Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta"

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND Tommi Alamäki tuli Torniosta 8. luokalle Koulun uusi rehtori Maija Vola Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta Suurlähettiläs ja rouva Helenius kävivät onnittelemassaeläkkeelle jäävää rehtori Markku Peuraa vuosi 1

2 2

3 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: faksi/fax: E-posti/e-post: Hemsida: Adress: Utbildningsvägen 4, TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) 3

4 ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser på Örebrofilialen: Kurser i Fellingsbro: - Teckenspråkstolk- och - Allmän kurs Dövblindtolkutbildning - Allmän grundkurs - Teckenspråkslinje - Allmän kurs för invandrare - Syntolkutbildning - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Bergsvägen Fellingsbro Tel: Fax:

5 Örebron kunta ei opi mitään? Örebron Suomalainen Kielikoulu -säätiö perustettiin keväällä vuonna Säätiön johtokunta alkoi heti tämän jälkeen suunnitella koulun ja esikoulun perustamista. Tämä sen takia, että Örebron kunnan virkamiehet olivat alkaneet valmistelemaan suomalaisluokkien lakkauttamista. Örebrossa olivat suomalaisluokat toimineet tuolloin jo 17 vuotta. Luokilla oli 45 oppilasta vuosikursseilla 1-6. Syy lakkautusuhkaan oli luokkien vähäinen oppilasmäärä. Säätiö aloittikin syksyllä 1994 sekä koulun että esikoulun. Melkein kaikki oppilaat ja esikoululapset siirtyivät tähän uuteen toimintaan. Koulusta tuli ns vapaakoulu. Oppilaiden vanhemmat osallistuivat innokkaasti koulutilojen korjaamiseen; maalaamaan ja tapetoimaan. Innostus oli suuri ja mieli helpottunut, kun oltiin saatu jatkuvuutta lasten kielen ja suomalaisen kulttuurin kehittämiseksi. Koulu on saanut hyvin myönteistä ppalautetta koulutarkastusvirastolta (Skolinspektion) ja myös niiltä oppilailta, jotka ovat käyneet koulun läpi. He olivat saaneet hyvän suomen kielen perustan ja vahvistaneet ruotsinsuomalaista identiteettiään. Mikään hyvä ei kestä kuitenkaan ikuisesti. Jo vuonna 1996 alkoi Örebron kunta hankaloittamaan Kielikoulun toimintaa. Kunta ei maksanut täysimääräisiä lakiin perustuvia avustuksia koulun ja esikoulun toimintaan. Säätiö velkaa-ntui. Säätiö valitti lääninoikeuteen ja sitten kamarioikeuteen kunnan päätöksistä ja voitti kiistat kuntaa vastaan kamarioikeuden tuomiolla koskien vuosia 1999, 2000 ja Kunta joutui maksamaan takautuvasti kruunua ja säätiö pystyi maksamaan velkansa ja jatkamaan toimintaa. Kunta ei kuitenkaan oppinut mitään näistä tuomioista, vaan jatkoi samaan tahtiin vuosina 2002 ja Taas säätiö valitti kunnan päätöksistä, ensin lääninoikeuteen joka ei kuitenkaan tuominnut säätiön eduksi. Näistä tuomioista säätiö valitti kamarioikeuteen. joka puolestaan tuomitsi säätiön eduksi maaliskuussa Kunnan olisi pitänyt tuomioiden perusteella päättää uudet avustukset Kielikoululle. Sitä kunta ei tehnyt. Säätiö teki kantelun oikeusasiamiehelle (JO). JO kritisoi kuntaa ja velvoitti kuntaa tekemään uuden päätöksen. Sen kunta tekikin helmikuun 4:pnä 2009 ja korotti mm esikoululasten avustusta kruunua per lapsi ja vuosi. Korkoineen tuo päätös olisi ollut noin kruunua takautuvasti seitsemän vuoden ajalta. Kunta ei kuitenkaan toteuttanut omaa päätöstään eikä näin ollen maksanut mitään säätiölle. Haastoimme kunnan oikeuteen näistä maksamattomista avustuksista, tällä kertaa Örebron käräjäoikeuteen. Oikeus käsittelee jutun toivottavasti tämän syksyn aikana. Kaiken tämän sekamelskan jälkeen ovat lasten vanhemmat ehkä menettäneet uskonsa Kielikoulun tulevaisuuteen ja valinneet lapsilleen kunnallisen vaihtoehdon ja tämän vuoksi koulussamme ei ole tarpeeksi oppilaita koulun pystyssä pysymiseksi, mikäli oppilasmäärä pysyy alhaisena. Hyvää syksyä lukijoillemme! Matti Lautkoski 5

6 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

7 Vesilahtelainen sielunhoitoterapeutti Päivi Niemi vieraili Eskilstunassa syyskuun alussa (Kuva: Päivi Niemen fb-sivu) Lapsen itsetuntoa tukemaan RSO:n Eskilstunan osasto kutsui Suomesta koulu- ja nuorisotyöntekijä ja sielunhoitoterapeutti Päivi Niemen pitämään luentoja vanhemmille, oppilaille sekä esikoulun ja koulun työntekijöille 4. ja 5. syyskuuta. Vanhempainillan aihe oli Kuinka tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa terveesen kasvuun. 5. ja 6. -luokkalaisten luento käsitteli myös terveen itsetunnon kehittymistä. Henkilöstön koko päivän kestäneen koulutuspäivän aiheena oli Tunnetaitoja työssä, jaksaminen ja motivaatio. Saimme tehdä käytännön harjoituksia sekä kuunnella Päiviä, joka hyvin inspiroivalla tavalla kertoi ihmisen perustunteista, keinoista päästä esim. vihan ja pelon tunteista, stressin kestämisestä sekä voimavaroista selvitä vastoinkäymisistä. Päivin työhistoriaan kuuluu 15 vuotta luennointityötä, koulutusta ja monimuotoista ihmissuhdetyötä.luentojen aiheet ovat pääsääntöisesti käsitelleet itsetuntoa ja tunnetaitoja, sekä muita terapeuttisia teemoja eri otsikoiden alla. Lisäksi Päivi on tehnyt 15 vuotta tukihenkilötyötä syrjäytyneiden ja vaikeuksiin joutuneiden nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Hän on kirjoittanut kirjat Stooreja varjojen maasta, Itsetunnon rakennuspalikoita ja Resuinen ja Rikasitsetunto, identiteetti, tunteet ja tahto, joka on ilmestynyt helmikuussa Samalla matkalla Päivi luennoi myös Eskilstunan Helluntaiseurakunnan järjestämässä naistenpäivässä. Rahoitimme Päivin luennoista syntyneet kulut hallintoaluerahoituksella. RSO:n Eskilstunan osaston puolesta Eila Carlsson 7

8 Esikoulu-uutisia (Lähteet: Sisuradio, SVT Uutiset) 8 Suomenkieliseen esikouluun riittää tulijoita Boråsissa Boråsin kunnallisen Bäckarydin esikoulun suomenkieliselle osastolle on löytynyt riittävästi lapsia, jotta toimintaa voidaan jatkaa täysin suomenkielisenä. Lapsia on nyt jopa viimevuotista enemmän. - Kyllä tämä ihan hyvältä näyttää. Meillä on tällä hetkellä 19 lasta ja heistä 17 on paikan päällä ja kaksi aloittaa myöhemmin,kertoo esikouluopettaja Eeva Veteläinen Bäckarydin esikoulun Hylje-osastolta. Viime vuonna, jolloin toiminta käynnistyi lapsia oli kaksi nykyistä vähemmän. Kuitenkinvielä keväällä näytti siltä, ettei osastoa saada täyteen. - Olihan siitä puhetta, että jouduttaisiin täydentämään ruotsinkielisillä lapsilla, mutta ei kuitenkaan näin tarvinnut tehdä. On tätä ilmoitettu radiossa ja lehdissä. Ihan tuttujen tuttujen kautta on menty ja mainostettu tätä paikkaa, Veteläinen sanoo. Vanhempia on kiehtonut erityisesti yksi asia: -Kaikki aina sanovat, että suomen kielen takia, mutta myös siksi, että tämä esikoulu on näin kauniilla kivalla paikalla. Ja esikoulu on aika uusi, että sekin on annettu syyksi. Mutta pääasiassa suomen kielen takia, kun on täysin suomenkielinen osasto kyseessä, Eeva Veteläinen sanoo. Mahtuuko tänne enää lapsia, jos joku vielä haluaisi tulla? - Kyllä varmaankin yksi tai kaksi paikkaa vielä löytyy. Ensi viikolla aloitamme ja jaamme nämä ryhmät iänja kielenkehityksen mukaan, koska nämä lapset ovat eri tasoilla suomen kielessä: joillakin on ihan sujuva suomen kieli, jotkut menevät eteenpäin koko ajan ja koko ajan se kehittyy kaikilla. Kunnan viivytysleikki tehosi: Uppsalan toinen suomenkielinen esikouluryhmä peruttiin Sisuradio uutisoi keväällä, että Uppsalaan saadaan syksyllä toinen suomenkielinen esikouluosasto. Luvattua ryhmää ei kuitenkaan näillä näkymin tule, koska jonossa ei ole riittävästi lapsia. Aiemmin keväällä jonossa olisi ollut lapsia uuden osaston verran. Esikouluista vastaava kunnanneuvos Cecilia Forss sanoo, ettei toista osastoa ole luvattukaan. Suomalaisten neuvonpitoryhmän edustaja ja pienen lapsen vanhempi Anne Pilvinen osallistui Brunen esikoulussa pidettyyn vanhempain tilaisuuteen, jossa tilannetta selvitettiin: - Silloin kun saimme tietää että toinen esikouluryhmä tulee oli lapsia jonossa 14. Mutta sitten lapset kuulemma katosivat jonosta jolloin niitä oli enää seitsemän. Syynä oli ilmeisesti osaston perustamisen päätöksen venyminen, jolloin monet vanhemmat joutuivat luopumaan jonosta ja laittamaan lapsensa ruotsalaiseen ryhmään. Kun sitten osaston aloittaminen oli taas ajankohtaista, kunta vetosi lasten vähyyteen, jolloin osaston perustamispäätös kumottiin. Esikouluikäisten vanhemmat ovat Uppsalassa pohtineet, miksi Suomen kielen hallintoaluerahoja ei ole voitu käyttää myös toisen esikouluosaston perustamiseen. Kunnanneuvos Cecilia Forss vastasi, että rahoja on niin vähän, etteivät ne riittäisi osaston perustamiseen, ja rahat olisivat siten pois muusta kielialuetoiminnasta Paikkojen tarve noin sata Suomenkieliset esikoulupaikat yhä kiven alla Tukholmassa Tukholman poliittisen johdon lupaamat uudet esikoulupaikat loistavat yhä poissaolollaan. Pauliina Salomaa on hakenut pojalleen Jensonille paikkaa sekä Slussenilta että Fridhemsplanin ruotsinsuomalaisesta esikoulusta, mutta molemmistatarjotaan ei oota. - Meillä on Slussenilla paikka 60 tai jotain vastaavaa, ja Fridhemplanilta sanottiin, että paikka voisi löytyä ehkä vuoden päästä syksyllä, Pauliina Salomaa kertoo. Pauliina Salomaa ja hänen miehensä Martin olivat suunnittelleet, että puolitoistavuotias Jenson aloittaisi esikoulussa syksyllä. Martin on kotoisin Australiasta ja Pauliina on toisen polven ruotsinsuomalainen. He toivoivat Jensonille nimenomaan suomenkielistä esikoulupaikkaa. -Olisi tärkeää, että suomen kieli

9 vahvistuisi hänellä heti alusta lähtien. Saatamme myöhemmin muuttaa Australiaan, ja siellä ei ole suomenkielisiä esikouluja. Sisuradion kartoituksen mukaan Tukholman suomenkielisten esikoulujen ja -osastojen jonoissa oli kesäkuussa 2013 noin 200 lasta. Osa heistä jonotti useampaan esikouluun samaan aikaan, mutta vapaiden paikkojen tarve on silti noin sata. Ainoaan kokonaan suomenkieliseen kunnalliseen esikouluun Slussenilla on noin 60 lapsen jono, ja esikoulussa vain 36 paikkaa. Fridhemsplanin Ruotsinsuomalaisen koulun esikouluun jonottaa peräti 110 lasta. Osa jonottajista siirtyi syksyllä esikoululuokalle, mutta jonoon jäi vielä reilut 90 lasta. Kun Sisuradio pyysi Tukholman kaupungilta tietoja jonotilanteesta, juuri Slussenin ja Fridhemsplanin luvut puuttuivat listasta. Kahden suosituimman esikoulun ohella jonoa on kuitenkin myös Skarpnäckin Ruuhi-osastolle, sekä Kungsholmenin ja Vällingbyn suomenkielisille osastoille. Vapaita paikkoja löytyisi sen sijaan Rinkebystä ja Kistan Liljakoulun esikoulusta, yhteensä paikkaa. Vaikka keskustassa tai etelä-tukholmassa asuvat vanhemmat kuljettaisivat lapsiaan Kistaan ja Rinkebyhyn, ei se riittäisi läheskään kattamaan paikkojen tarvetta. Tukholma on ollut vuoden 2010 alusta osa suomen kielen hallintoaluetta, ja kaupungin asukkailla on oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Esikoulusta vastaava kunnanneuvos Lotta Edholm (FP) on useaan otteeseen Sisuradion haastatteluissa luvannut, että asiaan tulee korjaus. Tukholman kaupungin budjettiin on kuluvalle vuodelle 2013 lisätty kohta, jossa todetaan, että kunnanhallituksen ja kaupunginosien on varmistettava, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat suomenkielisten paikkojen osalta. Jonotilanne kesäkuussa 2013 Kunnalliset esikoulut ja osastot: Urvädersgrändin esikoulu Slussenilla: jonossa n. 60 lasta Ruuhi, suomenkielinen osasto Fyrbåken-esikoulussa Skarpnäckissa: jonossa 3 lasta Mumindalen, suomenkielinen osasto Skorpanesikoulussa Kungsholmenilla: jonossa 8 lasta Muminmammorna, suomenkielinen osasto Mumindalenesikoulussa Vällingbyssä: jonossa 8 lasta Mumin, suomenkielinen osasto Rinkebysvängen 20Aesikoulussa Rinkebyssä: vapaana 12 paikkaa Vapaakoulupohjaiset esikoulut: Kaupunginjohtaja: Lisää suomenkielisiä paikkoja syksyllä Tukholman kaupungin johto lupaa lisätä suomenkielisten esikoulupaikkojen määrää vielä tänä vuonna. Uusia paikoista ei ole kuitenkaan mitään tietoa, ja puolitoistavuotiaan Jensonin äiti Pauliina Salomaa on pettynyt. -Tiesin kyllä, että paikkoja on vaikea saada, mutta en kuitenkaan uskonut että se olisi ihan näin vaikeaa. Olemme nyt ottaneet vastaan paikan tavallisesta ruotsalaisesta esikoulusta, ja katsotaan sitten, mitä teemme jatkossa. Tukholman Ruotsinsuomalaisen koulun esikoulu Fridhemsplanilla: jonossa 110 lasta Kaksi kieltä -esikoulu Vasastanissa: täynnä, ei jonoa Liljakoulun esikoulu Kistassa: noin 10 vapaata paikkaa Lähde: Tukholman kaupunki ja Sveriges Radio Sisuradio Tukholman kunnan korkein virkamies, kaupunginjohtaja Irene Svenonius lupaa uusia paikkoja etenkin eteläiseen Tukholmaan. - Globen, Enskede, Skarpnäck ovat alueita joissa yritäm- 9

10 me lisätä tarjontaa mahdollisimman pian yhteistyössä kaupunginosalautakuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. - Pyrimme järjestämään lisää paikkoja jo syksyksi. Samalla teemme inventaariota siitä, missä esikouluissa on suomenkielistä henkilökuntaa, jotta voimme tarvittaessa nopeastikin perustaa osastoja tai pienempiä suomenkielisiä ryhmiä esikouluihin, Irene Svenonius sanoo. Hän ei kuitenkaan halua sanoa monestako paikasta voisi olla kysymys. Tukholma on ollut suomen kielen hallintoalue vuoden 2010 alusta, ja kunnan asukkailla on siten oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Jonot ovat olleet pitkät jo pari vuotta ilman että asiaa on korjattu. Rikkooko Tukholma vähemmistölakia, kaupunginjohtaja Irene Svenonius? - Emme riko lakia, koska pystymme tarjoamaan paikkoja ja suomenkielistä henkilökuntaa monessa osassa kaupunkia. Ongelmana on lähinnä se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Nyt pyrimme kuitenkin järjestämään asian, Svenonius sanoo. Hän korostaa, että esikoulutilanne Tukholmassa on kaiken kaikkiaan vaikea. Kaksi tuhatta uutta lasta tarvitsee vuosittain esikoulupaikan. - On tärkeää, että ihmiset voivat säilyttää kaksikielisyytensä, mutta myös ruotsalaisten lasten on usein vaikea saada ensisijaisesti hakemaansa paikkaa. Olisi tärkeää että suomalaiset vanhemmat hakisivat paikkoja useista eri esikouluista. 10 Kaupunginjohtaja Svenonius on sitä mieltä, että Tukholma on suoriutunut melko hyvin ensimmäisistä vuosistaan suomen kielen hallintoalueena. - Olemme ylpeitä siitä, että kunnassamme asuu paljon suomenkielisiä. Olemme kääntäneet tekstejä ja kartoittaneet henkilökunnan määrää eri toiminnoissa. On tärkeää, että sekä aikuiset että lapset voivat käyttää suomen kieltä. Vellingessä yritetään laistaa äidinkielen opetuksesta Sisuradio kertoi jo aiemmin keväällä kuinka monet esikoulut ovat lopettaneet äidinkielenpedagogien käytön ja jättäneet kielitehtävän vakinaiselle henkilökunnalle, joka ei osaa lasten kieltä. Nyt myös Vellingen kunta Skånessa on kieltäytynyt järjestämästä opettajajohtoista äidinkielentukea esikoulussa. Vellingessä asuva Kati Olsson haki lapselleen äidinkielen tukea suomen kielessä: - Sain sellaisen vastauksen, että minun pitäisi viedä cdja dvd- levyjä ja kirjoja luettavaksi ja että opettajat opettelisivat muutamia sanoja ja opettaisivat niitä sitten tyttärelleni. Kati Olsson haluaa lapselleen oikean opettajan ja hän aikoo viedä asian eteenpäin niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. On ilmeistä, että kunta eiseuraa vähemmistölakia toimiessaan näin. Borås ottaa mallia Helsingistä Boråsin johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat vierailleet Helsingissä tutustumassa siihen, miten kaupungissa pal-vellaan sen ruotsinkielistä vähemmistöä. Oppia on haettu muun muassa vanhustenhoidon ja esikoulutoiminnan järjestämiseen. Parinkymmenen hengen boråsilaisryhmälle esiteltiin Helsingissä ruotsinkielistä kielikylpypäiväkotia sekä yksityistä ruotsinkielistä vanhusten palvelukotia. - Tarkoitus on miettiä, olisiko malleissa jotakin sellaista, jota voitaisiin tuoda Boråsiin, kertoo matkalla mukana ollut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Per-Olof Höög. Helsingin vierailun taustalla oli Höögin mukaan Boråsin halu palvella suomenkielistä vähemmistöään entistä paremmin. - Olemme kuuluneet hallintoalueeseen vuodesta 2010 saakka ja hakeuduimme siihen itse. Kun väestöstämme noin 12 prosenttia on suomalaisia, pidämme asiaa hyvin tärkeänä, valtuuston puheenjohtaja sanoo. Helsingissä ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluu kuutisen prosenttia kaupungin asukkaista. Haasteet ovat molemmissa kaupungeissa samat: miten tarjota laadukkaita palveluja vähemmistöjen omalla kielellä. Suomessa asia hoituu kymmenien vuosien rutiinilla, Ruotsissa vasta harjoitellaan. Per- Olof Höögin mielestä mikään ei kuitenkaan estä tekemästä asioita paremmin. - Meillä on vastuu myös suomenkielisistä tovereistamme. Asioita pitää tietysti aina priorisoida, mutta jos tahtoa löytyy, löytyy yleensä myös keinoja, Per-Olof Höög toteaa.

11 Upplands Väsbyn koulu täytti 20 vuotta Kun vapaakoulujen perustaminen tuli mahdolliseksi 1990-luvun alussa olivat Upplands Väsbyn lasten vanhemmat jo lähtökuopissa. Saatiin ostettua tilava koulurakennus, joka maalattiin ja sisustettiin talkoilla. Yhteishenki on säilynyt ja viime vuosina oppilasmäärät ovat alkaneet kasvaa. Tunnelma 20-vuotisjuhlassa koululla perjantaina oli innostuneen leppoisa. Tukholman suurlähettiläs Harry Helenius ja rouva Barbara Helenius kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan. Esikoululapset ja koulun kuoro esiintyivät. Vapaakoulun pitkäaikainen rehtori Markku Peura kertoi koulun vaiheista, sai kiitoksia ja onnentoivotuksia uudelta rehtorilta Maija Volalta, kunnanhallituksen puheenjohtajalta Per Erik Kanströmiltä, vanhempainyhdistykseltä ja oppilailta. Suurlähettiläs Helenius sanoi, että kieli on väline. Se tarvitaan, että pystyisi sanomaan jotain. Mutta kaikki aineet koulussa ovat tärkeitä ja niistä Upplands Väsbyn ruotsinsuomalainen koulu on pitänyt huolta. Opetus on laadukasta. Helenius halusi onnitella Markku Peuraa hyvin suoritetusta työstä. Vanhempainyhdistyksen edustaja sanoi, että koulu on aina toiminut hyvin. Oppilaiden edustajat totesivat, että on mukava koulu ja kivoja ihmisiä. Linnunradan oppilaat esittivät tanssiohjeman ja Dimitri Keiski laulelmia. Vieraille tarjottiin kakkukahvit. Keiski kertoi vanhempiensa 1997 tulleen naapurikylään, Märstaan Suomesta: - Itse synnyin vuonna Ei ollut niin helppoa kasvaa Suomessa siihen aikaan, mutta Harry Helenius vanhempani eivät menettäneet toivoaan. Suunta oli eteenpäin ja sain oppia, ettei mikään ole mahdotonta - kun harjoittelee kovasti. Oli hienoa tulla tähän koulun pihaan aamupäivällä ja nähdä lapset leikkimässä. Oli kuin olisin tullut lapsuuteeni takaisin. Jotkut heistä oli minun koulukaverieni lapsia. Se oli hieno tunne. - On tärkeää tietää, mistä on tullut. Sitä ei saisi unohtaa. Keiski soitti muun muassa Tapio Rautavaaran Lapin jenkan ( Sellainen seutu ja sellainen maa ), Pepe Willbergin Merisairaat kasvot ja Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen. Hän keräsi juhlayleisöltä raikuvat aploodit 11

12 ja pyydettiin uudestaan esiin. Kirsi Olkkosella on ollut kaksi lasta tässä koulussa: - Pienin tuli vuonna 1996 ja ovat olleet ihan päiväkodista alkaen. Itsekin kävin suomalaisissa luokissa. Kun täällä on aina turvallista. Anni Vartiainen: - Pidän tästä koulusta. Tämä oli pieni koulu. Lapset ja vanhemmat tunsi toisensa. Olin maalaamassa tätä, kun aloitettiin. Marita Mäkelä Jansson oli esikoululuokan opettajana seitsemän vuoden ajan: - Alussa meillä ei ollut paljon mitään tarvikkeita. Pahvilaatikoilla lapset leikki. Esa Kouri (vas.) kuului monet vuodet henkilökuntaan rehtori Markku Peuran alaisena. Kuvassa niiltä ajoilta (sivulla 22) on myös nykyinen rehtori Maija Vola alarivissä, toinen oikealta Esa Kouri oli myös alkuvuodet täällä opettajana: - Surullista on todeta kuntien asenne: kaikkea saa tehdä, kunhan se ei maksa mitään. Jonnekin perustetaan yksi esikoulu ja jos kieli on teille tärkeä, niin ajakaa sinne. Entinen rehtori Markku Peura on huojentunut ja kertoo huumorilla koulun vaiheita: - Kyllä 20 vuotta on mennyt nopeata. Olen nyt ollut vuoden hallinnollisena johtajana ja autellut Maija Volaa paperitöissä. Nythän tässä on kaksi koulua. Ruotsinsuomalainen koulu ja sen omistama englantilainen koulu. Pari-kolme vuotta sitten oli tiukkaa, ja ajattelin jo että pääsenkö täältä hengissä pois vai kannetaanko minut. Mutta Kirsi Olkkonen (vas.) ja Anni Vartiainen (oik.) 12

13 nyt oppilaita on tullut kolmisenkymmentä lisää. - Hirvimetsä kutsuu. Rehtori Maija Vola: - Koulu on hyvässä maineessa ja se on tärkein asia. Henkilökohtainen mainos on tehokkainta. Sitten on osuutensa hyvillä kotisivuilla, Suomesta on tullut monta uutta oppilasta niiden välityksellä. Tommi Alamäki, 19, tuli Torniosta, jossa hän kävi ala-asteen ja 7. luokan. Mitä eroja huomaat Suomen ja Ruotsin koulun välillä? - Minusta kieltenopiskelut on täällä paremmin, matematiikan ja fysiikan opetus on parempaa Suomessa. Olen nyt töissä Sigtunassa. Ketä kannustat urheilukilpailuissa? - Suomea, mutta jos se on tippunut tai ei ole mukana, niin Ruotsia. Maija Vola Elias Escobar ja Mikael Riissanen (alh.) katselivat luokkavalokuvia ja muistelivat men- neitä kouluvuosia. Kerkesivät sentään poseeraamaan kuvaajalle. Elias Escobar (ylh.) Lisää synttärikuvia sivulla Matti Pilhjerta

14 14 Hallintoalueet: Henkilökunnasta pulaa jo nyt Suomenkielisestä henkilökunnasta pulaa Laki suomen kielen vähemmistöasemasta ja hallintoalueista on ollut voimassa kymmenen vuotta. Hallintoalueeseen kuuluu nyt 48 kuntaa. Monissa niistä on vaikeuksia löytää suomentaitoisia henkilöitä päiväkoteihin ja vanhustenhoitoon. Monissa hallintoaluekunnissa asiat edistyvät hitaasti ja lapsia on ilman paikkaa suomenkielisessä esikoulussa. - Me pitkään asioita ajaneet voimme tulla kärsimättömiksi ja ihmetellä, miksi kaikki etenee niin hitaasti. Vaan jos katsomme 12 vuotta taaksepäin, on tapahtunut uskomattoman paljon. resurssit ovat nyt aivan toisenlaiset niin valtio- kuin kuntatasollakin. Vähemmistöt ovat nyt näkyvämpiä ja toimintaa on enemmän, sanoi Tukholman lääninhallituksen vähemmistöasiantuntija Lennart Rohdin SVT:n Uutisille toukokuun lopussa, kun suomen kielen asemasta keskusteltiin Suomen suurlähetystössä. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta katsoo, että kunnat rikkovat lakeja eikä asia saa olla kiinni vanhempien aktiivisuudesta. Henkilöstön rekrytointi olisi aloitettava aiemmin ja jollei se auta, etsittävä väkeä vaikka Suomesta. Mutta sekin tuntuu olevan joillekin kunnille vaikeaa. Tukholman lääninhallitus esittää, että kuntien velvollisuus on järjestää mahdollisuus tuoda näitä asioita esille ja vaikuttaa sekä käyttää resurssejaan tehokkaasti ja järjestää toimintansa kuntalaisten tarpeita vastaavasti. Kuntien vähemmistötieto nousussa Kuntien tietoisuus kansallisten vähemmistöjen oikeuksista on hyvin vaihteleva. Joissain kunnissa ei edes tiedetä, että vähemmistölaki on olemassa, kun taas toisissa kunnissa asiat ovat hyvin. Nyt Tukholman lääninhallitus kiertää Ruotsia tiedottamassa asiasta. - Sanoisin, että kunnat tuntevat lain paremmin tänä päivänä kuin vuosi sitten. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sanoo integraatiokäsittelijä Annika Bahrtine Region Skånesta. Tukholman lääninhallitus vastaa siitä, että lakia noudatetaan, ja se kiertääkin nyt Malmön lisäksi ainakin Tukholmassa ja Lyckselessä kertomassa lain merkityksestä. Annika Bahrtine Region Skånesta oli järjestämässä Malmössä pidettyä tilaisuutta, johon 17 skånelaiskuntaa oli ilmoittautunut. - Olemme yrittäneet vastaavaa aikaisemminkin, mutta silloin mukaan on ilmoittautunut vain kourallinen ihmisiä. Jotain on tapahtunut. - On tärkeää, että vähemmistöillä on edustajia paikallisella tasolla. Edustajia, jotka ottavat yhteyttä ja asettavat vaatimuksia kunnalle. Kuntatasolla aletaan ajaa vähemmistöjen asioita vasta, kun huomataan että kunnan asukkaat sitä vaativat, sanoo lääninhallituksen Katarina Popovic. Joskus vähemmistön kontakti voi jopa olla ensimmäinen kerta, kun kunnan työntekijä havaitsee, että laki kansallisista vähemmistöistä ylipäätään on olemassa. Vuoden alussa hallintoalueeseen liittyneessä Motalassa myöntää kunnallispoliitikko Andreas Norlén, että vähemmistöpolitiikan toteuttaminen vie aikaa. Hän näkee Ruotsin vähemmistöpolitiikan tärkeimpinä tavoitteina kielen ja kulttuurin säilyttämisen. - Minusta vähemmistöpolitiikan suunta on hyvä. Tietenkin parannettavaa on, mutta vähemmistölaki on kuitenkinollut oma politiikan alue vain runsaat 10 vuotta. Skinnskattebergistä löytyy suomenkielistä henkilökuntaa Skinnskattebergin kunnan työntekijöistä yli 15 prosenttia pystyy kommunikoimaan suomeksi. Vastanneista löytyi 33 suomenkielentaitoista ja yhteensä 38 pystyi suomeksi keskustelemaan arkisia asioita. Työntekijöistä 22 antoi luvan julkaista yhteystietonsa esitteessä, jossa on kunnan suomenkieliset yhteyshenkilöt. Esite on Skinnskattebergin kunnan nettisivuilla ja sitä voidaan tilata suomen kielen hallintoalueen koordinoijalta. Vanhustenhuollon kaikissa yksiköissä on suomenkie-

15 listä henkilökuntaa ja myös osittain suomenkielistä psykiatrian päivätoimintaa samoin suomenkielistä esikoulutoimintaa. GP: Göteborg ei huolehdi velvollisuuksistaan Göteborgissa nostettiin syyskuun lopulla kissa pöydälle, ja alettiin puhua suomenkielisen äidinkielen opetuksen heikosta asemasta. Göteborgs Posten - lehden Malin Lernfelt kirjoitti aiheesta kahdessa pääkirjoituksessaan. Lernfeltin mielestä valtion hallintoaluetukea pitäisi käyttää enemmän suomen kielen kehittämiseen kuin juhlintaan. Malin Lernfeldt sanoo, että äidinkielen opetus on tehty niin hankalaksi, että vanhemmat eivät jaksa kuljettaa lapsiaan toiselle puolelle kaupunkia. - Vastuu jää täysin vanhemmille, että heidän pitäisi ajaa lapsensa kello kahdelta tai kolmelta iltapäivällä opetukseen, ja useimmat vanhemmat eivät pysty siihen. Moni antaa periksi. Käytännössä lapset eivät saa äidinkielen opetusta. Lernfeltin mukaan äidinkielenopetuksen saaminen on todella paljon kiinni vanhemmista ja isovanhemmista. Suurella osalla vanhemmista ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsiaan iltapäivisin toiselle puolelle kaupunkia, ja siksi lapset jäävät ilman tätä opetusta. Malin Lernfeltillä on ruotsinsuomalainen avopuoliso, ja heidän lapsensa ovat kaksikielisiä. Hän itse ei puhu suomea. Hänen mielestään kaksikielisyys on erittäin tärkeä asia.hän haluaalapsiensa oppivan ruotsin kielen lisäksi myös isänsä äidinkielen eli suomen. - Heidän suomalainen osansa on puolet lapsieni perinnöstä, kulttuurista ja perinteistä, Lernfelt korostaa. Valtio jakaa vuosittain hallintoaluerahaa parisen miljoonaa kruunua Göteborgin kunnalle. Lernfeltdin mielestä näitä rahoja pitäisi panostaa enemmänkin suomen kielen kehittämiseen, ja vähemmän kulttuuriin ja juhlintaan. - Kieli on se, joka kantaa kulttuuria eniten. Haluaisin mieluiten nähdä, että enemmän näitä rahoja käytettäisi suomenkieliseen esikoulutoimintaan ja vanhustentaloihin Göteborgissa. Malin Lernfelt on ollut yhteydessä kunnan poliitikkoihin kirjoituksensa jälkeen. Hän ei ole saanut kunnollista vastausta, ja hänen mielestään ruotsinsuomalaiset unohdetaan usein. - Paljon huomiota kiinnitetään vasta maahan saapuneisiin ihmisiin, jotka eivät puhu ruotsia ylipäätään.sen ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että tämä suuri pääosin kaksikielinen vähemmistö unohdetaan. Minun lapsillani, kaikilla muilla lapsilla ja vanhuksilla on erityiset oikeudet. He ovat vähemmistöä ja osa Ruotsia. GÖTEBORGIN KUNTA: Hallintoaluerahoista viisi prosenttia juhlintaan Göteborgin kunta kiistää kritiikin, jota on kohdistettu kunnan toimintaan koskien vähemmistökieli suomea. Göteborgs Posten-lehden pääkirjoitustoimittaja Malin Lernfelt kirjoitti suomen kielen heikosta asemasta hallintoaluekunnassa Göteborgissa. Göteborgin kunnan vähemmistöasioista vastaava Ympäristöpuolueen Thomas Martinsson myöntää osittain ongelmat: - Pitää paikkansa, että Göteborgissa on vähän äidinkielenopettajia, ja olen ymmärtänyt, että äidinkielenopettajista on ylipäätään pulaa ja päteviä opettajia on vaikea löytää. Mutta ei sen niin pitäisi olla, että luopuu kielestä, koska joutuu matkustamaan liian pitkiä matkoja opetuksen perässä. Martinsson sanoo, että kunta pyrkii parantamaan tilannetta, etteivät matkat toisiin kouluihin äidinkielen oppitunneille olisi niin pitkiä, että oppilaat jättävät sen takia osal-listumisen äidinkielen tunneille väliin. Kunta pyrkii parantamaan tilannetta, mutta äidinkielen opettajista on puute. - Hallintoaluerahoja on käytetty erilaisiin kulttuurisatsauksiin, jotka liittyvät kielen kehittämiseen, kuten kirjastoille menviin kirjapaketteihin ja verkkosivujen kääntämiseen sekä erilaisiin kielikursseihin, hän sanoo. Osa rahoista toki menee juhlintaan, Martinsson myöntää. Viime vuonna viisi prosenttia hallintoaluerahoista käytettiin ruotsinsuomalaisten päivän juhlaan helmikuussa. Nyköping ei liity suomen kielen hallintoalueeseen Nyköpingin kunnanhallitus on torjunut kansalaisaloitteen, jossa kunnalle esitettiin suomen kielen hallintoalueeseen liitty- 15

16 mistä. Päätöksessään kunta katsoo jo työskentelevänsä vähemmistölainsäädännön mukaisesti riittävissä määrin. Kansalaisaloitteen allekirjoittaja Tarja Niemi on pettynyt päätökseen. -Tuntuu siltä, että kukaan poliitikoista ei edes puoltaisi tätä ajatusta. Yritin ottaa myös esille, että hallintoalueeseen liittymisestä saisi myös korvauksen, mutta se ei puolustukseksi riittänyt. Päätöksessä sanotaan, että suomen kielellä on perusturva ja että siihen kuuluu erilaisia asioita, joita kunnan täytyy täyttää. Sanotaan myös, että on asetettu työryhmä, jonka tarkoituksena on edistää neuvonpitoa Nyköpingin suomalaisten ja kunnan välillä. Työryhmän on myös määrä selvittää, minkälaista informaatiota kunnan sisällä on näissä asioissa jakuinka paljon on niitä työntekijöitä, jotka pystyvät palvelemaan suomen kielellä tai muilla vähemmistökielillä. Nyköpingin kunnan hoito- ja hoivalautakunta on äskettäin höllentänyt linjauksiaan tulkin käytössä. Tulkkia on nyt lupa käyttää erilaisissa hoitotilanteissa tarpeen vaatiessa. Tarja Niemi katsoo, ettei tulkkiapu läheskään aina riitä. Etenkään vanhusten hoidossa. Myös naapurikunnassa Oxelösundissa on vireillä kuntalaisten tekemä ehdotusliittymisestä suomen kielen hallintoalueeseen. Siellä kunta on ryhtynyt tekemään lisäselvityksiä mahdollisesta liittymisestä. Kansalaisaloite Gotlannin liittämisestä suomen kielen hallintoalueeseen Gotlannissa on pikku hiljaa noussut kiinnostus sekä suomen kieltäettä kulttuuria kohtaan. Suomenkielisten palveluiden kysyntäniin esikouluissa kuin vanhustenhoidossakin on lisääntynyt. Gotlannin Suomi-seuran puheenjohtaja Anu Viik on jättänyt kansalaisaloitteen Gotlannin liittymisestä suomen kielen hallintoalueeseen. Gotlannin väestöstä noin vajaalla viidellä prosentilla on suomalainen tausta, kaiken kaikkiaan heitä on reilut kaksituhatta. Gotlannissa toimii virkeä Suomi-seura, jonka kylkeen seuran puheenjohtaja Anu Viik on perustanut Facebook-ryhmän. Se on avoin kaikille kiinnostuneille. Gotlannin liittymiselle hallintoalueeseen on olemassa vahvat perusteet: - Tarvetta on, mutta tällaisen järjestämiseen tarvitaan myös budjettia ja organisaatiota. Ja yhteistyötä tarvitaan myös - on raskasta järjestää asioita yksin, toteaa Anu Viik. Hän kertoo, että Suomiseurassa on ollut suurempia suunnitelmia, jotka ovat kulttuuripainotteisia. Lisäksi suunnitelmissa on ollut lastentapahtumia mutta myös perustarpeetkutenlasten esikoulu ja vanhustenhoito ovat Viikin mielestä tärkeitä. Suunnitelmien kompastuskivenä on kuitenkin budjetti. - Budjetti on pieni tai sitä ei ole ollenkaan, sanoo Anu Viik. Hänen sattumaltatapaamiensa poliitikkojen ensireaktiot ovat olleet positiivisia. - Ensimmäinen reaktio oli, että onko meillä vähemmistö? Mutta sen hämmästyksen jälkeen oikein positiivinen, iloitsee Anu Viik. 16 Kaksoistohtoriksi nuorten kielestä Suomessa ja Ruotsissa Tukholman yliopistossa tohtoroiva Anu Muhonen aloitti o- pintonsa Jyväskylässä, josta opintojen ohjaus on jatkunut, vaikka hän muutti Ruotsiin. Muhonen uskoo, että väitöstilaisuus Suomessa lisää osaltaan ruotsinsuomalaiset tunnettuutta siellä. Millaista oli ruotsinsuomalaisten nuorten kieli? - Olen tutkinut radiokieltä, joten voin puhua vain siitä. Kaikenkaikkiaan nuorten kieli on monikielistä. Huomasin pian, että suomen kieli oli tärkein, mutta nuoret käyttävät myös ruotsia ja englantia tarpeen mukaan. - Ja mikä oli mielenkiintoinen tulos, ja mitä ei ollut Suomessa, oli se, että täällä Ruotsissa haastattelija kysyi suomeksi ja haastateltava vastasi ruotsiksi.ja se oli ihan luonteva haastattelutilanne! muistuttaa Muhonen Sisuradiolle.

17 Vähemmistöpolitiikka etenee monella tasolla Lisää ohjelmia vähemmistökielillä Hallitus julkisti juhannuksen alla radion ja television toimilupakautta koskevat linjaukset. Vähemmistökielisten ohjelmien määrää lisätään SVT:llä tänä aikana. Ruotsin suomenkielinen väestö tarvitsee lisää sen omasta näkökulmasta tehtyjä ohjelmia. - Kaikkien yhtiöiden pitää lisätä vähemmistökielistä tarjontaa vuosittain, ilmoitti kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth lehdistötilaisuudessa. Ehdotuksessa sanotaan, ettei tarjonnan lisäyksen tarvitse koskea kaikkia vähemmistökieliä joka vuosi. Ministerin mukaan ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että jokin kielistä, esimerkiksi suomi, jäisi kokonaan ilman lisätarjontaa. Ehdotuksessa on säilytetty kohta, jonka mukaan SVT, SR ja UR saavat jakaa vastuuta vähemmistökielisen sisällön tuottamisessa. Ennen hallitusta esitystä käsitellyt työryhmä puolestaan olisi halunnut, että kaikilla yhtiöillä olisi vastuu vähemmistökielisen tarjonnan tuottamisessa. Ministeri luottaa kuitenkin siihen, että kaikki yhtiöt osallistuvat tarjonnan lisäämiseen. - Ruotsin Radio saa vuosittain 2,7 miljardia kruunua. Se on todella paljon rahaa. Lisäksi sille taataan vuosittain 2 prosentin lisäys budjettiin, monellakaan toimialalla ei ole näin hyviä edellytyksiä. Joten luonnollisesti pitäisi pystyä toteuttamaan nämä vaatimukset niillä resursseilla, jotka heille on annettu ja vieläpä enemmän kuin hyvin, sanoisin, totesi Adelsohn Liljeroth Sisuradiolle. - Kansallisten vähemmistöjen ja kielten olemassaolo on lyönytläpi täydellisesti aikaisempiin toimilupamietintöihin verrattuna. Kansallisista vähemmistöistä ja kielistä on tullut osa toimilupaa aivan toisella tapaa kuin mitä se on ollut aikaisemmin, kommentoi vähemmistöpolitiikan veteraani Esko Melakari. - Missä määrin vähemmistökielisten ohjelmien tarjonta kasvaa, sitä emme vielä voi sanoa. Suomenkielisten ohjelmien suhteen ei ole sama asia lähettää lisää Yle:n tuottamia ohjelmia Suomesta kuin tehdä ohjelmia ruotsinsuomalaisista Ruotsissa, toteaa puolestaan SVT:n strategiapäällikkö Jimmy Ahlstrand. BORÅS: Vähemmistöt osa Ruotsin kulttuuria Kansanpuolueen kunnanvaltuutettu Morgan Hjalmarsson (FP)haluaa, että Boråsin kaupunki alkaa huomioida kansalliset vähemmistöt juhlaliputuksella. Hjalmarsson on tehnyt asiasta aloitteen kunnanvaltuustolle. Borås juhlaliputtaa jo nyt pohjoismaisten naapurimaiden kansallis- ja itsenäisyyspäivinä, mutta Hjalmarsson haluaa huomioida myös kansalliset vähemmistöt. Kunnanvaltuutettu sai idean (Lähde :Sisuradio) aloitteeseensa Göteborgista, missä hän näki kaupungin liputtavan kansainvälisen romanipäivän kunniaksi. Ruotsin virallisesta almanakasta löytyy ensi vuonna ensi kertaa Ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta. Hjalmarssonin mielestä se olisi erittäin sopiva päivä liputtaa ruotsinsuomalaisille sillä edellytyksellä, että vähemmistölle on siihen mennessä saatu valittua virallinen oma lippu. Liputtaminen kaupungin virallisissa saloissa suurella torilla ja kaupungintalolla Boråsissa olisi Hjalmarssonin mielestä riittävä huomionosoitus, mutta mikään ei hänen mielestään estä myöskään kaupunginosia ottamasta osaa liputukseen, jos tahtoa löytyy. -Kansalliset vähemmistöt ovat tärkeä osa Ruotsin kulttuuriperimää, Morgan Hjalmarsson toteaa. Ruotsinsuomalaisille muistomerkki Huddingen hautausmaalle Huddingen hautausmaalle suunnitellaan kunnan toimesta ruotsinsuomalaisten muistomerkkiä. Hankketta puuhaa Huddingen kunnan projektipäällikkö Pirjo Linna Avarre. - Tarkoitus on tehdä näkyvä muistomerkki niiden Suomessa ja Ruotsissa poisnukkuneiden suomalaisten omaisten muistoksi heidän muistoaan kunnioittaen täällä Huddingessa, sanoo Pirjo Linna Avarre. jatkuu s. 23 alhaalla 17

18 18 Suomesta Suomen vanhin kirkko löytyi 1100-luvun kirkkorakennuksen jäännökset löytyivät Kaarinan Ravattulasta, Aurajoen varrelta, Turun kyljestä. Tällaisia paik-koja on etsitty tuloksetta 150 vuoden ajan. Alueelta paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus. Rakennus on ollut pituudeltaan noin kymmenen metriä ja leveydeltään kuusi metriä. Vaikka rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt. Kirkko on todennäköisesti toi-minut läheisen kylän asuk-kaiden yksityis- tai kyläkirkkona luvun alkupuolelle asti. (Yle, Turku) Virkakielityöryhmä kutsuu kansalaisia parantamaan virkakieltä Niin ulkosuomalaisilla kuin Suomessa asuvillakin on monesti vaikeuksia ymmärtää virkakieltä esimerkiksi lomakkeissa tai virastojen nettisivuilla. Virkakielityöryhmä haluaa nyt kuulla, miten suomalaiset neuvoisivat viranomaisia ilmaisemaan itseään paremmin. Voit ehdottaa asiointikokemustesi pohjalta parannuksia viranomaisten kirjoittamiseen. Sinulla on myös mahdollisuus esittää esimerkkejä onnistuneesta viranomaisviestinnästä. Ehdotuksia voi tehdä myös ruotsiksi. Lisätietoja: Tehtäviä kunnille 2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Palvelusetelin käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa Perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden uusia kuraattori- ja psykologipalveluita (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki).koulujen ja oppilaitosten työrauhan edistäminen. (HS) Vain vähän Syyrian pakolaisia Suomeen Hallitus päätti syyskuun lopulla ottaa ensi vuonna Suomeen 500 syyrialaispakolaista. Päätöksen myötä Suomen vuotuinen 750 pakolaisen raja ylittyy 300:lla, ja lisärahaa tarvitaan 1,5 miljoonaa euroa. Syyrian sisällissota on YK:n mukaan vaatinut yli satatuhatta uhria. Pakolaisia on yli kaksi miljoonaa, heistä noin puolet lapsia. Suomeen on tullut tänä vuonna runsaat 70 pakolaista Syyriasta. Ruotsiin heitä on saapunut noin 15000, Norjaan ja Tanskaan 730. (HS) Suomen ja Ruotsin välinen elintasokuilu kasvaa Samaan aikaan kun Ruotsin talous osoittaa selviä elpymisen merkkejä, Suomen taloustilanne jatkaa heikentymistään. Synkimmissä arvioissa Suomen ja Ruotsin välisen elintasokuilun on ennakoitu repeävän kymmeniin prosentteihin. Kaikkien asiantuntijoiden arvio ei ole aivan näin lohduton. Yhtä mieltä ollaan siitä, että Suomi tarvitsee suuria rakennemuutoksia. Ruotsissa väestön ikääntymiseen varauduttu Suomea paremmin. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos luki Suomen taloudelle varsinaiset madon luvut. Sen mukaan Suomen ja Ruotsin välinen elintasokuilu olisi jo nyt 10 prosenttia Ruotsin hyväksi. Suomen Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Juhana Vartiainenkin on sitä mieltä, että Suomessa talouspolitiikkaa on hoidettu huonommin kuin Ruotsissa. - Ruotsissa on varauduttu väestön ikääntymiseen ihan eri tavalla. Idän yhteydet ja ammattitaitoinen työvoima ovat Helsingin vahvuuksia Helsinki kiinnostaa tällä hetkellä kansainvälisiä sijoittajia selvästi enemmän kuin muut lähialueen pääkaupungit. Esimerkiksi viime vuonna Helsinkiin tuli tuplasti enemmän suoria ulkomaisia investointeja kuin Tukholmaan. Helsingin vahvuutena pidetään muun muassa hyviä yhteyksiä itään. Oxford Intelligence -tutkimuslaitoksen investointiraportin mukaan suorien ulkomaisten investointien määrä kasvoi Helsingissä viime vuonna 13 prosenttia. Tukholmassa ulkomaisten sijoitusten määrä puolestaan väheni samaan aikaan lähes 30 prosenttia. Helsinkiä markkinoivan Greater Helsinki Promotions Oy:n toimitusjohtaja Micah Gland uskoo, että Helsingin kiinnostavuutta ovat lisänneet muun muassa Nokian vaikeudet, jotka ovat vapauttaneet markkinoille runsaasti ammattitaitoista työvoimaa. - Toinen syy on Helsingin kansainvälinen saavutettavuus ja läheisyys etenkin Venäjän markkinoihin. (Sisu-uutiset)

19 Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton syyskokous lauantaina alk. klo 12 S:t Gertrudsskolan Liegatan 74, Västerås Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat Lounas Syyskokous Kulttuuria Tervetuloa! RSO:n hallitus Suomen kieli olisi voinut kadota Ruotsin vallan alla Suomen kieli voi päällisin puolin hyvin, mutta kehityksen kannalta näkyy myös huolestuttavia merkkejä. Elokuun ensimmäisenä päivänä tuli kuluneeksi tasan 150 vuotta siitä, kun kieliasetuksella suomi sai virallisen kielen aseman ruotsin rinnalla. Äidinkielen asiantuntija, opetusneuvos Pirjo Sinko Opetushallituksesta ja professori Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta arvioivat Ylen aamu-tv:n haastattelussa, miten suomi voi ja vääntyy tällä hetkellä luvulla Suomi oli hyvin erilainen maa kuin tänään. Valtaosa ihmisistä asui maaseudulla, ruoasta oli pulaa ja vaatteista näki ihmisen yhteiskunnallisen aseman. Yksi ero oli huomattava.kun Suomi liitettiin Venäjään, ruotsia puhuvan väestön osuus oli prosenttia. Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, on mahdollista, ettei suomen kieltä enää puhuttaisi. - Voisi ajatella, että olisimme siirtyneet puhumaan ruotsin kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika paljon sellaisillakin alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ruotsinkielistä väestöä. Mutta jossittelun historiaa on niin paljon, että on vaikea arvioida, miten suomen kielelle olisi käynyt, sanoo Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi. Suomen kielelle kävi lopulta hyvin. 150 vuotta sitten Aleksanteri II määräsi, että suomen kieli saisi virallisen kielen aseman ruotsin kielen rinnalla. 19

20 Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiL ruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kieli-, kulttuuri- ja etujärjestö. Box 15052, ÖREBRO puh p-siirto organisaationumero RSO:n www-sivut: Vaalivaliokunnan pj. : Anne Wallin, Puheenjohtaja Matti Lautkoski, Kumminvägen ÖREBRO Varapuheenjohtaja: Anne Wallin Olovsvägen SÖDERTÄLJE Rahastonhoitaja: Mailis Lautkoski Kumminvägen ÖREBRO Vastaava päätoimittaja: Matti Lautkoski RSO:n HALLITUS 2013 Varsinaiset jäsenet: Jemina Silfsten, Nolhagavägen ÖREBRO Anne Wallin Olovsvägen SÖDERTÄLJE Sihteeri: Merja Vegus Brahegatan 7A VÄSTERÅS Jäsenlehti TIEDOTE Varajäsenet: Paula Aro Källarbacksvägen ESKILSTUNA Mari Sankilampi Carlavägen 47 A ESKILSTUNA Tilintarkastajat: Matti J Korhonen Pilotgatan 16 3 tr SKARPNÄCK Arja Turkkila-Olsson Upplandsgatan STOCKHOLM Toimittaja: Matti Pilhjerta Jäsenmaksu 2012: Varsinaisen jäsen 250 kr, opiskelijat, eläkeläiset 120 kr. RSO:n pankkisiirtonumero on: Osoitteenmuutokset rahastonhoitajalle. RSO:n OSASTOT Boråsin os. Göteborgin os. Länsi-Sveanmaan os. pj Sirpa Heikkilä pj Rauni Lenander pj Mailis Lautkoski Södervärnsg. 11 Kryddpepparg. 85 Kumminv BORÅS ANGERED ÖREBRO siht Lea Haapala siht Liisa Bronsdon siht Annika Dovrinder Alidebergsg. 10 Svang. 9D Fridhemsg BORÅS GÖTEBORG KUMLA Västmanlannin os. Eskilstunan os. Haaparannan os. pj Pirjo Hyypiä-Jonsson pj. Eila Carlsson pj Pekka Hyötylä Stavhopparg 10 Antikvarieg. 31 Ekorrstigen VÄSTERÅS Torshälla HAPARANDA siht Merja Vegus siht. Paula Aro siht Hannele Huuva Braheg. 7A Källarbacksvägen 1 Hjortv VÄSTERÅS ESKILSTUNA HAPARANDA Suur-Tukholma/ STOP pj Sirpa Humalisto Storskiftesv NORSBORG edu.botkyrka.se siht Ulla Högstedt Mejselv HÄGERSTEN

21 HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT PÄIVIEN TEEMA: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Päiville tulee ilmoittautua mennessä. Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä varmistaa tulonsa. Osallistumishinnat: 1-h huone kruunua, paikka 2-h huoneessa kr. Hintoihin sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, koko ohjelma, saunailta ja ohjelman mukaiset kuljetukset sekä teatteri. Huom! Hinnat ovat hieman nousseet edellisestä vuodesta. RSO ei tänä vuonna järjestä yhteismatkaa, mutta osanottajat voivat tietysti tehdä yhteistyötä matkajärjestelyissä. Ilmoittautumisajan päätyttyä saavat osallistujat vahvistuksen ja tilillepanokortin osallistumismaksua varten. Todistuksen saa kurssin jälkeen. Mikäli osallistumisesi laskutetaan työnantajallesi, ilmoita tarkka laskutusosoite! Lisätietoja saat Mailis tai Matti Lautkoskelta, puhelin: (iltaisin). Lähetä oheinen ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, Box , ÖREBRO. TERVETULOA PERINTEISILLE HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE! OSALLISTUN RSO:n HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE Varaan: 1 hengen huoneen, paikan 2 hengen huoneessa. Olen RSO:n jäsen (RSO:n vuoden 2014 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle) Jäsenmaksun 250 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr, voi suorittaa RSO:n tileille nr PG tai BG Järjestäjille tiedoksi: Työnantajan tarkka laskutusosoite: - - Muuta tietoa järjestäjille: - - Osallistujan nimi: Puhelin: - Osoite: - Sähköpostiosoite: Päiväys: Allekirjoitus: 21

22 Henkilökuntaa Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalaisen koulun alkuvuosilta Kuvia katselemassa Marita Mäkelä Jansson (ylh.) ja Kirsi Olkkonen (oikealla) Hyviä eläkepäiviä Markku Peuralle (alla). 22

23 Örebro - korkeakoulu- ja musiikkikaupunki keskellä Ruotsia hyvien liikenneyhteyksien varrella Ennen kaikkea siellä on ÖREBRON RUOTSINSUOMALAINEN KIELIKOULU Ala- ja keskiasteen koulu sekä vapaa-ajankoti ja esikoulu (ent. lastentarha). Pätevä henkilökunta, otamme päiväkotilapsia/oppilaita myös naapurikunnista. Käyntiosoite Krokusgatan 16 päiväkoti PEIKKOLA - TROLLANDET käyntiosoite Varbergsgatan 221, postiosoite ja sähköposti alla Puh. koulu esikoulu , faksi Postiosoite: Box , ÖREBRO Käy kotisivullamme org jatkoa sivulta 17 Noin kymmenellä prosentilla on suomalainen tausta hengen Huddingessa. Helmikuussa paljastettavalla muistomerkillä halutaan huomioida Suomesta Ruotsiin 50- ja 60-luvuilla tulleet henkilöt, kuntaan tulleet sotalapset sekä monet kunnassa asuvat suomenruotsalaiset. Muita tunnettuja ruotsinsuomalaisten muistomerkkejä on pystytetty Tukholmaan Katarinan kirkon hautausmaalle sekä Skåneen Trelleborgin hautausmaalle. 23

24 24

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 18.3.2015 1. Useat maahanmuuttajataustaiset yhdistykset kaipaavat tiloja vapaaehtoistoimintaan.

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Hakijan nimi ja tämän lomakkeen täyttäjän tiedot Pyydämme antamaan tässä vanhemman / huoltajan, jonka haluatte antaa ensisijaiseksi YFU:n yhteyshenkilöksi, tiedot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1263/2016 12.01.00.00 86 Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika 12.5.2015 klo 18.00 Paikka Läsnä Kirjaston neuvottelutila Timo Väisänen Nina Havakka Susanna Tiilikainen Annukka Monthan-Kosonen Maija Pusenius

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

xx klo 10:00 -, After Eight Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja Pietarsaaren Eläkkeensaajat r.y.

xx klo 10:00 -, After Eight Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja Pietarsaaren Eläkkeensaajat r.y. PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Kokousaika ja kokouspaikka Päättäjät xx klo 10:00 -, After Eight Varsinaiset jäsenet Jakobstads Veteraner Bertel Widjeskog, puheenjohtaja Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

HISTORIAN- JA ÄIDINKIELENOPETTAJIEN STEINERPEDAGOGINEN SYVENTYMISVIIKKO

HISTORIAN- JA ÄIDINKIELENOPETTAJIEN STEINERPEDAGOGINEN SYVENTYMISVIIKKO HISTORIAN- JA ÄIDINKIELENOPETTAJIEN STEINERPEDAGOGINEN SYVENTYMISVIIKKO 3.- 7.11.2014 Helsingin Rudolf Steiner -koulu, Lehtikuusentie 6, Helsinki Koulutusviikko on tarkoitettu erityisesti steinerkouluissa

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen.

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen. TIIMA RY PÖYTÄKIRJA HALLITUKSEN KOKOUS 06/2013 4.3.2013 klo 12.00 Tiimahuone, Linnanmaa Läsnäolijat: Ilkka Peuna Noora Alatainio Anton Kurttila Taneli Sihvonen Riku Yliviuhkola Aleksi Oja Tuomas Timonen

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 6/ Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN. Taipale Kari Witas Oy X

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 6/ Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN. Taipale Kari Witas Oy X ELINKEINOLAUTAKUNTA 6/2013 39 KOKOUSAIKA Keskiviikko 11.9.2013 klo 10-10.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN Kinnunen

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 1/2014 1 (9) 3.4.2014. Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen

Muonion kunta Esityslista/ 1/2014 1 (9) 3.4.2014. Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen Muonion kunta Esityslista/ 1/2014 1 (9) Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka kunnantalo, alakerran kahvihuone Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot