RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 41. vuosi Setä Severin Svengijengi esiintymässä Ruotsinsuomalaisten päivänä Eskilstunassa s.11 Kirjoituskilpailu entisille ja nykyisille oppilaille, vanhemmille, opettajille, rehtoreille s Tiedote

2 2 Tiedote

3 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: faksi/fax: E-posti/e-post: exp@sverigefinskaskolan.com Hemsida: Adress: Utbildningsvägen 4, TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) Tiedote

4 ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser på Örebrofilialen: Kurser i Fellingsbro: - Teckenspråkstolk- och - Allmän kurs Dövblindtolkutbildning - Allmän grundkurs - Teckenspråkslinje - Allmän kurs för invandrare - Syntolkutbildning - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Bergsvägen Fellingsbro Tel: Fax: fellingsbro.fhsk@folkbildning.net 4 Tiedote

5 Koululiikuntaa Tätä kirjoittaessani käydään Val di Fiemessä hiihdon maailmanmestaruus-kisoja. Suomalaisilla ei ole ollut suuremmin menestystä siellä. Tähän mennessä ( ) kokoon on saatu ainoastaan yksi pronssinen mitali. Ruotsilla mitaleita on 4 ja kisojen varsinaisella rohmulla, Norjalla, peräti 10 mitalia. Kun norjalaishiihtäjiltä kysyttiin heidän menestymistaustojaan, he vastasivat, että he ulkoilevat paljon pienestä lapsesta asti ja menevät kouluun kävellen, hiihtäen tai pyöräillen ja harrastavat kaikenlaista muutakin liikuntaa. Tästä muistuukin mieleeni oma koulunkäyntini 1950-luvulla Kolarin kunnan Vaattojärven kylässä. Koulusta kauimpana sijaitseva kylänosa on nimeltään Männistönpää, joka sijaitsi viiden kilometrin päässä koulusta ja sieltä lapset lähtivät talvella kouluun hiihtämällä. Matkan varrella olevista taloista lapset liittyivät letkaan sitä mukaan kun jono meni ohitse. Minä olin viimeisimpiä tähän jonoon mukaan tulleista ja matkaa oli enää jäljellä noin 1,5 kilometriä. Yhteensä meidän letkassamme oli noin 20 lasta. Koulu sijaitsi kylän toisella laidalla joten Männistönpääläiset joutuivat hiihtämään koko kylän halki Samanlaisia letkoja tuli muistakin kylänosista; Järvelästä, Lehonpäästä (Lehto) ja Venetistä, mutta heillä oli vähän lyhyemmät matkat hiihdettävänään. Tässä yhteydessä en malta olla sanomatta, että Järvelän hiihtävistä lapsista yksi on tunnetun laulajan Suvi Teräsniskan mummo. Vaattojärven pienestä kylästä on tullut hyviä kansallisen tason hiihtäjiä ja mäkihyppääjiä. Yksi parhaista heistä - nimeä mainitsematta - kilpaili jokseenkin tasapäisesti kuuluisan suomalaisen hiihtäjän Eero Mäntyrannan kanssa. Nyt mietitään Suomessa kuumeisesti, miten Suomen kehno menestys urheilussa nostetaan aallon pohjasta, eikä ainoastaan hiihdon, vaan muidenkin lajien osalta. Sitä varten on perustettu huippuvalmentaja Mika Kojonkosken johdolla työryhmä tutkimaan ja viemään tätä asiaa eteenpäin. Toivottavasti työryhmä nostaa koululiikunnan yhtenä osana esiin sen kehittämiseksi Suomessa. Liikuntahan on erittäin tärkeä osa myös koulumenestyksen perusta. Kaikista lapsista ei tarvitse tulla maailmanmestareita tai olympiavoittajia, mutta jokainen lapsi tarvitsee liikuntaa voidakseen hyvin ja menestyäkseen koulussa. Tämän ovat monet tutkijat todenneet. Varsinkin pallopelit vaikuttavat kirjoittamisen, matematiikan ja lukemisen parempaan oppimiseen. Ikävä kyllä, poliitikot eivät tätä ole vielä sisäistäneet. Toivoa sopii, että Kojonkosken työryhmä saa asiaan jotain positiivista aikaan. Lopuksi haluan toivottaa lukijoille KAUNISTA KEVÄTTÄ! Matti Lautkoski puheenjohtaja Tiedote

6 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan.... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

7 (Lähde: Sisuradio, SVT:n Uutiset) Koulu-uutisia Suomenkielinen koulu kiinnostaisi monia Joissakin hallintoaluekunnissa harkitaan suomenkielisten palvelujen laajentamista peruskouluun. Asiasta on jo tehty aloite Borå-sissa, ja myös Haningessa ja Uppsalassa pohditaan asiaa. -Suomalainen koulu kiinnostaisi kyllä, ja uskon, että kiinnostuneita vanhempia löytyisi, Heidi Matinlassi Uppsalasta sanoi Sisuradiolle. -Voisin kuvitella olevani aktiivinen myös koulun perustamisessa. Hän oli lastensa Tilden ja Teon kanssa leikkimässä ja laulamassa ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys Rusukin tiloissa Uppsalan Fyris-gårdenissa. Perjantaiaamupäi-visin paikalle kokoontuu parikymmentä äitiä ja lasta. Kaikki avoimeen esikouluun tulleet äidit eivät ole aivan samalla kannalla koulun suhteen. Marjut Niinivirta ja Maaret Malinen pitävät ruotsin-kielistä koulua ensisijaisena vaihtoehtona, mutta haluaisivat äidinkielen opetusta enemmän kuin vajaan tunnin viikossa. -Tunti kaksi kertaa viikossa voisi olla hyvä, Marjut Niinivirta arvelee. Varsinaista aloitetta suomenkielisestä koulusta ei ole Uppsalassa tehty. Kunnassa toimi suomenkielisiä luokkia viimeksi 1980-luvulla. Nyt suomen kieli on elpymään päin, Uppsala on ollut suomen kielen hallintoalue vuoden 2010 alusta ja viime vuonna Luthageniin perustettu suomenkielinen esikouluosasto on jo tupaten täynnä. Uutta osastoa on lupailtu syksyksi, mutta vielä on epävarmaa milloin ja minne se avataan. Moderaattien kunnanneuvos ja lapsi- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Cecilia Forss suhtautuu myönteisesti ajatukseen suomenkielisestä koulusta: -Jos meille tehdään hakemus suomenkielisen vapaakoulun perustamisesta, sanomme ilman muuta kyllä. Sen uskallan luvata. Myöskään kunnallinen koulu ei ole poissuljettu vaihtoehto. -Jos kiinnostusta on riittävästi, on sekin mahdollista, itsekin Suomessa syntynyt kunnanneuvos Cecilia Forss sanoi Sisuradiolle. Boråsissa, porvaripuolueet kannattavat suomalaisen luokan perustamista kuntaan. Asiasta on tehty aloite osana laajempaa, ruotsinsuomalaisten oikeuksia parantavaa ehdotusta, jota kunnanhallitus käsittelisi Vanhemmat ovat periaateessa kiinnostuneita - kunhan laatu on riittävän korkea. He eivät laittaisi lapsiaan mihin tahansa kouluun, vaan sen pitää olla rauhallinen koulu. -Kyllä olisin kiinnostunut suomenkielisestä koulusta, kotona on vaikea opettaa lapsille suomea riittävän hyvin, Jan Tomperi pohti. Susanna Kyllönen oli epävarma. -Olen kiinnostunut ainakin kuusivuotistoiminnasta suomeksi, koulusta en ole vielä varma. Muutama vuosi sitten Boråsissa viriteltiin ajatusta ruotsinsuomalaisesta vapaakoulusta. Koulua olisi silloin ollut halukas perustamaan Botkyrkan ruotsinsuomalaista koulua ylläpitävä yhtiö. Hanke kuitenkin kaatui Koulutarkastusviraston (Skolinspektionen) vastustukseen ja vähäiseen lapsimäärään. Boråsin kunta tuki silloinkin hanketta. Haningessa kunnan tekemä tarvekartoitus osoitti, että yli 30 lasta haluaisi käydä koulua suomeksi. Niin ikään porvarivetoisessa kunnassa harkitaan parhaillaan, miten kouluhankkeessa edetään. Tulijoita ruotsinsuo- malaisiin esikouluihin ja kouluihin Tukholmassa on 60 lasta jonossa esikoululuokille. Ruotsinsuomalaiset koulut ovat suosiossa ja niiden oppilasmäärät selvässä kasvussa. Syksyllä esikoululuokat täyttyvät reippaasti niin Haaparannalla kuin Tukholmassakin. Tukholman ruotsinsuomalaiseen kouluun onkin tulossa syyslukukaudelle kaksi kahdeksantoista oppilaan esikoululuokkaa. - Tämä on ensimäinen kerta useampaan vuoteen, kun meille tulee kaksi esikoululuokkaa. Tuntuu siltä, että ruotsinsuo- Tiedote

8 8 malaisten koulujen esikoulujen oppilasmäärät alkavat kääntyä positiiviseen suuntaan. Kun oppilasmäärät kasvavat, kasvaa myös koulu ja koulun talous, sanoo Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Heli Lindström SVT:n Uutisille. Oppilasmäärät ovat nousussa myös muissa ruotsinsuomalaisissa kouluissa. Upplands Väsbyn, Kistan ja Botkyrkan ruotsinsuomalaisten koulujen esikoululuokkiin saadaan laittaa syksyksi pari pulpettia lisää kuhunkin. Suunta on sama niin Göteborgissa kuin Eskilstunassakin. Myös esikouluihin on tunkua. - Esikoulussa lapsimäärä on kasvanut. Meillä on jopa huolta, että saammeko kaikkien esikoululuokkalaisten pienet sisarukset esikouluun, sillä meillä on sisaretuoikeus esikoululuokkiin, Heli Lindström sanoi. Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun vuoden 2014 esikoululuokalle jonottaa tällä hetkellä jo 60 lasta, mikä enteilee sitä että esikoululuokkien määrä pysyisi jatkossakin kahtena; tarvetta saattaa olla useampaankin. Hallintoalueesta ja vähemmmistökielistä Tiedote Borås vuoden ruotsinsuomalainen vähemmistökunta 24. päivä helmikuuta 2013 vietettiin kolmatta kertaa ruotsinsuomalaisten päivää. Samana päivänä vuonna 1796 syntyi tunnettu kansanperinteen tutkija ja metsäsuomalaisten apostoli Carl Axel Gottlund. Taalainmaan ja Vermlannin suomalaismetsistä hän vuosina löysi suomea puhuvan väestönrippeen. Kohentaakseen heidän elinolojaan, Gottlund pyrki mm. Ruotsin Valtiopäiville lähetetyn vetoomuksen kautta perustamaan Pohjois-Vermlannin suomalaismetsiin suomenkielisen hallintoalueen. Osana ruotsinsuomalaisten päivän juhlaa jaetaan kunniakirja vuoden ruotsinsuomalaiselle vähemmistökunnalle ts. kunnalle, joka konkreettisin toimin on edistänyt ruotsinsuomalaisten elinolosuhteita. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta myönsi tänä vuonna kunniakirjan Boråsin kaupungille, joka toukokuussa 2010 vapaaehtoisesti liittyi suomenkielen hallintoalueeseen. Kaupungin asukkaista noin on ruotsinsuomalaisia. Borås on systemaattisesti työskennellyt suomenkielen aseman vahvistamiseksi. Henkilökunnan suomenkielentaito on kartoitettu ja heille on tarjottu 4-päivän suomenkielen kurssi ja tullaan tarjoamaan jatkokurssia ja alkeiskurssia. Syksyllä 2012 avattiin suomenkielinen esikouluosasto, joka on täynnä ja lisääntyneen kysynnän johdosta uusia paikkoja/osasto on suunnitteilla. Kaikki suomenkielenopetusta haluavat koululaiset saavat opetusta. Mitään vaatimuksia perustaidoista suomenkielessä ei esitetä. Kunnassa on hyvin toimiva vanhustenhoito suomenkielellä, esim. kolme suomenkielistä osastoa. Kaksi suomenkielistä asioiden käsittelijää on palkattu avustamaan suomenkielisiä vanhuksia, Viime vuonna kunnan poliitikkoja ja virkamiehiä ja esikouluhenkilökuntaa teki opintomatkan Suomeen tutustumaan kaksikielisiin palveluihin. Neuvonpidossa kunnan kanssa ruotsinsuomalaisia e- dustavat kaikkien suomalaisyhdistysten kirkon suomenkielisen työn ja helluntaiseurakunnan edustajat. Borås on käyttänyt valtion avun kokonaan ja käytöstä on päätetty neuvonpidossa.borås on panostanut suomenkieliseen kulttuuriin, lapsille on ollut suomenkielistä teatteria ja kaupunginteatterissa oli vuoden aikana kaksi vierailevaa näytöstä aikuisille. Kulttuuria, palkkoja ja mainoksia hallintoaluerahoilla Kulttuuritapahtumia, suomenkielisen työn koordinointia ja mainontaa. Sisuradion selvitys osoittaa, että näihin käytettiin viime vuonna suurin osa valtion myöntämästä reilun 40 miljoonan kruunun tuesta suomen

9 kielen hallintoaluekunnille. Norrtäljen kunta käytti Suomalaiseen kulttuuriviikkoon puolet valtion avustaan, noin puoli miljoonaa kruunua. - Päätimme, että kun kerta järjestämme jotain, niin teemme sen oikein kunnolla, varsinkin kun siihen oli myös rahalliset mahdollisuudet näin ensimmäisenä hallintoaluevuonna, kun emme olleet vielä ennättäneet suunnitella muita suuria hankkeita, selventää Norrtäljen hallintoaluekoordinoija Heli Kivimäki Hedin. NorrtäljenMade in Finlandkulttuuriviikko paisui kymmenpäiväiseksi ja tapahtumia oli kolmisenkymmentä kolmella kunnan eri paikkakunnalla. Myös muissa hallintoaluekunnissa kulttuurista nautittiin reippaasti: juhlistettiin muun muassa Suomen itsenäisyyttä, joulua ja ruotsinsuomalaisten päivää. Rahaa kulttuuritapahtumiin ja niiden markkinointiin panostettiin avokätisesti. Göteborgissa ruotsinsuomalaisten päivän juhlinta, seminaareineen ja tiedotuskampanjoineen, nielaisi esimerkiksi noin 1,3 miljoonaa kruunua. Kulttuuriakin enemmän varoja kului hallintoaluetyötä koordinoivien henkilöiden palkkoihin ja esimerkiksi esikoulun ja vanhustenhuollon tarvekartoituksiin. Esikoulujen ja vanhustenhuollon henkilökunta sai myös osakseen jonkun verran jatkokoulutusta ja kirjastoihin ja esikouluihin hankittiin suomenkielistä kirjallisuutta ja muuta materiaalia. Uusien suomenkielisten vanhustenhuolto- tai esikouluosastojen perustamiseen ei varoja niinkään käytetty. Väs-teråsissa halutaan kuitenkin jatkossa suunnata hallintoaluerahat muun muassa nimenomaan suomenkielisen esikoulutoiminnan laajentamiseen ja stimuloimiseen, kertoi hallintoaluetiedottaja Arto Pajuvirta Sisuradiolle: - Haluamme seurata entistä tarkemmin, että rahat tuottavat tulosta ja siksi panostaa suurempia summia esimerkiksi juuri suomenkieliseen esikouluun ja suomen kielen kouluopetukseen. Olemme varanneet uusien suomenkielisten esikoulupaikkojen luomiseen jo viime vuoden rahoista. Pajuvirta perustelee satsausta tulevaisuuden näkymillä: - Pitkällä tähtäimellä tärkeintä vähemmistötyössä on kielen elvytys. Jos haluamme onnistua suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin säilyttämisessä on meidän saatava mukaan toinen ja kolmas polvi! Suomenkieliset palvelut loistavia tai olemattomia Jotkut hallintoaluekunnat hoitavat hyvin velvoitteensa kansallisia vähemmistöjä kohtaan, toiset eivät lainkaan. Näin voi päätellä Tukholman lääninhallituksen ja Saamelaiskäräjien hallitukselle luovuttamasta selvityksestä. Tukholman lääninhallituksen kehitysjohtaja Mats Hedenström arvelee, että kansallisten vähemmistökielten palvelut paranevat, jos hallintoaluekuntia lisätään. Nykyisten lähes 50 hallintoaluekunnan ulkopuoliset kunnat, eli suurin osa Ruotsin kunnista, eivät juurikaan tarjoa palveluita kansallisilla vähemmistökielillä. Se on Hedenströmin mukaan huolestuttavaa. Tukholman lääninhallituksen (Länsstyrelsen i Stockholms län) ja Saamelaiskäräjien (Sametinget) tehtävänä on tiedottaa ja kouluttaa kuntien ja maakäräjien sekä alueiden e- dustajia kansallisten vähemmistöjen oikeuksista. Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät valvovat myös lain noudattamista hallintoaluekunnissa. Vuoden 2012 selvitys osoittaa, että osa hallintoaluekunnista ja maakäräjistä on hoitanut tehtävänsä loistavasti. Solnan ja Norrköpingin suomenkieliset perheet saavat kirjapaketit mukaansa ja kunnat toivovat, että tämä auttaisi perheitä parantamaan suomenkielentaitoaan. Västmanlandilaiset vanhemmat saavat vastasyntyneen vauvansa mukana vanhemmuuslaatikon. Tukholman lääninhallitus lähetti yhdessä Saamekäräjien kanssa kyselyn hallintoaluekuntien ulkopuolisille 234 kunnalle vähemmistökielisistä palveluista. Vain 71 kuntaa vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneista kunnista kolmannes eli parisenkymmentä kuntaa ilmoittaa tiedottavansa jotenkin kansallisille vähemmistöille heidän oikeuksistaan äidinkielisiin palveluihin. Useimmiten mahdollisuudesta tiedotetaan kuntien verkkosivuilla. Loput kunnista ei kerro edes mahdollisuudesta palveluihin. Mats Hedenström tähdentää, että laki kansallisten vähemmistöjen oikeuksista koskettaa kaikkia Ruotsin kuntia ja minimitasoisia palveluita on saatava kaikkiin. Tiedote

10 10 Yhtenä vaihtoehtona Hedenström pitää palveluiden lisäämiseksi sitä, että Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät lisäävät tiedottamista kansallisista vähemmistöistä varsinkin kunnissa, jotka eivät vielä kuulu hallintoaluekuntiin. Valtionapua pitäisi käyttää tiedottamiseen ja kouluttamiseen, mutta monen kunnan hallintoaluehenkilö on palkattu juuri tällä rahalla. Valtionapua on käytetty useimmissa hallintoaluekunnissa henkilökuntakuluihin, mikä ei ole alkuperäinen tarkoitus. Mutta eipä paremmin ole mennyt Tukholman lääninhallituksellakaan, joka on toinen kansallisia vähemmistökuntia valvova viranomainen. Koko määrärahaa ei saatu kulumaan viime vuonna ja kehitysjohtaja Mats Hedenström joutuu selittämään: kruunua määrärahoja, joita oli tarkoitus käyttää kansallisten vähemmistöjen tukemiseksi jäi kun yksi henkilö jäi eläkkeelle, eikä hänen tilalleen ole saatu vielä uutta työntekijää. Haaparannan kunta on ujuttanut kansallisille vähemmistöille suunnatun valtionapunsa kunnan yhteiseen kassaan. Hedenström ei epäile kuitenkaan, etteikö Haaparanta tukisi kansallisia vähemmistöjään asiaankuuluvalla tavalla. Euroopan vähemmistökielet elpymässä Vähemmistökielet elävät valtakielten puristuksessa ympäri Eurooppaa. Vaikka monia kieliä uhkaa häviäminen, monin paikoin kieliä on onnistuttu myös elvyttämään. Menestystarinoita on viime vuosina kuultu etenkin Brittein saarilta. Iso-Britanniassa on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty lujasti töitä maan vähemmistökielten pelastamiseksi. Maassa on onnistuttu muun muassa herättämään henkiin jo kuolleeksi luultu cornin kieli. Kasvamassa on vuosikymmenten jälkeen uusi kaksikielisten puhujien sukupolvi. Hyviä tuloksia on saatu myös walesin kielen eli kymrin elvyttämisestä. -Walesin alueella säädettiin, että julkinen virka edellyttää walesin kielen hallitsemista. Tämä merkitsi sitä, että myös niille vanhemmille, jotka muuten olisivat olleet taipuvaisia jättämään walesin pois lasten kieliohjelmasta, tuli vahva syy ottaa se mukaan koulutusohjelmaan, kertoo vähemmistöjournalismia tutkiva professori Tom Moring Helsingin yliopistosta. Myös Suomen Lapissa on viime vuosina elvytetty menestyksellisesti Inarin saamea. Siellä kielen toipumiseen on vaikuttanut etenkin niin kutsuttu kielipesätoiminta, jossa vähemmistölapsille tarjotaan omakielistä päivähoitoa. Moni nyt elpymässä oleva kieli on sellainen, jossa yksi sukupolvi ehti jo unohtaa kielensä, mutta nuori on alkanut puhua sitä uudelleen. Satsaukset kouluun näkyvät. - Gaelin kielestä Skotlannissa, iirin kielestä Irlannissa, kymrin kielestä Walesissa, katalaanin kielestä Kataloniassa tai baskin kielestä Baskialueella voidaan nähdä tilastoista, Tiedote että nuorempi polvi osaa kieltä paremmin kuin vanhempi, Tom Moring sanoo. Ruotsinsuomalaiset eivät hae kulttuuritukea Ruotsinsuomalaisten kirjat eivät juurikaan pääse osalliseksi Valtion Kulttuurineuvoston julkaisutuesta, viime vuonna tukea kansallisille vähemmistöille haki 15 kustantajaa joista vain yksi oli ruotsinsuomalainen. Mårten Lempert Kulttuurineuvostosta toteaa, että juuri vähempää ei ruotsinsuomalaisia hakijoita voisi olla. Viime vuonna tukea saanut Compania Comder ei tänä vuonna aio jättää hakemusta suunniteltuun julkaisutoimintaan, mutta kylläkin jälkikäteen. Hakumenettelyä on pari vuotta sitten muutettu, tarkoituksena on ollut laajentaa kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia. Tukea voi hakea projekteihin, julkaisutoimintaan ja markkinointiin kertoo Mårten Lempert. Riittää siis, että kertoo, mitä kirjoja aikoo projektin puitteissa julkaista. Hakijoilla pitää olla myös joku toinen tulolähde, mutta sellaiseksi lasketaan kirjoista saadut myyntitulot. Puoli vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen myös kansalliset vähemmistöt voivat hakea julkaisutukea, mutta suunnitellun julkaisutuen tarkoitus auttaa kustantajia, joilla on vähän taloudellisia resursseja ja suurempia riskejä. Mutta jos kustantajalla voi ensin julkaista kirjan ja sitten hakea tukea, se on tietysti hyvä.

11 Mukulat-fest Yleisö otti reippaasti osaa esiintymisiin Eskilstunan kirjaston Contrastissa Ruotsinsuomalaisten päivänä Tiedote

12 Eila Carlsson RSO:n 40-vuotisesta toiminnasta Kouluylihallitus järjesti kesäkursseja Tärnan kansankorkeakoulussa. Olin viimeistä vuotta opiskelemassa Suomessa opettajaksi, kun näin artikkelin Opettajalehdessä. Ahti ja Leila Ratia olivat juuri perustaneet Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton, RSO:n ja peräänkuuluttivat opettajia Suomesta. - Niin sitten tulin 1972 Turusta laivalla yli ja olin illalla perillä Hallstahammarissa. Yksi tunisialainen äidinkielenopettaja opasti minut siellä koulun toimistoon. Kernilaukussa minulla oli lakanat. Huonekaluliikkeestä saimme patjoja, viltin ja tyynyjä. Kaikki auttoi-vat alkuun. Hallstahammarin Suomi-seuran puheenjohtaja asui samalla alueella, Östra Nibblessä. He kutsuivat käymään ja sain huonekaluja eri ihmisiltä, Eila kertoo. - Opetin suomea ja ruotsia ja minulla oli viikossa neljä kuratiivista tuntia (tulk- RSO:n puheenjohtaja Matti Lautkoski luovutti erityisopettaja Eila Carlsonille lahjakortin peräänantamattomasta 40-vuotisesta työstäruotsinsuomalaisten opettajien etujen valvojana. 12 Tiedote

13 kausta). Minulla oli 50 oppilasta. Tapasin Ritva Rappin siellä. Silloin siellä ei ollut suomalaisia luokkia kuten Eskilstunassa. - Marraskuussa 1973 perustettiin RSO:lle paikallisosasto Eskilstunaan. Seppo Lammi tuli puheenjohtajaksi. Muita hallituksessa olvat Ritva Rapp, Kyllikki Bograng sekä Terhi Niemi miehineen. Parhaimmillaan Eskilstunassa oli lähemmäs sata suomalaisopettajaa ja enimmillään 38 kaksi-kielistä luokkaa. RSO:n paikallis-osastossa oli jäsentä alkuvuosina. - Järjestimme erilaisia tempauksia, Malkalmin päivän juhlia, laskiaisriehoja Årbyn majalla. Lisäksi järjestettiin kursseja. Tehtiin himmeleitä, kanteleita. Oli leivontaa. Kirjallisuuspiiri on nyt ollut seitsemän vuoden ajan. Tuula Jonssonin aikaan luettiin samoja kirjoja kaikki mukana olleet. Mutta on vaikeampaa saada kaikille sama kirja. Nyt kukin kertoo viimeksi lukemastaan. On teemoja: kerrotaan unista, haaveista. - Ulla Martolan luona suunnittelemme nyt 40-vuotisjuhlaa syksyksi. Suomalaisten luokkien lakkauttamiset johtivat vapaakoulun perustamiseen. Sen nimeksi tuli Eskilstunan Ruotsinsuomalainen koulu, ERKKI. - Koulu lähti käyntiin RSO:n aloitteesta tilaisuudessa, jossa Helena Schmitz ja göteborgilaiset olivat puhumassa. Göran Backman tuli kokoukseen ja piti innokkaan puheen, että koulu pitää nyt perustaa. Pari vuotta olin sen rehtorina Tuuli Hokkasen lähdettyä Tukholmaan. - Kahteen otteeseen olin liiton hallituksen varajäsenenä. Mutta nyt on nuoremmille annettava tilaa, kun esikoulun väkeä alkaa tulla mukaan. Nykyisin toimintaan voi myös saada hallintoaluevaroja. - Vaikka olemme pieni järjestö, ollaan vaikuttajia. RSO:n Eskilstunan osaston puheenjohtajina ovat olleet muun muassa Seppo Lammi, Raija Filppa, Tuuli Hokkanen, Ulla Martola, Matti Pilhjerta, Ritva Reed, Esa Salomaa ja Asko Aulanko. Monta tulisielua ja taistelijaa on ollut mukana. Monta on jo mennyt poiskin. Seppo, Raija, Tuula eivät ole joukossamme enää. Matti Pilhjerta Tiedote

14 Venäläinen nainen Suomessa Viktoria Toivanen tapasi suomalaisen miehensä, kun he opiskelivat samassa yliopistossa. - Olin 22-vuotias, kun muutin Suomeen hänen kanssaan. En voinut kuvitella niitä haasteita, jotka työelämässä odottivat. Luulin, että kun opettelen suomen, ei tule ongelmia. Jatkoin opiskelujani Helsingin yliopistossa. Luin saksaa tullakseni sen kielen opettajaksi Minulla on muitakin kavereita Suomessa, jotka ovat samassa tilanteessa. Venäjässä on kansainvälisiä sanoja. Suomessa keskeiset käsitteet ja sanat pitää opetella. Sanakirjojen ääressä pitää viettää paljon aikaa ja olla hyvä kielipää. Aikuinen rupeaa miettimään liian paljon ja se hidastaa oppimista. Korostuksesta ei kuitenkaan pääse eroon, Viktoria sanoo. - Vaikka opin suomen, hankaluudet eivät loppuneet siihen. Suomessa on toinen virallinen kieli. Se tulee maahanmuuttajille täytenä yllätyksenä. Ei sitä edes älyä kysyä, että näin pienessä maassa voisi olla kaksi kieltä käytössä. Jos pyrit toimisto- tai sihteerin tehtäviin: yleensä tarvitaan suomi ja ruotsin taito on suuri etu (= vaatimus tai toivomus). Filosofian maisteri Viktoria Toivanen on kyllä saanut opettaa saksaa, mutta: - Aina saa lyhyitä työsopimuksia tai niin vähän tunteja, ettei se kannata. Myyjän ammatissa saa varmemman palkan. - Tyttäreni käy Suomalaisvenäläistä koulua Helsingin Kannelmäessä, samoin kuin Ukrainasta tulleen kaverini Marinan samanikäinen tyttö. Marina tuli tänne 1997 vuotta ennen kuin minä. - Opiskelimme yhdessä ruotsia Arbiksessa (= työväenopisto). Sinne tuli vanhempiakin ihmisiä. Opettaja oli hyvä, mutta pitää olla paljon energiaa ja saada kiinostus pysymään, Viktoria toteaa. - Maahanmuuttajien suomenopetuksessa on oppikirjat, jotka on tarkoitettu suomalaisille muttei ulkomaalaisille. Eikä niissä ole mitään väriä. Vois nyt enemmän ajatella - tylsä kirja = tylsä kieli? Tiedote Ruotsia on kiva opiskella. Ruotsilla on merkitystä. yleensä on ajankohtainen aihe keskustelun lähtökohtana, Viktoria esittää. Ruotsin oppiminen on varmaan ollut helpompaa, siksikin, että se on venäjän sukulaiskieli ja kansainvälisiä sanoja on paljon. Mikä merkitys kielen kansanomaisuudella (omilla sanoilla) on ollut Suomen demokratian kehitykseen, on kysymys, johon ei vastausta ulkomailta maahan muuttaneelta voi vaatia. Saksa ja Islanti ovat noudattaneet samaa linjaa kuin Suomi. Ruotsin kielessä ja varsinkin englannissa on sanomalehtiteksteissä suuri määrä sanoja, joita tavallinen kansa ei ymmärrä. Matti Pilhjerta

15 Helsingin Säätytalon otsikkoryhmä: Aleksanteri I ja säätyjen puhemiehet. Lex tarkoittaa vuoden 1734 lakia ja vuoden 1772 hallitusmuotoa. Alla kulkeva latinankielinen lause Leges et instituta Fenniæ solenniter comfirmatæ Suomen lakien ja valtiollisten laitosten vahvistamista. Kymmenen vuotta rakennuksen valmistumisesta Suomen säätyjen luottamus keisariin kuitenkin petti, kun venäläistämiskausi alkoi. Mikä meissä olikaan ruotsalaista? Alkuvuodesta YLE TV1:ssä lähetetty kymmenosainen sarja Suomi on ruotsalainen herätti joissakin suomalaisissa voimakkaita reaktioita. Sarjan juontaja, tietokirjailija ja työterveyslääkäri Juhani Seppänen sai vihapostia ja - soittoja siinä määrin, että hän joutui hankkimaan salaisen puhelinnumeron. Mikä näissä asiallisissa vaikka hiukan provokatiivisissa ohjelmissa niin ärsyttää? Vai onko vain kyse asioista, joita eräät suomalaiset eivät olleet kuulleet tai kuvitelleet olevan olemassa? Niistä ei siis olisi pitänyt kertoakaan. Toimittaja Tuomas Enbusken mielestä suomalaisten voimakkaan tunnereaktion syynä on kateus: Venäjä on liian kummallinen, että sitä voisi vihata samalla tavalla kuin Ruotsia. Ruotsi taas on nimenomaan samanlainen kuin me, mutta parempi. Sitä on helpompi vihata. Osa suomalaisista haluaa, että Ruotsi voitettaisiin ainakin maaotteluissa, jollaisia on olemassa enää näiden maiden välillä. Vaikka suomalaiset kovasti inhoaisivat naapuriaan, olisiko Suomea edes olemassa ilman Ruotsin vaikutusta? Suomalaisilla on Ruotsitrauma. Ruotsi koetaan paremmaksi ja sen asukkaita kadeditaan. Sarjassa kysytään, onko historian opetuksella mitään yhteyttä trauman syntyyn. Ruotsin ajan historia ei kuulu pakollisiin kursseihin Suomen lukioissa. Töölön yhteiskoulun historianopettaja Marja Laitinen sanoo, että sen pitäisi olla pakollinen. Entisen pääministeri Paavo Lipposen mielestä historian opetus on tehty liian vaikeaksi. Sen pitäisi olla suurten kännekohtien opetusta. - Ruotsi on ehdottomasti Suomen ystävä. Mutta huonoina aikoina, kun ei oikein tiedetä, mitä pitäisi tehdä, kansallinen pikkuporvarillisuus nostaa pää- Tiedote

16 tään. Kummassakin maassa olisi syytä mennä itseensä. Pohjoismaat ovat EU:n ehkä viidenneksi suurin talous ja maiden yhteistyötä pitäisi tiivistää, Lipponen toteaa. Toisaalta historiantutkija Teemu Keskisarja on sitä mieltä, ettei meidän pidä olla kiitollisia Ruotsille mistään. Ruotsi ei ole hyvää hyvyyttään meitä koskaan auttanut, ei edes talvisodassa. Aina maalla on ollut jokin omakohtainen syy auttaa Suomea. Ruotsi laajeni Suomeen keski-ajan alussa jai vaikutti paikalliseen elämään vuosisatojen ajan. Suomen vaakunan leijona esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä, joka on Uppsalan tuomiokirkossa. Venäjän vallattua Suomen, syntyi kaksi ruotsalaista valtiota, joista itäisessä suomen kielen asema vahvistui vasta 1800-luvun lopulla. Jokseenkin kaikki ruotsalaisajan käytännöt säilyivät. Venäläiset näkivät, että hallinto toimi hyvin. Ei ollut mitään syytä muuttaa sitä. Suomalaiset oppivat luottamaan (ruotsalaisiin) perustuslakeihinsa. Virkamiesten tunnollisuus oli tärkeä ja lainkuuliaisuus ehkä tärkein perintö Ruotsin ajalta. Paikallishallinto kehittyi samaan suuntaan molemmissa maissa koko luvun ajan ja Suomi on aina ollut kaksikielinen. Olisiko se voinut olla jättämättä jälkiään? Ruotsiin kehittyi kuitenkin avoimempi ja keskustelevampi ilmapiiri. Kansalaisliikkeet ovat täällä itsenäisempiä. Alpress Oy:n toimitusjohtaja, Hannu Olkinuora, joka toimi Svenska Dagbladetin päätoimittajana vuosina , toteaa ruotsalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyden: ihmisiin suhtaudutaan kuin kansalaisiin. Journalistinen riippumattomuus on aitoa ja arvossaan. Suomessa tehdään liian paljon sellaista, että kuunnellaan, mitä päättäjät sanovat.toisaalta Ruotsissa myös jahdataan poliitikkoja, tuomarin ja journalistin roolit menevät sekaisin,olkinuora esitti. MP 16 Yle:n TV1:n ohjelmasarjasta Suomi on ruotsalainen. Moran kivet Uppsalan lähistöllä (tosin alkupräiseltä paikaltaan suojaavaan rakennukseen siirrettyinä). Täällä suomalaiset olivat mukana valitsemassa Ruotsille kuningasta jo varhaiskeskiajalla. Tiedote

17 Professori Dick Harrison: Metsäsuomalaiset kesyttivät Ruotsin metsät Professori Dick Harrison antoi Ruotsinsuomalaisten päivänä tunnustusta heille ja metsäsuomalaisille. Hän kirjoitti Svenska Dagbladetissa, että suomalaisten osuus Ruotsin historiassa on valitettavasti tavallisille ruotsalaisille aika tuntematon asia. Suomessa taas ruotsinkielinen väestönosa on kaikkea muuta kuin unohdettu. Yllättyisin todella, jos Ruotsissa lähetettäisiin Tv-sarja Ruotsi on suomalainen, vaikka C.A. Gottlund nuorena suomea on maassa puhuttu niin kauan kuin kirjallisia lähteitä on, Harrison kirjoitti Svenska Dagbladetissa. Vielä pahempaa on se, ettei täällä tiedetä suuren osan Suomen rannikon asukkaista olevan ruotsalaisia. Jotkut opiskelijoistani hämmästyvät todella, kun kuulevat, että maat olivat samaa valtakuntaa ennen vuotta Harrison sanoo joutuneensa kiihkeän keskustelun kohteeksi väitettyään, ettei ole todisteita siitä, ruotsalaiset olisivat harrastaneet kansanmurhaa Suomessa luvulla tai ettei Suomen sisällissota suinkaan ollut suomenkielisiin kohdistunut suomenruotsalainen tuhoamissota. Samantyylinen, kiihkeä keskustelu on nyt syntynyt Suomi on ruotsalainen -tvsarjasta. uudisasukkaita ja suomalaisten osallistumista Ruotsin armeijan käymiin sotiin kuin heidän osuuttaan sodanjälkeisen teollisuuden rakentamisessa. Lukuisat maininnat myöhäiskeskiajan aikakirjoissa kertovat suomalaisia olleen kaupungeissa, mutta paras esimerkki heidän osuudestaan maan asuttamisessa ovat ajalta Savolaiset ja pohjoishämäläiset talonpojat jättivät silloin kotiseutunsa monista syistä ja siirtyivät uudisraivaajiksi Keski- ja Pohjois-Ruotsiin. Ruotsin kuninkaat rohkaisivat asutusliikettä, joka ajan myötä lisäisi väestöä ja verotuloja. Uudisasukkaita houkuteltiin alkuun verohelpotuksin. Aivan uusia viljeltyjä seutuja syntyi Närkeen, Taalainmaalle, Gästriklantiin, Hälsinglantiin, Ångermanlantiin ja Medelpadiin. Kaikkein eniten he vaikuttivat Värmlantiin, jossa heitä 1600-luvun loppupuolella arviodaan olleen Suomessa ruotsinkielinen kulttuuri on elävää.ruotsissa on päinvastoin. Suomen Vaikka tämä tapahtui Ruotsin kieli on margi- suuvalta-ajalla, jonka his- nalisoitu sekä poliittisesti toriasta kiinnostuneet ruotsarisesti.valtaosa että kulttuulaiset yleensä tuntevat hyvin, ruotsalaisista ovat heidän vaiheensa täysin ei tunne tuntemattomia muille kuin asioita. Ei sen paremmin niille, joilla on henkilökohtai luvun set kontaktit metsäsuomaniille, Tiedote

18 Viimeksi mainittua seikkaa on voimalla painotettava luvun savolainen kansankulttuuri, jolle olivat leimaa-antavia suurperheet, yhteistyö, tuohikäsityöt, rukiin viljely ja hapanleipä, savupirtit (yksihuoneiset tuvat, jotka toimittivat asunnon, saunan ja riihen virkaa) ja suomalaisaurat (gaffel-årder) olivat tulleet jäädäkseen. Suomalaiset avioituivat enimmäkseen oman ryhmän sisällä, mikä aluksi vahvisti etnistä ja kielellistä yhteenkuuluvuutta. Vielä luvun puolivälissä suomalaisuus oli ilmeistä suurilla Keski-Ruotsin maaseutualueilla, mutta erityisesti Värmlannissa. Siellä suomalainen kansanusko eli osaksi 1900-luvun puolelle ja kielen puhujia oli elossa vielä luvulle asti. Kaikki viittaa siihen, ettei ruotsalaisseutujen kanssa ollut suurempia konfliktin aiheita, vaan muuttuva yhteiskunta vei lopulta kansankulttuurilta elinmahdollisuudet. 18 Carl Axel Gottlundin muistomerkki Grue finnskogissa, Norjan puolella. laisseutuihin. Suomalaiset polttivat metsää, joka aluksi antoi hyvän sadon. Sitten siirryttiin aluksi uusille alueille. Viranomaiset huolestuivat kuitenkin, kun he pelkäsivät, ettei puuta riittäisi vuoriteollisuuden tarpeisiin. Usein uudet tulijat asettuivat kuitenkin pian aloilleen, eikä heitä ajettu pois. Entisistä kaskista tuli hyviä laidunmaita ja 1700-luvulla he siirtyivät laajassa mitassa karjanhoitajiksi. Sillä tavoin asutus ja suomalainen kulttuuri, kieli, tavat, käsityö jne saattoivat säilyä sukupolvien ajan. Tiedote luvun alulla syntyi kuitenkin suomalaisuutta säilyttävä kansanliike, jonka tärkein aktivisti oli fennomaani Carl Axel Gottlund ( ). Hän toimi Ruotsissa vuosien 1816 ja 1834 välillä ja perusti ensimmäisen suomalaisyhdistyksen (Tukhulmin Suomalaiskunta, 1830). Hän pyrki tarmokkaasti saamaan suomen hallintokieleksi osiin Värmlantia, mutta epäonnistuisiinä. Merkille pantavinta kuitenkin oli se, että hän ennakoi Kalevalan syntymistä. Taalainmaan suomalaismetsillä hän teki ensimmäiset muistiinpanot Sampo -myytistä. Maagisesta esineestä, josta eepoksen sankarit taistelevat saadakseen sen itselleen. Hän oli myös ensimmäisiä, joka julkaisi kansanrunoja. Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään 24. helmikuuta juuri siksi, että se on Gottlundin syntymäpäivä. Gottlundin syntymäpäivän ottaminen ruotsinsuo-malaisten epäviralliseksi kansallispäiväksi on osa (jatkuu s.20)

19 Sverigefinländska lärarnas utbildningsdagar arrangörer: SFil / Sveriges Finska lärarförbund, Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland PROGRAM Vårda språket torsdag Buss till Hanaholmen från Skatudden och Södra hamnen Seminariet öppnas. Gunvor Kronman verkställande direktör för Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland, Matti Lautkoski ordförande för Sveriges Finska lärarförbund Barnmusikorkestern Ammuu! glädje och vägledning till barnmusik. Ammuumusikerna presenterar sitt arbete Lunch Tatu och Patu bild och saga. Författar- och illustratörsparet Aino Havukainen ja Sami Toivonen berättar Kaffe Seriebildernas värld. Upphovsrätt: vad är och hur uppstår de, för vem är de avsedda och vilka är rättigheterna? Juha Kallanranta, Kopiosto Diskussion kring SFil:s framtidsdrömmar Konstnärsträff och öppning av konstutställningarna på Hanaholmen.Jukka Vänttinen, Anna Julkunen, Agneta Stening: grafik, fotografier och skulpturer Middag Glada och vemodiga sånger enligt önskemål, och med eller utan dragspel Tintti Karppinen och dragspel Möjlighet att bada bastu Crafting, nyckeln till en enga-gerande verksamhetskultur. Liisa Karlsson, docent, doktor i utbildningsvetenskap, Helsingfors universitets lärarutbildningsanstalt Lunch på Hanaholmen Crafting på daghem och i skolan, Liisa Karlsson Kaffe Forts. teori, erfarenheter och praktiska övningar, Liisa Karlsson Middag Avgång till Helsingfors Kapsäkkipimeää / Mörkt som i en kappsäck. Iiro Rantala och Riku Nieminen spelar piano och slår på trummorna..musikteatern Kappsäckens teatersal Buss till Hanaholmen, kvällste 4.5 lördag Hur uppstår ett program? Inhimillinen tekijä Den mänskliga faktorn. Sari Valto, redaktör, Yle Lunch Buss till båtterminalerna Fritt program, möjlighet att bekanta sig med bokhandlar och utställningar: Ateneums konstmuseum, Presidentslottets konstskatter, Sederholmska huset, Barnens stad, Seriernas informationscentrum, Barnens konstcentrum Annegården, Finlands leksaksmuseum, WeeGee. 3.5 fredag Silja Line-färjan till Stockholm avgår klockan 17.00, Viking Line klockan Språkvård och nyord Marja Muittari-Kokkonen, modersmålslärare, språkvårdsutbildare Arrangörer: Sveriges Finska lärarförbund, Hanaholmen kulturcentrum för Sverige Tiedote

20 Ohjelma: RSO:n kevätkokous lauantaina Ruotsinsuomalaisen päiväkodin tiloissa Gamla Enhörnavägen 4, Södertälje klo Lounas klo Vuosikokous klo Luento ajankohtaisesta aiheesta (jatkoa sivulta 17) Tervetuloa! RSO:n hallitus etnistä muutosprosessia, joka on saanut kunnolla vauhtia kansallisen vähemmistöaseman tunnustamisen jälkeen vuonna Historiallisesti tämä on kouluesimerkki siitä, miten kielelliset ja etniset vähemmistöt luovat ja kehittävät identiteetin, joka aiemmin harvoin oli oman minän korottamisen välineenä tai problematisoivan keskustelun kohteena. Tästä voi olla mitä mieltä tahansa. Mutta ei ole mitään syytä olla käyttämättä päivää valaisemaan tätä osaa menneisyydestämme, joka on tuntematon suurimmalle osalle ruotsalaisia. Ritamäen torpan isäntä oli yksi viimeisiä metsäsuomalaisia. Dick Harrisonin kolumnista hieman lyhentäen: Matti Pilhjerta (Kuvat eivätole kolumnista) 20 Tiedote

21 Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiL ruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kieli-, kulttuuri- ja etujärjestö. Box 15052, ÖREBRO puh p-siirto organisaationumero RSO:n www-sivut: Vaalivaliokunnan pj. : Anne Wallin, Puheenjohtaja Matti Lautkoski, matti.lautkoski@telia.com Kumminvägen ÖREBRO Varapuheenjohtaja: Anne Wallin anne_wallin@yahoo.com Olovsvägen SÖDERTÄLJE Rahastonhoitaja: Mailis Lautkoski Kumminvägen ÖREBRO RSO:n HALLITUS 2013 Varsinaiset jäsenet: Jemina Silfsten, jemina_silfsten@hotmail.com Nolhagavägen ÖREBRO Anne Wallin anne_wallin@yahoo.com Olovsvägen SÖDERTÄLJE Sihteeri: Merja Vegus merja.vegus@skola.vasteras.se Brahegatan 7A VÄSTERÅS Jäsenlehti TIEDOTE Toimittaja: Matti Pilhjerta matti.pilhjerta@gmail.com Jäsenmaksu 2012: Varsinaisen jäsen 250 kr, opiskelijat, eläkeläiset 120 kr. RSO:n pankkisiirtonumero on: Osoitteenmuutokset rahastonhoitajalle. RSO:n OSASTOT Boråsin os. Göteborgin os. Länsi-Sveanmaan os. pj Sirpa Heikkilä pj Rauni Lenander pj Mailis Lautkoski Södervärnsg. 11 Kryddpepparg. 85 Kumminv BORÅS ANGERED ÖREBRO siht Lea Haapala siht Liisa Bronsdon siht Annika Dovrinder Alidebergsg. 10 Svang. 9D Fridhemsg BORÅS GÖTEBORG KUMLA Västmanlannin os. Eskilstunan os. Haaparannan os. pj Pirjo Hyypiä-Jonsson pj. Eila Carlsson pj Pekka Hyötylä Stavhopparg 10 Antikvarieg. 31 Ekorrstigen VÄSTERÅS Torshälla HAPARANDA eila_carlsson@hotmail.com siht Merja Vegus siht. Paula Aro siht Hannele Huuva Braheg. 7A Källarbacksvägen 1 Hjortv VÄSTERÅS ESKILSTUNA HAPARANDA anne_wallin@yahoo.com Varajäsenet: Paula Aro Källarbacksvägen ESKILSTUNA Mari Sankilampi marie_sanki@hotmail.com Carlavägen 47 A ESKILSTUNA Tilintarkastajat: Matti J Korhonen Pilotgatan 16 3 tr SKARPNÄCK Arja Turkkila-Olsson Upplandsgatan STOCKHOLM Suur-Tukholma/ STOP pj Sirpa Humalisto Storskiftesv NORSBORG sirpa.humalisto@ edu.botkyrka.se siht Ulla Högstedt Mejselv HÄGERSTEN Tiedote

22 22 Kenelle kilpailu on tarkoitettu? Kilpailu on avoin kaikille, mutta ensi sijassa niille, jotka ovat käyneet ruotsinsuomalaista koulua. Myös ne, jotka ovat saaneet koulutuksensa kotikieliluokilla tai saaneet vain kotikieliopetusta, voivat olla mukana. Päämäärämme on saada monipuolista aineistoa ruotsinsuomalaisten koulujen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Mikä kilpailu on? Toivomme, että saamme aineita, tarinoita, novelleja, lauluja tai runoja. Nevoivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tärkeintä on, että kirjoituksesi ovat omakohtaisesti koettuja. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, kuinka olet kokenut ruotsinsuomalaisten koulujen opetuksen, koulun ympäristön sekä yhteisyyden oppilaiden ja opettajien välillä. Millä tavalla arkipäivässäsi näkyy, että Tiedote käyt tai teet työtä ruotsinsuomalaisessa koulussa tai että olet yhteydessä ruotsinsuomalaiseen kouluelämään? Mikäli et enää käy ruotsinsuomalaista koulua, haluamme tietää miten elämäsi on hahmottunut koulun jälkeen. Ovatko ruotsinsuomalaiset koulut tai kotikieliluokat edistäneet kontakteja muihin kieliin ja kulttuureihin vai ovatko ne päinvastoin merkinneet eristymistä yhteiskunnasta? Minkälaisen koulutuksen olet hankkinut ja missä olet työskennellyt koulun jälkeen? Yksi teema tai kaikki sinä valitset! Kilpailutulokset ja palkinnot Kilpailun järjestäjillä on oikeus julkaista materiaalista kokoomateos tai käyttää aineistoa näyttelyssä tai tutkimuksessa. Myös tiedotusvälineet voivat arkiston luvalla käyttää aineistoa hyväkseen. Erillisiä tekijänpalkkioita ei makseta. Arkisto huolehtii aineiston muokkaamisesta ja julkaisemisesta. Merkitse selvästi, jos et halua aineistoasi tai jotain sen osaa julkisuuteen. Pääpalkinto jokaisessa sarjassa on kruunua. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan muita arvokkaita palkintoja. Arvostelulautakunta Leena Borén, apulaisrehtori Jarmo Lainio, professori Markus Lyyra, pääsihteeri Helmi Lehto, toimittaja Päivi, Milanovic, uutis- ja ajankohtaistuottaja Erkki Vuonokari, Ruotsinsuomalaisten arkiston johtaja Sarjat 1. Nykyisten oppilaiden sarja Tähän sarjaan kuuluvat lapset ja nuoret, jotka käyvät ruotsinsuomalaista esikoulua tai koulua. Antakaa luovuutenne rönsyillä. Voit kirjoittaa aineita, runoja, tarinoita, sananlaskuja, arvoituksia tai vitsejä tai sitten voit lähettää valokuvia tai taideteoksia. Kirjoita luokkatovereistasi, opettajista, luokkaretkistä,välitunneista, tunneista tai jostakin muusta kouluelämässäsi. Sinun ei tarvitse osallistua yksin, vaan jopa koko luokka voi osallistua kilpailuun yhdessä. Ole luova! 2. Entisten oppilaiden sarja Toivomme, että entiset Ruotsin peruskoulun käyneet ruotsinsuomalaiset oppilaat kertovat koulunkäynnistään. Kirjoita omakohtaisista muistoistasi, minkälaista oli olla ruotsinsuomalaisessa esikoulussa tai koulussa sinun aikanasi tai kerro koulutovereistasi tai opettajistasi. Ehkä haluat kirjoittaa mitä suomen kieli merkitsee sinulle tänään: oletko säilyttänyt kielen tai onko sinusta tullut yksi- kaksi- tai monikielinen? Ehkä sinulla on jokin muu kokemus koulunkäyntisi jälkeen minkä haluaisit kertoa. 3. Vanhempien sarja Tämä sarja on tarkoitettu niille, joilla on ollut tai on lapsia koulussa. Kirjoita omista tai lastesi koulukokemuksista, koulun ja vanhempien yhteistyöstä, toiveista ja pettymyksistä, ilon, surun ja pelon aiheista tai kenties haluatkin kirjoittaa aivan jostakin muusta? On kokonaan oma asiasi kuinka haluat välittää kokemuksesi muille! 4. Opettajien ja rehtoreiden sarja Toivomme luokan-, äidinkielen-, tai aineenopettajien osallistuvan tähän sarjaan. Voit kirjoittaa yksittäisestä luokasta tai oppilaasta, omasta koulutuksestasi, pedagogisista menetelmistäsi, ymmärtämyksestä tai vastustuksesta. Kirjoita omakohtaisista kokemuksistasi. (Kilpailuohjeet seuraavan sivun alaosassa)

23 Örebro - korkeakoulu- ja musiikkikaupunki keskellä Ruotsia hyvien liikenneyhteyksien varrella Ennen kaikkea siellä on ÖREBRON RUOTSINSUOMALAINEN KIELIKOULU Ala- ja keskiasteen koulu sekä vapaa-ajankoti ja esikoulu (ent. lastentarha). Pätevä henkilökunta, otamme päiväkotilapsia/oppilaita myös naapurikunnista. Käyntiosoite Krokusgatan 16 päiväkoti PEIKKOLA - TROLLANDET käyntiosoite Varbergsgatan 221, postiosoite ja sähköposti alla Puh. koulu esikoulu , faksi Postiosoite: Box , ÖREBRO kielikoulu.orebro@telia.com Sprakskolan.orebro@telia.com Käy kotisivullamme org Ruotsinsuomalaisen arkiston kirjoituskilpailu Kilpailuohjeet Kirjoita koneella, ei omalla käsialalla. Kirjoita vapautuneesti ja rohkeasti, lyhyesti tai pitkästi, kirjakielellä tai murteella, ruotsiksi tai suomeksi. Voit vapaasti yhdistää eri ilmaisutapoja: tekstejä kuviin tai lauluja teksteihin. Voit käyttää tekaistuja nimiä. Kirjoita erilliselle paperille: oma nimi, syntymäaika ja -paikka ammatti osoite puhelinnumero mitä aikaa kirjoitus koskee merkitse oletko kilpailun jälkeen valmis haastateltavaksi Lähetä vastauksesi viimeistään tiistaihin 30. huhtikuuta 2013 mennessä sähköpostitse: muistiarkisto@gmail.com tai osoitteella: Sverigefinländarnas arkiv c/o Erkki Vuonokari Fornbyvägen 9 5tr, Spånga Tiedote

24 24 Tiedote