Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta"

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND Tommi Alamäki tuli Torniosta 8. luokalle Koulun uusi rehtori Maija Vola Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta Suurlähettiläs ja rouva Helenius kävivät onnittelemassaeläkkeelle jäävää rehtori Markku Peuraa vuosi 1

2 2

3 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: faksi/fax: E-posti/e-post: exp@sverigefinskaskolan.com Hemsida: Adress: Utbildningsvägen 4, TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) 3

4 ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser på Örebrofilialen: Kurser i Fellingsbro: - Teckenspråkstolk- och - Allmän kurs Dövblindtolkutbildning - Allmän grundkurs - Teckenspråkslinje - Allmän kurs för invandrare - Syntolkutbildning - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Bergsvägen Fellingsbro Tel: Fax: fellingsbro.fhsk@folkbildning.net 4

5 Örebron kunta ei opi mitään? Örebron Suomalainen Kielikoulu -säätiö perustettiin keväällä vuonna Säätiön johtokunta alkoi heti tämän jälkeen suunnitella koulun ja esikoulun perustamista. Tämä sen takia, että Örebron kunnan virkamiehet olivat alkaneet valmistelemaan suomalaisluokkien lakkauttamista. Örebrossa olivat suomalaisluokat toimineet tuolloin jo 17 vuotta. Luokilla oli 45 oppilasta vuosikursseilla 1-6. Syy lakkautusuhkaan oli luokkien vähäinen oppilasmäärä. Säätiö aloittikin syksyllä 1994 sekä koulun että esikoulun. Melkein kaikki oppilaat ja esikoululapset siirtyivät tähän uuteen toimintaan. Koulusta tuli ns vapaakoulu. Oppilaiden vanhemmat osallistuivat innokkaasti koulutilojen korjaamiseen; maalaamaan ja tapetoimaan. Innostus oli suuri ja mieli helpottunut, kun oltiin saatu jatkuvuutta lasten kielen ja suomalaisen kulttuurin kehittämiseksi. Koulu on saanut hyvin myönteistä ppalautetta koulutarkastusvirastolta (Skolinspektion) ja myös niiltä oppilailta, jotka ovat käyneet koulun läpi. He olivat saaneet hyvän suomen kielen perustan ja vahvistaneet ruotsinsuomalaista identiteettiään. Mikään hyvä ei kestä kuitenkaan ikuisesti. Jo vuonna 1996 alkoi Örebron kunta hankaloittamaan Kielikoulun toimintaa. Kunta ei maksanut täysimääräisiä lakiin perustuvia avustuksia koulun ja esikoulun toimintaan. Säätiö velkaa-ntui. Säätiö valitti lääninoikeuteen ja sitten kamarioikeuteen kunnan päätöksistä ja voitti kiistat kuntaa vastaan kamarioikeuden tuomiolla koskien vuosia 1999, 2000 ja Kunta joutui maksamaan takautuvasti kruunua ja säätiö pystyi maksamaan velkansa ja jatkamaan toimintaa. Kunta ei kuitenkaan oppinut mitään näistä tuomioista, vaan jatkoi samaan tahtiin vuosina 2002 ja Taas säätiö valitti kunnan päätöksistä, ensin lääninoikeuteen joka ei kuitenkaan tuominnut säätiön eduksi. Näistä tuomioista säätiö valitti kamarioikeuteen. joka puolestaan tuomitsi säätiön eduksi maaliskuussa Kunnan olisi pitänyt tuomioiden perusteella päättää uudet avustukset Kielikoululle. Sitä kunta ei tehnyt. Säätiö teki kantelun oikeusasiamiehelle (JO). JO kritisoi kuntaa ja velvoitti kuntaa tekemään uuden päätöksen. Sen kunta tekikin helmikuun 4:pnä 2009 ja korotti mm esikoululasten avustusta kruunua per lapsi ja vuosi. Korkoineen tuo päätös olisi ollut noin kruunua takautuvasti seitsemän vuoden ajalta. Kunta ei kuitenkaan toteuttanut omaa päätöstään eikä näin ollen maksanut mitään säätiölle. Haastoimme kunnan oikeuteen näistä maksamattomista avustuksista, tällä kertaa Örebron käräjäoikeuteen. Oikeus käsittelee jutun toivottavasti tämän syksyn aikana. Kaiken tämän sekamelskan jälkeen ovat lasten vanhemmat ehkä menettäneet uskonsa Kielikoulun tulevaisuuteen ja valinneet lapsilleen kunnallisen vaihtoehdon ja tämän vuoksi koulussamme ei ole tarpeeksi oppilaita koulun pystyssä pysymiseksi, mikäli oppilasmäärä pysyy alhaisena. Hyvää syksyä lukijoillemme! Matti Lautkoski 5

6 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

7 Vesilahtelainen sielunhoitoterapeutti Päivi Niemi vieraili Eskilstunassa syyskuun alussa (Kuva: Päivi Niemen fb-sivu) Lapsen itsetuntoa tukemaan RSO:n Eskilstunan osasto kutsui Suomesta koulu- ja nuorisotyöntekijä ja sielunhoitoterapeutti Päivi Niemen pitämään luentoja vanhemmille, oppilaille sekä esikoulun ja koulun työntekijöille 4. ja 5. syyskuuta. Vanhempainillan aihe oli Kuinka tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa terveesen kasvuun. 5. ja 6. -luokkalaisten luento käsitteli myös terveen itsetunnon kehittymistä. Henkilöstön koko päivän kestäneen koulutuspäivän aiheena oli Tunnetaitoja työssä, jaksaminen ja motivaatio. Saimme tehdä käytännön harjoituksia sekä kuunnella Päiviä, joka hyvin inspiroivalla tavalla kertoi ihmisen perustunteista, keinoista päästä esim. vihan ja pelon tunteista, stressin kestämisestä sekä voimavaroista selvitä vastoinkäymisistä. Päivin työhistoriaan kuuluu 15 vuotta luennointityötä, koulutusta ja monimuotoista ihmissuhdetyötä.luentojen aiheet ovat pääsääntöisesti käsitelleet itsetuntoa ja tunnetaitoja, sekä muita terapeuttisia teemoja eri otsikoiden alla. Lisäksi Päivi on tehnyt 15 vuotta tukihenkilötyötä syrjäytyneiden ja vaikeuksiin joutuneiden nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Hän on kirjoittanut kirjat Stooreja varjojen maasta, Itsetunnon rakennuspalikoita ja Resuinen ja Rikasitsetunto, identiteetti, tunteet ja tahto, joka on ilmestynyt helmikuussa Samalla matkalla Päivi luennoi myös Eskilstunan Helluntaiseurakunnan järjestämässä naistenpäivässä. Rahoitimme Päivin luennoista syntyneet kulut hallintoaluerahoituksella. RSO:n Eskilstunan osaston puolesta Eila Carlsson 7

