RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND"

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 40. vuosi Suomi-koulujen johtoa ja opettajia Ulkosuomalaisparlamentissa: Inka Kuusela (vas.), Frankfurtin suomalainen kouluyhdistys, Saksa Päivi Nurmi-Steinke, Saksan suomalaiset kielikoulut, pedagogisen neuvoston puheenjohtaja Sanna Pohjalainen-Krall, Münchenin Suomi-koulun puheenjohtaja, Saksa Helena Halek, Münchenin Suomi-koulu, Saksa Tarja Ylänkö, Toronto Finnish Language School, Kanada artikkeli aiheesta sivuilla Tiedote

2 2 Tiedote

3 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: faksi/fax: E-posti/e-post: Hemsida: Adress: Utbildningsvägen 4, TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) Tiedote

4 ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser på Örebrofilialen: Kurser i Fellingsbro: - Teckenspråkstolk- och - Allmän kurs Dövblindtolkutbildning - Allmän grundkurs - Teckenspråkslinje - Allmän kurs för invandrare - Syntolkutbildning - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Bergsvägen Fellingsbro Tel: Fax: Tiedote

5 Hyvät keräykset Näin ennen joulua järjestetään niin Suomessa kuin myös Ruotsissa monenlaisia varojenkeruutapahtumia puutteessa elävien varsinkin lasten hyväksi. Nämä keräykset kulminoituvat joulunalusviikoille. On todella hyvä asia, että näitä jaksetaan järjestää. Varojen on kuitenkin mentävä oikeisiin kohteisiin, mikä on hyvin tärkeää. Varojen kavalluksia on monta kertaa tullut julkisuuteen. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti koko avustustoiminnalle. Suomessa on jo monena vuotena järjestetty ns Nenäpäivä joka on varainkeruu- ja tiedotuskampanja. Se järjestetään vuosittain loka-marraskuussa. Nenäpäivän esikuvana on BBC:n ja Comic Reliefin luoma Red Nose Day, jota on järjestetty Englannissa vuodesta Suomessa kampanja järjestettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa vuonna 2007, jolloin keräys tuotti yli 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Nenäpäivä tuotti jo noin 1,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna 2012 on keräys tuottanut jo yli 2 miljoonaa euroa. Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka. Keräysvarat kanavoidaan yhdeksän suomalaisen avustusjärjestön pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Apu kohdistuu ennen kaikkea lapsiin. Teksti on osittain lainattu Wikipedian Nenäpäivä-informaatiosta. Nenäpäivän kohderyhmä on etupäässä lapset. Suomessa järjestetään erilaisia tapahtumia asunnottomien, vähävaraisten ja syrjäytyneiden olojen lievittämiseksi. Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin kaksi nimeä; Veikko Hursti ja hänen poikansa Heikki Hursti. Veikko perusti jo 1960-luvulla avustusjärjestön nimeltä Laupeudentyö ry. Nykyisin toimintaa johtaa Veikon poika Heikki. Järjestö toimii jakamalla vaate- ja ruokaavustuksia ympäri vuoden niitä tarvitseville sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia, joista mainittakoon vähävaraisille ja syrjäytyneille suunnatut perinteiset juhlat Köyhien Linnanjuhla Helsingin Hakaniemen torilla itsenäisyyspäivänä sekä Joulujuhla Töölön kisahallissa jouluaattona. Näiden eri tapahtumien osallisiksi pääsi viime jouluna monta tuhatta henkilöä. Veikko Hursti sai sosiaalineuvoksen arvonimen. Hän sai vuonna 1995 kultaisen Helsinki-mitalin. Lisäksi presidentti Mauno Koivisto myönsi hänelle ja hänen vaimolleen Lahja Hurstille Pro Benignitate Humana-mitalin vuonna Tiedotusvälineissä on monta kertaa otettu esille ruuan poisheitto. Minua harmittaa kun näen esim. suomenlaivoilla kun monet matkustajat ottavat kukkuramitoin ruokaa lautaselleen ja jättävät puolet syömättä, minkä sitten tarjoilijat kiikuttavat jäteastioihin. Viime kesänä käydessäni Kannonkosken kirjastossa, kysyi kirjastonhoitaja, haluaisinko ottaa ilmaiseksi leipää ja pullaa mukaani. Minua moinen ihmetytti, johon hän vastasi erään kauppaketjun tuovan heille kaikki leivät ja pullat, jotka olivat ohittaneet päivällä parasta ennen päivämäärän. Otin mukaani muutaman ruisleivän ja totesin niiden olevan aivan hyviä vielä muutaman päivän. Tällainen toiminta voisi poisheittämisen tilalle levitä muuallekin. Lopuksi haluan toivottaa lukijoille HYVÄÄ JOULUA Matti Lautkoski puheenjohtaja Tiedote

6 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

7 Tasavallan presidentin tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille Käymme juhlimaan Suomen 95. itsenäisyyspäivää ylpeinä vakaasta ja hyvinvoivasta isänmaastamme. Maamme menestys on sidoksissa kehitykseen lähialueillamme ja kauempanakin. Omalta osaltaan Suomi on mukana edistämässä turvallisuutta ja hyvinvointia kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Yhteistyömme muiden Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina entisestään vahvistunut. Muuttuvissa kansainvälisissä oloissa tehtävämme on varmistaa, että Suomen hyvinvointi ja vakaus säilyvät myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaa, että meidän on kyettävä uudistumaan alati muuttuvan maailman mukana, vahvuuksistamme ja perinteisistä arvoistamme samalla kiinni pitäen. Turvallinen ja vauras yhteiskuntamme on rakennettu kovalla työllä monen sukupolven voimin. Menestyminen tulevaisuudessa edellyttää, että pidämme huolta suomalaisen työn kansainvälisestä arvostuksesta ja kilpailukyvystä. Tämän tavoitteen eteen meidän on tehtävä yhdessä hartiavoimin töitä: etsittävä uusia tapoja kasvattaa suomalaisen työn vientiä ja maamme houkuttelevuutta investointikohteena. Yhä useammin suomalaisen tie vie ulkomaille jossain vaiheessa elämää opiskelun, työn tai eläkepäivien myötä. Erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kansainvälinen liikkuvuus ja avoimuus uudelle ovat arkipäivää. Monella mukana muuttaa perheenjäseniä tai perhe perustetaan ulkomailla. Ulkosuomalaisperheissä kansainvälisyyteen kasvetaan luontevasti. Osa ulkosuomalaisista palaa aikanaan takaisin Suomeen, osa jää uuteen kotimaahansa pysyvästi. Suomalaisuus pysyy kuitenkin keskeisenä osana omaa identiteettiä, ja yhteys Suomeen usein vahvana. Te ulkosuomalaiset toimittekin jokapäiväisessä elämässänne Suomen, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin arvokkaina lähettiläinä. Arvoisat suomalaiset maailmalla, tervehdin teitä ja läheisiänne lämpimästi juhliessamme maamme itsenäisyyspäivää. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Tiedote

8 JOULUTERVEHDYKSET KOULUT, LASTENTARHAT, YRITYKSET, SEURAT Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu Erkki-koulu ja Pikku-Erkki Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Liljakoulu Suomen instituutti triotryck HB Blandkultur Tukholman ruotsinsuomalainen koulu Kaksi kieltä/två tungor Örebron Ruotsinsuomalainen Kielikoulu YKSITYISET HENKILÖT 8 Carlsson, Eila, Eskilstuna Dovrinder, Annika, Kumla Franssila, Marketta & Hedén, Björn, Ervalla Honkasalo, Outi, Örebro Karppinen, Sirpa, Örebro Korhonen, Matti J, Skarpnäck Lautkoski, Matti ja Mailis, Örebro Lehikoinen, Kalevi ja Eeva, Örebro Pilhjerta, Matti, Eskilstuna Wallin, Anne, Södertälje Vegus, Merja, Västerås Tiedote

9 Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Turku TIEDOTE, julkaisuvapaa HETI UUSI JULKAISU SIIRTOLAISUUSINSTITUUTISTA Krister Björklund: Suomalainen, ruotsalainen vai ruotsinsuomalainen? Ruotsissa asuvat suomalaiset 2000-luvulla. Tutkimuksia A41. ISBN: (nid.), (PDF) Kirja purkaa myyttejä, tarjoaa faktaa ja luo kuvaa nykypäivän ruotsinsuomalaisuudesta Ruotsi on ollut toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten tärkein muuttokohde. Siirtolaisuus sai vauhtia 1950-luvulta ja oli huipussaan vuosina , kun Ruotsin teollisuus tarvitsi työvoimaa ja samaan aikaan työttömyys oli Suomessa korkea. Ruotsinsuomalaiset ovat nykyisin Ruotsin suurin maahanmuuttajataustainen vähemmistö. Kaikkiaan Ruotsissa asuu liki ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaista. Kirja tarkastelee Ruotsiin muuton kokonaisuutta ja ruotsinsuomalaisia lähihistorian valossa. Esitys jakaantuu kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittelee siirtolaisuuden historiaa ja rakennetta tilastojen sekä tutkimusten valossa. Toinen osa rakentuu kyselytutkimukseen, joka tehtiin vuosina Kirja purkaa myyttejä, tarjoaa faktaa ja luo kuvaa nykypäivän ruotsinsuomalaisuudesta. Ruotsin suomalaisperäinen väestö on melkoisen heterogeeninen ryhmä. Tärkein yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret, jonka perusteella voidaan puhua ruotsinsuomalaisista, vaikka monet vierastavatkin tätä nimikettä ja lukujen suuren muuttoaallon siirtolaiset ovat eläkkeellä tai lähellä eläkeikää ja heidän määränsä vähenee koko ajan ja hoitopalvelujen tarve lisääntyy. Suurimman ruotsinsuomalaisten ryhmän muodostavat vuodesta 2009 he, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt Suomessa. Suomen kieli on Ruotsissa saanut virallisen aseman vähemmistökielenä, ja suomen kielen hallintoalueen piirissä on puolet suomalaisista. Tämä on tärkeämpi asia siirtolaissukupolvelle kuin heidän jälkeläisilleen. Nuoret ovat luoneet uudenlaisen ruotsinsuomalaisuuden omilla ehdoillaan, jolla ei ole paljoakaan tekemistä perinteen kanssa. Miltä tämä mosaiikki näyttää tänään ja säilyykö suomalainen kulttuuri Ruotsissa? Siitä kertoo tämä kirja. Kirjan hinta 15 EUR + toimituskulut. SUORA TEKIJÄKONTAKTI: Krister Björklund, kribjo[at]utu.fi. P (0) KIRJATILAUKSET: Satu Löppönen, satu.lopponen[at]utu.fi. P (0) MEDIATIEDUSTELUT: Jari Nikkola, jari.nikkola[at]utu.fi. P (0) Osoite / Address: Puh. / Fax /www-osoite Eerikinkatu 34 Puh Turku, Finland Fax Tiedote

