Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Vermontie, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Lotta Kari-Pasonen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Espoon kaupungin ja Bergans Kiinteistöt Oy:n välillä , Espoon kaupungin ja Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalon välillä sekä Espoon kaupungin ja Sponda Kiinteistöt Oy:n välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueiden luovutuksista, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Vermontie - Vermovägen asemakaavan ja asemakaavan muutokset piirustusnumero 6554, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Maakäyttösopimus ja esisopimus Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalo 4 Maakäyttösopimus ja esisopimus Sponda Kiinteistöt Oy 5 Maakäyttösopimus ja esisopimus Bergans Kiinteistöt Oy - Vermontie, tapahtumaluettelo - Vermontie, kaavamääräykset - Vermontie, kaavakartta - Vermontie, ajantasa-asemakaava - Vermontie, havainnekuva - Vermontie, tarina - Vermontie, katukartta - Päätöshistoria

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Selostus Asemakaavalla mahdollistetaan tiiviin asuinkerrostaloalueen, koulun, päiväkodin, kaupan palveluiden, ratsastuskeskuksen ja puistojen sekä Vermontien rakentaminen keskeiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien viereen. Asumista osoitetaan alueelle k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vermontie 51. kaupunginosa, Leppävaara. Korttelit 51351, 51352, 51353, 51354, 51355, osa korttelia 51349, 51350, erityis-, liikenne-, katu- ja virkistysalueet, asemakaava Perkkaa I 51. kaupunginosa, Leppävaara, katualueet ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51345), asemakaavan muutos Perkkaa I, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51002, katu- ja virkistysalueet (muodostuu korttelit 51346, 51347, ja osa korttelia 51002, 51345), asemakaavan muutos Perkkaa II 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51031, asemakaavan muutos Perkkaa II, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara, vesi- ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51031), asemakaavan muutos

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Perkkaa V 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51001, asemakaavan muutos Perkkaa VI 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51011, katu-, vesi- ja virkistysalueet, (muodostuu osa korttelia 51011, 51031, 51349, 51350), asemakaavan muutos Vermo 51. kaupunginosa, Leppävaara, katualueet, asemakaavan muutos Vermonsolmu 51. kaupunginosa, Leppävaara, kortteli 51342, virkistysalueet, asemakaavan muutos. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja päivitetty ja suunnittelualueen laajentamisten takia. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 32 ha. Kaavamuutosalue käsittää kaksi suurikokoista teollisuuskorttelia Majurinkadun ja Vermontien välisellä alueella, liikerakennusten korttelialue asemakaava-alueen eteläreunassa sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Majurinkadun varrella ovat Siemensin pääkonttori ja teollisuusrakennus, Perkkaantien varressa sijaitsee Nemko Oy:n uudehko teollisuusrakennus. Korttelin läpi virtaa Monikonpuro, jonka mutkassa on linkkimasto ja sen juurella sijaitseva vanha radioasemarakennus. Puistossa Majurinkadun varressa on jätevesipumppaamo. Muilta osin alue on rakentamaton. Kaavanmuutosalue on meren tulvariskialuetta. Monikonpuron vartta koskee lisäksi sadeveden aiheuttama tulvariski. Alueella on useita maanomistajia: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Bergans Kiinteistöt Oy, Gasum Oy, Koy Espoon Perkkaantalo, Sponda Oyj, SRV Oyj ja Konalan jakokunta. Maakuntakaava

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta halkovat voimalinja ja maakaasujohto. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Espoon eteläosien yleiskaava-alueeseen. Yleiskaavassa alue on asuinaluetta, kehitettävää kaupunkimaista asuinaluetta ja uutta kaupunkimaista asuinaluetta sekä työpaikka-aluetta, palveluiden ja hallinnon aluetta sekä virkistysaluetta. Perkkaantieltä on osoitettu virkistysyhteys meren rantaan. Vermontie on alueellinen kokoojakatu, joka yhdistää Vermonsolmun ja Perkkaantien toisiinsa. Aluetta halkovat voimalinja- ja maakaasuvaraukset. Asemakaavaehdotus on Etelä-Espoon yleiskaavan mukainen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotuksesta saatiin 6 muistutusta. Lähiasukkaat kritisoivat mm. Majurinkadun varteen suunniteltujen 8- ja 16-kerroksisten rakennusten läheisyyttä tonteistaan ja tonttiensa varjostamista sekä Majurinkadun syntyvää kaupunkikuvaa ja Majurinkadun tulevaa korottamista. Vaikka Majurinkatu pääosin jää Vermontie-asemakaavan ulkopuolelle ajatellaan taloyhtiöiden olemassa olevien pysäköintipaikkojen jäävän liian alas suhteessa uusittavaan katuun ja ajettavuuden pysäköintipaikoille pelätään käyvän mahdottomaksi. Majurinkadun suunnittelussa on huomioitu ajo Majurinkadulta Miekkaan ja pysäköintialuille sekä kadun kuivatus. Suunnitelmien mukaan Miekka liitetään Majurinkatuun noin 6 % pituuskaltevuudella. Katujen pintakuivatusjärjestelyt on suunniteltu siten, etteivät hulevedet johdu tonteille. Majurinkadun eteläosalla joudutaan rakentamaan tukimuuria, jonka korkeus jää noin yhteen metriin. Asukkaat haluavat myös tietää rakennusaikaisen liikenteen ohjaamisesta ja muistuttavat Majurinkadun ja Perkkaantien jo nyt olevan ruuhkainen. Rakennusoikeutta halutaan vähentää liikenteen melun ja ruuhkaisuuden pienentämiseksi ja pysäköintipaikkojen varmistamiseksi. Uuden Vermontien alueen toivotaan muodostuvan riittävän vihreäksi ja vehmaaksi myös nykyiset asukkaat huomioiden. Virkistysaluetta on laajennettu kaavaehdotuksen jälkeen. Kaupunkisuunnittelukeskus etsii mahdollisia paikkoja viljelypalstojen lisäämiselle, kun asukkaat niitä tässäkin yhteydessä kovasti toivovat. Nemko haluaa jatkaa toimintaansa alueella ja vastustaa alueen suunnittelua asumiselle tärkeimpien liiketoimintakumppaneidensa tuella. - Asukastilaisuuden jälkeen saadut muistutukset huomioiden on suuralueelta etsitty mahdollisia palstaviljelyyn sopivia paikkoja. Vermon ravikeskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa on neuvoteltu ravien aiheuttamasta meluhaitasta, tämä asia on huomioitu ravikeskuksen uusimmassa ympäristöluvassa. Majurinkadun liittyminen olemassa

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 oleviin kortteleihin ja pysäköintipaikoille on varmistettu katusuunnitelmissa. Asemakaavaehdotuksesta saatiin 15 lausuntoa ja kannanottoa. Niiden johdosta on tehty seuraavat toimenpiteet. - Monikonpuron virtausmallinnus on teetetty ja sen perusteella on tarkennettu kaavamääräystä. - Tulvakorkomääräys on muutettu Ely-keskuksen lausunnon mukaiseksi. - Perkkaan lämpövoimalan vaikutuksia koskevien lausuntojen johdosta on neuvoteltu turvallisuudesta useissa asiantuntijatapaamisissa, teetetty savukaasujen leviämismallinnus ja lisätty asemakaavaan kaavamääräys suurtehohälyttimestä. - Rakennus- ja kulttuuriympäristöön liittyen on kaavakarttaan ja määräyksiin viety Y-tontin kylämäen suojelumääräys. - Vanhan radioasemarakennuksen rakennushistoriaa on selvitetty, rakennukselle ei ole osoitettu suojelumerkintää. Hirsirakennuksena sen siirtäminen toiseen paikkaan on mahdollista, esineistö ja laitteisto voidaan museoida muualle. - Pienen jätemäen stabiliteetti on lausuntojen takia varmistettu selvityksellä ja asemakaavamerkinnällä ja -määräyksellä ratsastuskeskuksen alueella. - Ratsastuskeskuksen tallirakennus on sijoitettu asuinalueen ja ulkotarhojen väliin ja ulkotarhat on osoitettu viemäröitäviksi lausunnon mukaisesti, samoin hulevesimääräystä ja merkintää on tarkennettu. - Lisäksi lausunnoissa tuotiin esiin tavanomaisia teknisiä asioita, joita on ratkottu mm. kunnallistekniikan suunnitelmassa. Muut muutokset asemakaavaehdotukseen Kortteleissa (Bergans) on tarkistettu joidenkin rakennusten hahmoa toteuttamiskelpoisuuden näkökulmasta. AP-kortteli on muutettu AK:ksi. KL-2 -aluetta on pienennetty. Korttelin rajausta on muutettu niin, että johtovaraukset sijoittuvat raitin alle. Korttelissa KL-1 ja LPA-alueilla on luovuttu räystäskorkomerkinnästä ja siirrytty kerroslukumäärittelyyn. Y-tontin käyttötarkoitusmerkintä on yksinkertaistettu YOS/k:sta pelkäksi Y:ksi, jotta tulevan rakennuksen käyttötarkoitus ja toteuttamistapa olisivat mahdollisimman joustavasti valittavissa.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Pysäköintitaloille on osoitettu maanalaiskerroksen rakennusoikeus. Tilanteessa, jossa tehdään metrin tai parin täyttöjä pohjaveden yläpuolelle, varmistetaan rationaalin rakentamisen mahdollisuus. Tähän liittyy lisätty kaavamääräys pysäköintirakennusten tulvakynnyksistä. Näiden lisäksi on tehty vähäisiä, teknisluonteisia tarkistuksia. Rakennusoikeuden määrä on pysytetty ennallaan koko alueella. Uuno Kailaan kadun länsipää on merkattu pihakaduksi. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Suunniteltu asemakaavan muutosehdotus perustuu maanomistajien yhdessä ideoimaan maankäytön suunnitelmaan. Asuinkortteleista on muodostettu kolme suurkorttelia, joita rajaavat virkistysalueet ja kadut. Koulu, päiväkoti, päivittäistavaran kauppa ja tori sekä bussipysäkit muodostavat pienen aluekeskuksen, joka palvelee sekä uutta Vermontien kaava-aluetta että Perkkaan nykyistä asujaimistoa. Virkistysalueet toimivat myös Monikonpuron ja hulevesien tulvavarauksena. Vermontien itäpuolelle on osoitettu korttelialue ratsastuskeskusta varten. Vermontien asemakaava ja asemakaavanmuutos osoittavat noin 32 ha:n alueelle yhteensä k-m 2 asuinrakennusoikeutta, mikä tarkoittaa noin uutta asukasta. Asemakaavaehdotus osoittaa k-m 2 koulun ja päiväkodin rakennusoikeutta sekä k-m 2 päivittäistavaran kaupan ja palveluiden rakennusoikeutta. Näiden lisäksi Majurinkadun varteen on osoitettu mahdollisuus kivijalkamyymälöiden rakentamiseen ja edellytetään kokoontumis- ja harrastustilojen rakentamista sosiaalisen kestävyyden tukemiseksi 100 k-m 2 joka suurkortteliin. Ratsastuskeskukselle on osoitettu rakennusoikeutta k-m 2 talleja ja maneesia varten, lisäksi henkilökunnan asuntoja 400 k-m 2. Pysäköinti on osoitettu maantasoon. Tekniset korttelialueet Vermontien itäpuolella on suunniteltu käyttötarkoitusten vaatimusten mukaisiksi. Alueen kadut, korttelialueet ja pelastustiet korotetaan tulvakorkeuden yläpuolelle. Rakennusten korot suunnitellaan niin, ettei mahdollinen tulva vaurioita rakenteita. Maanalaiseksi osoitettua pysäköintiä voidaan haluttaessa sijoittaa tulvakorkeuden alapuolelle, jos sisäänajokohdat ovat tulvakorkeuden yläpuolella (= tulvakynnys). Alue on saavutettavissa hyvin kaikilla kulkumuodoilla. Itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti on suunniteltu Vermontien viereen ja pääreitit Perkkaantielle, Majurinkadulle ja Runoratsunpolulle. Alueella kulkee myös useita palkallisreittejä sekä puistoyhteyksiä. Lisäksi alueen eteläpuolella ja itäpuolella on olemassa olevia ulkoilutieyhteyksiä täyttömäelle ja Taliin. Alueen ajoneuvoliikenneverkon pääperiaatteena on ulkosyöttöinen liikennejärjestelmä. Ulkokehän muodostavat alueelliset kokoojakadut

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 Perkkaantie, Vermontie, Itsehallintotie sekä tonttikadut Majurinkulma ja Majurikatu. Lisäksi alueelle on suunniteltu useita tonttikatuja, mukaan lukien yksi pihakatu. Vermontie on suunniteltu asuinrakentamisen itäpuolelle, jolloin läpikulkevan liikenteen vaikutukset asumiselle on minimoitu. Vermontien katualue on mitoitettu laajana, koska on haluttu varautua Vermontiellä 2+2-kaistaiseen ratkaisuun. Majurinkadun liikennettä pyritään rauhoittamaan varsinkin suunnitellun Y-korttelin (koulu, päiväkoti ym.) kohdalla, johon on suunniteltu ajoratapysäkit ja asfaltista poikkeava pintamateriaali, kuten betonikivi. Katuverkon liikenteellinen sujuvuus tulee olemaan lähellä nykyistä tasoa vuonna 2035, kun katuverkon parannustoimenpiteet on tehty. Bussilinjat säilyvät pääasiassa samoilla kaduilla kuin nykyäänkin. Vermontien katualueen mitoituksessa on varauduttu myös bussien liikennöintiin. Pysäkkien sijaintiin sen sijaan tulee muutoksia Majurinkadulla, jotta liikennöinti saadaan sujuvammaksi. Tie- ja raideliikenteen melujen leviäminen alueelle sekä ilmanlaadun huomioiminen on selvitetty. Kaavamääräyksissä on huomioitu suojaustoimenpiteet. AK-korttelialueet Asuminen sijoitetaan kerrostaloihin, jotka vaihtelevat lamelli- ja pistetaloina kerroskorkeuksien vaihdellessa IV - XVI. Asuinrakennusoikeutta alueelle on osoitettu k-m 2. Alueelle on haettu ilmettä monimuotoisilla rakennusmassoilla, joiden toteutumista edistetään tiukahkoilla rakennusalueilla. Kattomuodoista toivotaan vaihtelevia. Asemakaava sallii viherkatot, kaupunkiviljelyn ja asukkaiden ulko-oleskeluun liittyvät toiminnot katoille. Julkisivujen tulee suurkortteleittain muodostaa materiaalein ja värein hallittu ja harmoninen kokonaisuus. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Katuun rajoittuvien asuinhuoneiden lattioiden tulee olla vähintään 0,6 m katutason yläpuolella. Alueen sosiaalista kestävyyttä ja yhteisöllisyyttä tuetaan edellyttämällä suurkortteleihin vähintään 100 k-m 2 :n suuruiset kokoontumis- tai harrastustilat. Aurinkopaneelit ja aurinkosuojat tulee integroida rakennusten julkisivu- ja kattoarkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Pysäköinti perustuu osin rakennusten ja pihakansien alaisiin pysäköintilaitoksiin ja pysäköintitaloihin, jotka mahdollistavat suurten yksiköiden muodostamisen palvelemaan useita kortteleita. Osa pysäköinnistä on maantasoisina avopaikkoina tonteilla, osa LPA- ja LPalueilla. Osa vieras- ja asiointipysäköinnistä on osoitettu katujen varsille. Y-korttelialue Y-korttelialue on varattu koulua ja päiväkotia varten. Tontilla sijaitsevaa tyhjää pääkonttorirakennusta voidaan tarvittaessa hyödyntää ainakin koulurakennuksena. Kortteliin on osoitettu k-m 2 rakennusoikeutta, josta pääkonttorin osuus on k-m 2. Mahdolliselle

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 täydennysrakentamiselle jää vielä k-m 2. Kerrosluvussa on huomioitu mahdollisuus säilyttää olemassa oleva rakennus. KL-korttelialueet KL-1-korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta k-m 2 esim. päivittäistavaran kauppaa varten. Lisäksi sallitaan työ-, liikunta- ja varastotilat sekä pysäköinnin vaatimat tilat. KL-2 kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta kahteen kerrokseen 250 k-m 2 kahvilarakennusta varten. E-1-korttelialue E-1-alue on hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan talli- ja maneesirakennuksen ja näitä palvelevia tiloja yhteensä k-m 2. Lisäksi alueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan henkilökunnan asuinrivitalon 400 k-m 2 kahteen kerrokseen. Puistot ja virkistysalueet Asemakaava-aluetta halkovat puistot, jotka liittävät alueen laajemman ympäristön viherverkostoon. Puistoihin on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräverkosto, josta osa palvelee myös pelastusteinä. Puistossa virtaa Vermonoja (= Monikonpuro), jota siirretään tarpeelliselta osin ja jolle rakennetaan tarvittavat ylikulkusillat. Uomaa tullaan siirtämään noin 500 metrin matkalta. Puiston suunnittelussa otetaan huomioon virkistykselliset ja maisemalliset näkökohdat ja tulvavaara. Puron siirto tehdään ns. kuivatyönä, jotta sen eläimistöä häiritään mahdollisimman vähän, siirtotoimenpide edellyttää vesilainsäädännön mukaista lupaprosessia. Tulvareitit on osoitettu kaavakartalla. P-2-puistossa ei melun takia sallita virkistystoimintoja, mutta alueelle saa sijoittaa kaupunkiviljelypalstoja. LP-alueet LP-alueet on varattu yleistä maantasopysäköintiä varten. LH-alue Alueella sijaitsee olemassa oleva maakaasun jakeluasema. LPA-alueet LPA (ALUE) pysäköintialueet ja -rakennukset mahdollistavat keskitetyn aluepysäköinnin. Pysäköintirakennuksiin voi sijoittaa autoiluun ja pyöräilyyn liittyvää varastointia, yhteistiloja, muuntamoita ja katoille kaupunkiviljelyä. Kaupan viereiseen pysäköintilaitokseen voi sijoittaa autopesulan. Erikseen osoitetut LPA-alueet palvelevat KL-1 korttelin liiketiloja ja KL-2 korttelin kahvilarakennusta.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 EMT-mastoalue Soneran televiestintämasto siirretään asuinkortteliksi osoitetulta paikalta EMT-alueelle. ET-1-alueet Alueet on varattu jo rakennettua maakaasujohtoa ja sen paineenalennusasemaa ja muita siihen liittyviä rakennelmia varten. ET-2 /k-alue Alue on tarkoitettu kaupungin kunnossapidon tarpeisiin. EV-1-alue Paikka on tavallista suojaviheraluetta tärkeämpi sijainniltaan ja maisemallisesti. Se tulee istuttaa ja käsitellä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Sopimusneuvottelut Espoon kaupungin ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu seuraavat maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueiden luovutuksista, jotka ovat allekirjoitettu: - Sponda Oyj:n sopimus Bergans Oy:n sopimus Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalon sopimus Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen Vermontie asemakaava ja asemakaavan muutokset, alue , Havainnekuvat Luontoselvitys, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007 Kiinteistön ympäristötekninen tutkimus, Perkkaa, Uudenmaan Valvontamestarit Oy 2004 E.On Finland Oy Vermon lämpökeskus, rikkidioksidi, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat, Ilmatieteen laitos Vermon tulvatarkastelu, Ramboll 2009 Hulevesiselvitys Monikonpuron itäinen haara (luonnos) Ramboll 2010, Vermontie, Kaupallisen kehittämisen lähtökohdat, Entrecon Oy 2011 Vermon lämpökeskus, Palotekninen suunnitelma, Paloässät Oy 2010 Vermontie Energiasuunnitelma 2012 Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 2014 Sito Oy ja Byman & Ruokonen Oy. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy Perkkaa-Vermo kaupan paikkana, Ramboll Rakennettavuusselvitys kortteli 51354, FCG

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 Leppävaaran radioaseman inventointi, Katariina Ockenström, Vermon lämpökeskus - savukaasujen mallitus tulipalotilanteessa, Pöyry Monikonpuron virtausmallinnus, SITO, Vermontien liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut, erillismuistio, Sito Oy Älykkäät pysäköintiratkaisut ja sukkulointiliikenne, esiselvitys, VTT syyskuu 2013 Perkkaa IIB Selvitys liikenteestä, melusta ja tärinästä, Sito Oy Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma - Vermontie, lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen OY, , päivitetty Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavanmuutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, yhteensä 4 733,40 euroa asemakaavanmuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavanmuutokset hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11