8 Esikoulu-uutisia (Lähteet: Sisuradio, SVT Uutiset) 8 Suomenkieliseen esikouluun riittää tulijoita Boråsissa Boråsin kunnallisen Bäckarydin esikoulun suomenkieliselle osastolle on löytynyt riittävästi lapsia, jotta toimintaa voidaan jatkaa täysin suomenkielisenä. Lapsia on nyt jopa viimevuotista enemmän. - Kyllä tämä ihan hyvältä näyttää. Meillä on tällä hetkellä 19 lasta ja heistä 17 on paikan päällä ja kaksi aloittaa myöhemmin,kertoo esikouluopettaja Eeva Veteläinen Bäckarydin esikoulun Hylje-osastolta. Viime vuonna, jolloin toiminta käynnistyi lapsia oli kaksi nykyistä vähemmän. Kuitenkinvielä keväällä näytti siltä, ettei osastoa saada täyteen. - Olihan siitä puhetta, että jouduttaisiin täydentämään ruotsinkielisillä lapsilla, mutta ei kuitenkaan näin tarvinnut tehdä. On tätä ilmoitettu radiossa ja lehdissä. Ihan tuttujen tuttujen kautta on menty ja mainostettu tätä paikkaa, Veteläinen sanoo. Vanhempia on kiehtonut erityisesti yksi asia: -Kaikki aina sanovat, että suomen kielen takia, mutta myös siksi, että tämä esikoulu on näin kauniilla kivalla paikalla. Ja esikoulu on aika uusi, että sekin on annettu syyksi. Mutta pääasiassa suomen kielen takia, kun on täysin suomenkielinen osasto kyseessä, Eeva Veteläinen sanoo. Mahtuuko tänne enää lapsia, jos joku vielä haluaisi tulla? - Kyllä varmaankin yksi tai kaksi paikkaa vielä löytyy. Ensi viikolla aloitamme ja jaamme nämä ryhmät iänja kielenkehityksen mukaan, koska nämä lapset ovat eri tasoilla suomen kielessä: joillakin on ihan sujuva suomen kieli, jotkut menevät eteenpäin koko ajan ja koko ajan se kehittyy kaikilla. Kunnan viivytysleikki tehosi: Uppsalan toinen suomenkielinen esikouluryhmä peruttiin Sisuradio uutisoi keväällä, että Uppsalaan saadaan syksyllä toinen suomenkielinen esikouluosasto. Luvattua ryhmää ei kuitenkaan näillä näkymin tule, koska jonossa ei ole riittävästi lapsia. Aiemmin keväällä jonossa olisi ollut lapsia uuden osaston verran. Esikouluista vastaava kunnanneuvos Cecilia Forss sanoo, ettei toista osastoa ole luvattukaan. Suomalaisten neuvonpitoryhmän edustaja ja pienen lapsen vanhempi Anne Pilvinen osallistui Brunen esikoulussa pidettyyn vanhempain tilaisuuteen, jossa tilannetta selvitettiin: - Silloin kun saimme tietää että toinen esikouluryhmä tulee oli lapsia jonossa 14. Mutta sitten lapset kuulemma katosivat jonosta jolloin niitä oli enää seitsemän. Syynä oli ilmeisesti osaston perustamisen päätöksen venyminen, jolloin monet vanhemmat joutuivat luopumaan jonosta ja laittamaan lapsensa ruotsalaiseen ryhmään. Kun sitten osaston aloittaminen oli taas ajankohtaista, kunta vetosi lasten vähyyteen, jolloin osaston perustamispäätös kumottiin. Esikouluikäisten vanhemmat ovat Uppsalassa pohtineet, miksi Suomen kielen hallintoaluerahoja ei ole voitu käyttää myös toisen esikouluosaston perustamiseen. Kunnanneuvos Cecilia Forss vastasi, että rahoja on niin vähän, etteivät ne riittäisi osaston perustamiseen, ja rahat olisivat siten pois muusta kielialuetoiminnasta Paikkojen tarve noin sata Suomenkieliset esikoulupaikat yhä kiven alla Tukholmassa Tukholman poliittisen johdon lupaamat uudet esikoulupaikat loistavat yhä poissaolollaan. Pauliina Salomaa on hakenut pojalleen Jensonille paikkaa sekä Slussenilta että Fridhemsplanin ruotsinsuomalaisesta esikoulusta, mutta molemmistatarjotaan ei oota. - Meillä on Slussenilla paikka 60 tai jotain vastaavaa, ja Fridhemplanilta sanottiin, että paikka voisi löytyä ehkä vuoden päästä syksyllä, Pauliina Salomaa kertoo. Pauliina Salomaa ja hänen miehensä Martin olivat suunnittelleet, että puolitoistavuotias Jenson aloittaisi esikoulussa syksyllä. Martin on kotoisin Australiasta ja Pauliina on toisen polven ruotsinsuomalainen. He toivoivat Jensonille nimenomaan suomenkielistä esikoulupaikkaa. -Olisi tärkeää, että suomen kieli

9 vahvistuisi hänellä heti alusta lähtien. Saatamme myöhemmin muuttaa Australiaan, ja siellä ei ole suomenkielisiä esikouluja. Sisuradion kartoituksen mukaan Tukholman suomenkielisten esikoulujen ja -osastojen jonoissa oli kesäkuussa 2013 noin 200 lasta. Osa heistä jonotti useampaan esikouluun samaan aikaan, mutta vapaiden paikkojen tarve on silti noin sata. Ainoaan kokonaan suomenkieliseen kunnalliseen esikouluun Slussenilla on noin 60 lapsen jono, ja esikoulussa vain 36 paikkaa. Fridhemsplanin Ruotsinsuomalaisen koulun esikouluun jonottaa peräti 110 lasta. Osa jonottajista siirtyi syksyllä esikoululuokalle, mutta jonoon jäi vielä reilut 90 lasta. Kun Sisuradio pyysi Tukholman kaupungilta tietoja jonotilanteesta, juuri Slussenin ja Fridhemsplanin luvut puuttuivat listasta. Kahden suosituimman esikoulun ohella jonoa on kuitenkin myös Skarpnäckin Ruuhi-osastolle, sekä Kungsholmenin ja Vällingbyn suomenkielisille osastoille. Vapaita paikkoja löytyisi sen sijaan Rinkebystä ja Kistan Liljakoulun esikoulusta, yhteensä paikkaa. Vaikka keskustassa tai etelä-tukholmassa asuvat vanhemmat kuljettaisivat lapsiaan Kistaan ja Rinkebyhyn, ei se riittäisi läheskään kattamaan paikkojen tarvetta. Tukholma on ollut vuoden 2010 alusta osa suomen kielen hallintoaluetta, ja kaupungin asukkailla on oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Esikoulusta vastaava kunnanneuvos Lotta Edholm (FP) on useaan otteeseen Sisuradion haastatteluissa luvannut, että asiaan tulee korjaus. Tukholman kaupungin budjettiin on kuluvalle vuodelle 2013 lisätty kohta, jossa todetaan, että kunnanhallituksen ja kaupunginosien on varmistettava, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat suomenkielisten paikkojen osalta. Jonotilanne kesäkuussa 2013 Kunnalliset esikoulut ja osastot: Urvädersgrändin esikoulu Slussenilla: jonossa n. 60 lasta Ruuhi, suomenkielinen osasto Fyrbåken-esikoulussa Skarpnäckissa: jonossa 3 lasta Mumindalen, suomenkielinen osasto Skorpanesikoulussa Kungsholmenilla: jonossa 8 lasta Muminmammorna, suomenkielinen osasto Mumindalenesikoulussa Vällingbyssä: jonossa 8 lasta Mumin, suomenkielinen osasto Rinkebysvängen 20Aesikoulussa Rinkebyssä: vapaana 12 paikkaa Vapaakoulupohjaiset esikoulut: Kaupunginjohtaja: Lisää suomenkielisiä paikkoja syksyllä Tukholman kaupungin johto lupaa lisätä suomenkielisten esikoulupaikkojen määrää vielä tänä vuonna. Uusia paikoista ei ole kuitenkaan mitään tietoa, ja puolitoistavuotiaan Jensonin äiti Pauliina Salomaa on pettynyt. -Tiesin kyllä, että paikkoja on vaikea saada, mutta en kuitenkaan uskonut että se olisi ihan näin vaikeaa. Olemme nyt ottaneet vastaan paikan tavallisesta ruotsalaisesta esikoulusta, ja katsotaan sitten, mitä teemme jatkossa. Tukholman Ruotsinsuomalaisen koulun esikoulu Fridhemsplanilla: jonossa 110 lasta Kaksi kieltä -esikoulu Vasastanissa: täynnä, ei jonoa Liljakoulun esikoulu Kistassa: noin 10 vapaata paikkaa Lähde: Tukholman kaupunki ja Sveriges Radio Sisuradio Tukholman kunnan korkein virkamies, kaupunginjohtaja Irene Svenonius lupaa uusia paikkoja etenkin eteläiseen Tukholmaan. - Globen, Enskede, Skarpnäck ovat alueita joissa yritäm- 9

10 me lisätä tarjontaa mahdollisimman pian yhteistyössä kaupunginosalautakuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. - Pyrimme järjestämään lisää paikkoja jo syksyksi. Samalla teemme inventaariota siitä, missä esikouluissa on suomenkielistä henkilökuntaa, jotta voimme tarvittaessa nopeastikin perustaa osastoja tai pienempiä suomenkielisiä ryhmiä esikouluihin, Irene Svenonius sanoo. Hän ei kuitenkaan halua sanoa monestako paikasta voisi olla kysymys. Tukholma on ollut suomen kielen hallintoalue vuoden 2010 alusta, ja kunnan asukkailla on siten oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Jonot ovat olleet pitkät jo pari vuotta ilman että asiaa on korjattu. Rikkooko Tukholma vähemmistölakia, kaupunginjohtaja Irene Svenonius? - Emme riko lakia, koska pystymme tarjoamaan paikkoja ja suomenkielistä henkilökuntaa monessa osassa kaupunkia. Ongelmana on lähinnä se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Nyt pyrimme kuitenkin järjestämään asian, Svenonius sanoo. Hän korostaa, että esikoulutilanne Tukholmassa on kaiken kaikkiaan vaikea. Kaksi tuhatta uutta lasta tarvitsee vuosittain esikoulupaikan. - On tärkeää, että ihmiset voivat säilyttää kaksikielisyytensä, mutta myös ruotsalaisten lasten on usein vaikea saada ensisijaisesti hakemaansa paikkaa. Olisi tärkeää että suomalaiset vanhemmat hakisivat paikkoja useista eri esikouluista. 10 Kaupunginjohtaja Svenonius on sitä mieltä, että Tukholma on suoriutunut melko hyvin ensimmäisistä vuosistaan suomen kielen hallintoalueena. - Olemme ylpeitä siitä, että kunnassamme asuu paljon suomenkielisiä. Olemme kääntäneet tekstejä ja kartoittaneet henkilökunnan määrää eri toiminnoissa. On tärkeää, että sekä aikuiset että lapset voivat käyttää suomen kieltä. Vellingessä yritetään laistaa äidinkielen opetuksesta Sisuradio kertoi jo aiemmin keväällä kuinka monet esikoulut ovat lopettaneet äidinkielenpedagogien käytön ja jättäneet kielitehtävän vakinaiselle henkilökunnalle, joka ei osaa lasten kieltä. Nyt myös Vellingen kunta Skånessa on kieltäytynyt järjestämästä opettajajohtoista äidinkielentukea esikoulussa. Vellingessä asuva Kati Olsson haki lapselleen äidinkielen tukea suomen kielessä: - Sain sellaisen vastauksen, että minun pitäisi viedä cdja dvd- levyjä ja kirjoja luettavaksi ja että opettajat opettelisivat muutamia sanoja ja opettaisivat niitä sitten tyttärelleni. Kati Olsson haluaa lapselleen oikean opettajan ja hän aikoo viedä asian eteenpäin niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. On ilmeistä, että kunta eiseuraa vähemmistölakia toimiessaan näin. Borås ottaa mallia Helsingistä Boråsin johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat vierailleet Helsingissä tutustumassa siihen, miten kaupungissa pal-vellaan sen ruotsinkielistä vähemmistöä. Oppia on haettu muun muassa vanhustenhoidon ja esikoulutoiminnan järjestämiseen. Parinkymmenen hengen boråsilaisryhmälle esiteltiin Helsingissä ruotsinkielistä kielikylpypäiväkotia sekä yksityistä ruotsinkielistä vanhusten palvelukotia. - Tarkoitus on miettiä, olisiko malleissa jotakin sellaista, jota voitaisiin tuoda Boråsiin, kertoo matkalla mukana ollut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Per-Olof Höög. Helsingin vierailun taustalla oli Höögin mukaan Boråsin halu palvella suomenkielistä vähemmistöään entistä paremmin. - Olemme kuuluneet hallintoalueeseen vuodesta 2010 saakka ja hakeuduimme siihen itse. Kun väestöstämme noin 12 prosenttia on suomalaisia, pidämme asiaa hyvin tärkeänä, valtuuston puheenjohtaja sanoo. Helsingissä ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluu kuutisen prosenttia kaupungin asukkaista. Haasteet ovat molemmissa kaupungeissa samat: miten tarjota laadukkaita palveluja vähemmistöjen omalla kielellä. Suomessa asia hoituu kymmenien vuosien rutiinilla, Ruotsissa vasta harjoitellaan. Per- Olof Höögin mielestä mikään ei kuitenkaan estä tekemästä asioita paremmin. - Meillä on vastuu myös suomenkielisistä tovereistamme. Asioita pitää tietysti aina priorisoida, mutta jos tahtoa löytyy, löytyy yleensä myös keinoja, Per-Olof Höög toteaa.

11 Upplands Väsbyn koulu täytti 20 vuotta Kun vapaakoulujen perustaminen tuli mahdolliseksi 1990-luvun alussa olivat Upplands Väsbyn lasten vanhemmat jo lähtökuopissa. Saatiin ostettua tilava koulurakennus, joka maalattiin ja sisustettiin talkoilla. Yhteishenki on säilynyt ja viime vuosina oppilasmäärät ovat alkaneet kasvaa. Tunnelma 20-vuotisjuhlassa koululla perjantaina oli innostuneen leppoisa. Tukholman suurlähettiläs Harry Helenius ja rouva Barbara Helenius kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan. Esikoululapset ja koulun kuoro esiintyivät. Vapaakoulun pitkäaikainen rehtori Markku Peura kertoi koulun vaiheista, sai kiitoksia ja onnentoivotuksia uudelta rehtorilta Maija Volalta, kunnanhallituksen puheenjohtajalta Per Erik Kanströmiltä, vanhempainyhdistykseltä ja oppilailta. Suurlähettiläs Helenius sanoi, että kieli on väline. Se tarvitaan, että pystyisi sanomaan jotain. Mutta kaikki aineet koulussa ovat tärkeitä ja niistä Upplands Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu on pitänyt huolta. Opetus on laadukasta. Helenius halusi onnitella Markku Peuraa hyvin suoritetusta työstä. Vanhempainyhdistyksen edustaja sanoi, että koulu on aina toiminut hyvin. Oppilaiden edustajat totesivat, että on mukava koulu ja kivoja ihmisiä. Linnunradan oppilaat esittivät tanssiohjeman ja Dimitri Keiski laulelmia. Vieraille tarjottiin kakkukahvit. Keiski kertoi vanhempiensa 1997 tulleen naapurikylään, Märstaan Suomesta: - Itse synnyin vuonna Ei ollut niin helppoa kasvaa Suomessa siihen aikaan, mutta Harry Helenius vanhempani eivät menettäneet toivoaan. Suunta oli eteenpäin ja sain oppia, ettei mikään ole mahdotonta - kun harjoittelee kovasti. Oli hienoa tulla tähän koulun pihaan aamupäivällä ja nähdä lapset leikkimässä. Oli kuin olisin tullut lapsuuteeni takaisin. Jotkut heistä oli minun koulukaverieni lapsia. Se oli hieno tunne. - On tärkeää tietää, mistä on tullut. Sitä ei saisi unohtaa. Keiski soitti muun muassa Tapio Rautavaaran Lapin jenkan ( Sellainen seutu ja sellainen maa ), Pepe Willbergin Merisairaat kasvot ja Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen. Hän keräsi juhlayleisöltä raikuvat aploodit 11

