RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND"

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 40. vuosi Suomi-koulujen johtoa ja opettajia Ulkosuomalaisparlamentissa: Inka Kuusela (vas.), Frankfurtin suomalainen kouluyhdistys, Saksa Päivi Nurmi-Steinke, Saksan suomalaiset kielikoulut, pedagogisen neuvoston puheenjohtaja Sanna Pohjalainen-Krall, Münchenin Suomi-koulun puheenjohtaja, Saksa Helena Halek, Münchenin Suomi-koulu, Saksa Tarja Ylänkö, Toronto Finnish Language School, Kanada artikkeli aiheesta sivuilla Tiedote

2 2 Tiedote

3 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: faksi/fax: E-posti/e-post: Hemsida: Adress: Utbildningsvägen 4, TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) Tiedote

4 ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser på Örebrofilialen: Kurser i Fellingsbro: - Teckenspråkstolk- och - Allmän kurs Dövblindtolkutbildning - Allmän grundkurs - Teckenspråkslinje - Allmän kurs för invandrare - Syntolkutbildning - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Bergsvägen Fellingsbro Tel: Fax: Tiedote

5 Hyvät keräykset Näin ennen joulua järjestetään niin Suomessa kuin myös Ruotsissa monenlaisia varojenkeruutapahtumia puutteessa elävien varsinkin lasten hyväksi. Nämä keräykset kulminoituvat joulunalusviikoille. On todella hyvä asia, että näitä jaksetaan järjestää. Varojen on kuitenkin mentävä oikeisiin kohteisiin, mikä on hyvin tärkeää. Varojen kavalluksia on monta kertaa tullut julkisuuteen. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti koko avustustoiminnalle. Suomessa on jo monena vuotena järjestetty ns Nenäpäivä joka on varainkeruu- ja tiedotuskampanja. Se järjestetään vuosittain loka-marraskuussa. Nenäpäivän esikuvana on BBC:n ja Comic Reliefin luoma Red Nose Day, jota on järjestetty Englannissa vuodesta Suomessa kampanja järjestettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa vuonna 2007, jolloin keräys tuotti yli 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Nenäpäivä tuotti jo noin 1,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna 2012 on keräys tuottanut jo yli 2 miljoonaa euroa. Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka. Keräysvarat kanavoidaan yhdeksän suomalaisen avustusjärjestön pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Apu kohdistuu ennen kaikkea lapsiin. Teksti on osittain lainattu Wikipedian Nenäpäivä-informaatiosta. Nenäpäivän kohderyhmä on etupäässä lapset. Suomessa järjestetään erilaisia tapahtumia asunnottomien, vähävaraisten ja syrjäytyneiden olojen lievittämiseksi. Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin kaksi nimeä; Veikko Hursti ja hänen poikansa Heikki Hursti. Veikko perusti jo 1960-luvulla avustusjärjestön nimeltä Laupeudentyö ry. Nykyisin toimintaa johtaa Veikon poika Heikki. Järjestö toimii jakamalla vaate- ja ruokaavustuksia ympäri vuoden niitä tarvitseville sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia, joista mainittakoon vähävaraisille ja syrjäytyneille suunnatut perinteiset juhlat Köyhien Linnanjuhla Helsingin Hakaniemen torilla itsenäisyyspäivänä sekä Joulujuhla Töölön kisahallissa jouluaattona. Näiden eri tapahtumien osallisiksi pääsi viime jouluna monta tuhatta henkilöä. Veikko Hursti sai sosiaalineuvoksen arvonimen. Hän sai vuonna 1995 kultaisen Helsinki-mitalin. Lisäksi presidentti Mauno Koivisto myönsi hänelle ja hänen vaimolleen Lahja Hurstille Pro Benignitate Humana-mitalin vuonna Tiedotusvälineissä on monta kertaa otettu esille ruuan poisheitto. Minua harmittaa kun näen esim. suomenlaivoilla kun monet matkustajat ottavat kukkuramitoin ruokaa lautaselleen ja jättävät puolet syömättä, minkä sitten tarjoilijat kiikuttavat jäteastioihin. Viime kesänä käydessäni Kannonkosken kirjastossa, kysyi kirjastonhoitaja, haluaisinko ottaa ilmaiseksi leipää ja pullaa mukaani. Minua moinen ihmetytti, johon hän vastasi erään kauppaketjun tuovan heille kaikki leivät ja pullat, jotka olivat ohittaneet päivällä parasta ennen päivämäärän. Otin mukaani muutaman ruisleivän ja totesin niiden olevan aivan hyviä vielä muutaman päivän. Tällainen toiminta voisi poisheittämisen tilalle levitä muuallekin. Lopuksi haluan toivottaa lukijoille HYVÄÄ JOULUA Matti Lautkoski puheenjohtaja Tiedote

6 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

7 Tasavallan presidentin tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille Käymme juhlimaan Suomen 95. itsenäisyyspäivää ylpeinä vakaasta ja hyvinvoivasta isänmaastamme. Maamme menestys on sidoksissa kehitykseen lähialueillamme ja kauempanakin. Omalta osaltaan Suomi on mukana edistämässä turvallisuutta ja hyvinvointia kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Yhteistyömme muiden Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina entisestään vahvistunut. Muuttuvissa kansainvälisissä oloissa tehtävämme on varmistaa, että Suomen hyvinvointi ja vakaus säilyvät myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaa, että meidän on kyettävä uudistumaan alati muuttuvan maailman mukana, vahvuuksistamme ja perinteisistä arvoistamme samalla kiinni pitäen. Turvallinen ja vauras yhteiskuntamme on rakennettu kovalla työllä monen sukupolven voimin. Menestyminen tulevaisuudessa edellyttää, että pidämme huolta suomalaisen työn kansainvälisestä arvostuksesta ja kilpailukyvystä. Tämän tavoitteen eteen meidän on tehtävä yhdessä hartiavoimin töitä: etsittävä uusia tapoja kasvattaa suomalaisen työn vientiä ja maamme houkuttelevuutta investointikohteena. Yhä useammin suomalaisen tie vie ulkomaille jossain vaiheessa elämää opiskelun, työn tai eläkepäivien myötä. Erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kansainvälinen liikkuvuus ja avoimuus uudelle ovat arkipäivää. Monella mukana muuttaa perheenjäseniä tai perhe perustetaan ulkomailla. Ulkosuomalaisperheissä kansainvälisyyteen kasvetaan luontevasti. Osa ulkosuomalaisista palaa aikanaan takaisin Suomeen, osa jää uuteen kotimaahansa pysyvästi. Suomalaisuus pysyy kuitenkin keskeisenä osana omaa identiteettiä, ja yhteys Suomeen usein vahvana. Te ulkosuomalaiset toimittekin jokapäiväisessä elämässänne Suomen, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin arvokkaina lähettiläinä. Arvoisat suomalaiset maailmalla, tervehdin teitä ja läheisiänne lämpimästi juhliessamme maamme itsenäisyyspäivää. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Tiedote

8 JOULUTERVEHDYKSET KOULUT, LASTENTARHAT, YRITYKSET, SEURAT Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu Erkki-koulu ja Pikku-Erkki Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Liljakoulu Suomen instituutti triotryck HB Blandkultur Tukholman ruotsinsuomalainen koulu Kaksi kieltä/två tungor Örebron Ruotsinsuomalainen Kielikoulu YKSITYISET HENKILÖT 8 Carlsson, Eila, Eskilstuna Dovrinder, Annika, Kumla Franssila, Marketta & Hedén, Björn, Ervalla Honkasalo, Outi, Örebro Karppinen, Sirpa, Örebro Korhonen, Matti J, Skarpnäck Lautkoski, Matti ja Mailis, Örebro Lehikoinen, Kalevi ja Eeva, Örebro Pilhjerta, Matti, Eskilstuna Wallin, Anne, Södertälje Vegus, Merja, Västerås Tiedote

9 Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Turku TIEDOTE, julkaisuvapaa HETI UUSI JULKAISU SIIRTOLAISUUSINSTITUUTISTA Krister Björklund: Suomalainen, ruotsalainen vai ruotsinsuomalainen? Ruotsissa asuvat suomalaiset 2000-luvulla. Tutkimuksia A41. ISBN: (nid.), (PDF) Kirja purkaa myyttejä, tarjoaa faktaa ja luo kuvaa nykypäivän ruotsinsuomalaisuudesta Ruotsi on ollut toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten tärkein muuttokohde. Siirtolaisuus sai vauhtia 1950-luvulta ja oli huipussaan vuosina , kun Ruotsin teollisuus tarvitsi työvoimaa ja samaan aikaan työttömyys oli Suomessa korkea. Ruotsinsuomalaiset ovat nykyisin Ruotsin suurin maahanmuuttajataustainen vähemmistö. Kaikkiaan Ruotsissa asuu liki ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaista. Kirja tarkastelee Ruotsiin muuton kokonaisuutta ja ruotsinsuomalaisia lähihistorian valossa. Esitys jakaantuu kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittelee siirtolaisuuden historiaa ja rakennetta tilastojen sekä tutkimusten valossa. Toinen osa rakentuu kyselytutkimukseen, joka tehtiin vuosina Kirja purkaa myyttejä, tarjoaa faktaa ja luo kuvaa nykypäivän ruotsinsuomalaisuudesta. Ruotsin suomalaisperäinen väestö on melkoisen heterogeeninen ryhmä. Tärkein yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret, jonka perusteella voidaan puhua ruotsinsuomalaisista, vaikka monet vierastavatkin tätä nimikettä ja lukujen suuren muuttoaallon siirtolaiset ovat eläkkeellä tai lähellä eläkeikää ja heidän määränsä vähenee koko ajan ja hoitopalvelujen tarve lisääntyy. Suurimman ruotsinsuomalaisten ryhmän muodostavat vuodesta 2009 he, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt Suomessa. Suomen kieli on Ruotsissa saanut virallisen aseman vähemmistökielenä, ja suomen kielen hallintoalueen piirissä on puolet suomalaisista. Tämä on tärkeämpi asia siirtolaissukupolvelle kuin heidän jälkeläisilleen. Nuoret ovat luoneet uudenlaisen ruotsinsuomalaisuuden omilla ehdoillaan, jolla ei ole paljoakaan tekemistä perinteen kanssa. Miltä tämä mosaiikki näyttää tänään ja säilyykö suomalainen kulttuuri Ruotsissa? Siitä kertoo tämä kirja. Kirjan hinta 15 EUR + toimituskulut. SUORA TEKIJÄKONTAKTI: Krister Björklund, kribjo[at]utu.fi. P (0) KIRJATILAUKSET: Satu Löppönen, satu.lopponen[at]utu.fi. P (0) MEDIATIEDUSTELUT: Jari Nikkola, jari.nikkola[at]utu.fi. P (0) Osoite / Address: Puh. / Fax /www-osoite Eerikinkatu 34 Puh Turku, Finland Fax Tiedote

10 10 Ruotsin uutisia (lähde:sisuradio) Äidinkielenopetuksen tilanteesta Hallitus: Ei ole varaa laajentaa vähemmistökielten opetusta Koulutusministerin valtiosihteeri Bertil Östbergin mukaan ei syyskuun 20. päivänä julkaistussa budjetissa ollut varaa poistaa äidinkielenopetuksesta perustietovaatimusta: - Emme voineet ratkaista tätä ongelmaa näissä budjettikeskusteluissa, mutta emme ole sitä unohtaneet, Östberg totesi.. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Saamelaiskäräjät ja Tornionlaaksolaisten keskusliitto reagoivat syyskuun alussa tietoihin että Uumajan ja Kalixin kunnat olivat päättäneet evätä äidinkielen opiskelun kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilta oppilailta, joilla ei ollut koululain edellyttämiä perustietoja kielessä. Vähemmistöjärjestöt vaativat kirjelmässään että opetuksesta poistetaan vaatimus ennakkotaidoista kielessä. Järjestöt vetosivat muun muassa siihen, että sääntö rikkoo Ruotsin allekirjoittamia Euroopan neuvoston vähemmistösopimuksia. Tästä hallitus on tietoinen, sanoo valtiosihteeri Bertil Östberg: - Tiedämme, että kansainvälisten sopimusten mukaan äidinkielenopetukseen pitäisi saada osallistua vaikkei olekaan perustietoja kielessä. Tottakai olemme siitä tietoisia ja siksi otamme asian esille tulevissa budjettikeskusteluissa. Jo vuoden 2009 alussa valtiosihteeri Bertil Östberg sanoi Sisuradiolle, että hallitus tietää kyllä, että perustietovaatimus pitää poistaa, mutta ettei siihen juuri silloin ollut varaa. Sama toistui vuonna 2010, jolloin Östberg viittasi talouskriisiin. Ja nyt on siis edelleen sama tilanne. Mitä uudistus sitten maksaisi? - Siitä on aikaisemmin ollut eri arvioita, mutta tällä hetkellä minulla ei ole mitään lukua antaa vaan sitä saamme arvioida vastaisuudessa, Östberg toteaa lakia muutettiin niin, että myös suomen ja jiddishin-kieliset lapset saisivat opiskella äidinkieltään, vaikkei se olisi päivittäinen seurustelukieli kotona. Koululaissa tai Kouluvirastolla ei ole valmiita kriteereitä perustiedoista vaan kuntien on itse laadittava ne. 13,7 prosenttia Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta on näin myös tehnyt - loput eivät. Kouluviraston kansallisista vähemmistöistä vastaava opetusneuvos Mats Wennerholmkin myöntää, että perustietojen arviointi on haastava tehtävä: - Se on vaikea käsite. Arvioitavana on, onko esimerkiksi ykkös- tai kakkosluokalla käyvällä oppilaalla sellaiset pohjatiedot, että hän voi saada hyväksytyn arvosanan kuudennella luokalla. Sitä ei ole helppo tehdä ja siksi tässä ei olekaan koko maata kattavaa tasavertaisuutta. Tiedote Hallitus: Harkitsemme opetuksen avaamista kaikille oppilaille Hallitus harkitsee voiko kaikille vähemmistöoppilaille tarjota äidinkielen opetusta ennakkotaidoista riippumatta. Sisuradion ja Saameradion tekemä kartoitus osoittaa, että osa kunnista vaatii lapsilta ennakkotietoja kielessä, jotta opetukseen pääsee, kun taas toiset tarjoavat opetusta kaikille. Sekä vähemmistöministeri Erik Ullenhag että koulutusministeri Jan Björklundin valtiosihteeri Bertil Östberg myöntävät, että on ongelmallista vaatia vähemmistöoppilailta kielten osaamista jo ennen opetuksen alkamista ja lupaavat harkita lain muuttamista. Aikataulua muutokselle ei kuitenkaan ole. Vähemmistöministeri Erik Ullenhag sanoo hallituksen olevan tietoinen siitä, että koululaissa oleva perustietovaatimus on ongelmallinen ja että nykyinen ennakkotietovaatimus vähemmistökielten opetuksessa estää kielen elvyttämisen perheissä, joissa kieli on kadonnut esimerkiksi kielisorrosta johtuen. Euroopan neuvosto vaati marraskuun lopulla jälleen vaati Ruotsia poistamaan Koululaista ennakkotietovaatimuksen, koska se rikkoo Ruotsin allekirjoittamia vähemmistösopimuksia. Ullenhag ei kuitenkaan osaa sanoa, milloin hallituksen päätös asiasta tulee. Hallitus haluaa lisäksi tarkistaa kuntien tämän hetken tulkinnan laista. Ullenhagin mukaan kuntien tulee asettaa alemmat vaaätimukset vähemmistökielten

11 opetukseen pääsyyn kuin muiden kielten. Näin siksi, että vähemmistöoppilailta ei enää vaadita, että kieltä käytetään päivittäin kotona. - Valtion ja viranomaisten osalta meidän on tehtävä seuranta siitä, ovatko kunnat todella ymmärtäneet, että vähemmistöjen kohdalla kielen perustiedot pitää tulkita hyvin suopeasti, rima tulee asettaa matalalle. Lukutaidon kriisi on Ruotsissa suuri ja akuutti Lukemisen kulttuuri on kriisissä. Näin toteaa toimittaja ja kirjailija Johanna Koljonen, yksi Kulttuurineuvoston Lukemisen kulttuuri (Läsandets kultur) -kirjallisuusmietinnön tekijöistä. Koljosen mukaan kriisistä on mahdollista nousta, mikäli jokainen aikuinen näyttää lapsilleen esimerkkiä. Koljosen mukaan tilanne on kaikkein vaikein niiden kohdalla, joiden kotikieli ei ole Ruotsi ja joiden vanhemmat eivät lue lainkaan. - Meillä menee aika paljon aikaa netissä surffailuun, facebookkailemiseen ja sen sellaiseen. Tiedän sen itsestänikin, Koljonen sanoo. Koljosen mukaan verkkoavaruudessa surffaileminen heikentää lukutaitoa. - Kun me emme lue kirjallisuutta, lukeminen alkaa tuntua vaivalloiselta. Lukemisen sijaan ennen nukkumaanmenoa luetaankin nykyään joku artikkeli tai katsotaan facebookkia. Hiljalleen unohdamme kuinka lukeminen tapahtuu, hän sanoo. - Jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan lukemalla vähän enemmän, laittamalla tietokoneen kiinni tänään ja pelaamalla pelejä vasta huomenna. Lapset ottavat ennen kaikkea mallia aikuisista, Koljonen sanoo. Björklund: Yliopisto vakuuttaa selviävänsä opettajakoulutuksesta Hallituksen suomen ja meänkielen opettajakoulu-tukseen myöntämä määräraha on vain lähtötuki. 2,5 miljoonan suuruinen tuki voi vielä muuttua. Näin vastaa koulutusministeri Jan Björklund arvosteluun, jonka mukaan summa ei riitä kunnollisen opettajakoulutuksen luomiseen. - Myönnetyt rahat käytetään kompetenssin kohottamiseen laitoksilla. Ne ovat starttiraha. Sen jälkeen arvioimme, miten paljon lisävaroja tarvitaan tai riittävätkö pienemmätkin varat. Loppukädessä tuenmäärän ratkaisee, paljonko oppilaita koulutuksiin voidaan houkutella! Hallituksen syysbudjettiin sisältyi kauan kaivattu esitys vähemmistökielten opettajakoulutusten perustamisesta. Vastuu suomen ja meänkielen opettajakoulutuksesta annettiin Tukholman yliopistolle. Yliopiston suomen kielen osastolla tieto otettiin kuitenkin vastaan huolestunein mielin. - On ivallista, että kun tämä lopulta tulee, summa on näin pieni. Sillä tuskin saadaan aikaan sellaista koulutusta, joka on tarpeen kielten kannalta, yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainio huokaa. -Esikoulunopettajien kouluttamiseen ei kuitenkaan ole annettu lupaa, vaikka heitä juuri nyt kaikkein eniten tarvittaisiin, hän toteaa. (jatkuu s. 16) Puolet kunnista vaatii perustaitoja Lasten mahdollisuudet päästä opiskelemaan kansallisia vähemmistökieliä koulussa vaihtele-vat suuresti asuinkunnasta riippuen. Puolet Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta vaatii, että oppilailla on oltava perustavat taidot kielessä, jotta opetukseen pääsee. Seuraavat kunnat vastasivat, että ne vaativat perustietoja kielessä: Berg,Eskilstuna,Jällivaara,Gävle,Göteborg,Hallstahammar,Hofors,Huddinge,Hällefors,Järfälla,Kalix, Karlskoga,Knivsta,Lindesberg,Luulaja,Malmö,Nacka,Norrköping,Norrtälje,Olofström,Piteå,Solna,Stockholm, Sundbyberg,Sundsvall,Södertälje,Trollhättan,Täby,Uppsala,Vindeln,Värmdö,Åre,Älvdalen,Älvsbyn,Österåker. Seuraavat kunnat vastasivat,etteivät ne vaadi perustietoja kielessä: Arjeplog,Arvidsjaur,Boden,Borås,Botkyrka,Bräcke,Enköping,Haninge,Haaparanta,Heby,Härjedalen,Jokkmokk, Jönköping,Kiruna,Köping,Lycksele,Malå,Oxelösund,Pajala,Ragunda,Skinnskatteberg,Skövde,Sorsele,Storuman, Strömsund,Surahammar,Tierp,Uumaja,UpplandsVäsby,UpplandsBro,Vilhelmina,Vännäs,Västerås,Åsele, Östhammar,Överkalix,Övertorneå. Tiedote

12 Vilkas keskustelu Suomi-kouluista 12 HELSINKI Ulkosuomalaisparlamentti kokoontui seitsemänteen istuntoonsa Helsingin yliopiston juhlasaliin lokakuun päivinä. Avajaispuheen piti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Parlamentille jätettyjen aloitteiden määrän vähenemisestä voi päätellä, että useat ulkosuomalaisten toiveet ovat jo toteutuneet. Mahdollisuus kirjeäänestykseen on tulossa. Sauli Niinistö sanoi muun muassa: Ulkosuomalaisparlamentin vastuulla on hieman laskentatavasta riippuen noin 1,3 miljoonan ulkosuomalaisen etujen valvominen. Tehtävä ei ole vähäinen. Minun kaltaisiani suomalaisia, jotka kerran ovat olleet ulkosuomalaisia, ja jotka sittemmin ovat palanneet takaisin kotimaahansa, on yhä suurempi joukko. - Suomi-koulut ansaitsevat mielestäni tässä erityismaininnan; ne toimivat 36 maassa vapaaehtoisvoimin ja valtion toiminta-avustuksella. Koulut tekevät arvokasta työtä suomalaisten ja suomalaistaustaisten lasten parissa, suomen kieltä ja suomalaista kulttuuriperinnettä ylläpitäen ja vaalien sekä Suomitietoutta välittäen. Parlamentille jätettyjä aloitteita hiottiin valmiimpaan muotoon valiokunnissa ja ne tuotiin sitten täysistuntoon, jossa vielä oli mahdollisuus esittää muutoksia. Lisäksi parlamentin sihteeristö oli ajoissa perehtynyt visaisempien aloitteiden taustaan. Olin mukana tarkkailijan asemassa Nuoriso- sekä opinto- ja koulutusvaliokunnassa, joka oli saanut käsiteltäväkseen viisi aloitetta. Ne kaikki koskivat Suomi-koulujen rahoitusta tai ulkosuomalaisten nuorten opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksia. Suomi-kouluissa annetaan opetusta suomen kielessä suomea toisena kielenä tai suomea äidinkielenään puhuville lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Opetusta annetaan yleisimmin kerran viikossa 1-2 tuntia kerralla. Suomi-kouluja on yhteensä yli 30 maassa (noin 130 toimipistettä). Oppilaita niissä on yhteensä lähes Suomikoulujen toimintaa tuetaan myöntämällä avustusta opettajien palkkauksiin, tilavuokriin ja oppimateriaalihankintoihin. (Opetushallitus) Nuoriso- sekä opinto- ja koulutusvaliokunnassa todettua ja lausuttua: 1. Muutamaa tiedekuntaa lukuunottamatta eivät kansainvälistä IB -tutkintoaan suorittavat nuoret eivät ole hakukelpoisia saman kevään yliopistohaussa Suomessa. Tutkinnon lopulliset tulokset Tiedote tulevat heinäkuun alussa (Baijerissa vasta elokuun lopulla), mutta suuri osa Suomen yliopistoista valitsee uudet opiskelijat kesäkuun loppuun mennessä. Muissa Euroopan maissa yliopistot ottavat IB-tutkinnon suorittajan sisään ehdollisena ja vahvistavat paikan, kun lopulliset tulokset on saatu. Samoin toimivat useimmiten myös Suomen ammattikorkeakoulut. Yliopistot eivät ole yhtenäistäneet tutkintojen vertailua. Aalto-yliopiston sisälläkin on eroja siinä, mitä hyväksytään. Keskustelusta poimittua: Säännöillä ei kuitenkaan voida vaikuttaa siihen, että suomalaiset työnantajat saataisiin suhtautumaan myönteisesti nuorten paluuhaluihin. CIMOn kautta välitetään vain korkeakoulututkinnon suorittaneita, ERASMUS -ohjelmalla lukukaudeksi/vuodeksi. Ehkä PKyritysten Tema Finland ja verkkoutuminen auttaisivat saamaan jalan oven väliin. Osa opiskelijoista pystyisi opiskelemaan suomeksi, mutteivät selviydy pääsykokeista suomeksi. Ne pitäisi voida suorittaa englanniksi. Suurin osa euroopansuomalaisista lapsista ei suorita IB:ia vaan käy tavallisia kouluja ja sen lisäksi Suomi-koulua (lauantaisin). 2. KELA:n tutkimuksen mukaan ei ulkomailla opiskelleen kielitaitoa, kulttuurisia taitoja ja ulkomailla opiskelun aikana solmittuja verkostoja katsota positiivisiksi seikoiksi.

13 Suomen Kuvalehden mukaan harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi valitaan mieluummin Suomessa opiskelleet, koska silloin tiedetään mitä on opiskeltu - alakynteen jäävät niin Harvardit kuin Cambridgetkin. Ulkomailla tutkinnon suorittaneista suomalaisista 40 % jää asumaan ulkomaille ja on usein kansainvälisissä työtehtävissä. Näin valuu osa Suomi-koulujen arvokkaasta työstä hukkaan. 3. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista yleisen kielikokeen suorittamista ulkomailla. YKI-kokeita on järjestetty muutamia kertoja ulkomailla; Lontoossa ja Düsselforfissa (neljä kertaa, 50 suorittajaa). Kokemukset ovat olleet positiivisia ja koejärjestelyt kansalaisopistolla onnistuneita. Kolme neljäsosaa suoritti kokeen työn vuoksi, neljäsosa halusi Suomeen opiskelemaan. Kun laissa ei ole säännöksiä kokeen suorittamisesta ulkomailla, siinä ei ole myöskään säädöksiä vilppitapausten ja valitusten varalta. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin antoi suomen kielelle uudenlaisen kansainvälisen aseman. Kielemme ansaitsee kaiken mahdollisen tuen ja arvostuksen myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kiinnostusta kielitutkintojen järjestämiseen lienee vain maissa, joissa on runsaasti myös Suomikouluja. Niiden oppilaat hyötyisivät mahdollisuudesta osoittaa kielitaitonsa ja saada siitä virallinen todistus. Suomi-koulujen resurssit eivät kuitenkaan yksinään riitä kokeiden järjestämiseen vaan tarvitaan paikallinen yhteistyökumppani. 4. Suomi-koulujen rahoitus on ollut epävarmalla pohjalla. On melkein sietämätöntä, että koulujen täytyy joka vuosi jännittää, millaisen summan ja milloin ne saavat toimintaansa. Koulujen toiminta-avustus sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin. Ministeriö ohjaa varat opetushallitukselle, joka myöntää ne edelleen (vuodesta 2009 alkaen) Suomi- Seura ry:lle. Viimemainittu jakaa avustukset kouluille ministeriön ja opetushallituksen antamien kriteerien mukaisesti. Avustusten määräraha on pitkään ollut euroa. Siitä on myös maksettu vuosittain Helsingissä pidettävät koulutuspäivät ja avustukset opettajien maakohtaisille koulutuspäiville. Pitkän lobbaustyön tuloksena vuonna 2011 eduskunnan valiokunnat myönsivät lisäavustusta euroa. Tälle vuodelle lisäavustusta saatiin euroa. Avustuksen oli määrä olla pysyvä, mutta sitä se ei ollut. Ulkosuomalaisparlamentti huomauttaakin opetusja kulttuuriministeriölle, että sen tulee noudattaa eduskunnan tahtoa ja nostaa Suomi-koulujen avustusta lisäämällä määrärahaa momentille pysyvästi. tukset on aina saatu parin kuukauden sisällä hakuajan umpeutumisesta. Keskustelusta: Niinistö sanoo kyllä, että kiva kun teette tätä työtä. Sitä tehdään sydämellä. Mutta sillä ei elä. Välillä on ollut tilanne, ettei ole ollut varaa maksaa neljän opettajan palkkaa. Pariin otteeseen on mietitty, että tuleeko sitä ollenkaan. Opetusministeriön pitäisi noudattaa eduskunnan tahtoa ja korottaa määrärahaa pysyvästi. Suomi-koulujen sääntöjen mukaan kaksi kolmasosaa voi olla valtionapua. Omatoimisuutta pitää olla myös, kuten myyjäisiä. Samoin pitää olla hiukan reserviä. Suomalaiset (Bangkokissa) ovat äärettömän nihilistisiä kaikkeen varainkeräykseen. Göteborgin Suomi-keskus ei saa minkäänlaista apua Suomesta lau-antaikouluille.hampurin Suomi-koulu on saanut avustusta neljässä erässä ja Hampurin senaatti vaatii, että jokainen koulu on velvollinen laittamaan todistukseen merkinnän suomen opetuksesta. Suurin osa ulkosuomalaislapsista käy tavallista koulua ja lisäksi Suomi-koulua. Niissä on nyt isot pikkulasten ryhmät, joita on tullut viime vuosina. Suomi-tuvan leirikouluilla Italiassa on kasvua ja neljä italialaistakin on tullut mukaan. Aiemmin avustusta on voinut hakea tammikuussa (kalenterivuodeksi) tai lokakuussa (loppuvuodeksi). Tammikuussa anoneet ovat joutuneet odottamaan avustusta pitkälle loppukevääseen tai alkukesään. Viivästys on johtunut ministeriön Matti Pilhjerta ja opetushallituksen hitaudesta siirtää raha Suomi-Seuralle. (Kansikuvassamme Suomikoulujen johtajia ja opettajia) Vuodesta 2013 siirrytään hakusysteemiin, jossa kaikki koulut hakevat syksyllä. Syksyn avus- Tiedote

14 Menestyvällä koululla tehdään töitä on onnistuttu kehittämään. Niihin on haettu inspiraatiota jo pidemmän ajan, mutta varsinkin parin viime vuoden aikana Reggio Emilia -pedagogiasta. Sen mukaan lapsi on osaava ja luova. Aikuisten pitää kuunnella, mistä lapset puhuvat ja sellainen voidaan ottaa lähtökohdaksi kun suunnitellaan teemoja. Viime keväänä koko esikoulun henkilökunta kävi Reggio Emilia-pedagogian kurssin, rehtori Sinisalo kertoo. Koulun henkilökuntaa:(vas.) Raija Saikkonen, apulaisrehtori, esikoulun esimies, Ina Sinisalo, rehtori, ruotsinopetus ja Saandra Yusuf, esikoulunopettaja-pedagoginen vastaava Botkyrkan ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat pärjäävät vuodesta toiseen. Kunnan yleisesti paras koulu se on Kouluviraston mukaan ollut vuosina 2005 ja Viime vuonna koulun yhdeksäsluokkalaiset saavuttivat nutidsorienteringen -testissä 11 pisteen keskiarvon, jota paremmin menestyi vain kolme kunnan yhdestätoista koulusta. Parina edellisenäkin vuonna koulu on sijoittunut hyvin. Oppilaiden identiteettiä ja kieltä ovat käyneet havainnoimassa kolmen korkeakoulun tutkijat. Rehtori Ina Sinisalolla onkin aihetta tyytyväisyyteen: - Oppilaiden tulokset ovat loistavat. Vaikka oppilaamme luokitellaan siirtolaistaustaisiksi, he seuraavat asioita. 14 Ollaankin painotettu sitä, että he lukisivat lehtiä. - Koulun päivänä äskettäin luokkahuoneista oli tehty edustavia ja koululla oli ohjelmaa. Uusi teatteri esitti Metsänjuhlat ja nuorisoliiton väki kertoi kielen elvytysasioista, Sinisalo kertoo. - Suomi -teemaviikkomme päättyy itsenäisyyspäivän viettoon. Meillä on oma presidenttipari. Opettajainhuoneeseen on hankittu muumipariskunta. Luokissa puhutaan asioista, joista suomalainen voi olla ylpeä: muotoilusta, taiteesta, elokuvista ja kirjallisuudesta, Nokiasta, Marimekosta, Alvar Aallosta jne. Ruotsinsuomalaisella koululla iloitaan myös siitä, että esikouluun on yhä enemmän tulijoita: - Siksi on kiva, että toimintaa Tiedote Tästä pedagogiikasta kertoi tarkemmin esikoulun pedagoginen vastaava Saandra Yusuf: - Aamupiirissä jokainen lapsi saa tilaa kertoa ja hänet huomioidaan. Siitä on tullut hyvää palautetta. Ryhmässä on rauhallista ja se auttaa luovuuteen. Luovuus tulee lapsista ja he herättävät kysymyksiä, mutta tietysti idea voi tulla aikuisiltakin. Tokihan henkilökunta tekee suunnitelmat ja harkitsee kestoajat. - Meillä on ollut väljät teemat, sellaisia kuin syysmetsä, rakettiprojekti ja nyt käynnissä oleva väriprojekti. Rakettiprojekti lähti liikkeelle astronauteista. Lapset halusivat tietää, miltä raketti näyttää. Otettiin tietokone ja netti avuksi. Väriviikolla on kunakin päivänä eri väri aiheena. Tehdään töitä kankaista ja papereista. Niissä on tullut sellaisia taideteoksia kuin purjeveneitä tai tyttö keskellä merta. Perjantaina ovat sitten kaikki värit mukana, Saandra kuvailee.

15 - Pedagogi dokumentoi prosessin: Miten lapset toimii ja mitä kysymyksiä he ovat esittäneet. Siihen voidaan palata sitten ja saadaan jatkumo, jossa koko ajan on kielen kehitys mukana. Vanhemmat näkevät myös, mihin oma lapsi pystyy. - Koulumme on liittynyt Suomen Reggio Emilia -yhdistykseen. Heidän lehtensä tulee meille ja kävimme Espoossa muutama viikko sitten kuuntelemassa, mitä italialainen pedagogista kertoi asioista. Myös Ruotsin vastaavaan instituuttiin on oltu yhteydessä, Saandra lisää. Sain myös tilaisuuden käydä 4-5-vuotiaiden esikouluryhmässä, jossa tehtiin väriviikon töitä Annina Keskisen opastamina. Vapaa-ajankodissa lapset ovat 10:nteen ikävuoteen asti. Ryhmässä saa olla korkeintaan 20 lasta. Nyt kun on alle 10- vuotiasta lasta, on toiminnassa kolme aikuista. Neljännellä luokalla he siirtyvät kunnan vapaa-ajan toimintaan. - Teatterikerhossa maanantaisin koulun jälkeen on ollut draamapedagogi Uudesta Teatterista. Yllättävää kyllä, varsinkin pojat ovat olleet innostuneita: saadaanko tulla mukaan. Yksi koulun vahvoista puolista on oma urheiluseura Sverigefinska skolans IF, jolla on monenlaista toimintaa: luistelua, extra jumppaa ja tanssia.sen tulisieluna on rivakka englannin ja urheilunopettaja Stellan Björck. Koululiikuntaa on torstaisin, mutta toimintoja on jaettu joka päivälle. Siten vapaa-ajankoti ei ole vain säilytyspaikka, vaan oppilaat saavat tunnin ylimääräistä liikuntaa ja virikkeitä. Moni onkin jatkanut kaunoluisteluseuraan tai käsipallonpelaajiksi. Stellan Björck Stellan opiskeli koulun pääkieltä neljänä lukukautena Suomen instituutin kursseilla. Hän käyttää peleissä ja harjoituksissa mielellään kehoitushuutoja suomeksi: Keskellä - Tosi hyvä - Loistavaa - Kuuntele. - Ne tehovat ja jos lapset pieninä saavat kannustusta, he saavat enemmän työkaluja selviytymiseen. Minusta on tärkeää näyttää, että ruotsalainen välittää suomen kielestä. Se antaa statusta. Tuemme urheilua ja se antaa kestämistä. - Kieliä tarvitaan. On tärkeää, että me aikuiset olemme esikuvina.yksi kieli johtaa toiseen. Suomesta on etua, jos hakeutuu kotipalveluun tai yleensä hoito- tai palvelualoille. - Ollessani EF-kielimatkojen toimistoissa eri puolilla Eurooppaa, huomasin että suomalaiset opiskelijat olivat perusteellisia, huolellisia ja antoivat arvoa opettajalle. Heitä oli aina hauska ottaa vastaan. Muutama Stellanin englanninoppilaista ei ole mahtunut luokkaan, vaan he olivat ryhmähuoneessa ja opiskelivat kieltä omin neuvoin. He ovat Miro Jääskeläinen, Jesse Kokko ja Marko Kailokari. Kysyn heiltä mieliaineista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Miro Jääskeläinen (vas.), Marko Kailokari ja Jesse Kokko Tiedote

16 16 Miro Jääskeläinen on käynyt ruotsinsuomalaista koulua ja luokat. Hänestä kiintoisinta on matematiikka ja suunnitelmissa on hakeutuminen IT/ohjelmointialalle. Koulunkäynti käy sujuvasti, mutta tunteja ei hänen mielestään saatu hyvin käytetyiksi. Geometria on vaikeinta, että ymmärtää kaikki nimitykset. Jesse Kokko aikoo rakennusmieheksi. Hänestä fysiikka on ollut kiinnostavinta kuten sähköasiat ja nopeuksien laskeminen. Optiikka on vaikeata. Marko Kailokari tuumaa, että historia on hauskinta. Siinä ei ole mitään vaikeata ja aine on kyllä saanut tarpeeksi tunteja. Marko aikoo pyrkiä lukemaan aineita yhteisnimeltä affärskommunikation. Pojat toivoivat, että olisi yksi luokka, että saataisiin kaikki tuet ja ehtisi käydä läpi asiat matematiikan kokeeseen torstaina. Suvi Kivinen-Jaber Musiikinopettaja Suvi Kivinen-Jaber tuli maaliskuussa Helsingistä. Hänen johdollaan on yhtenä iltapäivänä kuoroharjoitukset ja musiikkiryhmä, jossa instumentteja saa kokeilla omaan tahtiin. - Musiikkikerhossa saa laulaa muille ja harjoitella esiintymistä. Kappaleiksi kerholaiset valitsevat vain sellaista, mistä ovat pitäneet. Se tuo lisävarmuutta. Kuorossa valmistetaan ohjelmaa, jota esitetään koulun juhlissa tai vanhustenhoidon asukkaille. Siellä saatiin viimeksi kovat aplodit, pullaa ja mehua, Suvi kertoo. Hänen mielestään nämä koululaiset ovat kiitollisimpia oppilaita, mitä hän on tavannut. Matti Pilhjerta Tiedote (jatkoa sivulta 11) Kansallisilla vähemmistöillä ei valitusoikeutta Euroopan neuvosto moittii Ruotsia siitä, että se ei ole järjestänyt vieläkään kansallisten vähemmistöjen palveluita lupaamalleen tasolle. Vähemmistöt eivät voi kuitenkaan muuta kuin odottaa, että Ruotsi järjestää palveluita. Tämä kolmas selvitys osoittaa puutteita äidinkielenopetuksessa sekä radio- ja televisiolähetysten määrässä. Neuvosto suosittelee Ruotsia parantamaan kansallisten vähemmistöjen äidinkielenopetusta, käynnistämään äidinkielenopettajien koulutusta, lisäämään radion ja television suomenkielistä lähetysaikaa ja päivälehtien julkaisua. Yli puolet ruotsinsuomalaisista hallintoalueella Ensi vuoden alussa suomen kielen hallintoalue tavoittaa jo noin 54 prosenttia Ruotsin kaikista suomalaistaustaisista asukkaista, osoittaa Sisuradion laskelma. Hallitus hyväksynee joulukuun aikana kahdeksan uutta kuntaa mukaan hallintoalueeseen, joukossa Borlänge, Luulaja, Örebro ja Uddevalla. Hallintoalue kattaa vuoden 2013 alusta 48 kuntaa, joissa asuu ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalaista. Ruotsin Suomalainen ostaa Suur-Tukholma -lehden tehdyllä kaupalla siirtyy Tukholman läänissä ilmestyvä Suur- Tukholma vuoden alusta Ruotsin Suomalaisen omistukseen. Lehteä 22 vuoden ajan julkaissut Informaatioyhdistys Suur-Tukholma jatkaa kulttuuriyhdistyksenä. Lehti säilyy poliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomana julkaisuna taistellen suomen kielen, ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän ja suomenkielisen toiminnan ja palvelujen puolesta. (RS ja Suur-Tukholma)

17 HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT PÄIVIEN TEEMA: KIEPUTA KIELTÄ SPRÅKA Alaotsake: Äidinkieli - Modersmål Päiville tulee ilmoittautua mennessä. Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä varmistaa tulonsa. Osallistumishinnat: 1-h huone kruunua, paikka 2-h huoneessa kr. Hintoihin sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, koko ohjelma, saunailta ja ohjelman mukaiset kuljetukset sekä teatteri. Huom! Hinnat ovat samat kuin kolmena edellisenä vuotena. RSO ei tänä vuonna järjestä yhteismatkaa, mutta osanottajat voivat tietysti tehdä yhteistyötä matkajärjestelyissä. Ilmoittautumisajan päätyttyä saavat osallistujat vahvistuksen ja tilillepanokortin osallistumismaksua varten. Todistuksen saa kurssin jälkeen. Mikäli osallistumisesi laskutetaan työnantajallesi, ilmoita tarkka laskutusosoite! Lisätietoja saat Mailis tai Matti Lautkoskelta, puhelin: (iltaisin). Lähetä oheinen ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, Box , ÖREBRO. TERVETULOA PERINTEISILLE HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE! OSALLISTUN RSO:n HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE Varaan: 1 hengen huoneen, paikan 2 hengen huoneessa. Olen RSO:n jäsen (RSO:n vuoden 2013 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle) Jäsenmaksun 250 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr, voi suorittaa RSO:n tileille nr PG tai BG Järjestäjille tiedoksi: Työnantajan tarkka laskutusosoite: - Muuta tietoa järjestäjille: - - Osallistujan nimi: Puhelin: - Osoite: Sähköpostiosoite: Päiväys: Allekirjoitus: Tiedote

18 18 Äidinkieli erilaisesta näkökulmasta ÖREBRO RSO:n syyskokouksen yhteydessä piti esitelmän Outi Honkasalo, liiton pitkäaikainen jäsen. Outi on nyt Mikaelin koulun yläasteella ruotsi toisena kielenä (Sva) -opettajana ja 9b-luokalla oppilaiden mentorina. - Olen vähän tällainen luopio, hän heläyttää esiteltyään itsensä. Kun kieli ei riitä ja kuitenkin ihminen tarvitsee ainakin yhden toimivan kielen. Miten kaikki lapset saisivat jonkun kielen, joka toimii. Nämä olivat lähtökohtia Outin esitelmässä. - Tove Skutnabb-Kangas on esittänyt, että äidinkieli voi olla neljä eri asiaa: juuri lapsena äidiltä opittu, tai sitten se, mitä osaa parhaiten. Tai sitten se, jota käyttää eniten. Tai se, joka vastaa henkilön omaa identiteettiä ja siihen liittyen kysymykseen: hyväksytäänkö minut sen kieliseksi. - Äidinkieli on joka tapauksessa enemmän kuin opiskelukieli. Se on sosiaalisin ja äidinkielellä huumori toimii parhaiten.. Lapset tykkäävät siitä ja äidinkielisistä sanaleikeistä. Esimerkkejä: Mikä on radiotoimittajan painajainen? (On mikki merelle lähtenyt). Pani vahingon kiertämään (laittoi lapsensa karuselliin). Rautatiet on kuivakiskoinen juttu (pakinoitsija Ollin pakinasta). Räätäli vastaa puhelimeen: langan päässä. - Lapset käsittelevät kieltä usein luovalla ja yllättävällä tavalla. Se on arkipäivän luovuutta. Ruotsiksi on tietysti vastaavia / tai käännösvirheitä): Kaukaa viisas = långt ifrån klok. Se on luut ny, sano Tiedote ruottalainen, kun lihat loppu. Min granväxlade (kuusivaihteinen) stighjul (polkupyörä). Det luktar mormors bak i hela huset. En halv akustisk gitarr. -osoitteessa* on barnavigheter -osasto, johon niitä on koottu koko joukko. Ei kuitenkaan ole mitään niin tylsää kuin huumorin selittäminen - siksi on hauskinta laskea leikkiä samankielisten kanssa tai tehdä huvikseen vääriä käännöksiä kaksikielisessä seurassa, Outi Honkasalo esittää. - Lapset tekevät mielellään väännöksiä laulujen sanoista. - Meillä toisaalta on suomalainen viitekehys, jossa Kalevala ja suomalaiset sanonnat (aika usein kalevalamittaiset, vaikka emme sitä usein ajattelekaan: Lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa) ovat tärkeitä mutta myös suomalaiset julkkikset jne. Toisaalta on yleiseurooppalaisia, yhteisiä lähteitä, kuten Aisopos ja 1001 yötä. Aisopoksen eläinsadut, raamattu ja Tuhannen ja yhden yön tarinat voivat toimia lähteinä, hän lisää. Matti Pilhjerta (*Tosin skrivihop.nu -ryhmä internetissä antoi periksi, kun totesi jo 2003, että vitsiksi muuttuvia yhdyssanavirheitä vastaan on toivotonta taistella. Mutta onhan siellä ne vanhat - kuten Sjö nära tomt till salu sekä useita muita sivustoja. Toim. huom.)

19 Outi Honkasalo Koulutukseltaan suomen kielen opettaja, fil. kand. Helsingin yliopistosta, opettajakoulutus Joensuusta. Outi tuli Ruotsiin 1976 ja on toiminut ensin kotikielenopettajana (silloin termi oli kotikieli) ja tulkkikurssilla suomen kielen opettajana. Vuosikausia hän antoi myös etäopetusta suomen kielessä (enimmäkseen suomalaisille, yhden vuoden myös ruotsalaisille) silloisessa Örebron korkeakoulussa, joka nykyisin on yliopisto. 90-luvun alkupuolelta lähtien hän on opettanut ruotsia maahanmuuttajille, ensin pakolaiskeskuksessa, sitten erilaisissa kouluissa, viime vuodet Mikaelin koululla, jossa oppilaina on vuosikurssia 7-9. Suomen kielen iltakursseja hän piti aikoinaan monta vuotta ja nyt pitkän tauon jälkeen viime joulusta lähtien taas. Lisäksi hän on muun muassa kääntänyt miehensä Esko Hakunin kanssa Bellmanin lauluja. Keski-Ruotsin suomalaiset tuntevat Outin varmaan parhaiten kielipakinoista, joita hän piti vuosia radiossa. Tiedote

20 RSOn syyskokous järjestettiin lauantaina Örebron ruotsinsuomalaisella kielikoululla. Kokous päätti, että sihteerinä jatkaa Merja Vegus Västeråsista. Mailis Lautkoski Örebrosta jatkaa rahastonhoitajana. Paula Aro Eskilstunasta valittiin hallitukseen varajäseneksi Eila Carlssonin tilalle. Matti J Korhonen ja Anja Turkkila-Olsson toimivat edelleen tilintarkastajina. Jäsenmaksut (250,- ja eläkeläiset/opiskelijat 120,-) säilyvät ennallaan, samoin kantotapa ja korvaukset ovat ennallaan. Vahvistettiin liiton talousarvio vuodelle Sen loppusummana on kruunua. Suurimmat menoerät olisivat opintotoiminta ja jäsenlehti Tiedotteen painatus ja postittaminen. Keskusteltiin Suomeksi-projektista.Tilintarkastaja Matti J. Korhonen oli tehnyt syyskokoukselle aloitteen, että RSO ottaisi Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton Suomeksi-projektin omaksi projektikseen eli osallistuisi siihen. Kolmivuotisessa projektissa ruotsinsuomalaisten järjestöjen on tarkoitus yhteistyössä vahvistaa suomenkielistä ja kaksikielistä kulttuuritoimintaa. Tavoitteena on suomen kielen elvytys ja ylläpito. Kohderyhminä 2. ja 3. sukupolven nuoret kunnissa. Kokous totesi, että voidaan valita työryhmiä suunnittelemaan osallistumista. RSO:n toimintahan on ollut koko ajan juuri tätä: kielen ylläpitoa ja elvyttämistä. Eskilstunassa on järjestetty lastenteatteria ym., Västeråsissa on hallintoaluevaroilla järjestetty musiikkiprojekti sekä näyttely pääkirjastoon. Myös RSO voi anoa rahaa tällaisiin toimintoihin. Asia päätettiin ottaa esille seuraavassa johtokunnan kokouksessa. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Työskentelemme parantaaksemme suomen kielen asemaa Ruotsissa sekä kehittääksemme suomenkielistä koulutusta kaikilla eri alueilla. Vaadimme, että kaikki ruotsinsuomalaiset saavat halutessaan opetusta suomen kielessä/kielellä. Lisäksi järjestetään tiedotustilaisuuksia ruotsinsuomalaisten lasten vanhemmille tästä oikeudesta uuden lain tuella. Toimimme sen puolesta, että suomen kielen asema vahvistuu ja kehittyy vähemmistökielenä Ruotsissa. Järjestämme jatkokoulutusta ruotsinsuomalaisille opettajille sekä neuvottelu-, kokous- ja tiedotustilaisuuksia kouluviranomaisille. Aloitamme keskustelut yhteistyömuodoista Suomessa toimivien maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielenopettajien ja heidän järjestöjensä kanssa. Julkaisemme Tiedote-jäsenlehteä ja kehitämme sitä. Syyskuussa 2013 ilmestyvästä lehdestä tehdään joukkojakelunumero ja tämän avulla on tarkoitus saada sponsoreilta rahaa toimintaamme varten vuonna Kehitämme osastojemme toimintaa ja yhteistyössä järjestämme kulttuuri- ja jatkokoulutustilaisuuksia. Toimimme lähetevastausjärjestönä ja annamme asiantuntijalausuntoja ruotsinsuomalaisten koulu-, kieli- ja kulttuurialan kysymyksistä. Teemme yhteistyötä Ruotsissa ja muissa maissa toimivien yhdistysten, yritysten, virastojen ja ammattijärjestöjen kanssa kehittääksemme ruotsinsuomalaista vähemmistöasemaa. RSO:n hallitus 20 Tiedote

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 43. vuosi 1-2015 Sisältö: Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3 Katri Vähäverkkomäki: Olen ruotsinsuomalainen

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaiset - voimavara Suomelle Maailmalla asuu arviolta 600 000 ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaisia.

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta

Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND Tommi Alamäki tuli Torniosta 8. luokalle Koulun uusi rehtori Maija Vola Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta Suurlähettiläs

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 41. vuosi 1-2013 Setä Severin Svengijengi esiintymässä Ruotsinsuomalaisten päivänä Eskilstunassa s.11 Kirjoituskilpailu entisille

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

RSO SFiL SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta. 4-2013 41. vuosi. Tiedote 4-2013 1

RSO SFiL SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta. 4-2013 41. vuosi. Tiedote 4-2013 1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 4-2013 41. vuosi Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta Tiedote 4-2013 1 2 Tiedote 4-2013 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

YLEISET KIELITUTKINNOT

YLEISET KIELITUTKINNOT YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Mikä kesälukio on? Kesälukiot järjestetään kurssikeskuksissa ja kansanopistoissa ympäri

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Kokouksen päivämäärä 2015-01-27 Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Ari Heikkilä Jakob Etaat,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta.

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta. Yhteistyötoimikunta 41 26.08.2015 Kunnanhallitus 299 07.09.2015 Henkilöstön saamen kielen opiskelun tukeminen 327/01.03.00/2015 YTTMK 41 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Henkilöstöltä on saatu esitys,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

HELSINGIN RUDOLF STEINER -KOULUN KANNATUSYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HELSINGIN RUDOLF STEINER -KOULUN KANNATUSYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (1) HELSINGIN RUDOLF STEINER -KOULUN KANNATUSYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Jäsenyys Yhdistyksen nimi on Helsingin Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys- Understödsföreningen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Häjyt r.y., johtokunnan kokous, Kurikka, Paulapieksujen maja 4.10.2014, 1. Häjyt r.y., syyskokous, Kauhava (Härmä), Hunurijärvi 22.11.2014 Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot