RSO SFiL SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta vuosi. Tiedote

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND vuosi Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta Tiedote

2 2 Tiedote

3 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: faksi/fax: E-posti/e-post: exp@sverigefinskaskolan.com Hemsida: Adress: Utbildningsvägen 4, TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) Tiedote

4 ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser i Fellingsbro: - Allmän kurs - Allmän grundkurs - Allmän kurs för invandrare - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Kurser på Örebrofilialen: - Teckenspråkstolk- och Dövblindtolkutbildning - Teckenspråkslinje - Syntolkutbildning Bergsvägen Fellingsbro Tel: Fax: fellingsbro.fhsk@folkbildning.net 4 Tiedote

5 Leila Ratian muistolle Kauniina kesäisenä päivänä saimme suruviestin Göteborgista. Leila Ratian pitkäaikainen sairaus oli lopulta saanut voiton urheasti taistelleesta Leilasta. Leila oli Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton - RSO:n - yksi perustajajäsenistä ja hän oli liiton ensimmäinen sihteeri vuodesta 1971 aina vuoteen 2006 asti, eli kokonaiset 35 vuotta! Lisäksi hän toimi myös rahastonhoitajana sihteerin toimen lisäksi. Voi vain kuvitella sitä valtavaa työmäärää, jonka hän teki liiton jäsenistön ja muidenkin suomalaissiirtolaisten hyväksi, varsinkin suomen kielen, kulttuurin ja identiteetin vahvistamiseksi. Tämän työmäärän hän teki ilman rahallista korvausta eli täysin ideologisin perustein. Parhaina aikoina RSO:n jäsenmäärä oli yli tuhat jäsentä ja se työmäärä minkä hän teki mm postittaessaan Tiedotelehteä oli aivan valtava. Alkuaikoina ei ollut edes niitä teknisiä apuvälineitäkään joita tänä päivänä on apunamme. Leila oli hyvin valoisa ja humoristinen persoona, jolle mikään ei ollut mahdotonta. Hänen mottonsa oli: Kyllä se tästä järjestyy. Hän loi hyvät ja toimivat suhteet niin Suomen kuin Ruotsinkin opetusviranomaisiin. Hanasaaressa vuosittain pidettyjen RSO:n jatkokoulutuspäivien järjestäminen oli Leilalle sydämenasia. Hän saapui paikalle aina edellisenä päivänä, sillä hän halusi vielä käydä läpi kaikki yksityiskohdat kaikessa rauhassa. Levänneenä ja hyväntuulisena hän toivotti tervetulleiksi kurssilaiset seuraavana aamuna ja toimi kokoavana emona silmät sirkkuina ja tukka tiukasti sipulinutturalla. Hyvä yhteishenki syntyi kuin itsestään joka kerta. Vaikka kävely loppuaikoina jo oli vaikeaa, hän yöpyi kurssien jälkeen aina yön Helsingin keskustassa tutustuen vielä ylimääräisesti kirjakauppoihin ja näyttelyihin keräten jo ideoita seuraavan vuoden päiviä varten. Suunnittelupaperit, kurssiohjelmat ja osallistujaluettelot hän kertoi säilyttävänsä visusti tallessa omana kokonaisuutena kotonaan. Yhteistyö hänen kanssaan oli leppoisaa ja sitä muistelee kiitollisuudella. Leilaa kiitollisuudella muistaen Matti Lautkoski puheenjohtaja, RSO Anja Syrjä kulttuurisihteeri, Hanasaari Hyvät Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton jäsenet! Julkaisemme lisää henkilökohtaisia muistokirjoituksia Leila Ratiasta Tiedotteen maaliskuun alun numerossa, jos niitä meille lähetätte helmikuun puoliväliin mennessä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa: matti.pilhjerta@gmail.com Tiedote

6 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

7 IKIMUISTOISET KOEVASTAUKSET on ryhmä meille kaikille, jotka osaamme iloita persoonallisista vastauksista ja luovista ratkaisuista koulumaailman pulmatilanteisiin. Uskonnon kokeessa Lukion ekaluokkalainen pohdiskelee esseessään: Toisaalta Jeesus ja John Lennon olivat aika samanlaisia. mutta Lennonia surtiin enemmän, koska Jeesushan nousi kuolleista. Se onkin Jeesuksen yksi avain pyhimykseen olihan se tietysti Jumalan poika ja kaikkee. miksi niin suuri ihminen haluttiin surmata, mitä Yoko, Lennonin lapset, Jumala, neitsyt Maria sunmuut miettivät. 8.luokalla: Mitä merkittävää juutalaisille tapahtui ? - Juutalaiset pääsivät luvattuun maahan ven jäälle) Minkä muistoksi pääsiäistä vietetään? Ystäväni vastaus: Jeesus heitteli silloin palmunoksia. Kysyttiin Pietarista hiilivalkealla. Vastaus oli ollut: vaikka Pietari kolmesti kielsi, kukko ei ku laulo vaan. Opettajuuteni ensimmäisellä vuosikymmenellä ussan tunnilla täällä Pohojammaan lakeurella Nooa ja vedenpaisumus puhutti. Uskoin liikkuneeni kiitettävästi historian aikajanalla, MUTTA : toppupoika viittasi kiihkeästi ja huolestuneena: Mihinä sä opettaja olit silloon ku se vesi alakoo nousta? luokalla: Mitä kuuluu maatalouteen? - Kai sinne ihan hyvää kuuluu. Fysiikan kokeessa aikoinaan kysyttiin kuinka varis pystyy istumaan voimalinjalla, mutta ihminen ei. Vastasin, että johtuu anatomiasta. Taisin saada jonkun säälipisteen. Voin todeta, etten tiedä vieläkään mikä oli se oikeampi vastaus.(varis ensinnäkin osaa lentää. Ihminen ei pääse kovin helposti voimalinjalle koska näpit kärähtää jo ennen sinne pääsyä. Oikea vastaus on että varis ei istu vaan lukkiutuu kynsiensä avulla.) Mikä on symbioosi: se on sammaleessa tapahtuva vaihtokauppa. KERRO OMIN SANOIN JEESUKSEN KASTEESTA: - Jeesus kastettiin navetassa. - Jeesus oli pesemässä itseään. Hänen viereensä tuli Johannes Kastaja. Sanoi sanoi että olen valmis kastettavaksi. Mutta Johannes oli eri mieltä. -Minä kastan sinut. Sinun nimeksi tulee Jeesus. - Jeesus kastettiin ja tietäjät näkivät taivaalta, että Jeesus oli kastettu Jerusalemissa. Historiankokeessa 5/6. luokalla vastasin esseekysymykseen, missä käskettiin selittää lyhyesti Piispa Henrikistä, ajatuksissani Piispa Henrik ajoi Piispa Henrikin järven jäälle kirveen kanssa ja tappoi hänet. (kun haettiin, että talonpoika Lalli ajoi Piispa Henrikin jär- Uskonnonkokeissa oli kuva Jeesuksesta ristillä ja siinä puhekupla, johon olisi pitänyt kirjoittaa Jeesuksen viimeiset sanat. Poikani oli vastannut; ei oo kiva olla Jeesus eikä saanut pisteitä siitä. Samaten uskonnon kokeissa oli tehtävä: jos näkisit Jeesuksen nyt, mitä kysyisit häneltä. Poikamme vastasi: Terve, mitä kuuluu? Biologiaa ja fysiikkaa Lukion biologian kokeessa kysyttiin ruutanan talvehtimisesta. Oppikirjassa oli aukeaman kokoinen juttu kuvineen ruutanasta. Opiskelija vastaa: Ruutana lentää etelään, kuten muutkin peipot. Kaverin vastaus peruskoulun 3. Abien kokeesta: Kuka on lempihahmosi Kalevalassa ja miksi? Lempihahmoni on Väinämöinen. Mies on viisas, taitava ja aina kun kuvittelen hänet tulee mieleen karvan peitossa oleva vanha mies eli niin perisuomalainen mies kuin mahdollista. Kirjallisuutta & historiaa Kaveri kerran vastas hissan kokeessa, että holokausti oli juutalaisten pyhä juhla.. Lukiolaisen esseestä: Kirjojen sekä lukemisen kultakausi oli silloin isovanhempiemme aikoina. Nykyään meillä on tarjolla kirjojen lukemisen kehittyneemmät muodot, elokuvat ja TV. Tiedote

8 Oppilas kuvailee realismin ajan sankaria kirjallisuushistorian kokeessa: Perus työläinen. Tavallinen ihminen, kuitenkin usein nainen. Miehet tienaavat enemmän kuin naiset, koska heillä on parempi palkka, päätteli eräs lukion tokaluokkalainen. Ajankohtainen tapaus erityisluokan äidinkielentunnilta. Irakilaistaustainen kolmasluokkalainen teki luetun ymmärtämisen tehtävää ja tuskaili hankalia lauseita ääneen: Kuka nämä kaikki sanat on keksinyt. Aleksis Kivikö? (Minä tosissani luulin alle kouluikäisenä että presidentti Kekkonen on keksinyt kaikki sanat. Perustelu: KUKA MUUKAAN ne olisi keksinyt? Luulin kyllä myös että kaikki pilvet ovat tulleet TAKO:n savupiipusta (Tamperelainen kartonkitehdas). Katkelma oppilaan vastauksesta Suomen kirjallisuushistorian kokeessa: Olennaista tälle tyylille on Kalevalamitta, joka on niin juurtunut kieleemme, että käytämme sitä huomaamattamme puhekielessä. Alkoi ope avautua / kansankynttilä kertoella/ arkityönsä antimista / maamme toivojen sanoista. Näytti nuorten hengentuotteet / oudot osoitti oivallukset / kautta kuulun naamakirjan / seinällä soman sopen. Siitä opelle empatiat / Päiville jaxuhali. Ystävälläni oli joskus 1981 luvulla yhteiskuntaopinkoe ja kysyttiin mikä on SAK.. häntä ei aihe vähempää voinut kiinnostaa..hän vastasi: Suomen Akateeminen Kirjakauppa.. Mulla oli fyken koe 5. luokalla. Kysymys oli, että kerro yksi koe, mitä tunnilla ollaan tehty. Kerro, mitä tarvikkeita kokeeseen tarvittiin ja miten koe suoritettiin ja miten koe meni? Vastaus oli matikan koe, kynää ja paperia, sain vitosen Kokeessa kaksi vierekkäin istunutta poikaa ilmoitti digitaalisignaalin saavan arvot 1 ja M (ovat 1 ja 0). Kannattaisi tosiaan edes luntata oikein. Siinä oli jo kurssin eka tunti mennyt harakoille ja tuota tietoa käyttäen loputkin. Abiturientin esseestä (2011): Yksi tekstin tavoitteista on tuoda ilmi, ettei asiat ole täällä Suomessakaan olleet aina yhtä hyvin kuin nyt, sillä olimme vielä vähän aikaa sitten tiukan Neuvostosensuurin alla, jossa vielä ovat jotkut maat. Saatiin 5. luokalla biologian kokeet takasin. Opettaja kertoi siinä sitten ääneen yhden oppilaan koevastauksen, koska oli nauranu ittensä katki: Kysymys oli, että missä munuaiset sijaitsevat? Luokallani ollut poika vastasi: Munuaiset sijaitsevat kivespussissa. Ympäristötiedon tunnilla mietittiin pienten kanssa Lempäälän naapurikuntia. Oppilailla ei heti ihan sytyttänyt ja niinpä annoin vihjeen: Mikäs se tulee vastaan kun tästä lähdetään tuonne etelän suuntaan kohti Mattilan kylää? Traktori! totesi hyvin asioista perillä oleva taho etupenkistä kirkkaalla äänellä :) (Vaikka eihän se Akaa sieltä vastaan tule. Se pysyy paikallaan ja ihmiset vain siirtyvät lähemmäs sitä.) Kielet Ruotsin kokeessa: Jag lovar = Minä rakastan. Jotenkin söpöä. Ruotsin aineesta: Smör hesten stakkars. (Voi hevos-parkaa..) Opiskeluaikaan olin pari kertaa sijaisopena ja kerran pääsin korjaamaan oikeinkirjoituskokeita, joihin osallistui koko koulu. Ylivoimaisesti vaikein sana oli Runeberg. Ette usko miten monella tavalla sen voi kirjoittaa väärin ja muistaakseni yhtä lukuunottamatta pari sataa oppilasta teki juuri niin. Yksi parhaimmista oli Ruuna Päri... Kirjoitin 8-vuotiaana terminselitysmonisteeseen että adoptio on sitä kun joku vie toisen lapsen, Kyselin ysiluokkalaisilta läksyä ja pääsin uralilaisessa kielikunnassa kohtaan, jossa pyysin nimeämään jonkin samojedikielen. Oppilas kurkkasi vihkostaan ja sanoi: Enetsi, nenetsi, nganasani ja seekuppi. Teki tiukkaa opella kasata itsensä (= selkuppi). Enkun opettaja pyysi meitä keskikoulun viidesluokkalaisia luettelemaan Shakespearen näytelmiä. Hose, pankinjohtajan poika viittasi: Kaksi veronmaksajaa. Opettaja repesi. Kyse oli näytelmästä Kaksi veronalaista siis Veronan asukasta. 8 Tiedote

9 Ruotsin uutisia Lähde:Sisuradio Arjen sankari 2013 on Daniel Särkijärvi Yleisö äänesti vuoden 2013 Arjen sankariksi Daniel Särkijärven Kalixista. Arjen sankariksi Särkijärven tekee se, että hän on osoittanut,että yksi ihminen voi saada rattaat pyörimään ja aikaansaada muutoksen, joka takaa tulevaisuudessa koko kansakunnalle oikeudet äidinkielen opiskeluun huolimatta siitä, osaako kieltä riittävästi vai ei. Sisuradio, SVT:n Suomenkielinen toimitus, Ruotsin Suomalainen sekä Tukholman Suomen Instituutti jakoivat Ruotsinsuomalaiset 2013 tunnustukset henkilöille, jotka ovat kuluneen vuoden aikana ansiokkaasti nostaneet ruotsinsuomalaisuuden esille ja olleet vähemmistön suurlähettiläinä. Tunnustus jaettiin myös Arjen sankarille, joka pyyteettä on auttanut muita, tuonut iloa toisten arkeen ja on ansainnut kiitokset työstään sekä teoistaan. Tunnustuksia on jaettu vuodesta 2011 lähtien. Tunnustus jaettiin Tukholman Suomen instituutilla. Särkijärven kamppailu on vaatinut jääräpäisyytta, peräksiantamattomuutta, nokkeluutta ja viisautta. Särkijärvi kiitti kiitospuheessaan häntä äänestäneitä. - Yhdessä olemme näyttäneet, että tämä on tärkeä kysymys. Voimme kaikki olla sankareita nostamalla epäoikeudet päivänvaloon. Kaksi muuta finalistia Arjen sankariksi olivat Erja Ahlqvist, Gislavedin Suomiseuran aktiivinen jäsen ja Satu Nyström, vapaa-ajanohjaaja ja ruotsinsuomalaisuuden kannattelija Eskilstunasta. Vuonna 2012 nettiäänestyksessä Arjen sankariksi valittiin lasten musiikkitoimintaa Tukholman suomalaisessa seurakunnassa vetävä Hannele Iivonen. Vuoden 2011 arjen sankari - tunnustuksen sai Tero Larsson Hälleforsnäsistä. Kaikkiaan ääniä annettiin Vuoden nuori ruotsinsuomalainen on Bianca Kronlöf Nuori Ruotsinsuomalainen 2013-tunnustus myönnettiinnäyttelijä-koomikko Bianca Kronlöfille. Kronlöf on Tukholmasta.PalkintoperusteluissaKronlöfiäkiiteltiin siitä, että hän ontehokkaasti levittänyt sosiaalisessa mediassaviestiään tasa-arvosta. Hän on ollut esikuva ja inspiraation lähde monelle ruotsinsuomalaiselle nuorelle. Sisuradio, SVT:n Suomenkielinen toimitus, Ruotsin Suomalainen sekä Tukholman Suomen Instituutti jakavat Ruotsinsuomalaiset 2013 tunnustukset henkilöille, jotka ovat kuluneen vuoden aikana ansiokkaasti nostaneet ruotsinsuomalaisuuden esille ja olleet vähem-mistön suurlähettiläinä. Ennätysmäärä pyrkii esikoulunopettajiksi Tammikuussa alkaviin esikoulunopettajan koulutusohjelmiin oli miltei kaksinkertainen määrä hakijoita edellisvuoteen verrattuna. Keväällä 2012 se oli 2169 henkilön ensi vaihtoehtona. Tänä vuonna hakijoita oli 4087 kertovat Yliopisto- ja korkeakouluneuvoston tilastot. Esikoulunnopettajia valmistuu 13 korkeakoulusta. Kolmessa niistä on mahdollisuus lukea etäkurssina. Tukholman yliopistoon hakeneista 1852 henkilöstä ohjelmaan otettiin 210. Esikoulunopettajien työmarkkinat ovat valoisat ja alkupalkat kruunuun, jossain tapauksissa ylikin. Tiedote

10 Opettajakoulutukseen voi hakea keväällä Tukholman yliopiston suomen kielen aineopettajakoulutus toteutuu vihdoinkin. Hallitus myönsi varat koulutuksen kehittämiseen vuosi sitten, ja keväällä yliopisto sai tutkintooikeuden. Koulutus aloitetaan syksyllä 2014, lupaa opintorehtori Sari Pesonen. - Opettajakoulutusta on odotettu kauan ja tiedetty se tarve mikä Ruotsissa kuitenkin on. Ollaan todella iloisia siitä että päästään alkuun ihan konkreettisesti. Vihdoinkin syksyllä 2014 saadaan koulutus käyntiin, kertoo Sari Pesonen. Euroopan neuvosto on monessa raportissa kritisoinut Ruotsia siitä ettei täällä ole ollut kunnollista opettajakoulutusta vähemmistökielille. Hallitus antoi vuosi sitten budjetissa määrärahoja kolmelle yliopistolle opettajakoulutuksen kehittämiseen. Mutta akateemisessa maailmassa pyörät pyörivät hitaasti. Kun Tukhol-man yliopisto sai huhti-kuussa oikeuden myöntää suomen kielen aineopettajatutkintoja yläasteluokille 7-9, oli liian myöhäistä hakea opiske- 10 lijoita. Joten kuluu vielä vuosi. Syksyllä 2014 alkaa siis vihdoinkin suomen kielen opettajakoulutus, mutta meänkielen opettajakoulutusta joudutaan odottamaan ainakin vuosi lisää, kertoo Sari Pesonen Tukholman yliopistosta. - Tällä hetkellä meänkielen koulutusta suunnitellaan. Tässähän täytyy käydä samanlainen prosessi läpi kuin suomen kielessä, että ensin täytyy yliopistokanslerin virastosta hakea tutkinto-oikeutta ennekuin päästään itse koulutusta suunnittelemaan. Se tutkinto-oikeus pitää saada myönnettyä ennenkuin päästään eteenpäin. Ruotsi kehuu Euroopan neuvostolle lokakuussa jätetyssä raportissa juuri tätä opettajakoulutuksen toteutumista. Samalla mietitään onko kiinnostuneita opiskelijoita, ja mikä on heidän kielitaitonsa laita? - Meidän kuva on se että kiinnostus on lisääntynyt, ja varsinkin sitä halua oppia Tiedote ja opettaa suomea, jatkaa suomen kieltä seuraaville sukupolville, se on kovin suuri! Ruotsi allekirjoitti eurooppalaisen vähemmistökielisopimuksen vuonna 1999, 14 vuotta sitten. Sen jälkeen Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä on tehnyt neljä seurantakierrosta. Viides seurantakierros alkaa tästä Ruotsin raportista, joka jätettiin joka jätettiin Euroopan neuvostolle lokakuussa. (Lähde:Sisuradio)

11 Raportteja Opetus ei motivoi Tulevassa raportissaan Om stöd och stimulans i skolan tulee Kouluasiain tarkastusvirasto arvostelemaan olosuhteita, joil-la on suuri merkitys oppimistuloksille. Virasto on tehnyt johtopäätöksensä yhteensä 650 oppitunnin seuraamisesta: - Opetus ei ole riittävän moti-voivaa niin, että se olisi haasteellista ja saisi oppilaat pyrkimään parhaimpiin tuloksiinsa. Olemme usein nähneet oppitunteja, joilla opettaja sijoittaa opetuksensa keskitasolle tai joilla seitsenvuotiaat kertovat aina saavansa keskivaikeita tehtäviä, joiden ansiosta koulutyö on ikävää. Kouluissa tehdyt kyselyt, joihin lähes oppilasta vastasi, vahvistavat asian. Vain puolet yhdeksäsluokkalaisista pitää koulutyötä hauskana ja tuskin kuusi kymmenestä on sitä mieltä, että he saavat koulun takia halun oppia enemmän. Oppilaat, joita ei innosteta tarpeeksi tai jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea, kokevat usein turhautumista, levottomuutta, passiivisuutta tai motivaation puutetta. Mutta on myös oppilaita, jotka innoissaan kertovat oppitunneista, joilla opettaja on saanut meidät tuntemaan, että on hauskaa niin että rentoudumme ja olemme mukana opetuksessa. - Yksi koulun suurimmista haasteista on luoda opetukseen vaihtelua niin että oppilaat voivat kokea uusia vaatimuksia ja saada innoitusta. Tehtävä lankeaa ensisijaisesti opettajille mutta myös koulun pedagogiselle johdolle. Rehtorit ja koulujen päämiehet ovat avainasemassa luomaan niin ajallisia mahdollisuuksia kuin opettajien avointa suhtautumista toisiinsa niin, että kollegiaalinen oppiminen tulee mahdolliseksi, esittävät Kouluasiain tarkastusviraston pääjohtaja Ann-Marie Begler ja viraston tutkija Lene Persson Weiss. (Dagens Nyheter 6.12.) Valtion panostukset epäonnistuneet Ruotsin hallitus oli myöntänyt varoja koulun puutteiden korjaamiseen ja laadun kohottamiseen. Mutta niillä on voinut olla päinvastainen vaikutus. ei myöskään ole aset-tanut vaatimusta projektien ar-vioinnista, minkä takia niistä tulevaa hyötyä on vaikeampi nähdä. Usein ne on lopetettu heti valtiontuen päätyttyä. On myös esimerkkejä kunnista, jotka ovat suunnanneet normaalin koulubudjetin varoja muille alueille, kun valtion rahat ovat tulleet. Kouluviraston mielestä Lärarlyftet voidaan nostaa esimerkiksi siitä, ettei opettajien jatkokoulutus ole toiminut niin kuin oli ajateltu. Myös Valtionkonttori toteaa tämän aikaisemmassa raportissaan Lärarlyftet ett lyft för den som vill. Syynä on se, että opettajat, jotka ovat olleet aktiivisia, ovat voineet lukea mitä haluavat. Sen sijaan ne, joilla olisi ollut jatkokoulutuksen tarvetta, mutta eivät ole sitä hakeneet tai sitä ei ole tarjottu, on jätetty oman onnensa nojaan. Nyttjande av statliga satsningar inom skolområdet raportti on leimattu Kouluviraston sisäiseksi työmateriaaliksi, vaikka yllättävät johtopäätökset on esitetty hallitukselle. Dagens Nyheter oli kui- Koulutusministeriön valtiosihteeri Bertil Östberg kuitenkin katsoo, tenkin pyytänyt aineiston että Lärarlyftet on valtion, kuntien nähtäväkseen. Siinä käydään läpi ja yksityisten opettajien jaetulla kahdeksan suuren valtiollisen vastuulla: koulusatsauksen vaikutukset. - Toimintaehdoista tulee silloin Johtopäätöksenä on, että erilaiset. Mutta mielestämme on kunnat tai vapaakoulut hyödyntävät tukivaroja hyvinkin eri ta- kohtuullista, että kunnat ottavat vastuunsa ja että jatkokoulutusta voin. Se voi johtaa siihen, että oppilaat saavat eri toimintaedelly- käytetään hyvällä tavalla. tykset riippuen siitä, missä he Valtion suunnattuja tukia tarjottiin asuvat, esittää opetusneuvos Gunnar Giselau. kunnille ja muille koulujen päämiehille vuosina 2009 ja Monilla pienemmillä kunnilla ei ole ollut varaa tai ne eivät ole halunneet sijoittaa vaadittavaa Tarkastetut tukiprojektit olivat: omaa osuuttaan projekteihin. - Lärarfortbildning Toisilta tukirahat ovat jääneet - Förskolelyftet hakematta siksi, ettei vaadittavaa - Stöd till sommarskola för hallinnollista henkilöstöä ole. elever Osalla kuntia tai vapaakouluja on - Teknik för flickor ollut eriävä käsitys siitä, mitä ne - Lärlingsutbildning haluavat kehittää. - Yrkesvuxsatsningen Raportti osoittaa, että valtio - Läsa, skriva, räkna satsningen on vaarassa passivoida kuntien johtoa ottamasta vastuutaan - Matematiksatsningen koulun kehittämisestä. Tukien (DN 27.9.) vaikutukset ovat usein olleet lyhytaikaisia ja epätasaisia. Valtio Tiedote

12 Eskilstunan ERKKI-koulu 20 vuotta 12 Ruotsinsuomalaista koulua juhlittiin Aleksis Kiven päivänä. Koulu aloitti toimintansa elokuussa Aamupäivällä oli ollut lapsille omaa ohjelmaakuten Presidentin kissat Suomesta. Juhlassa iltapäivällä rehtori Anneli Holmroos kertoi koulun tavoitteista ja menestyksestä, Dimitri Keiski esiintyi, päätoimittaja Esa Salomaa kertoi koulun syntyhistorian. Entinen oppilas Kimmo Mattila soitti pianoa ja nykyiset lauloivat ja lausuivat. Puheenvuoron käyttivät myös ensimmäinen rehtori Tuuli Hokkanen Eriksson, entinen säätiön puheenjohtaja Pirjo Lahdenperä sekä koulun syntysanat vanhempainkokouksessa lausunut Göran Backman. Anneli Holmroos totesi, että koulu on menestynyt hyvin. Yhteistyö kuuden Pikku-Erkki -esikouluosaston kanssa luistaa: - Toivomme, että lapset saavuttavat kaksikielisyyden ja voivat säilyttää sen aikuisikään saakka. Meillä on ollut monia mahtavia teemaviikkoja ja projekteja. Esa Salomaa sanoi, että on hauska nähdä vanhoja oppilaita ja vieraita. Anneli Holmroos Tiedote Koulu on selviytynyt hyvin matkan varrella. Lapset tulivat alueilta, joissa ei puhuttu paljon ruotsia. 60-luvun lopulla alettiin antaa kotikielenopetusta. Itse olin alussa kiertävänä opettajana - opetustiloina saattoi olla siivouskomero - ja sitten opettajana yhdistetyssä luokassa. Vanhemmilta ja lapsilta ei kysytty juuri mitään. Vanhemmat rupesivat vaatimaan omia luokkia. - Jouko Lahdenperä ja Markku Peura tekivät selvityksen Tukholmaan perustettavasta vapaakoulusta. Carl Bildt totesi, että suomen kielellä on Ruotsissa ikivanhat perinteet saimme vieraita Tukholman koululta. RSO järjesti avoimen tilaisuuden, jossa Göran Ingemar Backman nousi seisomaan ja kehotti vanhempia toimimaan keväällä RSO järjesti tilaisuuden, jossa suomalaisseurat valitsivat koulun perustamista varten kaksi työryhmää, hallinnollisiin asioihin keskittyvän ja opintosuunnitelmiin paneutuvan. Otettiin yhteyttä kuntaan. Sieltä todettiin, että koulun pitää olla avoin kaikille eikä lukukausimaksuja saa olla. - Hallinnossa päädyttiin säätiömalliin, jossa säätiön jäsenet olisivat taloudellisesti vastuussa toiminnasta. - Suomi 75 vuotta -juhlat lahjoittivat alkupääomaksi heti

13 5000 kruunua. Päätettiin aloittaa koulu vaikka saataisiin vain kahdeksan oppilasta. Oma koulu -informaatiota lähetettiin pastori Pekka Paulaston hankkimille nimille. Ensimmäiselle luokalle ilmestyi 17 oppilasta aloitti toimintansa Sörmlannin ensimmäinen vapaakoulu. - Oppilaita kuljetettiin koulun ostamalla autolla jopa Kvicksundista asti. Pirjo Erkkilä (nyk. Vilenius) oli ensimmäinen kouluauton kuljettaja. - Suurimmillaan koulussa oli 165 oppilasta. Opettajat ovat olleet taitavia ja päteviä. Menestys parempi kuin kunnan kouluilla keskimäärin. Olemme olleet englantilaisen koulun kanssa tasapäisiä. Lisäksi englantilainen koulu voi karsia oppilaita. Sitä ruotsinsuomalainen koulu ei tee. Pirjo Lahdenperä totesi, että oma kieli tarvitaan omien tunteiden ilmaisemiseen ja ymmärtämiseen. Englannin kieli vahvistuminen johtaa ei-demokraattiseen kehitykseen. Nyt ollaan saatu vähemmistökielen asema. Meidän itse on annettava sille kielelle arvo. Koulun ensimmäinen rehtori Tuuli Hokkanen kertoi, että Esa Salomaa Göran Ingemar Backman Eira lauloi oravista alussa oli tehtävä kaikkea. - Olin minäkin autonkuljettajana, kun Pirjo oli sairastunut. Paljon oli opettelemista. Eivätkä ne asiat olleet selviä kunnassakaan. Tämähän oli paikkakunnan ensimmäinen vapaakoulu. Göran Backman kertoi, että hänen äitinsä piti pintansa ja opetti suomen kielen. - Niin pitäisi muidekin tehdä. Ettei tarvitsisi sitten sanoa: det bara blev så, vaan että se olisi tietoinen valinta. Olemme osa Ruotsia eikä henkistä pääomaa pitäisi vähentää. Mitä paremmin olemme koulutettuja ja mitä enemmän kieliä osaamme, sen parempi. Ei riitä, että osataan englantia. Mitä on erkkiläisyys? Että ymmärrämme kielen ja kulttuurin arvon. Koulua onnittelivat Eskilstunan kunnan puolesta kehittäjä Sirpa Lindelöf ja kulttuurisihteeri Maire Dahlman. Sirpa, omaa sukua Vuorinen, kertoi: - Aloitin tässä samassa talossa, Norran koulussa vuonna siis viisikymmentä vuotta sitten. Ensin olin ainoa suomalainen koko pihassa. Sitten kolmannelle luokalle tuli toinen Sirpa. Eskilstunan Suomi-seurasta onnitteli puheenjohtaja Jorma tuominen, Torshällan Suomalaisesta seurasta Sinikka Grön, Mälardalenin Haapajärviseurasta Heli Kärnä. Matti Pilhjerta Tuuli Hokkanen Eriksson Pirjo Lahdenperä (Lisää kuvia Erkki-koulun vaiheista ja sen juhlista sivuilla 14 ja 21) Tiedote

14 Carl Maurits Pilhjerta leikkaa tilojen vihkimiseksi nauhaa Slagstassa, jossa koulu aloitti toimintansa kerrostalon kellarikerroksessa. Carl oli kuumeinen eikä leikkaaminen tahtonut onnistua. 14 Ministeri Carl Bildt vieraili koululla marraskuussa Tiedote

15 Kouluministeri Baylan oli optimistinen keväällä 2006 Baylan totesi: Olemme havainneet ongelman ja monilla paikkakunnilla on käynnissä matematiikka-projekteja, joissa käytetään oppilaan äidinkieltä opetuksessa. Kysymykseen opettajakoulutuksen merkityksestä oppimistuloksille, hän sanoi: Olemme aloittamassa masters-tutkintoon (maisteriksi) johtavan koulutuksen, joka olisi viisivuotinen. Mutta sen muotoilu ei ole vielä ihan valmis. Peruskouluun opettajaksi tulijoita on riittävästi, mutta todellinen ongelma on ammattiopettajien kohdalla lukiossa. Näin siis vuonna Nyt eriarvoisuus koulujen välillä on kasvanut ylittämättömäksi kuiluksi, joka vaikuttaa arveluttavasti oppimistuloksiin. Stefan Löfvenin ja Ibrahim Baylanin mukaan Ruotsin koulujen ongelmana on epätasa-arvo. Koulujen väliset erot ovat kasvaneet 2000-luvulla valinnan mahdollisuuden takia. Yhtenä esimerkkinä Dagens Nyheterin mielipidekirjoituksessa pari viikkoa sitten he mainitsivat läksyavun, johon vain varakkaiden oppilaiden vanhemmilla on varaa. Silloinen peruskouluministeri, nykyinen kansanedustaja Ibrahim Baylan vieraili toukokuussa 2006 Eskilstunassa. Tapasin hänet Nyforsin päivänä. Baylan yllätti tervehtimällä suomeksi ja sanoi selitykseksi suomalaisen tyttöystävänsä. Mutta Suomen koulua hän ei vaikuttanut erityisen halukkaalta kommentoimaan. Ibrahim Baylan Ruotsin lasten matematiikkataidot olivat silloin viimeisinä vertailussa mukana olleista 17 OECD:n maasta. Selitykseksi uppsalalainen pedagogian tutkija Daniel Pettersson oli tarjonnut, että Ruotsin matematiikanopetus on ongelmakeskeistä ja vaatii kielen käyttämistä. Kun saman aineen opetus Suomessa on myös ongelmakeskeistä, täytyy olla muitakin syitä. Toisaalta ällistyttää näin perästäpäin kouluministerin optimismi. Mitään kiireisiä toimenpiteitä ei koulun osalta tarvittaisi. Ehkä tämä ongelmien lakaisu maton alle aiheutti vaalitappion. Nyt se ei enää onnistu, kun ongelmat ovat liian ilmeiset. Siksipä kaikki puolueet ovat nyt koulun puolella - kukin omalla puolellaan. Matti Pilhjerta Tiedote

16 Suomen tulokset pudonneet PISA 2012:ssa OECD:n Pisa-tutkimusohjelma arvioi 15-vuotiaiden oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: sekä vuonna 2003 että vuonna 2012 se on ollut matematiikka. Nyt voitiin ensimmäistä kertaa arvioida luotettavasti matematiikan osaamisen kehitystä. Suomessa valittiin viime vuoden keväällä tutkimusotokseen 311 koulua ja oppilasta, joista 90 prosenttia sitten osallistui. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopistonkoulutuksen tutkimuslaitos. Vuonna 2003 Suomen sijoitus oli kaikista osallistujista toinen. Siihen verraten matematiikan kansallinen keskiarvo on laskenut merkittävästi. Sijoitus matematiikassa oli nyt kahdestoista 65 maasta. Lukutaidossa Suomi oli sijalla kuusi, luonnontieteissä viisi. Silti suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa. Suomi sijoittui matematiikassa niistä kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi. Vaikka erot Suomen koulujen matematiikan osaamisessa ovat edelleen varsin pieniä,ensi kertaa erottui myös joukko kouluja, joiden tulos jäi OECD:n keskiarvon alle. Matematiikassa Suomea paremmin menestyivät Euroopassa Liechtenstein, Sveitsi, Alankomaat ja Viro. Lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa Suomi oli Euroopan maista edelleen paras - Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään. Käynnistän välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden turvaamiseksi. Tähän työhön tullaan kutsumaan niin tutkimuksen, koulutusalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden, poliittisen päätöksenteon kuin oppilaiden ja vanhempien edustajat, opetusministeri Krista Kiuru kertoi Helsingin Sanomille. - Huolestuttavaa viestiä oppimistulosten heikentymisen osalta ovat kertoneet jo aiemmat arviot, joissa on kiinnitetty huomiota yleisen koulumyönteisyyden laskuun niin oppilaiden kuin koko yhteiskunnan osalta. Tasa-arvonäkökulman vahvistamisen lisäksi oleellista on panostaa oppimis- ja opiskelumotivaation kehittämiseen ja ylläpitoon sekä kouluviihtyvyyteen, opetusministeri kommentoi. Suomen kansainvälisen liikkuvuuden keskuksen (CIMO) johtaja ja neuvonantaja Pasi Sahlberg on kiertänyt maailmaa selittämässä Suomen peruskoulun pulmallisuutta. Hänen menestyskirjastaan Finnish Lessons on otettu useita uusintapainoksia. - Peruskoulun menestystä on yritetty selittää oppilasaineksen homogeenisuudella. Mutta se ei ole selitys siihen eikä matematiikan tulosten putoamiseenkaan. Ehkäpä meiltä on pallo hukassa. Viimeiset 12 vuotta olemme käyttäneet enemmän aikaa tulostemme selittämiseen muille kuin keskittyneet koulun kehittämiseen ja siihen, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. - Suomen päättäjät ovat jo viiden vuoden ajan voineet havaita Pasi Sahlberg Ther esults of PISA 2012 were published on 3 December2013. Finland s results: score points OECD countries all participants Mathematical literacy519 6th 12th Reading literacy 524 3rd 6th Scientific literacy 545 2nd 5th 16 Tiedote

17 matematiikkatulosten heikentyvän, Sahlberg sanoo. Hyvät tulokset ovat Sahlbergin mukaan johtuneet siitä, että erot koulujen välillä ovat olleet pieniä. Luultavasti tuloerojen kasvu ja koulujen rahoituksen heikentyminen ovat nyt johtamassa myös suorituserojen kasvuun. Ylihuolehtivia helikopteriopettajia Saksaan Joka neljännen saksalaiskoululaisen vanhemmat ostavat lapselleen yksityistä tukiopetusta. Alakouluissa on luokkia, joissa jokaisen oppilaan kotona käy iltaisin yksityisopettaja vuotiaiden lasten vanhemmat maksavat surutta 200 euroa kuussa tukiopetuksesta läpi lukuvuoden, kertoo Helsingin Sanomille Katarina Baer. Tämä on yksi 12 vuotta sitten alkaneiden Pisa-tutkimusten seurauksista Saksassa. Koko maa järkyttyi, kun koululaiset menestyivät ensimmäisessä tutkimuksessa vain välttävästi. Parantuneille suorituksille voivat selityksenä olla yleiset ja yhteiset oppimisstandardit, jollaisia ei Saksassa ennen Pisa-kriisiä ollut. Tietyssä iässä pitää olla oppinut tiettyjä asioita. - Tuntuu vain, että Saksassa pörrää nyt paitsi helikopteri-vanhempia myös helikopteri-opettajia*. Opettaja kertoo kaikille vanhemmille lähettämissään yhteisviesteissä, mitä tunneilla on tehty ja mitä kokeita tai vastaavaa on edessä. - Mitä varten koulua oikeastaan käydään? Oppimista varten vai sitä varten, että vanhemmat saavat tarkat raportit jälkikasvunsa suorittamisesta? Sellainen ei edistä ainakaan itsenäistymistä eikä opeta vastuunkantoa, arvioi Katarina Baer. - Hyvä olisi, jos tutkimukset mittaisivat muutakin kuin laskentoa ja lukemista, eli vaikkapa itsenäistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja etiikan ymmärrystä, Baer kirjoittaa. - Keskellä Pisa-surkuttelua Saksa on kasvanut Euroopan johtavaksi maaksi niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Työpaikkoja syntyy kaiken aikaa, ja ne myös täyttyvät. Tämä kaikki tuskin olisi onnistunut, jos saksalaisnuoret olisivat nelosen arvoisia kautta linjan,hän huomauttaa. * helikopteri = curling RSO:n syyskokouksen päätöksiä Shanghain aseina kova työ ja kurinalaisuus Kiinan Shanghain 15-vuotiaat ovat Pisa-tutkimuksen mukaan maailman parhaita lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Testimenestyksen hintana on menetetty vapaa-aika. Testitulokset eivät kuitenkaan kerro juuri mitään kiinalaisten koululaisten oppimisesta yleisesti. Noin 23 miljoonan asukkaan Shanghai on Kiinan ylivoimaisesti rikkain kaupunki, ja sen asukkaat ovat koulutetumpia kuin muualla maassa. Siksi on varaa panostaa kouluihin, ja vanhemmilla on sitä ja kiinnostusta maksaa lastensa lisäopetuksesta. Muualla Kiinassa, varsinkin maaseudulla, on paikoin pulaa pätevistä opettajista ja kunnon opetusvälineistä. Ryhmä-koot voivat pahimmillaan nousta reilusti yli sataan. Kuri ja vauhti ovat kuin armeijassa. Useimmilla oppilailla opiskelu jatkuu vielä koulupäivän jälkeen - usein yhdeksään asti illalla. Vapaa-aikaa on ehkä puoli päivää viikonloppuna. Kiinan koulua on arvosteltu liiasta ulkoa (jatkuu sivun 23 alareunassa) RSO:n syyskokous järjestettiin S:t Gertrudskoululla, Västeråsissa lauantaina Päätettiin, että jäsenmaksut ovat ennallaan ja, että tiedotteen välissä lähetetään tilillepanokortti. - Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 600 kr/kk ja sihteerille 400 kr/kk. Matkakorvaukset maksetaan halvinta matkustustapaa käyttäen ja korvaus mahdollisesta ansionmenetyksestä, jos sellaista on esim. Ulkosuomalaisparlamenttiin osallistumisesta. - Hyväksyttiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle Matti Lautkoski sai luottamuksen jatkaa liiton puheenjohtajana. - Liiton sihteerillä Merja Veguksella on toimiaikaa vuosi jäljellä - Hallitukseen jäseniksi valittiin Sirpa Humalisto ja Anne Wallin sekä varajäseniksi Paula Aro ja Katja Nuutinen - Tilintarkastajina vuonna 2014 toimivat Matti J Korhonen ja Arja Turkkila Olsson Tiedote

18 HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT PÄIVIEN TEEMA: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Päiville tulee ilmoittautua mennessä. Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä varmistaa tulonsa. Osallistumishinnat: 1-h huone kruunua, paikka 2-h huoneessa kr. Hintoihin sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, koko ohjelma, saunailta ja ohjelman mukaiset kuljetukset sekä teatteri. Huom! Hinnat ovat hieman nousseet edellisestä vuodesta. RSO ei tänä vuonna järjestä yhteismatkaa, mutta osanottajat voivat tietysti tehdä yhteistyötä matkajärjestelyissä. Ilmoittautumisajan päätyttyä saavat osallistujat vahvistuksen ja tilillepanokortin osallistumismaksua varten. Todistuksen saa kurssin jälkeen. Mikäli osallistumisesi laskutetaan työnantajallesi, ilmoita tarkka laskutusosoite! Lisätietoja saat Mailis tai Matti Lautkoskelta, puhelin: (iltaisin). Lähetä oheinen ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, Box , ÖREBRO. TERVETULOA PERINTEISILLE HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE! OSALLISTUN RSO:n HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE Varaan: 1 hengen huoneen, paikan 2 hengen huoneessa. Olen RSO:n jäsen (RSO:n vuoden 2014 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle) Jäsenmaksun 250 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr, voi suorittaa RSO:n tileille nr PG tai BG Järjestäjille tiedoksi: Työnantajan tarkka laskutusosoite: - - Muuta tietoa järjestäjille: - - Osallistujan nimi: Puhelin: - Osoite: - Sähköpostiosoite: Päiväys: Allekirjoitus: 18 Tiedote

19 Barns och ungdomars välmående Sverigefinländska lärarnas utbildningsdagar Arrangörer: SFil/Sverige Finska lärarförbund, Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland PROGRAM 3.4 Torsdag Buss till Hanaholmen från Skatudden och Södra hamnen Lunch för de som önskar (Anmälan kan göras vid senare tillfälle) Seminariet öppnas VD Gunvor Kronman, Hanaholmen ordförande Matti Lautkoski, SFiL Självförtroendet ur barns, ungdomars och de vuxnas synvinkel Skol- och ungdomsarbetare, själavårdsterapeut Päivi Niemi Kaffe+smörgås Emotionella kunskaper i skolan Päivi Niemi fortsätter Avslutning Middag 20 Samvaro och möjlighet till bastubad 4.4 Fredag Barns och ungdomars välmående vad betyder det? Föreläsaren har ej ännu bekräftat sin medverkan Ungdomars hälsa i Helsingfors Socialarbetare, Saara Suutarinen, Helsingfors stad Lunch Konstmetoder inom barnskyddet (Taiteen keinoin kohti elettyä elämää) Specialsakkunnig, Päivi Känkänen, Institutet för hälsa och välfärd Kaffe Rörelse som inlärningsmetod i språkundervisningen Zodiak Centret för ny dans Middag Avfärd till Helsinfors Teater eller film 5.4 Lördag Koko koulu tanssii! /Hela skolan dansar! Dans som en del av undervisningen Klass- och danslärare Reeta Riekkinen, Kartanokosken koulu, Vanda Lunch Buss till båtterminalerna Fritt program t.ex. Tove Jansson-utställningen på Ateneum Silja-Line färjan avgår kl , Viking Line kl Tiedote

20 Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiL ruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kieli-, kulttuuri- ja etujärjestö. Box 15052, ÖREBRO puh p-siirto organisaationumero RSO:n www-sivut: Vaalivaliokunnan pj. : Anne Wallin, Puheenjohtaja Matti Lautkoski, matti.lautkoski@telia.com Kumminvägen ÖREBRO Varapuheenjohtaja: Anne Wallin anne_wallin@yahoo.com Olovsvägen SÖDERTÄLJE Rahastonhoitaja: Mailis Lautkoski Kumminvägen ÖREBRO Vastaava päätoimittaja: Matti Lautkoski RSO:n HALLITUS 2013 Varsinaiset jäsenet: Jemina Silfsten, jemina_silfsten@hotmail.com Nolhagavägen ÖREBRO Anne Wallin anne_wallin@yahoo.com Olovsvägen SÖDERTÄLJE Sihteeri: Merja Vegus merja.vegus@skola.vasteras.se Brahegatan 7A VÄSTERÅS Jäsenlehti TIEDOTE anne_wallin@yahoo.com Varajäsenet: Paula Aro Källarbacksvägen ESKILSTUNA Mari Sankilampi marie_sanki@hotmail.com Carlavägen 47 A ESKILSTUNA Tilintarkastajat: Matti J Korhonen Pilotgatan 16 3 tr SKARPNÄCK Arja Turkkila-Olsson Upplandsgatan STOCKHOLM Toimittaja: Matti Pilhjerta matti.pilhjerta@gmail.com Jäsenmaksu 2012: Varsinaisen jäsen 250 kr, opiskelijat, eläkeläiset 120 kr. RSO:n pankkisiirtonumero on: Osoitteenmuutokset rahastonhoitajalle. RSO:n OSASTOT Boråsin os. Göteborgin os. Länsi-Sveanmaan os. pj Sirpa Heikkilä pj Rauni Lenander pj Mailis Lautkoski Södervärnsg. 11 Kryddpepparg. 85 Kumminv BORÅS ANGERED ÖREBRO siht Lea Haapala siht Liisa Bronsdon siht Annika Dovrinder Alidebergsg. 10 Svang. 9D Fridhemsg BORÅS GÖTEBORG KUMLA Västmanlannin os. Eskilstunan os. Haaparannan os. pj Pirjo Hyypiä-Jonsson pj. Eila Carlsson pj Pekka Hyötylä Stavhopparg 10 Antikvarieg. 31 Ekorrstigen VÄSTERÅS Torshälla HAPARANDA eila_carlsson@hotmail.com siht Merja Vegus siht. Paula Aro siht Hannele Huuva Braheg. 7A Källarbacksvägen 1 Hjortv VÄSTERÅS ESKILSTUNA HAPARANDA Tiedote Suur-Tukholma/ STOP pj Sirpa Humalisto Storskiftesv NORSBORG sirpa.humalisto@ edu.botkyrka.se siht Ulla Högstedt Mejselv HÄGERSTEN

21 Erkki-koulun aloitusluokan vanhemmat kokoontuneina sisäänkäynnin edustalle syyskesällä ERK-säätiön pitkäaikainen puheenjohtaja Asko Aaulanko täytti 50 vuotta helmikuussa luokkalaisten kuoro esiintymässä Koulun päämiehenä toimivan säätiön puheenjohtaja Susan Heikinniemi (vas.) ja nykyinen rehtori Anneli Holmroos Tiedote

22 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Trio Tryck, Fellingsbro Folkhögskola, Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu, RSO:n Eskilstunan osasto RSO:n Länsi-Sveanmaan osasto Ruotsinsuomalainen Liljakoulu, Tukholman ruotsinsuomalainen koulu, Örebron Ruotsinsuomalainen Kielikoulu, Antonen, Milli, Porvoo, Suomi Carlsson, Eila, Torshälla Franssila Hedén, Marketta ja Björn Hedén, Örebro Karppinen, Sirpa, Örebro Lautkoski, Matti ja Mailis, Örebro Lehmonen Nilsson, Marjaana, Haninge Pikkarainen, Tiina, Kiruna Pilhjerta, Matti, Torshälla Wallin, Anne, Södertälje 22 Vegus, Merja, Västerås Tiedote

23 Örebro - korkeakoulu- ja musiikkikaupunki keskellä Ruotsia hyvien liikenneyhteyksien varrella Ennen kaikkea siellä on ÖREBRON RUOTSINSUOMALAINEN KIELIKOULU Ala- ja keskiasteen koulu sekä vapaa-ajankoti ja esikoulu (ent. lastentarha). Pätevä henkilökunta, otamme päiväkotilapsia/oppilaita myös naapurikunnista. Käyntiosoite Krokusgatan 16 päiväkoti PEIKKOLA - TROLLANDET käyntiosoite Varbergsgatan 221, postiosoite ja sähköposti alla Puh. koulu esikoulu , faksi Postiosoite: Box , ÖREBRO kielikoulu.orebro@telia.com Sprakskolan.orebro@telia.com Käy kotisivullamme org opettelusta -luovuus ja oma ajattelu jäävät vähiin. Monet oppilaat ja heidän vanhempansa tavoittelevat pikemminkin hyviä koepisteitä kuin oppimista. Siinä voi piillä yksi selitys shanghailaisten Pisamenestykseen. Kokeet merkitsevät paljon,ja niitä on totuttu tekemään. Yhdeksännen luokan päättökokeen pisteillä pyritään suomalaista lukiota vastaaviin kouluihin. Se, mihin lukioon pääsee, vaikuttaa myöhemmin mahdollisuuksiin pärjätä gao-kaossa eli kokeessa, jonka pisteillä yritetään yliopistoon. Kilpailu yliopistopaikoista on veristä. Monessa kiinalaisperheessä jälkikasvun yliopistoon pääsyä pidetään lähes elämän ja kuoleman kysymyksenä, koska koulutus tuo statusta. Siksi on erittäin yleistä, että koulun lisäksi otetaan vuosikaudet yksityisopetusta. (Lähde: HS) Tiedote

24