Juha Ridanpää Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Transkriptio

1 Juha Ridanpää Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

2 Maisema kenttätutkimuskohteena Sanan 'maisema' merkitys liittyy siihen, missä yhteydessä sanaa käytetään: Maisema = Maanpinnan aluekokonaisuus Ihmisestä jonkin matkan päässä oleva ja vain näkemällä havaittava ympäristö Kuva Maalaus Seutu Tienoo Koskematon luonto Perinteinen maaseutu Kulttuurihistoriallinen miljöö Esteettinen näkymä

3 Maisema kenttätutkimuskohteena Perinteisesti maantieteellisessä maisematutkimuksessa on tukeuduttu alueelliseen tulkintaan. Nykyään tämän näkökulman rinnalle/ohi on noussut toinen suuntaus, jonka piirissä on korostettu maiseman visuaalista luonnetta ja sen kulttuurisia ulottuvuuksia. Maisema = ihmisen käsitteistä, kokemuksista ja arvostuksista riippuva kulttuuriympäristö. Tulkitseva maisematutkimus = tapa nähdä ja jäsentää kulttuurista ympäristöä. Maiseman semanttinen moniulotteisuus

4 Maisema tekstinä Määritelmä maisemasta ja sen sisältämistä elementeistä merkityksinä tietylle ihmisryhmälle tietyssä kulttuurisessa ja sosioekonomisessa kontekstissa viittaa käsitykseen maisemasta tapana nähdä ja jäsentää kulttuurisesti tuotettua ympäristöä. Tulkitsevan maisematutkimuksen yhteydessä on käytetty metaforaa "maisema tekstinä", millä on haluttu korostaa pyrkimystä lukea maisemaa sen näkyvää empiriaa syvemmältä.

5 Maiseman uusluenta Menetelmänä on ns. uusluenta (re-reading), joka merkitsee maiseman symboliikan lukemista ja tulkintaa paitsi sen sisältäminä kulttuurisina teksteinä, myös osana sosiaalisia prosesseja, joiden avulla maisemia tuotetaan. Maiseman uusluennan yhteydessä on korostettu kontekstuaalisuuden välttämättömyyttä. Toisin sanoen, maisema nähdään osana ideologista ja kulttuurista käsitejärjestelmää, jonka historia ja arvot liittyvät laajempiin poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin viitekehyksiin. Esimerkki: McDonalds-ravintolat symboloivat globalisaatiota ja kaikkea siihen liittyviä poliittisia ja ideologisia kysymyksiä.

6 Maiseman semanttinen symboliikka Termi semiotiikka on peräisin kreikankielen sanasta seemeiootikee, joka tarkoittaa merkkiä. Kaikkein ilmeisimpiä meitä ympäröiviä merkkejä ovat: logot brändit kielen sanat vaatteet visuaaliset viestit kansallisuustunnukset mittarinlukemat arvomerkit mainokset median ja markkinoinnin tuotteet koneiden lähettämät signaalit liikennemerkit käyttäytyminen musiikin sävelet

7 Esimerkki: maisema ja taloudellinen + kulttuurinen globalisaatio

8

9

10

11 Tutkimuskohde ja -aihe voidaan valita alueellisen tai muun tilallisen yksikön kautta; esimerkiksi: Puistot Keskustan kadut, kadunvarret Ostoskeskukset Julkiset rakennukset Urheilukeskukset Kirkot Näiden tarkkailuun yhdistetään jokin teoreettinen näkökulma; esimerkiksi: Pelon maantiede Tilan haltuunotto Tila ja valta Kulutusyhteiskunta Arjen maantiede Arvojen visuaalisuus

12 Maiseman uusluenta käytännössä: Maiseman tulkinta käynnistyy kirjastossa Ennen kentälle lähtöä on tunnettava: 1. tutkittavan maiseman kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja historiallinen tausta 2. teoreettinen viitekehys, jonka kautta maisemakuvia luetaan ja tulkitaan Useissa tapauksissa maiseman kuvaaminen merkitsee lähinnä tutkimusasetelman havainnollistamista. Tällöin ns. uutta tietoa löytyy hyvin harvoin.

13 Kenttätyöväline: DIGIKAMERA Ennen kentälle lähtöä on varmistettava, että laitteet ovat 100% toimintakunnossa. Varmista aina, että kameran muistikortissa on riittävästi tilaa kuvia varten. Varmista aina, että käytettävä kuvaformaatti soveltuu tarkoitukseen. Korkea kuvanlaatu on tärkeä, tosin muista muistin koko. Varmista aina, että kameran akku on täynnä. Käytännössä kännykällä pärjää.

14 Maiseman lavastus Kuva tulisi aina rajata ja sommitella suhteessa tutkimuskysymykseen. Jos tutkimuskohteena on esimerkiksi urbaaniuteen liittyvät kulttuuriset kysymykset, joiden tulkinnan aineistoksi on valittu kaupunkimaisema, tulee tutkijan varmistaa, että otetuissa kuvissa on urbaanius myös näkyvissä (autoja, liikkeiden ikkunoita, ihmisten vilinää, tms.). Tässä mielessä symbolimaiseman kuvaaminen on tietynlaista lavastusta. Kuvan sommittelu ei saa kuitenkaan mennä itse asian edelle.

15 Esimerkki vaikeista kuvauskohteista - Jos tutkimuskohteena on Oulun torin ja sen historian merkitys osana kaupunkiidentiteetin muovautumista, on Toripoliisin kuva lähes välttämätön saada mukaan. - Poliisilla on kasvot kohti toria, joten taustalle jää kuitenkin aina kuva kaupungista, ei torista.

16 Muistiinpanot Kuvauksen tarkka ajankohta ja kuvauspaikka tulee laittaa muistiin. Kuvauksen kohde voi olla ajaton. Esimerkiksi valokuva Oulun kirkosta ei ole suoraan sidoksissa kuvausajankohtaan. Silti ajankohta ja kuvauspaikka tulee merkitä muistiin: nämä tiedot tulee esittää kaikissa tieteellisissä julkaisuissa, graduista kansainvälisiin julkaisuihin asti. Vastaavasti esim. kaupunkimaisemaa kuvattaessa viikonpäivä, kellonaika ja vuodenaika saattavat olla merkittävässä roolissa osana maisemakuvien tulkintaa. Myös muiden muistiinpanojen tekeminen on suotavaa.

17 Havainnointi Vanhin menetelmä Tietoista tai tiedostamatonta, tehdään aina Systemaattisuus ja tavoitteellisuus erottaa arkihavainnoinnista Osana myös esim. haastatteluita Voi olla hankalaa ja kallistał vaihtoehtoisia tutkimustapoja? Tallennetaan: mitkä aistit? Kirjataan, kuvataan, äänitetään...

18 Havainnointi Havainnoinnissa tarkoituksena on osallistua tutkittavana olevan ihmisryhmän arkipäivään. Lopullisena tavoitteena on päästä kiinni yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen (Rollinson 1998). Ennen havainnoinnin aloittamista tulisi etsiä taustainformaatiota tutkittavana olevasta yhteisöstä. Havainnot kirjataan tutkimuspäiväkirjaan tai kenttäpäiväkirjaan. Teorian tulisi ohjata kaikkia havaintoja. Maantieteilijällä maantiede muodostaa tärkeimmän viitekehyksen.

19 Havainnointi Uutta kartoittava tutkimus Mallia täsmentävä tutkimus Hypoteesia testaava tutkimus Mahdollinen metodi: Vapaa havainnointi Systemaattinen Koe havainnointi Ympäristö: Kenttä Useimmiten kenttä Laboratorio Manipulointi: Mieluimmin ei Ehkä Voiko avustaja tehdä empiirisen työn? Miten suhtaudutaan arvaamattomiin havaintoihin? Ei Tallennetaan ja tutkitaan Voi kyllä Tallennetaan tai karsitaan Havaintojen esitystapa? Ei rajoituksia Yksikäsitteinen esitys on eduksi Se on varsin tavallista Voi, mutta vältettävä Voiko käsitteden määritelmiä tarkistaa? Aina Voi kyllä Karsitaan Yksikäsitteinen esitys on välttämätön Ei

20 Havainnointi Aikaa vievää Tutkijan rooli Validiteetti Etiikka Arkaluoteinen tieto Muistiinpanojen kirjoittamisen vaikeus

21 Huomion kohteita Millaisesta tilasta on kyse? Keitä tilassa on? Mitä he siellä tekevät? Ovatko ihmiset tulleet tilaan sattumalta ohi kulkiessaan vai ovatko he hakeutuneet sinne tarkoituksella? Voiko tämän päätellä ihmisten käyttäytymisestä?

22 Huomion kohteita Miten ja mihin suuntaan tilassa liikutaan? Miten eri ihmiset näkevät ja kokevat tilan? Voiko tämän päätellä ihmisten käyttäytymisestä?

23 Huomion kohteita Millaisia eri ihmisryhmiä tilasta löytyy? (luokittelu?) Miten ihmiset ovat pukeutuneet? Viestittävätkö he sillä jotain? Millaisia rooleja ihmiset (eri ryhmät) ottavat itselleen?

24

25 Huomion kohteita Onko tila julkinen vai puolijulkinen? Kontrolloidaanko tilaan pääsyä millään tavalla? Kuinka lähekkäin / erillään ihmiset ovat? Kuinka suuri on oma alue ja mitä se merkitsee käytännössä?

26 Huomion kohteita Ovatko ihmiset vuorovaikutuksessa toistensa kanssa? Ovatko he toisilleen muukalaisia? Syntyykö ihmisistä joukko vai ovatko he välinpitämättömiä tai vieraantuneita toisistaan?

27 Huomion kohteita Liittyykö tilaan käyttäytymissääntöjä/normeja millaiset pelisäännöt tilassa vallitsevat? Valvooko joku normien toteutumista? Miten? Onko tila kaikkien saavutettavissa? Vaikuttaako sukupuoli, ikä, etninen tausta, liikuntavamma, sosiaalinen asema, kansalaisuus tms. tilan haltuunottoon?

28 Huomion kohteita Onko tilassa ei-toivottuja henkilöitä? Sotkeeko tietyt tekijät tilan normaalin, sovinnaisen käyttäytymiskuvion? Kuuluvatko kaikki joukkoon? Löytyykö tilasta henkilöitä, jotka käyttäytyvät poikkeavasti?

29 Huomion kohteita Kuinka kaukaa ihmiset saapuvat? Mistä tämän voi päätellä? Miten tutkijan oma läsnäolo vaikuttaa tilan käyttöön?

30 Kaikki edellä mainitut tekijät ovat sidoksissa tutkimusaiheeseen, teemaan ja sen teoreettiseen pohjaan!

31 Kentälle!