12 ja pyydettiin uudestaan esiin. Kirsi Olkkosella on ollut kaksi lasta tässä koulussa: - Pienin tuli vuonna 1996 ja ovat olleet ihan päiväkodista alkaen. Itsekin kävin suomalaisissa luokissa. Kun täällä on aina turvallista. Anni Vartiainen: - Pidän tästä koulusta. Tämä oli pieni koulu. Lapset ja vanhemmat tunsi toisensa. Olin maalaamassa tätä, kun aloitettiin. Marita Mäkelä Jansson oli esikoululuokan opettajana seitsemän vuoden ajan: - Alussa meillä ei ollut paljon mitään tarvikkeita. Pahvilaatikoilla lapset leikki. Esa Kouri (vas.) kuului monet vuodet henkilökuntaan rehtori Markku Peuran alaisena. Kuvassa niiltä ajoilta (sivulla 22) on myös nykyinen rehtori Maija Vola alarivissä, toinen oikealta Esa Kouri oli myös alkuvuodet täällä opettajana: - Surullista on todeta kuntien asenne: kaikkea saa tehdä, kunhan se ei maksa mitään. Jonnekin perustetaan yksi esikoulu ja jos kieli on teille tärkeä, niin ajakaa sinne. Entinen rehtori Markku Peura on huojentunut ja kertoo huumorilla koulun vaiheita: - Kyllä 20 vuotta on mennyt nopeata. Olen nyt ollut vuoden hallinnollisena johtajana ja autellut Maija Volaa paperitöissä. Nythän tässä on kaksi koulua. Ruotsinsuomalainen koulu ja sen omistama englantilainen koulu. Pari-kolme vuotta sitten oli tiukkaa, ja ajattelin jo että pääsenkö täältä hengissä pois vai kannetaanko minut. Mutta Kirsi Olkkonen (vas.) ja Anni Vartiainen (oik.) 12

13 nyt oppilaita on tullut kolmisenkymmentä lisää. - Hirvimetsä kutsuu. Rehtori Maija Vola: - Koulu on hyvässä maineessa ja se on tärkein asia. Henkilökohtainen mainos on tehokkainta. Sitten on osuutensa hyvillä kotisivuilla, Suomesta on tullut monta uutta oppilasta niiden välityksellä. Tommi Alamäki, 19, tuli Torniosta, jossa hän kävi ala-asteen ja 7. luokan. Mitä eroja huomaat Suomen ja Ruotsin koulun välillä? - Minusta kieltenopiskelut on täällä paremmin, matematiikan ja fysiikan opetus on parempaa Suomessa. Olen nyt töissä Sigtunassa. Ketä kannustat urheilukilpailuissa? - Suomea, mutta jos se on tippunut tai ei ole mukana, niin Ruotsia. Maija Vola Elias Escobar ja Mikael Riissanen (alh.) katselivat luokkavalokuvia ja muistelivat men- neitä kouluvuosia. Kerkesivät sentään poseeraamaan kuvaajalle. Elias Escobar (ylh.) Lisää synttärikuvia sivulla Matti Pilhjerta

14 14 Hallintoalueet: Henkilökunnasta pulaa jo nyt Suomenkielisestä henkilökunnasta pulaa Laki suomen kielen vähemmistöasemasta ja hallintoalueista on ollut voimassa kymmenen vuotta. Hallintoalueeseen kuuluu nyt 48 kuntaa. Monissa niistä on vaikeuksia löytää suomentaitoisia henkilöitä päiväkoteihin ja vanhustenhoitoon. Monissa hallintoaluekunnissa asiat edistyvät hitaasti ja lapsia on ilman paikkaa suomenkielisessä esikoulussa. - Me pitkään asioita ajaneet voimme tulla kärsimättömiksi ja ihmetellä, miksi kaikki etenee niin hitaasti. Vaan jos katsomme 12 vuotta taaksepäin, on tapahtunut uskomattoman paljon. resurssit ovat nyt aivan toisenlaiset niin valtio- kuin kuntatasollakin. Vähemmistöt ovat nyt näkyvämpiä ja toimintaa on enemmän, sanoi Tukholman lääninhallituksen vähemmistöasiantuntija Lennart Rohdin SVT:n Uutisille toukokuun lopussa, kun suomen kielen asemasta keskusteltiin Suomen suurlähetystössä. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta katsoo, että kunnat rikkovat lakeja eikä asia saa olla kiinni vanhempien aktiivisuudesta. Henkilöstön rekrytointi olisi aloitettava aiemmin ja jollei se auta, etsittävä väkeä vaikka Suomesta. Mutta sekin tuntuu olevan joillekin kunnille vaikeaa. Tukholman lääninhallitus esittää, että kuntien velvollisuus on järjestää mahdollisuus tuoda näitä asioita esille ja vaikuttaa sekä käyttää resurssejaan tehokkaasti ja järjestää toimintansa kuntalaisten tarpeita vastaavasti. Kuntien vähemmistötieto nousussa Kuntien tietoisuus kansallisten vähemmistöjen oikeuksista on hyvin vaihteleva. Joissain kunnissa ei edes tiedetä, että vähemmistölaki on olemassa, kun taas toisissa kunnissa asiat ovat hyvin. Nyt Tukholman lääninhallitus kiertää Ruotsia tiedottamassa asiasta. - Sanoisin, että kunnat tuntevat lain paremmin tänä päivänä kuin vuosi sitten. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sanoo integraatiokäsittelijä Annika Bahrtine Region Skånesta. Tukholman lääninhallitus vastaa siitä, että lakia noudatetaan, ja se kiertääkin nyt Malmön lisäksi ainakin Tukholmassa ja Lyckselessä kertomassa lain merkityksestä. Annika Bahrtine Region Skånesta oli järjestämässä Malmössä pidettyä tilaisuutta, johon 17 skånelaiskuntaa oli ilmoittautunut. - Olemme yrittäneet vastaavaa aikaisemminkin, mutta silloin mukaan on ilmoittautunut vain kourallinen ihmisiä. Jotain on tapahtunut. - On tärkeää, että vähemmistöillä on edustajia paikallisella tasolla. Edustajia, jotka ottavat yhteyttä ja asettavat vaatimuksia kunnalle. Kuntatasolla aletaan ajaa vähemmistöjen asioita vasta, kun huomataan että kunnan asukkaat sitä vaativat, sanoo lääninhallituksen Katarina Popovic. Joskus vähemmistön kontakti voi jopa olla ensimmäinen kerta, kun kunnan työntekijä havaitsee, että laki kansallisista vähemmistöistä ylipäätään on olemassa. Vuoden alussa hallintoalueeseen liittyneessä Motalassa myöntää kunnallispoliitikko Andreas Norlén, että vähemmistöpolitiikan toteuttaminen vie aikaa. Hän näkee Ruotsin vähemmistöpolitiikan tärkeimpinä tavoitteina kielen ja kulttuurin säilyttämisen. - Minusta vähemmistöpolitiikan suunta on hyvä. Tietenkin parannettavaa on, mutta vähemmistölaki on kuitenkinollut oma politiikan alue vain runsaat 10 vuotta. Skinnskattebergistä löytyy suomenkielistä henkilökuntaa Skinnskattebergin kunnan työntekijöistä yli 15 prosenttia pystyy kommunikoimaan suomeksi. Vastanneista löytyi 33 suomenkielentaitoista ja yhteensä 38 pystyi suomeksi keskustelemaan arkisia asioita. Työntekijöistä 22 antoi luvan julkaista yhteystietonsa esitteessä, jossa on kunnan suomenkieliset yhteyshenkilöt. Esite on Skinnskattebergin kunnan nettisivuilla ja sitä voidaan tilata suomen kielen hallintoalueen koordinoijalta. Vanhustenhuollon kaikissa yksiköissä on suomenkie-

15 listä henkilökuntaa ja myös osittain suomenkielistä psykiatrian päivätoimintaa samoin suomenkielistä esikoulutoimintaa. GP: Göteborg ei huolehdi velvollisuuksistaan Göteborgissa nostettiin syyskuun lopulla kissa pöydälle, ja alettiin puhua suomenkielisen äidinkielen opetuksen heikosta asemasta. Göteborgs Posten - lehden Malin Lernfelt kirjoitti aiheesta kahdessa pääkirjoituksessaan. Lernfeltin mielestä valtion hallintoaluetukea pitäisi käyttää enemmän suomen kielen kehittämiseen kuin juhlintaan. Malin Lernfeldt sanoo, että äidinkielen opetus on tehty niin hankalaksi, että vanhemmat eivät jaksa kuljettaa lapsiaan toiselle puolelle kaupunkia. - Vastuu jää täysin vanhemmille, että heidän pitäisi ajaa lapsensa kello kahdelta tai kolmelta iltapäivällä opetukseen, ja useimmat vanhemmat eivät pysty siihen. Moni antaa periksi. Käytännössä lapset eivät saa äidinkielen opetusta. Lernfeltin mukaan äidinkielenopetuksen saaminen on todella paljon kiinni vanhemmista ja isovanhemmista. Suurella osalla vanhemmista ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsiaan iltapäivisin toiselle puolelle kaupunkia, ja siksi lapset jäävät ilman tätä opetusta. Malin Lernfeltillä on ruotsinsuomalainen avopuoliso, ja heidän lapsensa ovat kaksikielisiä. Hän itse ei puhu suomea. Hänen mielestään kaksikielisyys on erittäin tärkeä asia.hän haluaalapsiensa oppivan ruotsin kielen lisäksi myös isänsä äidinkielen eli suomen. - Heidän suomalainen osansa on puolet lapsieni perinnöstä, kulttuurista ja perinteistä, Lernfelt korostaa. Valtio jakaa vuosittain hallintoaluerahaa parisen miljoonaa kruunua Göteborgin kunnalle. Lernfeltdin mielestä näitä rahoja pitäisi panostaa enemmänkin suomen kielen kehittämiseen, ja vähemmän kulttuuriin ja juhlintaan. - Kieli on se, joka kantaa kulttuuria eniten. Haluaisin mieluiten nähdä, että enemmän näitä rahoja käytettäisi suomenkieliseen esikoulutoimintaan ja vanhustentaloihin Göteborgissa. Malin Lernfelt on ollut yhteydessä kunnan poliitikkoihin kirjoituksensa jälkeen. Hän ei ole saanut kunnollista vastausta, ja hänen mielestään ruotsinsuomalaiset unohdetaan usein. - Paljon huomiota kiinnitetään vasta maahan saapuneisiin ihmisiin, jotka eivät puhu ruotsia ylipäätään.sen ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että tämä suuri pääosin kaksikielinen vähemmistö unohdetaan. Minun lapsillani, kaikilla muilla lapsilla ja vanhuksilla on erityiset oikeudet. He ovat vähemmistöä ja osa Ruotsia. GÖTEBORGIN KUNTA: Hallintoaluerahoista viisi prosenttia juhlintaan Göteborgin kunta kiistää kritiikin, jota on kohdistettu kunnan toimintaan koskien vähemmistökieli suomea. Göteborgs Posten-lehden pääkirjoitustoimittaja Malin Lernfelt kirjoitti suomen kielen heikosta asemasta hallintoaluekunnassa Göteborgissa. Göteborgin kunnan vähemmistöasioista vastaava Ympäristöpuolueen Thomas Martinsson myöntää osittain ongelmat: - Pitää paikkansa, että Göteborgissa on vähän äidinkielenopettajia, ja olen ymmärtänyt, että äidinkielenopettajista on ylipäätään pulaa ja päteviä opettajia on vaikea löytää. Mutta ei sen niin pitäisi olla, että luopuu kielestä, koska joutuu matkustamaan liian pitkiä matkoja opetuksen perässä. Martinsson sanoo, että kunta pyrkii parantamaan tilannetta, etteivät matkat toisiin kouluihin äidinkielen oppitunneille olisi niin pitkiä, että oppilaat jättävät sen takia osal-listumisen äidinkielen tunneille väliin. Kunta pyrkii parantamaan tilannetta, mutta äidinkielen opettajista on puute. - Hallintoaluerahoja on käytetty erilaisiin kulttuurisatsauksiin, jotka liittyvät kielen kehittämiseen, kuten kirjastoille menviin kirjapaketteihin ja verkkosivujen kääntämiseen sekä erilaisiin kielikursseihin, hän sanoo. Osa rahoista toki menee juhlintaan, Martinsson myöntää. Viime vuonna viisi prosenttia hallintoaluerahoista käytettiin ruotsinsuomalaisten päivän juhlaan helmikuussa. Nyköping ei liity suomen kielen hallintoalueeseen Nyköpingin kunnanhallitus on torjunut kansalaisaloitteen, jossa kunnalle esitettiin suomen kielen hallintoalueeseen liitty- 15

16 mistä. Päätöksessään kunta katsoo jo työskentelevänsä vähemmistölainsäädännön mukaisesti riittävissä määrin. Kansalaisaloitteen allekirjoittaja Tarja Niemi on pettynyt päätökseen. -Tuntuu siltä, että kukaan poliitikoista ei edes puoltaisi tätä ajatusta. Yritin ottaa myös esille, että hallintoalueeseen liittymisestä saisi myös korvauksen, mutta se ei puolustukseksi riittänyt. Päätöksessä sanotaan, että suomen kielellä on perusturva ja että siihen kuuluu erilaisia asioita, joita kunnan täytyy täyttää. Sanotaan myös, että on asetettu työryhmä, jonka tarkoituksena on edistää neuvonpitoa Nyköpingin suomalaisten ja kunnan välillä. Työryhmän on myös määrä selvittää, minkälaista informaatiota kunnan sisällä on näissä asioissa jakuinka paljon on niitä työntekijöitä, jotka pystyvät palvelemaan suomen kielellä tai muilla vähemmistökielillä. Nyköpingin kunnan hoito- ja hoivalautakunta on äskettäin höllentänyt linjauksiaan tulkin käytössä. Tulkkia on nyt lupa käyttää erilaisissa hoitotilanteissa tarpeen vaatiessa. Tarja Niemi katsoo, ettei tulkkiapu läheskään aina riitä. Etenkään vanhusten hoidossa. Myös naapurikunnassa Oxelösundissa on vireillä kuntalaisten tekemä ehdotusliittymisestä suomen kielen hallintoalueeseen. Siellä kunta on ryhtynyt tekemään lisäselvityksiä mahdollisesta liittymisestä. Kansalaisaloite Gotlannin liittämisestä suomen kielen hallintoalueeseen Gotlannissa on pikku hiljaa noussut kiinnostus sekä suomen kieltäettä kulttuuria kohtaan. Suomenkielisten palveluiden kysyntäniin esikouluissa kuin vanhustenhoidossakin on lisääntynyt. Gotlannin Suomi-seuran puheenjohtaja Anu Viik on jättänyt kansalaisaloitteen Gotlannin liittymisestä suomen kielen hallintoalueeseen. Gotlannin väestöstä noin vajaalla viidellä prosentilla on suomalainen tausta, kaiken kaikkiaan heitä on reilut kaksituhatta. Gotlannissa toimii virkeä Suomi-seura, jonka kylkeen seuran puheenjohtaja Anu Viik on perustanut Facebook-ryhmän. Se on avoin kaikille kiinnostuneille. Gotlannin liittymiselle hallintoalueeseen on olemassa vahvat perusteet: - Tarvetta on, mutta tällaisen järjestämiseen tarvitaan myös budjettia ja organisaatiota. Ja yhteistyötä tarvitaan myös - on raskasta järjestää asioita yksin, toteaa Anu Viik. Hän kertoo, että Suomiseurassa on ollut suurempia suunnitelmia, jotka ovat kulttuuripainotteisia. Lisäksi suunnitelmissa on ollut lastentapahtumia mutta myös perustarpeetkutenlasten esikoulu ja vanhustenhoito ovat Viikin mielestä tärkeitä. Suunnitelmien kompastuskivenä on kuitenkin budjetti. - Budjetti on pieni tai sitä ei ole ollenkaan, sanoo Anu Viik. Hänen sattumaltatapaamiensa poliitikkojen ensireaktiot ovat olleet positiivisia. - Ensimmäinen reaktio oli, että onko meillä vähemmistö? Mutta sen hämmästyksen jälkeen oikein positiivinen, iloitsee Anu Viik. 16 Kaksoistohtoriksi nuorten kielestä Suomessa ja Ruotsissa Tukholman yliopistossa tohtoroiva Anu Muhonen aloitti o- pintonsa Jyväskylässä, josta opintojen ohjaus on jatkunut, vaikka hän muutti Ruotsiin. Muhonen uskoo, että väitöstilaisuus Suomessa lisää osaltaan ruotsinsuomalaiset tunnettuutta siellä. Millaista oli ruotsinsuomalaisten nuorten kieli? - Olen tutkinut radiokieltä, joten voin puhua vain siitä. Kaikenkaikkiaan nuorten kieli on monikielistä. Huomasin pian, että suomen kieli oli tärkein, mutta nuoret käyttävät myös ruotsia ja englantia tarpeen mukaan. - Ja mikä oli mielenkiintoinen tulos, ja mitä ei ollut Suomessa, oli se, että täällä Ruotsissa haastattelija kysyi suomeksi ja haastateltava vastasi ruotsiksi.ja se oli ihan luonteva haastattelutilanne! muistuttaa Muhonen Sisuradiolle.

17 Vähemmistöpolitiikka etenee monella tasolla Lisää ohjelmia vähemmistökielillä Hallitus julkisti juhannuksen alla radion ja television toimilupakautta koskevat linjaukset. Vähemmistökielisten ohjelmien määrää lisätään SVT:llä tänä aikana. Ruotsin suomenkielinen väestö tarvitsee lisää sen omasta näkökulmasta tehtyjä ohjelmia. - Kaikkien yhtiöiden pitää lisätä vähemmistökielistä tarjontaa vuosittain, ilmoitti kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth lehdistötilaisuudessa. Ehdotuksessa sanotaan, ettei tarjonnan lisäyksen tarvitse koskea kaikkia vähemmistökieliä joka vuosi. Ministerin mukaan ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että jokin kielistä, esimerkiksi suomi, jäisi kokonaan ilman lisätarjontaa. Ehdotuksessa on säilytetty kohta, jonka mukaan SVT, SR ja UR saavat jakaa vastuuta vähemmistökielisen sisällön tuottamisessa. Ennen hallitusta esitystä käsitellyt työryhmä puolestaan olisi halunnut, että kaikilla yhtiöillä olisi vastuu vähemmistökielisen tarjonnan tuottamisessa. Ministeri luottaa kuitenkin siihen, että kaikki yhtiöt osallistuvat tarjonnan lisäämiseen. - Ruotsin Radio saa vuosittain 2,7 miljardia kruunua. Se on todella paljon rahaa. Lisäksi sille taataan vuosittain 2 prosentin lisäys budjettiin, monellakaan toimialalla ei ole näin hyviä edellytyksiä. Joten luonnollisesti pitäisi pystyä toteuttamaan nämä vaatimukset niillä resursseilla, jotka heille on annettu ja vieläpä enemmän kuin hyvin, sanoisin, totesi Adelsohn Liljeroth Sisuradiolle. - Kansallisten vähemmistöjen ja kielten olemassaolo on lyönytläpi täydellisesti aikaisempiin toimilupamietintöihin verrattuna. Kansallisista vähemmistöistä ja kielistä on tullut osa toimilupaa aivan toisella tapaa kuin mitä se on ollut aikaisemmin, kommentoi vähemmistöpolitiikan veteraani Esko Melakari. - Missä määrin vähemmistökielisten ohjelmien tarjonta kasvaa, sitä emme vielä voi sanoa. Suomenkielisten ohjelmien suhteen ei ole sama asia lähettää lisää Yle:n tuottamia ohjelmia Suomesta kuin tehdä ohjelmia ruotsinsuomalaisista Ruotsissa, toteaa puolestaan SVT:n strategiapäällikkö Jimmy Ahlstrand. BORÅS: Vähemmistöt osa Ruotsin kulttuuria Kansanpuolueen kunnanvaltuutettu Morgan Hjalmarsson (FP)haluaa, että Boråsin kaupunki alkaa huomioida kansalliset vähemmistöt juhlaliputuksella. Hjalmarsson on tehnyt asiasta aloitteen kunnanvaltuustolle. Borås juhlaliputtaa jo nyt pohjoismaisten naapurimaiden kansallis- ja itsenäisyyspäivinä, mutta Hjalmarsson haluaa huomioida myös kansalliset vähemmistöt. Kunnanvaltuutettu sai idean (Lähde :Sisuradio) aloitteeseensa Göteborgista, missä hän näki kaupungin liputtavan kansainvälisen romanipäivän kunniaksi. Ruotsin virallisesta almanakasta löytyy ensi vuonna ensi kertaa Ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta. Hjalmarssonin mielestä se olisi erittäin sopiva päivä liputtaa ruotsinsuomalaisille sillä edellytyksellä, että vähemmistölle on siihen mennessä saatu valittua virallinen oma lippu. Liputtaminen kaupungin virallisissa saloissa suurella torilla ja kaupungintalolla Boråsissa olisi Hjalmarssonin mielestä riittävä huomionosoitus, mutta mikään ei hänen mielestään estä myöskään kaupunginosia ottamasta osaa liputukseen, jos tahtoa löytyy. -Kansalliset vähemmistöt ovat tärkeä osa Ruotsin kulttuuriperimää, Morgan Hjalmarsson toteaa. Ruotsinsuomalaisille muistomerkki Huddingen hautausmaalle Huddingen hautausmaalle suunnitellaan kunnan toimesta ruotsinsuomalaisten muistomerkkiä. Hankketta puuhaa Huddingen kunnan projektipäällikkö Pirjo Linna Avarre. - Tarkoitus on tehdä näkyvä muistomerkki niiden Suomessa ja Ruotsissa poisnukkuneiden suomalaisten omaisten muistoksi heidän muistoaan kunnioittaen täällä Huddingessa, sanoo Pirjo Linna Avarre. jatkuu s. 23 alhaalla 17

18 18 Suomesta Suomen vanhin kirkko löytyi 1100-luvun kirkkorakennuksen jäännökset löytyivät Kaarinan Ravattulasta, Aurajoen varrelta, Turun kyljestä. Tällaisia paik-koja on etsitty tuloksetta 150 vuoden ajan. Alueelta paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus. Rakennus on ollut pituudeltaan noin kymmenen metriä ja leveydeltään kuusi metriä. Vaikka rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt. Kirkko on todennäköisesti toi-minut läheisen kylän asuk-kaiden yksityis- tai kyläkirkkona luvun alkupuolelle asti. (Yle, Turku) Virkakielityöryhmä kutsuu kansalaisia parantamaan virkakieltä Niin ulkosuomalaisilla kuin Suomessa asuvillakin on monesti vaikeuksia ymmärtää virkakieltä esimerkiksi lomakkeissa tai virastojen nettisivuilla. Virkakielityöryhmä haluaa nyt kuulla, miten suomalaiset neuvoisivat viranomaisia ilmaisemaan itseään paremmin. Voit ehdottaa asiointikokemustesi pohjalta parannuksia viranomaisten kirjoittamiseen. Sinulla on myös mahdollisuus esittää esimerkkejä onnistuneesta viranomaisviestinnästä. Ehdotuksia voi tehdä myös ruotsiksi. Lisätietoja: Tehtäviä kunnille 2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Palvelusetelin käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa Perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden uusia kuraattori- ja psykologipalveluita (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki).koulujen ja oppilaitosten työrauhan edistäminen. (HS) Vain vähän Syyrian pakolaisia Suomeen Hallitus päätti syyskuun lopulla ottaa ensi vuonna Suomeen 500 syyrialaispakolaista. Päätöksen myötä Suomen vuotuinen 750 pakolaisen raja ylittyy 300:lla, ja lisärahaa tarvitaan 1,5 miljoonaa euroa. Syyrian sisällissota on YK:n mukaan vaatinut yli satatuhatta uhria. Pakolaisia on yli kaksi miljoonaa, heistä noin puolet lapsia. Suomeen on tullut tänä vuonna runsaat 70 pakolaista Syyriasta. Ruotsiin heitä on saapunut noin 15000, Norjaan ja Tanskaan 730. (HS) Suomen ja Ruotsin välinen elintasokuilu kasvaa Samaan aikaan kun Ruotsin talous osoittaa selviä elpymisen merkkejä, Suomen taloustilanne jatkaa heikentymistään. Synkimmissä arvioissa Suomen ja Ruotsin välisen elintasokuilun on ennakoitu repeävän kymmeniin prosentteihin. Kaikkien asiantuntijoiden arvio ei ole aivan näin lohduton. Yhtä mieltä ollaan siitä, että Suomi tarvitsee suuria rakennemuutoksia. Ruotsissa väestön ikääntymiseen varauduttu Suomea paremmin. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos luki Suomen taloudelle varsinaiset madon luvut. Sen mukaan Suomen ja Ruotsin välinen elintasokuilu olisi jo nyt 10 prosenttia Ruotsin hyväksi. Suomen Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Juhana Vartiainenkin on sitä mieltä, että Suomessa talouspolitiikkaa on hoidettu huonommin kuin Ruotsissa. - Ruotsissa on varauduttu väestön ikääntymiseen ihan eri tavalla. Idän yhteydet ja ammattitaitoinen työvoima ovat Helsingin vahvuuksia Helsinki kiinnostaa tällä hetkellä kansainvälisiä sijoittajia selvästi enemmän kuin muut lähialueen pääkaupungit. Esimerkiksi viime vuonna Helsinkiin tuli tuplasti enemmän suoria ulkomaisia investointeja kuin Tukholmaan. Helsingin vahvuutena pidetään muun muassa hyviä yhteyksiä itään. Oxford Intelligence -tutkimuslaitoksen investointiraportin mukaan suorien ulkomaisten investointien määrä kasvoi Helsingissä viime vuonna 13 prosenttia. Tukholmassa ulkomaisten sijoitusten määrä puolestaan väheni samaan aikaan lähes 30 prosenttia. Helsinkiä markkinoivan Greater Helsinki Promotions Oy:n toimitusjohtaja Micah Gland uskoo, että Helsingin kiinnostavuutta ovat lisänneet muun muassa Nokian vaikeudet, jotka ovat vapauttaneet markkinoille runsaasti ammattitaitoista työvoimaa. - Toinen syy on Helsingin kansainvälinen saavutettavuus ja läheisyys etenkin Venäjän markkinoihin. (Sisu-uutiset)

19 Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton syyskokous lauantaina alk. klo 12 S:t Gertrudsskolan Liegatan 74, Västerås Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat Lounas Syyskokous Kulttuuria Tervetuloa! RSO:n hallitus Suomen kieli olisi voinut kadota Ruotsin vallan alla Suomen kieli voi päällisin puolin hyvin, mutta kehityksen kannalta näkyy myös huolestuttavia merkkejä. Elokuun ensimmäisenä päivänä tuli kuluneeksi tasan 150 vuotta siitä, kun kieliasetuksella suomi sai virallisen kielen aseman ruotsin rinnalla. Äidinkielen asiantuntija, opetusneuvos Pirjo Sinko Opetushallituksesta ja professori Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta arvioivat Ylen aamu-tv:n haastattelussa, miten suomi voi ja vääntyy tällä hetkellä luvulla Suomi oli hyvin erilainen maa kuin tänään. Valtaosa ihmisistä asui maaseudulla, ruoasta oli pulaa ja vaatteista näki ihmisen yhteiskunnallisen aseman. Yksi ero oli huomattava.kun Suomi liitettiin Venäjään, ruotsia puhuvan väestön osuus oli prosenttia. Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, on mahdollista, ettei suomen kieltä enää puhuttaisi. - Voisi ajatella, että olisimme siirtyneet puhumaan ruotsin kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika paljon sellaisillakin alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ruotsinkielistä väestöä. Mutta jossittelun historiaa on niin paljon, että on vaikea arvioida, miten suomen kielelle olisi käynyt, sanoo Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi. Suomen kielelle kävi lopulta hyvin. 150 vuotta sitten Aleksanteri II määräsi, että suomen kieli saisi virallisen kielen aseman ruotsin kielen rinnalla. 19

20 Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiL ruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kieli-, kulttuuri- ja etujärjestö. Box 15052, ÖREBRO puh p-siirto organisaationumero RSO:n www-sivut: Vaalivaliokunnan pj. : Anne Wallin, Puheenjohtaja Matti Lautkoski, matti.lautkoski@telia.com Kumminvägen ÖREBRO Varapuheenjohtaja: Anne Wallin anne_wallin@yahoo.com Olovsvägen SÖDERTÄLJE Rahastonhoitaja: Mailis Lautkoski Kumminvägen ÖREBRO Vastaava päätoimittaja: Matti Lautkoski RSO:n HALLITUS 2013 Varsinaiset jäsenet: Jemina Silfsten, jemina_silfsten@hotmail.com Nolhagavägen ÖREBRO Anne Wallin anne_wallin@yahoo.com Olovsvägen SÖDERTÄLJE Sihteeri: Merja Vegus merja.vegus@skola.vasteras.se Brahegatan 7A VÄSTERÅS Jäsenlehti TIEDOTE anne_wallin@yahoo.com Varajäsenet: Paula Aro Källarbacksvägen ESKILSTUNA Mari Sankilampi marie_sanki@hotmail.com Carlavägen 47 A ESKILSTUNA Tilintarkastajat: Matti J Korhonen Pilotgatan 16 3 tr SKARPNÄCK Arja Turkkila-Olsson Upplandsgatan STOCKHOLM Toimittaja: Matti Pilhjerta matti.pilhjerta@gmail.com Jäsenmaksu 2012: Varsinaisen jäsen 250 kr, opiskelijat, eläkeläiset 120 kr. RSO:n pankkisiirtonumero on: Osoitteenmuutokset rahastonhoitajalle. RSO:n OSASTOT Boråsin os. Göteborgin os. Länsi-Sveanmaan os. pj Sirpa Heikkilä pj Rauni Lenander pj Mailis Lautkoski Södervärnsg. 11 Kryddpepparg. 85 Kumminv BORÅS ANGERED ÖREBRO siht Lea Haapala siht Liisa Bronsdon siht Annika Dovrinder Alidebergsg. 10 Svang. 9D Fridhemsg BORÅS GÖTEBORG KUMLA Västmanlannin os. Eskilstunan os. Haaparannan os. pj Pirjo Hyypiä-Jonsson pj. Eila Carlsson pj Pekka Hyötylä Stavhopparg 10 Antikvarieg. 31 Ekorrstigen VÄSTERÅS Torshälla HAPARANDA eila_carlsson@hotmail.com siht Merja Vegus siht. Paula Aro siht Hannele Huuva Braheg. 7A Källarbacksvägen 1 Hjortv VÄSTERÅS ESKILSTUNA HAPARANDA Suur-Tukholma/ STOP pj Sirpa Humalisto Storskiftesv NORSBORG sirpa.humalisto@ edu.botkyrka.se siht Ulla Högstedt Mejselv HÄGERSTEN

21 HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT PÄIVIEN TEEMA: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Päiville tulee ilmoittautua mennessä. Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä varmistaa tulonsa. Osallistumishinnat: 1-h huone kruunua, paikka 2-h huoneessa kr. Hintoihin sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, koko ohjelma, saunailta ja ohjelman mukaiset kuljetukset sekä teatteri. Huom! Hinnat ovat hieman nousseet edellisestä vuodesta. RSO ei tänä vuonna järjestä yhteismatkaa, mutta osanottajat voivat tietysti tehdä yhteistyötä matkajärjestelyissä. Ilmoittautumisajan päätyttyä saavat osallistujat vahvistuksen ja tilillepanokortin osallistumismaksua varten. Todistuksen saa kurssin jälkeen. Mikäli osallistumisesi laskutetaan työnantajallesi, ilmoita tarkka laskutusosoite! Lisätietoja saat Mailis tai Matti Lautkoskelta, puhelin: (iltaisin). Lähetä oheinen ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, Box , ÖREBRO. TERVETULOA PERINTEISILLE HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE! OSALLISTUN RSO:n HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE Varaan: 1 hengen huoneen, paikan 2 hengen huoneessa. Olen RSO:n jäsen (RSO:n vuoden 2014 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle) Jäsenmaksun 250 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr, voi suorittaa RSO:n tileille nr PG tai BG Järjestäjille tiedoksi: Työnantajan tarkka laskutusosoite: - - Muuta tietoa järjestäjille: - - Osallistujan nimi: Puhelin: - Osoite: - Sähköpostiosoite: Päiväys: Allekirjoitus: 21

22 Henkilökuntaa Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalaisen koulun alkuvuosilta Kuvia katselemassa Marita Mäkelä Jansson (ylh.) ja Kirsi Olkkonen (oikealla) Hyviä eläkepäiviä Markku Peuralle (alla). 22

23 Örebro - korkeakoulu- ja musiikkikaupunki keskellä Ruotsia hyvien liikenneyhteyksien varrella Ennen kaikkea siellä on ÖREBRON RUOTSINSUOMALAINEN KIELIKOULU Ala- ja keskiasteen koulu sekä vapaa-ajankoti ja esikoulu (ent. lastentarha). Pätevä henkilökunta, otamme päiväkotilapsia/oppilaita myös naapurikunnista. Käyntiosoite Krokusgatan 16 päiväkoti PEIKKOLA - TROLLANDET käyntiosoite Varbergsgatan 221, postiosoite ja sähköposti alla Puh. koulu esikoulu , faksi Postiosoite: Box , ÖREBRO kielikoulu.orebro@telia.com Sprakskolan.orebro@telia.com Käy kotisivullamme org jatkoa sivulta 17 Noin kymmenellä prosentilla on suomalainen tausta hengen Huddingessa. Helmikuussa paljastettavalla muistomerkillä halutaan huomioida Suomesta Ruotsiin 50- ja 60-luvuilla tulleet henkilöt, kuntaan tulleet sotalapset sekä monet kunnassa asuvat suomenruotsalaiset. Muita tunnettuja ruotsinsuomalaisten muistomerkkejä on pystytetty Tukholmaan Katarinan kirkon hautausmaalle sekä Skåneen Trelleborgin hautausmaalle. 23

24 24

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Suomen kielen hallintoalue Antaget av Mariestad Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018... 3 1. Tausta... 3 2. Kokonaisvaltainen tavoite...

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund 1(10) Paikka ja aika Kokoushuone Säfsen, klo 10.15 12.00 Päätösvaltaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Åsa Bergkvist (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet Muut läsnäolijat Virkamiehet Peter

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta

Lisätiedot

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 43. vuosi 1-2015 Sisältö: Pääkirjoitus: Armon vuonna 2015/ Sirpa Humalisto ss.2-3 Katri Vähäverkkomäki: Olen ruotsinsuomalainen

Lisätiedot

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 41. vuosi 1-2013 Setä Severin Svengijengi esiintymässä Ruotsinsuomalaisten päivänä Eskilstunassa s.11 Kirjoituskilpailu entisille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue

Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue 2019 2021 Toimintaperiaatteet 1 Johdanto Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999, että Ruotsi sitoutuu noudattamaan Euroopan neuvoston

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 40. vuosi 4-2012 Suomi-koulujen johtoa ja opettajia Ulkosuomalaisparlamentissa: Inka Kuusela (vas.), Frankfurtin suomalainen kouluyhdistys,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund Suomen kielen hallintoalueen neuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1(7) Paikka ja aika Kokoushuone Grangärde, klo 13.00 14.20 valtaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue

Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue 2017-03-30 Kommunledningsförvaltningen Sida 1 (5) Administration Administrativ chef Monica Carlström Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue 1. Johdanto Motala on 2013-02-15 asti suomalainen hallintoalue.

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy 1. Hakijan nimi ja tämän lomakkeen täyttäjän tiedot Pyydämme antamaan tässä vanhemman / huoltajan, jonka haluatte antaa ensisijaiseksi YFU:n yhteyshenkilöksi,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

RSO SFiL SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta. 4-2013 41. vuosi. Tiedote 4-2013 1

RSO SFiL SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND. Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta. 4-2013 41. vuosi. Tiedote 4-2013 1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 4-2013 41. vuosi Eskilstunan Erkki-koulu 20 vuotta Tiedote 4-2013 1 2 Tiedote 4-2013 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue 1 (6) 2018-11-27 MUISTIINPANOT Anne Kayani Projektledare Projektipäällikkö 08-591 266 12 anne.kayani@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema: Avoin keskustelu hallintoalueen asioista Paikka:

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue

Suomen kielen hallintoalue 1 (6) 2018-11-01 Anne Kayani Projektledare Projektipäällikkö 08-591 266 12 anne.kayani@sigtuna.se Suomen kielen hallintoalue Teema: Avoin keskustelu hallintoalueen asioista Paikka: Kunnantalo, huone Matsilver

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (5) 10 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa

Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa 201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot