RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 43. vuosi Sisältö: Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3 Katri Vähäverkkomäki: Olen ruotsinsuomalainen ss. 4-5 Liittomme hallitus ja osastot s.6 Kaksikieliset oppijat - Hanasaaren ohjelma ja ilmoittautuminen s.7-9 Muistathan RSO:n jäsenmaksun vuodelle 2015 s.11 RSO:n kevätkokous lauantaina klo Eskilstunan Ruotsinsuomalaisella koululla Vasbergsgatan 5, Eskilstuna Tiedote

2 Armon vuonna 2015 Vuosi vaihtui uhanalaistaen julmasti sananvapauden. Sosiaalisella medialla, lehdistöllä ja uutisoinnilla ylimalkaan on velvollisuus tuoda esille ajankohtaisia asioita maassa ja maailmalla. Edellytämme, että olemme ajantasalla, aivan kuin olisimme mukana tapahtumahetkellä. Tiedon nopea kulku, ja sen suoma henkilöläheisyys on minusta miltei mystiikkaa. Eläköön tietotekniikka, sosiaalinen media, lehdistö ja sanan vapaus. Mielipidekirjoittelu on täyttänyt tärkeän tilan tiedon leviämisessä demokraattisissa yhteisöissä. On tärkeää, että seuraamme asioita monelta suunnalta, otamme kantaa ja muodostamme omia mielipiteitämme, ettemme uraudu uskomaan yksipuolisesti asioihin. Demokratiaamme uhataan nyt murhilla ja tihutöillä, joko vallan tai uskonnon nimissä. Pelkoa ja ahdistusta levitetään maailmalla. Satiiri on tabuja murtava, tarkoituksella ärsyttävä ja provokatiivinen vaikuttaja. Me, jotka hyväksymme uskon- ja sananvapauden kaikille maailmassa, siedämme sen, että uskonasioista keskustellaan, niitä pohditaan ja kyseenalaistetaan. Satiiri on parhaimmillaan osuvaa kyseenalaistamista ja kärjistämistä. Raja pilkkaan on tosin usein ohut kuin seitti. Joku sanoi äskettäin mielestäni osuvasti niin, että kaikkivaltias Jumala oikeudenmukaisuudessaan ja ymmärryksessään ihmistä kohtaan sietää pilkankin, saattaapa hymyilläkin sille. Teesienkin kuuluu uusiutua ihmisen kehityksen myötä. Mihin on yhteisömme menossa kun tiedon välittäjiä ja mielipiteen muokkaajia murhataan ja koulujemme kasvatteja lähtee taistelemaan uskonsotiin? Osavastuu siitä on meidän. Meidän on uskallettava vaikuttaa näkyvästi rauhanomaisen ja tasavertaisen yhteiselon puolesta kaikkialla. Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiL on ruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kieli-, kulttuuri- ja etujärjestö. Meidän vuotemme alkoi suruviestillä puheenjohtajamme Matti Lautkosken kuolemasta Luotamme poistui ruotsinsuomalaisen kielen- ja kulttuurin kehityksen puolesta, pitkän ja suuren työn tehnyt, vahva vaikuttaja. Hänen jälkeensä jää tyhjiö, jonka täyttäminen tuntuu ylivoimaiselta. Matti jätti meille perinnöksi haasteen olla antamatta periksi. Hänen toiveensa mukaan ruotsinsuomi ja ruotsinsuomalainen kulttuuri sekä muut vähemmistökielet ja kulttuurit ovat nouseva tasavertaisiksi ruotsin kielen ja kulttuurin kanssa. Euroopan neuvosto muistutti tämän vuoden alussa Ruotsin valtiota jälleen kerran, kovin sanoin, vähemmistöasioiden heikosta, oikeastaan mitäänsanomattomasta, hoidosta ja kehityksestä. Monessa Tiedotteessa Matti kertoi huomiostaan, kuinka laaja itsemääräämisvalta kunnilla on. Niihin on vaikea soveltaa pakkotoimia edes valtion taholta. Olemmehan huomanneet sen, kuinka vähän vähemmistölaista, sosiaalilaista ja kielilaista kunnissa välitetään. Suomen kielen hallintoalueet lisääntyvät ja voisi luulla, että mielenkiinto ruotsinsuomalaista vähemmistöä kohtaan kasvaisi niiden myötä, mutta karvaasti olemme saaneet todeta, että valtion antama tuki vähemmistötyöhön kunnissa on erittäin usein kadonnut virkakoneistoon ja virkatason palkkoihin. Koska koulua ei erikseen laissa mainita, se on jätetty tuen ulkopuolelle. Kunnallisia kaksikielisiä luokkia on enää harvassa kunnassa koko maassa. Vapaakoulut ovat supistuneet seitsemästä kuuteen Örebron kielikoulun jouduttua erittäin ikävällä tavalla lopettamaan toimintansa. Tämä asia vei Matilta voimia usean vuoden ajan. Odotamme syrjintäasiamiehen toimenpiteitä Örebron Kielikoulun käsittelyn tiimoilta. Mitä tapahtui koulun oppilaille? Kuinka Örebron kunta turvaa heidän 2 Tiedote

3 ruotsinsuomalaisen identiteettinsä, kielensä ja kulttuurinsa kasvun ja kehityksen? Ruotsin Suomalainen Keskusliitto, RSKL, Ruotsin Suomalaiset Nuoret, RSN, ja Valtuuskunta käyvät neuvonpitoa kouluviranomaisten kanssa muun muassa siitä, että ruotsinsuomalaisten vapaakoulujen perustamista pitäisi tukea ja helpottaa. Kouluille pitäisi antaa hallintoaluetukea. Äidinkielen opetusta pitäisi lisätä ja tehostaa kaikissa kouluissa. Kaikille suomea joko ensimmäisenä tai toisena kielenä lukeville pitäisi turvata oikeus sen riittävään opiskeluun.tässä törmäämme Kouluviraston ja tarkastajien tiukennettuihin säännöksiin ja kuntien itsemääräämisvaltaan ja lain löysiin raameihin. Olen tiedustellut kahdesta kunnasta kuinka siellä suhtaudutaan ruotsinsuomalaisten pedagogien koulutuksen tukemiseen hallintoaluevaroista. Hanasaaren koulutuspäivät ovat tulossa teemalla Kaksikieliset oppijat huhtikuuta Södertäljessä, missä tähän saakka on ollut itsestään selvää, että pedagogit ovat saaneet hallintoalueen tuen koulutukseen, tahdotaan tänä vuonna tapaamista ja keskustelua asian tärkeydestä, tavotteista ja jatkuvuudesta. Tukholmassa asiani on liikkeellä jossakin, minne se lähetettiin ensimmäiseltä yhteyshenkilöltäni. Olisi todella toivottavaa ja onnellista, jos kaikki ruotsinsuomalaiset yhteisöt vaikuttaisivat yhdessä lastemme, nuortemme, aikuistemme ja vanhuksiemme edun turvaamiseksi. Ja, että se tuki, jonka valtio on kunnille antanut vähemmistötyöhön tulisi myös kaikkien ruotsinsuomalaisten hyväksi. Meidän pedagogien toive on saada tietoa ja taitoa elvyttää ja kehittää suomen kieltä ja kulttuuria Ruotsissa. Meidän oppimme on suoraan tulevan sukupolven eduksi kerättyä. Minusta on itsestäänselvää, että hallintoaluekuntien kuuluisi tukea tätä opintotoimintaa. Meitä, jotka kävimme kohtalaisen kauan sitten kaksikielisen koulutuksen Ruotsissa on vielä olemassa työssä ja toimessa ruotsinsuomalaisuuden eteen. Uusia, tarmokkaita opettajia valmistuu pikku hiljaa Tukholman yliopistosta. On todella onni, että yliopistossa on tällä hetkellä monipuolista koulutusta suomeksi. Yliopistolla on tarjolla kursseja sekä niille, jotka lukevat suomea vieraana kielenä, että niille, jotka sitä jo osaavat tai luulevat osaavansa. Viimeinen maininta koskee itseäni, joka luin 30 korkeakoulupistettä syksyn- 14 aikana ja aion jatkaa kevään-15. Suosittelen kurssia lasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta. Seuratkaapa mahdollisuuksia ja käyttäkää niitä. Vuoden 2015 alusta suomen kielen laitos kuuluu seuraavaan yliopiston laitosten sivuilta löytyvään kokonaisuuteen. Institutionen för slaviska och baltiska språk, finska, nederländska och tyska. Edistystä on sekin, että äidinkielen kurssisuunnitelmat uusitaan ja se työ on käynnissä niin, että uudet suunnitelmat tulevat käyttöön jo syksyllä Kyseessä on kurssisuunnitelmat suomea vieraana kielenä lukeville ja suomea jo osaaville erikseen. Meidän tehtävämme on, paitsi kehittää, myös elvyttää kieltä. Heinäkuun 2015 alusta ei oppilailla tarvitse olla suomen kielen taitoa ennestään saadakseen suomen kielen opetusta kouluissa. Toivottavaa olisi, että kuntien kouluvastaavat kuuntelisivat yliopistoa siinä, kuinka paljon opetusta tulisi antaa. Suositus on vähintään kaksi oppituntia viikossa. Kouluviraston aloitteesta on RSO saanut vaikuttaa kurssisuunnitelmien työn kulkuun ja saanut tietoa muidenkin vähemmistökielten osalta. Uutta oppimateriaalia on myös suunnitteilla. Siinäkin työssä saamme vaikuttaa. Eli ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin ruotsinsuomalaisella oppikentällä. Matin toivomuksen myötä emme anna periksi vaan jatkamme hänen työtään ruotsinsuomalaisten oppimisen ja opettamisen parissa. Jatkossa julkaisemme Tiedotteen pdf muodossa Kouluviraston Teema äidinkieli/modersmålsivulla. Löydät sen sieltä toivottavasti jatkossakin neljänä julkaisuna vuodessa. Kiitämme toimittaja Matti Pilhjertaa monivuotisesta Tiedote-työstä ja uskomme, sekä toivomme, hänen pysyvän mukana pdf - julkaisuissa jatkossa. Kiinnostavaa ja antoisaa kevätlukukautta kaikille. Tapaamisiin Hanasaaren koulutuspäivillä Huomatkaa ilmoittautuminen minulle ja RSO:n jäsenyys. Toivottavasti työnantajat ovat suosiollisia osallistumiseenne. Toivoo Sirpa Humalisto, puheenjohtaja Tiedote

4 Katri Vähäverkkomäki: Olen ruotsinsuomalainen Tämä on vapaa maa sanoi Päivi ja jatkoi jos joku haluaa tietää mitä puhun lapselleni hän voi mennä kielikurssille. Nämä sanat muuttivat elämäni. Olin neljätoista vuotta ja olin paljon miettinyt identiteettiäni. Kuka oikeastaan olin? Asuin Ruotsissa, mutta olin suomalainen. Vai olinko? Mieltäni askarrutti myös se kohtelu, jota olin saanut kokea ruotsalaisilta oppilailta koulussani. Oliko oikein että päällemme heitettiin kiviä ja että ohikulkiessamme meidän suomiluokkien oppilaiden päälle sai sylkeä? Miksi minun piti hyväksyä,että minua kutsuttiin finnjäveliksi? En suostuisi enää! Minä sain olla kuka halusin ja puhua mitä kieltä halusin! Tämä on vapaa maa ja minä haluan puhua suomea! Äidinkielen opettajani Päivi oli sanoillaan, ehkä tietämättään, ohjannut minut tielle jota lähdin vaeltamaan, kohti aikuisuutta. Minä en koskaan enää tinkinyt identiteetistäni enkä kielestäni. Puhuin 4 Tiedote

5 suomea missä halusin ja milloin halusin, kunhan vaan löytyi suomalaista juttuseuraa. En pelännyt enää, että joku ruotsinkielinen pahoittaisi mielensä. Jos joku ohikulkija ei ymmärtänyt mitä puhuin kavereideni kanssa niin mitä se haittasi? Ei minun tarvinnut vaihtaa kieltä vain siksi että joku ruotsalainen sattui seisomaan takanani bussipysäkillä, niin kuin monet ystävistäni teki. Huomasin, että monet häpeilivät suomalaisuuttaan. Tämä antoi minulle entistäkin enemmän voimaa pitää identiteetistäni kiinni. Päivi oli tukenani vielä lukiossakin, kun luin suomea iltaisin hänen kanssaan. Minulla ei ollut oikeutta äidinkielen opetukseen, sillä meitä olisi pitänyt olla viisi oppilasta ryhmässä. Suomalaiset kaverini olivat luopuneet suomalaisesta identiteetistään sen verran, etteivät halunneet käyttää vapaaaikaansa ylimääräiseen opiskeluun. Päivi opetti minua ilmaiseksi, iltaisin. Lukion jälkeen oli pärjättävä itse. Olin valmis pärjäämään, mutta sain pian huomata ettei kieltä pidetty yllä niin helposti kuin olin kuvitellut. Yliopistoaikoina poikaystäväni oli ruotsalainen, ystäväni olivat kaikenmaalaisia. En päässyt melkein koskaan käyttämään äidinkieltäni. Sukulaisten luona käynti Suomessa herätti minut. Kahvipöydässä käytiin kiivasta keskustelua laajakaistasta. Ihmettelin että mikä moottoritie tänne rakennetaan? Kun totuus valkeni minulle, ettei kyse ollutkaan autotiestä päätin, että minun on tehtävä jotain, etten unohtaisi suomen kieltä kokonaan. Minun oli löydettävä foorumi jossa saisin puhua suomea ja tavata suomalaisia. Päädyin Tukholman yliopiston suomenkursseille, joita järjestettiin suomenkielisille. Opettajan opintojeni lomassa kävin iltakursseja jossa nautin suomenkielen puhumisesta ja omankaltaisteni ruotsissa asuvien suomalaisten kanssa seurustelusta. Kyllä se vaan oli ihanaa päästä kokonaiseksi illaksi suomalaiseen seuraan. Päiväopiskeluni käytiin ruotsiksi, ruotsinkielisten opiskelutovereiden kanssa. Mutta oli meillä suomalainen opettajakin eräällä kurssilla. Pirjo opetti ja parasta oli kun päästiin hänen seminaareihin. Siellä me harvat, joilla oli suomalainen koulukulttuuri takanamme, nautimme Pirjon suorasanaisuudesta ja järjestyksestä. Kaikesta ei tarvinnut neuvotella, tehtiin se mitä tehdä piti. Erinomaista vaihtelua! Olin saanut kokea hyvät ja huonot puolet sekä suomalaisessa kuin ruotsalaisessakin koulukulttuurissa, tästä on todellakin ollut hyötyä ammatissani. Mietin entistä enemmän kieli- ja Lopputyöni yliopistossa käsitteli asenteita suomen kieltä kohtaan Ruotsissa. Lopputyöhön haastattelimme, suomalaisen opiskelukaverini kanssa, useita henkilöitä. Yhdestä heistä tuli työnantajani. Haastattelun jälkeen hän pyysi ottamaan yhteyttä valmistuttuani opettajaksi. Kaksikieliselle juuri valmistuneelle opettajalle löytyi kysyntää. Sain työn Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisesta koulusta, jossa olen ollut töissä jo kymmenen vuotta. Niiden vuosien aikana on sattunut ja tapahtunut, mutta vuosien mittaan työpaikastani on tullut toinen kotini. Pienessä koulussa, kielen ja kulttuurin yhdistämänä, oppilaani ja kollegani tuntuvat perheeltä. Omat lapseni käyvät myös tätä koulua ja ovat ylpeitä ruotsinsuomalaisuudestaan. Itsekin olen vihdoinkin löytänyt identiteettini. En ole ruotsalainen, en suomalainenkaan vaan ruotsinsuomalainen. Toivon ja uskon että vaikutan oppilaitteni itsetuntoon niin, että he tuntevat ylpeyttä ruotsinsuomalaisuudestaan ja näkevät sen vanhempiensa antamana lahjana. Tämän lisäksi minulla on yksi toivomus. Se, että voisin sanoa jotain oppilailleni, joka tekisi heihin yhtä suuren positiivisen vaikutuksen kuin Päivin sanat minulle. Kiitos Päivi! Tämä kirjoitus palkittiin Armeijamuseolla 2013 arkiston kirjoituskilpailussa kouluelämästä ja elämästä koulun jälkeen, joka suuntautui opettajille, oppilaille, entisille oppilaille ja vanhemmille. (Ruotsinsuomalaisten arkisto Tiedote

6 6 Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiL ruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kieli-, kulttuuri- ja etujärjestö. Box 15052, ÖREBRO p-siirto organisaationumero RSO:n www-sivut: Vaalivaliokunnan pj. : Anne Wallin, Puheenjohtaja Sirpa Humalisto sirpa.humalisto@ hotmail.com Storskiftesv NORSBORG Varapuheenjohtaja: Katja Nuutinen Katja1000@hotmail.com Rahastonhoitaja: Anne Wallin anne_wallin@yahoo.com Olovsvägen SÖDERTÄLJE Vastaava päätoimittaja: Sirpa Humalisto RSO:n HALLITUS 2015 Varsinaiset jäsenet: Katja Nuutinen Katja1000@hotmail.com Folkparksvägen 130, 9tr HÄGERSTEN Tuija Into Kornesjö tuija.into.kornesjo@gmail.com Porsvägen SOLLENTUNA Sihteeri: Merja Vegus merja.vegus@skola.vasteras.se Brahegatan 7A VÄSTERÅS Jäsenlehti TIEDOTE Jäsenmaksu 2015: Varsinainen jäsen 250 kr, opiskelijat, eläkeläiset 120 kr. RSO:n pankkisiirtonumero on: Osoitteenmuutokset rahastonhoitajalle. RSO:n OSASTOT Boråsin os. Göteborgin os. Länsi-Sveanmaan os. pj Sirpa Heikkilä pj Rauni Lenander pj Mailis Lautkoski Södervärnsg. 11 Kryddpepparg. 85 Kumminv BORÅS ANGERED ÖREBRO siht Lea Haapala siht Liisa Bronsdon siht Annika Dovrinder Alidebergsg. 10 Svang. 9D Fridhemsg BORÅS GÖTEBORG KUMLA Västmanlannin os. Eskilstunan os. Haaparannan os. pj Pirjo Hyypiä-Jonsson pj. Satu Nyström pj Pekka Hyötylä Stavhopparg 10 Ostra Gård 3 Ekorrstigen VÄSTERÅS ESKILSTUNA HAPARANDA satumatilainen@yahoo.com siht Merja Vegus siht. Paula Aro siht Hannele Huuva Braheg. 7A Källarbacksvägen 1 Hjortv VÄSTERÅS ESKILSTUNA HAPARANDA Tiedote anne_wallin@yahoo.com Varajäsenet: Paula Aro paula.aro@eskilstuna.se Källarbacksvägen ESKILSTUNA Satu Nyström satumatilainen@yahoo.com Ostra Gård ESKILSTUNA Tilintarkastajat: Arja Turkkila-Olsson Upplandsgatan STOCKHOLM Mirja Hedman mirja.hedman@stockholm.se Klockarvägen Huddinge Toimittaja: Matti Pilhjerta matti.pilhjerta@gmail.com Suur-Tukholma/ STOP pj Sirpa Humalisto Storskiftesv NORSBORG sirpa.humalisto@ hotmail.com siht Ulla Högstedt Mejselv HÄGERSTEN

7 Kaksikieliset oppijat Ruotsinsuomalaisten opettajien jatkokoulutuspäivät järjestäjät: Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto RSO ja Hanasaari, ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus OHJELMA Torstai Bussi Eteläsatamasta Katajanokan terminaalin kautta Hanasaareen Lounas Seminaarin avaus Ohjelmanjohtaja, Hanasaari, ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Puheenjohtaja Sirpa Humalisto, Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto Vinkkejä kirjoittamisen opettamiseen Outi Oja, Tukholman yliopisto Kahvi Työpaja kirjoittamisen opettamisesta Outi Oja jatkaa Päätös Päivällinen Dokumentti suomalaisesta saunakulttuurista/risto räppääjä? Mahdollisuus saunomiseen Perjantai 9.30 Nuorten kielenkäytön trendit Terhi Ainiala, suomen kielen lehtori, Helsingin yliopisto Draamapedagogiikka kielenoppimisessa Raija Airaksinen-Björklund, draamapedagogi Lounas Draamapedagogiikka jatkuu Päivällinen Lähtö teatteriin bussilla Teatteri Bussi teatterilta Hanasaareen Iltatee Hanasaaressa Lauantai 9.30 Monikielisen oppijan kokemuksia Aleksi Delikouras, 24 -vuotias kirjailija, ohjaaja ja lukuintolähettiläs Koulutuspäivien arviointi Lounas Uloskirjautuminen hotellista Bussi laivasatamiin Vapaata ohjelmaa Tiedote

8 Tvåspråkiga inlärare Sverigefinländska lärarnas utbildningsdagar Arrangörer: SFil/Sverige Finska lärarförbund, Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finlan PROGRAM 23.4 Torsdag Buss till Hanaholmen från Skatudden och Södra hamnen Lunch Seminariet öppnas Programchef, Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland, Ordförande Sirpa Humalisto, SFil Att undervisa skrivande Outi Oja, Stockholms universitet Kaffe Workshop om skrivundervisning Outi Oja fortsätter Avslutning Middag Om finländsk bastukultur 20 Möjlighet till bastubad 24.4 Fredag 9.30 Trender i ungdomars språkbruk Terhi Ainiala, lektor i finska, Helsingfors universitet Dramapedagogik i språkinlärningen Raija Airaksinen-Björklund, dramapedagog Lunch Dramapedagogik fortsätter Middag Avfärd med buss till teater Teater Buss till Hanaholmen Kvällste på Hanaholmen 25.4 Lördag 9.30 Multimodal läsning och ungdomars textvärldar Aleksi Delikouras, 24-årig författare, regissör och läslustambassadör Utvärdering Lunch Utcheckning från hotellet Buss till båtterminalerna Fritt program 8 Tiedote

9 HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT PÄIVIEN TEEMA: Kaksikieliset oppijat Tieto päiville osallistumisesta perjantaihin mennessä oheisella lomakkeella, tai lähettämällä vastaavat tiedot sähköpostiin, Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä varmistaa tulonsa. Osallistumishinnat: 1-h huone kruunua, paikka 2-h huoneessa kr. Hintoihin sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, ohjelma, saunailta ja ohjelman mukaiset kuljetukset sekä teatteri. RSO ei järjestä yhteismatkaa. Ilmoittautumisajan päätyttyä saatte vahvistuksen osallistumisesta ja voitte maksaa osallistumismaksun. Pg tai bg Muista nimesi ja Hanasaari merkintä laskusuoritukseen Ilmoita tarkka laskutusosoite mikäli joku muu maksaa osallistumisesi. Todistuksen saat kurssin jälkeen. Lisätietoja Sirpa Humalistolta, puh sirpahumalisto@hotmail.com Lähetä ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, c/o Sirpa Humalisto Storskiftesvägen Norsborg Tervetuloa! Toivoo RSO ja Hanasaaren kurssikeskus OSALLISTUN HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE Varaan: 1 hengen huoneen, paikan 2 hengen huoneessa. Kenen kanssa RSO:n vuoden 2015 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle Jäsenmaksu 250 kr; eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr; Tilille: PG tai BG Ellet maksa osallistumistasi itse niin anna tarkka laskutusosoite: - - Osallistujan nimi: Puhelin: - Osoite: Sähköpostiosoite: Muuta tietoa järjestäjille: Päiväys: Allekirjoitus: Tiedote

10 Kehoittaisin kaikkia Hanasareen lähtijöitä nyt pikimmiten ottamaan yhteyttä kuntansa tai kaupunginosansa suomen kielen hallintoaluekoordinoijaan ja pyytämään sekä kurssimaksua, että matka-avustusta sieltä. He eivät voi evätä sitä, koska kyse on ruotsinsuomalaisten pedagogien koulutuksesta ja he ovat niitä, jotka revitalisoivat ja kehittävät suomen kieltä ruotsinsuomalaisten parissa. Liitteenä hakemukseen kannattaa laittaa Hanasaaren koulutuspäivien ohjelma molemmilla kielillä. Se löytyy Tiedotteesta ja Kouluviraston sivulta tema modersmål. Tukholma on jaettu niin, että teidän täytyy hakea hallintoaluerahaa kaupunginosastanne. Sirpa H. 10 Tiedote

11 Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto RSO Sveriges Finska Lärarförbund SfiL c/o Sirpa Humalisto Storskiftesvägen Norsborg Sinulle! Muistathan RSO:n jäsenmaksun vuodelle Ilmoita osoitteesi, myös sähköpostisi, meille maksun yhteydessä. Toivomme monen maksavan jäsenmaksun RSO:lle ja myös osallistuvan jatkokoulutuspäiville, jotka pidetään Hanasaaressa huhtikuuta Katso ilmoitusta Hanasaaren jatkokoulutuspäivistä! Voit myös antaa vapaaehtoista tukea RSO:lle. Toivotamme kaikille lukijoillemme oikein oppivaista kevättä 2015! Järjestöterveisin RSO:n hallitus/ Sirpa Humalisto, pj Pankkisiirtonumero: Postisiirtonumero: Jäsenmaksu vuodelle kr Vapaaehtoinen avustus Yhteensä Eläkeläisten ja opiskelijoiden jäsenmaksu vuodelle kr Vapaaehtoinen avustus Yhteensä Tiedote

12 KIELENHUOLTOSEMINAARI Kielenhuoltoseminaari 2014 Kielineuvoston vuosittaisessa Kielenhuoltoseminaarissa käsitellään muun muassa kielipolitiikkaa, uusia kielenhuoltosuosituksia ja uudissanoja. Esitelmöitsijöitä on sekä Suomesta että Ruotsista. Seminaari järjestetään yhdessä Suomen instituutin kanssa. Aika: (kokopäiväseminaari) Paikka: Snickarbacken 2, Tukholma Esitelmöitsijät: Riitta Eronen, Kotimaisten kielten keskus Jarmo Lainio, Tukholman yliopisto Miina Salokannas, Tampereen yliopisto Maria Soininen, Oikeusministeriö Kaisa Syrjänen Schaal, Ruotsin kirkko Ilmoittautuminen sähköpostitse Hinta 300 kruunua. Esteen sattuessa tilalle voi ilmoittaa toisen henkilön. Hintaan sisältyy aamu- ja iltapäiväkahvi. Lisätietoja ja helmikuussa.

13 SPRÅKVÅRDSSEMINARIUM Språkvårdsseminariet 2014 Temat på Språkrådets årliga språkvårdsseminarium i finska är bland annat språkpolitik, nya språkvårdsrekommendationer och nyord. Föreläsarna kommer både från Finland och från Sverige. Seminariet arrangeras i samarbete med Finlands kulturinstitut. Tid: Plats: (heldagsseminarium) Snickarbacken 2, Stockholm Föreläsare: Riitta Eronen, Institutet för de inhemska språken Jarmo Lainio, Stockholms universitet Miina Salokannas, Tammerfors universitet Maria Soininen, Justitieministeriet Kaisa Syrjänen Schaal, Svenska kyrkan Anmälan per e-post: suomi@sprakochfolkminnen.se. Deltagaravgift 300 kronor. Vid hinder kan en annan person ta platsen. Morgon- och eftermiddagskaffe ingår i deltagaravgiften. Mer information och i februari.

14 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan.... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

15 14 Tiedote