KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille 2010 2015"

Transkriptio

1 KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille

2 Kannen kuvat: Tulivirta-tapahtuma Lempäälässä. Raija Kolehmainen Tervahaudan latojat Narvan markkinoilla Vesilahdessa Tähti Nuorisoseura ry / Yrjö Punkari

3 Sisällysluettelo Lukijalle 4 1 Kehittämisvisiot ja tavoitteet 5 1 Meidän kuntamme 5 2 Hyvinvoivat kuntalaiset 6 3 Kulttuuriaktiivien Onnela 7 4 Taide ja kulttuuri osaksi elämää 8 5 Kunnan kulttuuri-imago 9 Kärkitavoitteet 10 2 Prosessin tausta Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin Kuntastrategiat 11 Lempäälä 11 Vesilahti Aiemmat kulttuuriohjelmat ja muut vastaavat ohjelmat Alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat 12 Tampereen seutustrategian visio Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma 12 Opetusministeriön toimintaohjelma kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle 12 Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Aineiston keruu Työryhmätyöskentely Viranhaltijatyöryhmä Ohjausryhmä Kulttuurijaosto ja kirjasto- ja kulttuurityöryhmä Seminaarit 13 3 Kuntien nykyinen kulttuuritoiminta Lempäälä Kunnan kulttuuripalvelut ja muiden toimialojen kulttuuritoiminta 14 Kulttuurijaosto 14 Avustukset 14 Kulttuuripalvelut 14 Yhteistyösopimukset 15 Perusopetus 14 Nuorisopalvelut 16 Liikuntapalvelut 16 Ystävyyskuntayhteistyö Yhdistykset ja muu kulttuuritoiminta Vesilahti Kunnan kulttuuripalvelut ja muiden toimialojen kulttuuritoiminta 17 Kirjasto- ja kulttuurityöryhmä 17 Avustukset 17 Kulttuuritoimi 17 Matkailutoimi 17 Liikunta- ja nuorisotoimi 18 Perusopetus 18 Ystävyyskuntayhteistyö Yhdistykset ja muu kulttuuritoiminta Kulttuuriyhteistyö Kulttuurikoordinaattori Taiteen perusopetus Lempäälä-opisto Kirjasto 20 Liitteet 21

4 Lukijalle Kulttuuri on niiden toimintojen, muotojen, arvojen ja symbolien kokonaisuus, joiden avulla yhteisö ylläpitää suhdetta omaan menneisyyteensä ja rakentaa identiteettinsä. Kulttuuri käsittää maailmankuvan ja moraalin, tiedon, perinteet, elinympäristön ja taiteena tapahtuvan symbolisen tuotannon. (Kupoli 1992) Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, sekä suoraan että sovelluksina yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. (Kulttuurin tulevaisuus, Opetusministeriö 2009) Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteisen kulttuuriohjelman laatimista varten nimettiin kulttuuriohjelman ohjausryhmä syksyllä Lempäälän ja Vesilahden kunnanvaltuustot hyväksyivät kulttuuriohjelman syksyllä Kulttuuriohjelmassa on viisi kehittämisvisiota: 1 Meidän kuntamme 2 Hyvinvoivat kuntalaiset 3 Kulttuuriaktiivien Onnela 4 Taide ja kulttuuri osaksi elämää 5 Kunnan kulttuuri-imago. Kuhunkin visioon liittyy kaksi tavoiteosiota, Toistuvat toimenpiteet ja Tavoitteet. Kummassakin osiossa on jaottelu Yhteiset - Lempäälä - Vesilahti. Kärkitavoitteet on koostettu omaksi taulukokseen. Kulttuuriohjelman tavoitteiden toteuttaminen sitouttaa niin kunnan eri hallintokuntia kuin kulttuuriyhdistyksiä ja -toimijoitakin. Kulttuuri on kaikkien ja kulttuuri on kaikkialla! Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kulttuuriohjelman ohjausryhmä 4

5 1 KEHITTÄMISVISIOT JA TAVOITTEET 1 Meidän kuntamme Visio Kulttuuri on kaikkien ja kulttuuri on kaikkialla! Jokaisella kuntalaisella on oikeus kokea yhteisöllisyyttä ja olla osallinen siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Uudet kuntalaiset kiinnittyvät kuntaan ja tuntevat sen omakseen. Vahva paikallisidentiteetti antaa tilaa suvaitsevaisuudelle sekä moniarvoiselle ja monikulttuuriselle kunnalle. Historian, ympäristön ja toisten kuntalaisten tuntemus vahvistaa niin yksilöitä kuin kunnan sosiaalisia rakenteita. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Uusille kuntalaisille toimitetaan uuden kuntalaisen infopaketti. Kuntalaisille välitetään tietoa kunnan palvelutarjonnasta mm. internetin välityksellä. Lempäälä Museoraittia ylläpidetään yhteistyössä Lempäälä-Seura ry:n kanssa. Kunta vastaa alueen ja rakennusten kunnossapidosta ja museo-oppaiden palkkaamisesta. Vesilahti Vesilahden museoyhdistyksen ylläpitämän Vesilahden kotiseutumuseon kanssa jatketaan yhteistyötä. Tavoitteet: Yhteiset Luodaan ja vahvistetaan paikallisidentiteettiä tekemällä kulttuuriraitteja/polkuja (ainakin 1/vuosi), tallentamalla muistiperintöä, merkitsemällä rakennuksia sekä ottamalla huomioon perinnemaisemat, luontokohteet ja museotoiminta. Lisätään kulttuuripalveluiden tavoitettavuutta esim. mobiilipalveluita hyödyntämällä. Aloitetaan kulttuurikätköily, joka voidaan yhdistää kansainväliseen geokätköilyyn. Lempäälä Ylläpidetään ja kehitetään Kuokkalan museoraittia ja koko kulttuurialuetta yhteistyössä Lempäälä- Seuran kanssa Hanna Lyytisen ja Kirsi Kaivannon tekemien suunnitelmien pohjalta. 5

6 2 Hyvinvoivat kuntalaiset Visio Kuntalaiset voivat henkisesti hyvin. Heillä on hyvät mahdollisuudet iästä ja asuinpaikasta riippumatta käyttää kulttuurisia palveluita. Esteettömyydellä ja saavutettavuudella turvataan kaikkien kuntalaisten osallistuminen kulttuurielämään niin kulttuuripalvelujen käyttäjänä kuin toteuttajanakin. Kuntien peruspalveluista kirjasto on keskeinen kuntalaisia palveleva sivistys- ja kulttuuripalvelu. Se vähentää asukkaiden eriarvoistumista sekä tiedollista, kulttuurista ja sosiaalista syrjäytymistä. Kirjasto on sekä fyysisessä tilassa että verkossa. Kuntalaiset saavat voimaa tasapainoisesta rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. Kuntalaiset ovat hyvin perillä kunnan kulttuurisesta menneisyydestä ja saavat tietoa tapahtumista. Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi järjestää aktiivisuutta ja henkistä vireyttä vahvistavia, sosiaalisesti kestävää kehitystä edistäviä monipuolisia kulttuuripalveluja, mm. kulttuuritapahtumia, kulttuurikohteisiin liittyvää toimintaa, kulttuuriperinteeseen liittyviä julkaisuja ja tiedotustoimintaa. Kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa tuetaan ja tarjotaan toimintatiloja. Asiakkaiden käytössä on riittävä, monipuolinen ja uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö sekä koulutettu kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstö. Tavoitteet: Yhteiset Kuntiin suunnitellaan ja rakennetaan uudet, riittävän kokoiset, ajanmukaiset pääkirjastot kuntien talous- ja investointisuunnitelmien mukaisesti. Selvitetään ja taustoitetaan kuntien välistä kirjastoyhteistyötä. Kuntien asukaslukujen ja kirjastojen asiakasmäärien kasvaessa kiinnitetään huomio palveluverkkoon sekä henkilökunnan määrään ja koulutukseen, jotta saavutetaan hyvä palvelutaso. (Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä Länsi-Suomen lääninhallitus. Julkaisu 1/2007.) Kuntalaisille järjestetään mahdollisuus tutustua kotikuntaan opastettujen kuntakierrosten ja muun palvelutoiminnan avulla (luentosarjat, tapahtumat, uusien asukkaitten illat, kyläkierrokset). Kulttuurin asiantuntijoita osallistetaan rakennettua ja luonnon ympäristöä koskevaan toimintaan, esimerkiksi maankäyttöön ja kaavoitukseen, rakentamiseen ja maisemanhoitoon. Huolehditaan arkeologisesta perinnöstä ja perinnemaisemista. 6

7 3 Kulttuuriaktiivien Onnela Visio Kunnan kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi on tiiviissä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden, yksityisten henkilöitten ja yhteisöjen, kanssa. Kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi tuottaa kulttuuripalveluja, innostaa ja kannustaa kulttuuriseen tekemiseen, osoittaa siihen varoja ja tiloja sekä neuvoo ja organisoi yhteistoimintaa. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Lempäälän ja Vesilahden kuntien välistä kulttuuriyhteistyötä jatketaan ohjelmakaudella. Tavoitteet: Yhteiset Luodaan kulttuurin työkalupakki, infopaketti kuntalaisille ja kulttuuritoimijoille. Työkalupakki antaa tietoa ajankohtaisista asioista ja vaikuttamismahdollisuuksista kunnassa sekä tapahtumajärjestämiseen liittyvää tietoa mm. luvista ja tiloista. Työkalupakki lisää myös verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tarjotaan myös tapahtumajärjestämiseen liittyvää koulutusta. Luodaan, ylläpidetään ja kehitetään toimijarekistereitä ja muita kulttuuripalveluja hyödyttäviä rekistereitä. Perustetaan kuntien yhteinen internet-tapahtumakalenteri. Luodaan sosiaalista mediaa hyödyntävä keskustelufoorumi. Lisätään kulttuuriasiantuntijoiden kuulemista kunnallisessa päätöksenteossa, esim. uusien tilojen suunnittelussa ja vanhojen korjauksessa. 7

8 8 4 Taide ja kulttuuri osaksi elämää Visio Kuntalaisilla on oikeus olla tekemässä kulttuuria sekä kokea erilaisia kulttuurielämyksiä. Kunta tukee asukkaiden kasvua taide-elämysten käyttäjänä. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Kunnat järjestävät taiteen perusopetusta 1) kuvataiteessa, 2) käsityössä, 3) musiikissa sekä Lempäälä myös 4) tanssissa. Kunnan tukemalle musiikin, kuvataiteen, käsityön ja tanssin taiteen perusopetukselle taataan toimintaedellytykset ja toimitilat. Kuvataiteen taiteen perusopetuksen antamisesta kunnilla on sopimus Pirkkalan kuvataidekoulun kanssa. Musiikin taiteen perusopetuksen antaa Lempäälä-opisto. Koulujen ja päiväkotien hyvää yhteistyötä kirjaston kanssa pidetään yllä ja vahvistetaan. Lempäälässä toiminta perustuu kirjaston ja koulujen väliseen yhteistyöohjelmaan, joka sisältää myös päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön. Tuetaan monipuolista taide- ja kulttuurielämää ja harrastustoimintaa myöntämällä toiminta- ja kohdeavustuksia. Järjestetään laadukkaita kulttuuritapahtumia ja muita palveluita, joihin kuuluvat mm. vuotuisjuhlat, konsertit, kulttuurimatkat, erilaiset julkaisut sekä näyttelytoiminta. Tapahtumatuotannossa otetaan huomioon sekä paikallisosaaminen että muualta tulevat taitajat. Rakennettaessa uusia ja kunnostettaessa vanhoja toimintatiloja otetaan huomioon muuntuvuus monimuotoisiin käyttötarkoituksiin. Lempäälä Jatketaan Kulttuurirappuset-toimintaa, jolle haetaan uusia toimintatapoja. Taikalamppu-yhteistyölle on ohjelmakaudeksi myönnetty Opetusministeriön tuki ( ). Tavoitteet: Yhteiset Uusiin kirjastotiloihin suunnitellaan ajanmukaiset näyttelytilat vaihtuville näyttelyille. Rakentaessaan uusia tiloja kunta käyttää Länsi-Suomen lääninhallituksen suosituksen mukaisesti prosentin rakennuskustannuksista taiteeseen. Suositus koskee koulujen, liikuntapaikkojen ja kirjastojen peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita. Lempäälä Lempäälään rakennetaan tai peruskorjataan tila monipuoliseen kulttuuritoimintaan: esim. konsertti-, teatteri- ja juhlakäyttöön. Kaikkia kunnan tiloja suunniteltaessa ja vanhoja peruskorjattaessa varmistetaan niiden soveltuvuus kulttuuritoimintaan. Kouluille ja laitoksiin sekä olemassa oleviin näyttelytiloihin (esim. Lempäälän käsityökeskuksen tilat Vanhalla asemalla) järjestetään hyvin organisoitua ja säännöllistä näyttelytoimintaa. Vuosittain järjestetään vähintään yksi ammattitaiteilijan/taiteilijoitten näyttely. Kirjaston näyttelytilojen yhteyteen järjestetään riittävät tilat Jaana-gallerian taide-esineiden esilläpitoon ja varastointiin. Vesilahti Vesilahdessa käynnistetään Kulttuurirappusia vastaava oma ohjelma perusopetukseen. Järjestetään tilat pysyvälle ryijynäyttelylle.

9 5 Kunnan kulttuuri-imago Visio Lempäälä ja Vesilahti tunnetaan kulttuurikuntina sekä esihistoriastaan että kauniista luonnostaan. Kulttuuripitäjät houkuttelevat niin muuttajia kuin kävijöitäkin. Lempäälän kanava, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo ja Pyhään Birgittaan liittyvät tapahtumaviikot sekä Museoraitti tunnetaan valtakunnallisesti. Klaus Kurjen tien matkailureitti, Laukko Historicum, torppariajasta kertova kotiseutumuseo ja rikas tallennettu ryijyperinne lisäävät Vesilahden tunnettavuutta. Vesilahden tapahtumista tunnetuimmat ovat Narvan markkinat, Rämsöön kesäteatteri ja Moottorimusiikin festivaali. Toistuvat toimenpiteet: Yhteiset Luotuja ystävyyskuntasuhteita pidetään yllä ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Kirjasto huolehtii kotiseutukokoelmasta ja sen kerryttämisestä. Lempäälä Birgitta-viikot järjestetään parittomina vuosina. Vuoden kulttuuriteema, valtakunnalliset teemavuodet, Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema sekä paikalliset merkkihenkilöt ja -vuodet otetaan huomioon kulttuuritoiminnan sisällöissä. Lempäälä-päivää vietetään 9.9. Toteutetaan Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa (Teiden varsilla ja vesireiteillä, toimintaohjelma ) määriteltyjä tavoitteita. Vesilahti Järjestetään Klaus Kurjen tien ja Kalevalan juhlavuosina (5 vuoden välein) niihin teemoitettuja tapahtumia. Huomioidaan vuoden kulttuuriteema, valtakunnalliset teemavuodet sekä Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema kulttuuritarjonnassa. Yhteistyössä seurakunnan kanssa kehitetään kirjailija Oiva Paloheimon taiteilijakotiin ja pappilamiljööseen liittyvää tapahtumatarjontaa. Ryijyrekisteriä täydennetään ja ryijygalleriaa päivitetään tarvittaessa. Tavoitteet: Yhteiset Suunnitellaan ja toteutetaan kuntien omia tuotteita, sekä materiaalisia että myös sisällöllisiä palveluja. Aktivoidaan paikallisia ammattilaisia ja muita toimijoita tuotekehittelyyn. Tuotteistuksen lähtökohtina voivat olla mm. paikallishistoria, luonto ja merkkihenkilöt. Tuotetiedot kootaan kuntien internet-sivuille. Järjestetään aineiston keruuta ja tallennusta. Lempäälä Lempäälässä jatketaan kesällä 2009 aloitettua Hiidentien merkitsemistä. Kehitetään Hiidentien historiaan liittyvää tapahtumatoimintaa. 9

10 KÄRKITAVOITTEET Tavoite aikataulu toteuttaja/toteuttajat 1 Paikallisidentiteetin luominen ja vahvistaminen: kulttuuriraitit/polut, muistiperinnön tallentaminen, rakennuksien merkitseminen, perinnemaisemat, luontokohteet ja museotoiminta 2 Uusien kirjastotilojen suunnitteleminen/rakentaminen kuntien taloussuunnitelmien mukaisesti, hyvä palveluverkko ja palvelutaso 3 Kulttuurin työkalupakki Vuosittain ohjelmakauden ajan kultt.palvelut/kulttuuritoimi kulttuuriyhdistykset ja -toimijat matk.toimi, tekninen toimi, Lempäälän Kehitys kunnat kultt.palvelut/kulttuuritoimi kulttuurikoordinaattori 4 Kulttuuripalveluja hyödyttävien rekistereiden luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen Kuntien yhteinen internet-tapahtumakalenteri 5 Ajanmukaiset näyttelytilat vaihtuville näyttelyille uusien kirjastotilojen yhteyteen Uusia tiloja rakennettaessa prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen 6 Tilan rakentaminen/peruskorjaaminen monipuoliseen kulttuuritoimintaan / Lempäälä Tiloja suunniteltaessa ja vanhoja peruskorjattaessa varmistetaan soveltuvuus kulttuuritoimintaan 7 Kulttuurirappusia vastaava ohjelma perusopetukseen / Vesilahti 2011 kunnat, kultt.palvelut/kulttuuritoimi, kulttuurikoordinaattori 2011 kunnat 2015 kunta 2014 koulutoimi, kulttuuritoimi 8 Kuntien omia tuotteiden (materiaaliset ja sisällölliset palvelut) suunnittelu ja toteuttaminen Tuotetietojen kokoaminen kuntien internet-sivuille 9 Kotiseutuaineiston keruu ja tallennus vuosittain jatkuva kunnat (elinkeinotoimi, matkailutoimi, kultt.palvelut/kultt.toimi) kulttuuri- ja matkailutoimijat kunnat (keskushallinto, kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi) 10

11 2 PROSESSIN TAUSTA 2.1. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin Kuntastrategiat Lempäälä Lempäälän toiminta-ajatus: Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta, jossa maaseutu ja kaupunki kohtaavat. Kunnan vetovoiman takaa sen sijainti Suomen nopeimmin kehittyvällä alueella Helsinki Tampere-moottoritien ja radan varrella. Lempäälä toimii vastuullisesti kuntalaisten, yritysten ja seutukunnan parhaaksi. Lempäälä arvostaa ympäristöä, asukkaiden aktiivisuutta ja palveluhenkistä, osaavaa henkilöstöä. Visio: Lempäälä - luovaa, joustavaa palvelua ja monenlaisia mahdollisuuksia tarjoava ihmisen kokoinen kunta. Lempäälä tähtää peruspalvelujen turvaamiseen, perheen ja lähiyhteisön merkityksen korostamiseen, palvelujen toimivuuteen ja esteettömyyteen, asiakaslähtöisiin ja joustaviin palvelujen järjestämistapoihin, kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen sekä hallittuun seudulliseen yhteistyöhön. Palvelujen perusta luodaan tasapainoisella taloudella, hyvinvoivalla henkilöstöllä ja vastuullisella omistajapolitiikalla sekä aktiivisella elinkeinopolitiikalla, suunnitelmallisella maankäytöllä, hyvällä ympäristöllä ja kestävällä kehityksellä. Palvelujen strategisissa päämäärissä määritellään seuraavat kulttuuripalveluihin liittyvät toiminnot: Edistämme osaltamme lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä turvaamalla heille tasavertaiset kasvu- oppimis- ja harrastusmahdollisuudet. Toimimme niin, että Lempäälän kunta jatkossakin mielletään hyvänä elinympäristönä ja asuinkuntana. Kehitämme terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Tarjoamme kuntalaisten aktiivisuutta ja henkistä vireyttä vahvistavia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Mahdollistamme ikääntyvien osallistumisen kuntalaisille järjestettyyn toimintaan. Vesilahti Vesilahden kunnan toiminta-ajatus: Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntaan kuuluva maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinkunta, joka arvostaa nykyajan hengessä perinteitä ja kulttuuria. Vesilahti tarjoaa asukkailleen arjen sujumista edistävät peruspalvelut. Itsenäisen, turvallisen ja maaseutumaisen Vesilahden kehittämisen painopistealueet ovat tasapainoinen ja hallittu kasvu, laadukkaat peruspalvelut, viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön säilyttäminen mm. tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä, vakaa kuntatalous, elinkeinorakenteen kehittäminen, tuloksellinen seutuyhteistyö, aktiivinen henkilöstöpolitiikka sekä monipuolinen ja eheyttävä maanhankinta. Kuntalaisten elinoloja ja palveluja kehitetään laajalla yhteistyöllä niin kunnan sisällä kuin kunnasta ulospäin. Seutukunnallinen yhteistyö monipuolistuu ja syvenee, ulottuen yhä enemmän peruspalvelutehtäviin. Kunnan perusilme säilytetään maaseutumaisena, luonnonläheisenä ja vetovoimaisena. Motto: Kunnan tasapainoinen kehittäminen on vesilahtelaisten omissa käsissä. Taloussuunnitelmassa todetaan, että kunnan palvelutarjonta ja -taso säilytetään nykyisellään. Vesilahden rikasta historiaa hyödyntäen kehitetään kulttuuria ja matkailua. Teemana on Viihtyisä Vesilahti Tampereen keskusseudulla Aiemmat kulttuuriohjelmat ja muut vastaavat ohjelmat Lempäälän kunnan aiempi kulttuuripoliittinen ohjelma laadittiin vuosiksi Sen kehittämishankkeista toteutuivat päätoimisen kulttuurin organisaattorin palkkaaminen sekä lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen lisääminen (Kulttuurirappuset, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo) sekä selvityksen laadinta taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Kulttuurikeskuksen rakentaminen ei toteutunut, mutta Piippokeskuksen 3. kerros saneerattiin kulttuuritilaksi. Kustannussyistä taiteen perusopetusta ei laajennettu sanataiteen ja teatteri-ilmaisun opetuksella. Vesilahdella ei ole aiempaa kulttuuriohjelmaa. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma on laadittu vuosiksi Ohjelman 11

12 keskeisissä tavoitteissa mainitaan mm. lähiajattelu, hallinnollinen vuorovaikutus ja tehokas tiedotus, kylien maaseutumaisuus, elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys, turvallinen arki, kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin välinen vuorovaikutus sekä hyvät kulku- ja tietoliikenneyhteydet. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunta valitsee vuosittain kehittämisen painopistealueet ja niiden mukaiset toimenpiteet, ja ehdottaa niiden toteuttamisen huomiointia kuntien budjeteissa. Kulttuuriohjelman kehittämisvisiossa ja tavoitteissa on otettu huomioon ne ohjelman sisällöt, jotka koskevat myös kulttuuripalveluitten järjestämistä Alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettiin kaksi vuotta myöhemmin. Lain tarkoituksena on mm. kehittää kuntien palvelujen tuotantotapoja ja organisointia. Toteuttamiskeinoiksi on laissa määritelty mm. se, että palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Paras-hankkeen hengen mukaisesti Lempäälä ja Vesilahti perustivat yhteisen kulttuurikoordinaattorin toimen Tampereen seutustrategian visio 2016: Tampereen kaupunkiseutu kehittää vetovoimaansa kilpailukykyisenä, uutta luovan osaamisen, kulttuurin ja yrityselämän kansainvälisenä kasvukeskuksena. Kaupunkiseutu vahvistaa rakennettaan monimuotoisen asumisen ja työssäkäynnin alueena, jossa eläminen on turvallista ja liikkuminen helppoa. Kaupunkiseutu uudistaa asukkaiden arjen sujumista helpottavia palveluja yhteistyössä. Vision toteuttamisen ovat periaatteita mm. avoimuus, luottamus ja kaupunkiseudun kehittäminen toiminnallisena kokonaisuutena. Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma Pirkanmaalle kulttuurin toimenpideohjelmassa (Pirkanmaan Liitto 2007) toimenpiteet jaotellaan kolmeen ryhmään: kärkihankkeisiin, joiden toteuttaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian sekä kakkoshankkeisiin ja kehiteltäviin hankkeisiin. Painotus on luovaa taloutta tukevissa, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävissä identiteettihankkeissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa. Kärkihankkeita ovat 1 Kehittämistyön kattohanke, 2 Historiasta nykyisyyteen -hanke, 3 Kansainvälistäminen, 4 Valtakunnallinen Kirjan keskus ja 5 Luova yrittäjyys ja kulttuurivienti -hanke. Kakkoshankeet ovat Kuvataiteen perusopetus seutu- tai maakunnalliseksi, Pienet kunnat suuret köyhät festivaalit ja Tutkimus tukee maakuntaa. Kehiteltäviä hankkeita ovat Pirkanmaan nuorisokulttuuriohjelma, maahanmuuttajien kulttuurityö, alueelliset kulttuurifoorumit, tanssin taiteen perusopetus sekä Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittämismahdollisuuksien selvittäminen. (Liite 3) Opetusministeriön toimintaohjelma kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle Opetusministeriö on laatinut toimintaohjelman kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiselle vuosiksi Ohjelmassa esitetään 18 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla taide ja kulttuuri edistäisivät terveyttä ja hyvinvointia. Painopistealueina ovat 1 Kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2 Taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä 3 Työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Toimintaohjelmassa esitetään, että taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa olisi vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Kuntalaisten käyttöön tulisi etsiä aktiivisesti yhteisiä toimintaja kohtaamispaikkoja. Kulttuurilla on yhteiskunnan kehittymiseen paitsi suoria, myös taloudellisia ja hyvinvoinnin lisääntymiseen liittyviä sosiaalisia vaikutuksia. Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma kattaa vuodet Toimintaohjelmassa keskeisiksi nostetaan tiedotus, tiedon keruu ja hallinta sekä kulttuuriympäristöjen vaaliminen. Ohjelmassa on lueteltu toimenpiteet ja keskeiset toimijat. Tiedotukseen, tiedon keruuseen ja hallintaan liittyvät aihekokonaisuudet ovat 1 Kulttuuriympäristökasvatus, -koulutus ja tiedotus, 2 Kulttuuriympäristöohjelman seuranta ja päivitys, 3 Kulttuuriympäristöselvitykset ja inventointi, 4 Tiedon tallentaminen ja hallinta, 5 Vuorovaikutus ja sitoutuminen sekä 6 Kulttuuriympäristö, asuminen ja elinkeinot. Kulttuuriympäristöjen vaalimisen aihekokonaisuudet ovat 1 Maankäyttö, 2 Rakentamisen ohjaus, 3 Rakentaminen ja kiinteistönhoito, 4 Maisemanhoito sekä 5 Neuvonta ja asiantuntijaresurssit. 12

13 Toimenpiteistä erityisesti seuraavat on merkitty koko kulttuuripalvelujen ja/tai Lempäälä-opiston toteutettaviksi: hyödynnetään oppimateriaalin valmistamiseen myönnettäviä ympäristöministeriön avustuksia järjestetään korjauskursseja rakentajille ja korjaajille tehdään ohjattuja kyläkävelyitä eri puolilla kuntaa kytketään kulttuuriympäristöopetusta sopiviin kursseihin kerätään tietoa omasta asuinrakennuksesta ja lähiympäristöstä jatketaan yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tarjoamalla aiheita harjoitus- ja opinnäytetöiksi hyödynnetään arvokasta kulttuuriympäristöä elinkeinotoiminnassa ja matkailussa laaditaan teemakarttoja ja opaslehtisiä erilaisista kohteista ja kulkureiteistä Aineiston keruu Työryhmätyöskentely Viranhaltijatyöryhmä Viranhaltijatyöryhmään ovat kuuluneet molempien kuntien sivistysjohtajat, Lempäälä-opiston rehtori, Vesilahden kirjastonjohtaja ja kuntien yhteinen kulttuurikoordinaattori. Viranhaltijatyöryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa Ohjausryhmä Lempäälän kunnanhallitus nimesi kulttuuriohjelman ohjausryhmään jäsenet. Lempäälää edustivat Titta Eräniitty, Irene Lehikoinen, Kaisa Rajala, Raili Reini ja Talvikki Torppa (sihteeri) sekä Vesilahtea Armi Lehtimäki (puheenjohtaja), Satu Karvinen, Marjukka Lähdekorpi-Ojala ja Kirsti Torikka. Ohjausryhmä kokoontui välisenä aikana 10 kertaa Kulttuurijaosto ja kirjasto- ja kulttuurityöryhmä Kulttuuriohjelmaa ovat prosessin aikana käsitelleet Lempäälän kunnan kulttuurijaosto sekä Vesilahden kunnan kirjasto- ja kulttuurityöryhmä. Työryhmä käsitteli ohjelmaluonnoksen kokouksessaan , Lempäälän kulttuurijaosto sivistystoimen seminaarissa Seminaarit Kunnat järjestivät Vesilahden yläasteen tiloissa Hiidentieltä Hinsalaan -kulttuuriohjelmaseminaarin. Kutsu osoitettiin kulttuuriyhdistyksille sekä avoimena kaikille kuntalaisille ja kulttuuritoimijoille. Ryhmätyönä pohdittiin seuraavia aihepiirejä: 1) Miten kulttuuritoimijat (yhteisöt ja yksityishenkilöt) osallistuvat ja vaikuttavat kuntien kulttuuritoimintaan? Osallistumisen/osallisuuden muotoja, keinoja ja järjestelmiä. 2) Mitä tärkeää ja omaa kulttuurielämässämme on: mitä säilytettävää, mitä kehitettävää, mitä uutuuksia voisi tulla? Mikä olemassa oleva ei vielä näy? Alaryhmissä käsiteltiin luontoa ja paikallishistoriaa, vuotuisperinnettä, lastenkulttuuria, taide-elämää sekä kuntien välistä ja seudullista yhteistyötä. Seminaarin toinen osa järjestettiin Kuokkalan koululla Lempäälässä. Osallistujat käsittelivät kulttuuriohjelman tavoitteenasettelua, yhdessä ja ryhmissä haettiin arvotavoitteita ja kärkiajatuksia. Työskentelyn pohjaksi annettiin seuraavat, edellisen seminaarin annin perusteella laaditut otsikot: Yhteisyyden/yhteisöllisyyden kunta, Aktiivisuuden mahdollistava kulttuuriympäristö, Suvaitsevainen, erilaisuudesta ammentava kunta, Muutoksia kestävät yhteisöt, Kansainvälinen kunta, Juurensa tunteva kunta, Hyvinvoivat kuntalaiset, Kuntien imagoa tukeva kulttuuri, Laaja-alainen ja vilkas kulttuurikasvatus ja taide-elämä. Koosteet seminaareista ovat liitteissä 1 ja 2. 13

14 3 Kuntien nykyinen kulttuuritoiminta Pohjan kuntien kulttuuritoiminnalle antaa kaksi lakia, Laki kuntien kulttuuritoiminnasta ja Laki taiteen perusopetuksesta. Lait on esitelty tässä tiivistetysti: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta /728 Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kunnille myönnetään valtionosuutta kulttuuritoimintaa varten. Laki taiteen perusopetuksesta /633 Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Lupa voidaan myöntää myös kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Opetusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Opetushallitus päättää taiteenaloittain opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Koulutusta järjestävällä oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta perustamishankkeisiin ja käyttökustannuksia varten. Kunta, joka järjestää taiteen perusopetusta, saa valtionosuutta kunnan asukasmäärän mukaan. Kunnalle voidaan myös myöntää oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan. Oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja Lempäälä Kunnan kulttuuripalvelut ja muiden toimialojen kulttuuritoiminta Kulttuurijaosto Kunnan kulttuuritoiminnasta vastaavana elimenä kulttuurijaosto käsittelee kulttuuri- ja kirjastopalvelujen toiminnan linjaukset. Vuosittain vaihtuva kulttuuriteema tuo väriä kulttuurielämään. Kulttuurijaosto myöntää vuosittain avustuksia kulttuurityöhön. Toiminta-avustusten hakuaika on huhtikuussa. Kunnan kulttuuripalvelut kuuluvat Lempäälä-opiston alaisuuteen. Kulttuuripalveluihin liittyvistä asioista vastaavat Lempäälä-opiston rehtori ja kulttuurikoordinaattori. Avustukset Kulttuuri myöntää seuraavia avustuksia: yleisavustus rekisteröidyille kulttuuriyhdistyksille, kohdeavustus kulttuuriyhdistyksille sekä kulttuuritoiminnan parissa toimiville toimintaryhmille, seurahistoriikkiavustus. Avustuksien tarkoituksena on tukea Lempäälässä järjestettävää monipuolista toimintaa ja edistää kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Yleisavustusta myönnetään taiteen harjoittamiseen ja harrastamiseen, taidepalvelusten tarjontaan ja käyttöön, kotiseututyöhön sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimiseen ja edistämiseen. Kulttuuripalvelut Lempäälän kunnan kulttuuripalvelut on keskeinen yhteistyötaho kulttuurin parissa toimivien harrastajien, järjestöjen ja muiden kulttuurityötä tekevien keskuudessa. Kulttuuripalvelut tarjoaa ympärivuotisesti monipuolista toimintaa ja tapahtumia eri-ikäisille. Toistuvia tapahtumia ovat mm. kansallisen veteraanipäivän, kaatuneitten muistopäivän, Lempäälä-päivän ja Itsenäisyyspäivän tilaisuudet. Lisäksi kulttuuripalvelut järjestää lukuisia muita kulttuuritapahtumia taidenäyttelyistä konsertteihin sekä julkaisee kulttuuriperinnettä tallentavaa kirjallisuutta. 14

15 Näkyvä osa toimintaa ovat joka toinen vuosi järjestettävät Birgitta-viikot sekä osallistuminen Euroopan rakennusperintöpäiviin. Tärkeä roolinsa on myös Pirkkaset-lastenkulttuuriverkoston toiminnalla ja sen yhteisellä tiedotuksella. Museoraitin oppaat ovat kunnan palkkaamia. Kulttuuripalvelut osallistuu vuosittain monien tapahtumien järjestelyihin osatuottajana. Kulttuuripalvelut vastaa myös useiden kunnan sisäisten tapahtumien järjestelyistä. Lastenkulttuurityössä keskeistä on Taikalamppuyhteistyö. Taikalamppu-verkoston kolmannelle kaudelle ( ) valittiin 11 jäsentä. Jäsenyys myönnettiin Tampereen kaupungille, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poolle sekä Lempäälän kunnalle, jotka muodostavat yhdessä Pirkanmaan lastenkulttuurikeskuksen. Opetusministeriön tukea saavan Pirkanmaan Taikalampun tehtävänä on erityislasten ja -nuorten kulttuuripalvelujen kehittäminen sekä sirkustaiteen harrastusmahdollisuuksien kehittäminen. Pii Poo keskittyy erityisesti kehittämään sosiaalisen sirkuksen verkostoa ja sisältöjä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kulttuurirappuset tarjoaa jokaiselle lempääläiselle lapselle ja nuorelle tasavertaisen mahdollisuuden osallistua ja kokea taidetta ja kulttuuria. Toiminta kohdistuu päivähoidossa oleviin lapsiin, esi 6.-luokkiin, erityisopetuksen pienluokkiin sekä yläluokkiin ja yläluokkien ilmaisutaidon valinnaisaineopiskelijoihin. Lisäksi toteutetaan Lempäälän koulujen ja päivähoidon opettajille monitaiteinen kulttuurikoulutussarja, joka liittyy lapsille suunnattujen työpajojen ja vastaavan toiminnan teemoihin. Toimintaa järjestetään sekä Pii Poossa että päiväkodeissa ja kouluilla. Kulttuurirappuset-ohjelmaa suunnittelee ja hallinnoi Lempäälän kunnan LAKU - lastenkulttuurin työryhmä. Toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä Lempäälän koulujen ja päivähoidon kulttuurivastaavista koottujen työryhmien kanssa. Toiminnan rahoittaa Lempäälän kunta ja sen kehittämiseen saadaan tukea opetusministeriöltä Taikalamppu-verkoston rahoituksesta. Toimintaa toteuttaa Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo yhdessä eri taiteen alojen ammattilaisten ja toimijoiden kanssa. Yhteistyösopimukset Lempäälän kunta on tehnyt yhteistyösopimukset Lempäälän Kulttuuritapahtumat ry:n ja Lempäälä Soi -tapahtuman kanssa. Sopimuksen mukaisesti Kulttuuritapahtumat ry kokoaa kulttuuritoimijat yhteen ja tekee ehdotuksia kulttuurivuoden teemoihin liittyviksi tapahtumiksi. Tähän se saa sopimuksen mukaisen avustuksen. Yhdistys voi lisäksi järjestää tapauskohtaisella tuella kuntalais- ja yhdistystason yhteistoimintaa sekä vierailuja ystäväkuntiin ja vastaanottaa vieraita Lempäälään. Lempäälä Soi -tapahtumaan kuuluu musiikkileirejä, mestarikursseja sekä oppilaiden ja opettajien konsertteja. Lempäälän kunta on alusta lähtien tukenut tapahtumaa taloudellisesti. Kunnan omistamat tilat ovat maksutta kurssi- ja konserttikäytössä. Lempäälän kunta ja Lempäälä Soi -tapahtuma tekevät opetuksen kehittämisessä ja järjestämisessä yhteistyötä useilla eri tavoilla Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien aloittaessa musiikin taiteen perusopetuksen järjestämisen seudullisena kansalaisopistojen tuottamana opetuksena. Yhteistyösopimuksiin perustuvaa toimintaa arvioidaan vuosittain. Perusopetus Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty seitsemän aihekokonaisuutta, jotka ovat keskeisiä kasvatus- ja opetustyön painopistealueita. Aihekokonaisuuksien sisällöt liittyvät useisiin eri oppiaineisiin. Yksi aihekokonaisuuksista on kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa (myös kotiseutunsa) juuria ja monimuotoisuutta. Oman kulttuuriperinnön arvostaminen antaa valmiuksia myös vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen. Monet koulut ovat luoneet kansainvälisiä suhteita ja ovat täten mahdollistaneet opettajien ja oppilaiden monikulttuurisen vuorovaikutuksen. Kouluissa noudatetaan opetussuunnitelman määrittämää tuntijakoa taito- ja taideaineidenkin kohdalla. Paine näiden aineiden opetuksen lisäämiseksi on olemassa ja tuntijaon tarkistamista pohditaan valtakunnallisesti. Myös opetuksen laatuun taito- ja taideaineissa on panostettava. Koulujen kerhotoiminnalla pyritään osaltaan lisäämään lasten mahdollisuutta harrastaa taito- ja taideaineita. Kerhoilla on merkitystä varsinkin niiden lasten kohdalla, jotka eivät ohjaudu koulun ulkopuoliseen muuhun harrastustoimintaan. Lempäälässä on viime vuosina luotu hyviä käytänteitä, joilla osaltaan taataan koulujen kulttuuritoiminnan yhteydet muihin toimijoihin. Jokaiselle koululle on nimetty kulttuurivastaava,joka toimii esimerkiksi linkkinä Pii Poohon. Lukukausittain yhdessä Pii Poon henkilöstön kanssa kulttuurivastaavat antavat palautetta toteutuneesta toiminnasta, sen järjestelyistä sekä ideoivat tulevaa ohjelmaa. Kulttuurivastaavat huolehtivat yhdessä muun opettajakunnan kanssa koulukohtaisesta kulttuuritoiminnasta. Jokaisella koululla on myös kirjastovastaava, joka puolestaan hoitaa yhteydet kirjastoon sekä vastaa 15

16 omalta osaltaan voimassa olevan kirjasto-ohjelman toteutumisesta. Kulttuurirappusten käyttöönotto perusopetuksessa on taannut kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet eri taiteenalojen elämyksellisiin oppimiskokemuksiin ja tuonut suunnitelmallisuutta koulujen kulttuuriopetukseen. Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden tarkoituksena on tukea nuorten kasvua eri elämäntilanteissa. Tehtävänä on tarjota monipuolista toimintaa lapsille ja nuorille, ehkäistä syrjäytymistä, edistää terveitä elämäntapoja ja vaikuttaa nuorten osallistumiseen. Toiminnan painopisteenä ovat vuotiaat nuoret, mutta toiminnassa huomioidaan myös yli 18-vuotiaita ja alle 13-vuotiaita. Toiminnan teemoja ovat nuorten ohjaus- ja tukipalvelujen (Lempäälän Ohjaamon) kehittäminen, nuorisotilatoiminta sekä lasten ja nuorten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Kulttuuripalveluihin liittyvät lapsille tarjottavat harrastusmahdollisuudet ja tapahtumatoiminta. Nuorisopalvelut järjestää musiikkikerhoja, jotka toimivat osittain koulujen yhteydessä ja osittain myös henkilökohtaisena musiikinopetuksena. Tapahtumiin kuuluvat konsertit (esim. Selvä Perjantai). Nuorisopalvelut on huolehtinut myös Nuori Kulttuuri -tapahtumasarjan paikallistapahtumien toteuttamisesta. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut edistää toiminnallaan väestön hyvinvointia ja terveyttä ja tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan alueella. Lempäälässä on tarjolla monipuoliset virkistys-, urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet, joita yritysten ja yhteisöjen palvelut täydentävät. Urheiluseuroille ja kuntalaisten omaehtoiselle liikunnalle luodaan toimintaedellytyksiä. Urheiluseuroja tuetaan esimerkiksi avustuksin sekä liikuntapaikkoja rakentamalla ja ylläpitämällä. Liikuntapalvelut järjestää lapsille kesäisin uimaopetusta sekä koululaisten ohjattua kesäliikuntaa kylien kentillä. Kunnanmestaruuskilpailuja järjestetään lukuisissa eri lajeissa. Erityisliikunnan toiminnassa on ryhmiä myös lapsille. Lempääläläiset nuoret käyttävät myös Tampereelta löytyviä harrastus- ja toimintamahdollisuuksia ja tapahtumapalveluja. Ystävyyskuntayhteistyö Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ystävyyskuntien suhteita, edistää naapureiden yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä aktiviteetteja ja hankkeita ystävyyskuntien kesken sekä yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lempäälän kunnalla on sopimuksin vahvistetut ystäväkuntasuhteet Ruotsin Ulricehamnin, Norjan Övre Eikerin, Tanskan Kerteminden, Italian Castiglione del Lagon ja Unkarin Tapolcan kanssa. Muita kansainvälisiä yhteyksiä on Ruotsin Uppland Brohon (kummikunta), North South Programmeen, Namibian Keetmanshoopiin sekä Namibian Ondangwaan, Viron Kohtla-Jarveen ja Venäjän Gromovoon, Petrovskoeen ja Romanskiin Yhdistykset ja muu kulttuuritoiminta Lempäälän yhdistystoiminta on erittäin vilkasta. Kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa järjestävät useat yhdistykset sekä lisäksi yritykset ja muut kulttuuritoimijat, mm. Lempäälä Soi, teatterit, kuorot ja yhtyeet, eläkeläisyhdistykset, nuorisoseura, Runo ja sanataide, Lempäälän Kalevalaiset, Lempäälän- Vesilahden Matkailuoppaat, Pohjola Norden, Suomi-Unkari -seura, Pyhä Birgitta -yhdistys, Pirkanmaan tanssiopisto Elina Berg, Lempäälän Kulttuuritapahtumat, Lempäälän käsityökeskus (Taito Pirkanmaa) ja Lempäälän taideyhdistys. Lempäälä- Seura ylläpitää museoraittia ja tuottaa lisäksi julkaisuja ja järjestää tapahtumia. Piippokeskus on toimintapaikka, jossa on useiden eri järjestäjien tapahtumatuotantoa. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo järjestää paljon tapahtumia, jotka tavoittavat erityisesti lapsiperheitä. Kunnassa on myös paljon taidealan ammattilaisia: muusikoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita, tanssijoita, käsityöläisiä sekä teatterin ammattilaisia. Lempäälän seurakunta tuottaa vuotuisperinteeseen liittyviä tapahtumia ja tekee paljon yhteistyötä kulttuuripalvelujen kanssa, mm. Kaatuneitten muistopäivän ohjelma ja useat konsertit toteutetaan yhdessä. Seurakunnalla on 10 kuoroa ja aktiivista konserttitoimintaa sekä kerhoja, pajoja ja erilaisia tapahtumia, joista Birgitan kirkkovaellus on yksi tunnetuimpia. 16

17 3.2. Vesilahti Kunnan kulttuuritoimi ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta Kirjasto- ja kulttuurityöryhmä Kirjasto- ja kulttuurityöryhmä siirtyi vuoden 2009 alusta kunnanhallituksen alaisuudesta koulutuslautakunnan alaisuuteen. Työryhmä päättää mm. jaettavista avustuksista, valmistelee talousarvioesityksen ja käsittelee kulttuurin yleislinjauksia. Kunnan kulttuuritoimen yhteyshenkilöt ovat alkaen matkailuneuvoja ja kulttuurikoordinaattori. Talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella kulttuuritoimen toiminta-ajatus on, että Kulttuuritoimi tukee kunnassa toimivien kulttuuritoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa jakamalla vuosittain avustuksia. Toiminta-ajatuksessa mainitaan myös, että Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kulttuurikoordinaattorin toimeen liittyvä sopimus on uudelleen käsittelyssä vuonna Avustukset Toiminta-avustusten hakuaika on vuosittain keväällä, kohdeavustukset ovat haettavissa ympäri vuoden. Kohdeavustuksia myönnetään kuntalaisille avointen kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä taideja kulttuurikasvatuskohteisiin. Kulttuuritoimi avustaa myös yhteisöjä ja yhdistyksiä toimialaansa kuuluvien tapahtumien järjestelyissä. Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi tekee yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa mm. teatteriesitysten, konserttien, juhlien, työpajojen, näyttelyiden, kirjailijavierailujen ja kirjavinkkauksen merkeissä ja vastaa osaltaan tapahtumatiedotuksesta. Osa palveluista suunnataan päiväkodeille ja kouluille, joiden kautta tavoitetaan lapset tasavertaisesti kulttuurielämysten piiriin. Kulttuuritoimi tukee Filmipyörän järjestämää elokuvatoimintaa. Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema otetaan huomioon tapahtumatuotannossa. Kulttuuritoimi osallistuu Pirkkaset-lastenkulttuuriverkoston toimintaan ja tiedotusyhteistyöhön. Matkailutoimi ja kulttuuritoimi ovat mukana luomassa ja kehittämässä kesällä 2010 avattua kirjailija Oiva Paloheimon taiteilijakotia yhdessä seurakunnan kanssa. Kunta, seurakunta ja veteraanijärjestöt toteuttavat vuotuisjuhlista Kansallisen veteraanipäivän, Kaatuneitten muistopäivän ja Itsenäisyyspäivän tapahtumat. Tekstiileistään tunnetun Vesilahden ryijyistä on kerätty tietoa monissa tutkimusprojekteissa luvun alkupuolella Vesilahden käsityökeskuksessa suunniteltiin kansanomaisten ryijymallien rinnalle nykyaikainen designryijymallisto kunnan tuella. Mallisto täydentyy muutaman vuoden välein. Vuonna 2005 käynnistyneen projektin tuloksena syntyi kunnan omistama, karttuva ryijyrekisteri, jossa on tietoa sekä yksityisomistuksessa olevista että museoryijyistä. Vuonna 2008 julkaistiin yhteistyöprojektina kirja, Aatelisryijy Arkipeite Arvotekstiili Vesilahti kertoo ryijyn tarinaa. Ryijygalleria julkistettiin kunnan kotisivulla Kalevalan päivänä Matkailutoimi Matkailun rooli kulttuuripalveluiden tuottajana on kasvanut viime vuosina erilaisten kehittämishankkeiden myötä. Hankkeissa on luotu yhteistyöpohjaa ja -verkostoa matkailutoimen, matkailuyrittäjien, eri yhdistysten ja kulttuurintuottajien kesken. Matkailullinen kulttuuritarjonta on suunnattu kaikille kuntalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille, matkailijoille ja kesäasukkaille. Kehittämishankkeiden tuloksena on syntynyt uutta matkailullista kulttuuritarjontaa, kuten opastetut Kurjen siivin -draamakierrokset ja Kulttuurikierrokset, joihin kuuluu vierailu Laukko Historicumissa. Ryhmille on tuotettu erilaisia elämyksellisiä matkailupaketteja. Ensimmäisenä opastettuna kylänraitin kävelykierroksena palvelutarjontaan tuli Narvan raitti vuonna 2009 ja Kirkonkylän raitti syksyllä Matkailutoimi on mukana järjestämässä erilaisia Klaus Kurjen tiehen ja Kalevalaan liittyviä tapahtumia. Oiva Paloheimon taiteilijakoti on esillä matkailumarkkinoinnissa ja matkailuoppaat perehdytetään uuden kohteen opastukseen. Muita kehitettäviä kulttuurimatkailupalveluja ovat mm. lasten opastetut kierrokset. Matkailun keskeisiä yhteistyökumppaneita ja samalla kulttuuripalveluiden tuottajia ja palvelutarjoajia ovat mm. Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat, Teatteri Kurki, Rämsöön kesäteatteri, Vesilahden museoyhdistys, seurakunta ja matkailuyrittäjät. Matkailun ja kulttuurin palvelut ovat näin vahvasti 17

18 nivoutuneet ja Vesilahdessa voidaan jatkossakin puhua kulttuurimatkailusta. Matkailulliset kulttuuripalvelut ovat vuosittaisia ja samanaikaisesti kehitetään uusia palveluja kulttuurimatkailijoiden käyttöön. Liikunta- ja nuorisotoimi Liikunta- ja nuorisotoimi järjestää lapsille, nuorille ja aikuisväestölle vuosittain retkiä erilaisiin perhekohteisiin osallistujien toiveiden ja asiakasmäärien mukaan. Lammasniemessä on kesäisin leiritoimintaa 5 13-vuotiaille. Nuorisotoimi järjestää nuorille konsertti-, keilaus- ja muita matkoja. Nuorisotilalla käy myös ulkopuolisia vierailijoita mm. yhtyeitä ja eri alojen asiantuntijoita. Perusopetus Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty seitsemän aihekokonaisuutta, jotka ovat keskeisiä kasvatus- ja opetustyön painopistealueita. Aihekokonaisuuksien sisällöt liittyvät useisiin eri oppiaineisiin. Yksi aihekokonaisuuksista on kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa (myös kotiseutunsa) juuria ja monimuotoisuutta. Oman kulttuuriperinnön arvostaminen antaa valmiuksia myös vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen. Monet koulut ovat luoneet kansainvälisiä suhteita ja ovat täten mahdollistaneet opettajien ja oppilaiden monikulttuurisen vuorovaikutuksen. Kouluissa noudatetaan opetussuunnitelman määrittämää tuntijakoa taito- ja taideaineiden kohdalla. Paine näiden aineiden opetuksen lisäämiseksi on olemassa ja tuntijaon tarkistamista pohditaan valtakunnallisesti. Myös opetuksen laatuun taito- ja taideaineissa on panostettava. Kolmannen sektorin ja Lempäälä-opiston koulutiloissa järjestämällä kerhotoiminnalla lisätään lasten mahdollisuutta harrastaa taito- ja taideaineita. Kerhoilla on merkitystä varsinkin niille lapsille, jotka eivät ohjaudu koulun ulkopuoliseen muuhun harrastustoimintaan. Ystävyyskuntayhteistyö kaupunkiin ja Viroon Rõugen kuntaan. St. Georgenin kanssa on tiivistä musiikin yhteistyötä Narvan soittokunnan ja Stadtmusik St. Georgenin orkesterin välillä. Rõugen suuntaan yhteistyö on ollut enemmän kuntien välistä hallinnollista kanssakäymistä ja kehittämistä, vapaapalokuntien yhteistyötä ja nuorisotoimen kumppanuutta. Yhteyksiä pidetään myös Venäjän Gromovoon (ent. Sakkola). Vesilahti on ollut mukana vuodesta 2007 alkaen EU-rahoitteisessa Kansalaisten Eurooppa (Town Twinning) -hankkeessa Yhdistykset ja muut kulttuuritoimijat Vesilahdessa toimii erilaisia yhteisöjä ja yhdistyksiä, joilla on vilkasta harrastustoimintaa ja tapahtumia kaikenikäisille kuntalaisille. Aktiivisia kulttuuritapahtumien ja muun kulttuuritoiminnan tuottajia ovat mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vesilahden osasto, nuorisoseurat, Rämsöön kyläkerho, Vesilahden Museoyhdistys, Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat, Vesilahden käsityökeskus (Taito Pirkanmaa), Wesilahti-seura ja Vesilahden Taideyhdistys. Tähti NS:n alaisena toimiva Narvan soittokunta on tärkeä musiikkikasvattaja ja esiintyjä erilaisissa tapahtumissa. Kunnassa on myös paljon taidealan ammattilaisia, mm. muusikoita, kuvataiteilijoita, tanssijoita ja käsityöläisiä. Seurakunnan rooli kulttuurielämässä on merkittävä. Toimintaan kuuluvat kuorot, erilaiset tapahtumat, partio ja kerhot eri-ikäisille. Yhdistykset, yritykset ja muut kulttuuritoimijat järjestävät teemallisia tapahtumia, konsertteja, näyttelyitä, elokuvia, teatteriesityksiä, työpajoja, kursseja, luentoja, kesätoreja ja myyjäisiä. Huomattavimpia tapahtumia ovat viiden vuoden välein järjestettävät Narvan markkinat (Tähti Ns) sekä Rämsöön Kesäteatterin (Rämsöön kyläkerho) ja Teatteri Kurjen (Vesilahden NS) näytökset. Kowan Teknolokian Päivät järjestettiin vuosina , sen perinnettä jatkaa Moottorimusiikin festivaali. Vesilahden kunnalla on viralliset ystävyyskuntasuhteet Saksaan Schwarzwaldin alueelle St. Georgenin 18

19 3.3. Kulttuuriyhteistyö Kulttuurikoordinaattori Kunnat perustivat vuonna 2008 yhteisen kulttuurikoordinaattorin toimen. Työsuhde alkoi Kulttuurikoordinaattorin toimen perustaminen oli yksi Lempäälän kunnan kulttuuripoliittisen ohjelman tavoitteista. Koordinaattorin toimi on Lempäälässä, sopimuksella ( ) määritettiin 1/5 työpanoksesta suuntautuvan Vesilahteen ja Vesilahden maksavan 1/5 kustannuksista. Vesilahti on perustanut matkailuneuvojan kokoaikaisen toimen alkaen. Perustettavaan toimeen siirrettiin kirjastonjohtajalta kulttuuritoimen hallinto ja budjetin laatiminen sekä esittely- ja valmistelutehtävät kirjasto- ja kulttuurijaostolle kulttuuriasioiden osalta sekä kulttuurikoordinaattorin työnkuvaan kuulunutta tapahtumatuotantoa. Sopimusta Lempäälän kanssa muutetaan ennen sopimuskauden loppua niin, että kulttuurikoordinaattorin työpanoksen osuus ja Vesilahden kustannusosuus on 1/10. Tehtäväkuvassa päätehtäviksi ja vastuuksi on määritelty Lempäälän ja Vesilahden kulttuuripalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaminen. Keskeisinä tehtäväalueina mainitaan 1. Kuntien kulttuuritilaisuuksien ja -tapahtumien järjestäminen, 2. Kulttuuriperinteen ja -perinnön vaaliminen yhteistyössä kotiseutujärjestöjen kanssa sekä kulttuuriympäristön vaaliminen yhteistyössä paikallisten viranhaltijoiden kanssa, 3. Paikallisten kulttuuritoimijoiden työn tukeminen ja koordinointi, 4. Taiteen perusopetuksen koordinointi ja seuranta (Lempäälä) sekä kulttuurikasvatus yhdessä päivähoidon, koulujen (ja Pii Poon, Lempäälä) kanssa, 5. Kulttuuriasioiden ja hallinnon avustavat tehtävät, esim. talousarvioavustusten ja päätöksenteon valmistelu ja 6. Kulttuuripoliittisen ohjelmatyön käynnistäminen, vastuu ohjelmanteosta sekä jatkossa seuranta ja päivitys. Lempäälässä toimenkuvaan kuuluvat vuotuisten juhlien, tapahtumien ja retkien järjestäminen, avustusesitysten tekeminen ja päätösten täytäntöönpano, kulttuurijaoston esityslistan laatiminen ja tarvittaessa muu päätöksenteon valmistelu, talousarviovalmistelu, yhteistyö kulttuurijärjestöjen ja -toimijoiden kanssa, toimiminen kontaktihenkilönä taiteen perusopetukseen liittyvissä asioissa ja yhteistyö oppilaitosten kanssa, kunnan sivistyksen johtoryhmän jäsenyys ja useat työryhmäjäsenyydet (esim. Taikalamppu-hankkeen ohjausryhmä), tiedotusvastuu kuntalaisille, medialle ja kulttuuritoimijoille sekä tapahtumien, palvelujen ja toimijoiden markkinointi, huolehtiminen kunnan taidekokoelmasta sekä kotiseutu- ja museotyö. Vesilahdessa toimenkuvaan ovat kuuluneet tapahtumajärjestäminen ja -tiedotus, kunnan taidekokoelman luetteloiminen, avustusten jaon valmistelutehtävät, yhteistyö kulttuurijärjestöjen ja -toimijoiden kanssa, toimiminen työryhmissä, osallistuminen Lasten Pirkkaset -toimintaan ja kontaktihenkilönä oleminen taiteen perusopetuksen muuttuvissa kuvioissa. (Toimenkuva päivitetään sopimusmuutoksen myötä.) Taiteen perusopetus Taiteen perusopetusta ovat antaneet Lempäälän ja Vesilahden kuntien avustamina vuoden 2009 loppuun saakka Etelä-Pirkanmaan musiikkiopisto, Lempäälän lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Taito Pirkanmaan alaiset Näpsä-käsityökoulu/Lempäälän käsityökeskus ja Näpsä-käsityökoulu/Vesilahden käsityökeskus. Lempäälä tukee lisäksi tanssin taiteen perusopetusta antavaa Pirkanmaan Tanssiopisto Elina Bergiä. Taiteen perusopetusta antavat Lempäälässä myös Pianokoulu Jaana Koskimies, Musiikkikoulu Kirsti Jokiaho-Savolainen sekä Posliininmaalaus ja koulu Kaarina Lepistö. Lempäälän lasten ja nuorten kuvataidekoulua 10 vuotta ylläpitänyt Lempäälän Taideyhdistys ry lopetti toiminnan vuoden 2009 loppuun. Sivistyslautakunta päätti , että kuvataiteen taiteen perusopetuksen Lempäälässä on järjestänyt Pirkkala-opisto (Pirkkalan taidekoulu) lukien. Sama päätös tehtiin Vesilahdessa. Toiminnan järjestämisestä laadittiin kuntien välinen sopimus. Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat tekivät 2008 selvityksen kuntien musiikin taiteen perusopetuksen nykytilasta ja mahdollisista opetuksen järjestämisen malleista tulevaisuudessa. Kunnat valmistelivat musiikin taiteen perusopetuksen järjestämistä kuntien työväen- ja kansalaisopistojen yhteistyönä selvityksessä esitetyn verkostomallin pohjalta. Lempäälä irtisanoi kunnan ja Etelä-Pirkanmaan musiikkiopiston välisen sopimuksen syk- 19

20 syllä Uusi verkostomallin pohjalla toimiva opisto aloittaa toimintansa Lempäälässä ja Vesilahdessa syksyllä 2010, opiskelijavalintojen osalta jo keväällä Lempäälä-opisto Lempäälä-opiston toiminnan tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja valmiuksia toimia muuttuvassa ympäristössä. Aikuiskoulutuksen tehtävä on myös edistää sivistyksellistä tasa-arvoa, moniarvoisuutta ja ihmisten osallisuutta yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Keskeistä opiston työssä on myös kulttuurikasvatus. Opisto järjestää erityisesti vapaan sivistystyön opetusta ja tarjoaa Lempäälän ja Vesilahden kuntalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kurssien lisäksi opisto järjestää erilaisia luentoja, työpajoja ja tapahtumia. Lempäälä-opiston Vesilahden kursseilla opiskelee vuosittain n. 750 opiskelijaa ja Lempäälän kursseilla n opiskelijaa. Lempäälän kursseilla on myös vesilahtelaisia opiskelijoita ja päinvastoin. Lisäksi moni opiskelee useilla kursseilla, joten kurssilaisten määrä on huomattavasti suurempi. Opetus on suunnattu pääosin aikuisille, noin 10 % opiskelijoista on alle 16-vuotiaita. Lempäälä-opiston paikallista kulttuuria tukevat tehtävät: 1 Paikallisidentiteetin vahvistaminen ja kotiseututyö. Opisto järjestää paikkakuntien historiaan ja nykyisyyteen liittyviä kursseja ja on mukana perinnekeruutyössä, esim. kylähistoriikkien aineiston keräämisessä. Opisto tekee myös paljon yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. 2 Opisto tukee kuoroja, teattereita pitämällä ne kursseinaan. Lisäksi annetaan eri taiteen- ja kulttuurialojen opetusta, esimerkiksi sanataide-, tanssi-, visuaalisten taiteiden ja käsityönopetusta. Aikuisten lisäksi tätä opetusta järjestetään myös lapsille. 3 Opisto antaa edellytyksiä paikalliskulttuuria tukevalle kansalaistoiminnalle järjestämälle järjestyksenvalvoja- ja hygieniapassikursseja. Sadat vapaaehtoistoimijat esimerkiksi Narvan Markkinoilla, teatteritoiminnassa ja Birgitan markkinoilla tarvitsevat todistuksen mainittujen kurssien suorittamisesta Kirjasto Kirjasto on sivistyksen peruspalvelu. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen maksutta käytettäväksi kokoelmat, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen. Kirjastopalveluita tarjotaan myös internetin välityksellä. Lempäälän ja Vesilahden kirjastot kuuluvat PIKIkirjastoihin (Pirkanmaan kirjastot). PIKI-yhteisjärjestelmä tarjoaa alueensa asukkaille yhtenä kokonaisuutena näkyvän PIKI-kirjaston. Kirjastojen aineisto- ja asiakasrekisteri on yhteinen. Kirjastojen aineistokokoelmat ovat tehokkaassa käytössä seutuvarauksen ja kuljetuspalvelun avulla ja asiakas saa varaamansa aineiston omaan kirjastoonsa. PIKI on kuntamäärältään Suomen suurimpia ja asukaspohjaltaan toiseksi suurin kirjastojen yhteenliittymä. Tavoitteena on kaikkien Pirkanmaan kuntien liittyminen PIKI-yhteisjärjestelmään ja seutuyhteistyön kehittäminen entistä organisoidummaksi; visiona on seutukirjaston perustaminen. Lempäälän kirjaston palvelupisteet ovat pääkirjasto, Sääksjärven kirjasto ja Kuljun kirjasto. Lempäälän ja Valkeakosken yhteinen kirjastoauto palvelee Lempäälän 48 pysäkillä, mm. kouluilla ja päiväkodeilla. Vesilahdessa on pääkirjasto ja Narvan kirjasto. Kouluilla ja päiväkodeilla ovat kirjaston vaihtuvat siirtokokoelmat. Vesilahden kunnanhallitus on nimennyt kirjaston rakentamiseen/laajentamiseen liittyvän selvitystyöryhmän. 20

KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille 2010 2015

KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA. Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille 2010 2015 KULTTUURIN VERKKOJA KOKEMASSA Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen kulttuuriohjelma vuosille 2010 2015 Sisällysluettelo Lukijalle 4 1 Kehittämisvisiot ja tavoitteet 5 1 Meidän kuntamme 5 2 Hyvinvoivat

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Lempäälä luovaa, joustavaa palvelua ja monenlaisia mahdollisuuksia tarjoava ihmisen kokoinen kunta

Lempäälä luovaa, joustavaa palvelua ja monenlaisia mahdollisuuksia tarjoava ihmisen kokoinen kunta TOIMINTA-AJATUS Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta, jossa maaseutu ja kaupunki kohtaavat. Kunnan vetovoiman takaa sen sijainti Suomen nopeimmin kehittyvällä alueella

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Hallintokunta Sitovuustaso Kustannuspaikka Vapaa-aikalautakunta Liikunta ja urheilu 434, 437, 445 ja 465 Järjestetään monipuolisia liikuntamuotoja eri-ikäisille kuntalaisille.

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Yleistä Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset:

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset: Vapaa-aikalautakunta 31 28.04.2015 Vapaa-aikalautakunta 44 27.05.2015 Kulttuuripalvelujen vuoden 2015 avustukset Vapla 28.04.2015 31 Valmistelija: kulttuurisihteeri Juhani Heinonen, puh. 02 761 1210 Vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

VESILAHDEN STRATEGIA

VESILAHDEN STRATEGIA VESILAHDEN STRATEGIA 2016-2021 Sisällys Tulevaisuuskuva... 3 Arvot... 3 Hyvinvoinnin edistäminen... 4 Elinvoiman edistäminen... 6 Strategiaan liittyvät horisontaaliset toimenpideohjelmat... 8 Tulevaisuuskuva

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ

VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 29.9.2011 37 SISÄLLYSLUETTELO Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen avustusten muodot 1 Hakukelpoisuus avustukseen ja avustuksen määrä 1 Avustuksen

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011

Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Keskustelutilaisuus 25.1.2011 OHJELMA 18.00 Avustustoiminnan kehittämistarve ja -suunnitelma - alustajana Oskari Auvinen, kansliapäällikkö

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö www.nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ 1.YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET 2.1 Tuotantotuki 2.2 Yhdistyksen vuokra-avustus 2.3 Työskentelyapuraha

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUIDEN TOIMINTAKORVAUKSET VUONNA 2014

KULTTUURIPALVELUIDEN TOIMINTAKORVAUKSET VUONNA 2014 Elämänlaatulautakunta 36 27.05.2014 KULTTUURIPALVELUIDEN TOIMINTAKORVAUKSET VUONNA 2014 Elämltk 36 Kulttuuripalveluiden toimintakorvaukset ovat olleet haettavana maaliskuun viimeiseen arkipäivään mennessä.

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Sivistyslautakunta/liikuntatoimi 1/1 LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Avustusten jako tapahtuu kunnanvaltuuston vuosittain myöntämien määrärahojen puitteissa. Avustukset

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kansalaisopiston merkitys alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjänä ja ylläpitäjänä

Kansalaisopiston merkitys alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjänä ja ylläpitäjänä Kansalaisopiston merkitys alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjänä ja ylläpitäjänä Kuntamarkkinat 12.9.2013 Opiston toiminta-alue 1.1.2011 Haapavesi Kärsämäki Merijärvi Oulainen Siikalatva Pyhäntä Asukkaita

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015 Nurmeksen kaupunki 2 Sisällysluettelo JOHDANTO Nurmeksen kaupungin visio 2013 ja toiminta-ajatus 3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEO NURMEKSESSA

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot