Onko sinulla varaa tähän?

Transkriptio

1 Tilaa suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti n:ro 7 SYYSkuu 2011 i t h e l - RODEO Sattumalta yrittäjäksi Kymmenen vuotta sitten Sini Pennanen ei vielä tiennyt päätyvänsä valokuvausalan yrittäjäksi. Niin kuitenkin kävi, kun sattumat tekivät naisesta Sininen Kuva -valokuvausliikkeen omistajan. Nykyään yrittäjä nauttii vapauden ja vastuun rajamailla tasapainottelusta. sivu 19 FUTUREIMAGEBANK Onko sinulla varaa tähän? Maasta se pienikin ponnistaa! ja muut maailmalta kantautuvat talousviestit Ikävät Kreikka-uutiset romahduttivat myös kotimaisten pk-yrittäjien kaavaillut polttoaineen veronkorotukset Vuodenvaihteeseen tuovat merkittäviä lisäkuluja suomalaisille kuljetusalan yrittäjille. Suomen Yrittäjät on huolestunut kuljetussektorin toimintaedellytyksistä, viennin kilpailukyvystä sekä kotimarkkinoiden toiminnasta. sivu 8 juuri näin talousodotukset. Vaikka luvut näyttävät synkiltä, synkkyyteen ei pidä vajota. Pk-yritykset uskovat pystyvänsä säilyttämään työvoimansa vaikka taantuma iskisikin. Rahoitusta yrittäjille olisi kuitenkin löydyttävä. Turvallisempaa huomista Happi, jota me hengitämme Suomessa, on kansainvälisyys, vienti ja viennin edistäminen. Alexander Stubb Vahinkoihin varaudutaan, mutta silti niitä sattuu. Missä mättää, kysyy YrittäjäSanomat. Pohdimme myös, miten auttamisrohkeus löydetään tilanteissa, joissa sitä todella tarvitaan. Sinun päiväsi nostaa siniristilipun salkoon juhlapäivänäsi Muistithan, 5.yrittäjä, syyskuuta. Me muistimme ja niin muisti moni muukin. Yrittäjän päivää juhlittiin nimittäin monin menoin eri puolilla Suomea. sivut Tehokuutta työntekoon sivu 11 sivu 3 yrittäjäksi. Laiskottelua kotisohvalla? Ei, vaan kaikkea muuta! Etätyö on kasvava osa nykyaikaista työelämää ja se lisää työntekijöiden työmotivaatiota, työn tuottavuutta ja ekologisuutta. sivu 14 sivu 17 Hyvästit Unikolle Sirpaleinen kuntakenttä eheytettävä Koski heitti hyvästit Marimekon taiteellisen Samu-Jussi johtajan pestille ja ryhtyi luovan alan ja kuntaministeri Henna Virkkunen muistuttaa, että Hallintokuntaliitokset ovat myös yrittäjien etu. sivu 6 Tervetuloa nauttimaan mielenkiintoisesta ohjelmasta ja ainutlaatuisesta tunnelmasta! Liittokokous ja tervetulojuhlat Seinäjoki Areena Pe klo 9.00 Valtakunnalliset yrittäjä päivät ja yhteistyökumppa neiden muodostama Yrittä jyyden kasvumaa avautuvat. Pe klo Kauhavan lentosotakoulun tervehdys, Hawkien ylilento. Hyvän mielen aamu Seminaari Seinäjoki Areena Pääjuhla Illallinen Tanssiaiset Seinäjoki Areena Pe klo ee Suomen Yrittäjien liittokokous. Pe klo n Presidenttiehdokkaat yrittäjien tentissä. Tilaisuudessa mitataan mm. heidän suhtautumistaan yrittäjyyden arvoihin. Pe klo li KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin Seinäjoki Areenalla. Pukeudutaan, syödään ja tanssitaan rennosti Ameriikka-teeman mukaisesti. Ohjelmassa on Etelä-Pohjanmaan Maakunnallisen yrittäjä palkinnon luovutus, jota juhlistetaan näyttävällä cheerleaders show lla. Lisäksi kuullaan Aronin Elvis tulkintoja. Musiikista vastaa Coverfield. La klo Hyvän mielen aamu Yrittäjän voimavarat teemalla. La klo Seminaarissa painavaa asiaa ja hurttia huumoria. Kuulet valtakunnantason puhujia ja yrittäjämaakunnan menestystarinoita mm. Perustuottajasta Design taloksi/ Pirjo Pystykoski Sopanen, Miten hyödynnät mediaosaamista yrityksesi kasvun tukena/pauli Aalto Setälä ja Miten Duudsonit myytiin maailmalle? Jarno Laasalan sekä hänen Duudsonit kollegansa yllätysnumero maailmanvalloituksesta, luovuudesta ja hulluudesta. Lauantai Lauantai Yrittäjyyden kasvumaalla tapahtuu: yhteistyökumppanit tarjoavat eväitä yrityksesi kehittämiseen ja kasvuun. Juontajana Yrittäjyyden kasvumaalla Kauppalehden tuottaja Kimmo Koivikko. an tip nt Perjantai Pre sid e La klo Juhla alkaa akrobatiavoimis teluesityksellä, jonka jälkeen avaussanat lausuu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Musiikkiesityksestä vastaa sopraano Sirkka Lampimäki ja pianisti Raili Peltonen. Juhlapuhujana kuullaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa. Pääjuhlassa jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päätössanat lausuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Herkullinen illallismenu ruokajuomineen tarjoillaan pöytiin. Tanssiaisissa juhlijoita viihdyttävät Paula Koivuniemi bändeineen sekä Tanssiorkesteri Noiser. Sunnuntai klo Jumalanpalvelus Lakeuden Ristin kirkossa

2 02 N:o 7 Syyskuu 2011 YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Tarvitsemme Suomen, joka kannustaa työllistämään. Jokainen työpaikka on erilainen. Yhdessä löydämme parhaan tavan palvella asiakkaitamme ja kehittää omaa ammattitaitoamme. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempia olemme. Suosittelen jäsenyyttä myös sinulle. Liikunta-alan yrittäjä Teresa De Rita-Cavlek Move Wellness & Dance Center, Espoo, Kauniainen

3 N:o 7 Syyskuu 2011 Avaus: Talousodotukset laskivat ja investointeja jäädytellään. Työpaikosta luvataan kuitenkin pitää kiinni. 03 Mitä nyt: Kotitalousvähennysten pienentäminen koskettaa yrittäjiä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman verolinjauksissa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää osaa kustannuksista esitetään pienennettäväksi. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja Jorma Ketolan mukaan vuonna 2001 käyttöönotettu kotitalousvähennys on toiminut oikeanlaisena kannustimena avoimeen talouteen ja lisännyt tuloja, jotka ehkä olisivat muutoin jääneet harmaan talouden piiriin. Ketolan mukaan hallituksen linjaukset ovat erittäin huolestuttavia tämänhetkisen taloustilanteen näkökulmasta. Pahin seuraus voi Ketolan mukaan olla osalle yrittäjistä yritystoiminnan lopettaminen tai konkurssi. 57 prosenttia Erikoiskaupan Liiton toteuttamaan suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa myynnin kasvavan yli 2 prosenttia. Yrityksistä 33 prosenttia arvioi myynnin pysyvän suunnilleen ennallaan. Myynnin laskua ennakoi vain 10 prosenttia vastaajista. Positiivisimmat myyntiodotukset loppuvuodelle on terveystuotekaupalla sekä muotikaupalla, jotka ennakoivat myynnin hyvää kasvua. Kotimaisista investoinneista huolehtineet pk-yritykset näkevät investointimahdollisuudet nyt heikkoina. Investoinnit ovat aina yrityskohtaisia, mutta verotuksen kannustavuudella sekä rahoituksen saatavuudella on myös oleellinen vaikutus niihin, SY:n Timo Lindholm muistuttaa. Pk-sektorin usko hiipui Kansainvälisen talouden ongelmat ja talouskasvun hidastuminen ovat alentaneet pk-yritysten lähiajan odotuksia huomattavasti. Vaikka näkymät ovat synkkiä, pk-yritykset lupaavat pitää henkilöstöstään kiinni. Kampanjalla ammattikoulutusta slumminuorille Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnatun jokavuotisen kampanjan kohteena ovat lukuvuonna mosambikilaiset slumminuoret. Tekemällä päivän töitä ja antamalla palkkion Taksvärkki ry:n kampanjaan suomalainen nuori mahdollistaa monivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen Mosambikissa. Oppilaitokset voivat järjestää Taksvärkki-keräyksen valitsemanaan päivänä lukuvuoden aikana. Kampanjan tavoitteena on tukea Mosambikin suurimman slummialueen Chamanculon nuorten mahdollisuuksia. Alueella asuu noin ihmistä, joista valtaosa on alle 15-vuotiaita. Keskeisinä ongelmina ovat heikko elintaso, köyhyys, koulutuksen ja työn puute, hiv:n tuomat ongelmat sekä rikollisuuden ja päihteiden käytön lisääntyminen. Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva Suhdanneodotusten saldoluku syksyn Pk-yritysbarometrissa johon yritykset vastasivat heinäkuussa ja elokuun alussa putosi 10 yksiköllä lukemaan +24. Elo-syyskuun vaihteessa toteutetussa barometrin pikapäivityksessä saldoluku romahti siitä edelleen peräti 35 yksiköllä tasolle -11. Muutos odotuksissa vain yhden kuukauden aikana oli siten erittäin jyrkkä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm painottaa. Lindholmin mukaan liikevaihtoa ja kannattavuutta koskevat odotukset laskivat sekä varsinaisessa barometrissä että sen pikapäivityksessä, mutta muutokset jäivät kuitenkin pienemmiksi kuin yleisissä suhdanneodotuksissa. Synkimmät näkemykset ovat nyt teollisuuden suurissa pk-yrityksissä, mutta myös kaupan alan pk-yrityksissä odotukset ovat alentuneet alkuvuodesta selvästi. Lindholmin mukaan osasyy näin rankkaan pudotukseen saattaa kuitenkin löytyä Euroopasta jatkuvalla syötöllä kantautuvista negatiivisista talousuutisista. Todellinen tilanne useimmissa yrityksissä ei ehkä kuitenkaan ole vielä heikentynyt merkittävästi, hän uskoo. Henkilöstöstä pidetään kiinni. Myönteistä odotuksissa on pääekonomistin mukaan se, että yli 70 prosenttia yrityksistä aikoo pitää henkilöstömääränsä ennallaan. Henkilöstön määrän vähentämistä ja sen lisäämistä suunnittelevia on yhtä paljon, 14 prosenttia vastaajista. Pk-yritykset haluavat siis jatkaa vastuullista ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa, Timo Lindholm iloitsee. Investoinnit alas. Vuoden 2009 jälkeen alkanut talouden nousu ei ehtinyt oleellisesti lisätä investointeja. Syksyn barometrissa investointien arvoa koskevat odotukset painuivat nollaan, kun sekä investointien kasvua että vähenemistä odotti 17 prosenttia vastaajista. Pikapäivityksessä saldoluku aleni lukemaan -14, kun erityisesti rakennusalan ja teollisuuden näkymät heikkenivät, Timo Lindholm avaa. Työpaikkojen määrään vaikuttavat lyhyellä ajalla myös suhdannetekijät, mutta lopulta investoinnit ratkaisevat työllisyyden ja talouden kasvun sekä uudistumisen. Tässä mielessä on huolestuttavaa, että kotimaisista investoinneista huolehtineet pk-yritykset näkevät investointimahdollisuudet näin heikkoina. Investoinnit ovat aina yrityskohtaisia päätöksiä, Lindholm muistuttaa, mutta verotuksen kannustavuudella sekä rahoituksen saatavuudella ja ehdoilla on myös oleellinen vaikutus niihin. Nykytilanteessa investointeja rajoittavat vielä yritysten hyvin yleiset maksuvaikeudet. Maksuongelmia kasaantuu. Uuden talouskriisin uhka näkyy Pk-barometri verkossa: syksy2011 Todellinen tilanne useimmissa yrityksissä ei ehkä kuitenkaan ole vielä heikentynyt merkittävästi. Timo Lindholm myös siten, että maksuvaikeuksien määrä on pysynyt suurena. Kevään barometrin tapaan maksuvaikeuksia kokeneiden pk-yritysten osuus on pysynyt 15 prosentissa. Määrä on korkea verrattuna normaalitilanteeseen, jossa maksuvaikeuksia on vain muutamalla prosentilla yrityksistä, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo. Hälyttävin tilanne on hengen teollisuusyrityksissä, joista joka neljännellä on ollut maksuvaikeuksia. Tämä kertoo siitä, että teollisuuden alihankkijoiden asema on entistä tukalampi, hän jatkaa. Esteitä palkata työvoimaa. Malinen on huolestunut siitä, että samaan aikaan kun pkyritysten taloudelliset mahdollisuudet palkata uutta työvoimaa heikkenevät, muodostavat myös työsuhteen purkamiseen liittyvät ongelmat lähes puolelle yrityksistä esteen palkata uutta henkilöstöä tarpeesta huolimatta. Pk-yrityksistä 26 prosenttia ilmoitti, että ongelmat rajoittavat erittäin paljon työsuhteeseen palkkaamista, ja 18 prosenttia vastaajista ilmoitti Simolinna: Kannusteita investointeihin Vaikka pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni henkilöstöstään, ei se riitä taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Siihen tarvitaan uusia työpaikkoja, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Simolinna korostaa, että Suomessa uudet yksityisen sektorin työpaikat syntyvät lähes kokonaan pk-yrityksiin ja näin tuoreen pk-barometrin tulokset eivät tue esimerkiksi hallituksen asettaman uuden työpaikan tavoitteen täyttymistä. Tarvitaan uusia keinoja, joilla pk-yritykset saadaan investoimaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Yhtenä keinona voisi Pk-yrittäjien suhdannenäkymät 12 kk eteenpäin (saldoluku) Pk-yritysten odotukset lähiajan talouskehityksestä muuttuivat kesän aikana selvästi aiempaa varovaisemmiksi. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku aleni kevään barometristä heinä-elokuuhun 10 yksiköllä lukemaan +24. Elo-syyskuun vaihteessa toteutetussa barometrin pikapäivityksessä saldoluku romahti siitä peräti 35 yksiköllä tasolle -11. niiden rajoittavan ainakin jonkin verran työsuhteeseen palkkaamista, hän kertoo. Barometrin mukaan 18 prosenttia pk-yrityksistä on kohdannut vaikeuksia päättää työsuhde niissä tapauksissa, kun Heinä-elokuu Syyskuu työntekijän osaaminen ja soveltuvuus eivät ole vastanneet odotuksia. Työllisyyden kehityksen näkökulmasta tällaiset ongelmat ovat haitallisia, Malinen muistuttaa. toimia tuotannollisten investointien poisto-oikeuden merkittävä kasvattaminen. Valtion kannalta kyse on verotulojen jaksottamisesta, ei verohelpotuksista, Simolinna sanoo. Simolinna pelkää, että meneillään oleva taloudellinen epävarmuus johtaa myös rahoituksen saatavuuden kiristymiseen etenkin pk-yritysten osalta. Hän kiittelee, että edellisen taantuman yhteydessä valtiovallan nopeat toimenpiteet takasivat käyttöpääoman saatavuuden. - Samaan ja ehkä vielä merkittävämpään panostukseen myös investointien rahoituksen osalta tulee varautua jo nyt. Näin turvataan työpaikat ja kotimainen kysyntä. Pk-barometri II/2011 Shampoo meni kaupaksi Teknokemian alan kokonaismarkkinat kasvoivat Suomessa vuoden 2011 tammi-kesäkuussa 1,1 prosenttia. Alan tuotteisiin kuuluvat kuluttajille ja ammattikäyttöön tarkoitetut kosmetiikka- ja hygieniatuotteet sekä pesu-, puhdistus- ja hoitoaineet. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden myynti kasvoi 1,5 prosenttia. Suurimmat kosmetiikan tuoteryhmät ovat hiustenhoito, ihonhoito ja hygienia. Hiustenhoitotuotteet kattavat 32 prosenttia koko kosmetiikka- ja hygieniamarkkinasta, ihonhoitotuotteet 27 prosenttia ja hygieniatuotteet 22 prosenttia. Kysymys&Vastaus: Laura Kurki, veroasiantuntija, Suomen Yrittäjät Kysymys: Miten rakennusalan käänteinen alv on vaikuttanut yrittäjiin? JARKKO ÖVERSTI Vastaus: Rakennusalan käännetyn arvonlisäveron soveltaminen on aiheuttanut yrityksille käytännön tulkintaongelmia ja byrokratian lisääntymistä. Rakentamispalvelujen myyjät ovat kokeneet palvelujen ostajan verostatuksen selvittämisen hankalaksi. Usein esiintyvä tulkintakysymys on ollut, milloin elinkeinonharjoittajan asemassa olevan ostajan katsotaan myyvän rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Päänvaivaa on aiheuttanut myös käsitteen rakentamispalvelu sisällön määrittäminen. Tällä tarkoitetaan eri rakentamispalveluita, talonrakentamista, viherrakentamista ja rakennusmateriaalin siirtoa rakennuspaikalla työkoneella. Alan sisällä toimivilla erityisaloilla on ollut omat haasteensa, koska osa toiminnasta voi olla käännetyn alv:n piirissä ja osa normaalia arvonlisäverollista toimintaa. Odotettavissa on, että uusia tulkintakysymyksiä esiintyy jatkossakin ennen vakiintuneen tulkintakäytännön muodostumista.

4 04 N:o 7 Syyskuu 2011 Keskustelu pääkirjoitus Anssi Kujala, päätoimittaja 22. syyskuuta 2011 Kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Alkusyksyä ovat leimanneet kansainvälisen talouden sumuinen tilanne ja sen vaikutukset Suomeen. Politiikan kotimaisista aiheista eniten keskustelua on käyty hallituksen vauhdilla liikkeelle virittämästä kuntauudistuksesta. Hallituksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Suomen Yrittäjät ei ole ottanut kantaa kuntien tulevaan lukumäärään. Emme ainakaan nyt koe kannan muodostamista tarpeelliseksi siksikään, että järjestömme ylivoimainen vahvuus ovat jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto ja kunnissa toimivat yrittäjävaltuutetut. Vahva läsnäolo kunnissa antaa hyvät lähtökohdat tehdä paikallisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Mutta vahvan itsenäisen peruskunnan tavoite on periaatteessa järjestön arvojenkin perusteella hyväksyttävä. Eräs keskeinen arvomme on luovuus, jossa korostetaan valmiutta etsiä uusia ratkaisuja yrittäjyyden edistämiseksi. Se edellyttää myös valmiutta muuttua olosuhteiden ja ympäristön muuttumisen mukana. Uudistuksen etenemisestä riippumatta selvää on, että jokaisen kunnan tulee lähivuosina panostaa entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen ja toisaalta palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin ulkoistamiseen. Ilman noissa tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä. Ja niihin kunta ei voi päästä ilman yrityksiä. Yksi kysymys tulevaisuudessa on se, mitkä asiat kunnalliseksi elinkeinopolitiikaksi mielletään. Perinteisten maankäytön kysymysten lisäksi kunnalla pitää olla esimerkiksi vastuu palvelumarkkinoiden kehittymisestä ja uudistamisesta. Tämän voi nähdä monilta osin kuntarakenteitakin tärkeämpänä. Hallitusohjelmassa kunnille tarjoillaan pakkoa palvelustrategiasta. Sinänsä olettaisi jokaisella kunnalla olevan jo nyt linjaukset palvelutuotannon periaatteista ja tuotantotavoista. Mitä palveluja kaupunki tuottaa itse, mitä tuotetaan yhdessä muiden kuntien kanssa ja mitä yritysten tuottamia palveluita ostetaan ja miten? Selvää on, että mikäli kunnat aikovat taata nykyisenkaltaiset hyvinvointipalvelut, nyt on siirryttävä kiihtyvämmällä vauhdilla yhteistyöhön yrityksien kanssa. Tämä edellyttää onnistuakseen myös sitä, että kuntien palvelujen tuotteistamista ja kustannustenlaskujärjestelmää kehitetään. Jos julkisesti tuotettujen palvelujen kustannukset ovat vertailukelpoisia yritysten kanssa, väistämättä päätökset tuottamistavoista tehdään oikeammalta pohjalta. Olisi suotavaa, että ensi vuoden kunnallisvaalien yhteydessä ja 2013 alkavan valtuustokauden myötä tehdään enemmän työtä yrittäjyyden puolesta. Ymmärrettäisiin entistä paremmin elinvoimaisen kunnan ja yrityksien kohtalonyhteys. Päätökset uudesta kuntarakenteesta tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Lähivuosien aikana tulee siis riittämään puhetta ja parkua mutta toivottavasti myös hyviä ideoita ja sovelluksia siitä, miten tulevaisuudessa Suomessa on itsenäisiä ja elinvoimaisia kuntia. Jokaisen kunnan tulee lähivuosina panostaa omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen. Kilpailukyky uhattuna Suomen Yrittäjät, Metsäteollisuus ja Kaupan Liitto ottivat budjettiriihen alla yhdessä kantaa polttonesteiden veronkorotusaikeisiin. Harvoin suomalaisten pk-yrityksien edunajaja SY ja metsäteollisuuden etuja ajava järjestö löytävät näin selkeää yhteistä näkemystä. Tämä kertoo asian vakavuudesta. Suomen kilpailukyky on uhattuna. Jos kuljetusyritykset eivät pärjää, ei pärjää suomalainen metsäteollisuuskaan. Samaan aikaan muukin liikkuminen joko kallistuu tai loppuu kokonaan. Tuore esimerkki on Finnair, joka ilmoitti vetäytyvänsä Jyväskylästä jo marraskuun alussa. Sama tilanne on ollut esillä useissa maakuntakeskuksissa. Mikäli kasvualueittemme lentoliikenne ei ole kannattavaa, pitää huolestua kilpailukyvystämme näiltäkin osin. Moni yritys tarvitsee sijoittumispäätöksensä tueksi hyvät lehtoyhteydet sekä kotimaassa että edelleen kansainvälisille kentille. kirje Kimmo Tiilikainen, kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Hallitus unohti yrittäjät Maailman ja Suomen talous on ajautumassa taantumaan. Myllerrys maailmantaloudessa tuskin ihan äkkiä loppuu. Siksi on tärkeää, että kotimaassa tehdään kaikki voitava kasvun ja työllisyyden eteen. Kataisen hallitusohjelma rakentuu toiveille kasvusta ja työllisyyden paranemisesta. Hallituksen ohjelmasta puuttuvat kuitenkin kokonaan uuden kasvun siemenet. Taantuman nujertamisessa tulevaisuuteen uskovilla yrityksillä on keskeinen asema. Yritysten uskoa pitää poliittisilla päätöksillä vahvistaa. Nyt hallitus lannistaa yrityksiä korottamalla pääomatuloveroa ja leikkaamalla yritystukia 110 miljoonaa euroa. Toisaalta hallitus aikoo kuitenkin korottaa työttömyyskorvauksia yli 200 miljoonalla. Mihin sekin mahtaa kannustaa? Yritysten tekemät investoinnit luovat uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia yh- Suomalaiset asiakkuuksista vastaavat päättäjät lähestyvät asiakaskokemuksen mittaamista väärästä näkökulmasta. Perinteisesti asiakaspalvelu nähdään Suomessa kustannuslähtöisenä toimintona. Päämääränä on haluttu tavoitettavuus eli lyhyt jonotusaika mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tällöin tärkeimmäksi mittariksi nousee se, mikä on kustannus per hoidettu asiakaspuhelu. Syynä ongelmaan on se, että palvelunäkökulma on puuttunut toiminnasta tai sitä on mitattu liian harvoin. Henkilöstön palkitsemiseen on vaikuttanut pääasiassa vain tehokkuus eli moneenko puheluun vastataan tietyn ajan kuluessa. Se ohjaa kirje Jukka Hyttinen, toimitusjohtaja, SN4Mobile Oy henkilöstöä väistämättä tekemään asiat nopeasti, unohtamaan palvelun ja ystävällisyyden merkityksen. Perinteisen ajattelun myötä kaupan ala maassamme ei osaa käyttää asiakaspalautetta jatkuvan parantamisen lähteenä. Samalla ihmetellään, miksi ruotsalaiset osaavat luoda kaupan alan palveluinnovaatioita, ja miksi suomalaiset vähittäiskaupan palveluinnovaatiot loistavat poissaolollaan. Mitkä voisivat sitten olla ne tekijät, jotka kasvattavat asiakaskokemusta, nostavat esille palvelumyönteistä kulttuuria sekä tämän myötä lisäävät yritysten kasvumahdollisuuksia? Nostan esille viisi tekijää. Ensimmäiseksi avainmittariksi on nostettava suositteluhaluk- teiskuntaan. Yritystukia pitää toki tarkastella kriittisesti, ettei kilpailua vääristetä. Mutta jos tukia leikataan, pitää tilalle tarjota jotain muuta. Investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistaminen olisi hyvä ja tasapuolinen kannuste investointeihin. Sen kustannus valtiontaloudelle olisi häviävän pieni. Eikä kuluja kerry, ellei investointeja synny. Yrityksiä pitäisi rohkaista kasvuun myös tutkimus- ja kehityspanosten ylimääräisellä verohelpotuksella. Edellinen elinkeinoministeri Pekkarinen valmisteli jo tämän ns. innovaatiokannustimen pitkälle. Mutta uusi hallitus vain edelleen selvittelee asiaa. T&K panosten verohelpotukset olisivat jopa tukia parempia. Jos yritys itse uskoo hankkeeseensa, se voi sen nopeasti toteuttaa. Erillisiä raateja yritysten hankehakemuksia kuukausikaupalla syynäämässä ei tarvittaisi, kuten tukia haettaessa. Yksinyrittäjille sopiva rohkaisu olisi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuen laajentaminen koko maahan ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Tämäkin on erittäin kustannustehokas toimenpide. Euroakaan ei kuluisi, ellei työpaikkoja syntyisi. Tällä hetkellä olisi erityisen tärkeää tukea yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Vientitukia tarvitaan, mutta hallitus aikoo niitäkin leikata. Käsittämätöntä! Suomessa ei nähdä metsää puilta asiakaspalvelussa kuus. Mitä enemmän suosittelijoita yrityksellä on, sitä voimakkaammin yritys kasvaa. Toiseksi nousee esille jatkuvan seurannan tärkeys, kun asiakkaalla on huono palvelukokemus. Kehno kokemus kannattaa yrittää korjata, koska se luo tutkimusten mukaan ylivertaista asiakasuskollisuutta. Kolmanneksi: mittaamistapa vaikuttaa tuloksiin. Kerran vuodessa tehtävät asiakastyytyväisyystutkimukset auttavat kertomaan vain vähän siitä, miten toimintaa pitäisi kehittää. Painopisteenä pitäisi olla jatkuva asiakaskokemuksen seuranta, kehittäminen ja johtaminen. Neljänneksi muistuta, ettei ole ei syytä huoleen. Meillä on jo nyt työkaluja, jotka tuottavat Kimmo Tiilikainen PEKKA SIPOLA Hallitusohjelmassa todetaan, että kasvu ja taloudellinen menestys edellyttävät kilpailukykyistä teollisuutta, palvelualojen kehittymistä sekä uusia ja kasvuhakuisia sekä ekotehokkaita yrityksiä. Niin edellyttääkin. Mutta kauniit sanat, toivo ja unelmat eivät riitä. Tarvitaan konkreettisia päätöksiä. Nyt jos koskaan tarvitaan yrittäjien luovuutta ja muutosvoimaa. Hallitus näyttää kuitenkin unohtaneen yrittäjät. reaaliaikaista tietoa asiakaskokemuksesta. Heikot poikkeamat on havaittava ja korjattava nopeasti. Heikko asiakaskokemus ja vähäisten suosittelijoiden määrä johtaa myynnin laskuun. Viidenneksi meidän on saatava tietoa jokaisesta asiakaskohtaamisesta ja kehitettävä henkilöstöä sekä valmennettava heitä entistä laadukkaamman asiakaskokemuksen tuottamiseen. Maamme yritysten pitäisi nostaa asiakkaan saama kokemus kustannuksien rinnalle, kun ne miettivät kokonaisvaltaista asiakaspalvelun mittaamistapaa. Muuten asiakaspalvelun innovaatiotarinat jäävät syntymättä. YLÖSOTETTUJA Kotitalousvähennys on ollut hyvä keino vähentää pimeinä tehtyjä korjaus- ja remonttitöitä. LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä Savon Sanomissa Suomi voisi kasvaa huomattavasti neuroteknologiassa. Maailmalla aivo- ja hermostoperäisten sairauksien diagnosoinnista ja hoidosta on kasvanut miljardibisnes. Suomessa alan yrityksiä on joitakin kymmeniä. Akatemiaprofessori Mart Saarman Kauppalehdessä Ilmassa on merkkejä uusista yt-ilmoituksista. Ilmoitukset ovat kuitenkin vain neuvotteluesityksiä, joiden lopulliseen toteutumiseen vaikuttaa talouden kehitys. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen Savon Sanomissa Espoon kaupunki tuottaa itse vain 50 prosenttia palveluistaan. Loput ostetaan yksityisiltä yrityksiltä. Toimintoja on myyty paljon, mutta kaikkea ei aiota eikä voidakaan myydä. Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Hufvudstadsbladetissa Ihmettelen teleoperaattoreiden nihkeyttä osallistua laajakaistahankkeisiin ja valokuidun vetämiseen eri puolille maata. Niin operaattorit kuin kunnatkin pitää saada sitoutumaan entistä enemmän valokuituhankkeisiin. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Digitodayssa Arvostelen hallituksen esittelemää kuntauudistusta, joka tehdään periaatteella ylhäältä alas. Arveluttavinta on, että kunnat pidetään kokonaan sivussa hankkeen valmistelusta. Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen Keskisuomalaisessa Suomalaiset omistajayrittäjät muuttavat massoittain Viroon. Syynä ovat Suomen hallituksen suunnittelemat osinkojen ja pääomatulojen veronkiristykset. Nyt suomalaisilla on Virossa yli yrityskytköstä. Baltian ja Valko-Venäjän asiantuntija Juha Hämäläinen Kauppalehdessä EU:ssa voitaisiin vauhdittaa jäsenmaiden kilpailukykyä edistäviä uudistuksia jopa sanktioiden uhalla. Pääministeri Jyrki Katainen Helsingin Sanomissa SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, Helsinki p myynti@alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) toimisto@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 N:o 7 Syyskuu 2011 Stubb: Edunvalvonta 05 Valtiollista muskelia vientiyritysten avuksi Suomi on täysin vientiriippuvainen maa, muistuttaa ministeri Aleksander Stubb. Hän lupaakin tehdä kaikkensa, jotta suomalaisten vientiyritysten kasvu etenee. Lotta Tammelin, teksti Ilona Savitie, kuva Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubb puhui Suomen Yrittäjien toimihenkilöiden neuvottelupäivillä elokuun lopussa yritysten kansainvälistymisestä ja kasvusta. Meillä pitää olla kansainvälinen Suomi. Se happi, jota me hengitämme Suomessa, on kansainvälisyys, vienti ja viennin edistäminen. 40 prosenttia meidän BKT:stamme tulee viennistä, ja meillä on vientiyritystä Suomessa. Me olemme yhtä vientiriippuvainen maa kuin Venäjä on energiariippuvainen, Aleksander Stubb painotti. Valtiollista muskelia mukaan. Stubb lupasi tehdä yhdessä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kanssa kaikkensa, jotta Oy Suomi Ab:n pyörät pyörivät jatkossakin. Meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että vientimme ja pienten sekä keskisuurten yritysten kansainvälistyminen etenee. Yksi Stubbin päätehtävistä onkin juuri viennin edistäminen. Euroopan sisällä ja Yhdysvalloissa markkinat toimivat suhteellisen hyvin, mutta tarvitsemme avuksi valtiollista muskelia. On aina helpompi saada isoja ja pieniä diilejä, jos on valtiollista tukea tai muskelia mukana toiminnassa. Me olemme Häkämiehen kanssa halpatyövoimaa suomalaisille yrityksille. Meidän tehtävämme on auttaa suomalaisia yrityksiä saavuttamaan kauppaa. 50 vientijohtajaa. Aleksander Stubbin tavoitteena on tavata jouluun mennessä vähintään 50 suomalaista yritysjohtajaa eri toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä kuullakseen heidän näkemyksiään ja toiveitaan siitä, kuinka valtionhallinto voisi paremmin ajaa suomalaisyritysten taloudellisia intressejä ulkomailla. Vaikka lopullisia johtopäätöksiä en näistä keskusteluista tietenkään vielä vedä, on muutama näkemys jo tullut selväksi. Ensinnäkin, yritykset eivät välttämättä tiedosta ulkoasiainhallinnon ja edustustojen tarjoamaa lisäarvoa esimerkiksi ovien avaajana, kriisien ja ongelmien ennakoinnissa sekä kaupan esteisiin ja paikalliseen säädösympäristöön vaikuttamisessa. Toiseksi, taloudellisten intressien ajaminen ulkomailla vaatii valtionhallinnolta uudenlaista otetta. Yritykset toimivat maailmassa, jossa tuotantopanokset kerätään ja tavarat myydään ympäri maailmaa. Perinteisen viennin edistämisen rinnalla yrityksiä on siksi pystyttävä tukemaan kokonaisvaltaisemmin, myös kohdemarkkinoilla. Suomalaisten julkisrahoitteisten toimijoiden saumaton yhteistyö on tärkeää. Taloudellisten ulkosuhteiden ohjelma. Suomalaisyritysten pärjääminen maailmalla on koko Suomen ja koko hallituksen asia. Pääministeri Kataisen pyynnöstä ministeri Stubb onkin käynnistänyt hallitusohjelmassa mainitun taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman valmistelun ja Aleksander Stubb lupaa olla halpatyövoimaa suomalaisille vientiyrityksille. Meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että vientimme ja pienten sekä keskisuurten yritysten kansainvälistyminen etenee, Stubb sanoo. kutsunut sen puheenjohtajaksi Koneen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan. Ohjelma tulee linjaamaan Suomen taloudellisen ulkopolitiikan tavoitteita ja strategiaa, mutta Stubbin mukaan erityisen tärkeää on etsiä uusia, käytännön työkaluja suomalaisyritysten tukemiseen. Valmisteluun kytketään virkamiesten lisäksi elinkeinoelämästä niin suurista kuin pienistäkin yrityksistä kokemusta keränneitä ihmisiä. Itse ryhdyn innokkaaksi suomalaisyritysten markkinointimieheksi maailmalla. Pyrin toteuttamaan 1 2 viennin ja suomalaisyritysten tavoitteiden edistämiseen keskittyvää matkaa kuukaudessa, osin aiemmasta poikkeavalla formaatilla. Tavoitteemme on tehdä täsmäiskuja, joissa mukana olevat yritykset, vierailukohteet ja tapaamisten tavoitteet on mietitty entistä tarkemmin. Vienti hoidettava rohkeasti omalla tasolla Dynaset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Karppinen toivottaa Stubbin lupaamat valtiolliset muskelit tervetulleiksi. Dynaset Oy on maailman johtava hydrauligeneraattorien, -korkeapainepumppujen ja -kompressorien valmistaja. Karppisen yrityksen tuotteista 90 prosenttia menee vientiin, ja se vie tuotteitaan yli 40 maahan. DYNASET Poliitikkojen matkassa pk-yritysten kustannustasomalli karkaa helposti epärealistisen korkealle. Mielestäni poliitikkojen ja muiden vaikuttajien tärkeimpänä tehtävänä olisi rohkeuden lisääminen pk-yrityksiin, painottaa vientiyrittäjä Reijo Karppinen Dynaset Oy:stä. Syyskaudella lähdemme näillä näkymin erityisesti itään: Mongoliaan, Japaniin, Venäjälle, Indonesiaan ja Kiinaan. Pyrin myös olemaan 24/7 suomalaisyritysten käytettävissä matkojen välillä sekä ylläpitämään yrityskenttään tiiviitä, laajoja yhteyksiä, Aleksander Stubb lupaili. Valtiollisia muskeleita tarvitaan vientiyritysten avuksi, ja Stubb ja Häkämies ovat tervetullutta halpatyövoimaa myös pk-yritysten vienninedistämiseen. Pk-yritysten vienti rakentuu kuitenkin yleensä ruohonjuuritasolta ja vastapuolena maailmalla on toinen vastaava pk-yritys, joiden kanssa ko. halpatyövoima ei yleensä seurustele. Karppisen mukaan pk-yritysten on hoidettava vientiä rohkeasti omalla tasollaan ja usein jopa vältettävä kustannussyistä korkean tason neuvotteluja. Poliitikkojen matkassa pk-yritysten kustannustasomalli karkaa helposti epärealistisen korkealle. Mielestäni poliitikkojen ja muiden vaikuttajien tärkeimpänä tehtävänä olisi rohkeuden lisääminen pk-yrityksiin. Jokainen yritys, joka tekee kauppaa tai työtä Suomessa jälleenmyyjän kanssa, voi harjoittaa myös vientiä toiseen maahan. Ulkomaille on mentävä rohkeasti ja otettava paljon kontakteja. Esimerkiksi itse kahlasin asiakaskandidaatteja 15 kappaletta päivässä, ja vuosien työ tuottaa tulosta viennissäkin. Reijo Karppinen harmittele, että Stubbin, Häkämiehen ja poliitikkojen matkat suuntaavat yleensä kehitysmaihin. Pk-yrityksen helpoimmat markkinat useimmiten ovat toisessa Suomen tasoisessa maassa tai ainakin asiakkaiden osaamisen pitää olla lähes samaa tasoa. Vientirohkeiden pk-yritysten lisääminen tarvitsee rohkeita työntekijöitä. Tukirahat auttavat ja myös rohkaisevat, mutta jatkuvuus syntyy vain kannattavasta vientitoiminasta. Etumerkki pitää olla plussalla. Yhteiskunta voisi hoitaa sertifikaatteja ja hyväksyntöjä omien ammattikonsulttiensa avulla ilman vaivaa ja kustannuksia pk-yritysten tuotteille, Karppinen ehdottaa. SSK: Kuntien ensihoidon kustannukset kasvavat jopa 60 miljoonalla eurolla Suomen Sairaankuljetusliiton SSK ry:n teettämän selvityksen mukaan uuden terveydenhuoltolain voimaantulo kasvattaa kuntien ensihoidon kustannuksia radikaalisti. Selvityksen mukaan kunnille aiheutuva ensihoidon lisäkustannus julkisella palveluntuotannolla toteutettuna on noin 61 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa kustannusten nousua yli 30 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Kustannusten nousu johtuu sekä uuden lain vaatimista valmiusajoista, että julkisen sektorin oman palveluntuotannon lisääntymisestä. SSK:n mukaan yksityisenä palveluntuotantona vastaava lisäys olisi vajaat 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnilta sairaanhoitopiireille. Uusi terveydenhuoltolaki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sai- raanhoitopiireille alkaen. Uuden lain myötä sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon omana tuotantonaan, hankkia ensihoidon yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksilta tai kilpailuttaa ensihoidon yksityisten palveluntarjoajien kesken. Tällä hetkellä useat sairaanhoitopiirit suunnittelevat ottavansa ensihoidon osaksi omaa tuotantoaan tai tekevänsä sopimuksen ensihoidon tuottamisesta pelastuslaitoksen kanssa. SSK:n mukaan nyt voimaantuleva laki vie ensihoidon järjestämistä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin terveydenhuoltoa yleisesti kehitetään. Palveluja ei tarvitse enää kilpailuttaa, kun ne järjestetään yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa tai omana tuotantona. Tämä näkyy korkeampina kustannuksina kunnille, sanoo Teuvo Kontio SSK rystä. Nordic Healthcare Groupin (NHG:n) tekemän selvityksen mukaan julkinen ensihoito on kustannuksiltaan jopa 30 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen. Erot kustannuksissa syntyvät julkisen sektorin korkeammista henkilöstökustannuksista, kalliimmasta hallinnosta sekä julkisen sektorin arvonlisäveroedusta yksityiseen tuotantoon nähden. Tulevaisuudessa haasteita ensihoidon järjestämiseen ai- heuttaa myös työvoiman riittävyys. Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella uuden terveydenhuoltolain tuomien velvoitteiden myötä henkilökuntaa tarvitaan lisää 27 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Tämä tarkoittaa 800:n päivystystyöstä kokemusta omaavan ensihoitajan ja sairaankuljettajan vajetta vuodesta 2013 eteenpäin.

6 06 N:o 7 Syyskuu 2011 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Kuntaliitokset ovat myös yrittäjien etu Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan edessä olevat kuntaliitokset tuovat uutta dynamiikkaa myös elinkeinopolitiikkaan. Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva Kuntien osto-osaamiseen ja oman tuotannon kustannuslaskentaan tulee isompien kokonaisuuksien myötä lisää tietotaitoa. Samalla elinkeinotoimen ja yritystoiminnan kehittämiseen saadaan entistä enemmän seudullista näkökulmaa. Pienten maaseutukuntien resurssit ja osaaminen esimerkiksi kunnan ostopalveluja koskevissa kilpailutustilanteessa ovat ymmärrettävästi aivan toiset kuin vaikkapa keskikokoisilla kaupungeilla. Yhdistymisten myötä ja osana isompaa kokonaisuutta ne saavat lisää tätä tärkeää tietotaitoa. Se on esimerkiksi tarjouskilpailuissa lopulta kaikkien etu, Virkkunen muistuttaa. Esillä olleet uhkakuvat siitä, että kuntien ulkoistamat palvelut valuisivat jatkossakin yksille ja samoille toimijoille on ministerin mukaan turha. Isot terveydenhuollon valtakunnalliset ketjut toki ottavat kakusta omat siivunsa, mutta työsarkaa ja sitä kautta kasvumahdollisuuksia jää riittämiin myös paikalliset olosuhteet ja asiakkaat tunteville pk-yrityksille. Sekin kannattaa huomata, että dynaaminen seutukunta houkuttaa paitsi uusia asukkaita myös yrityksiä. Toki toimiva yhteistyö edellyttää entistä suurempaa avoimuutta molempiin suuntiin. Kuntien on avattava omaa päätöksentekoaan ja tehtävä pelisäännöt selvemmiksi yritysten suuntaan. Toisaalta myös yritysten on osattava kertoa itses- Henna Virkkusen mukaan liitokset tuovat kuntien osto-osaamiseen ja oman tuotannon kustannuslaskentaan kosolti uutta tietotaitoa. Samalla myös elinkeinotoimen ja yritystoiminnan kehittämiseen saadaan keskinäisen kisailun sijasta aidosti seudullista näkökulmaa. Kuntien on avattava omaa päätöksentekoaan ja tehtävä pelisäännöt selvemmiksi yritysten suuntaan. Toisaalta myös yritysten on osattava kertoa palveluistaan entistä paremmin. Henna Virkkunen muutaman vuoden päästä noin käsiparin vajaus. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei tällaista väkimäärää voi enää palkata kuntien palkkalistoille. Ainoa vaihtoehto on ostaa tuo palveluresurssi alan yrityksiltä, Virkkunen painottaa. Reilun pelin sääntöihinkin on ministerin mukaan luvassa selkeitä parannuksia, kun kilpailutusten neutraliteettia koskeva lakiesitys valmistuu lokakuussa. Käytännössä se pakottaa kunnaltään entistä paremmin, mikäli ne mielivät varteenotettaviksi yhteistyökumppaneiksi kotikunnassaan, Virkkunen tähdentää. Kuntien yhtiöt kuriin. Työstä ei joka tapauksessa ole edes tilastojen valossa pulaa. Kuntien palvelutuotannossa on näet jo liset liikelaitokset ja osakeyhtiöt samalle viivalle muiden yritysten kanssa. Virkkunen uskoo sen tervehdyttävän tilannetta mm. energianhankinnassa, ravitsemuspalveluissa sekä bussiliikenteessä. Myrsky vesilasissa. Kuntaministerin taannoinen linjaus, jossa verkkaisesti edenneisiin kuntaliitoksiin loksautetaan lähivuosina aivan uudenlainen vaihde, nostatti heti tuoreeltaan melkoisen metelin niin mediassa kuin kuntakentässä. Esitykselle sateli pyyhkeitä etenkin ruuhka-suomen ulkopuolelta ja varovaista kritiikkiä tuli myös kokoomuslaisten kunnanjohtajien leiristä. Ministeri sanoo ymmärtävänsä kuntauudistukseen liittyvät tunnekuohut, mutta tuntuu toisaalta hieman yllättyneen asian saamasta palstatilasta. Eihän tässä sinällään ollut enää mitään uutta jo kesällä esitettyyn hallitusohjelmaan nähden. Kaikki keskeiset kuntarakenteen muutostavoitteet oli kirjattu jo sinne, Virkkunen painottaa. Henna Virkkunen Työssäkäyntialueet kuntarajoiksi. Vaikka kuntarakenteen uudistuslääkkeet ovat monessa kohtaa kitkeriä nieltäväksi, ovat vaihtoehdot Virkkusen mukaan vähissä. Nykymuotoinen ja sirpaleinen yli 300 kunnan kartta on saatava yhtenäisemmäksi, jotta kuntien verotulot ja lihakset riittäisivät edes lakisääteisten peruspalveluiden tuottamiseen. Tavalliselle kuntalaiselle ja veronmaksajalle avainasioita ovat hyvä päivähoito ja koulut, toimiva terveydenhuolto ja viihtyisä ympäristö. Nämä palvelut voi turvata vain vahva ja elinvoimainen kunta, Virkkunen sanoo. Monella syrjäisellä paikkakunnalla väestön ikärakenne ja sitä kautta huoltosuhde on jo kääntynyt lähes kestämättömäksi, kun eläkeläisiä on enemmän kuin työssäkäyviä. Jo pelkästään tämän ynnälaskun pohjalta tulevaa kuntarakennetta on ajateltava ennemminkin työssäkäyntialueiden ja luontevasti syntyvien kaupunkiseutujen kuin historiallisten kuntarajojen pohjalta. Entistä suuremmalla osalla työpaikka on kotikunnan ulkopuolella ja monia asioita hoidetaan jo sähköisesti. Ei kunnantalon sijainnilla ole kuntalaisille enää sellaista merkitystä kuin aikana, jolloin asiat hoidettiin hevoskyydillä. Palvelut on mieluummin vietävä sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, Virkkunen tähdentää. Ikä: 39 v. Koulutus: Filosofian lisensiaatti Työura: Hallinto- ja kuntaministeri 2011, opetusministeri , kansanedustaja 2007, tutkija, viestinnän suunnittelija ja toimittaja Kokoomuksen varapj. 2008, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu 1997 Perhe: Aviomies ja lapsi Harrastukset: Kuntoilu, ulkoilu ja lukeminen Kuntaliitto toppuuttelee hallituksen suurta kuntauudistushanketta Kuntaliiton mielestä keskusteluun noussut ja hallitusohjelmaan sisältyvä kuntauudistus on toteutettava paikallisista lähtökohdista. Kuntaliitto korostaa, että vaikka hallituksen asettama aikataulu on tiukka, kunnilla tulee olla keskeinen rooli jo uudistuksen valmisteluvaiheessa. Paikallisten palvelujen järjestämisessä kunta on paras asiantuntija. Koko maahan ei ole mahdollista rakentaa vain yhden mallin mukaista kuntarakennetta, sillä etäisyydet, kielelliset tekijät sekä ikä- ja elinkeinorakenne pitää ottaa huomioon asukkaiden palvelujen turvaamiseksi, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Pikaiset linjaukset ovat joka tapauksessa tervetulleita aidon vuoropuhelun käynnistämiseksi, koska epävarmuus kuntakentällä on lisääntynyt. Mäki-Lohiluoman mukaan uudistuksen toimeenpanolle pitäisi varata riittävästi aikaa. Valtuustokauden alku vuonna 2017 olisi luonteva ajankohta. Kuntaliitolla omia hankkeita. Kuntaliitolla on käynnissä useita kunnallishallinnon kehittämishankkeita yhdessä laajan kuntajoukon kanssa. Kuntaliitto ottaa kaikki kunnat mukaan kehitystyöhön ja viestii kunnista nousevat näkökulmat hallituksen suuntaan. Paras-uudistuksen yhteydessä Kuntaliitto on seurannut kuntien toimenpiteitä ja ilmapiiriä muun muassa säännöllisellä kyselyllä. Alkusyksyn aikana kysymme kuntien johdolta, miten he arvioivat kuntien mahdollisuutta toteuttaa kuntauudistusta, kertoo Kuntaliiton kehittämisjohtaja Kaija Majoinen. HAEMME SINULLE VAIKKA AUTOJEN OMISTAJATIEDOT. PUHELUSI PALVELUUN TUKEE SUOMEN YRITTÄJIEN EDUNVALVONTATYÖTÄ. HINTATIEDOT ILMAISEKSI NUMEROSTA TAI Yrittaja_sanomat_02-landia380x255mm_elokuu.indd

7 N:o 7 Syyskuu 2011 päättäjät yrittävät Kriisitietoisuus hakusessa Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) on epäillyt Suomen poliittista eliittiä kriisitietoisuuden puutteesta. Tällainen epäilys on päässyt heräämään joidenkin, lähinnä opposition kansanedustajien budjettikommenteista. Niiden perusteella voisi kuvitella, että rahaa on yllin kyllin käytettäväksi hyviin tarkoituksiin, vinoili puhemies eduskuntatoimittajille järjestetyssä tilaisuudessa. Opposition hampaissa ovat olleet budjettiesitykseen sisältyvät leikkaukset ja veronkorotukset. Jos näillä selvitään, selvitään vähällä, ennusti puolestaan puhemies. Hallituksen on talouspolitiikka nojaa 3 prosentin talouskasvuun. Sellaista ei ole kuitenkaan luvassa ja hallituskin sen tietää. Ensi vuoden budjettiesityksen yhteydessä valtiovarainministeriö korjasi kasvuennustettaan prosenttiyksikön alaviistoon. Se on nyt 1,8 prosenttia. Edessä on siis lisää menojen leikkauksia tai veronkiristyksiä tai molempia. Toinen, optimistinen vaihtoehto on, että Euroopan velkakriisi onnistutaan nujertamaan ja luottamus markkinoilla palautuu. Se avaisi tietä paremmalle talouskasvulle. Kansanedustajien kriisitietoisuutta joutui testiin kohta istuntokauden alkajaisiksi, kun täysistuntosaliin tuotiin pääministerin ilmoitus taloustilanteesta. Siitä käyty keskustelu osoitti, ettei puhemiehen epäilys kriisitietoisuuden puutteesta ollut täysin tuulesta temmattu. Eduskunnan talouskeskustelu samoin kuin hallituksen budjettiesityksen kommentit osoittivat hallituksen tekevän kaiken väärin, ainakin opposition mielestä. Oppositio ei tunnu tietävän säästetäänkö liian paljon vai liian vähän, kokoomuksen eduskuntatyhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori summasi. Ministeri Paavo Arhinmäki (vas.) puolestaan tiivisti keskustaopposition linja toteamuksella, että puolue vaatii lisää leikkauksia, mutta vastustaa samalla kaikkia leikkauksia. Presidentinvaalien yli kunnallisvaaleihin katsova keskusta kääntää talouskeskustelun kuntapolitiikaksi. Hallitus on panemassa kuntia lahtipenkkiin ja ajaa pakkoliitoksiin, jossa kuntalaisten palvelut kärsivät jos eivät lopu aivan tyystin. Perussuomalaisten mieliteema on EU, josta ollaan tekemässä liittovaltiota, euro joka kaatuu omaan mahdottomuuteensa sekä velkakriisin kynsissä kamppailevat valtiot, joita ei suomalaisten lainatakauksilla pitäisi suin surminkaan tukea. Hulttiovaltioiden tukemisen suomalaisten veronmaksajien rahoilla on suurta typeryyttä, julisti täysistunnossa eräskin perussuomalaisten edustaja. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on oppinut nopeasti valtion ylimmän kirstunvartijan rooliin. Eduskuntakeskustelussa hän kehotti kaikkia kiristämään vyötä. Ensimmäisessä budjettiesityksessään hän osoitti esimerkinomaisesti, että vyönkiristys koskee myös poliittista eliittiä. Tasavallan presidentin euron käyttövaroista niistetään ensi vuoden talousarviossa euroa. Samalla toinen presidentin käyttövaroihin osoitettu euron summa poistetaan budjetista kokonaan. Myös puoluetukeen on tulossa 2 miljoonan euron vähennys. Ministereidenkin palkkoja alennetaan viidellä prosentilla. Eduskunnalla on edessään normaali työntäytteinen syksy. Syysistuntokauden aikana hallitus aikoo antaa eduskunnalle kaikkiaan 158 lakiesitystä. Selontekoja on luvassa vain yksi. Siinä arvioidaan Suomen osallistumista jatkossa ISAF-operaatioon Afganistanissa. Valtion ensi vuoden talousarvion kimppuun eduskunta pääsee vasta 5. lokakuuta, kuukautta myöhemmin kuin on ollut tapana. Syy on eduskuntavaalien aikataulun myöhentäminen kuukaudella. Lisäksi hallituksen muodostaminen otti koville ja vei paljon aikaa. SY budjetista: Luottamuksen vahvistaminen on tärkeintä Lotta Tammelin, teksti Suomen Yrittäjien mielestä julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen katkaiseminen on oleellisen tärkeää. Se vahvistaa yrittäjien uskoa toimintaympäristön suotuisaan kehitykseen. Tässä suhteessa budjetin perustavoite on oikea, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Järventauksen mukaan julkisen talouden sopeutus tulee kuitenkin tehdä tavalla, joka mahdollisimman vähän haittaa talouskasvua. Talouskasvuun vaikutta- mattomia menolisäyksiä tulee lykätä tai mieluummin luopua niistä. Sama koskee veronkorotuksia, joilla on selkeästi kasvua heikentävä vaikutus, hän toteaa. Polttoaineverojen tuntuvat korotukset ovat esimerkki kasvuvaikutukseltaan varsin haitallisesta veromuutoksesta. Korotukset heikentävät viennin kilpailukykyä sekä kotimarkkinasektorin ja vaikeassa tilanteessa olevan kuljetustoimialan asemaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja huolehtii. Edunvalvonta Kasvua tuettava. Järventaus myös uskoo, että kotitalousvähennyksen leikkaaminen tulee lisäämään harmaata taloutta. Myös tästä veromuutoksesta tulisi luopua tai ainakin säilyttää vähennykseen oikeuttava osuus nykytasolla. Yrittäjäjärjestö painottaa, että hallituksen olisi vielä taloustilanteen vuoksi syytä varautua kasvua tukeviin, erityisiin veropoliittisiin toimiin, kuten tutkimus- ja kehityspanosten vahvistamiseen ja poisto-oikeuksien laajentamiseen. Tämänkaltaiset toimet tukevat pitkällä aikavälillä julkisen talouden tasapainon saavuttamista, Järventaus muistuttaa. Vaihda nykyinen työkaverisi fiksumpaan. Samsung RV520 + nettipaketti /kk/24kk (alv. 0%) Suomalaiset arvostavat yrittäjyyden vaikutusta yhteiskuntaan, mutta yrittäjyys houkuttee aiempaa vähemmän, yritysten perustamista harkitsee aiempaa harvempi ja yrittäjyysilmapiirin koetaan heikentyneen. Vuonna 2006 yrittäjyyttä piti erittäin tai melko houkuttelevana 46 prosenttia suomalaisista. Viime vuonna yrittäjyys houkutti 34:ää prosenttia suomalaisista. Tänä vuonna luku hiipui 32 prosenttiin. Suomalaisista, joita yrittäjyys ei houkuttele, suuri osa pitää palkkatyötä parempana vaihtoehtona. Yksi prosentti pitää sosiaaliturvan varassa elämistä yrittäjyyttä houkuttelevampana. Vuonna 2010 kansalaisista 46 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomessa on hyvä yrittää, tänä vuonna näin ajatteli 42 prosenttia. DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Samsung RV520, nettipaketti sekä DNA Yritysturva. Lisähintaan Google -sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 /kk. Tarjous voimassa asti. Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita tai tilaa tekstiviestillä numerosta Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli yritysasiakasta on valinnut DNA:n. Yrittäjyysilmapiiri hiipumassa? Yrittäjyyttä on edistettävä. Tutkimukset osoittavat lisäksi, että suomalaiset ymmärtävät hyvin yrittäjyyden kansantaloudellisen merkityksen hyvinvoinnille ja työllisyydelle. Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että yrittäjyyttä on edistettävä eri tavoin. Kansalaiset ovat yhtä mieltä myös siitä, että yrittäjyys ei ole lähtökohtaisesti rikastumisen keino, vaan pikemminkin toimeentulon lähde. Enemmistön mielestä kouluissa ei kannusteta riittävästi yrittäjyyteen. Yrittäjyys houkuttaa eniten kokoomuksen ja keskustan äänestäjiä. Vähiten yrittäjyys vetoaa Kristillisdemokraattien äänestäjiin. Vapaus ja itsensä toteuttaminen houkuttelevat. Vapaus, itsenäisyys ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus koetaan 07 houkuttelevaksi yrittäjyydessä vuodesta vuoteen. Epävarmuus ja tänä vuonna myös verotus puhuvat yrittäjäksi ryhtymistä vastaan. Alle viisi vuotta toimineista yrittäjistä puolet aikoo jatkaa samaan malliin kuin aikaisemmin. Liki puolet panostaa lisää markkinointiin ja kolmannes tuotekehitykseen. Neljä prosenttia aikoo lopettaa ja kaksi prosenttia myydä yrityksensä. Yli puolet yrittäjistä oli sitä mieltä, että yrittäjyyden kynnystä madaltaisi ilmainen yritysideapankki, josta saisi liikeideoita. Tiedot selviävät Yrittäjän Päivä -säätiön, Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Yrittäjien ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n tilaamista tuoreista selvityksistä.