ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus. Vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Vuosikertomus 2009

2 Sisältö Avaintiedot Toiminnan perusteet 2 Johtajan katsaus 3 Toimintaympäristö 4 Hallinto ja organisaatio 5 ProAgria Maito 10 ProAgria Liha 11 ProAgria Kasvi 13 ProAgria Yritys 14 Projektit 16 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 18 Oulun Kalatalouskeskus 21 Talouden tunnusluvut ProAgria Keskukset valtakunnallisesti Kansikuva Hailuodosta: Plugi Oy, Pentti Sormunen

3 Avaintiedot 2009 Maidontuotannon uudesta ohjelmistosta, KarjaKompassista, valmistui ensimmäisenä maitotilojen käyttöön parasta ruokinnan panos-tuotos-suhdetta hakeva Rehuvaste. Plus 20 ohjelmalla haettiin lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä maitotiloille. Pohjois-Pohjanmaalle valmistunut Hevostalouden kehittämisohjelma nosti esiin tarpeen tarttua alan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointiin, toimintavalmiuksiin ja julkisuuskuvaan. Kasvintuotannon analysointiin valmistui Kasvitilan Tilakunto palvelu. Uusi hyvinvointipalvelu Voimavarariihi auttoi yrittäjää tunnistamaan ja säilyttämään voimavaransa. Pottuillaan reilusti -kampanja puhui monipuolisen perunan puolesta pitkin vuotta. 1

4 Toiminnan perusteet Missio, visio ja arvot Toiminta-ajatus ProAgria Oulu on jäsentensä hallitsema riippumaton maatalouden, maaseutuyrittämisen sekä koti- ja kalatalouden neuvontajärjestö ja asiantuntijaorganisaatio. Tavoitteena on toimialueen aineellinen ja henkinen hyvinvointi sekä laadukas ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto. Visio ProAgria Oulu on neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Se toimii osana valtakunnallista ProAgria-yhtymää ottaen huomioon oman maakunnan erillistarpeet. Arvot asiakaslähtöisyys vastuullisuus jatkuva oppiminen tuloshakuisuus verkostoituminen Ydinosaaminen Ydinosaamistamme ovat maaseutuneuvontaan liittyvät palvelut ja tuotteet. Ydinosaamista tukevat järjestötoiminta ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. ProAgria -yhtymän kompassi Missio: Maaseudun puolesta Muutosvoimat Elintarvikkeiden laatu Ympäristökysymykset Tietoteknologian mahdollisuudet Maatilojen kilpailukyky Tilakoon kehitys VISIO = Olemme neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tarjoaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen Arvot O = Olemme merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa M = Me teemme hyvän työyhteisön A = Arvostamme tuloksia T = Toimintamme tuloksena on menestynyt asiakas Kehityssuunnat Osaamisen kehittäminen Resurssien varmistaminen Tehokkuus Lisäarvoa asiakkaalle Menestystekijät Jäsenten osaaminen yhteisesti käytössä Palvelujen kehitys tehostuu ja laatu paranee = HYÖTY ASIAKKAALLE Kustannustehokkuus, jäsenten resurssit tehokkaammin käyttöön Toiminnallinen painoarvo lisääntyy yhteistyön kautta 2

5 Kilpailukykyä ja verkostoja Vuosi 2009 oli ProAgria Oulun 181. toimintavuosi. Toiminta alkoi vuonna 1828 Oulun läänin Talousseuran nimellä. ProAgria Oulu jatkoi palvelutarjontaansa muiden ProAgria Keskusten tapaan Maaseudun puolesta kehitysohjelman mukaisesti. Ohjelma näkyy käytännön toimintana erityisesti Plus 20 -teemassa. Kilpailukykyä Plus 20 -ohjelmalla Plus 20 -ohjelma lähti liikkeelle maidontuotannosta ProAgrian ja Valion yhteistyönä, jonka tavoitteena on entistä vahvempi ja kilpailukykyisempi suomalainen maidontuotanto. Nyt myös muita maatalouden tuotantosuuntia koskevan Plus 20 -ohjelman teemoja ovat onnistuneet navettainvestoinnit, maidon tuotantokustannusten alentaminen, kotoisten rehujen käyttö, eläinten hyvinvointi, maitotilojen johtaminen sekä yhdenmukainen toiminta. ProAgria Oulun omistaman Suomen Salaojakeskuksen yhteyteen kehitettiin rakennusneuvonnan tiimimalli, joka levisi koko itäiseen Suomeen. Verkostoja ja yhteistyötä ProAgria Oulu osallistui lukuisiin alueensa maaseudun kehittämistä edistäviin työryhmiin ja vastasi muun muassa Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman käytäntöön viennistä valmistellen HevosAgro-tiedotushankkeen. ProAgria Oulu hoiti puheenjohtajuutta Maatalous-, elintarviketuotanto ja metsätalous -työryhmässä osana Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategian laadintaa. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Pohjanmaan välinen yhteistyö tiivistyi entisestään vuoden aikana. Pohjoisten ProAgria Keskusten ja MTK-liittojen hallitusten puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat kokoontuivat elokuussa sopimaan yhteistyöstä. Samalla päädyttiin linjaukseen, että järjestöt toimivat itsenäisinä ja erillisinä. Perunaneuvonnan osalta ProAgria Oulu aloitti alueen yritysten kanssa uudenlaisen neuvontamallin ja yhteistyön sekä otti vastuulleen valtakunnallisen perunaneuvonnan koordinoinnin. Asiakasmäärä kasvussa Talouden osalta vuosi oli ylijäämäinen. Kokonaisliikevaihto oli euroa, josta hanketoiminnan osuus oli euroa. Asiakasmäärä kasvoi jonkin verran edellisestä vuodesta. Etenkin auditointien, kehityskeskustelujen, EU-tukineuvonnan ja viljelysuunnitelmien määrät kasvoivat. ProAgria Oulun palveluksessa oli 68 henkilöä, joista 29 työskenteli kotieläinneuvonnassa. Henkilötyövuosia kertyi 59,6. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin palautekyselyjen avulla. Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita, jäsenjärjestöjä, sidosryhmiä, hallintoa ja työteliästä toimihenkilöjoukkoa menestyksekkäästä vuodesta Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu 3Johtajan katsaus

6 4 Toimintaympäristö Tilakoko ja eläinmäärät kasvussa Vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaalla oli aktiivitilaa tilaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilojen keskipeltoala oli 41,50 hehtaaria. Vuonna 2008 keskikoko oli 40,35 hehtaaria ja vuosikymmen aikaisemmin noin 20. Sekä tilakoko että eläinmäärät ovat Pohjois-Pohjanmaalla kasvaneet nopeasti. Alueen viljelijöiden keski-ikä on maan alhaisin, 49,1 vuotta. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja kehittämisen painopiste on ProAgria Oulun alueella perinteisessä maataloustuotannossa. Erikoistuneen tuotannon kuten siemenperunan merkitys on kasvanut suhteellisesti eniten verrattuna koko maahan. Tuotteiden ja tuotannon laatu sekä elintarvikeketjun turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kehittymässä kotimaisen elintarviketuotannon kilpailueduiksi, jolla voidaan menestyä paremmin kiristyvässä kilpailutilanteessa. Laatutyö aloitettiin ProAgria Oulun alueella jo vuonna 1996, jolloin järjestettiin ensimmäiset perunantuotantoon suuntautuneet laatukoulutukset. Suomalaisen maiseman uhkana on hoitamattomien alueiden lisääntyminen erityisesti syrjäisillä seuduilla. Maatalouden merkitys ruuan tuottajana on kasvamassa. Myös maiseman hoitaminen ja peltojen viljelyssä säilyminen korostuvat jatkossa. Peltoja siirtyy myös uusiutuvan energiantuotannon lähteiksi ilmaston lämmetessä. Siirtymä on joidenkin arvioiden mukaan useita kymmeniätuhansia hehtaareita. Euroopan Unionin tukipolitiikkaan kiinteästi liittyvä ympäristötukijärjestelmä kattaa ympäristönhoitoon liittyvät asiat. ProAgria Oulun alueen maatiloista on sitoutunut yli 90 prosenttia ympäristötuen perustuen piiriin. Perustuen ehtoja ovat muun muassa rajoitettu fosfori- ja typpilannoitus, määrävälein toteutettavat maa- ja lanta-analyysit, kasvinsuojeluruiskujen testaus, ruiskuttajan käyttötutkinto, lantavarastojen kokoon ja lannan käyttöön liittyvät säädökset sekä valtaojien ja vesistöjen varsille perustettavat suojakaistat. Maisemanhoitoon liittyvät asiat sisältyvät myös perustuen edellytyksiin.

7 Hallinto ja organisaatio ProAgria Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. Jäsenyhteisöt ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2009 lopussa seitsemän maata lous seuraa, seitsemän maamiesseu raliit toa, 187 maa miesseuraa, 51 maa- ja kotitalous seuraa, yksi kotitalousseura, 16 kyläseuraa, kolme kyläyhdistystä, yksi maaseutuyhdistys, kolme maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, yhdeksän pienviljelijäyh distystä (PvKL), 12 pien vilje lijäin osastoa (PvL), kuusi pienviljelijäin osastoa (SPvL), s) sekä yksi karjantarkkailuyhdistys. ProAgria Oulun valtuuskunta Puheenjohtaja Maaherra Eino Siuruainen, Oulu Sidosryhmät Tutkimus Varsinainen jäsen Erkki Joki-Tokola, varapuheenjohtaja MTT Ruukin tutkimusasema Edunvalvonta Varsinainen jäsen Timo Lehtiniemi MTK-Pohjois-Pohjanmaa Koulutus Varsinainen jäsen Reino Rossi OAMK, Luonnonvara-alan yksikkö Lypsykarjatalous Varsinainen jäsen Outi Alapirtti, Taivalkoski Jouko Käkelä, Kuusamo Raimo Märsynaho, Pudasjärvi Juha Törmä, Tyrnävä Jukka Karhumaa, Siikajoki Raimo Rajamäki, Nivala Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Ritva Syrjä, Haapavesi Tuomo Tamminen, Raahe Kirsti Nivala, Merijärvi Varajäsen Elina Virtanen MTT Ruukin tutkimusasema Varajäsen Jari Ahlholm MTK-Pohjois-Pohjanmaa Varajäsen Alpo Kaisto Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö Varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Juha Turpeinen, Taivalkoski Sisko Seppänen, Utajärvi Matti Pyky, Ylikiiminki Jukka Ojantakanen, Rantsila Sirpa Sorvisto, Nivala Liisa Myllylä, Haapajärvi Ritva Leiviskä, Pyhäntä Jari Törmikoski, Vihanti Asko Alatalo, Alavieska 5Hallinto ja organisaatio

8 Hallinto Hallinto ja organisaatio Maa- ja kotitalousnaisten edustajat Varsinainen jäsen Marketta Keränen, Liminka Leila Kopola, Haapajärvi Kalatalouden edustajat Varsinainen jäsen Jouko Jussila, Haukipudas Juha Korhonen, Kuusamo Varajäsen Maarit Heiskari, Liminka Hilkka Soranta, Haapavesi Varajäsen Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Juha Tikka, Pyhäjärvi Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Ari Juka, Muhos Tapio Jurva, Utajärvi Anni-Inkeri Törmänen, Pudasjärvi Heikki Putula, Pudasjärvi Matti Kylmänen, Liminka Anne Kiljo-Pietilä, Liminka Kalevi Lehtomäki, Pyhäjärvi Matti Mannila, Pyhäjoki Kauko Matinlauri, Tyrnävä Matti Niemelä, Tyrnävä Kaisu Merilä, Utajärvi Hilkka Piiroinen, Kärsämäki Ari Viiala, Muhos Hannu Vainio, Pudasjärvi ProAgria Oulun hallitus 2009 Puheenjohtaja Jaakko Rahko, Tyrnävä Varapuheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo Markku Lumiaho, Vihanti Kaisu Merilä, Utajärvi Helena Pitkälä, Haapavesi Vesa Nuolioja, Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2009 Puheenjohtaja Helena Pitkälä, Haapavesi Varapuheenjohtaja Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi Anita Junttila, Tyrnävä Ulla Käkilehto, Kuusamo Eila Uurinmäki, Pattijoki Auli Vuolteenaho, Haapajärvi Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulu Oulun Kalatalouskeskuksen johtokunta 2009 Puheenjohtaja Jouko Jussila, Haukipudas Varapuheenjohtaja Pentti Kesti, Muhos Juha Tikka, Pyhäjärvi Heikki Tahkola, Kuusamo Keijo Mustonen, Siikajoki Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Mikko Torssonen, Oulu 6

9 Maitotilavaliokunta Maidontuottajajäsenet Kirsti Nivala, Merijärvi; varajäsen Asko Alatalo, Alavieska Markku Lumiaho, Vihanti; varajäsen Liisa Myllylä, Haapajärvi Outi Alapirtti, Taivalkoski; varajäsen Seija Laurila, Taivalkoski Ari Polojärvi, Kuusamo; varajäsen Armi Kellolampi, Pudasjärvi Juha Törmä, Tyrnävä; varajäsen Sisko Seppänen, Utajärvi Riitta-Liisa Säikkälä, Lumijoki; varajäsen Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Valio-ryhmän meijerit Tauno Uitto, Tyrnävä Marko Puhto, Haapavesi Muut meijerit Taina Röyttä, Oulainen; varajäsen Kaisa Nivala, Pudasjärvi Tia Lämsä, Kuusamo Faba Jalostus Sirkka-Liisa Haapamäki, Oulu Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho Juha Heikkilä, Pudasjärvi; varajäsen Anna Kurkinen, Vihanti A-tuottajat Pertti Karjalainen, Paltamo Asiantuntijajäsenet: Eläinlääkäri Virpi Kurkela, Oulu; varajäsen eläinlääkäri Jarkko Oksanen, Oulunsalo Sihteeri Virpi Huotari, Oulu Tilintarkastajat Tilintarkastustoimisto KPMG Oy Ab Oulusta vastuullisena tilin tarkastajana KTM, KHT, JHTT Tapio Raappana ja avustavana tilintarkastajana KTM, KHT, JHTT Antti Kääriäinen. Toimialue ProAgria Oulun alueen kunnat: Ala vies ka, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Meri järvi, Muhos, Oulunsalo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siika joki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi,Vihanti ja Yli-Ii. Kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudas järvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. 7Hallinto ja organisaatio

10 Hallinto ja organisaatio Maaherrojen aika päättyi ProAgria Oulun jäsenyhdistysten edustajat ja jäsenet valitsivat marraskuussa Oulussa pidetyssä edustajakokouksessa ProAgria Oulun valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Tapani Töllin Tyrnävältä. Uuden puheenjohtajan valinta merkitsi samalla yhden ajanjakson päättymistä pohjoissuomalaisen ja -pohjalaisen maaseutuneuvonnan historiassa. ProAgria Oulun toiminnan alusta eli vuodesta 1828 lähtien maaherrat ovat olleet mukana hallinnossa ja toimineet pääsääntöisesti puheenjohtajina. Tehtävää vuodesta 1987 lähtien hoitanut maaherra Eino Siuruainen jäi vuoden 2010 alussa eläkkeelle samaan aikaan kun maaherran virat lakkasivat ja valtion aluehallinto uudistui. Esa Heikkilä hallituksen puheenjohtajaksi Myös ProAgria Oulun hallituksen puheenjohtajuus vaihtui tyrnäväläisen Jaakko Rahkon luopuessa tehtävästä. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi vuosille valittiin kuusamolainen maidontuottaja Esa Heikkilä. Hän on kuulunut jo aiemmin ProAgria Oulun hallitukseen. 1 Valtuuskunnan pitkäaikaisen puheenjohtajuuden jättäneelle maaherra Eino Siuruaiselle luovutettiin edustajakokouksessa ProAgria Keskusten Liiton kultainen ansiomerkki. 2 Myös Jaakko Rahko (vasemmalla) luopui luottamustehtävästään hallituksen puheenjohtajana. Häntä muistettiin Eino Siuruaisen tavoin Sanna Koiviston Alkuhärkä-veistoksella. 3 Edustajakokouksen kukkakimpuista olivat luontevasti löytäneet paikkansa myös perunat. 4 Eino Siuruaista kiittivät yhteisistä vuosista myös Oulun Kalatalouskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jouko Jussila (vasemmalla) ja toiminnanjohtaja Mikko Torssonen. Taustalla ProAgria Oulun hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rahko ja ProAgria Keskusten Liiton puheenjohtaja Juha Korkeaoja. 5 Edustajakokouksessa voivat nykyisin käyttää äänivaltaa jäsenyhteisöjen lisäksi myös yrittäjät ja yksittäiset henkilöt, jotka ovat liittyneet ProAgria Oulun suorajäseniksi. 6 Oulun Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokouksen jälkeen pidetyssä hyvän olon iltapäivässä puhui erilaisista elämään liittyvistä suhteista pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki. 7 Limingassa pidetyn naisten edustajakokouksen osanottajia. 8

11

12 ProAgria Maito ProAgria Maito Maitotilaneuvontaan kuului 985 tilaa, joilla hoidettiin neuvontasopimusten mukaisesti eläin- ja karjakohtaisen tuotannon seurannan ohella myös eläinrekisterit sekä tuotantoon liittyvät suunnitelmat ja seurantalaskelmat. Tuotosseurantaan kuului keskimäärin 67,7 % alueen maitotiloista ja 75,6 % lehmistä. Tuotosseurantakarjoissa oli lehmää, keskimäärin 26,9 lehmää karjaa kohti. Karjojen määrä supistui edellisestä vuodesta 32:lla (-3,1 %), ja näiden lehmien määrä lisääntyi 460:lla (+1,8 %). Karjojen keskikoko kasvoi 1,3 lehmää. Tuotosseurantaan kuuluneiden karjojen lehmät lypsivät ProAgria Oulun alueella keskimäärin kiloa maitoa, mikä sisälsi 306 kiloa valkuaista (- 3 kg) ja 366 kiloa rasvaa (- 6 kg). Maidon valkuaispitoisuus oli 3,43 % ja rasvapitoisuus 4,09 %. Maitomäärä nousi edellisestä vuodesta 63 kiloa. Valkuaispitoisuus laski 0,05 % ja rasvapitoisuus 0,10 %. Kasvintuotannon talousseuranta (Talous-Wisu) ja kotoisten rehujen tuotantokustannuksen laskenta tehtiin 284 tilalle. Maidontuotannon tuotantokustannuslaskelma vuodelta 2008 laskettiin 216 tilalle. Ohjelmiston uudistuessa Laaja Matu vaihdettiin tulosanalyysiin, jonka avulla tarkastellaan koko tilan kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Maidontuotannon nettokustannus tuet huomioituna oli vuoden 2008 tuloksissa 40,5 snt/l. Rehukustannus (rehuilla tilakohtaiset hinnat) oli 13,92 snt/l. Toimintajärjestelmiä auditoitiin 33 asiakkaalle, joista yksi oli maitotila. Oulu Artturi-kisan kärjessä ProAgrian neuvojien Artturi-rehunäytekilpailussa tuli tällä kertaa kaksoisvoitto Pohjois-Pohjanmaalle. Ykkössijalle nousivat pääasiassa Siikalatvan alueella toimivat Kairanmaan tiimin maitotilaneuvojat. Toiseksi tuli Eteläisin tiimi, joka on Nivala-Haapajärven alueen maitotilojen kumppani. Kilpailu on tarkoitettu ProAgrian maitotilaneuvojille sekä meijeriosuuskuntien ja Valion neuvojille. ProAgrian ja meijerien neuvojista muodostetut tiimit kilpailevat keskenään siitä, minkä tiimin alueella säilörehun analysointi ruokinnansuunnittelun tukena kehittyy parhaiten. Kilpailun tavoitteena on lisätä rehujen analysointia maitotiloilla ja tätä kautta pienentää ruokintakustannusta ja parantaa maidon laatua. Niin ikään kilpailun kautta halutaan tiivistää neuvojien ja tiimien yhteistyötä. Iloisissa tunnelmissa voittajatiimin Marja Suihkonen (vasemmalla), Vesa Nuolioja, Sanna Jokela, Virpi Huotari, Sirpa Luttinen, Maire Pikkarainen ja Olli Valtonen. 10

13 Rehuvasteella paras panos-tuotos-suhde Maitotilaneuvonnan ohjelmistot ovat uudistumassa. Kokonaisuus on nimeltään Karja- Kompassi ja vuosittain julkaistaan siihen kuuluvia ohjelmia. Vuonna 2009 otettiin laajasti käyttöön Rehuvaste, jolla tarkastellaan erilaisten ruokintojen vaikutusta karjan tuotokseen ja taloudelliseen tulokseen. Rehuvaste laskee keskimääräisen maitotuotto-rehukustannus-erotuksen. Lähtökohtana ovat omien ja ostorehujen tuotantovaikutukset. Taloudellisimman vaihtoehdon löytämiseksi Rehuvaste ottaa huomioon rehujen ja maidon hinnat. Palvelu paljastaa myös, mitä säilörehun laadun vaihtelu tarkoittaa euroina. Rehuvasteella voidaan tarkastella, paljonko maitoa olisi voinut tulla, jos esimerkiksi navettaolot olisivat kunnossa. Satsausta osaamiseen Kesän aikana vietiin läpi valtakunnallinen neljän päivän ProRehustus-koulutus, jossa kouluttajina olivat valtakunnan parhaat asiantuntijat. Uutta oli verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen. Kokemus oli myönteinen ja kaikki ruokintaneuvojat läpäisivät lopputentin. Koulutus jatkuu vuonna Säilörehunäytteiden analysoinnin tehostamiseksi neuvojat osallistuivat aluetiimeissä Artturi-kilpailuun. Kilpailun toisena vuonna voiton korjasi Kairanmaan tiimi Siikalatvalta. Eteläinen tiimi sijoittui toiseksi ja Lakeuden Hengetär Oulun seudulta seitsemänneksi. Palkintomatka suuntautui marraskuussa Valion neuvojien kanssa Tanskan Agromeknäyttelyyn ja maitotilakohteisiin. Samalla oli tilaisuus nähdä, miten tuotosseuranta toimii Tanskassa elektronisilla maitomittareilla ja erillisen organisaation (RYK) toteuttamana. ProAgria Liha Plus 20 -ohjelma kantavana teemana Tuottavuus +20 % -ohjelma oli edelleen neuvonnan kantavana teemana. Tavoitteita kiteytettiin viiden pisteen mittareilla : satotaso ry /ha, säilörehun syönti-indeksi > 108, työntehokkuus 110 l / h, keskituotos kg / lehmä, elinikäistuotos kg / lehmä. Investoivan tilan tiimissä toteutui yhteistyö ProAgria Oulun, Suomen Salaojakeskuksen ja sidosryhmien kanssa. ProAgria Oulu esitteli palveluitaan navettojen avajaisissa. Eläinlääkäreiden ja neuvojien verkostoitumiseksi sekä eläinten terveydenhuollon edistämiseksi kokoontuivat Pohjois-Suomen läänineläinlääkärit, meijerin neuvojat ja ProAgrian kotieläinvastaavat kaksi kertaa. Maitotilaneuvojat esittelivät YmpäristöAgron viljelijäinfoissa eläinten hyvinvointitukea. ProAgria Oulun sääntöjen uudistuttua tilojen suorajäsenyys tuli mahdolliseksi ja tarkkailuyhdistyksen tärkein rooli huolehtia alueellisesta edustuksesta hallinnossa lakkasi. Jokilaaksojen tarkkailuyhdistys lopetti toimintansa vuonna ProAgria Liha Naudanlihantuotannon neuvonta Naudanlihantuotantoon liittyvien neuvontapalveluiden kysyntä säilyi aikaisempien vuosien tasolla. Neuvontapalveluiden aktiivista markkinointia häiritsi jonkin verran henkilöresurssien rajallisuus. Erisisältöistä neuvontaa käytti 38 erikoistunutta naudanlihantuotanto- ja emolehmätilaa. Kirjallisia ruokintasuunnitelmia tehtiin 27 tilalle yhteensä 55 ja omavalvontakuvauksia 19 tilalle. Tilaneuvontakäyntejä oli 33. Sikaneuvonta ProAgria Oulun sikaneuvontaa on hoitanut vuodesta 2008 alkaen ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 11

14 12ProAgria Liha Lammasneuvonta Lammasneuvonnan tuotostarkkailussa oli vuonna 2009 mukana 41 lampolaa, joista 33 oli ProAgria Oulun alueelta ja kahdeksan ProAgria Kainuusta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella lampaiden ruokintasuunnitelmia tehtiin 12 ja karitsan selkälihasten ultraäänimittaukset alueen kahdelle jalostuslampolalle. Uuhien tiineystarkastuksia tehtiin tarpeen mukaan. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotosseurantalampaat ovat suomenlampaita ja kainuunharmasta. Yli vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia oli Oulun alueella 746 ja Kainuussa 316, karitsoimattomia 931 ja 509. Koko Suomen luvut olivat ja Uuhta kohti syntyi Oulun alueella 2,4 karitsaa ja Kainuussa 2,7. Standardoitu kuuden viikon paino oli Oulun alueella 13,6 kiloa ja Kainuussa 17,7 kiloa sekä karitsatuotos/tuotosuuhi 28 kiloa ja 37 kiloa. Koko maan tunnusluvut olivat 2,3 kpl, 15,6 kiloa ja 31 kiloa. Alueen tuotosseurantaan kuuluvat uuhet ovat sikiäviä suomenlampaita, joten karitsointivaatimus yksi karitsa/uuhi täyttyy helposti, kun noin puolet uuhista karitsoi. Lihamarkkinat vetävät, mutta lammasyrittäjän tulee kasvattaa suunnitelmallisesti, tehtävä teurastamon kanssa sopimuksia ja tuotettava laadukasta lammasta. Lammastalous on kehittymässä yritysmäiseksi ja trendikkääksi tuotantomuodoksi, joka hoitaa myös maisemaa. Mukaan yhteistyöhön ovat tulleet myös ProAgrian talous- ja maisemanhoidonneuvojat. Pässejä huutokaupattiin Pelsolla ProAgria Oulun alueen ensimmäinen kertaa valtakunnallinen pässihuutokauppa pidettiin Vaalan Pelsolla 4.9. Myytävänä oli runsaasti laadukasta siitosainesta. Pelson kylätoimikunta järjesti huutokauppapaikan sekä osallistui karsinoiden ja aitauksien rakentamiseen ja järjesti tarjoilut. Valtakunnalliseen huutokauppaan osallistui 15 tilaa ja myytäviä pässejä oli 57. Arvostelijoina toimivat ProAgria Oulun lammasneuvoja Marketta Sarja (kuvassa vasemmalla) ja ProAgria Keskusten Liiton kehittämispäällikkö Pia Parikka (keskellä). Avustajana oli maitotilaneuvoja ProAgria Oulun Pekka Ryymin ja kirjurina ProAgria Lapin lammasneuvoja Armi Uljua. Tuotosseurannassa oleva eläinaines oli laadukasta - enemmistö suomenlammasta, mukana myös liharotuiset Dorset, Texel ja Rygja. Eläimistä myytiin kolmannes ja loput laitettiin Suomen lammasyhdistyksen pörssiin kaupan.

15 ProAgria Kasvi Ympäristöneuvonta ProAgria Oulu järjesti vuonna 2009 lukuisia ympäristönhoitoon liittyviä tilaisuuksia YmpäristöAgro-hankkeen kautta ja yhteistyössä MTK-Pohjois-Pohjanmaan kanssa. ProAgria Oulu järjesti ympäristötuen lisätoimenpiteeseen liittyviä liukoisen typen mittauksia keväällä 2009 eri puolilla maakuntaa. Palveluun ilmoittauduttiin netissä ja tarkemmat ajankohdat lähetettiin asiakkaille tekstiviestillä. Kaikkiaan mitattiin näytettä. Ympäristötuen lisätoimenpiteen ravinnetaselaskelmia tehtiin 63 tilalle. Tilaneuvontaa täydentävistä ehdoista Tilaneuvonta on täydentäviin ehtoihin liittyvää opastavaa neuvonta. ProAgria Oulun toimihenkilöistä lähes 30 on kouluttautunut tilaneuvojiksi. Neuvonta on vapaaehtoista ja viljelijä saa valtiolta tukea kahdelle neuvonta-osiolle vuosittain. Neuvontaa kysyttiin vuonna 2009 seuraavasti: hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset 50, ympäristösäädökset 14, eläinten tunnistus ja rekisteröinti 5, kasvinsuojeluaineet 18, elintarvikkeet 38, rehut 12 sekä eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen 7. Puutarhaneuvonta ProAgria Oulun puutarhaneuvontaa ovat hyödyntäneet myös Lapin, Kainuun ja Keski- Pohjanmaan alueen marjanviljelijät. MTT-Sotkamon kanssa on järjestetty hanketyönä viljelijätilaisuuksia sekä hoidettu tiedotusta ja erilaisia asiantuntijatehtäviä. Uusi asia oli kesällä 2009 radio Keski-Pohjanmaassa pidetty puutarhablogi. Tarkastukset Kotimaisten kasvisten laatutarha-auditointeja kasvihuonetuottajille, marjanviljelijöille ja perunanviljelijöille tehtiin kaikkiaan 16. Luonnonmukainen tuotanto ProAgria Oulun alueen luomutiloille laadittiin 192 viljelysuunnitelmaa. Viljelytarkastuksia tehtiin 352, joista 40 oli kotieläintarkastuksia. Luomu- ja elintarvikevalmistuksen tarkastuksia tehtiin seitsemän. Luomuneuvontaa annettiin muun neuvojakäynnin yhteydessä noin 352 tilalle. Kotieläintilojen luomuneuvontaa on tehty paitsi kotieläintarkastusten yhteydessä myös osana tavanomaista tuotosseurantaa. Luomukotieläintuotteiden saamiseksi markkinoille on tehty tilakohtaista työtä kaikilla niillä kotieläintiloilla, joiden pellot ovat luomutuotannossa, mutta karjaa ei ole aiottu siirtää luomuun. ProViljelys Vuonna 2009 tehtiin yhteensä viljelysuunnitelmaa, joista laadittiin tavanomaista tuotantoa harjoittaville tiloille. Uusien ympäristötukiehtojen mukaisesti ravinteiden hyväksikäyttöä typen ja fosforin osalta tarkennettiin entisestään. Yhteensä 21 tilalle tehtiin kesä-elokuun aikana neuvontakäynti, jossa paneuduttiin muun muassa maan kasvukunnon parantamiseen, kylvöjen onnistumiseen ja kasvinsuojeluaineiden käytön optimointiin. Kasvukauden aikainen tilakäynti on osa ProViljelys-neuvontapalvelua. Palvelupaketti oli käytössä 50:llä nurmi-, vilja-, peruna- ja luomutilalla. ProViljelys-palvelu sisältää viljely- 13ProAgria Kasvi

16 ProAgria Yritys suunnittelun, tukihakemusneuvonnan, kasvukauden aikaisen neuvonnan ja kasvituotannon talousseurantakäynnin. ProAgria Oulu on tehnyt yhteistyösopimuksen Pohjoisen Kantaperunan ja Perunakauppa Luonnostan kanssa yritysten sopimusviljelijöiden neuvonnasta. Yritykset osallistuvat neuvonnan kustannuksiin. Vuonna 2009 näitä tiloja oli 40. Osa tiloista sijaitsee toisten ProAgria Keskusten alueella. Sopimusneuvonnan yhteydessä käydään kehityskeskusteluja sekä tehdään viljelysuunnitelmia, kasvinsuojeluneuvontaa, peltokierroksia ja viljelymuistiinpanoja. ProAgria Yritys Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan sekä Oulun ja Raahen seutukunnissa jatkuivat maaseutuyritysten asiakasvastaava- eli MASVA-hankkeet. Hankkeissa on kysymys toisaalta maaseudun elinkeinoelämän palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä ja toisaalta maaseudun omaneuvoja-järjestelmän rakentamisesta maaseutuyrityksille. MASVA-hankeohjeistuksen mukaan projektipäälliköt tekivät yrittäjille pääosin yrityksen perustamiseen liittyvää yleisneuvontaa ja ohjasivat yrittäjää erityisneuvontaan sitä tarvittaessa sekä esitteli neuvonnan jatkomahdollisuuden esittelemällä asiantuntijoita jatkotyöstöä varten. Erilaisia kontakteja kertyi MASVA-hankkeissa vuoden 2009 aikana kaikkiaan 96, joista 60 oli kontakteja 40 eri yrityksen kanssa. Hankkeet olivat mukana seitsemän uuden yrityksen perustamisessa. Niihin arvioitiin alustavasti syntyvän noin 10 uutta työpaikkaa. Yrityskontakteista kaksi oli kyläyhdistyksiä ja yksi nuorisoseura. Yritysneuvonnassa tehtiin lisäksi erilaisia taloudellisia suunnitelmia, laskelmia ja selvityksiä 40 maaseutuyritykselle. Suunnitelmissa huomioitiin tuotteiden ja palvelujen markkinointi osana suunnittelua. Eri kehitysvaiheissa oleville maaseutuyrityksille tehtiin kahdeksan YritysInvest-rahoitussuunnittelua ja muuhun talouteen liittyviä suunnitelmia 10 maaseutuyritykselle. Tuotekehitys- ja hinnoitteluneuvontaa annettiin kolmelle ja aloittavan yrityksen neuvontaa 10 maaseutuyritykselle. Yrityspalveluja verkoston voimalla Yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa tehtiin vuoden aikana merkittävästi sekä yrityskohtaisessa neuvonnassa että seudullisten yrityspalvelupisteiden toiminnan käynnistämiseksi. Yritysneuvonnasta vastasi kolme osa-aikaista yritysneuvojaa. Konsultointiapua on annettu myös muiden tahojen hallinnoimille hankkeille kuten Muutosvoimaa-hankkeelle Oulun ja Raahen seutukunnissa sekä ProBusiness-projektille Nivala-Haapajärven seutukunnassa. Muun muassa tuotekehittelyyn, reseptiikkaan, pakkaamiseen, hygieniaan ja omavalvontaan liittyvää asiantuntija-apua on annettu lisäksi puhelimitse. Talousneuvonta Maatiloille laadittiin yhteensä erityyppistä ja -laajuista taloudenpitoon liittyvää laskelmaa, suunnitelmaa, hakemusta tai arvioita. Suunnitelmista 139 oli uuden rahoituslain mukaisia elinkeinosuunnitelmia. Suunnitelmien liitteeksi laadittiin myös Likvi-laskelma. Muita kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmia laadittiin 89 tilalle. Kirjanpitoa pidettiin 217 tilalle, mikä sisälsi välitilinpäätöksen ja veroneuvonnan. Veroilmoituksen tekemiseen liittyvää veroneuvontaa annettiin kaikkiaan 492 tilalle. 14

17 ProTilipalvelut-konseptia kehitettiin edelleen. Siinä asiakas toimittaa kirjanpitoaineiston toimistolle, neuvojat tallentavat kuitit ja talousneuvoja keskittyy veroilmoituksen laadintaan ja verosuunnitteluun. Nivalan ja Oulaisten toimiston lisäksi päivystys aloitettiin myös Kuusamossa. Maatilojen talouden analysoimiseksi tehtiin 314 taloustietopankkiin toimitettua tulosanalyysiä. EU-tukihakemuksia laadittiin 944. Uusia asiakkaita oli 60. Kannattavuuden seurantaa kirjanpidon avulla Kannattavuuskirjanpidon avulla voidaan seurata maatalouden kannattavuuden kehitystä ja saada selville siihen vaikuttavia tekijöitä. Tietojen keräyksestä tiloilla vastasivat neuvojat. ProAgria Oulu laati valmiit tilinpäätökset, jotka lähetettiin Maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitokseen analysoitavaksi. Tutkimuslaitokselle lähetettiin tilivuodelta 2008 yhteensä 73 tilan aineisto. Tiloista 34 oli lypsykarjatiloja, muita nautakarjatiloja 11, viljatiloja 9, muita kasvinviljelytiloja 9 ja muita tiloja 10. Tilojen keskipeltoala oli 84,90 hehtaaria, kokonaistuotto keskimäärin euroa ja maataloustulo euroa. Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella, missä kerroin 1,00 tarkoittaa, että maatila on saanut katettua kaikki kulunsa mukaan lukien oman pääoman korkovaatimuksen ja tehtyjen työtuntien perusteella lasketun laskennallisen palkkavaatimuksen. Kaikkien tilojen kannattavuuskerroin oli 0,53. Viljatilojen kannattavuus oli 0,15 ja lypsykarjatilojen 0,73. ProAgria Yritys Sukupolvenvaihdoksia ja luonnoskauppakirjoja ProAgria Oulun talousneuvojat tekivät 90 sukupolvenvaihdossuunnitelmaa. Talousneuvonnan tehtävänä on tilakohtaisen sukupolvenvaihdosneuvonnan antaminen, kannattavuuslaskennan laatiminen ja uutena palveluna luonnoskauppakirjojen laadinta. Sopimuslakimies oli mukana joissakin sukupolvenvaihdostilanteissa laatimassa muun muassa kauppakirjoja ja ratkaisemassa erityyppisiä juridisia kysymyksiä. Sukupolvenvaihdoksien lisäämiseksi pidettiin sukupovenvaihdoksen teemapäivät Muhoksella ja Haapavedellä. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 108 henkilöä. Omien teemapäivien lisäksi neuvojat luennoivat myös muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa. Riskilaskelmia investointien yhteydessä Velkajärjestelyyn liittyvää neuvontaa on vuoden aikana annettu muun talous- ja veroneuvonnan yhteydessä asiakkaille, joilla on havaittu velkaongelmia. Maatiloille suunnatuissa talouskoulutuksissa on tuotu esille tilojen velanhoitokykyyn liittyviä seikkoja. Uudet suuret kotieläintalouden investointihankkeet lisäävät merkittävästi taloudellista riskiä. Tämä on pyritty huomioimaan rakennushankkeiden talouslaskelmien laatimisen yhteydessä tehtävillä riskilaskelmilla. Varsinaisia yrityssaneerauslain mukaisia velkajärjestelyneuvontatoimituksia ei vuoden 2009 aikana tehty. Tarvittavat velkajärjestelyt on tehty pääosin vapaaehtoisin järjestelyin asiakkaiden ja rahoittajapankkien kesken. 15

18 16Projektit Projektit Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille on hanke, jota ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaiset toteuttaa Nouseva Rannikkoseutu ry:n alueella. Tavoitteena on löytää palvelujen tuottajia kyliltä mahdollisimman läheltä avuntarvitsijoita. Hanke kouluttaa yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Koulutukset sopivat pito-, kahvi- ja ateriapalveluja tarjoaville yrityksille, kotityö- ja maaseutumatkailuyrityksille sekä elintarvikkeita valmistaville yrityksille. V uonna 2009 hanke järjesti viisi koulutuspäivää, joiden teemoja olivat muun muassa palvelun laatu, tuotteistus ja hinnoittelu, ravitsemussuositukset ja niiden huomioiminen ruokalista- ja ateriasuunnittelussa sekä yritysvierailut. Kouluttajina ovat toimineet Maa- ja kotitalousnaisten neuvojat. Koulutuspaikkoina ovat olleet alueen maaseutumatkailuyritykset. Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille -hanke on saanut Leader-rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta. MASVA-hankkeet Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa meneillään oleva Elinvoimaa maaseudulle sekä Oulun ja Raahen seutukuntien Maaseudulta menestykseen ovatn MASVAhankkeita, jotka tarjoaa maksutonta ensivaiheen neuvontaa aloittaville ja toimintaansa kehittäville maaseudun yrityksille. MASVA tulee sanasta maaseutuasiakasvastaava. Kyse on omaneuvojajärjestelmästä, joka tuo maaseutuyrittäjän yhdyshenkilöksi, kumppaniksi ja sparraajaksi oman neuvojan. MASVAn tavoitteena on vakiinnuttaa maaseudun yritysneuvonta osaksi julkista yrityspalvelujärjestelmää sekä saada maaseudun aloittavat, kehittävät ja kansainvälistyvät yritykset samalle viivalle keskuksissa toimivien yritysten kanssa. Erilaisia kontakteja kertyi vuoden 2009 aikana kaikkiaan 81, joista 53 kontaktia 35 yrityksen kanssa. Koko hankkeen aikana on kertynyt erilaisia merkittäviä kontakteja kaikkiaan 174. Hanke on ollut perustamassa 11 uutta yritystä, joihin on arvioitu syntyvän noin 21 uutta työpaikkaa. Yhteistyötä tehtiin bioenergia-asioissa muiden alueen hankkeiden kanssa. MASVA-hankkeet jatkuvat vuoteen 2011 saakka. Niitä rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Rehuviljan viljelyn kehittäminen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla Rehuviljahanke aloitettiin tammikuussa viljaseminaarilla Nivalassa. Varsinainen koulutus aloitettiin yhdellä ryhmällä maaliskuussa Ylivieskassa. Ryhmään kuului 18 viljelijää Kalaja Siikajokilaakson alueelta. Koulutukseen kuului kaksi luentopäivää, pellonpiennarpäivä kesäkuussa sekä opintomatka Västankvarnin peltopäivään heinäkuulla. Syksyllä hanke järjesti Tehoa Rehuviljan tuotantoon -kurssin Limingassa. Lisäksi pidettiin yksittäisiä päiviä Oulaisissa ja Kalajoella. Marraskuulla hanke järjesti matkan Saksaan Hannoverin Agritechnica-näyttelyyn. Matkalla oli 40 viljelijää ja neuvojia. Joulukuussa hanke aloitti talouskurssin, jossa laskettiin tilakohtainen tuotantokustannus viljelytuotteille. Lisäksi pidettiin Ylivieskassa Rypsipäivä, joka keräsi osallistujia yli 30. Rehuviljan viljelyn kehittäminen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on yhteistyöhanke, jota toteuttavat MTT-Ruukki, ProAgria Oulu ja ProAgria Keski-Pohjanmaa. Hanke on saanut ELY-keskuksen myöntämää hankerahoitusta. Rahoittajia ovat myös ProAgria Oulu, ProAgria Keski-Pohjanmaa, Boreal oy, Raisio Oyj sekä Bayer Oy. Taitajien tierna Taitajien tierna jatkohanke alkoi helmikuun 2009 alussa ja jatkuu kesäkuun 2011 loppuun. Hanke kannustaa pohjoispohjalaisia elintarvike-, käsityö- ja taideteollisuusyrittä-

19 Projektit 2009 Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille MASVA-hankkeet Taitajien Tierna YmpäristöAgro Rehuviljan viljelyn kehittäminen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla Taitajien tierna -hanke järjesti Limingassa yritys- ja tuotekuvakoulutuksen, jonka asiantuntijoina olivat Riikka Salokannel-Toivonen (vasemmalla ) ja Rami Toivonen. jiä vahvistamaan osaamistaan, lisäämään yhteistyötä ja perustamaan tuotteilleen myyntipisteen Oulun lentoasemalle. Hankkeeseen osallistuvat saavat tietoa muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, laatuasioihin, logistiikkaan sekä yrittäjyyteen liittyvistä asioista koulutusten, seminaarien, opintomatkojen ja muiden tapahtumien avulla. Kesäkuussa tehtiin kahden päivän opintomatka Posio-Rovaniemi-Kemi. Hanke järjesti kaksi Tierna-tuotehakua, joissa haettiin paikallisia kädentaito- ja elintarviketuotteita Oulun lentoaseman Finavian myymälään koemyyntiin. Tuotteitaan toimitti arvioitavaksi 35 yrittäjää. Tuotteiden arvioinnissa sovellettiin Maakuntien Parhaat -laatumerkin säännöstöä. Hanke-esittelytilaisuuksissa esiteltiin hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. Paikalle tulleilla yrittäjillä oli mahdollisuus esitellä toimintaansa ja tuotteitaan. Lisäksi syksyllä Tullaan tutuiksi -infoissa eri puolilla maakuntaa kuultiin eri alojen yrittäjien puheenvuoroja. Taitajien tierna osallistui yhteisosastolla kädentaitajien joululahjapajaan Oulussa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen ESR-ohjelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat vuonna 2009 Oulun, Oulunkaaren, Nivala- Haapajärven, Ylivieskan ja Raahen seutukunnat sekä yksityiset tahot. Hanketta hallinnoivat ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. YmpäristöAgro ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro-tiedonvälityshanke järjesti runsaasti tapahtumia ja tiedotusta myös vuonna Vuoteen 2011 jatkuvan hankkeen2011 tavoitteita ovat maaseutuympäristön hoidon, ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien, luomuviljelyn ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Viljelijöitä on hankkeen tilaisuuksissa kiinnostanut tukihakuun liittyvät mahdollisuudet ja säädösten edellytykset. YmpäristöAgron infotilaisuuksiin osallistui vuoden 2009 loppuun mennessä kuulijaa 84 tilaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla. Vapaaehtoisia viljelijätilaisuuksia on järjestetty muun muassa ympäristötuen mukaisesta lannoituksesta ja maanhoidosta, eläinten hyvinvoinnista, luomutuotannosta, maatalouden vesiensuojelusta, maiseman- ja luonnonhoidosta, erityisympäristötuista sekä kosteikko- ja ilmastoasioista. MTK-Pohjois-Pohjanmaa toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja yhteinen viljelijäkierros ajoitettiin huhtikuulle aiheena tukihaku ja ajankohtaiset ympäristöasiat. Laaja kierros sisälsi 30 tilaisuutta. Laajin postitus tehtiin lokakuussa 2009, jolloin viljelijöille lähti suoraan lähes kirjettä ja loput kuntien kautta. YmpäristöAgro teki yhteistyötä muun muassa kuntien, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. YmpäristöAgro-hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen rahastosta. ProAgria Oulu on toiminut ohjausryhmissä ja tarjonnut asiantuntijapalveluita mm. seuraaville kehittämishankkeille: Alueelliset kylähankkeet Nautakarjatalouden uudet menetelmät (VENE) -hanke Nivala-Haapajärven kehityshankkeet Bioenergiatuotannon uudet menetelmät -kehityshanke Raahen seutukunnan hankkeet ja Pyöreän Pöydän toiminta Koillismaan kehityshankkeet EuropeDirect-hanke Haapajärvellä Osuustoiminnan edistäminen Karjalan Tasavallassa Perunateknologian kehittäminen (PeTeKe) Karjalan Tasavallassa Limingan maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen yleis- ja jatkosuunnittelu Bioenergia edelläkävijät -hankkeen maisemaosio Alueellisten vesienhoitosuunnitelmien edistämishanke Waterpraxis Vireä Malisjoki -vesiensuojeluhanke Aitoja makuja -hanke 17

20 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Haasteena hyvinvointi Oulun Maa- ja kotitalousnaisten tavoitteena on maaseudun naisten hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen, ruokaa ja elintarvikkeita käsittelevien maaseudun yritysten laadun, omavalvonnan ja hygieniatason kohottaminen, kotitaloudellisen ja kuluttaja neuvonnan antaminen sekä maisemanhoidon neuvonta yhteistyössä sidosryhmien ja alueella toimivien muiden hankkeiden kanssa. Elämään makua yhdessä tehden Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikekampanjan aiheena vuonna 2009 oli peruna.pottuillaan reilusti -teeman toteuttamiseen osallistuttiin luentojen, tiedottamisen, kurssien ja näyttelyjen avulla. Perunan monipuoliseen käyttöön ohjaavia kursseja järjestettiin läpi vuoden. Kampanjan toteuttivat aktiivisesti sekä maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset että piirikeskuksen toimihenkilöt. Perunateema otettiin vastaan myös tiedotusvälineissä positiivisesti. Syksyn suurin tapahtuma oli Tyrnävän perunamarkkinat. Siellä ja myös kouluaikana toteutettiin lapsille suunnattu pottukoulu yhdessä kunnan koulutoimen kanssa. Yhteistyötä tehtiin alueen perunatoimijoiden kanssa koko vuoden ajan. Perunakampanjan tilaisuuksiin osallistui yli henkilöä. Suosittujen ruuanvalmistuskurssien aiheita olivat muun muassa: Pottuillaan reilusti, Helpot, nopeat ja herkulliset, Kahvikekkerit ja perinteisiä kahvileipiä, Liekitettyjä elämyksiä, Leivinuunin lämpö hyödyksi, Hyvinvointia puutarhasta ja luonnosta, Joulukaramellit, Voileipäkakkujen aatelit, Yrtit ja salaatit, Hirvittävän hyvää hirvestä ja Sieniruuat. Elintarvikkeisiin liittyvät hygieeniset ja terveydelliset riskit olivat esitelmien aiheina monissa tilaisuuksissa ja näyttelyissä. Kursseja toteutettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kuluttajille suunnatuille ruokakursseja pidettiin 43. Koulutuksiin osallistuneita oli 558. Huusholli haltuun -koulutuksia järjestettiin Limingassa ja Haapajärvellä. Pakkausmerkinnöistä järjestettiin viisi tilaisuutta. Yksityishenkilöille ja pienille maaseutuyrityksille annettiin neuvontaa keittiön ja kodinhoitotilojen suunnittelussa. Kotitalousneuvoja Helena Lahdenperä on kuulunut maa- ja kotitalousnaisten valtakunnalliseen nettineuvojaverkostoon. Kotitalousneuvonnan uusi ryhmä olivat maahanmuuttajat. Piirikeskus toteutti suomalainen ruokakulttuuri -osiota kahdessa alueen hankkeessa. Korkatin kartanossa Haapavedellä pidetyllä ruokakulttuurikurssilla opastettiin pohjoispohjalaisia maahanmuuttajia suomalaiseen arkeen: ruokaan, tapakulttuuriin ja perinteisiin. 18

21 Maisema ja luonto hyvinvoinnin tekijöinä Maiseman- ja luonnonmonimuotoisuuden hoito oli näkyvästi esillä vuonna Toiminnan mahdollisuuksia lisäsi ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro-hanke, jossa on oma laaja maiseman- ja luonnonhoidon osio. Hoidettu maisema ja luonnon monimuotoisuus ovat luonteva osa maaseudun elinkeinotoimintaa. Ympäristövastuullisuuden merkitys yrityksissä ja maataloudessa kasvaa. Erityisympäristötukiin ja uusiin luonnonhoitopeltoihin liittyvän tiedottamisen seurauksena kyselyjä tuli runsaasti. Ympäristöneuvontatapahtumia kertyi 82 ja suunnittelutapahtumia kahdeksan. Uusien luonnonhoitopeltojen siemenseosten suunnittelua tehtiin yhdessä siementoimittajien kanssa ja tukien ehdoista laadittiin tiedote laajaan jakeluun. Luentoja eri tilaisuuksissa pidettiin 10 ja niihin osallistui 444 henkilöä. Yli tilalle toimitettiin hanketyönä ympäristönhoitoon liittyvää materiaalia postitse ja muiden kanavien kautta. Maatalouden tuottamista viljely- ja perinnemaisemista sekä metsäluonnosta voivat nauttia niin asukkaat kuin mökkiläisetkin. Maisemanhoitomenetelmistä ja rahoitusmuodoista välitettiin tietoa tilaisuuksissa ja muuten tiedottaen. Kyläkävelyitä järjestettiin viisi ja niihin osallistui 136 henkilöä. Koko aluetta koskevia ja hankkeisiin liittyviä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia pidettiin yhteensä 18. Niihin osallistui yhteensä 331 henkilöä. Osa tapahtumista liittyi kosteikkojen perustamiseen ja vesiensuojeluun, osa maiseman- ja luonnonhoitoon sekä lampaiden merkitykseen luonnonhoitajina. Vuoden aikana oltiin mukana, järjestämässä tai luennoimassa 35:ssä maiseman- ja luonnonhoitoon sekä hanketoimintaan liittyvässä kokouksessa. Maaseudun rooli tulevaisuudessa nousi vuonna 2009 yhdeksi keskeiseksi aluesuunnittelukysymykseksi. Maaseudun elinvoimaisuus näkyy myös maisemassa: autioituminen, pusikoituminen ja hoitamattomuus rapistuttavat perinne- ja kulttuurimaisemia. Ympäristön kannalta haluttiin muistuttaa lähiruoan, bioenergian ja luonnonvarojen aineellisista ja aineettomista arvoista. Asuttua ja elinvoimaista maaseutua tuotiin esille voimavarana. Aiheesta järjestettiin myös kaksi seminaaria: Maaseudun uudet mahdollisuudet ja kestävä maaseutu sekä Biotalous maaseudun uutena mahdollisuutena. Niäihin osallistui yli 100 henkilöä. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle laadittiin kannanotto maaseudun monivaikutteisuudesta ja käytiin esittelemässä asiaa Valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon liittyen. Yhteistyötä tehtiin Pohjois-Pohjanmaan MTK-Pohjois-Pohjanmaan (vesiensuojelu), Oulun Riistanhoitopiirin (riistan ja luonnon elinympäristöjen hoito), Metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaan (metsäluonnonhoito), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (ympäristötuet ja perinnemaisemat) ja Pohjois-Pohjanmaan liiton (kulttuuriympäristön ja maiseman hoito, maaseudun elinvoimaisuus) kanssa. Hyvinvointia yrittäjyydellä ja yhteisvoimin Omavalvontaan ja hygieniaan liittyvä koulutus ja neuvonta on ollut edelleen tärkeä ruokapalvelu- ja elintarvikeyrityksille suunnattu yritysneuvonnan palvelu. Hygieniaosaamiseen liittyviä koulutuksia järjestettiin 20 ja niihin osallistui 351 henkilöä. Hygieniatestauksia järjestettiin 45. Hygieniaosaamistodistuksen sai 393 henkilöä. Hyvää Suomesta -merkin saaneille yrityksille tehtiin 15 audiointia tai tarkastusta. Laatukoulutuksiin osallistui 43 henkilöä, ja yhdelle yritykselle myönnettiin Maakuntien Parhaat -laatumerkki. Elintarvikeyrittäjien verkostoitumista on edistetty Ruoka-Suomen teemaryhmän kautta sekä maakunnallisena toimijana Aitoja makuja -hankkeessa, jossa on rakennettu pienten yrittäjien nettipohjaista suoramyynti-rekisteriä. Pohjois-Pohjanmaalta Aitoja makuja -rekisterissä on 23 elintarvikeyritystä. Agronaisen avaintaidot -koulutus toteutettiin OK opintokeskuksen tuella. Koulutukseen osallistui 15 naista. Heistä 12 naista suoritti kaikki kolme avainta. Yritysneuvonnassa hankkeilla on suuri merkitys. Taitajien tierna jatkohanke käynnistyi 19Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

22 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset helmikuun 2009 alussa. Se aktivoi pohjoispohjalaisia elintarvike-, käsityö- ja taideteollisuusalan yrittäjiä verkostoitumaan, kehittämään toimintaansa ja yhteistyössä perustamaan paikallistuotteiden myymälä Oulun lentoasemalle. Hankkeeseen osallistuvat yrittäjät ja muut kiinnostuneet saavat tietoa muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, laatuasioihin, logistiikkaan sekä yrittäjyyteen liittyvistä asioista koulutusten, seminaarien, opintomatkojen ja muiden tapahtumien avulla. Hanke järjesti kaksi tuotehakua, joissa haettiin paikallistuotteita koemyyntiin Oulun lentoaseman Finavian myymälään. Tuoteraadille toimitti tuotteitaan 35 yrittäjää. Arvioinnissa sovellettiin Maakuntien Parhaat -laatumerkin säännöstöä. Taitajien tiernan esittelytilaisuuksissa kerrottiin hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä. Paikalle tulleilla yrittäjillä oli mahdollisuus esitellä toimintaansa ja tuotteitaan. Lisäksi Tullaan tutuiksi -infoissa kuultiin eri alojen yrittäjien puheenvuoroja. Laadukasta ja monipuolista yritystoimintaa kylille -hanke koulutti toimivia ja tulevia yrittäjiä, aktivoi kyläläisiä tunnistamaan palvelujen tarvetta ja saamaan tietoa, kuka voisi palvelun tuottaa. Koulutushanke hakee palvelun tuottajia kyliltä mahdollisimman läheltä avun tarvitsijoita. Maa- ja kotitalousnaisten neuvojat ovat toimineet hankkeen kouluttajina alueen maaseutumatkailuyrityksissä. Koulutusprojektissa on ollut mukana 11 henkilöä tai yritystä, jotka edustavat pito-, kahvila-, ateria- ja koti- ja maaseutumatkailupalveluja. Maaseudun naisten yrittäjyyttä tukevaa neuvontaa kuten suunnitelmia, laskelmia ja muuta yrityskohtaista neuvontaa tehtiin110 kertaa. Yhteisöllisyys hyvinvoinnin rakentajana Maaseudun naiset osallistuivat järjestölliseen toimintaan vireästi. Yhdistysten toimintaa tuettiin kahden järjestöhankkeen avulla. Oulun läänin Talousseuran maataloussäätiö tuki 11 tilaisuuden järjestökierrosta, jossa pohdittiin järjestön merkitystä alueelle ja yhdistyksen toimijoille, perehdyttiin yhdistyksen luottamushenkilöiden rooleihin, tiedottamiseen ja talouden hoitamiseen. Tilaisuuksiin osallistui 172 henkilöä. Paikalliset yhdistykset työnantajina ja sopimuskumppaneina -hanke toteutettiin yhdessä Oulun 4H-piirin kanssa OK-opintokeskuksen tuella. Kuusi iltakoulutusta oli suunnattu hallitusten tai johtokuntien jäsenille. Niissä käsiteltiin yhdistyksen ja hallituksen tehtäviä yleisesti ja työnantajana sekä mietittiin, mitä on hyvä laatu yhdistyksen toiminnassa. Koulutuksiin osallistui 52 henkilöä. Kouluttajina olivat kummankin järjestön toimihenkilöt. Maa- ja kotitalousnaisten järjestötapahtumiin osallistui henkilöä. Yhdistykset pohtivat toimintamalleja sekä nimi- ja sääntömuutosasioita. Niille toimitettiin materiaalia, käytiin kokouksissa ja ohjattiin sääntömuutosten tekemistä. Kesällä yhdistykset järjestivät Impin suvikuntoilu ja Ekoteko-tapahtumia. Piirikeskus järjesti kahdeksan opinto-, kulttuuri- ja virkistysmatkaa, joille osallistui 284 henkilöä. Ulkomaan matka suuntautui keväällä Espanjaan. Uutta oli Norjaan elokuussa suuntautunut kalamatka, jossa pidettiin kalaruokakurssi matkalaisten osallistuessa ensin kalastamiseen ja sitten ruoanlaittamiseen. Syksyllä tutustuttiin Ahvenanmaan sadonkorjuujuhliin ja loppusyksystä kuntoiltiin Kuusamossa. Yhdistykset ovat järjestäneet lukuisia retkiä jäsenilleen eri puolille Suomea. Maa- ja kotitalousnaisilla on vetovastuu Naisten Valmiusliito Oulun alueneuvottelukunnasta. Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana Vapepan Oulun läänin toimikunnassa sekä muutamassa valmiusryhmässä. 20

23 Oulun Kalatalouskeskus Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi kunnat kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota myös kalatalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Erityisesti kalastusmat-kailuun asetetaan toiveita. Toisaalta alueilla, joilla on riittävästi luontaisia edellytyksiä, ollaan halukkaita panostamaan myös perinteisen ammattikalastuksen kehittämiseen. Tästä esimerkkinä on Kuusamon Kalatalo, jonka suunnittelutyö saatiin päätökseen ja jonka rakentaminen alkaa vuonna Kalastuksenvalvontaselvitys Oulun Kalatalouskeskus teki toimialueen kalastusalueita koskevan tiedustelun, jolla selvitettiin alueiden kalastuksenvalvonnan laajuutta. Lisäksi Kalatalouskeskus toimittikeskusliittoon arvion toimialueensa osakuntien kalastuksenvalvonnan määrästä ja laadusta, alustavan suunnitelman ja arvion aluekohtaisista valvonnan painopistealueista sekä koulutustarpeesta ja kehittämisehdotuksia. Osakaskunta- ja kalastusaluetoiminta Osakaskunta- ja kalastusalueneuvontaa on harjoitettu osakaskuntien ja alueiden kokouksissa ja jäsenkirjeissä. 23 kokoukseen osallistui 280 henkilöä. Tietoa välittävät myös Suomen Kalastuslehden 33 vuorikertatilausta. Oulun Kalatalouskeskus laati selvityksen Kuusamon puoleista Kitkajärveä koskevista kalastuksen säätelypäätöksistä ja toimitti selvityksen Kalatalouden Keskusliittoon. Kalatalouskeskus otti sähköpostin informaatiokanavaksi ja toimitti alueellisella aineistolla täydennetyt Ahvenpostia osakaskunnille ja kalastus-alueille -ajankohtaistiedotteet niille vastaanottajille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Internet-palvelut ja valtakunnallinen kalastuspäivä Oulun Kalatalouskeskuksen seitsemästä kalastusalueesta viiden perustiedot on toimitettu ahven.netiin. Kalatalouskeskus järjesti valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuman Oulun Värtönrannassa yhdessä Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton, Pohjois-Pohjanmaan vapaaajankalastajapiirin ja Oulun kaupungin kanssa. Tapahtumassa vieraili yhteensä 242 oppilasta neljästä koulusta. Aikuiskävijöiden määrää ei tilastoitu, koska tilaisuus jatkui ilmaisena kalastustapahtumana koko iltapäivän ja illan. Isännöimänsä Iijoen vesistön kalastusalueen kautta kalatalouskeskus osallistui myös kalastuspäivän tapahtumien järjestelyihin Pudasjärvellä (200 koululaista) ja Taivalkoskella (80 aikuisosanottajaa). Kalastusmatkailun kehittäminen Oulun Kalatalouskeskus on mukana Kalastusmatkailun kehittäminen Koillis-Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä. Kalatalouskeskus on lisäksi konsultoinut aluen hankkeita paikallisissa kysymyksissä. Kalaistutusten laatujärjestelmän kehittäminen Oulun Kalatalouskeskus on edelleen korostanut istutuspöytäkirjojen täyttämisen merkitystä sekä osakaskunnille että poikastuottajille. Istutuspöytäkirjoja on toimitettu eri toimijoille noin 250. Kalastusmaksukertymien lisääminen Kalastuksenhoito- ja läänikohtaista viehekalastusjärjestelmää tehtiin tunnetuksi osakaskuntien ja muissa kokouksissa. 21Oulun Kalatalouskeskus