10 10 Ruotsin uutisia (lähde:sisuradio) Äidinkielenopetuksen tilanteesta Hallitus: Ei ole varaa laajentaa vähemmistökielten opetusta Koulutusministerin valtiosihteeri Bertil Östbergin mukaan ei syyskuun 20. päivänä julkaistussa budjetissa ollut varaa poistaa äidinkielenopetuksesta perustietovaatimusta: - Emme voineet ratkaista tätä ongelmaa näissä budjettikeskusteluissa, mutta emme ole sitä unohtaneet, Östberg totesi.. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Saamelaiskäräjät ja Tornionlaaksolaisten keskusliitto reagoivat syyskuun alussa tietoihin että Uumajan ja Kalixin kunnat olivat päättäneet evätä äidinkielen opiskelun kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilta oppilailta, joilla ei ollut koululain edellyttämiä perustietoja kielessä. Vähemmistöjärjestöt vaativat kirjelmässään että opetuksesta poistetaan vaatimus ennakkotaidoista kielessä. Järjestöt vetosivat muun muassa siihen, että sääntö rikkoo Ruotsin allekirjoittamia Euroopan neuvoston vähemmistösopimuksia. Tästä hallitus on tietoinen, sanoo valtiosihteeri Bertil Östberg: - Tiedämme, että kansainvälisten sopimusten mukaan äidinkielenopetukseen pitäisi saada osallistua vaikkei olekaan perustietoja kielessä. Tottakai olemme siitä tietoisia ja siksi otamme asian esille tulevissa budjettikeskusteluissa. Jo vuoden 2009 alussa valtiosihteeri Bertil Östberg sanoi Sisuradiolle, että hallitus tietää kyllä, että perustietovaatimus pitää poistaa, mutta ettei siihen juuri silloin ollut varaa. Sama toistui vuonna 2010, jolloin Östberg viittasi talouskriisiin. Ja nyt on siis edelleen sama tilanne. Mitä uudistus sitten maksaisi? - Siitä on aikaisemmin ollut eri arvioita, mutta tällä hetkellä minulla ei ole mitään lukua antaa vaan sitä saamme arvioida vastaisuudessa, Östberg toteaa lakia muutettiin niin, että myös suomen ja jiddishin-kieliset lapset saisivat opiskella äidinkieltään, vaikkei se olisi päivittäinen seurustelukieli kotona. Koululaissa tai Kouluvirastolla ei ole valmiita kriteereitä perustiedoista vaan kuntien on itse laadittava ne. 13,7 prosenttia Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta on näin myös tehnyt - loput eivät. Kouluviraston kansallisista vähemmistöistä vastaava opetusneuvos Mats Wennerholmkin myöntää, että perustietojen arviointi on haastava tehtävä: - Se on vaikea käsite. Arvioitavana on, onko esimerkiksi ykkös- tai kakkosluokalla käyvällä oppilaalla sellaiset pohjatiedot, että hän voi saada hyväksytyn arvosanan kuudennella luokalla. Sitä ei ole helppo tehdä ja siksi tässä ei olekaan koko maata kattavaa tasavertaisuutta. Tiedote Hallitus: Harkitsemme opetuksen avaamista kaikille oppilaille Hallitus harkitsee voiko kaikille vähemmistöoppilaille tarjota äidinkielen opetusta ennakkotaidoista riippumatta. Sisuradion ja Saameradion tekemä kartoitus osoittaa, että osa kunnista vaatii lapsilta ennakkotietoja kielessä, jotta opetukseen pääsee, kun taas toiset tarjoavat opetusta kaikille. Sekä vähemmistöministeri Erik Ullenhag että koulutusministeri Jan Björklundin valtiosihteeri Bertil Östberg myöntävät, että on ongelmallista vaatia vähemmistöoppilailta kielten osaamista jo ennen opetuksen alkamista ja lupaavat harkita lain muuttamista. Aikataulua muutokselle ei kuitenkaan ole. Vähemmistöministeri Erik Ullenhag sanoo hallituksen olevan tietoinen siitä, että koululaissa oleva perustietovaatimus on ongelmallinen ja että nykyinen ennakkotietovaatimus vähemmistökielten opetuksessa estää kielen elvyttämisen perheissä, joissa kieli on kadonnut esimerkiksi kielisorrosta johtuen. Euroopan neuvosto vaati marraskuun lopulla jälleen vaati Ruotsia poistamaan Koululaista ennakkotietovaatimuksen, koska se rikkoo Ruotsin allekirjoittamia vähemmistösopimuksia. Ullenhag ei kuitenkaan osaa sanoa, milloin hallituksen päätös asiasta tulee. Hallitus haluaa lisäksi tarkistaa kuntien tämän hetken tulkinnan laista. Ullenhagin mukaan kuntien tulee asettaa alemmat vaaätimukset vähemmistökielten

11 opetukseen pääsyyn kuin muiden kielten. Näin siksi, että vähemmistöoppilailta ei enää vaadita, että kieltä käytetään päivittäin kotona. - Valtion ja viranomaisten osalta meidän on tehtävä seuranta siitä, ovatko kunnat todella ymmärtäneet, että vähemmistöjen kohdalla kielen perustiedot pitää tulkita hyvin suopeasti, rima tulee asettaa matalalle. Lukutaidon kriisi on Ruotsissa suuri ja akuutti Lukemisen kulttuuri on kriisissä. Näin toteaa toimittaja ja kirjailija Johanna Koljonen, yksi Kulttuurineuvoston Lukemisen kulttuuri (Läsandets kultur) -kirjallisuusmietinnön tekijöistä. Koljosen mukaan kriisistä on mahdollista nousta, mikäli jokainen aikuinen näyttää lapsilleen esimerkkiä. Koljosen mukaan tilanne on kaikkein vaikein niiden kohdalla, joiden kotikieli ei ole Ruotsi ja joiden vanhemmat eivät lue lainkaan. - Meillä menee aika paljon aikaa netissä surffailuun, facebookkailemiseen ja sen sellaiseen. Tiedän sen itsestänikin, Koljonen sanoo. Koljosen mukaan verkkoavaruudessa surffaileminen heikentää lukutaitoa. - Kun me emme lue kirjallisuutta, lukeminen alkaa tuntua vaivalloiselta. Lukemisen sijaan ennen nukkumaanmenoa luetaankin nykyään joku artikkeli tai katsotaan facebookkia. Hiljalleen unohdamme kuinka lukeminen tapahtuu, hän sanoo. - Jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan lukemalla vähän enemmän, laittamalla tietokoneen kiinni tänään ja pelaamalla pelejä vasta huomenna. Lapset ottavat ennen kaikkea mallia aikuisista, Koljonen sanoo. Björklund: Yliopisto vakuuttaa selviävänsä opettajakoulutuksesta Hallituksen suomen ja meänkielen opettajakoulu-tukseen myöntämä määräraha on vain lähtötuki. 2,5 miljoonan suuruinen tuki voi vielä muuttua. Näin vastaa koulutusministeri Jan Björklund arvosteluun, jonka mukaan summa ei riitä kunnollisen opettajakoulutuksen luomiseen. - Myönnetyt rahat käytetään kompetenssin kohottamiseen laitoksilla. Ne ovat starttiraha. Sen jälkeen arvioimme, miten paljon lisävaroja tarvitaan tai riittävätkö pienemmätkin varat. Loppukädessä tuenmäärän ratkaisee, paljonko oppilaita koulutuksiin voidaan houkutella! Hallituksen syysbudjettiin sisältyi kauan kaivattu esitys vähemmistökielten opettajakoulutusten perustamisesta. Vastuu suomen ja meänkielen opettajakoulutuksesta annettiin Tukholman yliopistolle. Yliopiston suomen kielen osastolla tieto otettiin kuitenkin vastaan huolestunein mielin. - On ivallista, että kun tämä lopulta tulee, summa on näin pieni. Sillä tuskin saadaan aikaan sellaista koulutusta, joka on tarpeen kielten kannalta, yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainio huokaa. -Esikoulunopettajien kouluttamiseen ei kuitenkaan ole annettu lupaa, vaikka heitä juuri nyt kaikkein eniten tarvittaisiin, hän toteaa. (jatkuu s. 16) Puolet kunnista vaatii perustaitoja Lasten mahdollisuudet päästä opiskelemaan kansallisia vähemmistökieliä koulussa vaihtele-vat suuresti asuinkunnasta riippuen. Puolet Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta vaatii, että oppilailla on oltava perustavat taidot kielessä, jotta opetukseen pääsee. Seuraavat kunnat vastasivat, että ne vaativat perustietoja kielessä: Berg,Eskilstuna,Jällivaara,Gävle,Göteborg,Hallstahammar,Hofors,Huddinge,Hällefors,Järfälla,Kalix, Karlskoga,Knivsta,Lindesberg,Luulaja,Malmö,Nacka,Norrköping,Norrtälje,Olofström,Piteå,Solna,Stockholm, Sundbyberg,Sundsvall,Södertälje,Trollhättan,Täby,Uppsala,Vindeln,Värmdö,Åre,Älvdalen,Älvsbyn,Österåker. Seuraavat kunnat vastasivat,etteivät ne vaadi perustietoja kielessä: Arjeplog,Arvidsjaur,Boden,Borås,Botkyrka,Bräcke,Enköping,Haninge,Haaparanta,Heby,Härjedalen,Jokkmokk, Jönköping,Kiruna,Köping,Lycksele,Malå,Oxelösund,Pajala,Ragunda,Skinnskatteberg,Skövde,Sorsele,Storuman, Strömsund,Surahammar,Tierp,Uumaja,UpplandsVäsby,UpplandsBro,Vilhelmina,Vännäs,Västerås,Åsele, Östhammar,Överkalix,Övertorneå. Tiedote

12 Vilkas keskustelu Suomi-kouluista 12 HELSINKI Ulkosuomalaisparlamentti kokoontui seitsemänteen istuntoonsa Helsingin yliopiston juhlasaliin lokakuun päivinä. Avajaispuheen piti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Parlamentille jätettyjen aloitteiden määrän vähenemisestä voi päätellä, että useat ulkosuomalaisten toiveet ovat jo toteutuneet. Mahdollisuus kirjeäänestykseen on tulossa. Sauli Niinistö sanoi muun muassa: Ulkosuomalaisparlamentin vastuulla on hieman laskentatavasta riippuen noin 1,3 miljoonan ulkosuomalaisen etujen valvominen. Tehtävä ei ole vähäinen. Minun kaltaisiani suomalaisia, jotka kerran ovat olleet ulkosuomalaisia, ja jotka sittemmin ovat palanneet takaisin kotimaahansa, on yhä suurempi joukko. - Suomi-koulut ansaitsevat mielestäni tässä erityismaininnan; ne toimivat 36 maassa vapaaehtoisvoimin ja valtion toiminta-avustuksella. Koulut tekevät arvokasta työtä suomalaisten ja suomalaistaustaisten lasten parissa, suomen kieltä ja suomalaista kulttuuriperinnettä ylläpitäen ja vaalien sekä Suomitietoutta välittäen. Parlamentille jätettyjä aloitteita hiottiin valmiimpaan muotoon valiokunnissa ja ne tuotiin sitten täysistuntoon, jossa vielä oli mahdollisuus esittää muutoksia. Lisäksi parlamentin sihteeristö oli ajoissa perehtynyt visaisempien aloitteiden taustaan. Olin mukana tarkkailijan asemassa Nuoriso- sekä opinto- ja koulutusvaliokunnassa, joka oli saanut käsiteltäväkseen viisi aloitetta. Ne kaikki koskivat Suomi-koulujen rahoitusta tai ulkosuomalaisten nuorten opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksia. Suomi-kouluissa annetaan opetusta suomen kielessä suomea toisena kielenä tai suomea äidinkielenään puhuville lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Opetusta annetaan yleisimmin kerran viikossa 1-2 tuntia kerralla. Suomi-kouluja on yhteensä yli 30 maassa (noin 130 toimipistettä). Oppilaita niissä on yhteensä lähes Suomikoulujen toimintaa tuetaan myöntämällä avustusta opettajien palkkauksiin, tilavuokriin ja oppimateriaalihankintoihin. (Opetushallitus) Nuoriso- sekä opinto- ja koulutusvaliokunnassa todettua ja lausuttua: 1. Muutamaa tiedekuntaa lukuunottamatta eivät kansainvälistä IB -tutkintoaan suorittavat nuoret eivät ole hakukelpoisia saman kevään yliopistohaussa Suomessa. Tutkinnon lopulliset tulokset Tiedote tulevat heinäkuun alussa (Baijerissa vasta elokuun lopulla), mutta suuri osa Suomen yliopistoista valitsee uudet opiskelijat kesäkuun loppuun mennessä. Muissa Euroopan maissa yliopistot ottavat IB-tutkinnon suorittajan sisään ehdollisena ja vahvistavat paikan, kun lopulliset tulokset on saatu. Samoin toimivat useimmiten myös Suomen ammattikorkeakoulut. Yliopistot eivät ole yhtenäistäneet tutkintojen vertailua. Aalto-yliopiston sisälläkin on eroja siinä, mitä hyväksytään. Keskustelusta poimittua: Säännöillä ei kuitenkaan voida vaikuttaa siihen, että suomalaiset työnantajat saataisiin suhtautumaan myönteisesti nuorten paluuhaluihin. CIMOn kautta välitetään vain korkeakoulututkinnon suorittaneita, ERASMUS -ohjelmalla lukukaudeksi/vuodeksi. Ehkä PKyritysten Tema Finland ja verkkoutuminen auttaisivat saamaan jalan oven väliin. Osa opiskelijoista pystyisi opiskelemaan suomeksi, mutteivät selviydy pääsykokeista suomeksi. Ne pitäisi voida suorittaa englanniksi. Suurin osa euroopansuomalaisista lapsista ei suorita IB:ia vaan käy tavallisia kouluja ja sen lisäksi Suomi-koulua (lauantaisin). 2. KELA:n tutkimuksen mukaan ei ulkomailla opiskelleen kielitaitoa, kulttuurisia taitoja ja ulkomailla opiskelun aikana solmittuja verkostoja katsota positiivisiksi seikoiksi.

