2000 perustuvan, valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Yli 400 vesinäytteen tutkimusohjelma jakautuu raakaveteen ja laitoksiin kohdistuvaan käyttötarkkailuun sekä kulutuspisteisiin kohdistuvaan valvontatutkimukseen. Näytteet on otettu yhtiön henkilökunnan toimesta ja tutkimukset niistä on tehty Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:ssä. Laboratorio on toimittanut tulokset tilaajan lisäksi suoraan myös asianomaisen osakaskunnan vesilaitokselle ja terveysviranomaisille sekä elintarviketeollisuudelle niille tulevasta vedestä otetuista näytteistä. Vedenlaatu on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset lukuun ottamatta veden rautapitoisuutta Kiuruveden jakelualueella. Asetuksen mukaan laatusuositus raudan osalta on 200 µg/l ja se on ollut Kiuruveden jakelualueella keskimäärin 278 µg/l. Rautapitoisuus on ollut samaa luokkaa edellisinä vuosina. Veden laatu paranee Kiuruvedellä Nissilän hankkeen valmistuttua vuonna Veden korkea rautapitoisuus johtuu raakavesien rautapitoisuudesta ja siitä, että nykyisillä Kiuruvedelle vettä toimittavilla, Karjumäen ja Kohisevan laitoksilla ei ole raudanpoistoa. Tarkempia tietoja vesien laaduista löytyy osoitteesta Toiminnan kehityksestä Yhtiöllä oli käytössä viisitoista vedenottamoa ja kymmenen vesilaitosta. Nissilän hankkeen valmistuttua vuonna 2009 laitoksien määrä vähenee yhdellä, kun Myllyjärven ja Karjumäen nykyiset laitokset liitetään Karjumäelle rakennettavaan uuteen laitokseen. Sivulla 11 olevassa taulukossa näkyvät vedenottamot, niiden ottoluvat sekä vuosina 2005, 2006 ja 2007 otetut keskimääräiset ja maksimivesimäärät. Yhtiön omistuksessa ja käytössä olevan verkoston pituus oli 248,7 km säilyi ennallaan. Veden myynti kasvoi 2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui Olvin kulutuksen kasvusta. Alueen väestön vähentyminen 0,6 %:lla ei vaikuttanut veden myyntiin. Investoinnit Tilikauden bruttoinvestointikustannukset olivat yhteensä 6,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 3,4 milj. euroa. Nissilän pohjavesihankkeeseen kuuluvan linjan siihen liittyvien laitoksien rakentaminen alkoi toukokuussa. Noin 60 km pitkän ja kapasiteetiltaan noin 300 m 3 /h olevan runkovesijohtolinjan Veden myynnin jakautuminen osakaskunnittain vuosina Osakas- m 3 /vuosi m 3 /vrk % m 3 /vuosi m 3 /vrk % m 3 /vuosi m 3 /vrk % kunta Iisalmi Kiuruvesi Lapinlahti Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Investoinnit vuonna 2007 Kohde Brutto EU-tuki Netto Nissilän hanke, linja ja siihen liitt. laitokset Karjumäen laitoksen suunnittelu Pajujärven vedenottamo Vieremä-Kiuruvesi pk/ma-asema 11 * 6 Yhteensä * Vieremän osuus Vieremä-Kiuruvesi mittausasemasta 5000 Työmaakuvassa Harri Pelkonen, Ari-Pekka Eskelinen, Pekka Heikkinen ja Kyösti Kouvalainen Tero Heiskanen

6 sekä linjaan liittyvien 2000 m 3 :n lähtösäiliön ja paineenkorotusasemien rakentamisen urakkasumma oli 8 milj. euroa. Näiden rakentamiseen ja rakennuttajan omiin kustannuksiin yhtiölle myönnettiin 4,45 milj. euroa, enintään 50 % kustannuksista, Tavoite 1-ohjelman mukaista EU-tukea. EU-tuki toi mukanaan kiireisen aikataulun tukea saavien rakennustöiden tulee olla valmiit Rakentaminen edistyi hyvin - vuoden 2007 lopussa urakoiden valmiusaste oli noin 80 %. Hankkeeseen kuuluvan Vieremän Salahmilla sijaitsevan Karjumäen laitoksen yhteyteen rakennettavan käsittelylaitoksen suunnittelu käynnistettiin elokuussa ja suunnitelmat valmistuvat vuoden vaihteessa. Käsittelylaitos ja koko hanke valmistuu toukokuussa Pajujärven vedenottamolla rakennettiin Pohjois-Savon ympäristökeskukselta lunastetun putkikaivon yläosan rakenteet, koneistot, raakavesijohto kaivolta laitokselle ja laitoksella tarvittavat muutokset. Kaivon käyttöönottoon liittyvän automaation rakentaminen ja Pajujärvi-Lapinlahden taajama välisen runkojohdon puhdistus jäivät vuoden 2008 puolelle. Riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiölle laadittiin valmiussuunnitelman jatkeena WSP:n (Water Safety Plans) mukainen riskianalyysi, jossa tarkasteltiin toiminnan ja toimintaympäristön riskejä. WSP:n tavoitteena on turvata laadukas juomavesi hyvien vesilaitoskäytäntöjen avulla. Näiden lisäksi arvioitiin yhtiön liiketaloudellisia riskejä. Toiminta- ja käyttömenojen kehitys ja jakautuminen vuonna 2007 Vuoden 2007 toimintamenojen 1,34 M jakautuminen Käyttömenot 57 % Poistot 37 % Rahoituskulut 7 % Vuoden 2007 käyttömenojen 0,76 M jakautuminen Henkilöstökulut 32 % Kemikaalit 5 % Aineet ja tarvikkeet 6 % Sähkö ja lämpö 28 % Palvelujen ostot 7 % Liiketoiminnan muut kulut 22 % Talous Yhtiön kolmannen toimintavuoden liikevaihto 1, 46 milj. euroa perustui 0,30 / m 3 (alv 0 %) käyttömaksuun. Liikevoitto oli 0,22 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,12 milj. euroa. Seuraavan tilikauden käyttömaksuksi on päätetty 0,35 / m 3 (alv 0 %). Taksa tarkistetaan vuodelle 2009 keväällä 2008, kun loput Nissilän hankkeen investointikustannuksista ovat tiedossa. Yhtiön omavaraisuusaste säilyi vielä hyvänä korkeista investoinneista ja niistä johtuvasta vieraan pääoman lisääntymisestä huolimatta. Talouden tunnuslukuja Vuosi Liikevaihto (1000 ) Liikevoitto (1000 ) Tilikauden tulos (1000 ) Tase (1000 ) Omavaraisuusaste % 73,5 74,4 47 % Toiminta- ja käyttömenot Vuosi Toimintamenot (1000 ) Käyttömenot (1000 ) Linjatyömaata Iisalmen Partalassa

7 Henkilöstö Henkilöstöä oli tilikaudella seitsemän henkilöä. Laitosten käytöstä huolehtivat automaatioasentaja Marko Hukkanen, erikoisammattimiehet Seppo Makkonen ja Matti Pennanen ja sähköasentaja Jukka Rissanen. Nissilän pohjavesihankkeen rakennuttamistehtäviä hoitivat rakennuttajainsinööri Tero Heiskanen ja rakennusmestari Ari-Pekka Eskelinen. Kesäharjoittelija insinöörioppilas Matti-Juhani Pekkanen kokosi vesien laatutietoja tietokantaan ja toimi kesälomien aikana Nissilän linjan rakentamisen valvontatehtävissä. Päivystys ostettiin Iisalmen vesilaitoksen päivystysrenkaalta, mihin kuuluivat Marko Hukkanen ja Jukka Rissanen yhtiön henkilöstöstä. Kirjanpito ostettiin Tilitoimisto Ekonomilta, missä yhtiön vastaavana kirjanpitäjänä toimi Merja Tissari. Toimistopalveluita ostettiin Ylä-Savon Kehitys Oy:ltä. Kartta- ja ATKpalvelut ostettiin Iisalmen kaupungilta ja linjojen hoitoon liittyviä töitä osakaskuntien vesilaitoksilta. Hallinto ja tilintarkastajat Yhtiön hallitus: Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Iisalmi Kauko Korolainen, puheenjohtaja Elina Siirola Aarne T. Repo Pirjo Laitinen Kiuruvesi Helena Koivunurmi Anneli Roivainen Lapinlahti Heikki Puurunen, varapuheenjohtaja Reijo Karttunen Esko Soininen Jorma Ruotsalainen Sonkajärvi Teuvo Partanen Arja Väisänen Vesa Pallonen Keimo Sillanpää Vieremä Juha Heiskanen Heikki Kononen Tilintarkastajana toimi Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab ja sieltä päävastuullisena tarkastajana oli HTM-, JHTT-tilintarkastaja Pentti Tanskanen Helena Valta toimitusjohtaja Hallitus tutustumassa pohjavesihankkeeseen Matti Pennanen, Seppo Makkonen, Marko Hukkanen, Jukka Rissanen Aarne T. Repo, Teuvo Partanen, Esko Soininen, Helena Koivunurmi, Kauko Korolainen ja Heikki Puurunen

8 TASE VASTAAVAA EUR EUR PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 019, ,79 0,00 0,00 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 3 019,79 0,00 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat , ,91 Koneet ja kalusto , ,09 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,27 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ , ,27 Sijoitukset Muut saamiset , ,00 0,00 0,00 SIJOITUKSET YHTEENSÄ ,00 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset myyntisaamiset , ,02 Muut lyhytaikaset saamiset , ,77 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 3 936, , , ,67 SAAMISET YHTEENSÄ , ,67 Rahat ja pankkisaamiset , ,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,65 Tase vastaavaa yhteensä , ,92

9 VASTATTAVAA EUR EUR OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,54 Tilikauden voitto (tappio) , ,14 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,32 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Pitkäaikaiset lainat eläkevak.yhtiö , ,00 Pitkäaikaiset velat omistusyhteysyrityksille , , , ,60 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA , ,60 YHTEENSÄ Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Lyhytaikaiset ostovelat , ,01 Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille , ,80 Muut lyhytaikaiset velat 8 718, ,28 Lyhytaikaiset siirtovelat , , , ,00 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA , ,00 YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,60 Tase vastattavaa yhteensä , ,92

10 TULOSLASKELMA EUR EUR LIIKEVAIHTO , ,01 Liiketoiminnan muut tuotot 1 000, ,03 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , ,47 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , ,47 YHTEENSÄ Ulkopuoliset palvelut , ,48 MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ , ,95 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,43 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,48 Muut henkilösivukulut , , , ,10 HENKILÖSIVUKULUT YHTEENSÄ , ,10 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , ,53 Poistot ja arvon alentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,03 POISTOT JA ARVON ALENTUMISET , ,03 YHTEENSÄ Liiketoiminnan muut kulut , ,36 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,17 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta , , , ,62 MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT , ,62 YHTEENSÄ Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille , , , ,93 KORKOKULUT JA MUUT , ,93 RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ , ,31 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA , ,14 ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN , ,14 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,14

11 Kunta Vedenottamo Pumpattu Pumpattu Pumpattu Pumpattu Pumpattu Pumpattu Huomioitavaa keskiarvo maks. keskiarvo maks. keskiarvo maks. m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d v v v v v v Iisalmi Kirma Vesi otetaan Peltosalmen ottamolta Iisalmi Kyllikinranta Ohenmäen, Peltosalmen ja Kyllikinrannan vedet käsitellään Kyllikinrannan laitoksella. Iisalmi Peltosalmi Iisalmi Ohenmäki Iisalmi Marjomäki Marjomäen ja Kuusimäen vedet käsitellään Kuusimäen laitoksella Iisalmi Kuusimäki Yhteensä Kiuruvesi Karjumäki Kiuruvesi Kohiseva Vedenottamoa ylläpitää Pyhäjärven kaupunki Yhteensä Lapinlahti Honkaniemi Lapinlahti Haminamäki Lapinlahti Pajujärvi Lapinlahti Nerkoo Yhteensä Sonkajärvi Jalkomäki Sonkajärvi Matilanniemi Vesi käsitellään Jalkomäen laitoksella Yhteensä Sonkajärvi Sukeva Järvenpään vedenottamo Vieremä Myllyjärvi

12 Kankaankatu 1 A 6, IISALMI