TOIMINTA- KERTOMUS Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala

Transkriptio

1 TOIMINTA- KERTOMUS 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala

2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOIMINTAKERTOMUS 2016 Sisältö: Vuosikatsaus 2016 Toimintatilastot 2016 Henkilöstökertomus 2016 Asiakaspalauteyhteenveto

3 VUOSI- KATSAUS 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan vuosikatsaus 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala... 2 Talous- ja hallintopalvelut... 5 Erikoissairaanhoito... 7 Terveyspalvelut... 9 Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Liitteet: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tavoitteiden toteutuminen 2016 (tuloskortti) Riskienhallinnan seuranta: toteuma 2016 Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös Hyväksytty Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnassa

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vastuuhenkilö Jukka T. Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja: Mari Niemi-Saari SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate TOIMEENTULOTUKI Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkoi v toiminnan tuloksellista ja määrätietoista kehittämistä kasvavan kaupungin asukkaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Vuoden 2016 alkupuolella toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin; tulokset paranivat entisestään kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna keskiarvon ollessa kouluarvosana-asteikoilla 8,85. Toimialalla edistettiin uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Epicin käyttöönottoa Apotti-hankkeessa, mikä vaati Apotti-hankkeeseen siirtyneen henkilökunnan lisäksi runsaasti työpanosta toimialan edustajilta. Uuden järjestelmän käyttöönotto alkaa yhteistyökumppaneista ensimmäisenä Vantaalla loppuvuodesta Palvelusetelimallin laajentamisen mahdollistava sähköinen palvelusetelijärjestelmä PSOP otettiin käyttöön, ja ensimmäiset kolme palveluseteliä vietiin järjestelmän kautta toteutettavaksi. Lisäksi päätettiin viiden uuden palvelusetelin käyttöönotosta vuoden 2017 alkupuolella. Yhteistyön kehittämistä erikoissairaanhoidon kanssa jatkettiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota edistettiin käynnistämällä ilman ajanvarausta toimivat matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteet Tikkurilan ja Martinlaakson terveysasemilla terveyspalvelujen, päihdepalvelujen ja HYKS psykiatrian yhteistyönä. Päihdepalvelut aloitti yhteistyön HUS:n kanssa Peijaksen sairaalan päivystyksessä. Erikoislääkäri- 2

6 konsultaatiota terveysasemilla jatkettiin. HUS lastenpsykiatrian, perheneuvolan ja lastensuojelun asiakasprosessin kehittämisellä on päällekkäistä työtä saatu poistumaan. Vuoden 2016 aikana saatiin kaikki terveysasemien lääkärivakanssit täytettyä, myös sijaistilanne oli hyvä. Vantaalaiset kävivät terveysasemalääkärillä kertaa, mikä on 1,9 % edellisvuotta enemmän. Keskimäärin omalle lääkärille pääsi kiireettömässä asiassa 24 päivässä. Hoidon tarve arvioidaan aina yksilöllisesti, joten vastaanotolle voi päästä huomattavasti nopeamminkin; esim. joulukuussa Vantaan terveysasemien omille lääkäreille pääsi kiireettömissä asioissa lyhimmillään 14 päivässä (kolmas vapaa aika Länsimäen terveysasemalla). Päiväpoliklinikoille pääsi alle tunnissa 68 % potilaista, parhaimmillaan jopa 15 minuutissa Korson terveysasemalla. Vuoden aikana Vantaan sisällä tehtiin 526 terveysasemavaihtoa. Vantaan terveysasemilta siirtyi 405 henkilöä muihin kuntiin ja 275 muun kunnan asukasta valitsi Vantaan hoitopaikakseen. Vantaan terveyskeskuspäivystys siirtyi vuoden alussa HYKS Akuutin tuottamaksi, ja päivystys toteutui sopimuksen mukaisesti. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto toteutui palvelusopimuksen mukaisesti. Perhepalveluissa valmisteltiin suuri toiminnallinen muutos toimeentulotuen perusosan päätöksenteon ja maksatuksen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alussa. Kunnan tehtäväksi jäi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen, ja aikuissosiaalityön organisaatiota uudistettiin vastaamaan muuttuneita tehtäviä. Vuonna 2016 toimeentulotukea sai vantaalaista kotitaloutta, mikä on 2,4 % enemmän kuin vuonna Vantaan työttömyysaste oli vuoden 2016 lopussa 12,2 % (12,6 % v. 2015); pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi laskuun lokakuussa Perhepalveluissa jatkettiin palvelujen painopisteen siirtämistä uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti varhaiseen tukeen. Uudistusten tavoitteena on saada tuettua yhä useampaa lasta ja perhettä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Vantaalla lastensuojeluilmoituksia vastaanotettiin vuoden aikana lapsesta, mikä vastaa edellisvuoden määrää. Lastensuojelun avohuollon suunnitelmallisen sosiaalityön asiakasmäärä väheni 8,8 %:iin Vantaan 0-17-vuotiaista (4 091 lasta) edellisvuoden 9,1 %:sta. Avohuollon tukitoimisijoitukset lisääntyivät ja kiireelliset sijoitukset vähenivät selvästi. Maahanmuuttajapalveluyksikön tehtävänä on tarjota kotoutumislain mukaiset vastaanottopalvelut Vantaalle muuttaville oleskeluluvan saaneille pakolaisille ja paluumuuttajille. Vuoden aikana yksikön henkilöstömäärää vahvistettiin vastaamaan odotettua asiakasmäärän kasvua. Uusien pakolaisasiakkaiden määrä (557 asiakasta) kasvoi yli sadalla prosentilla edellisvuodesta, paluumuuttaja-asiakkaiden määrä säilyi alle kuudessakymmenessä. Omassa kodissa asui vuoden 2016 lopussa 92,7 % Vantaan 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 9,1 % vantaalaisvanhuksista, ja heidän luokse tehtiin yli kotihoidon käyntiä. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta lähes 5 %, myös käynnit asiakasta kohden kasvoivat hieman. Resurssien tarkoituksenmukaiseksi ohjaamiseksi vuoden aikana otettiin asteittain käyttöön kaikissa kotihoidon yksiköissä toiminnanohjausjärjestelmä. Kotikuntoutuksen kehittäminen vanhuspalvelujen ja kuntoutusyksikön yhteistyönä käynnistettiin. Hoiva-asumisessa jatkettiin palvelurakenteen uudistamista muuttamalla laitoshoitopaikkoja tehostetuksi asumispalveluksi asteittain vapautuvien paikkojen myötä. Vuoden 2016 lopussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli enää 0,8 % Vantaan 75 vuotta täyttäneistä. Vanhus- ja vammaispalveluissa jatkettiin ja laajennettiin ns. Malminiitty-hanketta, jossa työllistetään kehitysvammaisia uudella toimintamallilla. Valtuustokauden strategisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkoi valtuustokauden strategisen tavoitteiden toteuttamista mm. jatkamalla asukkaiden hyvinvointia vahvistavien palvelujen kustannustietoista uudistamista, laajentamalla asiakkaiden valinnanvapautta vaihtoehtoisilla palvelujen tuotantotavoilla sekä osallistumalla hallintorajat ylittävien hyvinvointiohjelmien toimeenpanoon. 3

7 Toimialan raportointivastuulla olevat strategiset päämäärien kehityssuunnat olivat positiivisia. Kansallisiin vertailutietoihin perustuvien mittareiden osalta tietoja vuodelta 2016 ei arviointiin ollut käytettävissä. Talousarvion toteutuminen 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan menot vuonna 2016 olivat 640,7 milj. euroa ja tulot 71,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelutuotanto Sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon menot ilman toimeentulotuen avustuksia vuonna 2016 olivat 365,1 milj. euroa ja tulot 40,3 milj. euroa. Oman palvelutuotannon menot ilman toimeentulotuen avustuksia alitti alkuperäisen määrärahan 10,0 milj. eurolla (2,7 %) ja tuloja kertyi 0,7 milj. euroa enemmän (1,9 %). Tilinpäätöksen 2016 menototeuma oli 1,5 % suurempi kuin tilinpäätös Kaupungin lomapalkkajaksotuksiin tehty kirjanpidollinen korjaus pienensi menototeumaa 1,8 milj. euroa. Palvelutuotannossa merkittävimmät säästöt syntyivät yhteispäivystyksen ennakoitua matalammasta kustannuksesta (1,6 milj. euroa), mielenterveyskuntoutujien ostopalveluista (1,8 milj. euroa). Materiaalihankinnat pysyivät vuoden 2015 tasolla (säästö talousarvioon nähden 0,5 milj. euroa). Henkilöstömenot mukaan lukien työvoiman vuokraus toteutuivat käyttösuunnitelman mukaisina, kun lomapalkkajaksotuksen vaikutus on eliminoitu. Toimialan varhaiseläkemaksut toteutuivat 0,5 milj. euroa ennakkoarviota matalampina. Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan määrärahoihin ilman toimeentulotukea ei esitetty muutoksia kaupunginvaltuustolle vuonna Opiskelijoiden ja koululaisten palkkaamista varten tarkoitettuja määrärahoja siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä toimialalle 0,1 milj. euroa. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 10,7 milj. euroa parempi. Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot vuonna 2016 olivat 57,0 milj. euroa ja tulot 30,1 milj. euroa. Menot alittivat alkuperäisen määrärahan 4,4 milj. eurolla ja tulot 1,2 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 3,2 milj. euroa parempi. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon menot vuonna 2016 olivat 218,6 milj. euroa ja tulot 1,1 milj. euroa. Menot alittivat alkuperäisen määrärahan 8,1 milj. eurolla ja tuloja kertyi 0,5 milj. euroa enemmän. Erikoissairaanhoidon menot sisältävät HUS:n palvelutuotannon lisäksi myös HUS eläkevastuut (4,9 milj. euroa), kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisen (4,5 milj. euroa), laskutetut siirtoviivepäivät (0,2 milj. euroa), E-arkiston ja E-resepti -järjestelmien käyttömaksut (0,2 milj. euroa) sekä myrkytystietokeskuksen että erikoislääkärikonsultaatioiden menoja yhteensä 0,1 milj. euroa. HUS:n palvelusopimuksen menot Vantaalle olivat 211,2 milj. euroa tilinpäätöstoteuma sisältää HUS:n ylijäämäpalautusta kunnille vuoden 2015 osalta 7,8 milj. euroa ja vuoden 2016 osalta 12,5 milj. euroa. HUSvaltuusto päätti kokouksessaan , että HUS:n vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vasta HUS-tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valtuuston kokouksessa kesäkuussa Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 8,6 milj. euroa parempi. Investoinnit (Irtaimen omaisuuden määrärahojen toteutuminen) Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimenot olivat 1,0 milj. euroa. Käyttö alitti määrärahan 0,1 milj. eurolla. Irtaimen omaisuuden määrärahaa käytettiin investointiohjelman mukaisesti uudisrakennushankkeiden käyttöomaisuushankintoihin, toimitilojen kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden hankintaan. Merkittävimmät kohteet vuonna 2016 olivat Korson vanhustenkeskuksen peruskorjauksen jälkeinen kalustus (0,4 milj. euroa) sekä terveydenhuollon koneet ja laitteet (noin 0,3 milj. euroa). 4

8 Talous- ja hallintopalvelut Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate Taulukko sisältää talous- ja hallintopalvelut sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan. Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2016 Toimialan vanhus- ja vammaispalvelujen sekä sairaalapalvelujen tulosidonnaisten asiakasmaksujen määrittelytyö keskitettiin talous- ja hallintopalveluihin alkaen. Vuoden aikana tiimin toimintaprosesseja selkeytettiin ja kehitettiin, ja ohjeistuksia ja tiedotteita uusittiin. Tiimi on sijoittunut Peltolantien tiloihin. Markkinaoikeuden hylättyä huhtikuussa Apotti-hankkeen tietojärjestelmähankinnasta tehdyn valituksen aloitettiin aktiivinen valmistautuminen uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän täytäntöönpanoon. Ns. resurssisopimuksen mukaisesti henkilökuntaa on siirtynyt toimialalta Apotti-hankkeen palvelukseen. Syksystä 2016 lähtien Apotti-hankkeen vaatima työmäärä kasvoi ja tulee edelleen kasvamaan, mikä tulee vaatimaan lisäresurssointia myös Vantaan hanketoimistoon. Vuoden 2016 lopussa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioon kuuluvassa Apotti-hanketoimistossa työskenteli 5,5 henkilöä. Sähköisen asioinnin hanketta jatkettiin yhdessä tietohallinnon kanssa. PSOP-palvelusetelijärjestelmä otettiin tuotantokäyttöön, mikä mahdollisti palvelusetelitoiminnan laajentamisen. Tulosalueen edustajat osallistuivat kaupunkitasoiseen tiedolla johtamisen hankkeeseen. Joka toinen vuosi toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon laaja asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin talousja hallintopalvelujen koordinoimana helmikuussa Sisäisten auditointien tuloksista tehtiin toimintasuunnitelmat sekä terveysasemille että kotihoitoon. Itsearvioinnit tehtiin sekä tulosalue- että toimialatasolla. Talousja hallintopalveluja koskeva asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin haastattelemalla toimialan johto. Korvaavan työn toimintamalli ns. tuunattu työ otettiin käyttöön koko toimialalla alkaen. Tuunattuun työhön osallistui vuoden aikana mennessä 76 työntekijää, tuunattuja työpäiviä oli yhteensä 972. HaiPro-yhteistyö aloitettiin HUS:n kanssa. Toimialan lääkehoitosuunnitelma saatiin valmiiksi ja potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma päivitettiin. Potilasturvallisuuden takaamiseksi kiinnitettiin huomio toimialan lääkehoitolupiin ja uusi ohjeistus lupien saattamiseen ajantasaisiksi annettiin. Lääkelupiin liittyvää koulutusta lisättiin huomattavasti. Seuren käyttöön liittyvää ohjeistusta tarkennettiin. Tulosalueella koordinoitiin toimialan hakemukset STM:n viiteen kärkihankkeeseen; rahoitusta myönnettiin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmalle (LAPE). Talous- ja hallintopalvelut osallistuivat vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa kansainväliseen Silverhankkeeseen (Supporting Independent Living for the Elderly), jonka ensisijaisena tavoitteena oli toteuttaa usean maan yhteinen esikaupallinen hankinta ja samalla kehittää yleinen esikaupallisen hankinnan malli. Esikaupallisen hankinnan kohteena oli uusien teknologioiden ja robotiikan kehittäminen ikääntyvien henkilöiden kotona asumisen tukemiseen. Vantaan erityisenä tavoitteena oli saada kokemusta esikaupallisesta hankinnasta, mutta myös teknologian käyttöönotolle oli selvä tarve. Hankkeessa kehitettiin LEA-robotti, jonka kenttätestaus toteutettiin huhtikuussa Koivukylän kotihoidossa. V käynnistynyt hanke päättyi vuoden 2016 lopussa. Tulosalueella valmistauduttiin sote-uudistuksen vaatimiin toimiin. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2016 Talouden tasapainottamiseksi edistettiin työvoiman joustavaa, tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta käyttöä mm. laatimalla kattava työaikaselvitys, tehostamalla varahenkilöstön käyttöä sekä täsmentämällä Seuren käytön periaatteet ja ylityökriteerit. 5

9 Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa edistettiin suunnitelmallisesti; järjestelmä tullaan ottamaan yhteistyökumppaneista ensimmäisenä käyttöön Vantaalla vuoden 2018 lopulla. Palvelusetelimallin laajentamista tukeva sähköinen palvelusetelijärjestelmä otettiin käyttöön. Toimialan sähköisten ratkaisujen tavoitteitta edistettiin aktiivisella yhteistyöllä tietohallinnon kanssa. Talousarvion toteutuminen Talous- ja hallintopalvelujen menomäärärahassa oli varauduttu tulosalueiden ja erikoissairaanhoidon ostopalvelujen ennakoimattomiin menoihin, toimialan hankkeiden omavastuuosuuksiin, toimialatason koulutuksiin sekä varhaiseläkemaksuihin. Näissä tapahtui säästöä, ja tulosalueen menomääräraha alittui 4,4 milj. eurolla ja tulomääräraha ylittyi 0,2 milj. eurolla. Tunnusluvut Talous- ja hallintopalvelut TP 2015 TA 2016 TP 2016 Toimialan henkilöstömäärä ( Toimialan esimiesten määrä Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä ( Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika henkilöstövuosina 40,0 41,6 47,4 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 1,9 % 1,9 % 2,0 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 23,3 % 24,2 % 29,3 % 1) Henkilöstömäärän laskentatapa on kaupunkitasoisesti uudistettu Sis. suun terveydenhuollon liikelaitoksen. 2) Sis. tietohallinnon rahoittaman Apotti-hankkeen henkilöstöä 6

10 Erikoissairaanhoito Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2016 Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuotti lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta päätettiin vuonna 2015 käydyissä kuntaneuvotteluissa. HUS:n palvelutuotanto kasvoi NordDRG- ja käyntituotteiden osalta 0,9 % verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Hoitopäivätuotteet kasvoivat 1,8 % edellisestä vuodesta. Hoitopäivätuotteet muodostuvat lähes yksinomaan psykiatrian erikoisalan palvelutuotannosta. Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi lähes 1,7 % verrattuna vuoden 2015 lähetekertymään. Jos huomioidaan myös yksityissektorilta ja työterveyshuollosta laaditut lähetteet, kasvu oli noin 0,4 %. Vuonna 2016 kirjoitettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle elektiivistä lähetettä, joista 63,4 % laadittiin terveyskeskuksessa. Näiden lisäksi laaditaan HYKS:n sisäisiä lähetteitä, joita tarvitaan potilaan siirtyessä hoitoon toiselle erikoisalalle. Terveyskeskuksen erikoislääkärikonsultaatioita toteutui 4 133, mikä oli 18,2 % enemmän kuin vuonna Vuoden 2016 lopussa osastojonoissa oli potilasta (poikkileikkaustilanne ). Heistä yli 6 kk jonottaneita oli 116 potilasta, joista 25 kirurgian erikoisalojen jonoissa. Vantaan vastuulla olevista potilaista kertyi 438 laskutettua siirtoviivepäivää, joista maksettiin v euroa. Siirtoviivepäivistä johtuvat menot pienenivät edellisvuodesta euroa. Talousarvion toteutuminen Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2016 olivat 218,6 milj. euroa, mikä sisältää HUS:n palvelutuotannon lisäksi myös HUS eläkevastuut (4,9 milj. euroa), kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisen (4,5 milj. euroa), laskutetut siirtoviivepäivät (0,2 milj. euroa), E-arkiston ja E-resepti -järjestelmien käyttömaksut (0,2 milj. euroa) sekä myrkytystietokeskuksen että erikoislääkäri-konsultaatioiden menoja yhteensä 0,1 milj. euroa. HUS:n palvelusopimuksen menot Vantaalle olivat 211,2 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöstoteuma sisältää HUS:n ylijäämäpalautusta kunnille vuoden 2015 osalta 7,8 milj. euroa ja vuoden 2016 osalta 12,5 milj. euroa. HUS-valtuusto päätti kokouksessaan , että HUS:n vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätettiin vasta HUS-tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valtuuston kokouksessa kesäkuussa Erikoissairaanhoidon menot alittivat käyttösuunnitelman 8,1 milj. euroa. 7

11 Tunnusluvut Erikoissairaanhoito TP 2015 TA 2016 TP 2016 Tuotteistetut hoitokokonaisuudet Poliklinikkakäynnit Vuodeosastohoitopäivät Kaikki jonossa olevat Laskutetut siirtoviivepäivät Erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen arvo/ milj. eur. 1) 221,2 215,0 211,2 Euroa/asukas 2) Euroa/hoitokokonaisuus (hinnoiteltu tuote) ) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Vantaan kaupunki neuvottelevat erikoissairaanhoidon tuotekokonaisuuksien määrästä ja kokonaiskustannusarviosta vuosittain. Neuvottelutulos kirjataan palvelusopimukseen. Tilinpäätöstiedot eivät sisällä kalliin hoidon tasausta. Vuoden 2016 tilinpäätös sisältää ylijäämäpalautuksen vuodelta 2015 (7,8 m ) ja vuodelta 2016 (12,5 m ) 2) Vuoden 2015 ja 2016 ylijäämäpalautukset huomioiden erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen mukaiseen palvelutuotannon toteutukseen käytettiin 927 euroa/ asukas. 8

12 Terveyspalvelut Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2016 Vantaan maine hyvänä työnantajana vahvistui. Kaikki lääkärinvakanssit saatiin täytettyä, ja myös sijaisia saatiin hyvin. Ostopalvelulääkäreistä luovuttiin. Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoon vuonna 2018 osallistuttiin aktiivisesti antamalla henkilökunnan työpanosta Apotin asiantuntija- ja kehittämistyöryhmiin. Toimintaprosessien ja palvelujen kehittämistä jatkettiin lean-mallia hyödyntäen. Terveysasemapalveluissa toteutettiin ja valmisteltiin vuoden aikana useita kehittämishankkeita. Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveysintegraatiovastaanotto käynnistettiin Martinlaakson terveysasemalla ja Tikkurilan terveysasemalla. Valinnanvapautta lisäävä toimintamalli äkillisesti sairastuneen potilaan vapaasta päiväpoliklinikkavalinnasta valmisteltiin otettavaksi käyttöön alkaen. Ruotsinkielisiä palveluja lisättiin ottamalla käyttöön ruotsinkieliset puhelinpalvelun tiedotenauhat vuoden 2016 lopulla. Terveyspalveluissa työstettiin koko toimialalle lääkintälaiterekisterin käyttöönotto aloitettavaksi Sähköisiä palveluja kehitettiin valmistelemalla ehoidontarpeen arvioinnin käyttöönottopilottia vuodelle 2017 Myyrmäen terveysasemalla ja etälääkärin vastaanottoa Korson terveysasemalla. Palveluseteli yleislääkärin vastaanottoa, ajoterveyteen liittyvän todistuksen saamista sekä lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella myönnettävää peruukkia varten hyväksyttiin lautakunnassa joulukuussa. Palvelusetelit tullaan ottamaan tuotantokäyttöön alkaen; peruukkien osalta aiemmin kilpailutettu toimittaja hoitaa vielä vuoden 2017 toimitukset. Omahoitoa tuettiin hankkimalla terveysasemien itsehoitopisteisiin potilaskäyttöön tietokoneet ja omahoidon tukemisen toimintamallit yhtenäistettiin ja ryhmävastaanottotoimintaa laajennettiin. Perhesuunnitteluneuvoloiden työ sai valtakunnallista näkyvyyttä. Pitkäaikaisen ehkäisyn ilmaisjakelun alkamisen jälkeen raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Vantaalla noin 20 %, ja lasku jatkui vuonna 2016 jo neljättä vuotta peräkkäin. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelmat on päivitetty ja niihin lisättiin yhteisvastaanottoja. Isyyslain muutoksen edellyttämä ennakollisen isyyden tunnustamisen siirtyminen äitiysneuvolaan alkaen sujui ongelmitta. Kaikki Vantaan neuvolat saatiin varustettua ultraäänilaittein alkuvuoden 2016 aikana. Äitiysneuvolan lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenivät vuoden 2016 aikana 4,9 %, konsultaatiot 6,1 % ja kiireelliset lähetteet 11 %. Tulkkikustannusten kasvun hillitsemiseksi ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa kehitettiin etätulkkausta yhdessä Tulkkikeskuksen ja tietohallinnon kanssa. Sähköisen asioinnin käyttöönotto lykkääntyi järjestelmän keskeneräisyyden takia ja käyttöönotto jouduttiin perumaan kokonaan, kun ilmeni HUS:n ottavan käyttöön vastaavan päällekkäisen järjestelmän. Äitiysneuvolan perhevalmennusohjelman uudistaminen aloitettiin yhdessä asiakkaiden, neuvolan terveydenhoitajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kanniston neuvolan toiminnot siirtyvät Kivistön neuvolaan alkaen. Kuntoutusyksikössä palveluja monipuolistettiin lisäämällä ryhmätoimintaa, asiakastilaisuuksia ja yhteisvastaanottoja. Toimipisteitä yhdistettiin ja toimintaa keskitettiin. Monikielisten ja monikulttuuristen asiakkaiden tarvitsemia palveluja rakennettiin laajan verkoston kanssa. Nivelrikkoasiakkaiden ryhmäohjausta vakiinnutettiin fysioterapiassa ja toimintaterapiassa. Moniarviotiimitoimintaa arvioitiin ja kehitettiin jatkuvasti yhteistyössä psykologipalvelujen ja perheneuvolan kanssa. Fysioterapian suoravastaanoton ohjeistus ja käyttöönotto viimeisteltiin vuoden loppuun mennessä. Vantaan terveyskeskuspäivystys Peijaksessa siirtyi HYKS Akuutin järjestämäksi vuoden 2016 alusta. Toiminta oli Vantaan kaupungin ja HYKS Akuutin sopimuksen mukaista ja kustannukset pysyivät hyvin hallinnassa. 9

13 Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2016 Terveyspalveluissa jatkettiin tavoitteita sähköisen asioinnin laajentamisesta. Suojatun sähköisen viestinvälityksen edellytyksiä toimialalla selvitetään kaupunkitasoisessa sähköisen asioinnin hankkeessa. Neuvoloiden ja terveysasemien osalta tavoite ei toteutunut suunnitellusti. Sähköisen lääkärivastaanottoaikojen ajanvarauksen lisäämisen esteenä on ollut lainsäädännön velvoite hoidon tarpeen arvioinnista määräajassa, sähköistä hoidontarpeen arviointia pilotoidaan keväällä Toimintaprosessien kehittämistä lean management -mallilla jatkettiin. Reumapotilaan hoitoprosessi valmistui, sydämen vajaatoimintaprosessin valmistelua jatkettiin ja lasten kehityksellisten häiriöiden hoitopolun leanaus käynnistettiin. Terveyspalvelujen palvelusetelit valmisteltiin käyttöönotettaviksi huhtikuussa Ylitöiden tekeminen väheni ja Seuren pitkäaikaisten sijaisuuksien käyttö lopetettiin. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen tulot vuonna 2016 olivat 3,6 milj. euroa ja menot 80,2 milj. euroa. Tulosalueen käyttösuunnitelman tulot alittuivat 0,3 milj. eurolla ja menot alittuivat 3,2 milj. eurolla. Opiskelijoiden ja koululaisten palkkaamista varten tarkoitettu määräraha siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä tulosalueen määrärahaan. Tulos (nettotoimintamenot) oli käyttösuunnitelman mukaista määrärahaa 2,97 milj. euroa parempi. Menojen säästöt syntyivät pääasiassa yhteispäivystyksen menoissa 1,6 milj. euroa, henkilöstökuluissa (sisältäen henkilöstöpalvelujen ostot) 0,3 milj. euroa, materiaaliostoissa 0,2 milj. euroa ja sisäisissä vuokrissa 0,2 milj. euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto toteutui palvelutilauksen mukaisena. Tunnusluvut Terveydenhuollon palvelut TP 2015 TA 2016 TP 2016 Vastaanottokäynnit terveysaseman lääkärille asukasta kohti 0,85 0,92 0,84 Vastaanottokäynnit terveysaseman sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle asukasta kohti 0,80 0,76 0,66 Vastaanottokäynnit kuntoutusyksikön palveluun asiakasta kohti 3,0 2,5 3,3 Vastaanottokäynnit neuvolan lääkärille tai terveydenhoitajalle asiakasta kohti 3,6 3,8 3,7 Vastaanottokäynnit koulu- tai opiskeluterveydenhuollon lääkärille tai terveydenhoitajalle asiakasta kohti 2,3 2,4 2,3 Terveysasemien palveluita käyttäneiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) Odotusaika lääkärin vastaanotolle päiväpoliklinikalla alle 60 min % 68,3 70,0 66,6 Terveysaseman lääkärille pääsy/vrk Päivystyksen perustason kokonaiskustannukset asukasta kohti 1) 24,59 24,98 17,34 Päivystysyksikössä toteutunut odotusaika lääkärin vastaanotolle alle 3 h % 1) Päivystysyksikössä toteutunut potilaan läpimenoaika keskimäärin/ hh:mm 1) - - 3:45 1) Kuntien järjestämisvastuulla oleva arkipäivien päiväajan ulkopuolisen perusterveydenhuollon päivystyksen tuottaminen siirtyi Attendolta Hyksin alaiseksi toiminnaksi Keravan ja Vantaan osalta Peijaksen sairaalassa alkaen. Mittaustapa muuttui tuottajan vaihtuessa 10

14 Perhepalvelut Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2016 Perhepalvelujen tulosalueelle kohdistunutta sosiaalihuoltolain uudistusten mukaista palveluiden kehittämistyötä jatkettiin vuonna 2016 kolmella pilotilla. Aikuissosiaalityössä palvelutuotantoa uudistettiin keskittämällä aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalineuvonta sekä uusien asiakkaiden palvelutarpeen arviointi yhteen yksikköön. Yksikkö vakiinnutti vuoden aikana toimintaansa. Toinen pilotoitu malli oli sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperheiden palvelujen keskitetty asiakasohjaus, mikä on tuonut selkeyttä palveluprosesseihin. Perhekeskusmallin suunnittelu aloitettiin osana Aurinkokiven toimintakeskuksen kokonaisuutta, ja Vantaa sai Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) -hankkeessa perhekeskustoiminnan koordinointivastuun. Kolmas pilotoitu toimintamalli oli virka-aikaisen lastensuojeluilmoitusten keskittäminen. Vuoden 2016 aikana saatiin positiivisia kokemuksia ja toiminta jatkuu osana palvelurakennetta. Vuonna 2016 pilotoitiin myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota yhteistyössä terveydenhuollon tulosalueen kanssa. Päihdepalvelut aloittivat Peijaksen sairaalan päivystyksessä yhteistyön HUS:n kanssa ja vuoden 2016 kokemusten pohjalta palvelumallia kehitetään edelleen. Terveyskeskuksiin perustetut ilman ajanvarausta toimivat päihde- ja mielenterveyspalvelupisteet osoittautuivat tavoitteiden mukaisiksi. Perhepalvelujen toiminnan kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan tehokkaampia, asiakaslähtöisiä ja palvelutarpeeseen perustuvia sosiaalityön palveluja kuntalaisille. Perhepalvelujen organisaation kehittämistyötä jatkettiin vuoden aikana esimies- ja johtoryhmätyöskentelyssä. Uutta organisaatiomallia työstetään edelleen vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 merkittävin toiminnan muutos oli toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtyminen kaupungilta KELA:lle vuoden 2017 alusta. Siirtymää valmisteltiin runsaalla yhteistyöllä sekä lakkauttamalla normitetun toimeentulotuen yksikkö. Tulosalueelle perustettiin uusi täydentävän toimeentulotuen yksikkö vastaamaan palvelutarpeeseen. Rakenteellisia uudistuksia tehtiin myös siirtämällä perheasiainyksikkö osaksi psykososiaalisia palveluja. Maahanmuuttajapalvelujen Silkinportin toimintayksikkö siirtyi toiselle toimialalle, osaksi konserni- ja asukaspalveluja. Lastensuojelun palvelujen muutostyötä jatkettiin kehittämällä asiakasohjausta. Erityisesti kehitettiin perhekuntoutuksen ja perhehoidon monimuotoisuutta vastaamaan asiakkaiden palvelutarvetta. Lastensuojelun avohuollon toimintakyvyn mittarin kehittämistyötä jatkettiin yhdessä Kuntaliiton kanssa. Lastensuojelutarpeen arvioinnin yhdistämistä aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointiyksikköön valmisteltiin. Työntekijöitä koulutettiin lastensuojeluasiakkaiden varhaiseen tunnistamiseen ja palveluohjaukseen kaikissa perhepalvelujen yksiköissä sekä tarvittaessa perheiden ohjaamiseen muihin sosiaalihuollon palveluiden piiriin. Sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden tukipalveluja pyrittiin tarjoamaan kattavasti kunnan alueella. Palvelusetelin käyttöönotto lapsiperheiden kotipalveluun valmisteltiin, ja se päätettiin ottaa käyttöön alkaen. Perhepalvelut tekivät tiivistä yhteistyötä sekä Vantaan kaupungin Apotti-asiantuntijoiden että Apotti-toimiston työntekijöiden kanssa. Yksiköiden työntekijät osallistuivat tarvittaessa asiakastietojärjestelmän kehittämistyöhön, esimerkiksi Apottia edeltäneeseen lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin Laava-projektiin, jonka tuloksia hyödynnetään nyt Apotti-valmistelussa. Maahanmuuttajapalveluja vahvistettiin suunnitelmallisesti vuoden 2016 aikana vastaamaan odotettua asiakasmäärän kasvua. Maahanmuuttajapalvelujen henkilöstö- ja asiakasmäärän kasvun johdosta toiminta siirtyi Vernissakatu 6-8 tiloihin. Lisäksi tiloihin muutti useita perhepalvelujen eri toimintoja, mikä osaltaan tehostaa asiakaspalvelua sekä palvelujen välistä verkostotyötä. 11

15 Vantaa on mukana 2016 valtakunnallisessa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (Aune ). Perhepalveluissa alkaneessa projektissa aloitettiin koko Vantaata koskevan asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntaohjelman työstäminen. Vuoden aikana valmisteltiin myös perhepalvelujen asumispalvelujen yhdistämistä toiminnan tehostamiseksi sekä jatkettiin uuden tukiasumiskorttelin, Koisoniitty-hankkeen, suunnittelua. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2016 Perhepalvelut pyrki talous- ja velkaohjelman mukaisiin tavoitteisiin muun muassa laajentamalla sähköisiä palveluja (sähköinen ajanvaraus, sähköiset hakemukset, tekstiviestimuistutukset, suojattu viestinvälitys ja apotin käyttöönoton edistäminen). Toimenpiteissä edistyttiin esimerkiksi ottamalla suojattu viestinvälitys käyttöön perheneuvolatoiminnassa, psykologipalveluissa ja kuraattoripalveluissa sekä tekstiviestimuistutukset A- klinikoilla. Toimenpiteitä olivat myös asiakasprosessien tehostaminen (HUS lastenpsykiatria, perheneuvola, lastensuojelu sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut), joista saatiin myönteisiä tuloksia. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisilla kehittämistoimet käynnistäen on pyritty vähentämään tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen. Asumispalveluissa ei syntynyt siirtoviivepäiviä. Palvelujen saatavuutta ja tuotantoa tehostettiin päättämällä palvelusetelipalvelun käyttöönotosta lapsiperheiden kotipalveluissa. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2016 olivat 158,6 milj euroa ja tulot 37,1 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot alittuivat 5,1 milj. eurolla ja tulot 0,7 milj. eurolla. Opiskelijoiden ja koululaisien palkkaamista varten tarkoitettua määrärahaa siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä tulosalueen määrärahaan 0,1 milj. euroa. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 5,2 milj. eurolla ja tulot 0,7 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli lopullista määrärahaa 4,5 milj. euroa parempi. Säästöä syntyi myönnetystä toimeentulotuesta 4,4 milj. euroa, ostopalveluista lastensuojelussa 1,0 milj. euroa ja aikuissosiaalityössä 1,8 milj. euroa. Vantaa velvoitettiin hallinto-oikeuden päätöksellä maksamaan muille kunnille lastensuojelun korvauksia yht. 0,9 milj. euroa. Käyttösuunnitelman ylityksiä syntyi asunnottomien majoituspalveluissa (0,5 milj. euroa) ja maahanmuuttajapalveluissa mukaan lukien tulkkipalvelujen ostot (0,4 milj. euroa). Tunnusluvut Perhepalvelut TP 2015 TA 2016 TP 2016 Lastensuojeluselvitykset valmistuvat 3 kk määräajassa (THL raportointi) 99 % 100 % 96 % Lastensuojelun suunnitelmallisen sosiaalityön 0-17-vuotiaiden asiakkaiden osuus väestön 0-17-vuotiaista vähenee 9,1 % 7,8 % 8,8 % Lastensuojelun oman toiminnan tehostetun perhetyön tukipäivien määrä vuodessa lisääntyy Toimeentulotuen hakemukset käsitellään 7 päivässä (THL raportointi) 100 % 100 % 100 % Sosiaalihuollon erityistä tukea tarvitsevien palvelutarpeenarvio tehdään 3 kk määräajassa %.. Aikuisten sosiaalityön asiakastapaamiset työpäivää kohden lisääntyvät 2,3 3,5 2,5 Lapsiperheiden kotipalvelun työaika asiakkaiden kotona lisääntyy 4,3 4,6 5,1 Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö, perheet palvelun piirissä Nuorten sosiaalityön asiakastapaamiset työpäivää kohden lisääntyvät 2,3 3,5 2,7 Korvaushoitoasiakkaiden hoitotakuu täyttyy 100 % 100 % 100 % 12

16 Vanhus- ja vammaispalvelut Määrärahat euroa Talousarvio 2016 Pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyyttä ikääntyneessä väestössä pystyttiin vähentämään Vantaan palvelurakenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Vantaalaisten pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli 0,8 %. Ilman Kaunialan laitospaikkoja (111) peittävyys olisi 0,1 % (STM 2013, laatusuositus 2-3 %). Myyrinkodissa laitoshoidon vähentämistä jatkettiin siten, että laitoshoitopaikan vapauduttua se muutettiin asumispalvelupaikaksi. Omassa toiminnassa oli vuoden lopussa jäljellä enää 10 laitospaikkaa. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Ylitys / Alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2016 Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalue jatkoi vuonna 2016 määrätietoista toiminnan ja tuottavuuden kehittämistä, ja lisääntyneeseen palvelutarpeeseen pystyttiin vastaamaan. Vuoden 2016 alusta ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi, kuljetuspalvelut sekä henkilökohtaisen avun päätösoikeus yli 65-vuotiaiden osalta keskitettiin vanhusten avopalvelujen asiakasohjausyksikköön. Omaishoidon tuen päätösoikeus siirtyi puolestaan vammaispalvelun tulosyksikköön sairaiden ja vammaisten lasten, nuorten ja työikäisten osalta. Tehostetun kotihoidon uudelleen organisoiminen valmisteltiin; kotisairaala ja kotihoidon yöhoito siirtyivät vuoden 2017 alussa sairaalapalvelujen organisaatioon. Vammaispalvelussa erityishuollon piirissä asiakkaita oli 938 henkilöä. Laitosasumisen purkaminen eteni edelleen siten, että laitosasumisessa asuvien osuus vuoden 2016 lopussa oli 2 % asumispalvelujen käyttäjistä. Vuoden 2016 aikana laitosasumisen piiristä omiin koteihin siirtyi erityisesti autismin kirjon henkilöitä, mikä näkyy autetun asumisen osuuden kasvuna. Kehitysvammaisten asumisessa tuetun asumisen osuus oli 18 %, ohjatun 13 % ja autetun 67 %. Työ- ja päivätoiminnassa jatkettiin Malminiitty-hanketta osana vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevia toimintoja. Vuoden 2016 lopussa ylitettiin 100 henkilön tavoitetaso palkkatyöhön työllistymisessä. Työllistyminen omassa toiminnassa laajeni pesulapalvelujen osalta Korson ja Simonkylän vanhustenkeskuksiin. Lisäksi suunnitteilla on toiminnan laajennus Myyrmäkeen. Vantaan 75 vuotta täyttäneistä asui kotona 92,7 % kotihoidon peittävyyden ollessa 9,1 %. Kotihoidon käyntien kokonaismäärä, sisältäen kotihoidon kentän ja palvelutalot, kasvoi 4,9 %. Vuoden lopussa omaishoidon tukea sai 902 asiakasta, mikä on 1,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Omaishoidontuen lakimuutos alkaen lisäsi vapaapäiväoikeuden kaikille sopimuksen tehneille 1-tukiryhmän omaishoitajille, joita oli 686. Lautakunta päätti kotihoidon palvelusetelin käyttöönotosta alkaen. Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin asteittain käyttöön kaikissa kotihoidon toimintayksiköissä. Resurssien kohdentamisessa hyödynnetään toiminnanohjausjärjestelmästä saatavaa reaaliaikaista tietoa asiakkaiden palveluntarpeesta. Kotikuntoutusmallin suunnittelu ja mallintaminen tehtiin yhteistyössä mm. kuntoutusyksikön ja sairaalapalvelujen kanssa. Kuntouttava päivätoiminta, Hyvä työ -toiminta, vapaaehtoistoiminta ja liikkumista tukevien palvelujen Menokaveri -toiminta integroitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Muutoksen avulla kehitetään asiakkaan hyvinvointia tukevia palveluja ja edistetään palvelurakenteen muutosta kohti kevyempiä monialaisesti toteutettuja palveluja. Vuoden 2016 lopussa hoiva-asumisen tulosyksiköllä oli laskennallista hoiva-asumisen paikkaa. Palveluista 23 % järjestettiin omana toimintana ja 77 % ostopalveluina. Vuoden 2016 toiminta toteutui suunnitellusti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hoiva-asumisen palvelujen toimintaa kehitettiin valtakunnallisten ikääntyneiden pitkäaikaishoidolle asetettujen tavoitteiden (Vanhuspalvelulaki 07/2013), Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman sekä palvelurakenteen kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kulttuurin muutoksen avulla asiakkaiden valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus korostuvat. Asukkaan ja omaisen osallistuminen hoivan ideologiaan sekä toteutukseen mahdollistettiin. 13

17 Sairaalapalveluissa (Kauniala mukaan lukien) tuotettiin sairaalahoitojaksoja 14 % edellisvuotta enemmän. Kotiutukseen päättyneiden hoitojaksojen osuus oli 71,8 % (tavoite 75 %). Geriatrisella vastaanotolla lääkärikäyntejä oli 5,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Päiväsairaalassa oli hoitopäivää, mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Vuodelle 2016 kertyi 336 maksullista ylikäyttöpäivää. Peijaksen akuuttigeriatrisen osaston AKOS 2:n toiminta laajeni v. 2016, kun käyttöön otettiin kuusi uutta potilaspaikkaa. Katriinan sairaalan B-talon peruskorjaus käynnistyi lokakuussa B-talon kolme vuodeosastoa (53 sairaansijaa) ja päiväsairaala siirtyivät väistötiloihin Korson vanhustenkeskukseen. Sairaansijamäärä Korsossa on 44 potilaspaikkaa ja siksi korvaavia paikkoja ostettiin Kaunialan sairaalasta ja Kaunialan käyttö lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Käytössä oli noin 10 paikkaa ja hoitojaksoja oli Kaunialassa 30 % enemmän kuin edellisvuonna. Muutosten jälkeen sairaalapalvelujen sairaansijamäärä kasvoi viidellä, ollen nyt 197. Kotikuntoutusta kehitettiin yhdessä vanhusten avopalvelujen kanssa. HUS:n Vantaalla sijainnut geropsykiatrinen yksikkö lakkautettin vuoden 2016 lopussa. Viiden geropsykiatrisen tukiosastopaikan käyttöönottoa valmisteltiin yhteistyössä HUS:n kanssa. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2016 Tulosalue edisti talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteitä suunnitellusti. Vanhusten avopalveluissa toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön asteittain kaikissa kotihoidon toimintayksiköissä. Käynnit henkilötyövuotta kohden kasvoivat edellisvuodesta 5,1 %. Sairaalapalveluissa akuuttigeriatrinen osasto (AKOS 2) laajeni 6 paikalla. Tavoitteena oli ottaa käyttöön 15 paikkaa, mutta kosteusvaurioremontin vuoksi paikkojen käyttöönotto siirtyy keväälle Hoiva-asumisen palveluissa toteutettiin tuottavuussuunnitelmaa, joka sisältää mm. hoitotarvike- ja lääkelogistiikan, henkilöstöresurssin joustavan käytön sekä tukipalveluiden tuottamisen hallintaan ottamisen. Hoiva-asumisen resurssipooli valmisteltiin käyttöönotettavaksi PSOP-järjestelmän käyttöönoton myötä suunnitellut palvelusetelimuodot otettiin käyttöön. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2016 olivat 177,9 milj. euroa ja tulot 29,4 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot alittuivat 1,7 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Opiskelijoiden ja koululaisien palkkaamista varten tarkoitettu määräraha siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä tulosalueen määrärahaan 0,1 milj. euroa. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 1,7 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli muutettua käyttösuunnitelmaa 2 milj. euroa parempi. Säästöä syntyi palvelusetelien käyttöön varatuista maärärahoista (0,7 milj. euroa), asiakkaiden kuljetuspalveluista (0,5 milj. euroa), sekä materiaalihankinnoista (0,4 milj. euroa). Hoiva-asumisen palvelut kattoivat Kaunialan laitoshoidon ostojen ylitystä (1,8 milj. euroa) muiden asumis- ja laitoshoidon palveluostojen säästöillä siten, että ylitys jäi 0,7 milj. euroon. Vammaispalvelujen asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 0,7 milj. euroa asumispalvelujen ostojen myötä (ylitys 1,5 milj. euroa), jota katettiin mm. vammaispalvelujen laitoshoidon ostoilla (1,1 milj. euroa). Tunnusluvut Vanhus- ja vammaispalvelut TP 2015 TA 2016 TP kotona asuvien osuus väestöstä 92,2 % 93,0 % 92,7 % Kotihoidon käynnit (kotihoito ja palvelutalot) 1) Säännöllisen kotihoidon käynnit 75 -v / 75 -v täyttänyt asiakas, keskimäärin kuukaudessa Omaishoidontuen peittävyys 75-v / 75+ väestö, ,0 % 3,0 % 2,7 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 täyttäneitä/75+ väestö ,8 % 9,5 % 9,1 % Kotihoidon kentän käynnit / henkilötyövuosi Hoiva-asumisen paikat/75 vuotta täyttänyt väestö, % 10,3 % 9,6 % 9,8 % Terveyskeskussairaalan hoitojakso/sairaansija 12,6 13,9 13,9 Tuetusti asuvien osuus kehitysvammaisten asumispalveluissa 22,0 % 23,0 % 18,0 % Euroa / kehitysvammaisten asumispalvelujen hoitovuorokausi ) Kotisairaala siirtyi vuonna avopalveluihin, jossa aloitti tehostetun kotihoidon yksikkö. Käynnit sisältävät kotihoidon kentän, palvelutalot sekä Havukosken palvelutalon, josta kaupunki ostaa kotihoitoa. 14

18 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Tuloskortti Raportointi tilinpäätös Nro Toimialan tavoite 2016 Toimenpide Tavoitteen mittarit Mittarin lähtötaso, v:n 2014 loppu Kaupungin talous tasapainossa Mittarin tavoitetaso 2016 Yhteys Yhteys strat. päämäärään nro sitovaan tavoitteeseen nro Vastuuhenkilö Tavoitteen toteutumista uhkaavat riskitekijät 1 Toimialan tuottavuus kasvaa Tuottavuussuunnitelmaa toteutetaan ja ostopalvelujen tuottavuuden hallintaa parannetaan Tuottavuuden kasvu Tuottavuussuunnitelma hyväksytty lautakunnassa 3/2014 Tuottavuuden kasvu 3 % kaikki tulosalueet Sähköisten järjestelmien käyttöönoton viivästyminen, valtion sääntelyn toiminnassa lisääntyminen Raportointi: Tuottavuuden seurantaa on jatkettu lautakunnan 2015 hyväksymillä mittareilla. Perhepalveluissa, terveyspalveluissa ja vanhusten kotihoidossa hyvä tuottavuuskehitys on jatkunut usean vuoden ajan. Vammaispalvelujen tuottavuusmittarin tavoite on siirtää asiakkaita kahteen kevyimpään asumismuotoon (tuettu ja ohjattu asuminen) eikä se huomioi toteutunutta onnistunutta siirtymistä laitoshoidosta autetun asumisen piiriin. Tämän painoarvoltaan suuren mittarin vaikutus toimialan tuottavuusmittaristossa on niin suuri, että valitulla laskentatavalla mitattuna yhteenlaskettu tuottavuus ei enää v kasvanut, vaikka yksittäiset tuottavuusmittauksen kohteet osoittavat suurtakin tuottavuuden kasvua. Sosiaali- ja terveystoimi alitti määrärahansa. Tilinpäätöksessa 2016 oman toiminnan menojen kasvu oli vain 1,5 % huolimatta palvelutarpeen kasvusta. Kaupunkirakenne eheytyy 2 Palveluverkko muuntautuu Palveluverkkosuunnitelmaa toteutetaan ja joustavasti palveluverkkoa arvioidaan vuosittain Palveluverkon tarkoituksenmukainen uudistuminen Palveluverkkosuunnitelma laadittu (kevät 2014) Palveluverkko uudistunut tarkoituksenmukaisesti 5. kaikki tulosalueet, talha raportoi Sote-toteutus poikkeaa palveluverkkosuunnitelmasta Raportointi: Toimiala on osallistunut kaupunkitasoiseen palveluverkon suunnittelutyöhön. Aurinkokiven neuvola- ja kouluterveydenhuoltotoiminnot käynnistyivät elokuussa. Aurinkokivi-perhekeskustoimintamalia kehitetään osana kansallista LAPEkärkihanketta. Toteutettu perhepalvelujen ja puheterapian toimintojen keskittäminen Vernissakatu 6:een ja 8:aan ja tiloja vapautettu Tikkurilan terveysaseman vastaanottojen käyttöön. Martinlaakson terveysasemalla toimeentulotuen maksatukselta vapautuneita tiloja remontoidaan vastaanottojen tarvitsemiksi lisätiloiksi. Vammaisasumisessa ohjatun ja autetun asumisen osalta toimenpiteitä on käynnistetty. Kaupungin elinvoima vahvistuu 3 Kaupungin työllisyystoimia tuetaan käytettävissä olevilla resursseilla Työllistämistoimia jatketaan tulosalueilla rekrytoiden työllistettäviä erityisesti avustaviin tehtäviin Monimuotoisen työllistämisen toteutuneet tukikuukaudet ja työllistetyt henkilöt Elinvoimaohjelman velvoitteet Toimialalle asetetut tavoitteet toteutuvat kaikki tulosalueet Valtion määrärahat, säädösten mukaiset tiukat kelpoisuusehdot Raportointi: Toimiala jatkanut monimuotoisen työllistämisen tavoitteen toteuttamista. Vuonna 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla käytettiin 868 palkkatukikuukautta. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 81 asiakasta, mikä on 3,5 % toimialan vakituisesta henkilöstöstä. Malminiityn asumis- ja toimintakeskuksen sekä Kivistön arviointi- ja kuntoutusyksikön avustavissa tehtävissä työskentelee pääosin työllistettyjä. Yksittäisiä työllistettyjä myös toimialan muissa yksiköissä. Hyvä työ -toiminta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi kotihoidon avustaviin tehtäviin on integroitu vanhusten päivätoiminnan muutokseen. 4 Kumppanuutta hyvinvointialan yritysten ja järjestöjen kanssa vahvistetaan Lisätään eri asiakasohjauspisteissä tietoa yksityisen ja kolmannen sektorin palveluvaihtoehdoista ja -mahdollisuuksista Asiakasohjauspisteissä käytössä asiakaspalveluvalikot Asiakasohjauksen nykytilanne Asiakaspalveluvalikot käytössä 18. terveys-, perhe- ja Toimintakäytöntöjen hidas vanhus- ja muuttuminen, työn kuormitus vammaispalvelut Raportointi: Perhepalvelujen Vernissakadun yksiköissä useat eri toimintayksiköt toteuttavat yhdessä ohjausta ja neuvontaa yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen vaihtoehdoista. Toimitamallia kolmannen sektorin toiminnalle on rakennettu ja toiminnalle on myös tarjottu tiloja. Maahanmuuttajapalvelut julkaisee kuukausittain uutiskirjettä, missä on koostettua tietoa järjestöjen ja muiden toimijoiden kotoutumista tukevista palveluista. Asukaspalvelujen ja perhepalvelujen yhteistyötä tiivistetään monimuotoisen palvelutuotannon lisäämiseksi mm. Koisoniitty-hankkeessa. Vanhuspalvelut hyödyntää kolmannen ja yksityisen sektorin mahdollisuuksia mm. siten, että asiakasohjaus tiedottaa em. sektoreiden palvelumahdollisuuksista. Seniorineuvonnassa on jatkettu neuvontaa ja palveluohjausta yksityisten palvelutuottajien mahdollisuuksista. Koivukylän, Korson, Myyrmäen ja Martinlaakson terveysasemalla on avattu uudistetut itsehoitopisteet, joista saa tukea terveyden ylläpitämiseen. Sähköinen Psoppalvelusetelijärjestelmä otettu toimialalla käyttöön; helpottaa asiakkaan tekemää palvelutuottajien vertailua. Palveluseteleitä lisäämällä laajennetaan palvelujen tuottamisvalikoimaa Palvelusetelin käyttö lisääntyy ja laajenee uusiin toimintoihin Nykytilanne Raportoidaan palvelusetelien käyttö sekä uudet käyttöönotetut palvelusetelit kaikki tulosalueet Palvelusetelien laajan käytön mahdollistavan sähköisen järjestelmän käyttöönotto viivästyy Raportointi: Sähköinen palvelusetelijärjestelmä PSOP otettiin käyttöön keväällä 2016, ja vuoden 2016 aikana järjestelmään vietiin kolme palvelusetelipalvelua: ikääntyneiden tehostettu asumispalvelu, omaishoitajan vapaapäivä kotiin sekä ikääntyneiden lyhytaikainen tehostettu asumispalvelu omaishoitajan vapaan aikana. Ikääntyneiden pitkäaikaisia tehostetun palveluasumisen palveluseteleitä oli käytössä 28 kpl. Ikääntyneiden lyhytaikaista tehostetun asumispalvelun palveluseteliä omaishoitajan vapaan aikana käytti vuoden aikana 14 henkilöä. Omaishoitajan vapaapäivä kotiin -palveluseteli on myönnetty 64 asiakkaalle v Syksyllä 2016 valmisteltiin ja päätettiin lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun ja vanhusten kotihoidon palveluseteleiden käyttöönotosta vuoden 2017 alusta. Terveyspalveluissa valmisteltiin ja päätettiin ottaa käyttöön alkaen palvelusetelit yleislääkärin vastaanottoon, ajoterveyteen liittyviin lausuntoihin sekä peruukin hankintaan (peruukkien osalta aiemmin kilpailutettu toimittaja hoitaa vielä vuoden 2017 toimitukset).

19 Palvelut uudistuvat 5 Vantaalaisten terveyden ja Jatketaan sosiaali- ja terveystoimen työssä hyvinvoinnin edistäminen painottuvaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä ja osallistutaan koko kaupungin hyvinvointityöskentelyyn Raportoidaan toimenpiteet osavuosikatsausten yhteydessä Nykytilanne Raportoidaan uudet toimintatavat kaikki tulosalueet Toimintakäytöntöjen hidas muuttuminen, yhteisen vastuun haasteet Raportointi: Sosiaali- ja terveystoimi toimi vuoden 2016 kaupunkitasoisen HYRY:n puheenjohtajana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointi sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen ehdotusta valmisteltiin ja asiaa esiteltiin HYRY:n seminaarissa Toimialan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän Terhon koordinoimana valmisteltiin Vantaan hyvinvointiviikkoa, joka toteutui eri sektoreiden yhteistyönä Ehkäisevä terveydenhuolto, psykososiaaliset palvelut, kuntoutus ja varhaiskasvatus palkkasivat yhdessä projektiasiantuntijan Osallisena perheen elämässä -hankkeeseen ajalle , tavoitteena osallistaa perheitä, koordinoida yhteistyötä aiempaa tehokkaammin ja oppia pois poislähettämisen kulttuurista. Projektisuunnittelija auttaa myös käyttöön otetussa moniarviotiimissä ja EETH:n perhevalmennuksen kehittämisessä. Terveysasemien itsehoitopisteitä kehitetty ottamalla potilaskäyttöön tietokoneet. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma on osa Vantaan kaupungin kuntastrategiaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhus- ja vammaispalvelujen strategista johtamista. Vantaan ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman toteutumista on seurattu strategian toteutumisen arvioinnin yhteydessä sekä vanhusneuvostossa syksyllä Vuoden 2018 alusta ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma tulee olemaan osa kuntalaisten hyvinvointiohjelmaa. 6 Terveysasemien kiireettömälle vastaanotolle pääsee kolmessa viikossa Vastaanottoprosessia tehostetaan lean management -prosessia hyödyntäen Odotusaika terveysasemien kiireettömälle vastaanotolle Raportointi: Listapotilaiden osalta ollaan lähes 3 viikon tavoitteessa. Lisäksi on päätetty ottaa käyttöön päiväpoliklinikolle vapaa hakeutuminen ja palvelusetelit v Nykytaso Odotusaika korkeintaan kolme viikkoa terveyspalvelut Asiakaspaine, työn kasvava kuormitus, toimintakäytöntöjen hidas muuttuminen 7 Terveysasemien toimintakäytäntöjen arviointi ja hyvien käytäntöjen laajentaminen muille terveysasemille Jokaisen terveysaseman toimintakäytännöt Arviointitulosten perusteella hyviä arvioidaan kuntalaisten saamien yhdenvertaisten käytäntöjä laajennettu muille terveysasemille terveyspalvelujen näkökulmasta ja jalkautetaan hyväksi todettuja käytäntöjä muille terveysasemille Nykytaso Jokaisen terveysaseman toimintakäytännöt arvioitu, hyvät toimintatavat raportoitu ja niitä laajennettu muille terveysasemille terveyspalvelut Toimintakäytöntöjen hidas muuttuminen Raportointi: Terveysasemilla on tiivistetty vapaiden vastaanottoaikojen seurantaa ja lääkäreiden työohjelmia on yhtenäistetty. Puhelinpalvelua yhtenäistetään. 8 Nykyistä suurempi osa ikääntyneistä pystyy asumaan kotona Palveluohjauksen ja vastuutyöntekijöiden toimintamallin kehittäminen yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. 92,3 % 93,0 % vahva ja terveysp., vahva raportoi Mm. muistisairaiden määrän huomattava kasvu, kotiin tuotavien palvelujen tarpeeseen ei pystytä vastaamaan Raportointi:. Vanhuspalvelujen asiakasohjauksen ja terveyspalvelujen yhteistyötä kehitetty aktiivisesti asui 75-vuotta täyttäneistä kotona 92,7 %. STM:n tavoitetaso yli 75-vuotiaitten kotona asumisesta vuosille on 91-92%. Muissa pks-kunnissa kotona asuvien osuus on noin 92 %. Vantaan tavoitetaso asetettiin liian korkeaksi asiantuntijavirheen takia. Ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelmaan tavoitteeksi on asetettu 92,5 % (sosiaali- ja terveyslautakunta ). Vanhojen vanhusten määrä kasvaa Vantaalla, samoin muistisairaiden määrä 9 Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyminen tapahtuu ilman siirtoviivettä Potilaiden siirtyminen sairaalakuntoutukseen tapahtuu hoidon porrastuksen mukaisesti ilman siirtoviivettä Maksetut siirtoviivepäivät TP 2014 taso Maksettavaksi päätyneitä siirtoviivepäiviä 0 Raportointi: Siirtoviivepäivistä maksettiin v aikana euroa. Siirtoviivepäiviä laskutettiin 438 kpl ( v kpl), joista osan aiheutumisperusteiden käsittely HUS-Servisen kanssa on vielä kesken. vahva Jatkokuntoutuspaikkojen ja sopivien asumispalvelujen riittämättömyys 10 Lastensuojelun tarve vähenee ennalta ehkäisevällä työllä ja varhaisella tuella Uusia varhaisen tuen toimintamalleja otetaan tulosalueilla käyttöön Lastensuojelun suunnitelmallisen sosiaalityön asiakkaiden määrä vähenee 8,4 % Vantaan 0-17-vuotiaista 7,8 % Vantaan 0-17-vuotiaista kaikki tulosalueet, perhep. raportoi Työllisyystilanteen ja perheiden hyvinvoinnin kehittyminen, eri toimijoiden ehkäisevien toimintojen oikea kohdentuminen Raportointi: Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyön monialainen asiakasohjausryhmä käynnistyi tammikuussa, missä käsiteltiin vuoden 2016 aikana 141 perheen palvelutarpeet. Näille perheille on myönnetty perheen tarpeen mukaan sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua tai muuta tukea. Tammi-joulukuussa lastensuojelun suunnitelmallisen sosiaalityön asiakkaana oli 4091 lasta, mikä on 8,8 % Vantaan 0-17-vuotiaista. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä avohuollon suunnitelmallisen sosiaalityön piirissä oli 9,1 % ikäluokasta. Asiakkuuksien määrä on kehittynyt myönteisesti, mutta vuoden 2015 aiempaa korkeampi lähtötaso (9,1 %) aiheutti haasteen asetetun tavoitteen määrälliselle toteutumiselle. 11 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallinen integraatio toteutetaan Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallinen integraatio toteutuu Suunnitelman toteutuminen Suunnitelma toteutuksesta laadittu v Suunnitelman mukaiset uudistukset käynnistetty terveys- ja perhepalvelut Toimintakäytäntöjen hidas muuttuminen Raportointi: Päihdepalveluissa on toteutettu päihde- ja mielenterveyspalvelujen integraatiotyön mukaisia muutoksia yhteistyössä HUS psykiatrian kanssa. Peijaksen päivystyksen pilotti alkoi tammikuussa ja sitä on toteutettu Vantaan päihdepalvelujen ja HUS:n yhteistyönä. Toimintaa jatketaan v Terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteet käynnistyivät 1.9 Martinlaaksossa ja Tikkurilassa. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteissä on ollut odotettua vähemmän asiakkaita. Toiminnan jatkosta päätetään vuoden 2017 aikana.

20 12 Asiakkaan sähköisen asioinnin ja itsepalvelun mahdollisuuksia lisätään Sähköisen asioinnin ja itsepalvelujen määrää lisätään käytettävissä olevilla resursseilla Sähköinen ajanvaraus laajenee, Käytössä olevat sähköisen asioinnin ja Raportoidaan uudet ja laajennetut neuvolatoiminnan sähköiset asiointipalvelut itsepalvelun muodot sähköisen asioinnin muodot käytössä, suojattu viestinvälitys käytössä, sähköinen terveystarkastus osa hoitotapahtumaa kaikki tulosalueet Toiminnan kehittämisen määrärahojen leikkaukset, järjestelmien rajapintojen toimivuuden huomioiminen Raportointi: Sähköinen ajanvaraus on toimialalla käytössä useissa palveluissa. Sähköisen lääkärivastaanottoaikojen ajanvarauksen laajamittaisen lisäämisen esteenä on lainsäädännön velvoite hoidon tarpeen arvioinnista määräajassa, sähköisen hoidon tarpeen arviointia on valmisteltu käyttöönotettavaksi. Hoitotarvikejakelun sähköisiä asiakkuuksia on lisätty. Kaupunkitasoiseen DigiVantaa -hankkeeseen kuuluva neuvolan sähköisen asioinnin käyttöönotto (äitiysneuvolan asiakkaaksi tulo ja lomakkeiden lähetys sähköisesti) on peruuntunut järjestelmän keskeneräisyyden takia ja HUS:n päällekkäisen järjestelmän käyttöönoton takia. Suojatun sähköisen viestinvälityksen käyttöönotot etenee osana DigiVantaa -hanketta; suojattu viestinvälitys on syksyllä otettu käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasmaksutiimissä, perheneuvolan palveluneuvonnassa sekä perhekoutseilla. Sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa on valmisteltu ja käyttö alkaa tammikuussa Lisäksi käyttöönottoa suunnittellaan myös muissa toiminnoissa. Pieni piiri -käytössä pesulapalveluissa (asiakas saa tabletin kautta yhteyden ohjaajaan). 13 Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton onnistunut valmistelu Apotti-hankkeen toteutuksen edistäminen ja uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelu Apotti-hankkeen toteutusprojekti ja uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelu etenee hankintapäätöksen jälkeen päivitettävän suunnitelman mukaisesti Päivitetty suunnitelma laadittu v aikana Raportoidaan hankkeen edistyminen suhteessa suunnitelmaan kaikki tulosalueet, talha raportoi Tarkoituksenmukaisen ja oikeaaikaisen henkilöstöresurssin saatavuus Raportointi: Apotti-hanke on edennyt suunnitellusti. Ns. resurssisopimuksen mukaisesti henkilökuntaa on siirtynyt toimialalta Apotti-hankkeen palvelukseen. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Epic otetaan käyttöön yhteistyökumppaneista ensimmäisenä Vantaalla perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa, useimmissa sosiaalipalveluissa sekä HYKS Peijaksen erikoissairaanhoidossa 11/2018. Loput sosiaalipalvelut suunniteltu otettavaksi käyttöön 10/2019 (vammaispalvelut, perheoikeudelliset asiat, työllisyyspalvelut). Erityisesti syksystä 2016 alkaen käyttöönoton valmistelu on vaatinut ja tulee vaatimaan runsaasti henkilötyöpanosta toimialalta. 14 Sote-uudistuksen valmistelua tuetaan Tuetaan sote-uudistuksen toimenpiteitä osallistuen uuden toimintamallin valmisteluun Valmistelua tehty kansallisten ratkaisujen ja ohjauksen edellyttämällä tavalla vantaalaisten laadukkaat palvelut varmistaen Valtioneuvoston päätös soteuudistuksesta Varmistetaan vantaalaisten laadukkaat palvelut uudistuksessa kaikki tulosalueet, talha raportoi Kansallisten ratkaisujen viivästyminen Raportointi: Toimialan edustajat ovat osallistuneet sote-uudistusta valmisteleviin kokouksiin. Muutosta toteutetaan johtamisen kautta 15 Sairauspoissaoloja ehkäistään ja sosiaalinen pääoma työyhteisöissä kasvaa Edistetään aktiivisen välittämisen toimintamalleja toimialalla Terveysperusteinen sairauspoissaoloprosentti, käytyjen välittämisen keskustelujen kattavuus ja tapaturmatutkintojen kattavuus Terveysperusteiset sairauspoissaolot 5,21 % (TP 2014); muille ei lähtötasoja vielä ole Sairauspoissaoloprosentti alle 4,3 %, käytyjen välittämisen keskustelujen kattavuus 100 % ja tapaturmatutkintojen kattavuus 100 % kaikki tulosalueet, talha raportoi Epidemiat, työn kuormitus, vuosiloman aikaista sairastumista koskevan lain vaikutukset, ikääntyvä henkilöstö Sosiaalinen pääoma Kunta 10 - tutkimus 3,74 Sosiaalinen pääoma Kunta 10 - tutkimus 3,75 Raportointi: Tuunattu työ otettu toimialalla onnistuneesti käyttöön alkaen. Tuunattuun työhön on osallistunut toimialalla vuoden 2016 aikana 76 työntekijää, tuunattuja työpäiviä on ollut yhteensä 972. Vuoden 2016 terveysperusteisten sairauspoissaolojen toteuma oli 5,22 % (v ,30 %). Työssä tapahtuneista ja sairauslomaan johtaneista tapaturmista oli vuoden 2016 loppuun mennessä tutkittu 87 %. evälke-keksustelut toteutuneet 90 %:sesti. Sosiaalinen pääoma Kunta 10-tutkimuksessa nousi tavoiteltuun 3,75:een. 16 Osaamisen kehittämisen toimintamalli vakiintuu toimialan kaikilla tulosalueilla Toimialan, henkilöstökeskuksen ja Metropolian työnjako selkeytetään ja vakiinnutetaan Oppimistyöpäivien määrä Oppimistyöpäiviä (TP 2014) Oppimistyöpäiviä kaikki tulosalueet, talha raportoi Oppimistyöpäiviä ei raportoida. Riskinä erityisesti kehittämispäivien, ulkoisten koulutusten sekä työnohjauksien kirjaaminen. Raportointi: Osaamisen kehittämisen toimintamallissa työnjako selkeytynyt tulosalueiden, henkilöstökeskuksen ja Metropolian välillä. Yhteistyössä Metropolian laadittu vuoden 2017 koulutussuunnitelma on hyväksytty ja koulutusohjelma on laadittu. Vuoden 2016 priorisoitu osaamisen kehittämisen alue oli potilasturvallisuutta varmistavat lääkehoitolupakoulutukset, kaikilla hoitotyötä tekevillä tulee olla asianmukaiset lääkehoitolupakoulutus suoritettuna. Oppimistyöpäiviä toimialalla toteutui vuonna 2016 yhteensä

21 17 Hyvällä johtamisella palvelujen kustannustaso suurten kaupunkien kärkeä Tuetaan kustannustehokasta esimiestyötä vakiinnuttamalla Lean-ajattelun mukainen palveluprosessien kehittäminen Kuusikko- ja suurten kaupunkien vertailutiedot keskeisten palvelujen osalta Vuoden 2014 taso Vantaa kustannustehokkuudeltaan suurten kaupunkien kärkijoukossa kaikki tulosalueet Asiakaskunnan vaativuuden muutokset, kaupungin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kuntayhtymien kustannustasoon. Raportointi: - Lastensuojelu: Vantaan kokonaiskust. 936 /0-20 v. asukas (Kuusikon ka 862 ). Vantaa sijoitus vertailussa 4/6. (Kuuden suurimman kunnan Kuusikkovertailu 2015) - Vanhuspalvelut: Vantaan 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kokonaiskustannukset /vastaavanikäinen väestö (Kuusikko ). Vantaan sijoitus vertailussa 2/6. (Kuuden suurimman kunnan Kuusikkovertailu 2015) - Vammaispalvelulain mukaiset palvelut: Vantaan deflatoidut kokonaiskustannukset asiakasta kohden 4 522, (Kuusikko ). Vantaan sijoitus vertailussa 3/6. (Kuuden suurimman kunnan Kuusikkovertailu 2015) - Terveydenhuollon kustannukset (sis. kotipalvelun ja ymp. vrk-hoidon kustannuksia): Vantaan ikävakioidut kokonaiskustannukset 1997 /asukas (suurten kaupunkien keskiarvo 2320 /asukas). Vantaan sijoitus 2/11. (Kuntaliiton suurten kaupunkien thvertailu 2015) Suunnitelman mukainen henkilöstö-, esimies- ja Lean-valmentajien koulutus toteutuu Koulutussuunnitelma laadittu (v. 2015) Toteutuneet koulutukset ja niihin osallistuneiden määrä 17. kaikki tulosalueet, talha raportoi Henkilökunnan mahdollisuus irrottautua koulutukseen. Vaikeus irrottautua vakiintuneista toiminta- ja ajattelutavoista. Raportointi: Lean-koulutuksia toteutettu tulosalueilla, asiantuntijakoulutuksia valmisteltu Metropolian kanssa. Lean-pilotti aloitettu hankintatiimin ja talousyksikön kanssa.

22 KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2016 RISKIANALYYSI JA SEURANTA Terveyspalvelut Seurannan kohteena oleva toiminta Toteutumisen riski Riskien vaikutukset talouden, toiminnan ja henkilöstön kannalta Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Seuranta 12/2016 Palvelusetelin käyttöönotto Järjestelmän käyttöönotto viivästyy esim. teknisistä syistä johtuen. Markkinointi ja viestintä uudesta palvelumuodosta ei tavoita kohderyhmää riittävästi. Henkilökunnan ohjaaminen palvelusetelin käytössä ei toteudu suunnitellusti. Kriteereiden määrittely epäonnistuu. Asiakasvolyymia ei saada siirretyksi palvelusetelin piiriin. Asiakkaiden palvelunsaanti on hitaampaa eivätkä he voi valita palveluntuottajaa. Omissa palveluissa kuormitus säilyy ja kasvaa. Tulee ylimääräisiä kustannuksia. Järjestelmän tehokkaan käyttöönoton suunnittelu ja jalkauttaminen. Sisäinen ja ulkoinen markkinointi ja viestintä. Henkilökunnan koulutus. Palvelusetelin käyttöönotto on hyväksytty lautakunnassa joulukuussa ja käyttöönotto tuotantokäyttöön tapahtuu Palvelusetelihankkeelle haettiin lautakunnan hyväksynnällä rahoitusta kansallisesta kärkihankkeesta, mutta hanke ei saanut rahoitusta. Terveyskeskuspäivystyksen siirto HUS:lle Toiminnan sujuva siirto ja aloittaminen. Potilaiden ohjautuminen yhteispäivystyksessä ei ole joustavaa ja tehokasta. Yhteistyö päiväpoliklikoiden kanssa ei suju. Riittävän raportointitiedon saanti toiminnasta, taloudesta ja laadusta. Kustannusten hallinta haasteellista. Puolikiireellisten vastaanottoaikojen riittämättömyys terveysasemilla. Potilaat eivät osaa hakeutua oikeaan päivystykseen. Henkilökunta ei tiedä riittävästi uudesta toimintamallista. Kustannukset lisääntyvät. Potilasohjaus oikeaan hoitopaikkaan ei toimi tarkoituksenmukaisesti, potilaita hoidetaan väärään aikaan väärässä hoitopaikassa. Potilaiden hoito oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan varmistetaan riittävällä viestinnällä ja ohjeistuksella toiminnan muutoksesta. Sovitut raportointitavat ja - ajankohdat. Kustannusten seuranta. Pääsääntöisesti yhteispäivystyksen käynnistys on sujunut hyvin. Laskujen ja raportoinnin osalta on ilmennyt epäselvyyksiä, asiaa kehitetty yhteistyössä ohjausryhmässä. Raportointia selviämishoitoaseman asiakkaista on tarkennettu. Lääkäriaikojen saatavuus / lääkäriresurssin riittävyys Ei kiireellisten potilaiden hoitoonpääsyajat kasvavat riittämättömien resurssien takia. Toimintaprosessien kehittämisessä ei onnistuta. Terveysasemien ajanvarausten huono saatavuus ohjaa päivystyksen käyttöön. Lääkäriresurssia ei riitä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Henkilökunnan vaihtuvuus ja sairastuvuus kasvavat lisääntyneen paineisuuden takia. Päivystyksen käyttö lisää kustannuksia. Ehkäisevästä terveydenhuollosta joudutaan ohjaamaan asiakkaita terveyasemille (jonot kasvavat) ja / tai erikoissairaanhoitoon (kulut kasvavat). Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ei voida toteuttaa lakisääteisiä tarkastuksia. Valvontaviranomaisilta huomautus puuttuvista eethresursseista. Lean-mallin hyödyntäminen toimintojen kehittämisessä. Uusien toimintamallien käyttöönottoja. Päivystyksen käytön seuranta. Ehkäisevässä terveydenhuollossa terveydenhoitajien ja lääkärien yhteistarkastusten lisääminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lääkäritilanne on hyvä kaikilla terveysasemilla. Omalääkärittömien akuutisti sairastuneiden potilaiden vapaa terveysasemavalinta käynnistyy kevään 2017 kuluessa. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa lääkärivakanssit ovat täynnä ja terveysasemilta on lisätty lääkäriresurssia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio Toimintaan soveltuvien tilojen puuttuminen. Toimintamalli ei löydä "paikkaansa" päiväpoliklinikan toiminnassa. Resurssointi ei ole riittävä kysyntään nähden. Päällekkäisyyttä jo olemassa olevien toimintojen kanssa. Potilasohjaus "Kuinka voin auttaa" - palveluun ei toimi, ns. vääriä potilaita. Terveysasemilla ei ole riittävästi tietämystä uudesta toimintamallista. Henkilökunnan kouluttaminen. Tiedottaminen monilla eri tavoilla. HUS:n ja perusterveydenhuollon välinen aktiivinen yhteistyö ja toiminnan kehittäminen arvioinnin perusteella. Ennakkoluuloton asenne uutta toimintaa kohtaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköt käynnistyivät Martinlaakson terveysasemalla 1.9. ja Tikkurilan terveysasemalla Toimintaa on arvioitu loppuvuodesta ja todettu, että asiakasmäärät ovat olleet kohtalaisen pieniä. Pilottikokeilu jatkuu helmikuun 2017 loppuun, jonka jälkeen tehdään päätös toiminnan jatkumisesta. Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelu (Apotti) Perusterveydenhuollon näkökulman huomioiminen tietojärjestelmän suunnittelussa. Vantaan henkilöstöresurssin riittävyys tietojärjestelmän suunnitteluun. Tietojärjestelmä kehitetään erikoissairaanhoitolähtöiseksi huomioimatta perusterveydenhuollon toiminnan tarpeita, jolloin tietojärjestelmästä ei saada tarvittavia hyötyjä pthtyön kehittämiseen. Vantaan oman toiminnan ylläpitäminen (esim. gfs) osaajien siirtyessä Apotin valmisteluun. Valmistelevissa työryhmissä tuodaan esiin aktiivisesti perusterveydenhuollon näkemyksiä ja tarpeita. Henkilöstön koulutus ja mukaanotto valmisteluun. Apotti etenee suunnitelmien mukaan. Apottiasiantuntijat käyneet säännöllisesti terveyspalvelujen laajennetussa johtoryhmässä sekä muissa tilaisuuksissa kertomassa ajankohtaisista asioista. Apotti-asiantuntijoiden tutustumiskäynnit (Site visit), konsultaatiot ja työryhmät sitoivat henkilöstön työaikaa ja vastaanottoaikaa. Apotti-työryhmiin on rekrytoitu henkilökuntaa. Työryhmät toimivat aktiivisesti.

23 KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2016 RISKIANALYYSI JA SEURANTA Perhepalvelut Seurannan kohteena oleva toiminta Toteutumisen riski Riskien vaikutukset talouden, toiminnan ja henkilöstön kannalta Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Seuranta 12/2016 Varhaisen tuen palvelut Varhaisen tuen palvelut eivät vähennä lastensuojelun tarvetta. Sijaishuollossa erityistä ja vaativaa hoitoa tarvitsevien lasten määrä lisääntyy. Taloussuunnitelma ylittyy, uudet palvelut eivät kehity asiakastarpeita vastaaviksi ja henkilöstön työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys laskevat. Jatkuva seuranta ja arviointi sekä tarvittavat muutokset ja johtamistoimenpiteet näiden pohjalta. Varhaisen tuen palveluna sosiaalihuoltolain mukaista ehkäisevää perhetyötä on myönnetty 45 perheelle. Näistä perheistä alle 10 on päätynyt lastensuojelutarpeen selvitykseen. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön monialaisen asiakasohjausryhmän toiminta on vakiintunut ja työtä on mallinnettu. Asiakasmäärien kasvu Asiakasmäärät kasvavat niin paljon, että tuottavuuden lisääminen ja uudistuvat palvelut eivät vastaa kasvuun. Taloussuunnitelma ylittyy, uudet palvelut eivät kehity asiakastarpeita vastaaviksi ja henkilöstön työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys laskevat. Jatkuva seuranta ja arviointi sekä tarvittavat muutokset ja johtamistoimenpiteet näiden pohjalta. Asiakasmäärät ovat kasvaneet useissa perhepalvelujen palveluissa. Kasvuun on osittain pystytty vastaamaan asiakasprosesseja, yhteistyötä ja tuottavuutta kehittämällä. Muutospilotit Muutospilotit eivät tuota vaikuttavia ja uudistuvia palveluja, jotka vastaisivat asiakkaiden tarpeisiin. Taloussuunnitelma ylittyy, uudet palvelut eivät kehity asiakastarpeita vastaaviksi ja henkilöstön työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys laskevat. Jatkuva seuranta ja arviointi sekä tarvittavat muutokset ja johtamistoimenpiteet näiden pohjalta. Muutospiloteissa jatketaan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Useita perhepalvelujen toimintoja on siirtynyt yhteisiin tiloihin ja tämä on mahdollistanut asiakasprosessien paremman yhteiskehittämisen. Vuoden 2016 muutospilotit ovat muuttuneet vakiintuneeksi toiminnaksi.

24 KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2016 RISKIANALYYSI JA SEURANTA Vanhus- ja vammaispalvelut Seurannan kohteena oleva toiminta Toteutumisen riski Riskien vaikutukset talouden, toiminnan ja henkilöstön kannalta Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Seuranta 12/2016 Asiakasohjaus Asiakasohjaustoiminta ei suju toivotulla tavalla: - toiminnan johtaminen ja yhteistyö ei suju - henkilökunnan osaaminen, muutosvastarinta ja työn organisointi ontuvat - verkostokumppanuudet epäonnistuvat - palvelujen päätöksenteko ei toteudu suunnitellulla tavalla - Kustannusten hallinta päätösten kautta. - Ei saada toimintamallia toimimaan: - Vahvan joryn johtamisdynamiikan kriisiytyminen - Henkilöstön työhyvinvoinnnin huonontuminen - Brändin ja uskottavuuden menetys verkostossa Johtamisen mahdollisimman suuri vuorovaikutteisuus toiminnan tukemisessa Verkostotyön avainhenkilöiden ohjaus/mentorointi Vahvan sisäisen yhteistyön käytäntöjen viestintä ja sitoutuminen asiakasohjausyksikkö/tulosyksiköt Lähiverkoston yhteistyön parantaminen siten, että asiakkaat selviytyvät kotona kevyemmillä palveluilla Verkoston ja kuntalaisten viestinnän parantaminen Palvelumuotoilun käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakasohjaustoiminta on vakiintunut osaksi palvelujärjestelmää. Keskitetyn palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen myötä asiakkuuskriteerit tulkitaan yhdenmukaisesti. Jatkuvan parantamisen toimintamallilla on kehitetty yhteyspinnoilla toteutuvaa yhteistyötä ja sujuvoitettu asiakkaan palvelupolkuja. Kuljetuspalvelun asiakkuuksien haltuunotto on käynnissä, mm. ohjausta ja neuvontaa on tehostettu. Kuljetuspalvelukustannusten jarruttaminen näyttäisi onnistuneen. Edelleen keskitytään vammaispalvelujen asumisen keventämiseen, VPLasumisen kustannusten vähentämisen tavoite, vammaispalvelujen ja asiakasohjauksen edelleen tiivistäminen. VPL-palveluasumiseen siirtymisen kriittinen tarkastelu, asiakkaille tarkka palvelutarpeen arviointi ja sosiaalihuollon palvelut aina ensisijaisia. Henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämiseksi on otettu käyttöön työhyvinvoinnin arvioinnin työkalu ja työnkuormituksen seurantaan asiakasohjaukseen asiakashallinnan työkalu. Omaishoidon tuen ja henkilökohtaisen avun jakaminen vanhusten avopalveluihin ja vammaispalveluihin iän perusteella Myönnön kriteerien tulkinta ei pysy yhtenäisenä. Henkilökunnan osaaminen siirron alkuvaiheessa. Kustannukset eivät pysy hallinnassa. Henkilökohtaisen avun määrän kasvu, palvelujen osaoptimointi. Asiakkaiden epätasapuolinen kohtelu. Omaishoidontuen peittävyys laskee. Yhteisesti käsitellään asiakkaan hakemuksia varsinkin alkuvuodesta. Kustannusten seurantaan erilliset seurantataulut vammaispalveluihin ja vanhusten avopalveluihin. Omaishoitajille suunnattu kysely on toteutettu. Sen pohjalta on käynnistetty ikääntyvien ja muistisairaiden omaishoitoperheiden palvelujen kehittämissuunnitelman laadinta. Vapaapäivien toteutukseen, omaiskoulutukseen ja valmennukseen on tehty toteutussuunnitelmat. Asiakasasioiden yhteistyö vammaispalvelujen ja avopalvelujen välillä on säännöllistä, jolloin pyritään varmentumaan yhteisistä asiakkuuskriteereistä ja toimintakäytännöistä. Vammaispalvelun henkilökunta on koulutettu omaishoidon tuen arviointiin. Lasten omaishoidon tukea on ryhdytty kehittämään PKS-seudun muiden kuntien käytännöt huomioiden. Vapaapäivien toteuttamiseen on varauduttu myös vammaispalvelun omassa toiminnassa. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit ovat käynnistyneet. Yhteistyö Pollin kanssa on aloitettu. Hoitoketjujen sujuvuus - Hoivapalvelujen paikkamäärän pieni lisäys (10-15) asettaa suuren riskin hoitoketjujen toimivuudelle. Yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa nopeiten Kuusikko kunnista. Paikkamäärän laskennallinen tarve on paikkaa vuodessa. - Tavoiteajoissa ei pysytä. Ei pystytä sijoittamaan hoiva-asumiseen lain edellyttämässä 3 kk määräajassa. - Sairaalapalveluiden paikkamäärä lisääntyy 15 paikalla AKOSilla (+ mahdolliset Kaunialan paikat). Käyttöaste ollut vuoden 2015 aikana yli 100% jatkuvasti, potilasmäärä kasvaa, hoitojaksoja ei kyetä lisäämään tarvittavalla volyymilla. - Hoitopaikkojen tarve ylittää määrärahat. - Riittämätön jousto ja voimavarat. -Vaikeus rekrytoida riittävän osaavaa henkilöstöä. - Ylikäyttömaksuja erikoissairaanhoidon siirtojen viivästymisestä, henkilöstö kuormittuu jatkuvasta sairaalapaikkojen ylikäytöstä. Viiveettömät siirrot erikoissairaanhoidosta, viiveettömät kotiutukset sairaalasta, 3 kk määräajan toteutuminen hoiva-asumisen paikkojan saamisessa ja lyhentyneet sisäiset jonotusajat. Tulosyksiköiden välisen yhteistyön parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Asiakasohjausyksikön toiminnan sujuvuus. Hoivaasuminen on viimesijainen palvelu ja kaikki mahdolliset muut tukimuodot on suunnitelmallisesti läpikäyty ja toteutettu asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tilapäisten kuntoutushoivapaikkojen määrän kasvattaminen. Yksikköjen välisen luottamuksen parantaminen. - Hoivan jonossa asiakasta, joista 7 sairaalassa. - Sairaalatoiminnassa hoitojaksojen määrä ennallaan, Katriinan peruskorjauksen myötä haaste hoitojaksotavoitteeseen pääsyssä. Sakkopäiviä syntynyt jonkin verran, vähemmän kuin edellisena vuotena. Mikäli sairaalassa odottaa 30 hoivaan, asia otetaan välittömästi johtoryhmän käsittelyyn. - Siirtoviivepäivistä maksettiin vuonna 2015 olivat euroa, vuonna 2016 ne olivat euroa. Siirtoviivepäivistä johtuvat menot ovat pienentyneet euroa. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto - Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton edelleen viivästyminen. -Toiminnanohjaus ei tule käyttöön vielä vuoden 2016 aikana. - Sovelluksen/integraatioiden toimimattomuus. - Kirjaamisen laatu heikkenee. - Odotus tuottavuuden lisäyksestä osoittautuu liian suureksi. -Kotihoidon kasvavaan kysyntään ei pystytä vastaamaan. - Jos hoivapaikkoja ei tule lisää, kotihoidon peittävyyden tulisi kasvaa 0,5 % vuodessa. - Tieto ei kulje, asiakasturvallisuus heikkenee. Huolellinen ennakko-valmistautuminen muutokseen. Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa kahdeksassa kotihoidon Hyvä suunnittelu ja yhteistyö järjestelmätoimittajan ym. alueellisessa toimintayksikössä ja kotihoidon varahenkilöstössä, viimeinen yksikkö toimijoiden kanssa. aloitti käytön joulukuussa. Mobiilisovellus toimii hyvin, työnjakosovellus on Kirjaamisosaamisen vahvistaminen. Esimiesten ja työläämpi, mutta käytettävissä. Optimointisovellus ei tuo helpotusta työnjakoon, henkilökunnan muutosvalmennus. vaan aiheuttaa työnjakajalle lisätyötä; ko. sovellusta ei olla hankkimassa. Toiminnanohjausjärjestelmän vaikutusta kirjaamisen laatuun ei pystytä vielä kattavasti arvioimaan, yksittäisiä esimerkkejä on laadun heikkenemisestä. Kotihoidon peittävyys oli 9,1 %.

25 Palvelusetelin käytön laajentaminen Palvelusetelin hallittu käyttö ei onnistu. Asiakkaat eivät ota palveluseteliä "omakseen". Palvelusetelin budjetointi ei kohdennu siihen yksikköön, jossa kustannus syntyy. Palvelusetelin sähköisen järjestelmän investoinnista ei saada täysimääräistä hyötyä. Tiedostetaan palvelusetelin kustannnusvaikutus budjetin tasolla: Ensimmäisen palvelusetelin budjettiraha on hoivassa, mutta se rasittaa vanhusten avopalvelujen budjettia. Asiakasohjauksen palvelusetelin ohjausosaaminen oltava erinomaista. Palveluseteliin varatun budjetin sijoittaminen siihen/niihin yksikköihin, joissa kustannus syntyy. Palvelusetelin säästövaikutusten seuraamisen siinä yksikössä, jossa arvioidaan säästön syntyvän. Sähköinen PSOP-järjestelmä on käytössä ja toimii hyvin. Ikääntyneiden pitkäaikaisia tehostetun palveluasumisen palveluseteleitä oli käytössä 28 kpl. Ikääntyneiden lyhytaikaista tehostetun asumispalvelun palveluseteliä omaishoitajan vapaan aikana käytti vuoden aikana 14 henkilöä. Omaishoitajan vapaapäivä kotiin - palveluseteli on myönnetty 64 asiakkaalle v Syksyllä 2016 valmisteltiin ja päätettiin vanhusten kotihoidon palveluseteleiden käyttöönotosta vuoden 2017 alusta. Palvelusetelin kustannukset ja säästöt eivät kohdistu oikeaan tulosyksikköön. Kaunialan sairaalan käyttö Kaunialan epätarkoituksemukainen käyttö. - KS 2016 ei varausta perussopimuksen mukaisiin lisäpaikkoihin. Myöskään kuntoutuspaikkojen lisäämiselle ei KS 2016 varausta - Lainsäädännön vaateet sille, että laitoshoitoa vain lääketieteellisin perustein - Asiakkaita ei laitoshoidon jonossa - Asiakkaat eivät halua Kaunialaan matkan takia Kaunialan käytöstä luopuminen. Laitospaikkojen muutos asumispalveluksi (2 B ja 3A). Kuntoutuspaikkojen määrän lisääminen. Toimenpiteet omistajatasolla. Laitoshoidon paikkojen muutos asumispalveluksi ei ole onnistunut. Kauniala tarjoaa vain laitoshoitoa ja kaikki ilmoitetut lisäpaikat annetaan hoivalle aina laitoshoitona hoivalla oli Kaunialassa 110 laitospaikkaa ja 24 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Sairaalapalvelut oli varautunut ostamaan 10 kuntoutuspaikkaa koko vuoden ajan. Paikkoja oli käytössä Kaunialassa tarpeen mukaan 1-16, niin että keskimäärin vuoden aikana käytössä oli 11 paikkaa. Kauniala tuotti 129 hoitojaksoa, mikä on 30 enemmän kuin ed vuonna. Katriinan peruskorjaus Peruskorjaus alkaa syksyllä Peruskorjauksen ja potilasiirtojen hallinta ei onnistu. Sairaalan potilaiden hoitaminen tehostettuun asumiseen tarkoitetussa väistötilassa vaikeaa. Potilasturvallisuus heikkenee. Henkilöstön sijoittumista väistötiloihin ei saada onnistumaan. - Toiminta Katriinan B-talossa vanhojen rakenteiden vuoksi vaikeaa, potilasturvallisuus kärsii. -väistötilojen käytöstä aiheutuvat lisäkustannukset (kuljetukset, happi ym). -henkilöstön saatavuus ja pysyvyys peruskorjauksen aikana Huolellinen valmistautuminen väistötiloihin muuttoon: henkilöstön kuuleminen, potilasryhmien valinta. Katriinan B-talon peruskorjaus alkoi lokakuussa. B-talon osastot ja päiväsairaala siiryivät Korson vanhustenkeskukseen väistötiloihin syyskuussa. Vanhustenkeskuksen tilat eivät ole suunniteltu sairaalatoimintaa varten, toiminnan muutoksiin kuitenkin varauduttu riittävästi ja potilasturvallisuus pystytty turvaamaan. Henkilökunnan siirrossa Korsoon ei ongelmia, henkilökunnan saatavuudessa ei ole ollut ongelmia. Lisäkustannuksia tulee esim vainajien kuljetuksista (saattohoitoyksikkö Korsossa ja vainajien säilytys Katriinassa). APOTIN käyttöönotto Apotin käyttöönotto viivästyy huomattavasti. Apottiin siirtyy osaamista, kokeneita työntekijöitä => saadaanko tilalle palkattua sijaisia. Graafisen Finstarin käyttöä joudutaan jatkamaan suunniteltua pidempään. Sijaisia ei saada palkattua ja toiminnot kärsivät, tai joudutaan käyttämään sijaisia aikaisempaa enemmän ja kustannukset ylittyvät. Osallistuminen sitoutuneesti Apotin käyttöönottoon toimialan suunnitelman mukaisesti. Sijaisten rekrytointiin panostaminen. Apotin käyttöönotto jatkuu. Vahvasta siirtynyt ja siirtyy Apotti-asiantuntijoita Apotin palvelukseen ja tuntityöhön.

26 SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2016

27 VANTAAN SUUN TERVEYDENHUOLTO LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2016 Sisällysluettelo 1. VANTAAN SUUN TERVEYDENHUOLLON TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 13

28 1. VANTAAN SUUN TERVEYDENHUOLLON TILINPÄÄTÖS 1.1 Toimintakertomus 1 Suun terveydenhuollon liikelaitos on kunnallinen liikelaitos, jonka toiminnallisena tavoitteena on tuottaa suun terveydenhuollon palveluja Vantaan väestölle. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtävänä on vastata kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetusta kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista suun terveydenhuollon palveluista palvelusopimuksen mukaisesti. Suun terveydenhuollon liikelaitos toimii asiantuntijana suun terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa yhteistyössä eri viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Suun terveydenhuollon palvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten suun terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja sairauksia hoitamalla sekä toimintakykyä parantavilla kuntoutustoimenpiteillä. Työnjako on oleellinen osa kustannustehokasta suun terveydenhuollon toimintaa. Toiminnan järjestämisessä tukeudumme tutkittuun tietoon ja keskitymme asiakaslähtöiseen vaikuttavaan ja laadukkaaseen toimintaan. Toimitusjohtajan katsaus Toiminnan ja talouden tasapaino yhdessä liikelaitoksen alijäämän kattamisen kanssa olivat keskeiset tavoitteet toimintakaudella. Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä pysyi lähes ennallaan Vuoden aikana annettiin palveluja asiakkaalle. Asiakkaiden määrä väheni edelliseen vuoteen nähden 1,5 %. Suun terveydenhuollossa toteutui hammaslääkärikäyntiä ( käyntiä vuonna 2015, lisäystä edelliseen vuoteen 1,9%), suuhygienistikäyntiä ( käyntiä vuonna 2015, lisäystä edelliseen vuoteen 2,3%) sekä hammashoitajakäyntiä ( käyntiä vuonna 2015, vähennystä 23,0%). Oikomishoidossa olevien potilaiden määrä oli 6698 (6 364 potilasta vuonna 2015). Suun terveydenhuollon kiireelliseen ensiapuun pääsi saman päivän aikana. Ensiapukäynneissä ei ollut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna ( käyntiä, ). Pääkaupunkiseudun (PKS) virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ja PKS Suun erikoishoidon yksikön käyttö oli väestösuhdetta alhaisempaa. Peruuttamattomat poisjäännit vähenivät 4,1 % ( käyntiä ja käyntiä). Lasten ja nuorten poisjäännit vähentyivät 6,0 %, ja aikuisten poisjäännit vähentyivät 1,0 %. Peruuttamattomien poisjääntien kliinisten tuntien määrä väheni 5,6 % vuoteen 2015 verrattuna ( h ja h). Hampaiden reikiintymisindeksin d+d mukaan 5-vuotiaiden hammasterveys oli 0,5 (0,4 2015) 12-vuotiaiden hammasterveys oli 0,5 (0,6 2015) ja 15-vuotiaiden hammasterveys oli 0,9 (1,0 2015). Koko väestön hammasterveys on pysynyt lähes samana neljän vuoden aikana non-kumulatiivisen D+d tilaston mukaan. Hoitotakuussa pysyttiin. Jonojärjestelmästä luovuttiin , jonka jälkeen kiireettömään tutkimukseen pääsy oli 4kk. Palvelut tuotettiin lähes 100% omana toimintana. Vuokratyövoiman käyttö oli vähäistä ja painottui henkilöstön koulutuspäiville. Sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyyskyselyssä suun terveydenhuollon asiakkaiden antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli kiitettävä eli 9,39 vuonna Kanteluiden ja asiakaspalautteiden määrä pysyi aikaisempien vuosien tasolla. Kanteluita tehtiin suun terveydenhuollosta yksi. Kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta tuli yhteensä 141 asiakaspalautetta, joista positiivisia oli 33. Vantaan kaupunki irtisanoutui SEHYK yhteistyösopimuksesta kesäkuussa 2016 ja oma erikoishammashoito päätettiin aloittaa omana tuotantona alkaen. Toimintaa tehostettiin sisäisesti standardoimalla ajankäyttöä sekä ottamalla käyttöön uusia tehostettuja toimintatapoja. Lasten, aikuisten ja ikääntyneiden yksilöllistä suun hoitoa jatkettiin toimintamallien mukaisesti. Tuettiin eri ikäisten suun terveyden edistämistä ja omahoitoa yksilöllisten hoitovälien mukaisilla tutkimuskäynneillä.

29 2 Yhteistyötä lasten suun terveyden edistämiseksi tehtiin sosiaali- ja terveystoimen toimialan sisällä säännöllisissä tapaamisissa äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Suun terveydenhuollon toimijat osallistuivat Vantaan monitoimijaiseen perhevalmennuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen koko Vantaan alueella. Suun terveydenhuolto osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan TERHO-ryhmän toimintaan. Päihdekuntoutujien yhteistyömallin mukaista toimintaa jatkettiin asumiskeskus Koisonrannan kanssa. Jatkettiin yhteistyötä terveyspalveluiden asiakasvastaavahoitajien kanssa (asva) palveluita paljon käyttävien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Ikääntyneiden suun terveyttä kehitettiin voimassa olevien toimintamallien mukaisesti niin avo- kuin hoiva-asumisen piirissä olevien sekä vanhus- ja vammaispalvelujen osalta. Lastensuojelun ja suun terveydenhuollon yhteistyökäytäntöjä kehitettiin edelleen huolen puheeksi ottamiseksi suun terveydenhuollossa. Toimittiin aktiivisesti maahanmuuttajien palvelupisteessä ja kehitettiin yhteisiä toimintamalleja. Varhaiskasvatuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä Hymyhammas-terveystuokioiden pitämisessä esiopetuksessa. Sivistystoimen toimialan ja kouluterveydenhuollon kanssa jatkettiin yhteistyötä koululaisten hyvinvointiyhteistyön merkeissä ja päivitettiin jokaisen koulun syksyn tiedotteeseen liitettävä koululaisen hyvinvointitiedote sekä Vilma-tiedote kouluterveydenhuollon palveluista. Vantin ateriapalvelun kanssa tehtiin yhteistyötä lasten terveellisen ruokailun edistämiseksi. Suun terveydenhuolto haastoi yläkoulut kilpailemaan perumattomien poisjääntien vähentämisessä ja samalla käyttämään verkkomuotoista suun terveystiedon opetusta. Suun terveydenhuolto osallistui erilaisiin tapahtumiin kuten hyvinvointimessuille, Vantaan hyvinvointiviikolle, Varian hyvinvointipäiviin, armeijan kutsuntoihin ja ehkäisevän päihdetyön viikolle tuoden suun terveyttä esille. Tapahtumien järjestelyssä tehtiin yhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutuksen kanssa. Suun terveydenhuollon edustajat osallistuivat pääkaupunkiseudun kaupunkien suun terveydenhuollon yksiköiden hammasterveys eli HATE-hammasterveys-työryhmän toimintaan. Kuntayhteistyöllä toteutettiin Lapsimessuille keväällä suun terveyden edistämisen messuosasto. Oikomishoitoa annettiin Leinikkitien, Myyrmäen ja Länsimäen hammashoitoloissa. Oikomishoidon tiimeissä työskenteli erikoishammaslääkärien johdolla oikomiseen perehtyneitä hammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja hammashoitajia. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, Leinikkitiellä oli oikomishoidon erikoistumiskoulutuksen kuntaharjoittelussa kaksi hammaslääkäriä. Myyrmäessä toimiva hammaslaboratorio teki tarvittavat oikomiskojeet, mutta niitä hankittiin tarpeen mukaan myös yksityisiltä hammasteknikoilta. Anestesiapalveluja myytiin Keravan, Sipoon, Nurmijärven, Tuusulan, Järvenpään ja Inkoon kunnille. Tunnusluvut Terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuolto suun terveydenhuollon asiakkaat tutkitut käynnit yhteensä kliiniset tunnit (kaikki suorittajat) käynnit hammaslääkärillä käynnit suuhygienistilla käynnit aikuissuuhygienistiyksikössä aikuissuuhygienistiyksikön asiakkaat alkaen käynnit hammashoitajalla peruuttamattomat poisjäännit peruuttamattomien poisjääntien kliiniset tunnit kiireettömän hoidon jonossa jonotusaika (joulukuun lopun poikkileikkaustieto) 6,5 kk yli 8 kk 6,5kk 5kk 3vk 5kk 4vk 4kk 1vk 4kk 3kk 2vk 3kk 3vk 0 hammaslääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 33,03 32,90 34,09 33,65 34,44 27,72 26,16 26,28 26,16 26,64 27,10 hammaslääkärissäkäynti/ potilas (toistuvuus) 2,17 2,17 2,19 2,12 2,02 2,01 2,71 2,71 2,65 2,57 2,53 Kelan korvaama hammashoito asiakkaat/ lkm hammashoitokorvausten saaneiden osuus Vantaan väestöstä/ 20,7 20,6 20,7 20,5 19,8 20,0 20,2 20,1 19,9 19,6 18,2 Suun terveydenhuollon kustannukset kokonaiskustannukset (1000 ) euroa/ tutkittu Asiakasmaksutulot (1 000 ) joista aikuissuuhygienistiyksikössä (1000 ) alkaen toimeentulotuen asiakkailta perimättä jätetyt (1 000 )

30 3 Liikelaitoksen talous, investoinnit ja rahoitus Liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta ,00 euroa ja korkoa kaupungin lainasta ,00 euroa. Liikevaihto oli ,48 euroa ( ,30 vuonna 2015), kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 2,8% mikä johtuu pääosiltaan ulkoisten asiakasmaksutuottojen kasvusta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat ,01 euroa ( ,97 euroa vuonna 2015). Asiakasmaksuasetuksen mukaiset potilastulot olivat ,37 euroa ( ,11 euroa vuonna 2015) ja palvelutuotot palvelusopimukseen perustuen olivat ,00 euroa ( euroa vuonna 2015), vuoden 2016 palvelutuotot perustuvat palvelusopimukseen, muutos vuoteen 2015 verrattuna oli +0,5%, vuoden 2016 palvelusopimus oli määriltään ja hinnoiltaan kiinteä. Painotettujen toimenpiteiden määrä vuonna 2016 oli kappaletta, joka ylitti palvelusopimuksen määrän kappaletta +4,7%:lla. Painotettujen toimenpiteiden määrä vuonna 2015 oli kappaletta ja muutos vuoteen 2015 verrattuna oli +3,7%. Muutos selittyy toisaalta oman työvoiman käytön jatkuvasta tehostamisesta (ml. aikakatto) sekä oman kapasiteetin kohdistamisesta vaativampiin hoitotoimenpiteisiin. Operatiiviset kulut olivat ,05 euroa (vuonna ,35 euroa), josta materiaali- ja palveluostoja oli ,43 euroa (vuonna ,15 euroa), muutos johtuu toimenpiteiden kasvun johdosta. Henkilöstökuluja ,07 euroa (vuonna ,31 euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat vuonna euroa (vuonna ,62 euroa). Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen suunnitelman mukaiset poistot olivat ,55 euroa (vuonna ,27 euroa). Rahoituserät olivat asetettujen raamien mukaiset: korkokulut kunnalle ,00 euroa (korko 7,00 %) ja korvaus peruspääomasta ,00 euroa. Liikelaitoksen tulos oli ,63 euroa ylijäämäinen (vuonna 2015 ylijäämä oli ,33 euroa). Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen investoinnit vuonna 2016 olivat ,50 euroa (vuonna ,00 euroa). Vuoden 2016 tulos sisältää ,00 euron investointivarauksen röntgenlaitteisiin. Liikelaitoksen pysyvät vastaavat olivat vuoden 2016 lopussa ,37 euroa, kasvua edellisestä vuodesta ,95 euroa. Vaihtuvat vastaavat vuoden 2016 lopussa olivat ,19 euroa (vuonna ,05 euroa). Yhdystilillä olevat rahat (=saamiset kunnalta) olivat vuoden 2016 lopussa ,73 euroa (vuonna ,36 euroa). Liikelaitoksen pankkisaamiset vuoden 2016 lopulla olivat ,10 euroa (vuonna ,66 euroa). Liikelaitoksen oma pääoma vuoden 2016 lopussa oli euroa. Liikelaitoksen peruspääoma on täysin katettu. Toiminta vuonna 2016 Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos on kuntalain 10 a luvun mukaisesti perustettu kunnallinen liikelaitos, jonka hallinto järjestetään liikelaitoksen johtosäännön sekä Vantaan kaupungin johtosääntöjen ja hallintosäännön määräyksin. Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunta huolehtii kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tehtäväalueensa toiminnan tuloksellisuudesta. Johtokunta kokoontui vuoden 2016 aikana yhdeksän kertaa. Liikelaitoksen johtokunta kaudella Varsinaiset jäsenet: Eija Grönfors pj. Seija Puha vpj. Kari Nyman Timo Nyyssönen Jussi Suoverinaho Eve Rämö Varajäsenet: Hilkka Pokki Raija Virta Miika Huttunen Markus Välilä Markku Naumanen Sirpa Mikonranta

31 4 Kaupungin organisaatiossa Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan. Liikelaitosta johtaa suun terveydenhuollon johtaja, joka toimii liikelaitoksen toimitusjohtajana. Toiminta on ollut organisoituna lähtien kolmeen tulosyksikköön: suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut (keskitetyt palvelut), kiireetön vastaanottotoiminta sekä terveyden edistäminen ja oikomishoito, joita johtavat ylihammaslääkärit. Toimipisteitä on 29 sekä kaksi liikkuvaa yksikköä. Henkilöstö Henkilökuntaa oli vuoden 2016 aikana yhteensä 319 henkilöä (319 vuonna 2015), joista määräaikaisia oli 48 (46 vuonna 2015). Henkilöstökulut olivat ,07 euroa ( ,31 euroa vuonna 2015). Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Toiminnassa noudatetaan hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteita. Toimintaohjeistusta on kehitetty ohjaamaan sisäistä valvontaa tulosyksiköissä esimiestyön kautta. Säännöllisesti pidettävillä yhteisillä kokouksilla taataan yhteinen käytäntö. Suun terveydenhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä esimiesten järjestelmällisellä koulutuksella taataan yhteinen näkemys. Liikelaitoksen varojen käyttöä valvoo toimitusjohtaja. Tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta raportoidaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnalle säännöllisesti pidettävien kokousten yhteydessä. Vantaan kaupungille raportointi tapahtuu kolmannes vuosittain. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vahinkoja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kaupungin vakuutuksia ja ne kilpailutettiin vuonna Tämä varmistaa kattavan vakuutusturvan ja ajantasaisuuden. Suun terveydenhuollon toimintaan on kohdistunut normaaleina pidettäviä potilasvalituksia. Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2016 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvonalennuksia. Omaisuuden luovutuksia ei suun terveydenhuollon liikelaitoksella ole. Hankintasopimuksissa käytetään kaupungin yleisiä sopimusehtoja. Erityissopimusten laadinnassa ja tulkinnassa käytetään mm. kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hankintayksikön erityisasiantuntija- ja lakimiespalveluja. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä ,63 euroa siirretään taseen oman pääoman eräksi. Aikaisempina vuosina kertynyt kumulatiivinen pääoman alijäämä on vuoden 2016 tilinpäätöksen jälkeen täysin katettu suunnitelman (vuosille ) mukaisesti.

32 1.2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma 5 Tuloslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkema lyhennelmä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investoinnit Investointien Talousarvio Toteuma Poikkema lyhennelmä Irtain omaisuus

33 6 1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , , ,23 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,48 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,60 Palveluiden ostot , , , , , ,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,15 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,30 Muut henkilösivukulut , , , , , ,99 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,55 Liiketoiminnan muut kulut , , ,09 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,04 Rahoitustuotot aj -kulut Korkotuotot , , ,14 Kunnalle maksetut korkokulut , , ,00 Korvaus peruspääomasta , , ,00 Muut rahoituskulut - 499,95-90,09-97, , , ,92 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , ,96 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0, ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,00 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 26,8 8,9-4,2 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 26,8 8,9-4,2 Voitto, % 3,5 0,2-1,6

34 7 Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , , ,69 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , , , , , ,69 Vaihtuvat vastaavat , , ,17 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , ,69 Saamiset kunnalta , , ,33 Muut saamiset 64,64 46,24 8, , , ,02 Rahat ja pankkisaamiset , , ,15 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , ,86 VASTATTAVAA Oma pääoma , , ,24 Peruspääoma , , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , , ,20 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,96 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ,00 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset ,00 0,00 0,00 Toimeksiantojen pääomat 0,00 0, ,40 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,00 0, ,40 Vieras pääoma , , ,22 Pitkäaikainen Lainat kunnalta , , ,16 Lyhytaikainen Ostovelat , , ,26 Korottomat velat kunnalta ,14 0, ,87 Muut velat , , ,11 Siirtovelat , , , , , ,06 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , ,86 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 20,6 11,2 10,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 25,6 26,7 26,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,0-216,7-258,1 Lainakanta , , , ,7

35 8 Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,04 Poistot ja arvonalentumiset , , ,55 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , , ,41 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,76 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,17 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 0, , ,14 Saamisten muutos kunnalta , , ,08 Saamisten muutos muilta , , ,91 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,87 508,08 Korottomien velkojen muutos muilta , , ,06 Rahoituksen rahavirta , , ,17 Rahavarojen muutos , , ,00 Rahavarojen muutos Rahavarat , , ,15 Rahavarat , , , , , ,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v., Investointien tulorahoitus, % 497,4 168,2-163,2 Lainanhoitokate 6,4 1,7-0,3 Kassan riittävyys, pv 44,5 28,8 13,6 Quick ratio 1,9 1,8 1,8 Current ratio 1,9 1,8 1,8

36 1.4 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienet käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden hankintameno on alle euroa on kirjattu tilikauden kuluksi. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. 9 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot Toimintatuotot tehtäväalueittain Liikelaitoksen tuotot alueittain Korvaukset valtiolta , , ,85 Myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä , , ,02 Myyntituotot muilta , , ,44 Opetuspalvelumaksut 5 733, , ,80 Palvelusopimukseen perustuvat tuotot , , ,12 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,48 Toimintatuotot yhteensä , , ,71 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno , , ,48 Lisäykset tilikauden aikana , , ,76 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto , , ,55 Poistamaton hankintameno , , ,69

37 10 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Aineelliset hyödykkeet Poistomenetelmä Poistoaika ennen hankitut Poistoaika alkaen hankitut Sairaala- ja terveydenhuoltolaitteet tasapoisto 5 vuotta 5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta 3 vuotta Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Suunnitelman mukaiset poistot keskimäärin Poistonalaisten investointien omahankintameno keskimäärin Poikkeama, Poikkeama, % , , ,83 7,8 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Suunnitelman mukaiset poistot keskimäärin Poistonalaisten investointien omahankintameno keskimäärin Poikkeama, Poikkeama, % Vuosina , , ,19-33,9 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Suunnitelman mukaiset poistot keskimäärin ,89 Poistonalaisten investointien omahankintameno keskimäärin ,63 Poikkeama, ,74 Poikkeama, % -39,3

38 11 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , , ,00 Peruspääoma , , ,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , , ,20 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , , ,20 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , ,96 Oma pääoma yhteensä , , ,24 Toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahastojen pääomat ,40 Toimeksiantojen pääomat yhteensä ,40 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus , ,00 Vapaaehtoiset varaukset yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilökulujen jaksotukset , , ,70 Muut tilinpäätösjaksotukset , , ,12 Siirtovelat yhteensä , , ,82

39 12 Vakuudet ja vastuut Leasingvastuut Tilikaudella maksetut , , ,50 Myöhemmin maksettavat , , ,33 Leasingvastuut yhteensä , , ,83 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteisia Määräaikaisia Yhteensä

40 Tilinpäätöksen allekirjoitukset Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen 2016 allekirjoitukset Eija Grönfors johtokunnan puheenjohtaja Seija Puha johtokunnan jäsen, vara pj. Kari Nyman johtokunnan jäsen Timo Nyyssönen johtokunnan jäsen Jussi Suoverinaho johtokunnan jäsen Eve Rämö johtokunnan jäsen Joona Iso-Lotila suun terveydenhuollon johtaja, tj. Vantaalla 1x Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Vantaalla 2016

41 TOIMINTA- TILASTOT 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala

42 Liite Toimintatilastot tulosyksiköittäin Vantaan väestö eri ikäryhmissä ) 0-6-vuotiaat % väestöstä 9,0 8,9 8,7 8,6 % 7-15-vuotiaat % väestöstä 10,3 10,4 10,4 10,5 % vuotiaat % väestöstä 66,8 66,2 66,0 66,0 % vuotiaat % väestöstä 9,0 9,2 9,4 9,3 % 75 vuotta täyttäneet % väestöstä 5,0 5,3 5,4 5,6 % Väestö yhteensä ) Facta Kuntarekisteri, Vantaan väestötieto-osa. Ajankohta

43 Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Kokonaisjonottajamäärät (poikkileikkaustieto joulukuun lopussa) Vuodeosastolle jonottaneiden määrä toteutuneet ensikäynnit Hoitojonoerittely: HUS:n vuodeosastoille jonottaneiden vantaalaisten määrä vuoden lopussa (joulukuun lopun poikkileikkaustieto) silmäsairaudet kirurgia lastenpsykiatria Hoitojaksot (NordDRG-tuotteet) HYKS-sairaanhoitoalue josta medisiininen erikoisala neurologian klinikka syöpäsairaudet josta operatiivinen erikoisala josta naisten- ja lastentautien erikoisala josta psykiatrian erikoisala Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Yhteensä Hoitopäivät (jotka eivät sisälly hoitojaksoihin) HYKS-sairaanhoitoalue josta medisiininen erikoisala josta operatiivinen erikoisala josta naisten- ja lastentautien erikoisala josta psykiatrian erikoisala Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue muut shp:t ostopalvelut Yhteensä Käynnit HYKS-sairaanhoitoalue josta medisiininen erikoisala neurologian klinikka syöpätautien klinikka - syöpäsairaudet josta operatiivinen erikoisala josta naisten- ja lastentautien erikoisala josta psykiatrian erikoisala Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue muut shp:t ostopalvelut Yhteensä Kustannukset ) /asukas ) Sisältävät kaikki Vantaan tilinpäätökseen perustuvat erikoissairaanhoidon kustannukset vuosina

44 Terveyspalvelut Terveysasemapalvelut Avoterveydenhuollon lääkärillä käyneitä potilaita 1) Terveysasematoiminnan palveluita käyttäneitä potilaita Lääkärissäkäynnit terveysasematoiminta ennalta ehkäisevä terveydenhuolto 2) lääkäreiden hoitopuhelut lääkärityöpanos (sisältäen henkilöstövuokrauksen vuotta 2016 lukuun ottamatta) Hoitohenkilökunnan käynnit sairaanhoitajien/ terveydenhoitajien käynnit 3) lähihoitajien käynnit 3) tiimityömallin ei-itsenäiset hoitotyön kontaktit 4) hoitohenkilöstön hoitopuhelut sairaanhoitajien, terveydenhoitajien työpanos lääkärissäkäynti/ asukas 0,89 0,91 0,85 0,84 lääkärissäkäynti/ potilas (toistuvuus) 1,93 1,95 1,86 1,95 lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) vastaanottotoiminnan palveluita käyttäneiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) sairaan- tai terveydenhoitajalla käynti/ asukas 0,62 0,68 0,66 0,58 lähihoitajalla käynti/ asukas 0,11 0,17 0,14 0,08 Terveysasematoiminnan kustannukset 5) kokonaiskustannukset (1000 ) euroa/ asukas 119,87 118,51 170,57 166,08 euroa/ lääkärissäkäynti (suorite) 134,07 130,79 201,36 196,7 Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö (vuodesta 2007) tartuntatautilain 1986/583 mukaiset tartuntatauti-ilmoitukset rokotukset (lkm/ koko Vantaa) Laboratoriopalvelut kokonaiskustannukset (1000 ) euroa/ asukas 20,67 18,84 19,88 22,98 euroa/ terveysasematoiminnan lääkärissäkäynti 23,12 20,80 23,05 27,21 Kuvantaminen kokonaiskustannukset (1000 ) euroa/asukas 8,99 8,81 10,64 9,53 euroa/ terveysasematoiminnan lääkärissäkäynti 8,99 9,73 12,34 11,28 1) Vuoden 2015 loppuun luku on sisältänyt myös terveyskeskuspäivystyksen potilaat. Vuoden 2016 alusta yhteispäivystyksen on hoitanut HUS. Perustason päivystystä käyttäneiden potilaiden lukumäärä on tilastoitunut erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmiin. 2) Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sisältää tässä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärikäynnit. 3) Sisältää hoitotyön itsenäiset vastaanotot. 4) Sisältää hoitotyön valmistelun ja seurannan. 5) Vuoden 2013 alusta alkaen tartuntatauti- ja hygieniakustannukset ovat sisältyneet terveysasematoiminnan kustannuksiin. Terveysasematoiminnan kustannukset eivät tässä sisällä laboratorio- ja kuvantamiskustannuksia jotka on ilmoitettu erikseen.

45 Terveyspalvelut Päivystystoiminta 1) Perustason päivystyksessä käyneitä potilaita Yleislääketieteen potilaat joista vuodepaikkaa ei tarvinnut joista hoitotyön vastaanotolla Yleislääketieteen käynnit Päivstyskäynnit Lääkärissä käyneitä potilaita Lääkärissäkäynnit Hoitohenkilökunnan käynnit sairaanhoitajien käynnit lähihoitajien käynnit hoitotyön valmistelu ja seuranta lääkärissäkäynti/asukas 0,17 0,16 0,16 - hoitohenkilöstöllä käynti/asukas 0,12 0,17 0,23 - lääkärissäkäynti/potilas (toistuvuus) 1,50 1,49 1,49 - lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) Päivystystoiminnan kustannukset kokonaiskustannukset (1000 ) euroa/asukas 24,81 25,00 24,59 17,34 euroa/lääkärissäkäynti 143,54 156,81 156,57 - euroa/yleislääketieteen käynti ,78 1) Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystys toimi ulkoistettuna toimintana vuosina ja siirtyi HUS:n tuottaman yhteispäivystyksen malliin

46 Terveyspalvelut Kuntoutustoiminta Fysioterapia fysioterapeutilla käyneitä asiakkaita fysioterapiakäynnit yksilökäynnit ryhmäkäynnit ryhmäneuvontatilaisuudet joissa osallistujia fysioterapiakäynnit/ asukas 0,18 0,15 0,17 0,15 peruuttamattomat poisjäännit kustannukset (1000 ) euroa/asukas 11,09 10,56 10,79 10,49 euroa/fysioterapiakäynti (suorite) 61,44 69,15 65,02 69,39 Kuulontutkimus kuulontutkijalla käyneitä asiakkaita kuulontutkimuskäynnit/ lkm peruuttamattomat poisjäännit 27 Puheterapia puheterapeutilla käyneitä asiakkaita puheterapiakäynnit yksilökäynnit ryhmäkäynnit ryhmäneuvontatilaisuudet joissa osallistujia puheterapiakäynnit/ asukas 0,08 0,08 0,07 0,07 peruuttamattomat poisjäännit kustannukset (1000 ) euroa/asukas 8,60 8,7 8,13 7,94 euroa/puheterapiakäynti (suorite) 102,96 106,08 108,63 118,70 Ravitsemusterapia ravitsemusterapeutilla käyneitä asiakkaita ravitsemusterapiakäynnit ravitsemusterapiakäynnit/ asukas 0,003 0,003 0,003 0,003 peruuttamattomat poisjäännit kustannukset (1000 ) euroa/asukas 0,56 0,55 0,54 0,47 Toimintaterapia toimintaterapeutilla käyneitä asiakkaita toimintaterapiakäynnit yksilökäynnit ryhmäkäynnit ryhmäneuvontatilaisuudet joissa osallistujia toimintaterapiakäynnit/ asukas 0,02 0,02 0,02 0,02 peruuttamattomat poisjäännit kustannukset (1000 ) euroa/asukas 2,46 2,58 2,79 2,8 euroa/toimintaterapiakäynti (suorite) 115,08 136,48 153,61 148,48 Lääkinnällinen kuntoutus terapiaostot yhteensä (1000 ) ostopalveluasiakkaat (terapiat) ostopalvelukäynnit ja -vuorokaudet apuvälinekustannukset (1000 ) joista yksilöllisillä maksusitoumuksilla hankittu (1000 ) joista yhteishankinnat (1000 ) joista korjaukset (1000 ) maksusitoumuksella hankitut apuvälineet/asiakkaat apuvälinepäätökset/vuosi

47 Terveyspalvelut Kuntoutustoiminta Veteraanikuntoutus tunnuksen omaavia veteraaneja Vantaalla joista sotainvalideja (kuntoutus valtionkonttorin kautta) Vantaan kuntoutettavia Kuntoutuspäätökset/ lkm - laitoskuntoutus (veteraanit puolisoineen) päiväkuntoutus avokuntoutus jalkahoitopäätöksiä veteraanikuntoutuksen kustannukset (1000 )

48 Terveydenhuollon palvelut Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 1) Syntyneiden lasten määrä Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluita käyttäneitä asiakkaita sosiaaliturvatunnus kerran vuodessa 1) joista neuvoloissa joista kouluissa joista opiskeluterveydenhuollossa Lääkärissäkäynnit (suorat kontaktit) joista neuvoloissa joista kouluissa joista opiskeluterveydenhuollossa lääkärityöpanos 2) Terveydenhoitajakäynnit (suorat kontaktit) joista neuvoloissa joista kouluissa joista opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajien työpanos 2) lääkärissäkäynti/asukas 0,10 0,14 0,14 0,13 terveydenhoitajakäynti/ asukas 0,75 0,73 0,71 0,65 kustannukset (1000 ) 3) josta äitiys- ja lastenneuvolat (1000 ) josta koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (1000 ) euroa / asukas 42,52 46,99 50,18 48,54 1) Vuoden 2013 alusta lähtien neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat sisältyneet terveyspalvelujen tulosalueen toimintaan. 2) Sisältää henkilöstövuokrauksen työpanoksen. 3) Sisältää lääkärityön kustannukset vuodesta 2014 alkaen.

49 Perhepalvelut Psykososiaaliset palvelut Psykologipalvelut Asiakkaat Lapset Aikuiset Käynnit Varhainen vuorovaikutus Lasten psyykkisen terveyden edistäminen Vanhemmuuden tukeminen Muu asiakas-, ryhmä- ja verkostotyö Asiakkaita / suorittaja Käynnit / psykologi Käynnit / asiakas 4,4 4,8 4,0 3,9 Psykologien henkilötyövuodet 1 9,3 9,0 11,5 11,8 Kustannukset /asukas 3,9 3,9 4,8 4,9 /käynti Koulun sosiaalityö Asiakkaat Oppilasasiakkaat Asiakasryhmät Asiakaskontaktit Henkilötyövuodet 33,7 33,8 32,1 35,5 Kuraattoritoiminnan menot Asiakkaat ja ryhmät / kuraattori / käynti 3) / asiakas, kun ryhmäasiakkuus painotettu 5:llä Perheneuvola, nuorisoneuvola vähennetty Asiakasperheet 4) Asiakashenkilöt 4) Asiakaskäynnit Asiakaskäynnit 45 min käyntisuoritteina Perheasiain sovittelu Asiakasperheet Asiakaskäynnit Käräjäoikeuden Follo-prosessin kerrat Henkilötyövuodet 34,4 25,7 22,4 22,3 - joista asiakastyöntekijöiden 29,5 26,6 20,9 17,9 Menot ) /asiakasperhe Asiakasperheitä / asiakastyöntekijä Nuppi Asiakkaat Asiakaskontakti Henkilötyövuodet.. 8,7 10,1 11 Menot /asiakaskontakti

50 Perhepalvelut Psykososiaaliset palvelut Sosiaali- ja kriisipäivystys Asiakkuuden taustasyyt % Lastensuojelu näistä päihteet mukana Olosuhteet Kuolema Mielenterveys ja itsetuhoisuus Ihmissuhteet Muu kriisitilanne Väkivalta Onnettomuudet Päihteet (sis. huumausaineet ja sekakäytön) Kaikki yhteydenotot Yhteydenotoista virka-ajan ulkopuolella % Yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen 6) Yhteydenotot poliisin sosiaalityöhön alkaen Henkilötyövuodet 17,0 17,7 17,3 17,2 Menot Lapsiperheiden kotipalvelu Asiakkaat Toteutuneet käynnit 7) Työtunnit asiakkaiden luona Tilaukset Käynnit asiakasta kohden 3,4 8,1 10,9 9,5 Henkilötyövuosia 8,9 8,3 9,0 11,7 Menot Perheoikeudellisten asioiden yksikkö 8) Lastenvalvojien asiakasperheet % Vantaan lapsiperheistä 11,9 % 12,8 % 11,6 % 12,9 % perheet työntekijää kohden Isyysselvitykset Vahvistetut elatussopimukset Vahvistetut huolto- tapaamisopimukset Huolto- ja tapaamisoikeusselvitykset tuomioistuim Menot Henkilötyövuodet 9,9 10,1 9,7 10 /asiakasperhe / sopimus Psykologitoiminnan esimies vähennetty 2) Verkostolle tehty työ mukana 3) Ei sisällä ryhmäkäyntejä, koska niistä ei ole tilastoa 4) Nuorisoneuvonta poistui Palveluneuvonnan asiakkaat tallennetaan järjestelmään "anonyymeinä" eivät näy asiakasmäärässä 5 Vuoden 2015 käynnit 45 min suoritteita 6) Poliisisosiaalityöstä puuttui työntekijä heinä-lokakuu ) Vuonna 2012 lisäresursseja hankkeena. Vuonna ,6 Seuresta tämän lisäksi 8) Perheoikeudellisten asioiden yksikkö siirtynyt lastensuojelusta psykososiaalisiin palveluihin vuonna 2016 ja vanha nimi perheasiainyksikkö muutettu 9) Perheneuvolan menot kasvaneet perheoikeudellisten asioiden yksikön siirron myötä.

51 Perhepalvelut Lastensuojelun avohuolto Väestön 0-17 vuotiaat Väestön lapsiperheet 1) Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Lapset, joista tullut lastensuojeluilmoitus joista käsitelty 7 arkipäivän kuluessa 97 % 99 % 98 % 99 % Suunnitelmallisen sosiaalityön asiakkaat % Vantaan 0-17 vuotiaista 8,8 % 8,4 % 9,1 % 8,9 % Valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset joista valmistunut 3 kk:n määräajassa 91 % 99 % 99 % 96 % Nuorten intensiivityön asiakkaat Vuoden aikana sijoitetut lapset yhteensä Uudet sijoitetut lapset % 0-17-vuotiaista 0,8 0,7 0,7 0,7 Uudet sijoitukset vuoden aikana Avohuollon tukitoimisijoituspäätös Kiireellinen sijoituspäätös, lapsia Huostaanottopäätös, lapsia Vuoden aikana päättyneet asiakkuudet näistä selvitykseen päättyneet asiakkuudet Lapset sosiaalityöntekijän työpanosta kohden Henkilötyövuodet Sosiaalityöntekijöiden henkilötyövuodet 45,1 45,1 47,0 43,5 perhetyöntekijöiden henkilötyövuodet 20,8 21,8 21,6 21,5 avohuollon sosiaaliohjaajien henkilötyövuodet 13,3 14,0 14,4 16,2 Menot / asiakas Lastensuojelun tukiyksikkö (2 - omat palvelut, lapset asiakkaina ostetut palvelut, lapset asiakkaina omat palvelut asiakasperheet ostetut palvelut asiakasperheet Kuuselan perhekuntoutus Ympärivuorokautinen perhekuntoutus 3) Lapset Lasten hoitovuorokaudet vuorokaudet lasta kohden Päiväkuntoutus (Kuperkeikka, Kärrynpyörä, Pihlaja) 4) Lapsia vuoden aikana Perheiden käyttöpäivät Menot Henkilötyövuodet 29,9 28,5 20,6 24 / asiakas Jälkihuoltokeskus Nuoret asiakkaina Nuoret perheet asiakkaina ) Väestötilaston taulu 3.4 Lapsiperheet, joissa vuotiaita lapsia 2) Ostopalvelut VATJ:n tilasto, omat palvelut tukiyksikön oma tilasto 3) Vatjn tilasto 4) Kuuselan käsitilasto, excel

52 Perhepalvelut Lasten sijaishuolto Sijoitettuna olleet lapset Sijoitettuna olleiden osuus 0-17-v. väestöstä 1,7 1,7 1,7 1,6 Sijoitettuna Sijoitettuna olleiden osuus 0-17 v. väestöstä 1,1 1,1 1,0 1,1 Perhehoito Sijaisperheet Hoitovuorokausista perhehoidossa 46,4 % 50,9 % 51,7 % 52 % Pitempiaikainen sijaisperhehoito (1 Lapset vuoden aikana Hoitovuorokaudet Hoitovuorokaudet paikoiksi muunnettuna Hoitovuorokaudet lasta kohden Vastaanottoperheet Lapset vuoden aikana Hoitovuorokaudet Hoitovuorokaudet lasta kohden Menot Omavaraisuusaste menot 43 % 47 % 46 % 49 % /hoidettu lapsi /hoitovuorokausi mistä nuorten jälkihuoltokeskus Nuoret vuoden aikana Nuoret perheet vuoden aikana Nuorten tukipäivät vuoden aikana Menot Menot / asiakas Omat laitokset (Tammirinne, Viertola) Lapset vuoden aikana ( Hoitovuorokaudet ( Hoitovuorokaudet lasta kohden Tammirinteen perhetuki kotiin Viertolan tehostettu perhetuki, perheitä Omien laitosten toiminnan menot ( / lapsi ( / hoitovuorokausi Ostopalvelu/laitokset (5 Lapset vuoden aikana Hoitovuorokaudet joista erityisyksiköissä / päihdehuollossa 17 % 22 % 23 % 23 % Hoitovuorokaudet lasta kohden Laitosostopalvelumenot /hoidettu lapsi /hoitovuorokausi Ostopalvelu/perhekodit (6 Lapset vuoden aikana Hoitovuorokaudet Hoitovuorokaudet lasta kohden Perhekotien menot /hoidettu lapsi /hoitovuorokausi ) Vuodesta 2013 mukana myös ostopalvelu perhehoito ja koko perheen hoito 2) vuodesta 2011 Tammenterho mukana ympärivuorokautisissa 3) paikkalulua on jouduttu pienentämään. Menoissa muukin toiminta kuin sijoitettujen kustannukset 4) sisältää myös tuetut lapset 5) ostopalvelulaitosten ja perhekotien välillä vuoden 2010 kirjauksissa epätarkkuutta 6) vuodesta 2014 perhekodit ja SOS-lapsikylä

53 Perhepalvelut Aikuissosiaalityö Vantaan väestö Työttömyysaste, joulukuu 10,5 % 11,6 % 11,9 % 12,2 % Asunnottomat, perhepalvelujen asiakkaat vuoden aikana 1) Asunnottomat vantaalaiset marraskuussa ARA 1) Aikuissosiaalityön menot yhteensä ) Asiakashenkilöt % asukkaista 10,7 % 12,1 % 14,0 % 16,1 % - joista asumisohjaajien Asiakasperheet aikuisten sosiaalityö nuorten sosiaalityö Aikuisten ja perheiden sosiaalineuvonta 3) normitettu toimeentulotuki 4) asumispalvelut maahanmuuttajat 5) Asumispalveluvuorokaudet Aikuissosiaalityön asumispalvelut Aikuissosiaalityön tuettu asuminen (oma, osto) Asumispalvelujen menot Mistä aikuissosiaalityön hallitsemien välivuokraus- ja kriisiasuntojen menot Sovittelutoiminta Sovittelijat Aloitteista puretut rikos- ja riita-asiat joista pahoinpitelyjä 56 % 44 % 30 %.. joista lähisuhdeväkivaltaa 19 % Syntyneet sopimukset Menot / käsitelty sopimus Sosiaalinen luototus Yhteydenotot Jätetyt uudet luottohakemukset Myönteiset luottopäätökset Kielteiset luottopäätökset Maksuohjelman muutokset Myönnetyt lyhennysvapaat kuukaudet Hoidettuja asiakaspuheluja Kirjallisia yhteydenottoja asiakasasioissa ) ARA:n tieto sisältää perhepalvelujen ja VAV:n asunnottomat asiakkaat marraskuun poikkileikkaustietona. Sosiaalihuollon asunnottomien asiakkaiden alla on koko vuoden asiakastieto. VATJ:n tilasto 18P 2) Ei sisällä maksettua toimeentulotukea 3) Uusi yksikkö, tilastointi alkanut 10/2016 4) Normitetun toimeentulotuen yksikön toiminta päättynyt ) Maahanmuuttaja-asiakkaat siirtyneet omaan tulosyksikköön vuonna 2015

54 Perhepalvelut Toimeentulotuki Toimeentulotuki yhteensä Tuesta osalliseksi tulleet henkilöt % Vantaan asukkaista 10,5 % 11,2 % 11,3 % 11,2 % Tukea saaneet asiakaskotitaloudet joista uusia uusien osuus kaikista 32 % 34 % 31 % 30 % Asiakasperheistä alle 25 vuotiaiden kotitalouksia Toimeentulotukipäätökset 1) Kielteisten toimeentulotukipäätösten osuus päätöksistä 12,1 % 15,5 % 18,1 % 20,1 % Päätöksistä etuuskäsittelyn tekemiä 66 % 69 % 76 % 80 % Maksettu tuki yhteensä mistä maahanmuuttajien valtion korvaama tuki

55 Perhepalvelut Päihdehuolto Päihdehuollon menot Päihdepalvelujen eri asiakkaat 1) A-klinikat Asiakkaat Asiakaskäynnit Henkilötyövuodet 16,3 17,5 17,6 17,3 Peliklinikka kokonaisuudessa Asiakkaat Asiakaskäynnit Menot /asiakaskäynti Avopalvelujen ostot Kotiin vietävän palvelun asiakkaat H-klinikka; vuodesta 2009 myös terveysneuvonta Asiakkaat Hoitokäynnit H-klinikalla Opioidikorvaushoidon tarpeen arviointikäynnit Lääkkeenottokäynnit päihdevieroitusasemalla Terveysneuvonta asiakkaat asiakaskäynnit joista Tikkurila Myyrmäki Henkilötyövuodet 13,4 16,6 16,8 16,8 Menot /asiakaskontakti (ei lääkkeenottokäynnit päihdevieroitus) Lääkkeellinen huumehoito/avo-ostopalvelut Asiakkaat Käynnit Menot / käynti

56 Perhepalvelut Päihdehuolto Asumis- ja laitospalvelut Päihdevieroitus Asiakkaat, oma toiminta Hoitovuorokaudet, oma toiminta Avohoidon asiakkaiden viikonlopun lääkkeenotto ja lääkärikäynnit Menot /hoitovuorokausi (ei sisällä käyntejä) Päihdevieroitus, ostopalvelun asiakkaat Päihdevieroitus, ostopalvelun hoitovuorokaudet Kuntouttava palveluasuminen Koisorannan palvelukeskus Asiakkaat Asumisvuorokaudet Menot /asumisvuorokaudet Tuettu asuminen, sis. Pähkinärinteen Asiakkaat Asumisvuorokaudet Menot /asumisvuorokaudet Päihdehuollon asumispalvelujen ostot Asiakkaat Hoitovuorokaudet vuorokaudet / asiakas /asumisvuorokausi Kotiin annettava asumisen tuki, ostopalvelu Asiakkaat Tukikäynnit Menot asumispalvelujen ostot Päihdehuollon laitospalvelujen ostot yhteensä Asiakkaat Hoitovuorokaudet mistä vieroitushoito Menot ) Nuorisoasema siirtynyt psykososiaalisiin palveluihin Ei sisällä terveysneuvonnan asiakkaita 2) 2013 tilastoissa Kotiin annettavan asumisen tuen palvelut tilastoitiin palvelujaksoina niin että jakson kaikki vuorokaudet tulivat tilastoon, vaikka tukikäyntejä oli vain osassa vuorokausia. Nämä vuorokaudet laskettiin myös yhteen ostettujen tuetun asumisen vuorokausien kanssa ne on tilastoitu erikseen Kotiin annetuista palveluista tilastointiin vain toteutuneet tukikäynnit. Tämä näkyy myös vuorokaudet / asiakas kohdassa

57 Perhepalvelut Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalvelut ja Kotoutumista tukevat palvelut 1) Vuoden aikana saapuneet Pakolaiset Muut maahanmuuttajat Valmistuneet alkukartoitukset Asiakashenkilöt Sosiaalityö Terveydenhoitotyö Henkilötyövuodet Maahanmuuttajapalvelut 13,7 13,7 12,5 19,7 Kotouttamista tukevat palvelut 4,5 3,7 4,4 4,1 Sosiaalityön kotitalouksia / sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan henkilötyövuosi Menot ) Toiminta siirrettiin psykososiaalisista palveluista 2013 aikuissosiaalityön alaisuuteen ja vuonna 2015 siirrettiin omaksi tulosyksikökseen.

58 Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelut vuotta täyttänyt väestö, väestö Kuljetuspalvelut Asiakkaat, yhteensä vuoden aikana VpL asiakkaat joista alle 65 vuotiaita joista 75 täyttäneitä vuotta täyttäneet asiakkaat/75 vuotta täyttänyt väestö 15 % 13 % 13 % 13 % ShL asiakkaat joista alle 65 vuotiaita joista 75 täyttäneitä vuotta täyttäneet asiakkaat/75 vuotta täyttänyt väestö 5 % 5 % 4 % 3 % Matkat, yhteensä VpL matkat joista alle 65 vuotiaita joista 75 täyttäneitä ShL matkat joista alle 65 vuotiaita joista 75 täyttäneitä Matkat/asiakas/kuukausi VpL ShL Kustannukset yhteensä VpL ShL Kustannukset /matka VpL ShL /asukas Henkilökohtaiset avustajat Asiakkaat, poikkileikkaus Kustannukset /asiakas/kk Asunnon muutostyöt Asiakkaat, yhteensä Kustannukset /asiakas

59 Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelut vuotta täyttänyt väestö, väestö Asiakkaita erityishuollon piirissä Euroa/erityishuollon asiakas 1) Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta Asiakkaat, yhteensä Käyttöpäivät, yhteensä Menot /asukas Perhehoito Vakituinen perhehoito Asiakkaat, yhteensä oma toiminta ostopalvelu Tilapäinen perhehoito Asiakkaat, yhteensä oma toiminta ostopalvelu Perhehoito, hoitovuorokaudet joista tilapäisen hoidon vrk joista oma toiminta joista ostopalvelu Menot yhteensä oma toiminta /asiakas/kk ostopalvelu /asiakas/kk /asukas

60 Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelut vuotta täyttänyt väestö, väestö Kehitysvammaisten asumispalvelut Asiakkaat, yhteensä oma toiminta ostopalvelu Hoitovuorokaudet, yhteensä oma toiminta ostopalvelu Menot yhteensä /hoitovuorokausi (oma ja osto) /asukas Vammaisten asumispalvelut Asiakkaat, yhteensä oma toiminta ostopalvelu (VpL) ostopalvelu (ShL) Hoitovuorokaudet, yhteensä oma toiminta ostopalvelu (VpL) ostopalvelu (ShL) Menot yhteensä /hoitovuorokausi oma toiminta ostopalvelu (VpL) /hoitovuorokausi /asiakas/kk ostopalvelu (ShL) /hoitovuorokausi /asiakas/kk /asukas Laitoshoito Kehitysvammaiset asiakkaat, yhteensä vakinaiset tilapäiset Kehitysvammaisten laitoshoito hoitovuorokaudet, yhteensä mistä tilapäiset Kehitysvammaisten laitoshoito, menot /hoitovuorokausi kehitysvammaiset /asukas ) Laskentaperusteita tarkennettu vuodelle 2016.

61 Vanhus ja vammaispalvelut Kotihoito vuotta täyttänyt väestö, väestö Kotihoidon kentän asiakkaat, yhteensä vuoden aikana 1) Kotihoidon asiakkaat, joista jatkuvia joista tilapäisiä joista 75 vuotta täyttäneitä säännöllisen kotihoidon asiakkaita Kotihoidon peittävyys, % poikkileikkaus (palvelutalot ja kotihoidon kenttä yhteensä) 8,7 % 8,5 % 8,8 % 9,1 % Kotihoidon käynnit, yhteensä ) joista jatkuvia joista tilapäisiä joista 75 vuotta täyttäneiden säännöllisen kotihoidon asiakkaiden luona Kotihoidon kustannukset /asiakas/kk /kotihoidon käynti /asukas Tukipalveluasiakkaat, yhteensä pt ja kh-asiakkaat vuotta täyttäneet Ateria Turva Siivous Kauppa Tukipalvelun kustannukset /asiakas/kk /asukas Omaishoidon tuki 2) Tuensaajat, vuoden aikana yhteensä täyttäneitä/75+ väestö, % 3,0 % 3,5 % 3,7 % 3,8 % Korvausluokittain voimassa olevat päätökset korvausluokka korvausluokka korvausluokka Kustannukset, /tuensaaja /asukas ) Sisältää tehostetun kotihoidon ) Vuonna 2016 omaishoidon tuen lakimuutos, jolloin päätöksiä tehty uudelleen, mikä näkyy kasvaneena päätösten määränä.

62 Vanhus ja vammaispalvelut Palvelutalot ja päivätoiminta vuotta täyttänyt väestö, väestö Palvelutalo, asunnot, oma toiminta Ryhmäasuntopaikkoja (asukkaat tilastoidaan ymp.vrk.hoivaan) Kotiutusasuntopaikat Asiakkaat, yhteensä oma toiminta ostopalvelut Asiakkaat joista 75+ säännöllisen palvelun piirissä Peittävyys, % Säännöllisen palvelun piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet/ 75 täyttänyt väestö ,8 % 1,6 % 1,5 % 1,8 % Palvelutalojen kotihoidon käynnit, yhteensä Palvelutalojen kotihoidon käynnit, oma toiminta joista säännöllisen palvelun piirissä oleville 75 täyttäneille Käynnit/75+ sään. kotihoidon asiakas/kk Palvelutalojen käynnit, ostopalvelut Palvelutalojen kustannukset yhteensä Palvelutalojen kustannukset, oma toiminta /asiakas/kk /kotihoidon käynti Palvelutalojen kustannukset, ostopalvelut /kotihoidon käynti /asukas Vanhusten osavuorokautinen hoito (päivätoiminta) Päivätoiminta-asiakkaat oma toiminta, yht. vuoden aikana joista 75 täyttäneitä joista palvelun piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet/ 75 täyttänyt väestö 4,1 % 4,0 % 3,6 % 4,5 % Päivätoimintakäynnit, yhteensä Päivätoimintakäynnit/asiakas/kk Päivätoiminnan kustannukset yhteensä Päivätoiminnan kustannukset (oma toiminta) Päivätoiminnan kustannukset (ostopalvelut)) /asiakas oma toiminta /asukas

63 Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut vuotta täyttänyt väestö, väestö Pitkäaikaishoito 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaishoidon asiakkaat 31.12, yht Terveyskeskussairaala Vanhainkodit Tehostettu asumispalvelu % 75 v. täyttäneestä väestöstä 8 % 7,7 % 7,8 % 7,3 % Kotona asuvien osuus % 92,3 % 92,2 % 92,7 % Hoiva-asumisen palvelut Asiakkaat, yhteensä joista pitkäaikaishoidossa 75 v. täyttäneitä % 75 v. täyttäneestä väestöstä 8,0 % 7,5 % 7,7 % 7,3 % Vanhainkodit oma toiminta ostopalvelut Tehostettu asumispalvelu oma toiminta ostopalvelut Pitkäaikaishoidossa 75 v. täyttäneitä vanhainkodit % 75 v. täyttäneestä väestöstä 2 % 1,7 % 1,4 % 0,8 % Pitkäaikaishoidossa 75 v. täyttäneitä tehostettu asumispalvelu % 75 v. täyttäneestä väestöstä 5 % 5,7 % 6,3 % 6,5 %

64 Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut vuotta täyttänyt väestö, väestö Vanhainkotien ja tehostetun asumispalvelun laskennalliset paikat, yhteensä joista vanhankotipaikkoja oma toiminta ostopalvelut joista tehostettuja asumispalvelupaikkoja oma toiminta ostopalvelut Asumisvuorokaudet kumulatiivinen, yhteensä josta vanhainkotien asumisvuorokaudet asumisvuorokaudet, oma toiminta asumisvuorokaudet, ostopalvelut josta tehostetun asumispalvelun asumisvuorokaudet asumisvuorokaudet, oma toiminta asumisvuorokaudet, ostopalvelut RAI -laatuindikaattorit Osallisuus: Ei aktiviteetteja (e), % Suomen ka. 49 Suomen ka. 51 Suomen ka. 50 Suomen ka. 55 % % % % Simonkylän vanhainkoti 41 % 32 % 28 % 36 % Simonkylän hoivakodit 43 % 25 % 25 % 35 % Myyrinkoti 40 % 33 % 36 % 23 % Metsonkoti 36 % 11 % - 26 % Malminiitty % 12 % Vuoteeseen hoidettavien osuus Suomen ka. 28 % Suomen ka. 27 % Suomen ka. 28 % Suomen ka. 20 % Simonkylän vanhainkoti 27 % 25 % 17 % 27 % Simonkylän hoivakodit 10 % 4 % 2 % 6 % Myyrinkoti 17 % 20 % 12 % 17 % Metsonkoti 5 % 0 % - 4 % Malminiitty % 0 % Kuntoutus: niukasti aktivoivaa hoitotyötä liikuntarajoitteisilla (e), % Suomen ka. 26 % Suomen ka. 30 % Suomen Suomen ka. 30 % ka. 28 % 0 % 9 % Simonkylän vanhainkoti 17 % 0 % Simonkylän hoivakodit 12 % 0 % 0 % 7 % Myyrinkoti 27 % 13 % 9 % 13 % Metsonkoti 23 % 3 % - 28 % Malminiitty % 3 % Kustannukset 1000 ** / oman toiminnan hoitopäivä 1) / ostopalvelun hoitopäivä Vanhainkodit, yhteensä oma osto Tehostettu asumispalvelu, yhteensä oma toiminta 1) ostopalvelut /asukas **Hoiva-asumisen kohdalla palvelurakenteen muutos vaikuttanut kustannusten jakautumiseen vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen välillä 1) sisältää avopalveluihin kuuluvat palvelutalojen yhteydessä toimivat ryhmäkodit

65 Vanhus- ja vammaispalvelut Sairaalapalvelut vuotta täyttänyt väestö, väestö Sairaansijat (vahvistetut) 2) Päättyneet hoitojaksot kaikki ¹) Katriinan päättyneet hoitojaksot Akosien päättyneet hoitojaksot Kaunialan päättyneet hoitojaksot Kotiutukseen päättyneet hoitojaksot 64 % 73% 3) 73 % 72 % Katriinan sairaalan keskim. hoitoaika/hoitojakso Sairaansijojen täyttöaste 104 % 108 % 107 % 105 % Pitkäaikaishoidossa vuotta täyttäneitä vuotta täyttäneet/ 75 v. täyttänyt väestö 0,2 % 0,2 % 0,1 % 0,04 % Kustannukset /hoitojakso /asukas Ostopalvelut Kauniala Päättyneet hoitojaksot Hoitopäivät Päiväsairaala Asiakkaat, yhteensä joista 75 vuotta täyttäneitä vuotta täyttäneet/75 v.täyttänyt väestö 1,2 % 1,1 % 1,2 % 1,4 % Hoitopäivät joista 75 vuotta täyttäneillä hoitopäiviä/asiakas Päiväsairaalan kustannukset /hoitopäivä /asiakas /asukas Haavapäiväsairaala Asiakkaat, yhteensä Hoitopäivät, yhteensä Geriatrinen vastaanotto lääkärikäynnit sairaanhoitajakäynnit ) Kotisairaala siirtyi avopalveluihin vuonna 2013, poistettu vertailtavuuden takia tilastosta. 2) Katriinan sairaala ja akuuttiosastot. Kotisairaala siirtynyt 2013 avopalvelujen tehostetun kotihoidon yksikköön. 3) ei vertailukelpoinen aiempiin vuosiin, ei sisällä hoitojaksolla kuolleita.

66 Terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuolto suun terveydenhuollon asiakkaat tutkitut käynnit yhteensä kliiniset tunnit (kaikki suorittajat) käynnit hammaslääkärillä käynnit suuhygienistilla käynnit hammashoitajalla peruuttamattomat poisjäännit peruuttamattomien poisjääntien kliiniset tunnit kiireettömän hoidon jonossa jonotusaika (joulukuun lopun poikkileikkaustieto) 4kk 3kk 2vk 3kk 3vk 0 hammaslääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 26,28 26,16 26,64 27,10 hammaslääkärissäkäynti/ potilas (toistuvuus) 2,71 2,65 2,57 2,53 Kelan korvaama hammashoito asiakkaat/ lkm hammashoitokorvausten saaneiden osuus Vantaan väestöstä/ % 20,1 19,9 19,6 18,2 Suun terveydenhuollon kustannukset kokonaiskustannukset (1000 ) euroa/ tutkittu Asiakasmaksutulot (1 000 )

67 HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala

68 Henkilöstö Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tuloskorttiin 2016 on kirjattu tavoitteeksi henkilöstön työhyvinvoinnin sekä esimiesten johtamistehtävän tukeminen. Henkilöstön hyvinvointia pyrittiin tukemaan aktiivisen välittämisen toimintamallia edistämällä ja kohdennettiin tukitoimia sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Strategisella henkilöstösuunnittelulla ja henkilöstön kehittämisellä pyrittiin saavuttamaan tavoitteeksi asetettu palveluprosessien kehittäminen. Lisäksi panostettiin toimialan johdon ja esimiesten saamaan johtamisen tukeen. Osaamisen kehittämisen ja koulutusten järjestämisen toimintamalli vakiinnutettiin toimialalla ja koulutusten seurantaan otettiin käyttöön uusi järjestelmä. Terveys- ja turvallisuusjohtamiseen panostettiin edelleen työpaikkojen terveys- ja turvallisuuskäynneillä. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön kokonaismäärä toimialalla vuoden 2016 lopussa oli henkilöä. Talous- ja hallintopalveluiden henkilöstömäärä oli 58, terveyspalveluiden 681, perhepalveluiden 918, vanhus- ja vammaispalveluiden ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen 314. Eläkkeelle vuoden 2016 aikana jäi 52 henkilöä ja toimialan palveluksesta erosi 145. Lähtövaihtuvuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna, päättyneiden palvelussuhteiden osuus kaikista vakinaisista palvelussuhteista oli nyt noin 8,6 prosenttia (vuonna %). Työntekijöiden keski-ikä toimialalla oli 44,21 vuotta ja palvelussuhteen keskimääräinen kesto 9 vuotta. Miesten osuus toimialan henkilöstöstä on edelleen jatkanut hienoista kasvuaan. Valtaosa työntekijöistä on toki edelleen naisia, vuoden 2016 lopussa naisten osuus toimialan henkilöstöstä oli hieman alle 91 prosenttia. Toimialan suurimmat ammattiryhmät ovat lähihoitajat, joita on 484 ja sairaanhoitajat, joita on 311. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä ovat terveydenhoitajat 176, ohjaajat 169, hammashoitajat 115, sosiaaliohjaajat 110, terveyskeskuslääkärit 90, sosiaalityöntekijät 89 ja terveyskeskushammaslääkärit 78. Täydennyskoulutuspäiviä oli toimialalla yhteensä joka on 3,5 päivää työntekijää kohti. Lisäksi suun terveydenhuollon henkilöstöllä oli koulutuspäivää, joka on 4,6 koulutuspäivää työntekijää kohti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan henkilöstöä koskevat tarkemmat tilastotiedot ovat liitteenä. Rekrytointi Vuonna 2016 Retti-järjestelmässä julkaistiin kaikkiaan 558 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan työpaikkailmoitusta, näistä 179 oli erimittaisia määräaikaisuuksia. Näistä vakinaisia oli 379. Hakemuksia saapui yhteensä Keskimäärin hakemuksia saapui 20 avointa työpaikkaa kohden. Edelliseen kertomusvuoteen verrattuna avointen työpaikkojen määrä oli noussut noin 30 työpaikalla, mutta saapuneiden hakemusten määrä oli laskenut huomattavasti, lähes hakemuksella. Eniten töitä oli tarjolla sosiaalityöntekijöille (133 avointa paikkaa), sairaanhoitajille (81) ja lähihoitajille (79). Tilastojen valossa haastavinta oli saada kelpoisia hakijoita sosiaalityöntekijän, apulaisylilääkärin, erikoislääkärin, terveyskeskuslääkärin sekä lääkärin tehtäviin. Näihin tehtäviin tuli keskimäärin 1 kelpoinen hakija työpaikkaa kohden. Eniten kiinnostusta herättivät kehittämispäällikön (76 hakemusta/työpaikka), palvelusihteerin (70), henkilöstöpäällikön (50) ja fysioterapeutin (50) tehtävät.

69 Toimialalla on toistaiseksi voimassa niin sanottu avoimen haun käytäntö vakinaisten sairaanhoitajien, lähi-/perushoitajien, terveydenhoitajien ja ohjaajien rekrytoinnissa. Järjestelyllä pyritään parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Ennakoiva rekrytointi on keskitetty henkilöstökeskukseen. Toimiala oli vuoden 2016 aikana edustettuna monissa rekrytointitapahtumissa, muun muassa Lääkäripäivillä, Sairaanhoitajapäivillä, Sosiaalialan asiantuntijapäivillä sekä oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. Yhteistyötä Seuren kanssa kehitettiin ja tiivistettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala tarjoaa paljon hyviä harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Harjoittelijoilta saatu palaute on ollut positiivista ja tarjottuja harjoittelumahdollisuuksia arvostetaan suuresti. Palkitseminen Vuonna 2016 kannustuspalkkioiden piirissä oli työntekijää ja niitä maksettiin yhteensä euroa. Saavutusten todentamiseen käytettiin selkeitä mittareita asioista, joihin palkkionsaaja on voinut omalla työllään vaikuttaa. Mittareiden lähtökohtana oli kaupungin talousja velkaohjelmasta johdetut tavoitteet ja palkkioilla pyrittiin tukemaan oman työn tuottavuuden kehittämistä. Lisäksi erikoispalkkioilla palkittiin yksittäisistä erinomaisista työsuorituksista 510 henkilöä ja palkkioihin käytettiin euroa. Johtaminen Esimiesten työn tukemiseksi ja osaamisen kehittymiseksi järjestettiin toimialalla 4 esimiestilaisuutta ja 4 päälliköiden työkokousta. Esimiestilaisuuksissa käsiteltiin toimialan ajankohtaisia asioita ja ohjeita. Päälliköiden työkokouksissa keskityttiin toiminnan arviointiin, toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Toimialan uudet esimiehet osallistuivat henkilöstökeskuksen toteuttamaan esimiesvalmennukseen. Esimiehiä kannustettiin osallistumaan kaupungin henkilöstökeskuksen järjestämiin esimiehille suunnattuihin koulutuksiin. Henkilöstön hyvinvointi Työhyvinvoinnin johtaminen on Vantaan strateginen valinta, jota edistettiin toimialalla kaupungin linjausten mukaisesti. Esimiesten ja päälliköiden terveys- ja turvallisuusjohtamisen tapaamisia jatkettiin kertomusvuonna. Lisäksi esimiehiä tuettiin evälke- keskustelujen käymisessä ja tapaturmien tutkinnassa. Työhyvinvointiasiantuntijat tekivät yhteensä 167 terveys- ja turvallisuusjohtamisen käyntiä tai kontaktia toimialan esimiehille. Henkilöstön kohtaamiseen jää arjessa liian vähän aikaa, on monen esimiehen kokemus. Erilaisiin haasteellisiin tilanteisiin esimiehet tarvitsevatkin varhaisen puuttumisen tukea ja valmennusta. Lähes kaikki työntekijäryhmät kokivat työpainetta, joka näkyy työmäärän lisääntymisenä ja kiireen kokemuksena. Pienempiä kuin suurempia muutoksia on kaikilla tulosalueilla ja ne koetaan usein työn hallinnan tunteen heikkenemisenä. Terveysperusteisten poissaolojen ennaltaehkäisyn ja vähentämisen eteen tehtiin paljon työtä. Siitä huolimatta sairauspoissaolot pysyivät edellisvuoden tasolla, poissaoloja oli 5,2 prosenttia (vuonna 2015, 5,3 %). Työntekijää kohti oli vuodessa keskimäärin 16,7 sairauspoissaolopäivää (17,1 pv/v.2015). Suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet 26 prosentilla. Määrä on kuitenkin laskenut edellisvuodesta 12,7 prosenttiyksiköllä. Sairauspoissaoloista mielenterveysperusteisia oli 24 prosenttia ja hengityselinten sairauksista johtuvia 13 prosenttia. Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä kasvoi 30 prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Myös hengityselinten sairauksista johtuvien sairauspoissaolojen määrä kasvoi, ollen 12,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi kaupungilla otettiin helmikuussa 2016 käyttöön korvaavan työn toimintatapa, tuunattu työ. Tuunatulla työllä tarkoitetaan sitä, kun työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi tilapäisesti kykenemätön

70 tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään soveltaen eli tuunaten omaa työtään tai jotakin muuta työtä. Työskentelyn ansiosta sairauslomapäiviä ei kerry ja työntekijän työpanos on yksikön käytettävissä. Tuunatun työn päiviä on kertynyt yhteensä 972 päivää. Tämä tarkoittaa 1,7 prosentin osuutta sairauspoissaolopäivistä. Työkyvyn heikkenemisen takia työkyky- ja uudelleensijoitusprosessissa oli yhteensä 90 työntekijää, joka on 25 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Heistä 15 uudelleen sijoittui terveyttään paremmin vastaaviin tehtäviin (vuonna 2015, 14 työntekijää) osa palasi omaan työhön, osa sai eläkeratkaisun (osatyökyvyttömyyseläke tai koko eläke) ja osan kohdalla prosessi jatkuu. Perustoimeentulotukien käsittely siirtyi vuoden 2017 alusta kunnilta Kelan tehtäväksi. Valtakunnallinen muutos käynnisti uudelleensijoitusprosessin, kun etuuskäsittelyn työ väheni merkittävästi. Muutoksen valmistelu aloitettiin jo keväällä Prosessia koordinoitiin Henkilöstökeskuksesta ja sen päätteeksi kaikille on ollut tarjota työtä. Uhka- ja väkivaltailmoituksia tehtiin toimialalla 750 kappaletta, joka vastaa edellisvuoden lukemaa (vuonna 2015, 755 ilmoitusta). Vakavia uhka- ja väkivaltatilanteita sattui kaksi, joista toisen tutkintaan osallistui Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja. Sisäilmaongelmakohteiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Haasteelliseksi korjaamisen tekee se, että monesta kohteesta ei löydy selvää syytä työntekijöiden oireiluille. Oireileville työntekijöille on etsitty korvaavia tiloja. Lisäksi tilannetta helpottamaan on saatu ilmanpuhdistimia. Osaavan työvoiman varmistaminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on palvelutuotannossa tarvittavan osaamisen turvaaminen, työelämän laadun kehittäminen ja toimialan palvelutuotannon tuloksellisuuden tukeminen. Osaamisen kehittäminen liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategioihin ja henkilöstösuunnitteluun. Osaavan työvoiman varmistamisessa kiinnitettiin vuonna 2016 erityisesti huomiota potilasturvallisuuden ja lääkehoidon osaamiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu toimii Vantaan ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen tuottajana henkilöstölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla koulutusmassa on suuri ja yhteistä koulutusta on paljon. Täydennyskoulutus hoidettiinkin pääosin yhteistyössä Metropolian kanssa tulos- ja kehityskeskustelujen pohjalta syntyneen tulosalueen koulutussuunnitelman mukaisesti.. Koulutussuunnitellussa kiinnitettiin erityisesti huomiota koulutuksien rakentamiseen kokonaisuuksina, yksittäisten koulutusten sijaan. Metropolia tuotti toimialalle yhteensä 142 koulutusta tai -kokonaisuutta, mikä on edellisvuoteen verrattuna lähes 50 prosenttia enemmän. Tulosalueiden erityisasiantuntijat olivat avainasemassa koulutusohjelma kokonaisuuden rakentamisessa Vuonna 2016 toimialalla käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 0,70 miljoonaa euroa, mikä oli 0,51 prosenttia henkilöstömenoista. Vuonna 2015 osuus oli 0,40 prosenttia. Toimialan tulosalueet ja työyksiköt järjestivät työntekijöidensä ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja oman palvelutuotantonsa kehittämiseen liittyvän henkilöstökoulutuksen. Henkilöstö osallistui myös sekä kaupungin henkilöstökeskuksen että kaupungin ulkopuolisten järjestäjien koulutuksiin. Työnohjaus on yksi yksilön ja työyhteisöiden osaamisen kehittämiskeino. Vuonna 2016 toimialalla käytettiin työnohjaukseen yhteensä 0,42 miljoonaa euroa, edellisenä vuonna 0,40 miljoonaa. Käytetystä määrärahasta perhepalveluiden osuus oli 67 prosenttia, terveyspalvelujen 24 prosenttia ja vanhus- ja vammaispalvelujen 9 prosenttia.

71 Kuukausipalkkaisten vakanssien lukumäärä määräaikaiset muutos vakinaiset avoimet yhteensä Talous- ja hallintopalvelut johto ja yhteiset toiminnot talousyksikkö henkilöstöyksikkö hallintoyksikkö kehittämisyksikkö Terveyspalvelut johto ja yhteiset toiminnot tartuntatauti-hygieniayksikkö Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut Keski-Vantaan terveysasemapalvelut Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut kuntoutustoiminta ehkäisevä terveydenhuolto Perhepalvelut johto ja yhteiset toiminnot psykososiaaliset palvelut lastensuojelu aikuissosiaalityö päihdepalveut maahanmuuttajapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut johto ja yhteiset toiminnot vammaispalvelut vanhusten avopalvelut palvelutalotoiminta ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut hoiva-asumisen palvelut sairaalapalvelut Toimiala yhteensä Suun terv.huollon LL

72 Vakinaisen, määräaikaisen ja työllistetyn henkilöstön määrä vakituiset määräaikaiset työllistetyt yhteensä % koko henkilöstöstä muutos Talous- ja hallintopalvelut ,0 % 3 johto ja yhteiset toiminnot talousyksikkö henkilöstöyksikkö hallintoyksikkö kehittämisyksikkö Terveyspalvelut ,8 % 51 johto ja yhteiset toiminnot tartuntatauti-hygieniayksikkö Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut Keski-Vantaan terveysasemapalvelut Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut kuntoutustoiminta ehkäisevä terveydenhuolto Perhepalvelut ,1 % 22 johto ja yhteiset toiminnot psykososiaaliset palvelut lastensuojelu aikuissosiaalityö päihdepalvelut maahanmuuttajapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut ,1 % 24 johto ja yhteiset toiminnot vammaispalvelut vanhusten avopalvelut palvelutalotoiminta ennalta ehkäisevät vanhuspalvelut hoiva-asumisen palvelut sairaalapalvelut Toimiala yhteensä Suun terv.huollon LL

73 Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan tulosalueittain ja -yksiköittäin miehet naiset yhteensä miesten naisten osuus osuus Talous ja hallinto ,2 % 82,8 % johto ja yhteiset toiminnot talousyksikkö henkilöstöyksikkö hallintoyksikkö kehittämisyksikkö Terveyspalvelut ,9 % 92,1 % johto ja yhteiset toiminnot tartuntatautihygieniayksikkö Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut Keski-Vantaan terveysasemapalvelut Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut kuntoutus ehkäisevä terveydenhuolto Perhepalvelut ,5 % 87,5 % johto ja yhteiset toiminnot psykososiaaliset palvelut lastensuojelu aikuissosiaalityö päihdepalvelut maahanmuuttajapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut ,4 % 91,6 % johto ja yhteiset toiminnot vammaispalvelut vanhusten avopalvelut palvelutalotoiminta ennalta ehkäisevät vanhuspalvelut hoiva-asumisen palvelut sairaalapalvelut Toimiala yhteensä ,8 % 90,2 % Suun terv.huollon LL ,4 % 93,6 %

74 Esimiesten määrä esimiestasoittain ja sukupuolittain Esimiesten määrä tulosalueittain muut esimiehet tulosyksikön johto tulosalueen johto Talous- ja hallintopalvelut 145 Terveyspalvelut Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Suun terveydenhuolto miehiä naisia ylin johto Esimiehet lkhenkilöstö lkm Talous- ja hallintopalve 8 58 Terveyspalvelut Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispal Suun terveydenhuolto yhteensä 186 Toimiala yhteensä 169 Lisäksi suun terveydenhuolto 17 Keskimääräinen palvelusaika tulosalueittain sukupuolen mukaan toimiala yhteensä 6,31 9,24 suun terveydenhuollon liikelaitos 10,25 14,62 vanhus- ja vammaispalvelut perhepalvelut 4,47 8,29 7,86 6,93 naiset miehet terveyspalvelut 6,22 9,74 talous- ja hallintopalvelut 10,3 14,

75 Toimialan henkilöstön ikärakenne 2016 Ikäluokka Henkilöitä/ikäluokka Henkilöstön lähtövaihtuvuus 2016 % kaikista vakinaisista Varhennettu vanhuuseläke 3 0,12 Eläkk. siirtyminen iän perusteella 42 1,67 Työkyvyttömyyseläke toistaiseksi 7 0,28 Eläkkeelle siirtyneet yht. 52 2,07 Eronnut kaup. palveluksesta 145 5,77 Irtisanominen henkilöstä aiheutuvasta syystä 2 0,08 Irtisanominen/ palv.suhteen purku 2 0,08 Palvelussuhteen purku koeajalla 15 0,60 Muu syyt yht. 19 0,76 Lähteneet yht ,59 Palvelussuhteen kesto vuosina tulosalueittain Talous- ja hallintopalvelut Terveyspalvelut Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Suun terveydenhuollon liikelaitos vuotta 5-9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta

76 Vuosi Kuukausipalkkaisen työvoiman määrän kehitys henkilötyövuosina henkilötyövuodet 2240,0 2207,1 2220,2 2298,8 2370,3 muutos ed. vuoteen 1,9 % -1,5 % 0,6 % 3,5 % 3,1 % Mukana vakituiset, määräaikaiset ja työllistetyt Työpanoksesta poistettu kaikki lomat (vuosi-, sairauslomat palkalliset ja palkattomat) Kuukausipalkkaisen työvoiman määrän kehitys henkilöinä vakituiset määräaikaiset työllistetyt yht muutos ed. vuoteen -1,0 % 0,4 % 1,2 % 2,8 % 3,1 % Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä osa-aikaiset henkilöstöstä 11,9 % 12,4 % 10,6 % 12,0 % 12,9 % Esimiesten määrä henkilöstöryhmittäin Johto Ylempi keskijohto Keskijohto Esimiehet yht Henkilöstön sukupuolijakauma Naiset määrä muutos -1,7 % 0,3 % 0,8 % 1,8 % 2,6 % - osuus 92,4 % 92,3 % 91,9 % 91,0 % 90,6 % Miehet määrä muutos 9,3 % 2,7 % 6,6 % 13,9 % 7,90 % - osuus 7,6 % 7,7 % 8,1 % 9,0 % 9,40 % Palvelussuhteen keskimääräinen kesto vuosina naiset 10,0 9,9 9,2 9,5 9,2 miehet 8,4 7,6 7,6 6,7 6,3 yht. 9,9 9,8 9,1 9,3 9,0 Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolo% 5,2 5,4 5,1 5,3 5,2 Sairauspoissaolopäivät yht Sairausloman pituus keskimäärin (päiviä) 5,3 5,4 4,8 5,3 4,9 Sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä 16,8 17,1 16,2 17,1 16,7 Mukana ei ole työllistettyjen poissaoloja

77 Toimialan avoimet työpaikat ja niihin tulleet hakemuket vuonna 2016 Työpaikkojen lukumäärä Hakemusten lukumäärä vakituinen määräaikainen Yht. Hakemukset Hakemukset/ työpaikka Kelpoiset/ työpaikka Kelpoiset apulaisylilääkäri ,7 asumisohjaaja * * erikoishammaslääkäri ,0 erikoislääkäri ,3 erityissosiaaliohjaaja * * fysioterapeutti ,8 geronomi ,0 hammashoitaja ,6 henkilöstöpäällikkö * * huume- ja vieroitushoidon päällikk * johtava sosiaaliohjaaja ,0 johtava sosiaalityöntekijä ,4 kehittämispäällikkö * * kodinhoitaja ,0 kotihoidon esimies ,7 kotihoidon päällikkö ,0 koulu- ja neuvolalääkäri ,0 kriisityöntekijä ,5 kuraattori * * lähihoitaja ,5 lääkäri ,3 ohjaaja ,9 osastonhoitaja ,7 palveluneuvoja * * palveluohjaaja ,6 palvelupäällikkö ,5 palvelusihteeri * * perheasiain yksikön esimies * * perhepalvelujen johtaja ,0 perheterapeutti ,0 perhetyöntekijä ,8 psykologi ,0 puheterapeutti ,8 ravitsemusterapeutti ,0 sairaanhoitaja ,6 sosiaalihoitaja ,0 sosiaaliohjaaja ,0 sosiaalityön esimies ,0 sosiaalityöntekijä ,3 sovittelun esimies ,0 sovittelun ohjaaja ,0 suuhygienisti ,5 talousasiantuntija * * terveydenhoitaja ,5 terveyskeskusavustaja ,0 terveyskeskushammaslääkäri ,0 terveyskeskuslääkäri ,3 tiedonhallinnan suunnittelija * * toimintaterapeutti ,4 toimintayksikön esimies ,0 toimistosihteeri * * tuetun asumisen ja työtoiminnan ,0 työvalmentaja * * vanhus- ja vammaispalvelujen joh ,0 vastaava ohjaaja ,0 vastaava perhetyöntekijä ,0 viriketoiminnan ohjaaja ,0 yksikön vastaava ohjaaja ,0 ylilääkäri ,0 * ei tiedossa

78 Suurimmat ammattiryhmät tulosalueittain 2016 Talous- ja hallintopalvelut Terveyspalvelut Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Suun terveydenhuolto ERIT.ASIANTUNT 7 TERVEYDENHOIT 175 OHJAAJA 109 LÄHIHOITAJA 461 HAMMASHOITAJA 115 TALOUSASIANT 7 SAIRAANHOITAJA 92 SOSIAALIOHJAAJA 106 SAIRAANHOITAJA 180 TERV K HAMMLÄÄK 78 TOIMISTOSIHTEERI 7 TERV.KESK.LÄÄK 89 SOSIAALITYÖNTEK 85 OHJAAJA 60 SUUHYGIENISTI 34 LAKIMIES 4 FYSIOTERAPEUTTI 36 SAIRAANHOITAJA 39 PALVELUOHJAAJA 34 VÄLINEHUOLTAJA 17 TERV.KESK.AVUST 30 PERHETYÖNTEK 39 PERUSHOITAJA 21 OSASTONHOITAJA 9 PUHETERAP 30 KURAATTORI 38 TOIMINTAOHJAAJA 21 OSASTONHOITAJA 14 TOIMISTOSIHT 32 FYSIOTERAPEUTTI 21 TOIMINTATERAP 10 JOHT SOS.TYÖNT 29 KOTIHOIDONESIM. 16 YLILÄÄKÄRI 10 PSYKOLOGI 27 LÄÄKÄRI 16 PERHEOHJAAJA 8 ETUUSKÄSITT 22 OSASTONHOITAJA 13 LÄHIHOITAJA 19 TOIMISTOSIHT 11 *mukana vain vakituinen henkilöstö Toimialan suurimmat ammattiryhmät 2016 LÄHIHOITAJA 484 SAIRAANHOITAJA 311 TERVEYDENHOIT 176 OHJAAJA 169 HAMMASHOITAJA 115 SOSIAALIOHJAAJA 110 TERV.KESK.LÄÄK 90 SOSIALITYÖNTEK 89 TERV K HAMMLÄÄK 78 TOIMISTOSIHT 57 FYSIOTERAPEUTTI 57 PERHETYÖNTEK 39 KURAATTORI 38 OSASTONHOITAJA 36 PALVELUOHJAAJA 35 SUUHYGIENISTI 34 TERV.KESK.AVUST 31 JOHT SOS.TYÖNT 31 PUHETERAP 30 PSYKOLOGI 28 *mukana vain vakituinen henkilöstö

79 Kaikki poissaolot syykoodeittain 2016 Poissaolo- Keskim. Päivien Kertojen Syy Selite % pituus lukumäärä lukumäärä 300 VUOSILOMA 10,62 6, PALKKIOLOMA, PALKALLINEN 0,03 6, VUOSILOMA SÄÄSTÖVAPAA 0,10 4, VUOSILOMA LYH.TYÖAIKANA 0,01 3, SAIRAUSLOMA, TÄYSI PALKKA 3,71 3, SAIRAUSLOMA, 2/3 PALKKA 0,74 14, SAIRAUSLOMA, PALKATON 0,48 26, KUNT.TUKI / TYÖKYV.ELÄKE MÄÄRÄAIKAINEN 0,18 101, ÄITIYSLOMA, TÄYSI PALKKA 0,65 66, ISYYSLOMA, PALKALLINEN 0,01 4, ÄITIYSLOMA, PALKATON 0,26 33, VANHEMPAILOMA, PALKATON 1,31 116, ISYYSLOMA, PALKATON 0,06 16, HOITOVAPAA, PALKATON 2,44 127, TYÖTAPATURMALOMA,PALKATON 0,02 39, TYÖTAPATURMALOMA, 1/1 0,09 9, TYÖTAPATURMALOMA, 2/3 PALKALLINEN 0,01 18, VAPAUTUS OMASTA TEHT. 2,27 139, TUUNATTU TYÖ 0,09 8, VUOROTTELUVAPAA, PALKATON 0,62 179, LOMARAHAVAPAA 0,02 2, KUNTOUTUS ASLAK /TYK PALKALLINEN 0,04 5, LOMARAHAVAPAA LÄÄKÄRIT 0,17 3, MUU JULK. LUOTT.TEHTÄVÄ 0,00 1, KUNNALL.LUOTTAMUSTEHTÄVÄ 0,00 1, MAANPUOL.- JA VS-TEHTÄVÄ 0,00 7, LUOTT-TPD-RATIONAL.KURSSI 0,00 1, JATKO-YMS.KOULUTUS PALKAL 0,05 1, OMAEHTOINEN KOULUTUS, PALKALLINEN 0,04 1, ERITYISLOMA, PALKALLINEN 0,01 1, OPISKELU, YKSITYINEN 0,16 11, OPINTOVAPAA 1,22 71, SAIRAAN LAPSEN HOITO 0,24 1, LUVATON POISSAOLO 0,00 2, POISSAOLO PALKATON YKSITYISASIAT 0,53 6, PALKATON,MUUALLA TYÖSSÄ 0,55 95, PALKATON PAKOTT.PERHESYYT 0,04 2, POISSAOLO LÄHEISEN HOITAMISEKSI 0,01 3, POISSAOLO PALKATON SÄÄSTÖSYYT 0,41 2, TYÖKOKEILU PALKATON 0,13 53, POISSAOLO TUNTEINA 0,07 2, LÄÄKÄRIN MÄÄRÄMÄ TUTKIMUS 0,00 1, YHTEENSÄ 27, , Suun terveydenhuollon LL on mukana luvuissa

80 Tulosyksiköiden terveysperusteiset poissaoloprosentit vuonna 2016 tammimaaliskuu tammikesäkuu tammisyyskuu tammijoulukuu Hallinto ja talous *talous-ja hallintopalvelut 1,54 1,14 1,52 1,57 *talousyksikkö 2,77 2,18 2,32 2,29 *henkilöstöyksikkö 1,54 1,65 1,28 0,92 *hallintoyksikkö 2,20 1,50 1,26 1,55 *kehittämisyksikkö 0,22 0,55 1,69 1,63 Terveyspalvelut *johto ja yht. toiminnat 16,70 14,61 14,50 14,53 *ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 3,35 3,09 2,94 3,20 *tartuntatauti-hygieniayksikkö 1,32 0,73 0,48 0,91 *terv.asema Länsi-Vantaa 4,97 5,56 5,83 6,06 *terv.asema Keski-Vantaa 4,25 3,98 4,17 4,07 *terv.asema Pohjois-Vantaa 6,16 5,96 4,91 5,38 *kuntoutus 6,84 6,44 5,71 5,66 Perhepalvelut *johto ja yht. toiminnat 10,11 8,60 6,01 4,67 *psykosos.palvelut 4,97 4,53 4,37 4,33 *lastensuojelu 3,61 3,60 3,38 3,60 *aikuissosiaalityö 6,36 6,49 6,32 6,14 *päihdepalvelut 4,34 4,70 4,88 5,92 *maahanmuuttajapalvelut 3,50 2,91 2,37 2,73 Vanhus- ja vammaispalv. *johto ja yht. toiminnat 0,00 0,44 6,35 4,75 *vammaispalvelut 4,95 4,37 4,10 4,79 *vanhusten avopalvelut 9,33 8,03 7,66 7,97 *palvelutalotoiminta 6,70 6,72 6,37 6,41 ennalta ehkäisevät vanhuspalvelut 4,10 5,06 5,67 7,26 *hoiva-asumisen palvelut 7,11 7,16 6,66 6,77 *sairaalapalvelut 5,28 5,23 5,11 5,48 Suun terveydenhuolto 4,62 4,14 3,90 4,21 Mukana luvuissa on sairauspoissaolojen lisäksi kuntotustuki/työkyvyttömyyseläke ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolot. *Luvuissa ei ole mukana työllistettyjen poissaoloja.

81 Tulos- ja kehityskeskustelut 2016 Vakinaiset Käydyt keskustelut Tuke % Soster yhteensä Hallinnolliset toiminnat yhteensä Talous- ja hallintopalvelut Talousyksikkö Henkilöstöyksikkö Hallintoyksikkö Kehittämisyksikkö Terveyspalvelut yhteensä Tulosalueen johto ja yhteiset toiminnat Tartuntatauti- hygieniayksikkö Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut Keski-Vantaan terveysasemapalvelut Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut Kuntoutustoiminta Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Perhepalvelut yhteensä Tulosalueen johto ja yhteiset toiminnat Psykososiaaliset palvelut Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Maahanmuuttajapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut yhteensä Tulosalueen johto ja yhteiset toiminnat Vammaispalvelut Vanhusten avopalvelut Palvelutalotoiminta Ennalta ehkäisevät vanhuspalvelut Hoiva-asumisen palvelut Sairaalapalvelut Suun terv.huollon liikelaitos Toimiala yhteensä

82 Henkilöstön oppimistyöpäivät tulosyksiköittäin vuonna 2016 Koulutuspäiviä/ Koulutuspäivät työntekijä Talous- ja hallintopalvelut johto ja yhteiset toiminnot 93,00 5,2 talousyksikkö 47,25 2,1 henkilöstöyksikkö 40,75 5,8 hallintoyksikkö 48,00 3,2 kehittämisyksikkö 30,50 5,1 Terveyspalvelut johto ja yhteiset toiminnot 37,25 9,3 tartuntatauti-hygieniayksikkö 62,50 8,9 Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 719,25 5,5 Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 725,25 5,4 Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut 492,75 4,4 kuntoutus 465,00 4,4 ehkäisevä terveydenhuolto 763,50 3,9 Perhepalvelut johto ja yhteiset toiminnot 22,00 2,8 psykososiaaliset palvelut 862,00 4,4 lastensuojelu 811,75 2,5 aikuissosiaalityö 378,50 2,4 päihdepalvelut 409,75 3,4 maahanmuuttajapalvelut 68,00 2,1 Vanhus- ja vammaispalvelut johto ja yhteiset toiminnot 32,00 5,3 vammaispalvelut 344,75 2,7 vanhusten avopalvelut 606,00 2,6 palvelutalotoiminta 334,50 2,5 ennalta ehkäisevät vanhuspalvelut 229,75 3,1 hoiva-asumisen palvelut 450,00 1,8 sairaalapalvelut 637,00 2,4 Suun terveydenhuolto 1 445,25 4,6

83 Eri koulutusasteiden prosenttiosuus tulosalueiden henkilöstöstä Talous ja hallinto 50 Terveyspalvelut Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Suun terveydenhuollon LL Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Henkilöstön äidinkieli suomi ruotsi muu 7,3 % 1,6 % 91,1 %

84 ASIAKAS- PALAUTE- YHTEENVETO 2016 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALA

85 Sisällys Aluksi...3 Virallinen palaute...4 Toimialan asiakaspalautteet...5 Tulosalueiden asiakaspalautteet...7 Terveyspalvelut...7 Keski-Vantaan terveysasemapalvelut...9 Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut...9 Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut...10 Kuntoutusyksikkö...10 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto...11 Terveyskeskuspäivystys...12 Perhepalvelut...13 Aikuissosiaalityö...15 Lastensuojelu...16 Maahanmuuttajapalvelut...19 Psykososiaaliset palvelut...20 Päihdepalvelut...21 Vanhus- ja vammaispalvelut...24 Vanhusten avopalvelut...25 Hoiva-asumisen palvelut...26 Sairaalapalvelut...28 Vammaispalvelut...29 Suun terveydenhuollon liikelaitos...30 Pohjois-Vantaan suun terveydenhuolto...32 Länsi-Vantaan suun terveydenhuolto...33 Keski-Vantaan suun terveydenhuolto...34 Talous- ja hallintopalvelut...35 Muu palaute

86 ALUKSI Toimialan asiakaspalautejärjestelmä koostuu jatkuvasta eli välittömästä asiakaspalautteesta, kohdennetuista asiakaskyselyistä ja lakisääteisestä asiakaspalautteesta. Asiakaspalautteen kerääminen, käsittely, kehittämistoimenpiteet ja yhteenvedon laadinta ovat osa johdon seurantajärjestelmää sekä palvelujen laadunhallintaa. Toimintayksikön esimies toimii asiakaspalautevastaavana. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että toimintayksikössä on asiakaspalautejärjestelmä. Saatu asiakaspalaute käsitellään esimiehen johdolla mahdollisimman nopeasti. Saadun palautteen pohjalta toiminta- ja tulosyksiköissä arvioidaan toimintaa sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan. Tulosyksikkötasoinen yhteenveto asiakaspalautteesta toimitetaan talous- ja hallintopalveluihin toimintakertomustietojen keruun yhteydessä. Jatkuvan kehittämisen kehän, PDCA-mallin, mukaisesti asiakaspalaute on osa toiminnan arviointia (Check). Toiminnan suunnittelu (Plan) on osa strategiatyötä - tekeminen (Do) on palvelun tuottamista. Asiakaspalaute toimii palvelun onnistumisen tarkastuspisteenä (Check) eli sen avulla voidaan osaltaan arvioida tehtiinkö suunnitellut asiat. Arvioinnin jälkeen parannetaan ja kehitetään palveluja (Act) vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita ja toiveita. 3

87 VIRALLINEN PALAUTE Virallisiin eli lakisääteisiin asiakaspalautteisiin/viralliseen muutoksenhakuun kuuluvat: oikaisuvaatimukset, muistutukset, kantelut, valitukset ja vahingonkorvausvaatimukset. Hoitoonsa, palveluunsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymätön potilas/asiakas tai hänen omaisensa voi tehdä asiasta kirjallisen muistutuksen hoito/palvelupaikkansa vastaavalle johtajalle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai Vantaan internet-sivuilla olevalla lomakkeella. Muistutus on potilaan/asiakkaan tai hänen omaisensa lakisääteinen oikeus. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa, mikä tarkoittaa enintään muutamaa viikkoa. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja /tai tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle. Asiakkaalla tai hänen omaisellaan on oikeus kannella, jos hän on tyytymätön saatuun hoitoon tai kohteluun. Asiakas voi tehdä kantelun joko Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valviraan) tai Aluehallintovirastoon, vaikka asiakas olisi jo tehnyt hoidostaan muistutuksen hoitopaikkaan tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi tehnyt hakemuksen Potilasvakuutuskeskukselle. Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella potilas on ollut hoidettavana. Asiakas voi kääntyä eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä joko omassa asiassa tai muutenkin, jos katsoo, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava henkilö tai yhteisö on menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa. Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä myös silloin, kun katsoo, ettei perustuslain takaama perusoikeus tai ihmisoikeus ole toteutunut. Sosiaali- ja potilasasiamies auttaa tarvittaessa virallisten palautteiden tekemisessä. 4

88 TOIMIALAN ASIAKASPALAUTTEET Vuoden 2016 alussa tehtiin toimialan laaja asiakastyytyväisyyskysely. Palautetta kerättiin palvelua käyttäviltä asiakkailta. Kyselylomakkeita jaettiin palvelutapahtuman yhteydessä välisellä ajalla. Kyselyssä olivat mukana perhepalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä terveyspalvelujen tulosalueet ja niiden tulosyksiköt sekä suun terveydenhoidon liikelaitos. Vastauksia saatiin 3051, joista vain 54 vastasi netin kautta. Kysely toimitettiin kolmannen kerran samoilla lomakkeilla. Asiakkaiden antamien kouluarvosanojen keskiarvo on noussut kokonaisuutena vuodesta 2014 ja oli nyt lähes kiitettävä eli 8,85 (vuonna ,80 ja vuonna ,72.) Tyytyväisyys on lisääntynyt etenkin aikuissosiaalityöhön ja maahanmuuttajapalveluihin. Asiakkaiden antamien kouluarvosanojen keskiarvot Tulosyksiköiden tai palvelujen väliset erot olivat tällä, kuten aiemmillakin kerroilla suhteellisen pieniä sillä yleisarvosana oli kaikkialla vähintään tyydyttävällä tasolla (yli 7,5). Vastaajien sukupuoli ei vaikuttanut arvioihin merkittävästi vuotiaiden puolesta vastanneet olivat tänä vuonna tyytyväisempiä kuin edellisellä kerralla. Heidän antamien kokonaisarvosanojen keskiarvon ollessa nyt 8,95 (2014 8,58). Parhaiten toteutui asiallinen kohtelu, 90 % vastaajista oli asiaa koskeneen väitteen kanssa samaa mieltä ja vain 7 % eri mieltä. 77 % vastaajista koki saamansa palvelun parantaneen ainakin osittain elämäntilannettaan, kun 5 %:n mielestä se ei ollut parantunut lainkaan. 5

89 Heikoimmin toteutuva asia, kuten vuoden 2014 kyselyssäkin oli vastaajien mahdollisuus osallistua palvelun suunnittelun, 68 % oli voinut osallistua ainakin osittain, 15 % vähän tai ei lainkaan. Koko toimialan asiakkaiden mielipiteet seitsemään kaikille yhteiseen kysymykseen Asiakastyytyväisyys sukupuolen, iän ja lomakkeen täyttäjän mukaan 6

90 Toimialatasoiset viralliset palautteet: Apulaiskaupunginjohtaja vastasi v kahteen muistutukseen, joista toisessa arvosteltiin asiakkaille tehtävien päätösten perusteluiden vaikeaselkoisuutta, ja toisessa mm. viranhaltijoiden menettelyä eräissä hallinto- ja lastensuojeluasioissa, joiden käsittely on päättynyt n. 10 v. sitten. TULOSALUEIDEN ASIAKASPALAUTTEET TERVEYSPALVELUT Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä terveyspalvelut sai kouluarvosanan 9 (v ) eli lähes saman kuin kaksi vuotta aiemmin. Monessa palvelussa tulokset paranivat verrattuna kahden vuoden takaiseen, mutta valitettavasti 4/7 terveysasemista arvosana laski. Yhteisistä kysymyksistä parhaiten toteutui väittämä Olen saanut asiallista kohtelua. Huonoiten toteutunut väite oli Saamani palvelu on parantanut elämäntilannettani. 7

91 Terveysasemapalvelut Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä terveysasemapalvelujen kouluarvosanoilla annettu arvio kokonaispalvelusta oli 8.68, joka oli hiukan vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin (8,78). 8

92 Terveysasemapalvelujen parhaiten toteutunut väite oli Olen saanut asiallista kohtelua ja huonoiten toteutui Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin. Keski-Vantaan terveysasemapalvelut Keski-Vantaan terveysasemapalveluissa muistutuksia saatiin vuonna 2016 yhteensä 15 ja kanteluita 2. Kaikkiin muistutuksiin ja kanteluihin on vastattu. Muita joko sähköpostitse tai kirjeitse tulleita reklamaatioita ja palautteita Keski-Vantaan terveysasemille on tullut yhteensä 40 kappaletta. Palautteet käsitellään Keski-Vantaan terveysasemapalveluiden johtoryhmässä säännöllisesti. Lähiesimiehet käyvät palautteita läpi myös henkilökunnan kanssa. Palautteiden käsittelyn yhteydessä mietitään toimintaprosesseja Lean-mallia hyödyntäen niiltä osin mihin pystymme itse vaikuttamaan ja palautteen perusteella havaitaan prosessissa olevan kehittämisen paikka. Omaa toimintaa tarkastelemalla pyritään jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja palvelun laadun kehittämiseen. Kaikki kohteluun tai asiakaspalvelun epäonnistumiseen liittyvät palautteet on käyty asianosaisen henkilökunnan edustajan kanssa lävitse. Sähköinen palautejärjestelmä on ollut aktiivisessa käytössä. Suurin osa palautejärjestelmän kautta tulleista palautteista koskee puhelimella yhteydensaannin vaikeuksia tai sähköisen ajanvarauksen ongelmia. Kaikkiin sähköisesti tulleisiin palautteisiin on vastattu. Palautteen antamisen tavoiteaika on alle kaksi viikkoa. Sähköisesti tulleissa palautteissa oli moitteiden lisäksi useita toimenpide-ehdotuksia ja paljon myös kiitosta. Tikkurilan, Länsimäen ja Hakunilan terveysasemille väestöpohjaan nähden palautteita tuli jotakuinkin yhtä paljon, eli alueiden välillä ei ollut eroa palautteiden määrässä. Palautteiden pohjalta on myös löydetty yksiköiden sisäiseen koulutussuunnitelmaan luentoaiheita. Palautteita on pystytty hyödyntämään henkilökunnan osaamisen vahvistamisen työkaluna. Puhelinliikenteen parantamiseksi on tehty parannuksia ja suunniteltu uusia toimintamalleja koko vastaanottotoiminnan osalta. Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut tulosyksikköön tuli yhteensä 111 palautetta vuonna Näistä palautteista tuli kirjeitse ja sähköpostitse yhteensä 89 kappaletta, joista positiivisia oli 23 ja negatiivisia palautteita 59. Positiiviset palautteet liittyivät pääsääntöisesti kohteluun ja potilaiden saamaan hoitoon. Negatiiviset palautteet koskivat potilaiden jonotusta ja kohtelua. Muistutuksia tuli 22 ja kanteluita kaksi vuonna Muistutuksien sisällöstä 12 koski lääkärin toimintaa ja 10 hoitoon ja kohteluun. Vantaan internet sivujen kautta palautepostia tuli 124 kappaletta, joista positiivisia oli 16, negatiivisia palautteita 83. Netin kautta tulleiden palautteiden sisältö kohdistui pääsääntöisesti puhelinpalveluun, jonotusaikoihin, hoitoon sekä kohteluun. Kaikkiin palautteisiin on vastattu kirjallisesti. Palautteet on käsitelty toiminnan kehittämisen ja laadun näkökulmasta aluejohtoryhmässä ja henkilöstöpalavereissa sekä tarvittaessa esimies-alaiskeskusteluissa. Palautteita hyödynnettiin terveysasemien lean-työpajoissa kehittämispäivissä ja prosesseja työstettiin potilas näkökulmasta. 9

93 Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut Asiakaspalautteita tuli Vantaan Internet sivujen palautejärjestelmän kautta 92 kpl. Palautteet koskivat etupäässä puhelinyhteydensaannin ongelmia ja sähköisen ajanvarauksen toimimattomuutta, mutta myös asiakkaan kohteluun ja palvelutapahtuman sisältöön liittyviä asioita. Muutamissa palautteissa oli hyviä kehittämisehdotuksia. Pohjois-Vantaan terveysasemapalveluista on tehty 2 kantelua Aluehallintovirastolle, 1 selvitys Valviralle ja 2 potilasvakuutuskeskukseen. Kirjallisia muistutuksia oli 13 kpl, jotka liittyivät pääasiassa vastaanottotapahtumiin. Asiakkaiden antama positiivinen palaute on yleensä annettu suoraan asianomaiselle työntekijälle, joten niitä ei ole erikseen kirjattu ylös. Kaikkiin kirjallisesti annettuihin palautteisiin on annettu kirjallinen vastaus. Kaikki palautteet on käsitelty Pohjois-Vantaan aluejohtoryhmässä ja palautteista on otettu oppia. Jos palaute on koskenut potilaan saamaa kohtelua, niin palaute on käsitelty yhdessä kyseisen työntekijän kanssa. Myös positiiviset palautteet on käsitelty asianomaisen henkilön kanssa yhdessä. Palautteet on käsitelty hoitajien ja lääkäreiden kokouksissa. Palautteiden perusteella on muutettu mm. terveysasemien opasteita ja potilaiden ohjausta. Kuntoutusyksikkö Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä kuntoutus sai arvosanan 9,23. Arvosana oli vielä kahden vuoden takaistakin huippuarvosanaa 9,13 parempi. Tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että vuonna 2014 fysioterapian arvioita oli vähemmän, kun kaikki fysioterapian toimipisteet arvioitiin yhtenä yksikkönä. Vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskyselyssä fysioterapiasta arvioitiin kolme erillistä yksikköä eli vastauksiakin oli tästä syystä enemmän. 10

94 Kuntoutusyksikköön on tullut asiakaspalautteita v.2016 yhteensä 243 kpl. Näistä 213 oli positiivista palautetta ja 30 negatiivisia. Lisäksi toimintaterapiassa (17 kpl) ja puheterapiassa (129 kpl) on kerätty erillistä palautetta ryhmämuotoisesta toiminnasta. Ryhmään osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti asiakkaan arjen sujumiseen. Yleisesti palautteita on saatu puhelimitse, sähköpostitse ja palautejärjestelmän kautta. Koko terveyspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä terapiayksiköiden pisteet olivat huippuluokkaa. Ensimmäisen kerran myös apuvälinepalvelut olivat mukana kyselyssä. Positiiviset palautteet on saatu pääasiassa palvelun toteutuksesta: ollaan oltu tyytyväisiä palvelun sisältöön, ystävälliseen käytökseen ja ammattitaitoon. Negatiivisissa palautteissa on kiinnitetty huomiota ulkoisiin puitteisiin terapiatiloissa. Negatiivisten palautteiden ehdotettuja toimenpiteitä on pyritty viemään eteenpäin siltä osin kuin ne ovat olleet realistisia ja toteutettavissa. Palautteita on käsitelty säännöllisesti kuntoutuksen johtoryhmässä sekä yksikkökokouksissa. Positiiviset palautteet on aina viety työyhteisöön tai henkilölle, jota on kiitetty. Kuntoutusyksikössä panostetaan edelleen koulutukseen ja puhelinpalveluun sekä yksilöllisen kohtaamisen ja ohjauksen toteutumiseen kaikissa asiakaskontakteissa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä ehkäisevän terveydenhuollon palveluihin (yleisarvosana 9,26/10). Asiakkaiden osallisuuden kokemus on ilahduttavasti 11

95 lisääntynyt, kun yhä useammat (4,14/5) ovat vastanneet voineensa osallistua palvelunsa suunnitteluun ja arviointiin. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toiminnasta saatiin vuonna 2016 yhteensä 123 palautetta ja viisi muistutusta, yhdestä koulutapaturman hoitoon liittyvästä tapauksesta tehtiin korvausvaatimus potilasvahinkokeskukseen. Viidestä muistutuksesta kolme koski tapauksia, joissa raskauteen tai lapsen kehitykseen liittyviä poikkeamia ei asiakkaan näkemyksen mukaan havaittu riittävän ajoissa ja yksi muistutus koski lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Potilasvahinkokeskukseen lähetetyssä tapauksessa potilasvahinkokeskus totesi koulutapaturman tulleen hoidetuksi asianmukaisesti. Valvira antoi myös päätöksen vuonna 2015 sikiön kuolemaan johtaneesta tapahtumasarjasta tehtyyn kanteluun. Päätöksessään Valvira kiinnittää huomiota potilasturvallisuutta varmistavien käytäntöjen kehittämiseen uudessa potilastietojärjestelmässä. Jatkuvan asiakaspalautteen määrä on pysynyt vakiona. Noin 30 % jatkuvasta palautteesta sisälsi ilahduttavasti positiivisia ja kiittäviä mainintoja. Eniten palautetta, sekä kiitoksia että kritiikkiä, saatiin työntekijöiden ystävällisyydestä ja palvelualttiudesta. Myös henkilöstön ammattitaidosta saatiin runsaasti kiittävää ja myös kriittistä ja korjaavaa palautetta. Kritiikkiä kohdistettiin myös palvelun sisältöön, tiedottamiseen sekä palvelun saatavuuteen. Palvelun saatavuudesta ja odotusajasta saatu kriittinen palaute koski neuvolan puhelinpalvelua, jonka toiminta ruuhkautui vuoden lopulla aika ajoin mm. henkilöstön poissaolojen ja koulutusten takia. Puhelinpalvelun miehitystä on pyritty vahvistamaan ennakoiduiksi ruuhkapäiviksi mahdollisuuksien mukaan. Ehkäisevässä terveydenhuollossa käsitellään kaikki palautteet ja muistutukset palvelun laadun parantamiseksi ao. työntekijän kanssa sekä tarvittaessa myös toiminta- ja työyksikössä. Kaikkiin palautteisiin myös vastataan kirjallisesti ja usein lisäksi asiakkaan kanssa puhelimitse keskustellen. Osa asiakaspalautteista sisältää kehittämisehdotuksia, joita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Terveyskeskuspäivystys Peijaksen sairaalan päivystys on vuoden 2014 kyselyn jälkeen vaihtunut Attendolta HUS:lle. HUS-Akuutti raportoi Vantaan kaupungille 49 asiakaspalautetta, joista positiivisia oli 26, negatiivisia 22 ja yksi neutraali palaute. Virallisia muistutuksia raportoitiin 22 ja kanteluita 1. Potilasvakuutuskeskuksen selvityspyyntöjä raportoitiin 4 vuoden 2016 päätyttyä. Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä päivystyksestä saatiin vain 20 vastausta. Vastaajien arviot yleisarvosanan muodossa laskivat vuoden 2016 arvosanasta 9.05 arvosanaan

96 PERHEPALVELUT Vuonna 2016 Perhepalveluihin tuli yhteensä 75 sähköistä asiakaspalautetta. Näistä toimenpideehdotuksia oli 11, moitteita 60 ja kiitoksia 4. Palautteiden lukumäärä laski huomattavasti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Palautteet Toimenpide-ehdotus Moite Kiitos Yhteensä Sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kautta tulleet palautteet olivat usein monitahoisia. Osassa palautteissa pyydettiin apua päästä palveluihin tai neuvoa, kuinka omassa tilanteessaan voisi toimia. Valtaosa palautteen antajista halusi vastauksen palautteeseensa sähköpostitse ja perhepalveluista vastattiin palautteisiin pääsääntöisesti määräajassa, seitsemän päivän kuluessa. Palautteet toimitettiin aina tarvittaessa eteenpäin palvelukentälle ja palautteiden antajia pyrittiin auttamaan mahdollisuuksien mukaan. Jonkin verran palautekanavaan päätyi saman henkilön toimesta useita samankaltaisia yleisluontoisia tai vaikeaselkoisia palautteita, joihin ei haluttu vastausta. Toisinaan palautteet olivat hyvinkin henkilökohtaisia avunpyyntöjä, jolloin palautteiden antaja pyrittiin ohjaamaan oikean avun piiriin. Kuten aikaisempinakin vuosina, valtaosa sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kautta tulleista palautteista koski aikuissosiaalityötä ja toimeentulotukea. Palautejärjestelmän kautta haluttiin esimerkiksi ilmaista tyytymättömyys saatuun toimeentulotukipäätökseen tai määräaikojen ylittymiseen. Useat palautteet koskivat palveluihin pääsyä tai sitä, että työntekijöitä on ollut vaikea tavoittaa. Jonkin verran annettiin kehitysehdotuksia, lähinnä ilmaisemalla toimeentulotukijärjestelmän epäkohtia. Esimerkiksi asiakkaiden neuvontapalveluja toivottiin Vantaalle lisää. Toinen palautteiden yleinen aihealue oli kokemukset lastensuojelun palveluista tai pyrkimykset ilmoittaa huoli yksittäisen lapsen hyvinvoinnista. Positiiviset palautteet koskivat yksittäisten työntekijöiden toimintaa ja hyvää kokemusta saadusta palvelusta. Vuonna 2016 sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostossa käsiteltiin perhepalvelujen päätösten oikaisuvaatimuksia 713 kpl. Jaosto muutti viranhaltijan päätöstä 25 tapauksessa. Jaoston päätöksestä valitettiin hallinto-oikeudelle 49 tapauksessa, joista hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleen valmisteluun 7 kpl. Valituksia korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtiin 3 kappaletta, mutta korkein hallinto-oikeus ei muuttanut eikä palauttanut valmisteluun yhtään tapausta. Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä perhepalvelujen yleisarvosana parani vuoden 2014 arvosta 8,66, vuoden 2016 arvoon 8,73. Perhepalveluissa parhaiten toteutunut väite oli Olen saanut asiallista kohtelua ja huonoiten toteutui Saamani palvelu on parantanut elämäntilannettani. 13

97 14

98 Aikuissosiaalityö Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä aikuissosiaalityön yleisarvosana oli Arvosana nousi merkittävästi kahden vuoden takaisesta arvosanasta (8,04). Aikuissosiaalityössä parhaiten toteutunut väite oli Olen saanut asiallista kohtelua ja huonoiten toteutui Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin. Sosiaalinen luototus Sosiaalinen luototus ei osallistu toimialan asiakastyytyväisyyskyselyyn, kun asiakasmäärät muutaman viikon sisällä ovat sen verran pienet. Sosiaalisessa luototuksessa tehdään kuitenkin jatkuvaa asiakaskyselyä. Vuonna 2016 asiakaskyselyn täyttäneitä oli 19, kun kysely oli annettu 45 asiakkaalle. Kaikki kyselyyn vastanneet hakivat luottoa omissa nimissään, ei puolison kanssa. Ajan varaaminen onnistui kaikkien mielestä hyvin tai melko hyvin. Vastaajien mielestä he saivat ohjeita ja neuvoja tarvittavien asiakirjojen hankkimiseen hyvin 17/19 ja melko hyvin 2/19. 15/19 vastaajaa haki sosiaalista luototusta muiden velkojen järjestelyyn, kolme vastaajaa kodin hankintoihin. Sosiaalinen luototus on parantanut vastaajien selviytymistä taloudellisessa tilanteessaan hyvin 17/19 ja melko hyvin 2/19 vastaajan mielestä. Sosiaalisen luototuksen jälkeen tulisi saada talous- ja velkaneuvontaa säännöllisesti yhden vastaajan mielestä ja tarvittaessa 15 vastaajan mielestä. Kolmen vastaajan mielestä sosiaalisen luototuksen jälkeen ei neuvontaa tarvita. 15

99 Sosiaalisen luototuksen henkilökunnan asiakaspalvelu ja osaaminen oli 18/19 vastaajan mielestä kiitettävää ja yhden mielestä hyvää. Vastaajien mielestä luotto on helpottanut elämää ja usea vastaaja mainitsi, että on hienoa, kun ulosotto ei ole enää kimpussa. Kun kysyttiin kehittämisehdotuksia palvelun kehittämiseen, asiakkaat vastasivat, että tiedottaminen palvelusta ja sosiaalisesta luototuksesta voisi olla laajempaa. Aikuisten sosiaalityö Aikuisten sosiaalityö on saanut palautetta toimeentulotukihakemusten käsittelystä ja käsittelyn kestosta. Informaatio perustoimeentulotuen hakemisesta Kelalta näyttää menneen onnistuneesti asiakkaille tiedoksi. Netin kautta tulleesta palautteista annetaan tieto esimiehille, kun niistä saadaan tärkeää tietoa asiakaspalvelun kehittämiseksi. Lastensuojelu Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä lastensuojelun yleisarvosana oli 8,80. Arvosana laski hieman parin vuoden takaisesta (2014/8,91). Lastensuojelussa parhaiten toteutunut väite oli Olen saanut asiallista kohtelua. Huonoiten toteutui väite Saamani palvelu on parantanut elämäntilannettani. Lastensuojelun tukiyksikkö Lastensuojelun Tukiyksikössä on käytössä toimialan yhteinen asiakaspalautelomake sekä perhetyön oma lomake. Lomakkeita on palautunut muutamia per yksikkö ja palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää, perhetyötä on pidetty oikeana tukimuotona ja palvelu on vastannut asiakkaiden tarpeeseen. Perhetyöntekijät saavat henkilökohtaisesti palautetta hyvästä vuorovaikutuksesta. 16

100 Palautteet palautuvat joko työntekijän kautta tai postitse nimettöminä. Palautteet käsitellään työryhmien tiimikokouksissa ja kerran vuodessa yksikössä yhteisesti. Palautteita palautuu niin vähän, ettei niistä nouse kehittämisehdotuksia. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2016 asiakaspalautekyselyssä lastensuojelun avohuollon sosiaalityön saama palaute on ollut kiitettävää, tosin vastausten määrä oli suhteellisen pieni. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalautelomakkeita on ollut saatavilla vastaanottoaulassa. Asiakaspalautteita ei ole kuitenkaan palautunut ja näin ollen tulosten raportointi ei ole mahdollista. Asiakaspalautteen keräämistä ollaan systematisoimassa ja luomassa yhteinen asiakaspalautelomake lastensuojelun avohuollon sosiaalityölle. Tavoitteena jatkossa on saada tietoa asiakkaan kokemuksista eri lastensuojelun avohuollon sosiaalityön prosessin vaiheissa eri tapaamisten perusteella. Asiakaspalautteella pyritään saamaan tietoa asiakaspalvelusta, asiakkaan osallisuudesta ja dokumentaatiosta. Lisäksi tavoitteena on jatkossa kehittää sähköisen asiakaspalautteen keräämistä. Muistutuksia on vastaanotettu noin lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä. Muistutusten sisällöt ovat vaihdelleet, mutta valituksia on tullut esimerkiksi menettelyyn ja asiakkaan osallisuuteen liittyen. Muistutus vastineessa on suurimmaksi osaksi todettu, että asiakasta on neuvottu, ohjattu ja palveltu hyvän palveluperiaatteen mukaisesti, eivätkä ne ole johtaneet jatkotoimenpiteisiin. Muistutuksia koskevia teemoja on kuitenkin käsitelty toimintayksiköissä ja työntekijöille on korostettu asiakkaiden osallisuuden kokemuksen sekä hyvän hallinnon noudattamisen tärkeyttä asiakastyössä. Viertolan vastaanottokoti Viertolan vastaanottokodissa on vuonna 2016 kerätty suunnitelmallisemmin asiakaspalautetta. Palautetta on saatu yhteensä 75 kappaletta. Palautetta ovat antaneet sekä asiakasnuoret että heidän vanhempansa. 29 lomaketta sisälsi myös sanallista palautetta, joka on palautteen saavuttua käsitelty työryhmissä tavoitteena oppia toimimaan entistäkin paremmin. Osa lomakkeista oli täyteen kirjoitettuja ja sisälsi kiitosta ja myös kehittämisehdotuksia. Palautteen pohjalta syntyy käsitys, että nuoret ja heidän vanhempansa ovat kokeneet saaneensa tarvitsemaansa apua vaikeassa tilanteessaan. Alla asiakaspalautteista jakauma 5=täysin samaa mieltä, 4=osittain samaa mieltä, 3= ei samaa eikä eri mieltä, 2=osittain eri mieltä, 1=täysin eri mieltä Olen saanut riittävästi tietoa ja neuvontaa Olen saanut asiallista kohtelua Saamani palvelu on ollut asiantuntevaa Saamani palvelu on vastannut tarpeitani Olen saanut palvelua riittävän nopeasti Saamani palvelu on parantanut elämäntilannettani Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin

101 Tammirinteen vastaanottokoti Vuoden 2016 aikana on palautettu 14 kpl sosterin asiakaspalautelomaketta (vrt. Viertola). Asteikolla 1-5 Tammirinteen vastaanottokoti sai keskiarvoksi noin 4, kun kaikki kohdat yhdistetään. Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta. On ilmeistä, että lomakkeita ovat täyttäneet vain tyytyväiset asiakkaat eli ne, jotka ovat saaneet lapsensa takaisin kotiin. Palautteet ovat tulleet pääosin perhekuntoutusosasoilta Tammenterho ja Tammela. Lapsiosastoilta ei tule kirjallista palautetta. Suullista palautetta saadaan sekä lapsilta että vanhemmilta. Nämä kirjataan ylös ja käsitellään tiimikokouksissa henkilökunnan kanssa. Palautelomakkeen avoimessa kohdassa oli palautteena: Kolmessa palautteessa arvosteltiin ruokaa (liikaa eineksiä, liian vähän salaattia ja monipuolisempaa ruokaa ja kasvisruokaa kaivattiin). Yhdessä palautteessa arvosteltiin saunavuorojen huonoa sijaintia viikko-ohjelmassa. Seitsemässä palautteessa kehuttiin henkilökuntaa ja perhekuntoutuspalveluita hyvinä/ tärkeinä palveluina, joista on saanut apua ja hyötyä. Kolmessa lomakkeessa avoin kohta oli jätetty tyhjäksi. Kuuselan perhekuntoutuskeskus Palautetta antavat ovat useimmiten kaikkein tyytyväisimmät ja yhteistyökykyisimmät asiakkaat. Ne taas, jotka kieltäytyvät syystä tai toisesta palvelusta tai keskeytyvät, eivät anna palautetta. Eli ns. kriittinen asiakaspalaute jää puuttumaan (miksi ei tullut palveluun/kieltäytyi, miksi palvelu ei soveltunut/keskeytyi jne.) Päiväkuntoutuksesta (palvelu päättyi 8/2016, osastot Kuperkeikka ja Kärrynpyörä) on tullut yhteensä 12 kpl yleisiä asiakaspalautteita, osa nimellä osa nimettöminä. Näissä siis 7 kysymystä asteikolla 1-5 (vrt. yllä Viertolan taulukko). Nämä ovat pääsääntöisesti erittäin positiivisia ja sanallinen palaute lisäksi erittäin hyvää. Yhtäkään 1 tai 2 (eli osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä) ei tullut, 3 hyvin vähän ja kahdessa palautteessa vain viitosia. Näiden lisäksi yksikkö on saanut asiakaspalautetta tarkemmin mittaavissa kyselyissä (lasten kyselyt 6kpl, aikuisten 5kpl) myös erittäin hyvää palautetta. Asteikolla 1-5 on pääsääntöisesti saatu 4/5. Ympärivuorokautisesta perhekuntoutuksesta os. Perhepaikasta on tullut yleisiä palautteita yhteensä 5kpl, osa nimellä osa nimettöminä. 3/5 pelkkiä viitosia (täysin samaa mieltä väittämien kanssa), kahdessa muussa lähes pelkkiä viitosia ja muutama nelonen. Tarkempia asiakaspalautteita (osaston sisäinen asiakaspalaute) tullut 3 aikuisten ja 2 lasten palautetta. Sekä lasten että aikuisten antama palaute on ollut erittäin hyvää. Asiakaspalautteita on yhteensä 33, joista yleisiä 17kpl ja osastojen sisäisiä 16kpl. Palautteita saadaan varsin vähän, kun asiakkaita on vuositasolla useita kymmeniä enemmän kuin palautteita. 18

102 Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalvelut oli vuoden 2016 toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä ensimmäistä kertaa omana tulosyksikkönään, aikaisemmin maahanmuuttajapalvelut oli osa aikuissosiaalityötä. Maahanmuuttajapalvelujen yleisarvosana oli hyvin korkea 9,33. Parhaiten toteutunut väite oli Olen saanut riittävästi tietoa ja neuvontaa. Heikoimmin toteutuneet väitteet maahanmuuttajapalveluissa olivat Olen saanut palvelua riittävän nopeasti, Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin ja Saamani palvelu on parantanut elämäntilannettani. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä maahanmuuttajapalvelujen toimintaan. Uudet asiakkaat haluaisivat nopeammin ajan terveystarkastukseen kuin mitä pystytään antamaan, eivät tiedä, että vastaanotolle tarvitaan tulkki, ajanvaraus ja aikaisemmat tiedot. Näiden lisäksi jonossa on muitakin asiakkaita. Kiitoksia saadaan siitä, että kerrotaan, mitä palveluja järjestöt tuottavat ja siitä, että heille on tarjottu erilaisia vaihtoehtoja. Monen maahanmuuttajan on vaikea erottaa esim. Kelan palveluja ja Migrin palveluja maahanmuuttajayksikön palveluista ja tuolloin maahanmuuttajayksikössä vastaanotetaan myös muiden palvelujen negatiivista palautetta. Maahanmuuttajayksiköltä toivottaisiin enemmän apua mm. lomakkeiden täyttämisessä, sähkösopimusten ja CV:n tekemisessä. Monet kokevat tulkin käytön, erityisesti puhelimessa, hankalana. Joillekin maahanmuuttajille maahanmuuttajapalvelujen työntekijät ovat auttajina verrattavissa äitiin ja siskoon eli läheisiä, joihin voi aina turvata. 19

103 Psykososiaaliset palvelut Asiakastyytyväisyyskyselyssä perheasiainyksikkö (nykyinen perheoikeudellisten asioiden yksikkö) oli ensimmäistä kertaa psykososiaalisissa palveluissa. Aikaisemmissa asiakastyytyväisyyskyselyissä se on ollut osa lastensuojelua. Psykososiaalisille palveluille annettu yleisarvosana (9,19) nousi hieman vuoden 2014 arvosanasta (9,16). Psykososiaalisissa palveluissa parhaiten toteutunut väittämä oli Olen saanut asiallista kohtelua. Huonoiten toteutunut väittämä oli Saamani palvelu on parantanut elämäntilannettani. Psykologipalvelut Psykologipalvelut saivat vuoden 2016 aikana kaksi asiakaspalautetta. Ensimmäisessä tapauksessa asiakas on ottanut yhteyttä esimieheen tyytymättömyydestään asiointiin psykologin kanssa. Tässä tapauksessa asiakkaalle vaihdettiin työntekijä ja palaute käsitelty kyseisen psykologin kanssa. Toisessa tapauksessa asia käsiteltiin yhdessä psykologin ja asiakkaan kanssa. Kuraattoripalvelut Kuraattoripalveluihin tuli vuonna 2016 yksi muistutus koskien kuraattorin toimintaa ja tietojen salaamista huoltajuuskiistatilanteessa, yksikössä laadittiin muistutukseen vastine, joka on mennyt tuloyksikköpäällikön kautta kantelijalle. Kuraattoripalveluista tehtiin yksi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle liittyen kuraattorin antamaan palveluun ja sen koettuihin puutteisiin. Yksikössä valmisteltiin kanteluun vastine, joka on mennyt tulosyksikköpäällikön kautta oikeusasiamiehelle. 20

104 Sosiaali- ja kriisipäivystys Sosiaali- ja kriisipäivystys sai paljon välitöntä, useimmiten positiivista asiakaspalautetta työskentelystään varsinkin kriisitilanteiden hoidossa. Vuonna 2016 sosiaali- ja kriisipäivystykseen tuli 2 muistutusta. Päihdepalvelut Päihdepalvelu saivat toimialan yhteisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä yleisarvosanan 8,32. Arvosana laski hiukan kahden vuoden takaisesta arvosanasta (8,48). Päihdepalveluissa parhaiten toteutunut väite oli Olen saanut asiallista kohtelua. Heikoimmin toteutuneet väitteet olivat Olen saanut palvelua riittävän nopeasti sekä Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin. Huume- ja vieroitushoitopalvelut H-klinikka: H-klinikalla kerättiin vuonna 2016 jatkuvaa asiakaspalautetta sekä kirjallisesti että suullisesti. Kyselyjä tehtiin myös kohdennettuina asiakaspalautekyselyinä erilaisten ryhmien ja eri tiimien asiakkaille. Vuonna 2016 kerättiin palautetta H-klinikan ryhmistä sekä eri tiimien asiakasryhmiltä. Palaute oli sekä suullista että kirjallista, joka tuli H-klinikan huumehoitotiimin, korvaushoitotiimin, 21

105 jalkautuvan työn sekä terveys- ja sosiaalineuvonnan Vinkkarin asiakkailta. Palautteet käsiteltiin vuonna 2015 luodun asiakaspalauteprosessin mukaisesti. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että H-klinikalla on ollut mahdollista päästä säännöllisesti keskustelemaan omasta hoidostaan työntekijän kanssa. Kriittistä palautetta on tullut korvaushoitokäytännöistä, lähinnä lääkehoidon rajaamisiin liittyvistä asioista. H-klinikalla toimineessa taideryhmässä osallistujat kokivat, että ryhmä vahvisti heidän sosiaalisia suhteitaan ja mahdollisti päivään mielekästä tekemistä. Terveys- ja sosiaalineuvonnan asiakkaat kokivat, että Vinkkariin on voinut tulla omana itsenään saaden ihmisarvoista kohtelua huumeiden käytöstä huolimatta. Huumehoitotiimin asiakkaat kokivat, että he ovat saneet tukea yksilötyöstä, ja päihteettömyyden alkuvaiheessa H-klinikka käynneillä päihteettömyyden tuen merkitys on korostunut. Asiakkailla on ollut mahdollisuus osallistua H-klinikan palvelujen suunnitteluun ja kehittämistyöhön. Asiakkaiden mielipiteet ja toiveet huomioitiin infoista, joita järjestettiin päivätoiminta Olkkarissa. H-klinikan asiakkaille järjestetyssä tuuletusryhmässä oli korvaushoitoasiakkaiden mahdollista antaa palautetta korvaushoitokäytänteistä. Näitä palautteita käsiteltiin yhteisökokouksissa, johon osallistui sekä H-klinikan korvaushoitoasiakkaita että työntekijöitä. Olkkari päivätoiminnassa sekä Terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkkareissa on molemmissa toiminnoissa ollut mukana asiakkaista valitut vertaistoimijat, mikä lisää asiakkaiden osallisuutta. Päihdevieroitusyksikkö: Päihdevieroitusyksikössä kerätään säännöllisesti jatkuvaa asiakaspalautetta. Vuonna 2016 asiakkailta on kerätty palautetta avoimella nimettömällä kirjallisella palautelomakkeella, hoitojakson lopussa täytettävällä kirjallisella lähtöpalautelomakkeella ja lisäksi yksikössä kerätään henkilökunnalle suullisesti tulevaa palautetta. Palautteet käsitellään vuonna 2015 luodun asiakaspalauteprosessin mukaisesti. Päihdevieroitusyksikön asiakkailta saatiin kirjallisia lähtöpalautteita vuoden 2016 aikana 65 kpl. Lähtöpalautelomakkeen avulla asiakas arvioi väittämillä (täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä) ja avoimilla vastauksilla saamaansa laitosvieroitushoitoa. Lähtöpalautteiden hoitoyhteisöä koskevissa tuloksissa vastaajista (26/65) 43 % oli täysin samaa mieltä siinä, että hoitoyhteisössä on hyvä yhteishenki ja heistä (38/65) 58% kokivat kuuluvansa hoitoyhteisöön ja (34/65)52% kokivat tuleensa kaikkien kanssa hyvin toimeen. Vastaajista (41/65) 63% oli täysin samaa mieltä, että hoitoon hakeutuminen oli ollut helppoa, (10/65) 15% jonkin verran samaa mieltä. (48/65) 74% vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa, että päihdehoitoon pääsi riittävän nopeasti. Vastaajista (42/65) 65 % oli täysin samaa mieltä ja (9/65) 14 % jonkin verran samaa mieltä väittämän kanssa, että häntä kuunneltiin ja heidän tilanteensa otettiin huomioon jatkohoidon suunnittelussa. Henkilökuntaa koskevien väittämien tuloksissa vastaajista (34/65) 52% oli täysin samaa mieltä ja (22/65) 34 % jonkin verran samaa mieltä, että henkilökunta on ammattitaitoista. 51% (33/65) vastaajista oli täysin samaa mieltä, että henkilökunta on tukenut häntä ja 31% (20/65) jonkin verran samaa mieltä. Vastaajista (34/65) 52 % oli täysin samaa mieltä ja (24/65) 37% jonkin verran samaa mieltä, että sai henkilökunnalta tukea ja apua tarvittaessa. Henkilökunta on 22

106 oikeudenmukaista koskevissa väittämien tuloksissa (33/65) 51% oli täysin samaa mieltä ja (33/65) 34% jonkin verran samaa mieltä. Lähtöpalautelomakkeessa asiakkaita pyydettiin myös arvioimaan eri hoitomuotojen tärkeyttä omalle vieroitushoidolleen laittamalla hoitomuodot tärkeysjärjestykseen (1= tärkein, 4= vähiten tärkeä). Vastauksissa lääkehoito (38/65) koettiin tärkeimpänä, yhteisöhoito (36/65) toiseksi tärkeimpänä, yksilökeskustelut kolmanneksi tärkeimpänä (29/65) hoitomuotona ja ryhmähoidon jäädessä (12/65) koettiin tärkeysasteikolla neljänneksi. Vastausten tuloksissa tärkein ja toiseksi tärkein osiot ovat yhdistetty. Ryhmähoidon muodoista tärkeimmäksi koettiin keskusteluryhmät ja toiseksi tärkeimmiksi rentoutus- ja toiminnalliset ryhmät. Suullisissa ja avoimissa kirjallisissa palautteissa sekä yhteisöryhmistä saaduissa palautteissa positiivista palautetta annettiin työntekijöiden ammattitaidosta, koetusta saadusta tuesta ja avusta. Sosiaalityöntekijän sosiaaliohjaus, neuvonta ja tuki asioiden selvittelyyn saivat paljon positiivista palautetta ja koettiin tärkeänä hoidon aikaisena tukena. Positiivista palautetta annettiin myös henkilökunnan puuttumisesta hoitoyhteisön levottomuuteen tai häiriötekijöihin. Osa asiakkaista oli kokenut kuitenkin kokenut hoitoyhteisön käytännöt ja toimintatavat negatiivisina tai liian rajoittavina. Yhteisöhoidossa saatava vertaistuki korostuu avoimissa lähtöpalautteen vastauksissa erittäin tärkeänä vieroitushoidon aikaisena tukena. Yhteisöön liittyvät kehittämisehdotukset liittyivät enimmäkseen hoidon aikaiseen vapaa-ajan aktiviteettimahdollisuuksien ja virikkeiden lisäämiseen, erilaisiin hankintaehdotuksiin sekä toiveisiin, kuten saunan mahdollisuuteen. Ryhmähoitoon liittyvissä avoimissa palautteissa uusi motivaatio ja vertaistukiryhmä ja muut uudeksi koetut ryhmämuodot saivat positiivista palautetta. 23

107 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT Vanhus- ja vammaispalveluista saatiin toimialan vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskyselyssä 758 vastausta. Asiakkaiden antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli 8,54 (2014 oli 8,53). Tulosyksiköiden tai palveluiden väliset erot olivat pieniä, sillä yleisarvosana oli kaikkialla yli 8. 24

108 Vuoden 2016 aikana vanhus- ja vammaispalveluihin tuli internetin kautta yhteensä 41 palautetta. Näistä 20 palautetta kohdentui ikäihmisten palveluihin. Ikäihmisten palveluihin kohdennetuista palautteista 5 oli kiitosta, 6 moitteita ja 9 toimenpide-ehdotusta. Vuonna 2016 sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostossa käsiteltiin vanhus- ja vammaispalvelujen päätöksien oikaisuvaatimuksia 171 kpl. Jaosto ei muuttanut yhtään viranhaltijan päätöstä. Jaoston päätöksestä valitettiin hallinto-oikeudelle 30 tapauksen osalta, joista hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleen valmisteluun 12 tapausta. Valituksia korkeimmalle hallintooikeudelle tehtiin 15 kpl, joista korkein hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleen valmisteluun 2 kpl. Vanhusten avopalvelut Vanhusten avopalveluihin tuli vuoden 2016 aikana 19 kirjallista muistutusta. Aluehallintovirastoon tehtiin yksi kantelu erään palvelutalon epäkohdiksi koetuista puutteista, ratkaisua tähän ei v saatu. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin yksi kantelu palveluasumispäätöksiin liittyen, ratkaisu ei aiheuttanut toimenpiteitä. Oikaisuvaatimuksia tehtiin 120 kpl. Noin 75 % oikaisuvaatimuksista koski kuljetuspalvelua, loput kohdistuivat henkilökohtaiseen apuun ja omaishoidon tukeen. Hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtiin 22 oikaisuvaatimusta. Näistä kuudessa päätös muuttui. 19 muistutuksesta viisi tuli samalta henkilöltä, kuusi koski kuljetuspalvelua ja neljä kohdistui kotihoidon toimintaan. Palvelutaloista ei kirjattu muistutuksia. Muistutuksissa korostui asiakkaan kokemus saamastaan palvelusta, joka ei vastannut hänen odotuksiaan. Kaksi muistutusta koski kotihoidon suunnitelmista pudonneita käyntejä. Kaikkiin muistutuksiin on vastattu kirjallisesti, ja niitä on käsitelty kyseisissä toimintayksiköissä sekä kyseisen vastuualueen esimiesryhmässä. Toimintatapoja ja -ohjeita on täsmennetty ja tarvittaessa muutettu saatujen palautteiden perusteella. Nettipalautteita Vantaan nettisivujen kautta tulosyksikköön tuli yhteensä 12, joista kiitoksia 3, moitteita 5 ja toimenpide-ehdotuksia 4. Tulosyksikössä tehtiin vuonna 2016 VM:n kuntakokeiluun liittyen asiakastyytyväisyyskysely kolmessa ympärivuorokautisessa palvelutalossa. Asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitajien ammattitaitoon. Kehittämisalueena on ulkoilun/viriketoiminnan ja muun mielekkään tekemisen lisääminen palvelutaloissa. Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä vanhusten avopalvelut saivat yleisarvosanaksi 8.43, tulos oli hiukan huonompi kuin vuonna 2014 (8,63). Huomionarvoista on annettujen palautteiden suuri määrä 470kpl. Parhaiten toteutunut väite vanhusten avopalveluissa oli Olen saanut asiallista kohtelua. Heikoimmin toteutui Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin. 25

109 Hoiva-asumisen palvelut Hoiva-asumisen palveluihin tuli vuoden 2016 aikana yhteensä neljä kantelua. Niistä kaksi koski omaa toimintaa ja kaksi ostopalveluja. Muistutuksia tehtiin yhteensä 13, joista neljä koski omaa toimintaa ja kahdeksan ostopalveluja. Asiakas- tai omaispalautteita annettiin Hoiva-asumisen palveluissa yhteensä 419. Positiivisia palautteita on tullut 287 kappaletta ja negatiivisia 132. Eniten palautetta saatiin ystävällisyydestä, palvelualttiudesta, ammattitaidosta ja hoidon sisällöstä. Korson vanhustenkeskus aloitti toimintansa ja asukkaiden/omaisten sopeutuminen uusiin tilaratkaisuihin toi palautteita, joiden pohjalta kalusteiden sijaintia ja ovien lukituksia muutettiin. Saadun palautteen pohjalta on syvennetty tietoa omahoitajuudesta ja sen vastuusta. Vuoden 2017 alusta voimaan tullut muutos laskutuskäytännössä aiheutti epätietoisuutta ja asiakaspalautteita. Omaisyhteistyötä ja tiedottamista on edelleen tehostettu. Palautteisiin on reagoitu nopeasti. Yhteyttä omaisiin pidetään tarvittaessa monta kertaa viikossa. Virike/harrastustoimintaa on monipuolistettu. Avustavia tehtäviä koskevat palautteet on toimitettu eteenpäin. Ostopalveluista ei jatkuvaa asiakaspalautetta ole kerätty. 26

110 Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä hoiva-asumisen palvelut saivat yleisarvosanaksi 8,33, joka oli lähes sama kuin kaksi vuotta aikaisemmin (8,36). Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä vuonna 2016 mukana verrokkiyksiköinä olivat ostopalveluyksiköistä Hoivakoti Hopea sekä Foibe, jotka saivat yleisarvosanaksi 8,40. 27

111 Sairaalapalvelut Sairaalapalveluihin tuli vuoden 2016 aikana 11 kirjallista muistutusta potilaan hoidosta. Kanteluja tehtiin aluehallintovirastoon kaksi ja Valviraan yksi. Potilasvakuutuskeskukselta tuli kaksi selvityspyyntöä. Aluehallinvirastoon tehdyt kantelut koskivat potilaan lääkehoitoa, potilaan ja omaisten informoimista hoidosta ja lääkehoidosta sekä kaatumista osastolla. AVI on vastauksissaan kiinnittänyt toimintayksikön huomiota vastaisen varalle lääkehoidon toteutuksen huolellisuudessa. Valviran kantelu koski potilaan hoitoa ja kohtelua osastolla sekä hoitoketjun järjestelyitä. Tähän kanteluun ei Valvira ole vielä antanut vastaustaan. Potilasvakuuutuskeskuksen selvityspyynnöt koskivat potilaan kaatumista osastolla sekä diagnoosin viivästymistä. Näistä ei potilasvakuutuskeskus ole vielä antanut vastausta. Muistutukset koskivat hoidon laatua, potilaan, omaisten ja henkilökunnan välistä kommunikaatiota, potilaiden kaatumisia osastolla sekä lääkehoitoon ja ravitsemushoitoon liittyviä epäkohtia. Muistutusten samoin kuin potilasturvallisuusilmoitusten (HaiPro) perusteella kehittämiskohteiksi nousi lääketurvallisuuden lisääminen ja kehittäminen sekä kaatumisten ehkäisy. Näihin molempiin on sairaalapalveluissa kiinnitetty huomiota aiemminkin ja toiminnan kehittäminen näiden osalta jatkuu edelleen. Potilaiden, omaisten ja henkilökunnan välisen kommunikaation parantaminen jatkuu myös edelleen. Sairaalapalveluissa kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta (10/2015 alkaen) samalla lomakkeella, jota käytetään toimialan laajassa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Vastausprosentti jatkuvan asiakaspalautteen keräämisessä on vielä vähäinen (palautteita saatu 212 ja hoitojaksoja 2730). Jatkuvan asiakaspalautteen ja toimialan asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella kehittämiskohteena on edelleen potilaiden hoidon suunnitteluun ja arviointiin osallistuminen. Tavoitteena on myös lisätä asiakaspalautteen keräämistä. 28

112 Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä sairaalapalvelut sai yleisarvosanakseen 8,68. Tulos oli hiukan parempi kuin vuonna 2014 (8,63). Väittämistä sairaalapalveluissa parhaiten toteutui Olen saanut asiallista kohtelua. Heikoimmin väittämistä toteutui Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin. Vammaispalvelut Vuonna 2016 vammaispalveluun saapui viisi sosiaalihuoltolain mukaisena muistutuksena käsiteltyä palautetta. Muistutukset koskivat asiakkaan asioiden käsittelyaikoja, asiakkaalle annettujen palvelulupausten toteutumista sekä asiakkaan osallisuutta palvelusuunnitelman laatimisessa. Muita kirjallisia palautteita vammaispalvelun yksiköissä kirjattiin ylös kymmenen kappaletta. Kirjallisesti palautuneiden palautteiden lisäksi on työpaikkakokouksissa ja suoraan työntekijöiden kanssa käsitelty suullisesti saatuja palautteita. Kirjalliset palautteet koskivat tyytymättömyyttä työntekijän käyttäytymiseen (2 kpl), yksikön toimintaan liittyviä palautteita (2 kpl) ja työntekijän tavoitettavuutta puhelimitse ja sähköpostitse (4 kpl). Lisäksi on saatu erityiskiitoksia työntekijän toimintaan liittyen (2 kpl). Kanteluja Eduskunnan Oikeusasiamiehelle tuli vuoden aikana kaksi kappaletta, samoin selvityspyyntöjä Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Yksi selvityspyyntö koski ostopalvelujen toimintaa. Muut kantelut ja selvitys koskivat vammaispalvelun toimintakäytäntöjä sekä asiakkaan saamaa kohtelua. Oikeusasiamieheltä ja Aluehallintovirastolta saadut palautteet on käsitelty vammaispalvelun johtoryhmässä ja otettu huomioon yksikön toimintakäytännöissä. Oikaisuvaatimuksia vammaispalvelun tulosyksikössä käsiteltiin vuoden 2016 aikana yhteensä 49 kappaletta. Hallinto-oikeudelle selvityksiä annettiin yhdeksän kappaletta, Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettiin vastaavasti yksi selvitys. Oikaisuvaatimuksista ja annetuista selvityksistä 28 kappaletta koski henkilökohtaista apua. Kolmetoista oikaisuvaatimusta liittyi omaishoidon tukeen. Muut palautteet koskivat asumisen järjestämistä, työ- ja päivätoimintaa ja vammaispalveluetuuksien myöntämistä. Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä vammaispalvelut sai yleisarvosanakseen 8,97, joka oli parempi kuin vuoden 2014 kyselyssä (8,88). Parhaiten toteutunut väite vammaispalveluissa oli Olen saanut asiallista kohtelua. Heikoimmin toteutunut väite oli Saamani palvelu on parantanut elämäntilannettani.. 29

113 SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Suun terveydenhuollon liikelaitokseen saapui vuonna 2016 yhteensä 39 kpl virallisia muistutuksia hoitoon tai kohteluun liittyen, joista 12 kpl oli asiakasmuistutuksia ja 26 kpl Potilasvakuutuskeskuksen kautta saapuneita potilasvahinkoilmoitus/selvityspyyntöjä. Potilasvakuutuskeskuksesta saapuneista selvityspyynnöistä 5 kpl oli potilastietopyyntöjä. Potilasvakuutuskeskuksen päätösten mukaan kahdessa potilasvahinkoilmoitusasiassa ei ollut saavutettu suun terveydenhuollolle asetettujen standardien mukaista hoitotasoa. Potilasvakuutuskeskuksen päätösten mukaan ei-korvattavia potilasvahinkoilmoituksia oli 11 kpl. 1 kpl Potilasvakuutuskeskuksesta saapuneista vahinkoilmoituksista eteni Potilasvahinkolautakunnan ratkaistavaksi. Potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksen mukaan kyseessä ei ollut potilasvahinkolain mukainen korvattava potilasvahinko. Vuoden 2016 aikana Potilasvakuutuskeskuksesta saapuneista potilasvahinkoilmoitus/selvityspyyntö asioista odottaa 8 kpl Potilasvakuutuskeskuksen päätöstä. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta saapui 1 selvityspyyntö, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto palautti suun terveydenhuollon liikelaitoksen valmisteltavaksi. Muistutus koski hammaslääkärin toimintaa koskien oikomishoitoon pääsyä. Jatkuva palaute suun terveydenhuollossa Vantaan kaupungin internet-selain palautejärjestelmän (Prime) kautta saapui yhteensä 166 asiakaspalautetta, joista positiivisia palautteita oli 37 kpl, toimenpide-ehdotuksia 7 kpl ja negatiivisia palautteita 122 kpl. Pääosa negatiivisista palautteista koski ajanvarauksen toimintaa ja ajanvaraukseen pääsyä. 30

114 Kehittämistoimenpiteet Suun terveydenhuollon liikelaitoksen keskeisimpiä kehittämistoimia v olivat: Palvelujen laajennus; erikoishammashoidon yksikön (VSEY) perustaminen Myyrmäen terveysasemalle, digitaalisten palvelujen laajentaminen; CHAT-neuvonta/ajanvarauspalvelu, uusien tehokkaampien toimintamallien pilotoinnit ja jatkokehitys Tikkurilan terveysaseman hammashoitolassa; monihuonemalli jossa asiakkaalle tehdään kattavampi hoito kerta käynnillä. Toimialan asiakastyytyväisyyskyselyssä Suun terveydenhuollon liikelaitos sai yleisarvosanaksi 9,39, mikä oli vielä parempi kuin vuoden 2014 erinomainen yleisarvosana (9,36). Suun terveydenhuollon liikelaitoksen asiakkaiden mielestä parhaiten toteutunut väite oli Olen saanut asiallista kohtelua. Heikoimmin toteutunut väite oli Olen voinut osallistua nykyisen palveluni suunnitteluun ja arviointiin. 31

115 Seuraavissa taulukoissa esitetään suun terveydenhuollon liikelaitoksen yksikköjen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset alueittain Pohjois-Vantaan suun terveydenhuolto 32

116 Länsi-Vantaan suun terveydenhuolto 33

117 Keski-Vantaan suun terveydenhuolto 34

118 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva haastatteli marras-joulukuussa 2016 apulaiskaupunginjohtajan ja tulosaluejohtajat (yhteensä viisi) siitä, miten talous- ja hallintopalvelujen (Talha) toiminta ja palvelut on koettu ja miten niitä pitäisi kehittää. Haastattelut tehtiin kysymällä kustakin Talhan toiminnosta erikseen. Haastateltavia oli pyydetty etukäteen selvittämään kysymyksiä tulosalueellaan ja edustavan haastattelussa koko tulosaluettaan. Tarkasteluajanjakso oli noin vuosi taaksepäin. Talous- ja hallintopalvelut saivat kouluarvosanojen keskiarvoksi 9,1 Pääosa palautteesta oli positiivista, kuten aikaisempinakin vuosina. Toiminnasta annettiin muun muassa seuraavaa palautetta: Kokenut ja osaava tiimi Toivotaan enemmän vuoropuhelua tiukoissa henkilöstöasioissa Aika vähän resursseja Toivotaan jämäkkyyttä suhteessa tietohallintoon Toiminta parantunut: ennen mietittiin esteitä, nyt ratkaisuja. Talous- ja hallintopalveluissa sovittiin, että kukin yksikkö ottaa toiminnassaan huomioon yksittäisissä kommenteissa mainitut asiat. 35

119 MUU PALAUTE THL-PALVELUVAAKA Palveluvaaka.fi tarjoaa tietoa siitä, miten koko maan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Palveluvaaka.fi -sivustolla voi vertailla eri toimipaikkoja, tarkastella sosiaali- ja terveysalan tilastotietoja sekä arvioida käyttämiään palveluja. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan yksiköistä on toistaiseksi vain yksittäisiä mielipiteitä. 36

120