Vuosikertomus ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus toimintavuosi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus 183. toimintavuosi

2 Sisältö Avaintiedot Toiminnan perusteet 2 Johtajan katsaus 3 Toimintaympäristö 4 Hallinto ja organisaatio 5 ProAgria Maito 8 ProAgria Liha 9 ProAgria Kasvi 10 ProAgria Yritys 11 Talousneuvonta 12 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 13 Projektit 15 Oulun Kalatalouskeskus 19 Talouden tunnusluvut 21 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti Kansikuva: Vastavalo / Jaakko Vähämäki

3 Avaintiedot 2011 Kasvu, Tuotto vai Toiminta? ProAgrian uusi palvelu ruokinnan ohjaukseen ja suunnitteluun merkitsee maitotiloille uusia ruokintavaihtoehtoja sekä uusia käytäntöjä ja työtapoja neuvojayhteistyöhön. Viljelysuunnitelmissa korostuivat entistä vahvemmin markkinatilanteet ja kannattavuus. Maaseudun yritysrakenteen monipuolistuminen näkyi yritysneuvonnan ja MASVA-hankkeiden asiakaskunnan kasvuna ja uusina toimialoina. YmpäristöAgro-hanke nosti esiin lähiruoan tuottamisen mahdollisuudet ja haasteet. Keskustelua käytiin niin lampaiden lähiteurastuksesta, lihan suoramyynnistä kuin tinkimaidostakin. Pohjois-Pohjanmaan pilottialueella aloittaneen jätevesineuvonnan kehittämishankkeen päätavoite oli, että kiinteistönomistajat saavat luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja välttyvät näin virheinvestoinneilta. Kolmivuotinen Maitomanagement hanke aloitti uusien toimintamallien kehittämisen erityisesti suurten maitotilojen tarpeisiin. 1

4 Toiminnan perusteet Arvot, visio ja toiminta-ajatus ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen. Toiminta-ajatus Olemme neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Keskeinen periaate on tarjota helposti saatavia palveluja. Missio Missiomme on maaseudun puolesta, jota toteutamme maataloutta ja muita maaseutuelinkeinoja kehittämällä sekä maaseudun ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia edistämällä. Visio Olemme halutuin, helposti saatavissa oleva asiantuntija maaseudun kehittämisessä. Arvot Merkitys yhteiskunnalle olemme merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa. Työyhteisön hyvinvointi me teemme hyvän työyhteisön. Arvostamme tuloksia. Asiakkaan menestyminen toimintamme tuloksena on menestynyt asiakas. Ydinosaaminen Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteen ylläpito ja kehittäminen. Sitä täydentävät sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme. ProAgria -yhtymän kompassi Missio: Maaseudun puolesta Muutosvoimat Elintarvikkeiden laatu Ympäristökysymykset Tietoteknologian mahdollisuudet Maatilojen kilpailukyky Tilakoon kehitys VISIO = Olemme neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tarjoaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen Arvot O = Olemme merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa M = Me teemme hyvän työyhteisön A = Arvostamme tuloksia T = Toimintamme tuloksena on menestynyt asiakas Kehityssuunnat Osaamisen kehittäminen Resurssien varmistaminen Tehokkuus Lisäarvoa asiakkaalle Menestystekijät Jäsenten osaaminen yhteisesti käytössä Palvelujen kehitys tehostuu ja laatu paranee = HYÖTY ASIAKKAALLE Kustannustehokkuus, jäsenten resurssit tehokkaammin käyttöön Toiminnallinen painoarvo lisääntyy yhteistyön kautta 2

5 Hyvinvointia maaseudulle Toimintavuoden aikana osallistuimme lukuisiin alueemme maaseudun kehittämistä edistäviin työryhmiin ja hankkeisiin. Toteutimme haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan pilottihanketta Oulaisten, Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kunnissa. Hanke oli onnistunut ja jatkohakemus vuodelle 2012 laitettiin vireille koko maakuntaan loppuvuodesta. Laajempaa kehittämisvastuuta otimme jatkamalla Karjalan ja Murmanskin alueille kohdistuvan maaseudun pienyritystoimintahankkeen toteutusta maa- ja metsätalousministeriön lähialuevaroilla. ProAgria Keskusten liiton ryhmäohjaushallituksen linjausten mukaisesti ryhdyttiin valmistelemaan yhteistä jäsen- ja omistajapolitiikkaa, joka tarkoittaa sääntöjen yhtenäistämistä sekä yhteistyön tiivistämistä ja fuusioneuvotteluja etenkin Etelä-Suomen ProAgria Keskusten kesken. ProAgria Oulun tavoite on tiivistää hallituksessa käydyn linjauksen mukaisesti yhteistyötä alueen keskusten kanssa. Uutta toimintatapaa isojen tuotosseurantatilojen maidon mittaukseen on testattu yhdessä ProAgria Keski-Pohjanmaan kanssa. ProAgria ja Valio ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteeksi entistä vahvemman ja kilpailukykyisemmän suomalaisen maidontuotannon. Plus 20 -ohjelman teemoja ovat onnistuneet navettainvestoinnit, maidon tuotantokustannusten alentaminen, kotoisten rehujen käyttö, eläinten hyvinvointi ja maitotilojen johtaminen. Kotieläinneuvonnan uudet Kasvu-, Tuotto- ja Toiminta-palvelupaketit päätettiin ottaa käyttöön vuoden 2012 alusta. Asiaa työstettiin koko loppuvuosi ja odotukset olivat korkealla. MaitoManagement hankkeen avulla kehitimme erityisesti isojen maitotilojen palveluita. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan ja erityisesti YmpäristöAgro-hankkeen kautta järjestimme yhteisiä koulutuksia. Perunaneuvonnassa jatkoimme valtakunnallista koordinointia. Neuvonnan vaikuttavuuden osalta tällä on pitkäkestoiset seuraukset. Toimintavuoden aikana määrittelimme myös taloudelliset tavoitteemme henkilöittäin. Tiimit kokoontuivat alueella säännöllisesti ja käsittelivät uusia toimintatapoja asiakastilanteisiin, pitivät virkistyspäiviä ja työstivät budjetteja. Pidimme ajan tasalla toiminnanhallintajärjestelmäämme, korjasimme poikkeamia ja terävöitimme edelleen johtamista. Talouden osalta vuosi oli ylijäämäinen. Kokonaisliikevaihtomme oli euroa, josta hanketoiminnan osuus oli euroa. Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, maa- ja kotitalousnaisten ja kalatalouden avaintulosalueille. Näiden kautta toteutimme yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita ja jäsenjärjestöjä, sidosryhmiä, hallintoa ja työteliästä toimihenkilöjoukkoamenestyksekkäästä vuodesta Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu 3Johtajan katsaus

6 Hallinto Toimintaympäristö ja organisaatio Hallinto Viljelyä ympäristöä kuunnellen Vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaalla oli aktiivitilaa - 23 tilaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilojen määrä laski Pohjois-Pohjanmaalla vähemmän kuin muualla maassa. Tilojen keskipeltoala on ylittänyt 40 hehtaaria jo muutama vuosi sitten. Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli ja melko tarkalleen sama määrä kasvinviljelytiloja. Lehmämäärä ei jatkanut enää laskua, vaan on kääntynyt nousuun. Viljelijöidemme keski-ikä on Pohjois-Pohjanmaalla maan alhaisin - 49,3 vuotta. Maaseutuyritystemme kilpailukykyä ja sopeutumista ajatellen kehittämisen painopiste on perinteisessä maataloustuotannossa, joskin maaseudun yritysneuvonnan osuus jatkaa kasvuaan. Erikoistuneen tuotannon, kuten siemenperunatuotannon merkitys on kasvanut verrattuna koko maan tuotantoon. Alueemme perunaklusterissa mukana olevat tahot ovat käynnistämässä kehitysyhteistyöhanketta Tansanian siemenperunatuotannon kehittämiseksi vuoden 2012 aikana. Tuotteiden ja tuotannon laatu sekä elintarvikeketjun turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuetuja. Kuluttajat ovat heränneet vaatimaan turvallisuutta, laatua ja luonnonmukaisuutta käyttämiltään elintarvikkeilta. Suomalaisen maiseman yksi kielteinen puoli ovat hoitamattomat ja viljelemättömät alueet paikoin. Niiden ennustetaan lisääntyvän erityisesti syrjäseuduilla. Maatalouden merkitys ruuan tuottajana on kasvamassa, ja myös maiseman hoitaminen ja peltojen viljelyssä säilyminen korostuvat jatkossa. Peltoja siirtyy myös uusiutuvaan energiantuotantoon ilmaston lämpenemisen edetessä. Siirtymä on joidenkin arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia hehtaareita. Biotaloudesta ja vesiteknologiasta ennustetaan seuraavaa uutta kasvualaa Suomelle, mikä mahdollistaa teknologian viennin ja uusia innovaatioita maaseudulle. Euroopan Unionin tukipolitiikkaan kiinteästi liittyvä ympäristötukijärjestelmä kattaa ympäristönhoitoon liittyvät asiat. Alueemme maatiloista on sitoutunut yli 90 prosenttia ympäristötuen piiriin. Tuen ehtoja on muun muassa rajoitettu fosfori- ja typpilannoitus, määrävälein toteutettavat maa- ja lanta-analyysit, kasvinsuojeluruiskujen testaus, ruiskuttajan käyttötutkinto, lantavarastojen kokoon ja lannan käyttöön liittyvät säädökset sekä valtaojien ja vesistöjen varsille perustettavat suojakaistat. Maisemanhoitoon liittyvät asiat sisältyvät myös tuen edellytyksiin. 4

7 Hallinto ja organisaatio ProAgria Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. Jäsenyhteisöt ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2011 lopussa seitsemän maata lous seuraa, seitsemän maamiesseu raliit toa, 186 maa miesseuraa, 50 maa- ja kotitalous seuraa, yksi kotitalousseura, 16 kyläseuraa, kolme kyläyhdistystä, yksi maaseutuyhdistys, neljä maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, yhdeksän pienviljelijäyh distystä (PvKL), 12 pien vilje lijäin osastoa (PvL), kuusi pienviljelijäin osastoa (SPvL), 110 kalastus- ja osakaskuntaa, viisi kalastusaluetta, seitsemän kalastusseuraa ja -kerhoa, yksi kalastajainseura ja kaksi muuta kalatalousyhteisöä (yritykset). ProAgria Oulun valtuuskunta Puheenjohtaja Kansanedustaja Tapani Tölli, Tyrnävä Sidosryhmät Tutkimus Varsinainen jäsen Erkki Joki-Tokola, varapuheenjohtaja MTT Ruukki Edunvalvonta Varsinainen jäsen Timo Lehtiniemi MTK-Pohjois-Suomi Koulutus Varsinainen jäsen Reino Rossi OAMK, Luonnonvara-alan yksikkö Lypsykarjatalous Varsinainen jäsen Outi Alapirtti, Taivalkoski Jouko Käkelä, Kuusamo Heikki Putula, Pudasjärvi Juha Törmä, Tyrnävä Jukka Karhumaa, Siikajoki Maija Järvelä, Nivala Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Ritva Syrjä, Haapavesi Tuomo Tamminen, Raahe Kirsti Nivala, Merijärvi Varajäsen Elina Virtanen MTT Ruukki Varajäsen Jari Ahlholm MTK-Pohjois-Suomi Varajäsen Alpo Kaisto Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö Varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Juha Turpeinen, Taivalkoski Sisko Seppänen, Utajärvi Matti Pyky, Ylikiiminki Jukka Ojantakanen, Rantsila Marja Junno, Nivala Liisa Myllylä, Haapajärvi Taina Röyttä, Oulainen Jari Törmikoski, Vihanti Asko Alatalo, Alavieska 5Hallinto ja organisaatio

8 Hallinto Hallinto ja organisaatio Maa- ja kotitalousnaisten edustajat Varsinainen jäsen Leea Sangi, Liminka Leila Kopola, Haapajärvi Kalatalouden edustajat Varsinainen jäsen Jouko Jussila, Haukipudas Juha Korhonen, Kuusamo Varajäsen Maarit Heiskari, Liminka Hilkka Soranta, Haapavesi Varajäsen Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Juha Tikka, Pyhäjärvi Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Ari Juka, Muhos Tapio Jurva, Utajärvi Mikko Salmela, Haukipudas Eija Seppälä, Pudasjärvi Matti Kylmänen, Liminka Anne Kiljo-Pietilä, Liminka Kalevi Lehtomäki, Pyhäjärvi Matti Mannila, Pyhäjoki Kauko Matinlauri, Tyrnävä Matti Niemelä, Tyrnävä Kaisu Merilä, Utajärvi Hilkka Piiroinen, Kärsämäki Ari Viiala, Muhos Hannu Vainio, Pudasjärvi ProAgria Oulun hallitus 2011 Puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo Varapuheenjohtaja Markku Lumiaho, Vihanti Jari Matinolli, Tyrnävä Kaisu Merilä, Utajärvi Helena Pitkälä, Haapavesi Vesa Nuolioja, Oulu Henkilöstö ProAgria Oulun palveluksessa oli 72 henkilöä, joista 29 työskenteli kotieläinneuvonnassa. 6

9 Maitotilavaliokunta Maidontuottajajäsenet Kirsti Nivala, Merijärvi Markku Lumiaho, Vihanti Outi Alapirtti, Taivalkoski Ari Polojärvi, Kuusamo Juha Törmä, Tyrnävä Riitta-Liisa Säikkälä, Lumijoki Valio-ryhmän meijerit Tauno Uitto, Tyrnävä Marko Puhto, Haapavesi Muut meijerit Taina Röyttä, Oulainen Jonna Siikaoja, Kuusamo Faba Jalostus Minna Rintamäki, Kannus Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho Juha Heikkilä, Pudasjärvi A-tuottajat Pertti Karjalainen, Paltamo Asiantuntijajäsenet: Eläinlääkäri Virpi Kurkela, Oulu Sihteeri Virpi Huotari, Oulu varajäsen Asko Alatalo, Alavieska varajäsen Liisa Myllylä, Haapajärvi varajäsen Seija Laurila, Taivalkoski varajäsen Armi Kellolampi, Pudasjärvi varajäsen Sisko Seppänen, Utajärvi varajäsen Jaana Niskanen, Pyhäjärvi varajäsen Kaisa Nivala, Pudasjärvi varajäsen Anna Kurkinen, Vihanti varajäsen eläinlääkäri Jarkko Oksanen, Oulunsalo Tilintarkastajat Tilintarkastustoimistona oli KPMG Oy Ab Oulusta vastuullisena tilin tarkastajana KTM, KHT, JHTT Tapio Raappana ja avustavana tilintarkastajana KTM, KHT, JHTT Antti Kääriäinen. Toimialue Kunnat: Ala vies ka, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Meri järvi, Muhos, Oulunsalo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siika joki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi,Vihanti ja Yli-Ii. Kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudas järvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. 7Hallinto ja organisaatio

10 ProAgria Maito ProAgria Maito Maitotilaneuvonnassa oli 908 tilaa, joilla hoidettiin neuvontasopimusten mukaisesti eläin- ja karjakohtaisen tuotannon seuranta, eläinrekisterit sekä tuotantoon liittyvät suunnitelmat ja seurantalaskelmat. Tuotosseurantaan kuului keskimäärin 67,6 % alueen maitotiloista ja 79,9 % lehmistä. Tuotosseurannassa oli 908 karjaa, joissa oli lehmää - keskimäärin 30,1 lehmää karjaa kohti. Karjojen määrä supistui edellisestä vuodesta 44:lla (-4,6 %), ja lehmien määrä lisääntyi 403:lla (+1,5 %). Karjojen keskikoko kasvoi 1,8 lehmällä. Tuotosseurantaan kuuluneiden karjojen lehmät lypsivät ProAgria Oulun alueella keskimäärin kiloa maitoa, mikä sisälsi 298 kiloa valkuaista (- 8 kg) ja 360 kiloa rasvaa (- 7 kg). Maidon valkuaispitoisuus oli 3,32 % ja rasvapitoisuus 4,01 %. Maitomäärä nousi edellisestä vuodesta 29 kiloa, valkuaispitoisuus laski 0,1 % ja rasvapitoisuus laski 0,09 %. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli kiloa ja vuonna 2011 poistettujen lehmien kiloa. Kasvintuotannon talousseuranta (Talous-Wisu) ja kotoisten rehujen tuotantokustannuksen laskenta tehtiin 211 tilalle. Maidontuotannon tuotantokustannuslaskelma vuodelta 2010 laskettiin 286 tilalle. Tulosanalyysin avulla tarkasteltiin koko tilan kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Vuonna 2010 maidon tuotantokustannus oli 57 senttiä / litra ja nettokustannus 46 senttiä / litra. Maidon myyntitulo oli 38 senttiä / litra. Toimintajärjestelmiä auditoitiin neljälle asiakkaalle ** Maidon tuotantokustannus snt/l Maidon nettokustannus snt/l (tuet huomioitu) Rehukustannus snt/l (tilahinnat) 12,82 12,11 13,92 13,41 Maidontuotannon kate snt/l (tilahinnat) 29,84 32, *) laskentatapa muutettu 2005, rehukustannus lasketaan tuetulla kotoisen rehun hinnalla. **) Maidon tuotantokustannus on Tulosanalyysillä laskettu Päivälaskelma seuraa ruokinnan onnistumista Maitotilaneuvonnassa on meneillään suuri ohjelmistojen uudistaminen vuosina Kokonaisuus on nimeltään KarjaKompassi. Vuonna 2010 otettiin käyttöön ruokinnan onnistumisen seurantaan Päivälaskelma, jolla voidaan tarkastella ruokinnan onnistumista. Päivälaskelman rinnalla käytettiin ahkerasti Rehuvastetta, jolla tarkastellaan erilaisten ruokintojen vaikutusta karjan tuotokseen ja taloudelliseen tulokseen. Rehuvaste laskee keskimääräisen maitotuotto-rehukustannus-erotuksen. Vuonna 2011 päivälaskelman lisäksi tuli jaksolaskelma. Satsausta osaamiseen Kesän ja syksyn aikana vietiin läpi valtakunnallinen ProRehustus 3 -koulutus, jossa kerrattiin ruokinnan teoriaa ja opeteltiin käyttämään uutta internetissä toimivaa KarjaKompassi-ruokinnansuunnitteluohjelmaa. Ohjelman käytön lisäksi muutoksessa on neuvonnan toteuttamisen tapa eli panostamme ennakkovalmisteluun muun muassa laskelmien osalta. Asiakastapaamisella paneudutaan tuloksien analysointiin ja käydään tietenkin navetassa. Säilörehunäytteiden analysoinnin tehostamiseksi neuvojat osallistuivat jo neljännen kerran aluetiimeissä Artturi-kilpailuun. Tavoite oli edelleen lisätä rehunäytteenottoa maitotiloilla ja parantaa rehun laadun hallintaa, kehittämistä ja ruokinnan taloutta. Uusina mittareina olivat rehujen tuotantokustannuksen laskeminen sekä uudet päivä- ja jaksolaskelmat. Eteläisin tiimi toi voiton ProAgria Ouluun. Kilpailuun osallistui 33 tiimiä ja kärkisijoille sijoittuivat 8

11 myös muut ProAgria Oulun tiimit. Voittajatiimi kävi palkintomatkalla Virossa marraskuussa. Valtakunnallinen konsepti yhteistyön parantamisesta valiolaisten hankintaosuuskuntien ja ProAgrian välillä syventyi. Pohjolan Maidon johtajat, ProAgrian johtajat, Faba ja kotieläinvastaavat kokoontuivat syksyllä ja keväällä suunnittelemaan käytännön yhteistyötä. ProAgria Oulun neuvojat sovelsivat näitä tavoitteita myös ei-valiolaisten asiakkaiden neuvonnassa. Vuoden alusta käynnistyi palvelujen kehittämishanke MaitoManagement ProAgria Oulu palkkasi terveydenhuoltoeläinlääkärin kehittämään eläinten terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä tekemään tulevaisuudessa myös asiakastyötä karjatiloille. ProAgria Keski-Pohjanmaa pilotoi EMM- eli elektronisia mittareita tuotosseurannan tietojen keruussa. ProAgria Oulun alueelta oli muutama tila mukana pilotissa. Tavoitteena on kehittää mittareiden vuokrauspalvelua sekä näytteenottopalvelua myös meidän alueella. Investoivan tilan tiimissä tekivät yhteistyötä ProAgria Oulu, Maveplan Oy ja sidosryhmät. ProAgria Oulu esitteli palveluja navettojen avajaisissa ja meijereiden markkinoilla. Verkostoitumisen ja eläinten terveydenhuollon edistämiseksi Pohjois-Suomen läänineläinlääkärit, meijerin neuvojat ja ProAgrian kotieläinvastaavat kokoontuivat kaksi kertaa. Maitotilaneuvojat esittelivät YmpäristöAgron viljelijäinfoissa eläinten hyvinvointitukea. Maitotilaneuvonnan uudistamiseksi tehtiin valtakunnallista kehitystyötä. Palvelut tuotteistettiin ja tuotosseuranta erotettiin ruokinnan ohjauksesta. Muutoksen ensimmäisessä aallossa olivat mukana Oulun lisäksi Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Farma. Samantapaiset palvelut ovat jo käytössä Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Marraskuussa neuvojat aloittivat uusien palvelupakettien markkinoinnin ja maitotilaneuvonnan sopimusten päivittämisen. ProAgria Liha ProAgria Liha Naudanlihantuotannon neuvonta Naudanlihantuotannon kannattavuutta heikensi kustannustason kohoaminen merkittävästi suhteessa lihan ja eläintukiin nähden. Uusia palvelusopimuksia solmittiin yhden erikoistuneen naudanlihantuottajan kanssa. Erisisältöistä neuvontaa tarjottiin 19:lle naudanlihantuotanto- ja emolehmätilalle. Kirjallisia ruokintasuunnitelmia tehtiin 17 tilalle yhteensä 55. Tilaneuvontakäyntejä oli 18. Sikaneuvonta ProAgria Oulun sikatarkkailusta on vastannut vuodesta 2008 ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Lammasneuvonta Tuotostarkkailussa vuonna 2011 oli 40 lampolaa, joista 32 oli ProAgria Oulun alueelta ja kahdeksan ProAgria Kainuusta. Lammasneuvontaan kuuluvat tilat kasvattavat suomenlampaita ja kainuunharmaksia, joiden kasvatustyötä tukee alkuperäisrotutuki. Uusi ja helppokäytöinen WebLammas-ohjelma otettiin käyttöön vuoden loppupuolella. Lampurit ottivat uuden ohjelman vastaan hyvin ja noin 90 prosenttia tiloista tallentaa sen avulla tietonsa itse. Lammasneuvonnan tilakäynti on pyritty tekemään kerran vuodessa, koska tilat sijaitsevat etäällä ja välimatkat ovat pitkiä. Neuvontapakettien suunnittelu tuleville vuosille aloitettiin. Niiden avulla lampurit voivat valita itselleen sopivaa neuvontaa ja tilakäynnit ovat paremmin suunniteltavissa. Lampureille suunnattuja koulutus- ja tiedotustilaisuuksia on ProAgria Oulu järjestänyt Ympäristö Agro-hankkeen kautta. Kainuussa yhteistyökumppanina on Kantri-hanke. Lampaiden kasvattaminen kiinnostaa etenkin nuoria ihmisiä, jotka laittavat kotipaikan ympäristö ja maisema kuntoon lammaskatraan avulla. Suurien tilojen työtä helpottamaan ovat tulossa emerkki ja digivaa at. Pohjois-Pohjanmaalle on saatu lisää lampaiden teurastuspaikkoja. 9

12 ProAgria Kasvi ProAgria Kasvi Ympäristöneuvonta Vuoden 2010 aikana ProAgria Oulu järjesti runsaasti ympäristönhoitoon liittyviä tilaisuuksia YmpäristöAgro-hankkeen avulla ja yhteistyössä MTK-Pohjois-Suomen kanssa. ProAgria Oulu järjesti ympäristötuen lisätoimenpiteeseen liittyviä liukoisen typen mittauksia keväällä 2010 eri puolilla maakuntaa. Palveluun ilmoittauduttiin netissä ja tarkemmat ajankohdat lähetettiin asiakkaille tekstiviestillä. Kaikkiaan mitattiin näytettä. Ympäristötuen lisätoimenpiteen ravinnetaselaskelmia tehtiin 64 tilalle. Tilaneuvontaa täydentävistä ehdoista Tilaneuvonta on täydentäviin ehtoihin liittyvää opastavaa neuvontaa. ProAgria Oulun toimihenkilöistä lähes 30 on kouluttautunut tilaneuvojiksi. Neuvonta on vapaaehtoista ja viljelijä saa valtiolta tukea kahdelle neuvonta-osiolle vuosittain. Neuvonnasta on tiedotettu viljelijöille eri tavoin, mutta sen kysyntä ei ole ollut kovin vilkasta. Vuonna 2011 tilaneuvontaa tehtiin seuraavasti: hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset 19, ympäristösäädökset 11, eläinten tunnistus ja rekisteröinti 2, kasvinsuojeluaineet 28, elintarvikkeet 10, rehut sekä eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen 8. Puutarhatuotannonneuvonta ProAgria Oulun puutarhaneuvontaa ovat hyödyntäneet myös Lapin, Kainuun ja Keski- Pohjanmaan alueen marjanviljelijät. Puutarhaneuvonta on keskittynyt lähinnä avomaan puutarhatuotantoon. Hankeyhteistyötä on tehty MTT-Sotkamon kanssa avomaan puutarhatuotannon. Tiedotus lehdissä ja radiossa, pellonpiennarpäivät, erilaiset asiantuntijatehtävät sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta ovat keskeinen osa puutarhaneuvontaa. Tarkastukset Kotimaisten kasvisten Laatutarha-ohjeistuksen mukaisia auditointeja on tehty sekä peruna- että puutarhatuotantoa harjoittaville tiloille. Luonnonmukainen tuotanto ProAgria Oulun alueen luomutiloille laadittiin 175 viljelysuunnitelmaa. Viljelytarkastuksia tehtiin 336, joista 42 oli kotieläintarkastuksia. Luomuneuvontaa annettiin muun neuvojakäynnin yhteydessä 345 tilalle. Kotieläintilojen luomuneuvontaa on tehty paitsi kotieläintarkastusten yhteydessä myös osana tavanomaista tuotosseurantaa. Luomukotieläintuotteiden saamiseksi markkinoille on tehty tilakohtaista työtä kaikilla niillä kotieläintiloilla, joiden pellot ovat luomutuotannossa, mutta karjaa ei ole aiottu siirtää luomuun. ProViljelys Vuonna 2011 tehtiin yhteensä viljelysuunnitelmaa, joista laadittiin tavanomaista tuotantoa harjoittaville tiloille. Uusien ympäristötukiehtojen mukaisesti ravinteiden hyväksikäyttöä typen ja fosforin osalta tarkennettiin entisestään. Yhteensä 25 tilalle tehtiin kesä-elokuun aikana neuvontakäynti, jossa paneuduttiin muun muassa maan kasvukunnon parantamiseen, kylvöjen onnistumiseen ja kasvinsuojeluaineiden käytön optimointiin. Kasvukauden aikainen tilakäynti on osa ProViljelys-neuvontapalvelua. Palvelupaketti oli käytössä 50:llä nurmi-, vilja-, peruna- ja luomutilalla. ProViljelys sisältää viljelysuunnittelun, tukihakemusneuvonnan, kasvukauden aikaisen neuvonnan ja kasvituotannon talousseurantakäynnin. 10

13 ProAgria Oulu on tehnyt yhteistyösopimuksen Pohjoisen Kantaperunan ja Perunakauppa Luonnostan kanssa yritysten sopimusviljelijöiden neuvonnasta. Näitä tiloja oli vuonna 2011 yhteensä 38. Osa tiloista sijaitsee toisten ProAgria Keskusten alueella. Sopimusneuvonnan yhteydessä tiloilla käydään kehityskeskusteluja sekä tehdään viljelysuunnitelmia, kasvinsuojeluneuvontaa, peltokierroksia ja viljelymuistiinpanoja. ProAgria Oulu on tehostanut viime vuosina nurmentuotannon neuvontaa. Vene-hankkeen kautta kokoontui kolme pienryhmää, joissa oli mukana 32 viljelijää. Heille järjestettiin viiden päivän koulutus, ja kaikilla tiloilla käytiin havainnoimassa ja neuvomassa nurmentuotantoa. Edellisen vuoden nurmiryhmille järjestettiin lisäksi kahden päivän koulutus. Nurmineuvonta on saanut erittäin hyvän vastaanoton ProAgria Yritys Yritysneuvonnassa tehtiin maaseutuyrityksille erilaisia taloudellisia suunnitelmia, laskelmia ja selvityksiä. Näistä liiketoimintasuunnitelmia oli 16. Suunnitelmissa huomioitiin tuotteiden ja palvelujen markkinointi yhtenä osana suunnittelua. Lisäksi tehtiin eri kehitysvaiheissa oleville maaseutuyrityksille 12 YritysInvest-rahoitussuunnittelua ja 23 muuhun maaseutuyrityksen talouteen liittyvää laskelmaa. YritysTutka-liikeidean arviointiraportteja tehtiin kahdeksan. Lisäksi yritysneuvonnan palveluja käytti 10 aloittavaa yritystä. Yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa tehtiin vuoden aikana merkittävästi sekä yrityskohtaisessa neuvonnassa että seudullisten yrityspalvelupisteiden toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. Yrityskohtaista neuvonta teki viisi osa-aikaista yritysneuvojaa. Voimavaroja tarvittiin myös erilaisten koulutusten pitämiseen ja erityisesti hanketyöhön. Yrityskohtaiseen neuvontaan toi haasteita yrittäjien haluttomuus käyttää ELY-keskuksen tarjoamaa yritysten investointitukea. Syitä tähän olivat esimerkiksi päätöksen odottamiseen kuluva pitkä aika ja päätöksen epävarmuus. Päätöksien odotusjono lyheni edelleen vuonna 2011 ja yrittäjien mielenkiinto tukia kohtaan kasvoi, jolloin myös yritysneuvonnan kysyntä lisääntyi. Erityisesti hevosalan neuvonnan määrä on edelleen kasvanut. Lisäksi neuvonnan piiriin on tullut merkittävästi hyvinvointi- ja bioenergia-alan yrityksiä. Myös neuvojien osaamista näille kasvaville toimialoille on lisätty. 11ProAgria Yritys

14 Talousneuvonta Talousneuvonta Maatiloille laadittiin erityyppistä ja -laajuista taloudenpitoon liittyvää laskelmaa, suunnitelmaa, hakemusta tai arviota. Suunnitelmista 107 oli uuden rahoituslain mukaisia elinkeinosuunnitelmia. Suunnitelmien liitteeksi laadittiin myös kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelma. Muita kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmia laadittiin 49 tilalle. Sukupolvenvaihdoksen eri vaiheisiin liittyviä suunnitelmia tehtiin 87 tilalle. Muita taloudellisia suunnitelmia laadittiin maatiloille yli 190. Loput laskelmat olivat muun muassa kasvintuotannon talousseurantaa ja tulosanalyysejä. Kirjanpitoa pidettiin 291 tilalla, mikä sisälsi välitilinpäätöksen ja veroneuvonnan. Veroilmoituksen tekemiseen liittyvää veroneuvontaa annettiin kaikkiaan 550 tilalle. Muita verotukseen liittyviä laskelmia tehtiin 398 tilalle. Tilipalvelut-konseptia kehitettiin edelleen. Siinä asiakas toimittaa kirjanpitoaineiston toimistolle, neuvojat tallentavat kuitit ja talousneuvoja keskittyy veroilmoituksen laadintaan ja verosuunnitteluun. Veroasiakkaita tuli lisää edellisvuoteen verrattuna noin kuusi prosenttia. Maatilojen talouden analysoimiseksi tehtiin 220 taloustietopankkiin toimitettua tulosanalyysiä. EU-tukihakemuksia laadittiin Kannattavuuden seurantaa kirjanpidon avulla Kannattavuuskirjanpidon avulla voidaan seurata maatalouden kannattavuuden kehitystä ja saada selville siihen vaikuttavia tekijöitä. Tietojen keräyksestä tiloilla vastaavat neuvojat. Pro- Agria Oulu laati valmiit tilinpäätökset alueensa 73 tilalle ja lisäksi 12 tilinpäätöstä ProAgria Etelä-Savon alueelle. Tilinpäätökset lähetettiin MTT Taloustutkimukseen analysoitavaksi. Vuoden 2010 tulokset ovat ProAgria Oulun kannattavuuskirjanpitotilojen painotettuja keskiarvoja, jotka kuvaavat mahdollisimman hyvin alueen maatalouden tuloskehitystä. Tilojen keskipeltoala oli 68 hehtaaria, kokonaistuotto keskimäärin euroa ja maatalouden yrittäjätulo euroa. Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella. Kerroin 1,00 tarkoittaa, että maatila on saanut katettua kaikki kulunsa. Kaikkien tilojen kannattavuuskerroin vuonna 2010 oli 0,57. Viljatilojen kannattavuus oli 0,43, lypsykarjatilojen 0,64 ja muiden nautakarjatilojen 0,41. Keskimääräinen kannattavuuskerroin 0,57 tarkoittaa, että tiloilla on saavutettu kahdeksan euron tuntipalkka omalle maataloustyölle ja 3,7 prosentin korkotuotto maatalouteen sijoitetulle omalle pääomalle. Oman pääoman korkovaatimus (keskimäärin 6,4 %) on laskettu tilakohtaisesti ja oman työn palkkavaatimus on ollut 14 euroa tunnilta. Sukupolvenvaihdoksia ja luonnoskauppakirjoja Sukupolvenvaihdoksissa ProAgria Oulun talouspalveluja ovat tilakohtainen neuvonta, kannattavuuslaskennan laatiminen ja osalle tiloista luonnoskauppakirjojen laadinta. Sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi talousneuvojat tekivät suunnitelmia 87 tilalle. Velkajärjestelyyn liittyvää neuvontaa on vuoden aikana annettu yhdelle tilalle. Lisäksi muun talous- ja veroneuvonnan yhteydessä on ollut velkaneuvontaa, jos on havaittu ongelmia. Maatiloille suunnatuissa talouskoulutuksissa on tuotu esille tilojen velanhoitokykyyn liittyviä seikkoja. Uudet suuret kotieläintilojen investointihankkeet lisäävät taloudellista riskiä. Tämä on pyritty huomioimaan rakennushankkeiden talouslaskelmien yhteydessä tehtävillä riskilaskelmilla. Varsinaisia yrityssaneerauslain mukaisia velkajärjestelyneuvontatoimituksia ei vuonna 2011 ollut. Tarvittavat velkajärjestelyt on tehty pääosin vapaaehtoisin järjestelyin asiakkaiden ja rahoittajapankkien kesken. 12

15 Yhdessä vahvemmaksi - hyvinvointi kasvaa meistä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten tavoitteena on maaseudun naisten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen, ruokaa ja elintarvikkeita käsittelevien maaseudun yritysten laadun, omavalvonnan ja hygieniatason kohottaminen, kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan antaminen sekä maisemanhoito yhteistyössä sidosryhmien ja muiden hankkeiden kanssa. Elämän makua yhdessä tehden Maa- ja kotitalousnaisten teemaelintarvike vuonna 2011 oli kala. Koukussa kalaan -teemaa toteutettiin luentojen, tiedottamisen, kurssien ja näyttelyjen avulla. Kalan käsittelyyn ja kotimaisen kalan käytön monipuolistamiseen keskittyviä ruokakursseja järjestettiin sekä keväällä että syksyllä, jolloin kotimaista kalaa oli hyvin saatavilla. Ahvenen fileoiminen täysin ruodottomaksi sekä mateen fileointi ja kypsentäminen paistamalla olivat monille uusia oppeja. Kampanjan toteuttamiseen osallistuivat aktiivisesti sekä maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset että piirikeskuksen toimihenkilöt. Ruokakursseja pidettiin muun muassa seuraavista aiheista: Koukussa kalaan, Äijäruokaa - ruokakurssi miehille, Sienet suuhun ja säilöön, Kala- ja kasvisruoka, Salaattikurssit, Välipalat, Voileipäkakut, Täytekakut ja Hyvän iän ravitsemus. Kursseja järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Ruokakursseille osallistui noin 700 henkilöä. Vuoden aikana järjestettiin Älä ruoki hukkaa -tilaisuuksia lasten päiväkerhoissa ja Kaveriksi kasviksia -tapahtumia kouluissa. Kotitalousneuvoja Helena Lahdenperä on kuulunut maa- ja kotitalousnaisten valtakunnalliseen nettineuvojaverkostoon. Maisema ja luonto hyvinvoinnin tekijöinä Pohjois-Pohjanmaan kunnat, kylät ja asukkaat osallistuivat aktiivisesti tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa aiheina olivat maaseutuympäristön hoito, vesiensuojelu, kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen, umpeenkasvun ehkäisy ja perinnemaisemien hoito. Vuonna 2011 mielenkiintoisia avauksia syntyi muun muassa maiseman- ja ympäristönhoidon sekä bioenergiankorjuun yhdistämisessä niin, että niistä saisi entistä enemmän myös kustannushyötyjä. Vuoden aikana aloitettiin valtakunnan tasolla ensimmäisten ohjekorttien tekeminen, jossa on yhdistetty samaan pakettiin bioenergia-ja maisemanäkökulmat. Työ jatkuu vuonna Ohjekorttien taustalla ovat muun muassa maisemaselvitykset, joita on tehty vuosina Pudasjärvellä, Raahessa ja Pyhännällä. Seuraavana vuorossa on Liminka. Monivaikutteiset kosteikot ja vesiuomien muotoilu olivat edelleen suosittuja aiheita riistatalouden, luonnonhoidon ja vesiensuojelun kannalta. Vuoden aikana mietittiin maaseudun asukkaita ja maaseutuympäristöä koskevia erityiskysymyksiä, jotka liittyivät esimrkiksi maiseman tuotteistamiseen ja maisemalaiduntamiseen. Tärkeä työväline maaseutuympäristönhoidon edistämisessä oli tiedotus erilaisten maatalouden ympäristötukimuotojen mahdollisuuksista. Näihin seikkoihin kiinnitettiin huomioita myös maatilojen ympäristönhoitoon liittyvässä neuvonnassa. Ympäristöneuvontaan kuului lisäksi tapahtumia lähiruoan edistämiseksi, esimerkkinä suoramyynti- ja lainsäädäntöasiat. Tulevan ohjelmakauden osalta osallistuttiin suunnittelutyöryhmiin ja tehtiin Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ensimmäisiä kannanottoja. Hankkeiden avulla saatiin tuloksia ja näkyvyyttä. Tilaisuuksia, tapahtumia ja luentoja kertyi 87, joissa oli osallistujaa. Kyläkävelyihin ja näyttelytapahtumiin osallistui 450 kävijää. Ympäristöneuvontakertoja oli 78. Lisäksi valmistui laaja-alaisia suunnitelmia sekä raportteja ja erityistukisuunnitelmia. Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2011 Puheenjohtaja Helena Pitkälä, Haapavesi Varapuheenjohtaja Anita Junttila, Tyrnävä Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi Ulla Käkilehto, Kuusamo Armi Nikola, Siikajoki Auli Vuolteenaho, Haapajärvi Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulu 13

16 Maa- ja kotitalousnaiset Maaseudun asukkaille ja yrityksille tarjottiin neuvontaa yhteistyössä MTK-Pohjois- Suomen, Oulun Riistanhoitopiirin, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun kaupungin kanssa. Omia hankkeita olivat YmpäristöAgro- ja YmpäristöAgro II -hanke, jotka saivat rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hyvinvointia yrittäjyydellä ja yhteisvoimin Maaseudun pienyrittäjyyttä tukevaa neuvontaa on annettu muun muassa tuotekehitykseen ja hinnoitteluun, ohjattu liiketoimintasuunnitelmia ja laskelmia sekä tarjottu muuta yrityskohtaista neuvontaa puhelimitse ja yrityskohtaisin käynnein. Lisäksi on tehty erilaisia hinnoittelu- ja rahoituslaskelmia, investointi- ja liiketoimintasuunnitelmia sekä rahoitushakemuksia. Omavalvontaan ja hygieniaan liittyvä koulutus ja neuvonta ovat tärkeä yritysneuvonnan palvelu maaseudun ruoka- ja majoituspalveluyrityksille sekä muille elintarvikkeita käsitteleville yrittäjille. Yrittäjiä ohjattiin myös omavalvontasuunnitelmien laadinnassa ja päivityksessä. Hygieniaosaamiskoulutuksissa suoritti hygieaniapassin 479 henkilöä. Elintarvikeyrittäjien verkostoitumista on edistetty Ruoka-Suomen teemaryhmän kautta ja maakunnallisena toimijana Aitoja makuja -hankkeessa, jossa on rakennettu nettiportaalia pienten ja keskisuurten yrittäjien yhteys- ja valikoimatiedoille. Pohjois-Pohjanmaalta nettiportaalissa on 59 yritystä. Teemaryhmän työhön liittyen tunnetuksi on tehty tuotekorttia ja järjestetty Päivittäistavara-kauppayhdistyksen (PTY) kanssa tuotekorttiseminaari ja kaksi -työpajaa. Yritysneuvonnassa hanketoiminnalla on suuri merkitys. Keskeisiä hankkeita vuonna 2011 olivat Taitajien tierna, Peruna paremmaksi, Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille, Masva ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalvelualan selvityshanke. Yhteisöllisyydestä hyvinvointia Maaseudun naiset osallistuivat järjestötoimintaan vireästi. Oulun läänin Talousseuran maataloussäätiön tuella toteutettiin yhdeksän tilaisuuden järjestökoulutuskierros, jossa perehdyttiin yhdistysten toiminnan suunnitteluun, verkostoitumiseen ja neuvonnan teemojen toteuttamiseen. Arjen askeleet oli maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen järjestökampanja. Pohjois- Pohjanmaalta siihen osallistui 24 joukkuetta, joista 22 oli mukana valtakunnallisessa kilpailussa. Alueemme osallistujilta kertyi askelta. Kävelty matka vastaa 60 sentin askelpituudella noin kilometrin lenkkiä eli Suomen pituus edestakaisin 10 kertaa. Hyviä toimintamalleja nimi- ja sääntömuutosasioihin pohtiville yhdistyksille toimitettiin materiaalia, käytiin kokouksissa ja ohjattiin sääntömuutosten tekemistä. Piirikeskuksen suosituille opinto-, kulttuuri- ja virkistysmatkoille osallistui lähes 300 henkilöä. Ne johdattavat paikalliseen yrittäjyyteen ja ruokakulttuuriin. Osalla matkoista on ruokakurssi. Ulkomaan matkat suuntautuivat Italiaan ja Pohjois-Norjaan. Loppusyksystä kuntoiltiin ja patikoitiin Kainuun maisemissa opiskellen kainuulaista ruokakulttuuria. Yhdistykset puolestaan järjestivät lukuisia retkiä jäsenilleen eri puolille Suomea. Yhdistyksiin on pidetty yhteyttä kiertokirjeiden avulla ja sähköpostia on käytetty yhä enemmän. Tiedottamisessa on käytetty internetsivuja ja Maaviesti-lehteä. Lokakuussa alueemme maa- ja kotitalousnaisia osallistui Netti ohoi -pilottikoulutukseenja perehtyi muun muassa sosiaalisen median hyödyntämiseen. Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnassa, Vapepan Oulun läänin toimikunnassa ja muutamassa valmiusryhmässä. 14

17 ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten projektit Jätevesineuvonnan pilottihanke Haja-asutuksen jätevesineuvonnan pilottihanke Pohjois-Pohjanmaalla oli yksi kolmesta valtakunnallisesta pilottihankkeesta, joilla kerättiin tietoa, kuinka järjestää haja-asutusalueiden jätevesineuvonta vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Pohjois-Pohjanmaan hankealueeseen kuuluivat Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva ja Oulainen. Jätevesineuvonnan pilottihanke tarjosi kiinteistönomistajille tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke tiedotti voimaan astuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Käytännössä ProAgria Oulun hallinnoima hanke tarjosi netti- ja puhelinneuvontaa, jätevesi-iltoja ja kiinteistökohtaisia käyntejä. Jätevesi-illat järjestettiin yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen Tiedottamalla parempaan vesientilaan -hankkeen kanssa. Suomen Ympäristökeskus keräsi yhteenvedon hankkeen tuloksista, joita käytettiin vuoden 2012 jätevesineuvonnan yleissuunnitelman laadintaa ja neuvojakoulutuksen kehittämiseen. Projektit HevosAgro HevosAgro-hanke järjesti vuonna 2011 kaikkiaan 17 tiedotustilaisuutta ja neljä luentoa. Hyvinvointiin liittyvässä tiedotustilaisuussarjassa käsiteltiin muun muassa tamman astutusta ja varsottamista, jalostusvalintoja, varsojen arvostelua sekä varsan jalka-asentojen korjausta. Tämä aihe oli saadussa palautteessa kaikkein toivotuin. Hevosen hyvinvointiin liittyen järjestettiin tiedotustilaisuuksia myös ruokinnasta ja laadukkaiden perusrehujen tuotannosta, terveydenhuollosta, hevosen käsittelystä ja turvallisuudesta sekä onnettomuustilanteista. Maankäytön suunnitteluun ja hevosella liikkumiseen liittyen HevosAgro järjesti Hevonen yhdyskuntarakenteessa -seminaarin. Myös tallirakentamisen teema käynnistyi syksyllä. Alueellisen kehittämistoiminnan aktivoimiseksi HevosAgro järjesti neljä verkostoitumistilaisuutta sekä järjesti ja osallistui useisiin verkostoitumistapaamisiin. Toiminnan tuloksena on syntymässä muun muassa hevosheinän viljelijöiden laatuheinärengas. HevosAgro on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös valtakunnallisesti muun muassa Hevostietokeskuksen, Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Hevosritys huippukuntoon -hankkeen kanssa. Esimerkiksi jalostukseen ja tallirakentamiseen liittyvät tiedotustilaisuussarjat alkoivat valtakunnallisen hankkeen järjestämillä teemapäivillä. Osoitteessa on tiedotettu hankkeen ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Sivuille on koottu kaikki hankkeessa tuotettu materiaali, tilaisuuksien materiaalit sekä yhteyksiä muihin tiedon lähteisiin. Hankkeen tavoitteet on saavutettu monelta osin jo kahden toimintavuoden aikana. Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille -hanketta Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat toteuttaneet Nouseva Rannikkoseutu ry:n alueella. Tavoitteena on löytää palvelujen tuottajia kyliltä mahdollisimman läheltä avuntarvitsijoita. Hanke on kouluttanut yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia, aktivoinut kyläläisiä tunnistamaan palvelutarpeen ja saamaan tietoa, kuka voisi palvelun tuottaa. Koulutukset on tarkoitettu pito-, kahvi- ja ateriapalveluja tarjoaville yrityksille, kotityö- ja maaseutumatkailuyrityksille, elintarvikkeita valmistaville yrityksille sekä yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille. Kerätyt palautteet ovat olleet positiivisia. Ravitsemus-, omavalvonta-, hinnoittelu- ja 15

18 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Projektit laatutietoisuus on parantunut. Yritysvierailuilla on tutustuttu toisten yrittäjien tapaan toimia. Hygieniaosaamistiedot ja taidot ovat lisääntyneet. Kouluttajina ovat toimineet Oulun Maa- ja kotitalousnaisten neuvojat ja eri aihealueiden asiantuntijat. Maaseudun pienyritystoiminta Venäjän Karjalan ja Murmanskin alueilla Maaseudun pienyritystoiminta Venäjän Karjalan ja Murmanskin alueilla hankkeen tavoitteena on parantaa paikallista työllisyyttä ja vahvistaa maaseudun pienyritystoimintaa - maaseutumatkailua ja maataloutta, kuten karjataloutta, perunan-, vihannesten- ja marjojenviljelyä sekä kalastusta ja metsästystä. Kaupallisen kanssakäymisen lisääminen venäläisten ja suomalaisten toimijoiden kesken erityisesti maaseutumatkailussa on keskeisellä sijalla. Hanke vahvistaa pienyrittäjien, yksityisviljelijöiden ja paikallisten osuuskuntien tuotteiden ja palvelujen tuottamista ja markkinointia. Keskeistä on tuotteiden ja palvelujen laatu. ProAgria Oulun toteuttama hanke järjestää yrityskohtaista konsultointia, työkokouksia ja seminaareja. Myös opintomatkat Suomeen ja vastaavasti Karjalaan ja Murmanskin alueelle ovat tärkeitä. Huomionarvoista on ollut hankkeesta tiedottaminen ja sen kiinnostavuus laajemmaltikin Venäjällä. Karjalassa ja myös Suomessa on hankkeen tiimoilta vieraillut sidosryhmiä eri puolilta Venäjää. MaitoManagement 2020 MaitoManagement hanke pureutuu suurten maitotilojen toimintamallien kehittämiseen sekä palvelujen ja työvälineiden kehittämiseen havaituille parantamisalueille. ProAgria Oulun hallinnoiman hankkeen kehittämisosiossa toimintamalleja työstetään asiantuntijoista ja maitotilayrittäjistä koostuvista ideointiryhmissä. Soveltamisosiossa kehitetään palveluja, työvälineitä ja työskentelytapoja laajempaan käyttöön kaikkien maitotilojen ja niiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden saataville. Kehittämisosio on jaettu kahdeksaan osaan: tuottavat työtavat, talouden hallinta, karjamanagement, eläinten terveys ja hyvinvointi, maidon laadunhallinta, nuorkarjan kasvatus, karjan eläinaines sekä tuotosseuranta. Soveltamisosiossa on neljä kehittämisaluetta: maitotilan parhaat liiketoiminnan johtamisen mallit, asiantuntijaryhmien yhteistyö ja verkostoituminen, asiantuntijoiden pedagogiset ja viestinnälliset taidot sekä asiantuntijoiden tekniset valmiudet. Hankkeen tavoitteena ovat uudet tehokkaat toimintamallit ja työskentelytavat. Niiden kirjalliset kuvaukset kootaan kaikkien saataville hankkeen internetsivuille. Hankkeen kohderyhmänä on pohjois- ja keskipohjanmaalaisten suurien maitotilojen parissa työskentelevä asiantuntijaverkosto sekä välillisesti nämä maitotilat. Vuonna 2011 hanke järjesti muun muassa 23 asiantuntijapienryhmäkokoontumista ja kolme maitotilapienryhmäverkostojen kokoontumista. mol MASVA-hankkeet Nivala-Haapajärven, Siikalatvan, Oulun ja Raahen seutukunnissa jatkui vat maaseutuyritysten asiakasvastaava- eli MASVA-hankkeet. Hankkeissa on kysymys sekä maaseudun elinkeinoelämän palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä että maaseudun omaneuvojajärjestelmän rakentamisesta maaseutuyrityksille. MASVA-hankeohjeistuksen mukaan projektipäälliköt tekivät pääasiassa yrityksen perustamiseen liittyvää yleisneuvontaa ja ohjasivat tarvittaessa yrittäjiä erityisneuvontaan sekä esittelivät neuvonnan jatkomahdollisuudet ja asiantuntijoita jatkotyöstöä varten. Vuonna 2011 jatkettiin SeutuYPP-toimintamallin käytäntöön soveltamista molemmilla hankealueilla seutukuntien elinkeinoasiamiesten, seudullisten kehit- 16

19 tämistahojen ja hanketoimijoiden kanssa. Hankkeet päättyivät vuoden lopussa. Vastaava jatkohanke ProAgria Oulun toimialueelle pois lukien Ylivieskan seutukunta sai rahoituksen vuoden vaihteessa. Rehuviljan viljelyn kehittäminen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla Rehuviljahanke oli mukana järjestämässä tulosseminaarit Ala-Temmeksellä ja Ylivieskassa. Lisäksi hanke piti kuminakoulutuksen Lohtajalla ja hivenravinnepäivän Ala-Temmeksellä. Kevään aikana aloitettiin myös luomukoulutuskokonaisuus ja Laatuviljan tuotanto -kokonaisuus. Lisäksi talouskoulutuksessa mukana olleille tarjottiin tilannekatsauspäivä. Kasvinsuojeluteknologiaan keskittyviä pellonpiennarpäiviä pidettiin Kalajoella ja Kaustisilla. Maaliskuussa tutustuttiin viljan kuivausmahdollisuuksiin Etelä-Pohjanmaalla ja kesäkuussa Pohjanmaan kuminakasvustoihin. Hanke järjesti myös retket Porin Farmari -näyttelyyn ja Inkoon Västankvarin peltopäivään sekä KoneAgriaan InnoNauta-koulutushankkeen kanssa. Luomuhankekokonaisuuteen kuuluva pellonpiennarpäivä pidettiin heinäkuussa. Loppuvuoden toimintaan sisältyivät Kasvinsuojeluseuran seminaari ja Kumina-seminaari sekä Syyspuinti-tilaisuudet Tyrnävällä ja Ylivieskassa. Rehuviljan viljelyn kehittäminen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on yhteistyöhanke, jota toteuttavat MTT Siikajoki, ProAgria Oulu ja ProAgria Keski-Pohjanmaa. Peruna paremmaksi Peruna paremmaksi -hanke pyrkii löytämään perunaketjun kipupisteet sekä parantamaan tuotannon ja tuotteen laatua pellolta ruokapöytään. Hankkeessa on mukana toimijoita perunaketjun eri vaiheista Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan alueelta. Peruna paremmaksi -hankkeen viljelyosiossa kerätään lohkokohtaista tietoa, joka yhdistetään lohkoilta tuotettuihin perunoihin ja niistä tehtyihin kokeisiin. Tietojen analysoinnin jälkeen annetaan lohkokohtaiset viljelyohjeet, joilla pyritään parantamaan perunan laatua ja satoa. Peruna paremmaksi -keittiöosioissa Oulun Maa- ja kotitalousnaiset toimivat yhteistyössä ammattikeittiöiden ja viljelijöiden kanssa. Keittiöissä selvitetään perunan kypsennysprosessit ja kerätään asiakaspalautteet. Tavoitteena on toimiva vuorovaikutusmalli keittiöiden, jalostuksen ja viljelijöiden kesken. Hanketta toteuttavat MTT:n Perunabiotekniikkatiimi, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu ja ProAgria Keskipohjanmaa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialan selvityshanke Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalvelualan selvityshankkkeen ( ) tavoitteena oli kartoittaa ja tuottaa tietoa maaseudun hyvinvointipalveluyritysten kehittämistarpeista ja ideoista sekä kuntasektorin palvelustrategioiden nykytilasta. Teemahaastattelututkimuksella selvitettiin kuntien ja hyvinvointipalvelualan pienyritysten yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita. Haastattelut osoittivat, että sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ovat alansa ammattilaisia, mutta yrittäjä- ja liikkeenjohtotaidoissa on puutteita. Erityisesti palvelujen markkinointi, hinnoittelu ja kustannuslaskenta sekä hankintaosaaminen tuottavat ongelmia. Keskeinen tarve oli koota yhteen kuntahankkijat ja yrittäjät keskustelemaan hankinnoista ja ostomahdollisuuksista, yrittäjien tuottamista tuotteista ja palveluista sekä nykykäytännöistä ja niiden ongelmista. Selvityksen pohjalta tehtyyn kehittämishankehakemukseen saatiin myös rahoituspäätös. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten vuosina toteuttama HYPYT hyvinvointipalvelu toimivaksi -hanke kehittää ja tukee hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja sen edellytyksiä. Taitajien tierna Taitajien tierna -hankkeen kolmas toimintavuosi oli tiiviin ja vuorovaikutteisen yhteistyön aikaa. Muun muassa käsityöläisten joukko perusti yritysryhmähankkeen oman toimintansa kehittämiseksi. Vuoden lopussa järjestetyn Taitajien tiernan Joulutorin positiiviset kokemukset Yhteistyötä 17Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat toimineet ohjausryhmissä ja tarjonneet asiantuntijapalveluja muun muassa seuraaville hankkeille: Aitoja makuja -hanke Alueelliset kylähankkeet Bioenergian edelläkävijät ja BioG-hanke Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina EuropeDirect-hanke Haapajärvellä Haapaveden maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuskohteiden yleissuunnittelu Koillismaan kehityshankkeet Nautakarjatalouden uudet menetelmät (VENE) -hanke Nivala-Haapajärven kehityshankkeet Peruna paremmaksi -hanke Raahen seutukunnan hankkeet ja Pyöreän Pöydän toiminta 3M (milkkiä, mjölkkiä, maitoa) Waterpraxis - alueellisten vesienhoitosuunnitelmien edistämishanke

20 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Projektit innostivat yrittäjiä suunnittelemaan jatkoyhteistyötä. Koulutuspäiviä kertyi Toimintavuonna tehtiin yhteistyötä alueen eri toimijoiden ja organisaatioiden kanssa tapahtumien järjestämisessä ja niihin osallistumisessa. Yhteistyötahoja olivat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kalajoen ammattiopisto Artema, Art360-hanke, Kierikki, Geopark, Metsähallitus, Syötteen lumoa -hanke, Oulun Liikekeskus ry, Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren yksikkö ja Oulun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toteuttaman hankkeen järjestämillä messujen yhteisosastoilla yrittäjät ovat tutustuneet uusiin yhteistyökumppaneihin ja saaneet tuotteilleen uusia jälleenmyyntipaikkoja Pohjois-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa. YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro-tiedonvälityshanke järjesti runsaasti tapahtumia ja tiedotusta myös vuonna YmpäristöAgro I:n tavoitteita olivat maaseutuympäristön hoidon, ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien, luomuviljelyn ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Jatkohankkeessa tuli mukaan uusia aiheita, ja se tiedottaa myös tulevan ohjelmakauden uudistuksista. YmpäristöAgro II -hankkeen tiedotusosiot : 1. Maatalouden ympäristötuet, maatalouspolitiikan uudistus ja CAP:n vihertäminen, ympäristömyönteinen maatalous sekä eläinten hyvinvointi 2. Luonnonmukaisen maataloustuotannon edistäminen 3. Lähiruoan, lähijalostamisen ja suoramyynnin mahdollisuudet 4. Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat - tilusjärjestelyt maatilan ympäristöä ja kilpailukykyä parantavina tekijöinä. Viljelijöitä on hankkeen tilaisuuksissa kiinnostanut tukihakuun liittyvät mahdollisuudet ja säädösten edellytykset. YmpäristöAgro I:n infotilaisuuksiin vuosina on osallistunut kuulijaa 197 tilaisuudessa. Uuden YmpäristöAgro II:n seitsemään tilaisuuteen osallistui 159 henkilöä. Vapaaehtoisia viljelijätilaisuuksia on järjestetty muun muassa ympäristötuen mukaisesta lannoituksesta ja maanhoidosta, eläinten hyvinvoinnista, luomutuotannosta, maatalouden vesiensuojelusta ehtoineen ja tukimahdollisuuksineen, maiseman- ja luonnonhoidosta, erityisympäristötuista, vesiensuojelusta ja kosteikoista. MTK-Pohjois-Suomen kanssa järjestettiin viljelijäkierros tukihausta ja ajankohtaisista ympäristöasioista maalis-huhtikuussa. Infotilaisuuksia pidettiin 50 ja niissä oli osallistujaa. Hankkeen laatimat tiedotteet löytyvät osoitteesta Hanketta hallinnoivat ja toteuttavat ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Lähimpiä yhteistyökumppaneita ovat ELY, MTK-Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto, kunnat, yhdistykset ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Bioenergiaan liittyvä hanketyö Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan hallinnoima Bioenergian edelläkävijät -hanke toimii koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. ProAgria Oulu osallistui hankkeen energiasuunnittelun toimintamallin ja sen käyttöönoton kehittämiseen. ProAgria Oulu edisti myös bioenergiaa tuottavia maisemaraivauskohteita. ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvojien ohjauksessa laadittiin bioenergian keruuseen liittyviä maisemanhoidollisia selvityksiä oppilaitosyhteistyönä Tavastkengälle ja Limingan luontokeskuksen ympäristöön. Lisäksi alettiin muun muassa laatia ohjekortteja bioenergian ja maisemanhoitokohteiden yhdistämisestä. Maatilojen energiasuunnitteluun on tarkoitus kehittää oma paikallinen toimintamalli. Tilaisuuksissa selvitetään yrittäjien halukkuutta laatia tai hankkia energiasuunnitelma. Lisäksi käydään läpi tietotarpeita ja tiedonhankintamahdollisuuksia oman energiantuotannon ja -käytön osalta. Ympäristönhoitotöissä tavoitteena on lisätä raivattavan biomassan energiakäyttöä ja parantaa maisemaa ylitiheiden metsiköiden harventamisella ja näkymäraivauksilla. 18