13 Suomen Kuvalehden mukaan harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi valitaan mieluummin Suomessa opiskelleet, koska silloin tiedetään mitä on opiskeltu - alakynteen jäävät niin Harvardit kuin Cambridgetkin. Ulkomailla tutkinnon suorittaneista suomalaisista 40 % jää asumaan ulkomaille ja on usein kansainvälisissä työtehtävissä. Näin valuu osa Suomi-koulujen arvokkaasta työstä hukkaan. 3. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista yleisen kielikokeen suorittamista ulkomailla. YKI-kokeita on järjestetty muutamia kertoja ulkomailla; Lontoossa ja Düsselforfissa (neljä kertaa, 50 suorittajaa). Kokemukset ovat olleet positiivisia ja koejärjestelyt kansalaisopistolla onnistuneita. Kolme neljäsosaa suoritti kokeen työn vuoksi, neljäsosa halusi Suomeen opiskelemaan. Kun laissa ei ole säännöksiä kokeen suorittamisesta ulkomailla, siinä ei ole myöskään säädöksiä vilppitapausten ja valitusten varalta. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin antoi suomen kielelle uudenlaisen kansainvälisen aseman. Kielemme ansaitsee kaiken mahdollisen tuen ja arvostuksen myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kiinnostusta kielitutkintojen järjestämiseen lienee vain maissa, joissa on runsaasti myös Suomikouluja. Niiden oppilaat hyötyisivät mahdollisuudesta osoittaa kielitaitonsa ja saada siitä virallinen todistus. Suomi-koulujen resurssit eivät kuitenkaan yksinään riitä kokeiden järjestämiseen vaan tarvitaan paikallinen yhteistyökumppani. 4. Suomi-koulujen rahoitus on ollut epävarmalla pohjalla. On melkein sietämätöntä, että koulujen täytyy joka vuosi jännittää, millaisen summan ja milloin ne saavat toimintaansa. Koulujen toiminta-avustus sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin. Ministeriö ohjaa varat opetushallitukselle, joka myöntää ne edelleen (vuodesta 2009 alkaen) Suomi- Seura ry:lle. Viimemainittu jakaa avustukset kouluille ministeriön ja opetushallituksen antamien kriteerien mukaisesti. Avustusten määräraha on pitkään ollut euroa. Siitä on myös maksettu vuosittain Helsingissä pidettävät koulutuspäivät ja avustukset opettajien maakohtaisille koulutuspäiville. Pitkän lobbaustyön tuloksena vuonna 2011 eduskunnan valiokunnat myönsivät lisäavustusta euroa. Tälle vuodelle lisäavustusta saatiin euroa. Avustuksen oli määrä olla pysyvä, mutta sitä se ei ollut. Ulkosuomalaisparlamentti huomauttaakin opetusja kulttuuriministeriölle, että sen tulee noudattaa eduskunnan tahtoa ja nostaa Suomi-koulujen avustusta lisäämällä määrärahaa momentille pysyvästi. tukset on aina saatu parin kuukauden sisällä hakuajan umpeutumisesta. Keskustelusta: Niinistö sanoo kyllä, että kiva kun teette tätä työtä. Sitä tehdään sydämellä. Mutta sillä ei elä. Välillä on ollut tilanne, ettei ole ollut varaa maksaa neljän opettajan palkkaa. Pariin otteeseen on mietitty, että tuleeko sitä ollenkaan. Opetusministeriön pitäisi noudattaa eduskunnan tahtoa ja korottaa määrärahaa pysyvästi. Suomi-koulujen sääntöjen mukaan kaksi kolmasosaa voi olla valtionapua. Omatoimisuutta pitää olla myös, kuten myyjäisiä. Samoin pitää olla hiukan reserviä. Suomalaiset (Bangkokissa) ovat äärettömän nihilistisiä kaikkeen varainkeräykseen. Göteborgin Suomi-keskus ei saa minkäänlaista apua Suomesta lau-antaikouluille.hampurin Suomi-koulu on saanut avustusta neljässä erässä ja Hampurin senaatti vaatii, että jokainen koulu on velvollinen laittamaan todistukseen merkinnän suomen opetuksesta. Suurin osa ulkosuomalaislapsista käy tavallista koulua ja lisäksi Suomi-koulua. Niissä on nyt isot pikkulasten ryhmät, joita on tullut viime vuosina. Suomi-tuvan leirikouluilla Italiassa on kasvua ja neljä italialaistakin on tullut mukaan. Aiemmin avustusta on voinut hakea tammikuussa (kalenterivuodeksi) tai lokakuussa (loppuvuodeksi). Tammikuussa anoneet ovat joutuneet odottamaan avustusta pitkälle loppukevääseen tai alkukesään. Viivästys on johtunut ministeriön Matti Pilhjerta ja opetushallituksen hitaudesta siirtää raha Suomi-Seuralle. (Kansikuvassamme Suomikoulujen johtajia ja opettajia) Vuodesta 2013 siirrytään hakusysteemiin, jossa kaikki koulut hakevat syksyllä. Syksyn avus- Tiedote

14 Menestyvällä koululla tehdään töitä on onnistuttu kehittämään. Niihin on haettu inspiraatiota jo pidemmän ajan, mutta varsinkin parin viime vuoden aikana Reggio Emilia -pedagogiasta. Sen mukaan lapsi on osaava ja luova. Aikuisten pitää kuunnella, mistä lapset puhuvat ja sellainen voidaan ottaa lähtökohdaksi kun suunnitellaan teemoja. Viime keväänä koko esikoulun henkilökunta kävi Reggio Emilia-pedagogian kurssin, rehtori Sinisalo kertoo. Koulun henkilökuntaa:(vas.) Raija Saikkonen, apulaisrehtori, esikoulun esimies, Ina Sinisalo, rehtori, ruotsinopetus ja Saandra Yusuf, esikoulunopettaja-pedagoginen vastaava Botkyrkan ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat pärjäävät vuodesta toiseen. Kunnan yleisesti paras koulu se on Kouluviraston mukaan ollut vuosina 2005 ja Viime vuonna koulun yhdeksäsluokkalaiset saavuttivat nutidsorienteringen -testissä 11 pisteen keskiarvon, jota paremmin menestyi vain kolme kunnan yhdestätoista koulusta. Parina edellisenäkin vuonna koulu on sijoittunut hyvin. Oppilaiden identiteettiä ja kieltä ovat käyneet havainnoimassa kolmen korkeakoulun tutkijat. Rehtori Ina Sinisalolla onkin aihetta tyytyväisyyteen: - Oppilaiden tulokset ovat loistavat. Vaikka oppilaamme luokitellaan siirtolaistaustaisiksi, he seuraavat asioita. 14 Ollaankin painotettu sitä, että he lukisivat lehtiä. - Koulun päivänä äskettäin luokkahuoneista oli tehty edustavia ja koululla oli ohjelmaa. Uusi teatteri esitti Metsänjuhlat ja nuorisoliiton väki kertoi kielen elvytysasioista, Sinisalo kertoo. - Suomi -teemaviikkomme päättyy itsenäisyyspäivän viettoon. Meillä on oma presidenttipari. Opettajainhuoneeseen on hankittu muumipariskunta. Luokissa puhutaan asioista, joista suomalainen voi olla ylpeä: muotoilusta, taiteesta, elokuvista ja kirjallisuudesta, Nokiasta, Marimekosta, Alvar Aallosta jne. Ruotsinsuomalaisella koululla iloitaan myös siitä, että esikouluun on yhä enemmän tulijoita: - Siksi on kiva, että toimintaa Tiedote Tästä pedagogiikasta kertoi tarkemmin esikoulun pedagoginen vastaava Saandra Yusuf: - Aamupiirissä jokainen lapsi saa tilaa kertoa ja hänet huomioidaan. Siitä on tullut hyvää palautetta. Ryhmässä on rauhallista ja se auttaa luovuuteen. Luovuus tulee lapsista ja he herättävät kysymyksiä, mutta tietysti idea voi tulla aikuisiltakin. Tokihan henkilökunta tekee suunnitelmat ja harkitsee kestoajat. - Meillä on ollut väljät teemat, sellaisia kuin syysmetsä, rakettiprojekti ja nyt käynnissä oleva väriprojekti. Rakettiprojekti lähti liikkeelle astronauteista. Lapset halusivat tietää, miltä raketti näyttää. Otettiin tietokone ja netti avuksi. Väriviikolla on kunakin päivänä eri väri aiheena. Tehdään töitä kankaista ja papereista. Niissä on tullut sellaisia taideteoksia kuin purjeveneitä tai tyttö keskellä merta. Perjantaina ovat sitten kaikki värit mukana, Saandra kuvailee.

15 - Pedagogi dokumentoi prosessin: Miten lapset toimii ja mitä kysymyksiä he ovat esittäneet. Siihen voidaan palata sitten ja saadaan jatkumo, jossa koko ajan on kielen kehitys mukana. Vanhemmat näkevät myös, mihin oma lapsi pystyy. - Koulumme on liittynyt Suomen Reggio Emilia -yhdistykseen. Heidän lehtensä tulee meille ja kävimme Espoossa muutama viikko sitten kuuntelemassa, mitä italialainen pedagogista kertoi asioista. Myös Ruotsin vastaavaan instituuttiin on oltu yhteydessä, Saandra lisää. Sain myös tilaisuuden käydä 4-5-vuotiaiden esikouluryhmässä, jossa tehtiin väriviikon töitä Annina Keskisen opastamina. Vapaa-ajankodissa lapset ovat 10:nteen ikävuoteen asti. Ryhmässä saa olla korkeintaan 20 lasta. Nyt kun on alle 10- vuotiasta lasta, on toiminnassa kolme aikuista. Neljännellä luokalla he siirtyvät kunnan vapaa-ajan toimintaan. - Teatterikerhossa maanantaisin koulun jälkeen on ollut draamapedagogi Uudesta Teatterista. Yllättävää kyllä, varsinkin pojat ovat olleet innostuneita: saadaanko tulla mukaan. Yksi koulun vahvoista puolista on oma urheiluseura Sverigefinska skolans IF, jolla on monenlaista toimintaa: luistelua, extra jumppaa ja tanssia.sen tulisieluna on rivakka englannin ja urheilunopettaja Stellan Björck. Koululiikuntaa on torstaisin, mutta toimintoja on jaettu joka päivälle. Siten vapaa-ajankoti ei ole vain säilytyspaikka, vaan oppilaat saavat tunnin ylimääräistä liikuntaa ja virikkeitä. Moni onkin jatkanut kaunoluisteluseuraan tai käsipallonpelaajiksi. Stellan Björck Stellan opiskeli koulun pääkieltä neljänä lukukautena Suomen instituutin kursseilla. Hän käyttää peleissä ja harjoituksissa mielellään kehoitushuutoja suomeksi: Keskellä - Tosi hyvä - Loistavaa - Kuuntele. - Ne tehovat ja jos lapset pieninä saavat kannustusta, he saavat enemmän työkaluja selviytymiseen. Minusta on tärkeää näyttää, että ruotsalainen välittää suomen kielestä. Se antaa statusta. Tuemme urheilua ja se antaa kestämistä. - Kieliä tarvitaan. On tärkeää, että me aikuiset olemme esikuvina.yksi kieli johtaa toiseen. Suomesta on etua, jos hakeutuu kotipalveluun tai yleensä hoito- tai palvelualoille. - Ollessani EF-kielimatkojen toimistoissa eri puolilla Eurooppaa, huomasin että suomalaiset opiskelijat olivat perusteellisia, huolellisia ja antoivat arvoa opettajalle. Heitä oli aina hauska ottaa vastaan. Muutama Stellanin englanninoppilaista ei ole mahtunut luokkaan, vaan he olivat ryhmähuoneessa ja opiskelivat kieltä omin neuvoin. He ovat Miro Jääskeläinen, Jesse Kokko ja Marko Kailokari. Kysyn heiltä mieliaineista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Miro Jääskeläinen (vas.), Marko Kailokari ja Jesse Kokko Tiedote

16 16 Miro Jääskeläinen on käynyt ruotsinsuomalaista koulua ja luokat. Hänestä kiintoisinta on matematiikka ja suunnitelmissa on hakeutuminen IT/ohjelmointialalle. Koulunkäynti käy sujuvasti, mutta tunteja ei hänen mielestään saatu hyvin käytetyiksi. Geometria on vaikeinta, että ymmärtää kaikki nimitykset. Jesse Kokko aikoo rakennusmieheksi. Hänestä fysiikka on ollut kiinnostavinta kuten sähköasiat ja nopeuksien laskeminen. Optiikka on vaikeata. Marko Kailokari tuumaa, että historia on hauskinta. Siinä ei ole mitään vaikeata ja aine on kyllä saanut tarpeeksi tunteja. Marko aikoo pyrkiä lukemaan aineita yhteisnimeltä affärskommunikation. Pojat toivoivat, että olisi yksi luokka, että saataisiin kaikki tuet ja ehtisi käydä läpi asiat matematiikan kokeeseen torstaina. Suvi Kivinen-Jaber Musiikinopettaja Suvi Kivinen-Jaber tuli maaliskuussa Helsingistä. Hänen johdollaan on yhtenä iltapäivänä kuoroharjoitukset ja musiikkiryhmä, jossa instumentteja saa kokeilla omaan tahtiin. - Musiikkikerhossa saa laulaa muille ja harjoitella esiintymistä. Kappaleiksi kerholaiset valitsevat vain sellaista, mistä ovat pitäneet. Se tuo lisävarmuutta. Kuorossa valmistetaan ohjelmaa, jota esitetään koulun juhlissa tai vanhustenhoidon asukkaille. Siellä saatiin viimeksi kovat aplodit, pullaa ja mehua, Suvi kertoo. Hänen mielestään nämä koululaiset ovat kiitollisimpia oppilaita, mitä hän on tavannut. Matti Pilhjerta Tiedote (jatkoa sivulta 11) Kansallisilla vähemmistöillä ei valitusoikeutta Euroopan neuvosto moittii Ruotsia siitä, että se ei ole järjestänyt vieläkään kansallisten vähemmistöjen palveluita lupaamalleen tasolle. Vähemmistöt eivät voi kuitenkaan muuta kuin odottaa, että Ruotsi järjestää palveluita. Tämä kolmas selvitys osoittaa puutteita äidinkielenopetuksessa sekä radio- ja televisiolähetysten määrässä. Neuvosto suosittelee Ruotsia parantamaan kansallisten vähemmistöjen äidinkielenopetusta, käynnistämään äidinkielenopettajien koulutusta, lisäämään radion ja television suomenkielistä lähetysaikaa ja päivälehtien julkaisua. Yli puolet ruotsinsuomalaisista hallintoalueella Ensi vuoden alussa suomen kielen hallintoalue tavoittaa jo noin 54 prosenttia Ruotsin kaikista suomalaistaustaisista asukkaista, osoittaa Sisuradion laskelma. Hallitus hyväksynee joulukuun aikana kahdeksan uutta kuntaa mukaan hallintoalueeseen, joukossa Borlänge, Luulaja, Örebro ja Uddevalla. Hallintoalue kattaa vuoden 2013 alusta 48 kuntaa, joissa asuu ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalaista. Ruotsin Suomalainen ostaa Suur-Tukholma -lehden tehdyllä kaupalla siirtyy Tukholman läänissä ilmestyvä Suur- Tukholma vuoden alusta Ruotsin Suomalaisen omistukseen. Lehteä 22 vuoden ajan julkaissut Informaatioyhdistys Suur-Tukholma jatkaa kulttuuriyhdistyksenä. Lehti säilyy poliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomana julkaisuna taistellen suomen kielen, ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän ja suomenkielisen toiminnan ja palvelujen puolesta. (RS ja Suur-Tukholma)

17 HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT PÄIVIEN TEEMA: KIEPUTA KIELTÄ SPRÅKA Alaotsake: Äidinkieli - Modersmål Päiville tulee ilmoittautua mennessä. Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä varmistaa tulonsa. Osallistumishinnat: 1-h huone kruunua, paikka 2-h huoneessa kr. Hintoihin sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, koko ohjelma, saunailta ja ohjelman mukaiset kuljetukset sekä teatteri. Huom! Hinnat ovat samat kuin kolmena edellisenä vuotena. RSO ei tänä vuonna järjestä yhteismatkaa, mutta osanottajat voivat tietysti tehdä yhteistyötä matkajärjestelyissä. Ilmoittautumisajan päätyttyä saavat osallistujat vahvistuksen ja tilillepanokortin osallistumismaksua varten. Todistuksen saa kurssin jälkeen. Mikäli osallistumisesi laskutetaan työnantajallesi, ilmoita tarkka laskutusosoite! Lisätietoja saat Mailis tai Matti Lautkoskelta, puhelin: (iltaisin). Lähetä oheinen ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, Box , ÖREBRO. TERVETULOA PERINTEISILLE HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE! OSALLISTUN RSO:n HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE Varaan: 1 hengen huoneen, paikan 2 hengen huoneessa. Olen RSO:n jäsen (RSO:n vuoden 2013 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle) Jäsenmaksun 250 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr, voi suorittaa RSO:n tileille nr PG tai BG Järjestäjille tiedoksi: Työnantajan tarkka laskutusosoite: - Muuta tietoa järjestäjille: - - Osallistujan nimi: Puhelin: - Osoite: Sähköpostiosoite: Päiväys: Allekirjoitus: Tiedote

18 18 Äidinkieli erilaisesta näkökulmasta ÖREBRO RSO:n syyskokouksen yhteydessä piti esitelmän Outi Honkasalo, liiton pitkäaikainen jäsen. Outi on nyt Mikaelin koulun yläasteella ruotsi toisena kielenä (Sva) -opettajana ja 9b-luokalla oppilaiden mentorina. - Olen vähän tällainen luopio, hän heläyttää esiteltyään itsensä. Kun kieli ei riitä ja kuitenkin ihminen tarvitsee ainakin yhden toimivan kielen. Miten kaikki lapset saisivat jonkun kielen, joka toimii. Nämä olivat lähtökohtia Outin esitelmässä. - Tove Skutnabb-Kangas on esittänyt, että äidinkieli voi olla neljä eri asiaa: juuri lapsena äidiltä opittu, tai sitten se, mitä osaa parhaiten. Tai sitten se, jota käyttää eniten. Tai se, joka vastaa henkilön omaa identiteettiä ja siihen liittyen kysymykseen: hyväksytäänkö minut sen kieliseksi. - Äidinkieli on joka tapauksessa enemmän kuin opiskelukieli. Se on sosiaalisin ja äidinkielellä huumori toimii parhaiten.. Lapset tykkäävät siitä ja äidinkielisistä sanaleikeistä. Esimerkkejä: Mikä on radiotoimittajan painajainen? (On mikki merelle lähtenyt). Pani vahingon kiertämään (laittoi lapsensa karuselliin). Rautatiet on kuivakiskoinen juttu (pakinoitsija Ollin pakinasta). Räätäli vastaa puhelimeen: langan päässä. - Lapset käsittelevät kieltä usein luovalla ja yllättävällä tavalla. Se on arkipäivän luovuutta. Ruotsiksi on tietysti vastaavia / tai käännösvirheitä): Kaukaa viisas = långt ifrån klok. Se on luut ny, sano Tiedote ruottalainen, kun lihat loppu. Min granväxlade (kuusivaihteinen) stighjul (polkupyörä). Det luktar mormors bak i hela huset. En halv akustisk gitarr. -osoitteessa* on barnavigheter -osasto, johon niitä on koottu koko joukko. Ei kuitenkaan ole mitään niin tylsää kuin huumorin selittäminen - siksi on hauskinta laskea leikkiä samankielisten kanssa tai tehdä huvikseen vääriä käännöksiä kaksikielisessä seurassa, Outi Honkasalo esittää. - Lapset tekevät mielellään väännöksiä laulujen sanoista. - Meillä toisaalta on suomalainen viitekehys, jossa Kalevala ja suomalaiset sanonnat (aika usein kalevalamittaiset, vaikka emme sitä usein ajattelekaan: Lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa) ovat tärkeitä mutta myös suomalaiset julkkikset jne. Toisaalta on yleiseurooppalaisia, yhteisiä lähteitä, kuten Aisopos ja 1001 yötä. Aisopoksen eläinsadut, raamattu ja Tuhannen ja yhden yön tarinat voivat toimia lähteinä, hän lisää. Matti Pilhjerta (*Tosin skrivihop.nu -ryhmä internetissä antoi periksi, kun totesi jo 2003, että vitsiksi muuttuvia yhdyssanavirheitä vastaan on toivotonta taistella. Mutta onhan siellä ne vanhat - kuten Sjö nära tomt till salu sekä useita muita sivustoja. Toim. huom.)

19 Outi Honkasalo Koulutukseltaan suomen kielen opettaja, fil. kand. Helsingin yliopistosta, opettajakoulutus Joensuusta. Outi tuli Ruotsiin 1976 ja on toiminut ensin kotikielenopettajana (silloin termi oli kotikieli) ja tulkkikurssilla suomen kielen opettajana. Vuosikausia hän antoi myös etäopetusta suomen kielessä (enimmäkseen suomalaisille, yhden vuoden myös ruotsalaisille) silloisessa Örebron korkeakoulussa, joka nykyisin on yliopisto. 90-luvun alkupuolelta lähtien hän on opettanut ruotsia maahanmuuttajille, ensin pakolaiskeskuksessa, sitten erilaisissa kouluissa, viime vuodet Mikaelin koululla, jossa oppilaina on vuosikurssia 7-9. Suomen kielen iltakursseja hän piti aikoinaan monta vuotta ja nyt pitkän tauon jälkeen viime joulusta lähtien taas. Lisäksi hän on muun muassa kääntänyt miehensä Esko Hakunin kanssa Bellmanin lauluja. Keski-Ruotsin suomalaiset tuntevat Outin varmaan parhaiten kielipakinoista, joita hän piti vuosia radiossa. Tiedote

20 RSOn syyskokous järjestettiin lauantaina Örebron ruotsinsuomalaisella kielikoululla. Kokous päätti, että sihteerinä jatkaa Merja Vegus Västeråsista. Mailis Lautkoski Örebrosta jatkaa rahastonhoitajana. Paula Aro Eskilstunasta valittiin hallitukseen varajäseneksi Eila Carlssonin tilalle. Matti J Korhonen ja Anja Turkkila-Olsson toimivat edelleen tilintarkastajina. Jäsenmaksut (250,- ja eläkeläiset/opiskelijat 120,-) säilyvät ennallaan, samoin kantotapa ja korvaukset ovat ennallaan. Vahvistettiin liiton talousarvio vuodelle Sen loppusummana on kruunua. Suurimmat menoerät olisivat opintotoiminta ja jäsenlehti Tiedotteen painatus ja postittaminen. Keskusteltiin Suomeksi-projektista.Tilintarkastaja Matti J. Korhonen oli tehnyt syyskokoukselle aloitteen, että RSO ottaisi Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton Suomeksi-projektin omaksi projektikseen eli osallistuisi siihen. Kolmivuotisessa projektissa ruotsinsuomalaisten järjestöjen on tarkoitus yhteistyössä vahvistaa suomenkielistä ja kaksikielistä kulttuuritoimintaa. Tavoitteena on suomen kielen elvytys ja ylläpito. Kohderyhminä 2. ja 3. sukupolven nuoret kunnissa. Kokous totesi, että voidaan valita työryhmiä suunnittelemaan osallistumista. RSO:n toimintahan on ollut koko ajan juuri tätä: kielen ylläpitoa ja elvyttämistä. Eskilstunassa on järjestetty lastenteatteria ym., Västeråsissa on hallintoaluevaroilla järjestetty musiikkiprojekti sekä näyttely pääkirjastoon. Myös RSO voi anoa rahaa tällaisiin toimintoihin. Asia päätettiin ottaa esille seuraavassa johtokunnan kokouksessa. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Työskentelemme parantaaksemme suomen kielen asemaa Ruotsissa sekä kehittääksemme suomenkielistä koulutusta kaikilla eri alueilla. Vaadimme, että kaikki ruotsinsuomalaiset saavat halutessaan opetusta suomen kielessä/kielellä. Lisäksi järjestetään tiedotustilaisuuksia ruotsinsuomalaisten lasten vanhemmille tästä oikeudesta uuden lain tuella. Toimimme sen puolesta, että suomen kielen asema vahvistuu ja kehittyy vähemmistökielenä Ruotsissa. Järjestämme jatkokoulutusta ruotsinsuomalaisille opettajille sekä neuvottelu-, kokous- ja tiedotustilaisuuksia kouluviranomaisille. Aloitamme keskustelut yhteistyömuodoista Suomessa toimivien maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielenopettajien ja heidän järjestöjensä kanssa. Julkaisemme Tiedote-jäsenlehteä ja kehitämme sitä. Syyskuussa 2013 ilmestyvästä lehdestä tehdään joukkojakelunumero ja tämän avulla on tarkoitus saada sponsoreilta rahaa toimintaamme varten vuonna Kehitämme osastojemme toimintaa ja yhteistyössä järjestämme kulttuuri- ja jatkokoulutustilaisuuksia. Toimimme lähetevastausjärjestönä ja annamme asiantuntijalausuntoja ruotsinsuomalaisten koulu-, kieli- ja kulttuurialan kysymyksistä. Teemme yhteistyötä Ruotsissa ja muissa maissa toimivien yhdistysten, yritysten, virastojen ja ammattijärjestöjen kanssa kehittääksemme ruotsinsuomalaista vähemmistöasemaa. RSO:n hallitus 20 Tiedote

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat 9-14 Pöytäkirjan Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan johtokunnan jäsenet Erkki Koskela ja

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat 9-14 Pöytäkirjan Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan johtokunnan jäsenet Erkki Koskela ja KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2009 Kokousaika Torstai 27.8.2009 klo 19.00 19.54 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kinnula, valtuustosali Jäsenet Marketta Rouvinen,

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Turnaus Info

Turnaus Info Turnaus Info 2016-2017 Kuka voi osallistua? Kaikki seurat, jotka ovat heidän FIFA kuuluvien kansallisten yhdistysten, ovat tervetulleita osallistumaan Euroopan Nuorten Akatemian Football League. Maissa,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 3/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/

PÖYTÄKIRJA 4/ Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 4/2014 34 Aika 08.09.2014 klo. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 26 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 36 27 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot