KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille 2010 2015"

Transkriptio

1 KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille

2

3 Sisällysluettelo Lukijalle 4 1 Kehittämisvisiot ja tavoitteet 5 1 Meidän kuntamme 5 2 Hyvinvoivat kuntalaiset 6 3 Kulttuuriaktiivien Onnela 7 4 Taide ja kulttuuri osaksi elämää 8 5 Kunnan kulttuuri-imago 9 Kärkitavoitteet 10 2 Prosessin tausta Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin Kuntastrategiat 11 Lempäälä 11 Vesilahti Aiemmat kulttuuriohjelmat ja muut vastaavat ohjelmat Alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat 12 Tampereen seutustrategian visio Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma 12 Opetusministeriön toimintaohjelma kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle 12 Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Aineiston keruu Työryhmätyöskentely Viranhaltijatyöryhmä Ohjausryhmä Kulttuurijaosto ja kirjasto- ja kulttuurityöryhmä Seminaarit 13 3 Kuntien nykyinen kulttuuritoiminta Lempäälä Kunnan kulttuuripalvelut ja muiden toimialojen kulttuuritoiminta 14 Kulttuurijaosto 14 Avustukset 14 Kulttuuripalvelut 14 Yhteistyösopimukset 15 Perusopetus 14 Nuorisopalvelut 16 Liikuntapalvelut 16 Ystävyyskuntayhteistyö Yhdistykset ja muu kulttuuritoiminta Vesilahti Kunnan kulttuuripalvelut ja muiden toimialojen kulttuuritoiminta 17 Kirjasto- ja kulttuurityöryhmä 17 Avustukset 17 Kulttuuritoimi 17 Matkailutoimi 17 Liikunta- ja nuorisotoimi 18 Perusopetus 18 Ystävyyskuntayhteistyö Yhdistykset ja muu kulttuuritoiminta Kulttuuriyhteistyö Kulttuurikoordinaattori Taiteen perusopetus Lempäälä-opisto Kirjasto 20 Liitteet 21

4 Lukijalle Kulttuuri on niiden toimintojen, muotojen, arvojen ja symbolien kokonaisuus, joiden avulla yhteisö ylläpitää suhdetta omaan menneisyyteensä ja rakentaa identiteettinsä. Kulttuuri käsittää maailmankuvan ja moraalin, tiedon, perinteet, elinympäristön ja taiteena tapahtuvan symbolisen tuotannon. (Kupoli 1992) Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, sekä suoraan että sovelluksina yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. (Kulttuurin tulevaisuus, Opetusministeriö 2009) (Tähän laaditaan myöhemmin johdantotekstiosuus 1 Kehittämisvisiot ja tavoitteet) 4

5 1 KEHITTÄMISVISIOT JA TAVOITTEET 1 Meidän kuntamme Visio Kulttuuri on kaikkien ja kulttuuri on kaikkialla! Jokaisella kuntalaisella on oikeus kokea yhteisöllisyyttä ja olla osallinen siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Uudet kuntalaiset kiinnittyvät kuntaan ja tuntevat sen omakseen. Vahva paikallisidentiteetti antaa tilaa suvaitsevaisuudelle ja moniarvoiselle kunnalle. Historian, ympäristön ja toisten kuntalaisten tuntemus vahvistaa niin yksilöitä kuin kunnan sosiaalisia rakenteita. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Uusille kuntalaisille toimitetaan uuden kuntalaisen infopaketti. Kuntalaisille välitetään tietoa kunnan palvelutarjonnasta mm. internetin välityksellä. Lempäälä Museoraittia ylläpidetään yhteistyössä Lempäälä-Seura ry:n kanssa. Kunta vastaa alueen ja rakennusten kunnossapidosta ja museo-oppaiden palkkaamisesta. Vesilahti Vesilahden museoyhdistyksen ylläpitämän Vesilahden kotiseutumuseon kanssa jatketaan yhteistyötä. Tavoitteet: Yhteiset Luodaan ja vahvistetaan paikallisidentiteettiä tekemällä kulttuuriraitteja/polkuja (ainakin 1/vuosi), tallentamalla muistiperintöä, merkitsemällä rakennuksia sekä ottamalla huomioon perinnemaisemat, luontokohteet ja museotoiminta. Lisätään kulttuuripalveluiden tavoitettavuutta esim. mobiilipalveluita hyödyntämällä. Aloitetaan kulttuurikätköily, joka voidaan yhdistää kansainväliseen geokätköilyyn. Lempäälä Ylläpidetään ja kehitetään Kuokkalan museoraittia ja koko kulttuurialuetta yhteistyössä Lempäälä- Seuran kanssa Hanna Lyytisen ja Kirsi Kaivannon tekemien suunnitelmien pohjalta. 5

6 2 Hyvinvoivat kuntalaiset Visio Kuntalaiset voivat henkisesti hyvin. Heillä on hyvät mahdollisuudet iästä ja asuinpaikasta riippumatta käyttää kulttuurisia palveluita. Kuntien peruspalveluista kirjasto on keskeinen kuntalaisia palveleva sivistys- ja kulttuuripalvelu, joka vähentää asukkaiden eriarvoistumista sekä tiedollista, kulttuurista ja sosiaalista syrjäytymistä. Kirjasto on sekä fyysisessä tilassa että verkossa. Kuntalaiset saavat voimaa tasapainoisesta rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. Kuntalaiset ovat hyvin perillä kunnan kulttuurisesta menneisyydestä ja saavat tietoa tapahtumista. Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi järjestää aktiivisuutta ja henkistä vireyttä vahvistavia monipuolisia kulttuuripalveluja, mm. kulttuuritapahtumia, kulttuurikohteisiin liittyvää toimintaa, kulttuuriperinteeseen liittyviä julkaisuja ja tiedotustoimintaa. Kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa tuetaan ja tarjotaan toimintatiloja. Asiakkaiden käytössä on riittävä, monipuolinen ja uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö sekä koulutettu kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstö. Tavoitteet: Yhteiset Kuntiin rakennetaan uudet, riittävän kokoiset, ajanmukaiset pääkirjastot tai yhteinen pääkirjasto. Kuntien asukaslukujen ja kirjastojen asiakasmäärien kasvaessa kiinnitetään huomio palveluverkkoon sekä henkilökunnan määrään ja koulutukseen, jotta saavutetaan hyvä palvelutaso (Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä Länsi-Suomen lääninhallitus. Julkaisu 1/2007.) Kuntalaisille järjestetään mahdollisuus tutustua kotikuntaan opastettujen kuntakierrosten ja muun palvelutoiminnan avulla (luentosarjat, tapahtumat, uusien asukkaitten illat, kyläkierrokset). Kulttuurin asiantuntijoita osallistetaan rakennettua ja luonnon ympäristöä koskevaan toimintaan, esimerkiksi maankäyttöön ja kaavoitukseen, rakentamiseen ja maisemanhoitoon. Huolehditaan arkeologisesta perinnöstä ja perinnemaisemista. 6

7 3 Kulttuuriaktiivinen Onnela Visio Kunnan kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi on tiiviissä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden, yksityisten henkilöitten ja yhteisöjen, kanssa. Kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi tuottaa kulttuuripalveluja, innostaa ja kannustaa kulttuuriseen tekemiseen, osoittaa siihenvaroja ja tiloja sekä neuvoo ja organisoi yhteistoimintaa. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Lempäälän ja Vesilahden kuntien välistä kulttuuriyhteistyötä jatketaan ohjelmakaudella. Tavoitteet: Yhteiset Luodaan kulttuurin työkalupakki, infopaketti kuntalaisille ja kulttuuritoimijoille. Työkalupakki antaa tietoa ajankohtaisista asioista ja vaikuttamismahdollisuuksista kunnassa sekä tapahtumajärjestämiseen liittyvää tietoa mm. luvista ja tiloista. Työkalupakki lisää myös verkostoitumisen mahdollisuuksia. Luodaan, ylläpidetään ja kehitetään toimijarekistereitä ja muita kulttuuripalveluja hyödyttäviä rekistereitä. Perustetaan kuntien yhteinen internet-tapahtumakalenteri. Luodaan sosiaalista mediaa hyödyntävä keskustelufoorumi. Lisätään kulttuuriasiantuntijoiden kuulemista kunnallisessa päätöksenteossa. 7

8 4 Taide ja kulttuuri osaksi elämää Visio Kuntalaisilla on oikeus olla tekemässä kulttuuria sekä kokea erilaisia kulttuurielämyksiä. Kunta tukee asukkaiden kasvua taide-elämysten käyttäjänä. 8 Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Kunnat järjestävät taiteen perusopetusta 1) kuvataiteessa, 2) käsityössä, 3) musiikissa sekä Lempäälä myös 4) tanssissa. Kunnan tukemalle musiikin, kuvataiteen, käsityön ja tanssin taiteen perusopetukselle taataan toimintaedellytykset ja toimitilat. Kuvataiteen taiteen perusopetuksen antamisesta kunnilla on sopimus Pirkkalan kuvataidekoulun kanssa. Musiikin taiteen perusopetuksen antaa Lempäälä-opisto. Koulujen ja päiväkotien hyvää yhteistyötä kirjaston kanssa pidetään yllä ja vahvistetaan. Lempäälässä toiminta perustuu kirjaston ja koulujen väliseen yhteistyöohjelmaan, joka sisältää myös päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön. Tuetaan monipuolista taide- ja kulttuurielämää ja harrastustoimintaa myöntämällä toiminta- ja kohdeavustuksia. Järjestetään laadukkaita kulttuuritapahtumia ja muita palveluita, joihin kuuluvat mm. vuotuisjuhlat, konsertit, kulttuurimatkat, erilaiset julkaisut sekä näyttelytoiminta. Tapahtumatuotannossa otetaan huomioon sekä paikallisosaaminen että muualta tulevat taitajat. Rakennettaessa uusia ja kunnostettaessa vanhoja toimintatiloja otetaan huomioon muuntuvuus monimuotoisiin käyttötarkoituksiin. Lempäälä Jatketaan Kulttuurirappuset-toimintaa, jolle haetaan uusia toimintatapoja. Taikalamppu-yhteistyölle on ohjelmakaudeksi myönnetty Opetusministeriön tuki ( ). Tavoitteet: Yhteiset Uusiin kirjastotiloihin suunnitellaan ajanmukaiset näyttelytilat vaihtuville näyttelyille. Rakentaessaan uusia tiloja kunta käyttää Länsi-Suomen lääninhallituksen suosituksen mukaisesti prosentin rakennuskustannuksista taiteeseen. Suositus koskee koulujen, liikuntapaikkojen ja kirjastojen peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita. Lempäälä Lempäälään rakennetaan tai peruskorjataan tila tapahtumatoimintaan: konsertti-, teatteri- ja juhlakäyttöön. Kouluille ja laitoksiin sekä olemassa oleviin näyttelytiloihin (esim. Lempäälän käsityökeskuksen tilat Vanhalla asemalla) järjestetään hyvin organisoitua ja säännöllistä näyttelytoimintaa. Vuosittain järjestetään vähintään yksi ammattitaiteilijan/taiteilijoitten näyttely. Kirjaston näyttelytilojen yhteyteen järjestetään riittävät tilat Jaana-gallerian taide-esineiden esilläpitoon ja varastointiin. Vesilahti Vesilahdessa käynnistetään Kulttuurirappusia vastaava oma ohjelma perusopetukseen. Järjestetään tilat pysyvälle ryijynäyttelylle.

9 5 Kunnan kulttuuri-imago Visio Lempäälä ja Vesilahti tunnetaan kulttuurikuntina sekä esihistoriastaan ja kauniista luonnostaan. Kulttuuripitäjät houkuttelevat niin muuttajia kuin kävijöitäkin. Lempäälän kanava, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo ja Pyhään Birgittaan liittyvät tapahtumat ja rakenteet sekä Museoraitti tunnetaan valtakunnallisesti. Klaus Kurjen tien matkailureitti, Laukko Historicum, torppariajasta kertova kotiseutumuseo ja rikas tallennettu ryijyperinne lisäävät Vesilahden tunnettavuutta. Vesilahden tapahtumista tunnetuimmat ovat Narvan markkinat, Rämsöön kesäteatteri ja Moottorimusiikin festivaali. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Luotuja ystävyyskuntasuhteita pidetään yllä ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Kirjasto huolehtii kotiseutukokoelmasta ja sen kerryttämisestä. Lempäälä Birgitta-viikot järjestetään parittomina vuosina. Vuoden kulttuuriteema, valtakunnalliset teemavuodet, Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema sekä paikalliset merkkihenkilöt ja -vuodet otetaan kulttuuritoiminnan sisällöissä. Lempäälä-päivää vietetään 9.9. Toteutetaan Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa (Teiden varsilla ja vesireiteillä, toimintaohjelma ) määriteltyjä tavoitteita. Vesilahti Järjestetään Klaus Kurjen tien ja Kalevalan juhlavuosina (5 vuoden välein) niihin teemoitettuja tapahtumia. Huomioidaan vuoden kulttuuriteema, valtakunnalliset teemavuodet sekä Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema kulttuuritarjonnassa. Yhteistyössä seurakunnan kanssa kehitetään kirjailija Oiva Paloheimon taiteilijakotiin ja pappilamiljööseen liittyvää tapahtumatarjontaa. Ryijyrekisteriä täydennetään ja ryijygalleriaa päivitetään tarvittaessa. Tavoitteet: Yhteiset Suunnitellaan ja toteutetaan kuntien omia tuotteita, sekä materiaalisia että myös sisällöllisiä palveluja. Aktivoidaan paikallisia ammattilaisia ja muita toimijoita tuotekehittelyyn. Tuotteistuksen lähtökohtina voivat olla mm. paikallishistoria, luonto ja merkkihenkilöt. Tuotetiedot kootaan kuntien internet-sivuille. Luodaan kotiseutuarkisto, joka vastaa aineiston keruusta, tallennuksesta ja ylläpidosta sekä käyttömahdollisuuksien tarjoamisesta. Lempäälä Lempäälässä jatketaan kesällä 2009 aloitettua Hiidentien merkitsemistä. Kehitetään Hiidentien historiaan liittyvää tapahtumatoimintaa. 9

10 KÄRKITAVOITTEET Tavoite aikataulu toteuttaja/toteuttajat 1 Paikallisidentiteetin luominen ja vahvistaminen: kulttuuriraitit/polut, muistiperinnön tallentaminen, rakennuksien merkitseminen, perinnemaisemat, luontokohteet ja museotoiminta 2 Uusien kirjastotilojen rakentaminen, hyvä palveluverkko ja palvelutaso 3 Kulttuurin työkalupakki 4 Kulttuuripalveluja hyödyttävien rekistereiden luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen Kuntien yhteinen internet-tapahtumakalenteri. 5 Ajanmukaiset näyttelytilat vaihtuville näyttelyille uusien kirjastotilojen yhteyteen Uusia tiloja rakennettaessa prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen 6 Tilan rakentaminen/peruskorjaaminen tapahtumatoimintaan / Lempäälä 7 Kulttuurirappusia vastaava ohjelma perusopetukseen / Vesilahti 8 Kuntien omia tuotteiden (materiaaliset ja sisällölliset palvelut) suunnittelu ja toteuttaminen Tuotetietojen kokoaminen kuntien internet-sivuille 9 Kotiseutuarkiston luominen 10

11 2 PROSESSIN TAUSTA 2.1. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin Kuntastrategiat Lempäälä Lempäälän toiminta-ajatus: Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta, jossa maaseutu ja kaupunki kohtaavat. Kunnan vetovoiman takaa sen sijainti Suomen nopeimmin kehittyvällä alueella Helsinki Tampere-moottoritien ja radan varrella. Lempäälä toimii vastuullisesti kuntalaisten, yritysten ja seutukunnan parhaaksi. Lempäälä arvostaa ympäristöä, asukkaiden aktiivisuutta ja palveluhenkistä, osaavaa henkilöstöä. Visio: Lempäälä - luovaa, joustavaa palvelua ja monenlaisia mahdollisuuksia tarjoava ihmisen kokoinen kunta. Lempäälä tähtää peruspalvelujen turvaamiseen, perheen ja lähiyhteisön merkityksen korostamiseen, palvelujen toimivuuteen ja esteettömyyteen, asiakaslähtöisiin ja joustaviin palvelujen järjestämistapoihin, kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen sekä hallittuun seudulliseen yhteistyöhön. Palvelujen perusta luodaan tasapainoisella taloudella, hyvinvoivalla henkilöstöllä ja vastuullisella omistajapolitiikalla sekä aktiivisella elinkeinopolitiikalla, suunnitelmallisella maankäytöllä, hyvällä ympäristöllä ja kestävällä kehityksellä. Palvelujen strategisissa päämäärissä määritellään seuraavat kulttuuripalveluihin liittyvät toiminnot: Edistämme osaltamme lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä turvaamalla heille tasavertaiset kasvu- oppimis- ja harrastusmahdollisuudet. Toimimme niin, että Lempäälän kunta jatkossakin mielletään hyvänä elinympäristönä ja asuinkuntana. Kehitämme terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Tarjoamme kuntalaisten aktiivisuutta ja henkistä vireyttä vahvistavia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Mahdollistamme ikääntyvien osallistumisen kuntalaisille järjestettyyn toimintaan. Vesilahti Vesilahden kunnan toiminta-ajatus: Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntaan kuuluva maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinkunta, joka arvostaa nykyajan hengessä perinteitä ja kulttuuria. Vesilahti tarjoaa asukkailleen arjen sujumista edistävät peruspalvelut. Itsenäisen, turvallisen ja maaseutumaisen Vesilahden kehittämisen painopistealueet ovat tasapainoinen ja hallittu kasvu, laadukkaat peruspalvelut, viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön säilyttäminen mm. tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä, vakaa kuntatalous, elinkeinorakenteen kehittäminen, tuloksellinen seutuyhteistyö, aktiivinen henkilöstöpolitiikka sekä monipuolinen ja eheyttävä maanhankinta. Kuntalaisten elinoloja ja palveluja kehitetään laajalla yhteistyöllä niin kunnan sisällä kuin kunnasta ulospäin. Seutukunnallinen yhteistyö monipuolistuu ja syvenee, ulottuen yhä enemmän peruspalvelutehtäviin. Kunnan perusilme säilytetään maaseutumaisena, luonnonläheisenä ja vetovoimaisena. Motto: Kunnan tasapainoinen kehittäminen on vesilahtelaisten omissa käsissä. Taloussuunnitelmassa todetaan, että kunnan palvelutarjonta ja -taso säilytetään nykyisellään. Vesilahden rikasta historiaa hyödyntäen kehitetään kulttuuria ja matkailua. Teemana on Viihtyisä Vesilahti Tampereen keskusseudulla Aiemmat kulttuuriohjelmat ja muut vastaavat ohjelmat Lempäälän kunnan aiempi kulttuuripoliittinen ohjelma laadittiin vuosiksi Sen kehittämishankkeista toteutuivat päätoimisen kulttuurin organisaattorin palkkaaminen sekä lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen lisääminen (Kulttuurirappuset, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo) sekä selvityksen laadinta taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Kulttuurikeskuksen rakentaminen ei toteutunut, mutta Piippokeskuksen 3. kerros saneerattiin kulttuuritilaksi. Kustannussyistä taiteen perusopetusta ei laajennettu sanataiteen ja teatteri-ilmaisun opetuksella. Vesilahdella ei ole aiempaa kulttuuriohjelmaa. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma on laadittu vuosiksi Ohjelman 11

12 keskeisissä tavoitteissa mainitaan mm. lähiajattelu, hallinnollinen vuorovaikutus ja tehokas tiedotus, kylien maaseutumaisuus, elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys, turvallinen arki, kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin välinen vuorovaikutus sekä hyvät kulku- ja tietoliikenneyhteydet. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunta valitsee vuosittain kehittämisen painopistealueet ja niiden mukaiset toimenpiteet, ja ehdottaa niiden toteuttamisen huomiointia kuntien budjeteissa. Kulttuuriohjelman kehittämisvisiossa ja tavoitteissa on otettu huomioon ne ohjelman sisällöt, jotka koskevat myös kulttuuripalveluitten järjestämistä Alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettiin kaksi vuotta myöhemmin. Lain tarkoituksena on mm. kehittää kuntien palvelujen tuotantotapoja ja organisointia. Toteuttamiskeinoiksi on laissa määritelty mm. se, että palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Paras-hankkeen hengen mukaisesti Lempäälä ja Vesilahti perustivat yhteisen kulttuurikoordinaattorin toimen Tampereen seutustrategian visio 2016: Tampereen kaupunkiseutu kehittää vetovoimaansa kilpailukykyisenä, uutta luovan osaamisen, kulttuurin ja yrityselämän kansainvälisenä kasvukeskuksena. Kaupunkiseutu vahvistaa rakennettaan monimuotoisen asumisen ja työssäkäynnin alueena, jossa eläminen on turvallista ja liikkuminen helppoa. Kaupunkiseutu uudistaa asukkaiden arjen sujumista helpottavia palveluja yhteistyössä. Vision toteuttamisen ovat periaatteita mm. avoimuus, luottamus ja kaupunkiseudun kehittäminen toiminnallisena kokonaisuutena. Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma Pirkanmaalle kulttuurin toimenpideohjelmassa (Pirkanmaan Liitto 2007) toimenpiteet jaotellaan kolmeen ryhmään: kärkihankkeisiin, joiden toteuttaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian sekä kakkoshankkeisiin ja kehiteltäviin hankkeisiin. Painotus on luovaa taloutta tukevissa, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävissä identiteettihankkeissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa. Kärkihankkeita ovat 1 Kehittämistyön kattohanke, 2 Historiasta nykyisyyteen -hanke, 3 Kansainvälistäminen, 4 Valtakunnallinen Kirjan keskus ja 5 Luova yrittäjyys ja kulttuurivienti -hanke. Kakkoshankeet ovat Kuvataiteen perusopetus seutu- tai maakunnalliseksi, Pienet kunnat suuret köyhät festivaalit ja Tutkimus tukee maakuntaa. Kehiteltäviä hankkeita ovat Pirkanmaan nuorisokulttuuriohjelma, maahanmuuttajien kulttuurityö, alueelliset kulttuurifoorumit, tanssin taiteen perusopetus sekä Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittämismahdollisuuksien selvittäminen. (Liite 3) Opetusministeriön toimintaohjelma kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle Opetusministeriö on laatinut toimintaohjelman kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle vuosiksi Ohjelmassa esitetään 18 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla taide ja kulttuuri edistäisivät terveyttä ja hyvinvointia. Painopistealueina ovat 1 Kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2 Taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä 3 Työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Toimintaohjelmassa esitetään, että taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa olisi vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Kuntalaisten käyttöön tulisi etsiä aktiivisesti yhteisiä toimintaja kohtaamispaikkoja. Kulttuurilla on yhteiskunnan kehittymiseen paitsi suoria, myös taloudellisia ja hyvinvoinnin lisääntymiseen liittyviä sosiaalisia vaikutuksia. Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma kattaa vuodet Toimintaohjelmassa keskeisiksi nostetaan tiedotus, tiedon keruu ja hallinta sekä kulttuuriympäristöjen vaaliminen. Ohjelmassa on lueteltu toimenpiteet ja keskeiset toimijat. Tiedotukseen, tiedon keruuseen ja hallintaan liittyvät aihekokonaisuudet ovat 1 Kulttuuriympäristökasvatus, -koulutus ja tiedotus, 2 Kulttuuriympäristöohjelman seuranta ja päivitys, 3 Kulttuuriympäristöselvitykset ja inventointi, 4 Tiedon tallentaminen ja hallinta, 5 Vuorovaikutus ja sitoutuminen sekä 6 Kulttuuriympäristö, asuminen ja elinkeinot. Kulttuuriympäristöjen vaalimisen aihekokonaisuudet ovat 1 Maankäyttö, 2 Rakentamisen ohjaus, 3 Rakentaminen ja kiinteistönhoito, 4 Maisemanhoito sekä 5 Neuvonta ja asiantuntijaresurssit. 12

13 Toimenpiteistä erityisesti seuraavat on merkitty koko kulttuuripalvelujen ja/tai Lempäälä-opiston toteutettaviksi: hyödynnetään oppimateriaalin valmistamiseen myönnettäviä ympäristöministeriön avustuksia järjestetään korjauskursseja rakentajille ja korjaajille tehdään ohjattuja kyläkävelyitä eri puolilla kuntaa kytketään kulttuuriympäristöopetusta sopiviin kursseihin kerätään tietoa omasta asuinrakennuksesta ja lähiympäristöstä jatketaan yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tarjoamalla aiheita harjoitus- ja opinnäytetöiksi hyödynnetään arvokasta kulttuuriympäristöä elinkeinotoiminnassa ja matkailussa laaditaan teemakarttoja ja opaslehtisiä erilaisista kohteista ja kulkureiteistä Aineiston keruu.2.1. Työryhmätyöskentely Viranhaltijatyöryhmä Viranhaltijatyöryhmään ovat kuuluneet molempien kuntien sivistysjohtajat, Lempäälä-opiston rehtori, Vesilahden kirjastonjohtaja ja kuntien yhteinen kulttuurikoordinaattori. Viranhaltijatyöryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa Ohjausryhmä Lempäälän kunnanhallitus nimesi kulttuuriohjelman ohjausryhmään jäsenet. Lempäälää edustivat Titta Eräniitty, Irene Lehikoinen, Kaisa Rajala, Raili Reini ja Talvikki Torppa (sihteeri) sekä Vesilahtea Armi Lehtimäki (puheenjohtaja), Satu Karvinen, Marjukka Lähdekorpi-Ojala ja Kirsti Torikka. Ohjausryhmä kokoontui välisenä aikana 9 kertaa Kulttuurijaosto ja kirjasto- ja kulttuurityöryhmä Kulttuuriohjelman laadintaprosessia on seurattu Lempäälän kunnan kulttuurijaostossa sekä Vesilahden kunnan kirjasto- ja kulttuurityöryhmässä. Työryhmä käsitteli ohjelmaluonnoksen kokouksessaan , Lempäälän kulttuurijaosto sivistystoimen seminaarissa Tähän lisäys kokouspäätöksistä Seminaarit Kunnat järjestivät Vesilahden yläasteen tiloissa Hiidentieltä Hinsalaan -kulttuuriohjelmaseminaarin. Kutsu osoitettiin kulttuuriyhdistyksille sekä avoimena kaikille kuntalaisille ja kulttuuritoimijoille. Ryhmätyönä pohdittiin seuraavia aihepiirejä: 1) Miten kulttuuritoimijat (yhteisöt ja yksityishenkilöt) osallistuvat ja vaikuttavat kuntien kulttuuritoimintaan? Osallistumisen/osallisuuden muotoja, keinoja ja järjestelmiä. 2) Mitä tärkeää ja omaa kulttuurielämässämme on: mitä säilytettävää, mitä kehitettävää, mitä uutuuksia voisi tulla? Mikä olemassa oleva ei vielä näy? Alaryhmissä käsiteltiin luontoa ja paikallishistoriaa, vuotuisperinnettä, lastenkulttuuria, taide-elämää sekä kuntien välistä ja seudullista yhteistyötä. Seminaarin toinen osa järjestettiin Kuokkalan koululla Lempäälässä. Osallistujat käsittelivät kulttuuriohjelman tavoitteenasettelua, yhdessä ja ryhmissä haettiin arvotavoitteita ja kärkiajatuksia. Työskentelyn pohjaksi annettiin seuraavat, edellisen seminaarin annin perusteella laaditut otsikot: Yhteisyyden/yhteisöllisyyden kunta, Aktiivisuuden mahdollistava kulttuuriympäristö, Suvaitsevainen, erilaisuudesta ammentava kunta, Muutoksia kestävät yhteisöt, Kansainvälinen kunta, Juurensa tunteva kunta, Hyvinvoivat kuntalaiset, Kuntien imagoa tukeva kulttuuri, Laaja-alainen ja vilkas kulttuurikasvatus ja taide-elämä. Koosteet seminaareista ovat liitteissä 1 ja 2. 13

14 3 Kuntien nykyinen kulttuuritoiminta Pohjan kuntien kulttuuritoiminnalle antaa kaksi lakia, Laki kuntien kulttuuritoiminnasta ja Laki taiteen perusopetuksesta. Lait on esitelty tässä tiivistetysti: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta /728 Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kunnille myönnetään valtionosuutta kulttuuritoimintaa varten. Laki taiteen perusopetuksesta /633 Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Lupa voidaan myöntää myös kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Opetusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Opetushallitus päättää taiteenaloittain opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Koulutusta järjestävällä oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta perustamishankkeisiin ja käyttökustannuksia varten. Kunta, joka järjestää taiteen perusopetusta, saa valtionosuutta kunnan asukasmäärän mukaan. Kunnalle voidaan myös myöntää oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan. Oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja Lempäälä Kunnan kulttuuripalvelut ja muiden toimialojen kulttuuritoiminta Kulttuurijaosto Kunnan kulttuuritoiminnasta vastaavana elimenä kulttuurijaosto käsittelee kulttuuri- ja kirjastopalvelujen toiminnan linjaukset. Vuosittain vaihtuva kulttuuriteema tuo väriä kulttuurielämään. Kulttuurijaosto myöntää vuosittain avustuksia kulttuurityöhön. Toiminta-avustusten hakuaika on huhtikuussa. Kunnan kulttuuripalvelut kuuluvat Lempäälä-opiston alaisuuteen. Kulttuuripalveluihin liittyvistä asioista vastaavat Lempäälä-opiston rehtori ja kulttuurikoordinaattori. Avustukset Kulttuuri myöntää seuraavia avustuksia: yleisavustus rekisteröidyille kulttuuriyhdistyksille, kohdeavustus kulttuuriyhdistyksille sekä kulttuuritoiminnan parissa toimiville toimintaryhmille, seurahistoriikkiavustus. Avustuksien tarkoituksena on tukea Lempäälässä järjestettävää monipuolista toimintaa ja edistää kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Yleisavustusta myönnetään taiteen harjoittamiseen ja harrastamiseen, taidepalvelusten tarjontaan ja käyttöön, kotiseututyöhön sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimiseen ja edistämiseen. Kulttuuripalvelut Lempäälän kunnan kulttuuripalvelut on keskeinen yhteistyötaho kulttuurin parissa toimivien harrastajien, järjestöjen ja muiden kulttuurityötä tekevien keskuudessa. Kulttuuripalvelut tarjoaa ympärivuotisesti monipuolista toimintaa ja tapahtumia eri-ikäisille. Toistuvia tapahtumia ovat mm. kansallisen veteraanipäivän, kaatuneitten muistopäivän, Lempäälä-päivän ja Itsenäisyyspäivän tilaisuudet. Lisäksi kulttuuripalvelut järjestää lukuisia muita kulttuuritapahtumia taidenäyttelyistä konsertteihin sekä julkaisee kulttuuriperinnettä tallentavaa kirjallisuutta. 14

15 Näkyvä osa toimintaa ovat joka toinen vuosi järjestettävät Birgitta-viikot sekä osallistuminen Euroopan rakennusperintöpäiviin. Tärkeä roolinsa on myös Pirkkaset-lastenkulttuuriverkoston toiminnalla ja sen yhteisellä tiedotuksella. Museoraitin oppaat ovat kunnan palkkaamia. Kulttuuripalvelut osallistuu vuosittain monien tapahtumien järjestelyihin osatuottajana. Kulttuuripalvelut vastaa myös useiden kunnan sisäisten tapahtumien järjestelyistä. Lastenkulttuurityössä keskeistä on Taikalamppuyhteistyö. Taikalamppu-verkoston kolmannelle kaudelle ( ) valittiin 11 jäsentä. Jäsenyys myönnettiin Tampereen kaupungille, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poolle sekä Lempäälän kunnalle, jotka muodostavat yhdessä Pirkanmaan lastenkulttuurikeskuksen. Opetusministeriön tukea saavan Pirkanmaan Taikalampun tehtävänä on erityislasten ja -nuorten kulttuuripalvelujen kehittäminen sekä sirkustaiteen harrastusmahdollisuuksien kehittäminen. Pii Poo keskittyy erityisesti kehittämään sosiaalisen sirkuksen verkostoa ja sisältöjä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kulttuurirappuset tarjoaa jokaiselle lempääläiselle lapselle ja nuorelle tasavertaisen mahdollisuuden osallistua ja kokea taidetta ja kulttuuria. Toiminta kohdistuu päivähoidossa oleviin lapsiin, esi 6.-luokkiin, erityisopetuksen pienluokkiin sekä yläluokkiin ja yläluokkien ilmaisutaidon valinnaisaineopiskelijoihin. Lisäksi toteutetaan Lempäälän koulujen ja päivähoidon opettajille monitaiteinen kulttuurikoulutussarja, joka liittyy lapsille suunnattujen työpajojen ja vastaavan toiminnan teemoihin. Toimintaa järjestetään sekä Pii Poossa että päiväkodeissa ja kouluilla. Kulttuurirappuset-ohjelmaa suunnittelee ja hallinnoi Lempäälän kunnan LAKU - lastenkulttuurin työryhmä. Toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä Lempäälän koulujen ja päivähoidon kulttuurivastaavista koottujen työryhmien kanssa. Toiminnan rahoittaa Lempäälän kunta ja sen kehittämiseen saadaan tukea opetusministeriöltä Taikalamppu-verkoston rahoituksesta. Toimintaa toteuttaa Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo yhdessä eri taiteen alojen ammattilaisten ja toimijoiden kanssa. Yhteistyösopimukset Lempäälän kunta on tehnyt yhteistyösopimukset Lempäälän Kulttuuritapahtumat ry:n ja Lempäälä Soi -tapahtuman kanssa. Sopimuksen mukaisesti Kulttuuritapahtumat ry kokoaa kulttuuritoimijat yhteen ja tekee ehdotuksia kulttuurivuoden teemoihin liittyviksi tapahtumiksi. Tähän se saa sopimuksen mukaisen avustuksen. Yhdistys voi lisäksi järjestää tapauskohtaisella tuella kuntalais- ja yhdistystason yhteistoimintaa sekä vierailuja ystäväkuntiin ja vastaanottaa vieraita Lempäälään. Lempäälä Soi -tapahtumaan kuuluu musiikkileirejä, mestarikursseja sekä oppilaiden ja opettajien konsertteja. Lempäälän kunta on alusta lähtien tukenut tapahtumaa taloudellisesti. Kunnan omistamat tilat ovat maksutta kurssi- ja konserttikäytössä. Lempäälän kunta ja Lempäälä Soi -tapahtuma tekevät opetuksen kehittämisessä ja järjestämisessä yhteistyötä useilla eri tavoilla Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien aloittaessa musiikin taiteen perusopetuksen järjestämisen seudullisena kansalaisopistojen tuottamana opetuksena. Yhteistyösopimuksiin perustuvaa toimintaa arvioidaan vuosittain. Perusopetus Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty seitsemän aihekokonaisuutta, jotka ovat keskeisiä kasvatus- ja opetustyön painopistealueita. Aihekokonaisuuksien sisällöt liittyvät useisiin eri oppiaineisiin. Yksi aihekokonaisuuksista on kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa (myös kotiseutunsa) juuria ja monimuotoisuutta. Oman kulttuuriperinnön arvostaminen antaa valmiuksia myös vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen. Monet koulut ovat luoneet kansainvälisiä suhteita ja ovat täten mahdollistaneet opettajien ja oppilaiden monikulttuurisen vuorovaikutuksen. Kouluissa noudatetaan opetussuunnitelman määrittämää tuntijakoa taito- ja taideaineidenkin kohdalla. Paine näiden aineiden opetuksen lisäämiseksi on olemassa ja tuntijaon tarkistamista pohditaan valtakunnallisesti. Myös opetuksen laatuun taito- ja taideaineissa on panostettava. Koulujen kerhotoiminnalla pyritään osaltaan lisäämään lasten mahdollisuutta harrastaa taito- ja taideaineita. Kerhoilla on merkitystä varsinkin niiden lasten kohdalla, jotka eivät ohjaudu koulun ulkopuoliseen muuhun harrastustoimintaan. Lempäälässä on viime vuosina luotu hyviä käytänteitä, joilla osaltaan taataan koulujen kulttuuritoiminnan yhteydet muihin toimijoihin. Jokaiselle koululle on nimetty kulttuurivastaava,joka toimii esimerkiksi linkkinä Pii Poohon. Lukukausittain yhdessä Pii Poon henkilöstön kanssa kulttuurivastaavat antavat palautetta toteutuneesta toiminnasta, sen järjestelyistä sekä ideoivat tulevaa ohjelmaa. Kulttuurivastaavat huolehtivat yhdessä muun opettajakunnan kanssa koulukohtaisesta kulttuuritoiminnasta. Jokaisella koululla on myös kirjastovastaava, joka puolestaan hoitaa yhteydet kirjastoon sekä vastaa 15

16 omalta osaltaan voimassa olevan kirjasto-ohjelman toteutumisesta. Kulttuurirappusten käyttöönotto perusopetuksessa on taannut kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet eri taiteenalojen elämyksellisiin oppimiskokemuksiin ja tuonut suunnitelmallisuutta koulujen kulttuuriopetukseen. Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden tarkoituksena on tukea nuorten kasvua eri elämäntilanteissa. Tehtävänä on tarjota monipuolista toimintaa lapsille ja nuorille, ehkäistä syrjäytymistä, edistää terveitä elämäntapoja ja vaikuttaa nuorten osallistumiseen. Toiminnan painopisteenä ovat vuotiaat nuoret, mutta toiminnassa huomioidaan myös yli 18-vuotiaita ja alle 13-vuotiaita. Toiminnan teemoja ovat nuorten ohjaus- ja tukipalvelujen (Lempäälän Ohjaamon) kehittäminen, nuorisotilatoiminta sekä lasten ja nuorten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Kulttuuripalveluihin liittyvät lapsille tarjottavat harrastusmahdollisuudet ja tapahtumatoiminta. Nuorisopalvelut järjestää musiikkikerhoja, jotka toimivat osittain koulujen yhteydessä ja osittain myös henkilökohtaisena musiikinopetuksena. Tapahtumiin kuuluvat konsertit (esim. Selvä Perjantai). Nuorisopalvelut on huolehtinut myös Nuori Kulttuuri -tapahtumasarjan paikallistapahtumien toteuttamisesta. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut edistää toiminnallaan väestön hyvinvointia ja terveyttä ja tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan alueella. Lempäälässä on tarjolla monipuoliset virkistys-, urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet, joita yritysten ja yhteisöjen palvelut täydentävät. Urheiluseuroille ja kuntalaisten omaehtoiselle liikunnalle luodaan toimintaedellytyksiä. Urheiluseuroja tuetaan esimerkiksi avustuksin sekä liikuntapaikkoja rakentamalla ja ylläpitämällä. Liikuntapalvelut järjestää lapsille kesäisin uimaopetusta sekä koululaisten ohjattua kesäliikuntaa kylien kentillä. Kunnanmestaruuskilpailuja järjestetään lukuisissa eri lajeissa. Erityisliikunnan toiminnassa on ryhmiä myös lapsille. Lempääläläiset nuoret käyttävät myös Tampereelta löytyviä harrastus- ja toimintamahdollisuuksia ja tapahtumapalveluja. Ystävyyskuntayhteistyö Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ystävyyskuntien suhteita, edistää naapureiden yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä aktiviteetteja ja hankkeita ystävyyskuntien kesken sekä yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lempäälän kunnalla on sopimuksin vahvistetut ystäväkuntasuhteet Ruotsin Ulricehamnin, Norjan Övre Eikerin, Tanskan Kerteminden, Italian Castiglione del Lagon ja Unkarin Tapolcan kanssa. Muita kansainvälisiä yhteyksiä on Ruotsin Uppland Brohon (kummikunta), North South Programmeen, Namibian Keetmanshoopiin sekä Namibian Ondangwaan, Viron Kohtla-Jarveen ja Venäjän Gromovoon, Petrovskoeen ja Romanskiin Yhdistykset ja muu kulttuuritoiminta Lempäälän yhdistystoiminta on erittäin vilkasta. Kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa järjestävät useat yhdistykset sekä lisäksi yritykset ja muut kulttuuritoimijat, mm. Lempäälä Soi, teatterit, kuorot ja yhtyeet, eläkeläisyhdistykset, nuorisoseura, Runo ja sanataide, Lempäälän Kalevalaiset, Lempäälän- Vesilahden Matkailuoppaat, Pohjola Norden, Suomi-Unkari -seura, Pyhä Birgitta -yhdistys, Pirkanmaan tanssiopisto Elina Berg, Lempäälän Kulttuuritapahtumat, Lempäälän käsityökeskus (Taito Pirkanmaa) ja Lempäälän taideyhdistys. Lempäälä- Seura ylläpitää museoraittia ja tuottaa lisäksi julkaisuja ja järjestää tapahtumia. Piippokeskus on toimintapaikka, jossa on useiden eri järjestäjien tapahtumatuotantoa. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo järjestää paljon tapahtumia, jotka tavoittavat erityisesti lapsiperheitä. Kunnassa on myös paljon taidealan ammattilaisia: muusikoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita, tanssijoita, käsityöläisiä sekä teatterin ammattilaisia. Lempäälän seurakunta tuottaa vuotuisperinteeseen liittyviä tapahtumia ja tekee paljon yhteistyötä kulttuuripalvelujen kanssa, mm. Kaatuneitten muistopäivän ohjelma ja useat konsertit toteutetaan yhdessä. Seurakunnalla on 10 kuoroa ja aktiivista konserttitoimintaa sekä kerhoja, pajoja ja erilaisia tapahtumia, joista Birgitan kirkkovaellus on yksi tunnetuimpia. 16

17 3.2. Vesilahti Kunnan kulttuuritoimi ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta Kirjasto- ja kulttuurityöryhmä Kirjasto- ja kulttuurityöryhmä siirtyi vuoden 2009 alusta kunnanhallituksen alaisuudesta koulutuslautakunnan alaisuuteen. Työryhmä päättää mm. jaettavista avustuksista, valmistelee talousarvioesityksen ja käsittelee kulttuurin yleislinjauksia. Kunnan kulttuuritoimen yhteyshenkilöt ovat alkaen matkailuneuvoja ja kulttuurikoordinaattori. Talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella kulttuuritoimen toiminta-ajatus on, että Kulttuuritoimi tukee kunnassa toimivien kulttuuritoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa jakamalla vuosittain avustuksia. Toiminta-ajatuksessa mainitaan myös, että Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kulttuurikoordinaattorin toimeen liittyvä sopimus on uudelleen käsittelyssä vuonna Avustukset Toiminta-avustusten hakuaika on vuosittain keväällä, kohdeavustukset ovat haettavissa ympäri vuoden. Kohdeavustuksia myönnetään kuntalaisille avointen kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä taideja kulttuurikasvatuskohteisiin. Kulttuuritoimi avustaa myös yhteisöjä ja yhdistyksiä toimialaansa kuuluvien tapahtumien järjestelyissä. Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi tekee yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa mm. teatteriesitysten, konserttien, juhlien, työpajojen, näyttelyiden, kirjailijavierailujen ja kirjavinkkauksen merkeissä ja vastaa osaltaan tapahtumatiedotuksesta. Osa palveluista suunnataan päiväkodeille ja kouluille, joiden kautta tavoitetaan lapset tasavertaisesti kulttuurielämysten piiriin. Kulttuuritoimi tukee Filmipyörän järjestämää elokuvatoimintaa. Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema otetaan huomioon tapahtumatuotannossa. Kulttuuritoimi osallistuu Pirkkaset-lastenkulttuuriverkoston toimintaan ja tiedotusyhteistyöhön. Matkailutoimi ja kulttuuritoimi ovat mukana luomassa ja kehittämässä vuonna 2010 avattavaa kirjailija Oiva Paloheimon taiteilijakotia yhdessä seurakunnan kanssa. Kunta, seurakunta ja veteraanijärjestöt toteuttavat vuotuisjuhlista Kansallisen veteraanipäivän, Kaatuneitten muistopäivän ja Itsenäisyyspäivän tapahtumat. Tekstiileistään tunnetun Vesilahden ryijyistä on kerätty tietoa monissa tutkimusprojekteissa luvun alkupuolella Vesilahden käsityökeskuksessa suunniteltiin kansanomaisten ryijymallien rinnalle nykyaikainen designryijymallisto kunnan tuella. Mallisto täydentyy muutaman vuoden välein. Vuonna 2005 käynnistyneen projektin tuloksena syntyi kunnan omistama, karttuva ryijyrekisteri, jossa on tietoa sekä yksityisomistuksessa olevista että museoryijyistä. Vuonna 2008 julkaistiin yhteistyöprojektina kirja, Aatelisryijy Arkipeite Arvotekstiili Vesilahti kertoo ryijyn tarinaa. Ryijygalleria julkistettiin kunnan kotisivulla Kalevalan päivänä Matkailutoimi Matkailun rooli kulttuuripalveluiden tuottajana on kasvanut viime vuosina erilaisten kehittämishankkeiden myötä. Hankkeissa on luotu yhteistyöpohjaa ja -verkostoa matkailutoimen, matkailuyrittäjien, eri yhdistysten ja kulttuurintuottajien kesken. Matkailullinen kulttuuritarjonta on suunnattu kaikille kuntalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille, matkailijoille ja kesäasukkaille. Kehittämishankkeiden tuloksena on syntynyt uutta matkailullista kulttuuritarjontaa, kuten opastetut Kurjen siivin -draamakierrokset ja Kulttuurikierrokset, joihin kuuluu vierailu Laukko Historicumissa. Ryhmille on tuotettu erilaisia elämyksellisiä matkailupaketteja. Ensimmäisenä opastettuna kylänraitin kävelykierroksena palvelutarjontaan tuli Narvan raitti vuonna Matkailutoimi on mukana järjestämässä erilaisia Klaus Kurjen tiehen ja Kalevalaan liittyviä tapahtumia. Oiva Paloheimon taiteilijakoti on esillä matkailumarkkinoinnissa ja matkailuoppaat perehdytetään uuden kohteen opastukseen. Muita vuoden 2010 aikana kehitettäviä kulttuurimatkailupalveluja ovat mm. lasten opastetut kierrokset ja Kirkonkylän raitin opastettu kävelykierros. Matkailun keskeisiä yhteistyökumppaneita ja samalla kulttuuripalveluiden tuottajia ja palvelutarjoajia ovat mm. Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat, Teatteri Kurki, Rämsöön kesäteatteri, Vesilahden museoyhdistys, seurakunta ja matkailuyrittäjät. Matkailun ja kulttuurin palvelut ovat näin vahvasti 17

18 nivoutuneet ja Vesilahdessa voidaan jatkossakin puhua kulttuurimatkailusta. Matkailulliset kulttuuripalvelut ovat vuosittaisia ja samanaikaisesti kehitetään uusia palveluja kulttuurimatkailijoiden käyttöön. Liikunta- ja nuorisotoimi Liikunta- ja nuorisotoimi järjestää lapsille, nuorille ja aikuisväestölle vuosittain retkiä erilaisiin perhekohteisiin osallistujien toiveiden ja asiakasmäärien mukaan. Lammasniemessä on kesäisin leiritoimintaa 5 13-vuotiaille. Nuorisotoimi järjestää nuorille konsertti-, keilaus- ja muita matkoja. Nuorisotilalla käy myös ulkopuolisia vierailijoita mm. yhtyeitä ja eri alojen asiantuntijoita. Perusopetus Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty seitsemän aihekokonaisuutta, jotka ovat keskeisiä kasvatus- ja opetustyön painopistealueita. Aihekokonaisuuksien sisällöt liittyvät useisiin eri oppiaineisiin. Yksi aihekokonaisuuksista on kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa (myös kotiseutunsa) juuria ja monimuotoisuutta. Oman kulttuuriperinnön arvostaminen antaa valmiuksia myös vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen. Monet koulut ovat luoneet kansainvälisiä suhteita ja ovat täten mahdollistaneet opettajien ja oppilaiden monikulttuurisen vuorovaikutuksen. Kouluissa noudatetaan opetussuunnitelman määrittämää tuntijakoa taito- ja taideaineiden kohdalla. Paine näiden aineiden opetuksen lisäämiseksi on olemassa ja tuntijaon tarkistamista pohditaan valtakunnallisesti. Myös opetuksen laatuun taito- ja taideaineissa on panostettava. Kolmannen sektorin ja Lempäälä-opiston koulutiloissa järjestämällä kerhotoiminnalla lisätään lasten mahdollisuutta harrastaa taito- ja taideaineita. Kerhoilla on merkitystä varsinkin niille lapsille, jotka eivät ohjaudu koulun ulkopuoliseen muuhun harrastustoimintaan. Ystävyyskuntayhteistyö kaupunkiin ja Viroon Rõugen kuntaan. St. Georgenin kanssa on tiivistä musiikin yhteistyötä Narvan soittokunnan ja Stadtmusik St. Georgenin orkesterin välillä. Rõugen suuntaan yhteistyö on ollut enemmän kuntien välistä hallinnollista kanssakäymistä ja kehittämistä, vapaapalokuntien yhteistyötä ja nuorisotoimen kumppanuutta. Yhteyksiä pidetään myös Venäjän Gromovoon (ent. Sakkola). Vesilahti on ollut mukana vuodesta 2007 alkaen EU-rahoitteisessa Kansalaisten Eurooppa (Town Twinning) -hankkeessa Yhdistykset ja muut kulttuuritoimijat Vesilahdessa toimii erilaisia yhteisöjä ja yhdistyksiä, joilla on vilkasta harrastustoimintaa ja tapahtumia kaikenikäisille kuntalaisille. Aktiivisia kulttuuritapahtumien ja muun kulttuuritoiminnan tuottajia ovat mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vesilahden osasto, nuorisoseurat, Rämsöön kyläkerho, Vesilahden Museoyhdistys, Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat, Vesilahden käsityökeskus (Taito Pirkanmaa), Wesilahti-seura ja Vesilahden Taideyhdistys. Tähti NS:n alaisena toimiva Narvan soittokunta on tärkeä musiikkikasvattaja ja esiintyjä erilaisissa tapahtumissa. Kunnassa on myös paljon taidealan ammattilaisia, mm. muusikoita, kuvataiteilijoita, tanssijoita ja käsityöläisiä. Seurakunnan rooli kulttuurielämässä on merkittävä. Toimintaan kuuluvat kuorot, erilaiset tapahtumat, partio ja kerhot eri-ikäisille. Yhdistykset, yritykset ja muut kulttuuritoimijat järjestävät teemallisia tapahtumia, konsertteja, näyttelyitä, elokuvia, teatteriesityksiä, työpajoja, kursseja, luentoja, kesätoreja ja myyjäisiä. Huomattavimpia tapahtumia ovat viiden vuoden välein järjestettävät Narvan markkinat sekä Rämsöön Kesäteatterin (Rämsöön kyläkerho) ja Teatteri Kurjen (Vesilahden NS) näytökset. Kowan Teknolokian Päivät järjestettiin vuosina , sen perinnettä jatkaa Moottorimusiikin festivaali. Vesilahden kunnalla on viralliset ystävyyskuntasuhteet Saksaan Schwarzwaldin alueelle St. Georgenin 18

19 3.3. Kulttuuriyhteistyö Kulttuurikoordinaattori Kunnat perustivat vuonna 2008 yhteisen kulttuurikoordinaattorin toimen. Työsuhde alkoi Kulttuurikoordinaattorin toimen perustaminen oli yksi Lempäälän kunnan kulttuuripoliittisen ohjelman tavoitteista. Koordinaattorin toimi on Lempäälässä, sopimuksella ( ) määritettiin 1/5 työpanoksesta suuntautuvan Vesilahteen ja Vesilahden maksavan 1/5 kustannuksista. Vesilahti perustaa matkailuneuvojan kokoaikaisen toimen alkaen. Perustettavaan toimeen siirretään kirjastonjohtajalta kulttuuritoimen hallinto ja budjetin laatiminen sekä esittely- ja valmistelutehtävät kirjasto- ja kulttuurijaostolle kulttuuriasioiden osalta sekä kulttuurikoordinaattorin työnkuvaan kuulunutta tapahtumatuotantoa. Sopimusta Lempäälän kanssa muutetaan ennen sopimuskauden loppua niin, että kulttuurikoordinaattorin työpanoksen osuus ja Vesilahden kustannusosuus on 1/10. Tehtäväkuvassa päätehtäviksi ja vastuuksi on määritelty Lempäälän ja Vesilahden kulttuuripalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaminen. Keskeisinä tehtäväalueina mainitaan 1. Kuntien kulttuuritilaisuuksien ja -tapahtumien järjestäminen, 2. Kulttuuriperinteen ja -perinnön vaaliminen yhteistyössä kotiseutujärjestöjen kanssa sekä kulttuuriympäristön vaaliminen yhteistyössä paikallisten viranhaltijoiden kanssa, 3. Paikallisten kulttuuritoimijoiden työn tukeminen ja koordinointi, 4. Taiteen perusopetuksen koordinointi ja seuranta (Lempäälä) sekä kulttuurikasvatus yhdessä päivähoidon, koulujen (ja Pii Poon, Lempäälä) kanssa, 5. Kulttuuriasioiden ja hallinnon avustavat tehtävät, esim. talousarvioavustusten ja päätöksenteon valmistelu ja 6. Kulttuuripoliittisen ohjelmatyön käynnistäminen, vastuu ohjelmanteosta sekä jatkossa seuranta ja päivitys. Lempäälässä toimenkuvaan kuuluvat vuotuisten juhlien, tapahtumien ja retkien järjestäminen, avustusesitysten tekeminen ja päätösten täytäntöönpano, kulttuurijaoston esityslistan laatiminen ja tarvittaessa muu päätöksenteon valmistelu, talousarviovalmistelu, yhteistyö kulttuurijärjestöjen ja -toimijoiden kanssa, toimiminen kontaktihenkilönä taiteen perusopetukseen liittyvissä asioissa ja yhteistyö oppilaitosten kanssa, kunnan sivistyksen johtoryhmän jäsenyys ja useat työryhmäjäsenyydet (esim. Taikalamppu-hankkeen ohjausryhmä), tiedotusvastuu kuntalaisille, medialle ja kulttuuritoimijoille sekä tapahtumien, palvelujen ja toimijoiden markkinointi, huolehtiminen kunnan taidekokoelmasta sekä kotiseutu- ja museotyö. Vesilahdessa toimenkuvaan ovat kuuluneet tapahtumajärjestäminen ja -tiedotus, kunnan taidekokoelman luetteloiminen, avustusten jaon valmistelutehtävät, yhteistyö kulttuurijärjestöjen ja -toimijoiden kanssa, toimiminen työryhmissä, osallistuminen Lasten Pirkkaset -toimintaan ja kontaktihenkilönä oleminen taiteen perusopetuksen muuttuvissa kuvioissa. (Toimenkuva päivitetään sopimusmuutoksen myötä.) Taiteen perusopetus Taiteen perusopetusta ovat antaneet Lempäälän ja Vesilahden kuntien avustamina vuoden 2009 loppuun saakka Etelä-Pirkanmaan musiikkiopisto, Lempäälän lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Taito Pirkanmaan alaiset Näpsä-käsityökoulu/Lempäälän käsityökeskus ja Näpsä-käsityökoulu/Vesilahden käsityökeskus. Lempäälä tukee lisäksi tanssin taiteen perusopetusta antavaa Pirkanmaan Tanssiopisto Elina Bergiä. Taiteen perusopetusta antavat Lempäälässä myös Pianokoulu Jaana Koskimies, Musiikkikoulu Kirsti Jokiaho-Savolainen sekä Posliininmaalaus ja koulu Kaarina Lepistö. Lempäälän lasten ja nuorten kuvataidekoulua 10 vuotta ylläpitänyt Lempäälän Taideyhdistys ry lopetti toiminnan vuoden 2009 loppuun. Sivistyslautakunta päätti , että kuvataiteen taiteen perusopetuksen Lempäälässä järjestää Pirkkala-opisto (Pirkkalan taidekoulu) lukien. Sama päätös tehtiin Vesilahdessa. Toiminnan järjestämisestä laadittiin kuntien välinen sopimus. Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat tekivät 2008 selvityksen kuntien musiikin taiteen perusopetuksen nykytilasta ja mahdollisista opetuksen järjestämisen malleista tulevaisuudessa. Kunnat valmistelivat musiikin taiteen perusopetuksen järjestämistä kuntien työväen- ja kansalaisopistojen yhteistyönä selvityksessä esitetyn verkostomallin pohjalta. Lempäälä irtisanoi kunnan ja Etelä-Pirkanmaan musiikkiopiston välisen sopimuksen syksyllä Uusi verkostomallin pohjalla toimiva 19

20 opisto aloittaa toimintansa Lempäälässä ja Vesilahdessa syksyllä 2010, opiskelijavalintojen osalta jo keväällä Lempäälä-opisto Lempäälä-opiston toiminnan tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja valmiuksia toimia muuttuvassa ympäristössä. Aikuiskoulutuksen tehtävä on myös edistää sivistyksellistä tasa-arvoa, moniarvoisuutta ja ihmisten osallisuutta yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opisto järjestää erityisesti vapaan sivistystyön opetusta ja tarjoaa Lempäälän ja Vesilahden kuntalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kurssien lisäksi opisto järjestää erilaisia luentoja, työpajoja ja tapahtumia. Lempäälä-opiston Vesilahden kursseilla opiskelee vuosittain n. 750 opiskelijaa ja Lempäälän kursseilla n opiskelijaa. Lempäälän kursseilla on myös vesilahtelaisia opiskelijoita ja päinvastoin. Lisäksi moni opiskelee useilla kursseilla, joten kurssilaisten määrä on huomattavasti suurempi. Opetus on suunnattu pääosin aikuisille, noin 10 % opiskelijoista on alle 16-vuotiaita. Erityisiä kulttuurisia tehtäviä Lempäälä-opistolla on: 1 Paikallisidentiteetin vahvistaminen ja kotiseututyö. Opisto järjestää paikkakuntien historiaan ja nykyisyyteen liittyviä kursseja ja on mukana perinnekeruutyössä, esim. kylähistoriikkien aineiston keräämisessä. Opisto tekee myös paljon yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. 2 Opisto tukee kuoroja, teattereita pitämällä ne kursseinaan. Lisäksi annetaan eri taiteen- ja kulttuurialojen opetusta, esimerkiksi sanataide-, tanssi-, visuaalisten taiteiden ja käsityönopetusta. Aikuisten lisäksi tätä opetusta järjestetään myös lapsille. 3 Opisto antaa edellytyksiä paikalliskulttuuria tukevalle kansalaistoiminnalle järjestämälle järjestyksenvalvoja- ja hygieniapassikursseja. Sadat vapaaehtoistoimijat esimerkiksi Narvan Markkinoilla, teatteritoiminnassa ja Birgitan markkinoilla tarvitsevat todistuksen mainittujen kurssien suorittamisesta Kirjasto Kirjasto on sivistyksen peruspalvelu. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen maksutta käytettäväksi kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen. Kirjastopalveluita tarjotaan myös internetin välityksellä. Lempäälän ja Vesilahden kirjastot kuuluvat PIKIkirjastoihin (Pirkanmaan kirjastot). PIKI-yhteisjärjestelmä tarjoaa alueensa asukkaille yhtenä kokonaisuutena näkyvän PIKI-kirjaston. Kirjastojen aineisto- ja asiakasrekisteri on yhteinen. Kirjastojen aineistokokoelmat ovat tehokkaassa käytössä seutuvarauksen ja kuljetuspalvelun avulla ja asiakas saa varaamansa aineiston omaan kirjastoonsa. PIKI on kuntamäärältään Suomen suurimpia ja asukaspohjaltaan toiseksi suurin kirjastojen yhteenliittymä. Tavoitteena on kaikkien Pirkanmaan kuntien liittyminen PIKI-yhteisjärjestelmään ja seutuyhteistyön kehittäminen entistä organisoidummaksi; visiona on seutukirjaston perustaminen. Lempäälän kirjaston palvelupisteet ovat pääkirjasto, Sääksjärven kirjasto ja Kuljun kirjasto. Lempäälän ja Valkeakosken yhteinen kirjastoauto palvelee Lempäälän 48 pysäkillä, mm. kouluilla ja päiväkodeilla. Vesilahdessa on pääkirjasto ja Narvan kirjasto. Kouluilla ja päiväkodeilla ovat kirjaston vaihtuvat siirtokokoelmat. Vesilahden kunnanhallitus on nimennyt kirjaston rakentamiseen/laajentamiseen liittyvän selvitystyöryhmän. Työryhmä antaa vuoden 2010 loppuun mennessä kunnanhallitukselle selvityksen, jossa on selvitetty mahdollisen uuden kirjaston sijaintipaikat/tonttivaihtoehdot ja alustava kustannusarvio. Lisäksi selvityksessä tulee tarkastella vanhan kirjaston laajentamista vastaavine kustannusarvioineen vaihtoehtona uuden rakentamiselle ja taustaselvittää Vesilahden kunnan mahdollisuudet kirjaston toteuttamiseen yhdessä Lempäälän kunnan kanssa Lempäälään.

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA Sisältö Kulttuurin vuoro...3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta...5 Visio vuodelle 2016...5 Nurmijärven kunnan arvot...6 Arvot kulttuurin näkökulmasta...7 Kriittiset menestystekijät...9

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 SIVISTYSPALVELUT 310 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kulttuurin toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu 1 Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely

Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely Sivistyslautakunta 7 25.01.2017 Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely 966/02.05.01.01/2016 Sivistyslautakunta 25.01.2017

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa

Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa Kulttuuriketju Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa Mikä Kulttuuriketju? Lastenkulttuurikeskus Verson koordinoima Keski-Savon seudullinen kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

VESILAHDEN STRATEGIA

VESILAHDEN STRATEGIA VESILAHDEN STRATEGIA 2016-2021 Sisällys Tulevaisuuskuva... 3 Arvot... 3 Hyvinvoinnin edistäminen... 4 Elinvoiman edistäminen... 6 Strategiaan liittyvät horisontaaliset toimenpideohjelmat... 8 Tulevaisuuskuva

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot