Vuosikertomus ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus toimintavuosi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus 185. toimintavuosi

2 Sisältö Avaintiedot Toiminnan perusteet 2 Johtajan katsaus 3 Toimintaympäristö 4 Hallinto ja organisaatio 5 Palveluryhmät: - Maito, naudanliha ja lammas 8 - Kasvi ja puutarha 10 - Yritys, tili ja omistajanvaihdos 11 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 12 Projektit 15 Oulun Kalatalouskeskus 19 Talouden tunnusluvut 21 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti Kansikuva: YmpäristöAgro II -hanke / Maarit Satomaa

3 Kuva: Tarja Paatero Avaintietoja 2013 Uudet toimintatavat ja palvelupaketit karjan ruokinnanohjaukseen otettiin ProAgria Oulun asiakastiloilla hyvin vastaan. Uusina palveluina tarjolla oli muun muassa maitonäytteidenottoa, SOP-työohjeita ja eläinten terveydenhallintapaketteja. Myös nurmentuotannossa otettiin käyttöön uudet palvelupaketit tilojen erilaisiin tarpeisiin. Viljelijät verkostoituivat ja syvensivät osaamistaan pienryhmissä. Maaseudun yritysrakenteen monipuolistuminen näkyi yritysneuvonnan ja MASVA-hankkeen asiakaskunnan kasvuna ja uusina toimialoina. Tilipalvelut olivat vuoden aikana mittavan kehitystyön kohteena. Keskeistä uudessa analysoivassa toimintamallissa on yhdistää tilipalveluiden tuottama tieto tuotantoon eli kotieläinten ruokintaan tai peltoviljelyyn. ProAgria Oulun organisaatiota ja toimintaa uudistettiin vuoden 2013 aikana. Kehittämisen tavoitteena on hyvä ja asiantunteva palvelu monipuolistuvalle asiakaskunnalle. Bothnia à la carte -hankkeen ja paikallisten yhteistyökumppaneiden järjestämä Pohjoiset arktiset maut - Northern Arctic Flavours -seminaari nosti syyskuussa otsikoihin lähiruuan mahdollisuudet, paikallisen ruokaperinteen ja puhtaat pohjoiset maut. 1

4 Toiminnan perusteet Arvot, visio ja toiminta-ajatus ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Keskeinen periaate on tarjota helposti saatavia palveluja. Missio Toimimme maaseudun puolesta. Visio Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Samalla kehitämme maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Arvot Asiakkaan menestyminen Osaava ja innostunut henkilöstö Maaseudun puolesta Kestävä kehitys Riippumattomuus Toiminta-ajatus Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjien kilpailukykyä parantavia asiantuntijapalveluja sekä oman henkilöstön että muiden asiantuntijaorganisaatioiden tuella. ProAgria-ryhmän kompassi 2

5 Aktiivista uudistumista ProAgria Oulun organisaatiota ja toimintaa on kehitetty vahvasti vuoden 2013 aikana. Kaiken tavoitteena on hyvä ja asiantunteva palvelu monipuolistuvalle asiakaskunnalle. Olemme keskittyneet osaamisemme kehittämiseen, palvelujen rakenteellisiin muutoksiin ja uusiin palveluihin. Henkisesti olemme siirtyneet neuvojista asiantuntijoiksi, mikä näkyy uusissa työnimikkeissä. Myös organisaatiomme on uudistunut. Maaseutuneuvonta on jaettu valtakunnallisten linjausten mukaisesti kolmeen palveluryhmään: maito, naudanliha ja lammas etelä ja pohjoinen kasvi ja puutarha yritys, tili ja omistajanvaihdos. Olemme myös määritelleet osaamisalueet ja nimenneet osaamisvastaavat varmistamaan osaamisen kehittyminen organisaatiossamme. Samalla aloitimme asiakasvastaavatoiminnan, josta keräämme kokemuksia ja kehitämme toimintatapoja. Johtajan katsaus Kehittämishankkeita Toimintavuoden aikana osallistuimme lukuisiin alueemme maaseudun kehittämistä edistäviin työryhmiin ja hankkeisiin. Toteutimme haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan hanketta koko maakunnan alueella. Osallistuimme myös Interreg-hankkeen hakuprosessiin ja toteutukseen yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Uutena isona hankkeena hallinnoimme ja toteutamme ylimaakunnallista vesien tilaa parantavaa VYYHTI-hanketta Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ProAgria-keskusten sekä Pohjanmaan Vesi ja Ympäristön kanssa. MaitoManagement hankkeen avulla jatkoimme eläinten terveydenhuollon palveluiden kehittämistä ja pilotointia. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan ja erityisesti YmpäristöAgro-hankkeen kautta järjestimme yhteisiä koulutuksia. Yhteistyötä ja verkostoja ProAgria Oulun tavoite on tiivistää yhteistyötä naapurikeskusten kanssa. Uudistunutta toimintatapaa palvelujen suorittamiseksi vietiin läpi koko kotieläinneuvonnan kentässä ja sitä laajennettiin myös kasvinviljelytiloille. Kotieläintilojen Kasvu, Tuotto ja Toiminta -palvelupaketit olivat käytössä toista vuotta ja tulokset olivat hyviä. Kehitimme edelleen myös tilipalvelukonseptiamme. Talouden osalta vuosi oli alijäämäinen. Kokonaisliikevaihtomme oli euroa, josta hanketoiminnan osuus oli euroa. Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, maa- ja kotitalousnaisten ja kalatalouden avaintulosalueille. Näin toteutimme yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita ja jäsenjärjestöjä, sidosryhmiä, hallintoa ja työteliästä toimihenkilöjoukkoa menestyksekkäästä vuodesta Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu 3

6 Toimintaympäristö Laatua ja turvallisuutta Vuonna 2013 oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella aktiivitilaa. Tilojen keskipeltoala oli 45,25 hehtaaria, kun EU-kauden alussa se oli koko maassa alle 22 hehtaaria. Kaiken kaikkiaan peltoa oli viljelyksessä hehtaaria. Tilakoko ja eläinmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli ja viljanviljelytiloja Lypsylehmiä oli melko tarkalleen edellisen vuoden määrä, Alueen viljelijöiden keski-ikä on 49,8 vuotta. Maatalouden tuottavuuskehitys ja kilpailukyky on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin Euroopassa, mikä lisää edelleen haastetta pärjätä samoilla tukiehdoilla EU:n alueella. Maatalouden merkitys ruuan tuottajana on kasvamassa maailmanlaajuisesti. Samalla myös maiseman hoitaminen ja peltojen viljelyssä säilyminen korostuvat. Peltoja siirtyy myös uusiutuvaan energiantuotantoon ilmaston lämpenemisen edetessä. Siirtymä on joidenkin arvioiden mukaan jopa useita kymmeniä tuhansia hehtaareita. Sitra ennustaa biotaloudesta ja vesiteknologiasta seuraavaa uutta kasvualaa Suomelle, mikä mahdollistaa teknologian viennin ja uusia innovaatioita maaseudulle. Tuotteiden ja tuotannon laatu sekä elintarvikeketjun turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuetuja. Kuluttajat ovat heränneet vaatimaan turvallisuutta, laatua ja luonnonmukaisuutta käyttämiltään elintarvikkeilta. Erilaiset ruokaskandaalit maailmalla vain vahvistavat tätä näkymää. Kehittämisemme painopiste on perinteisessä maataloustuotannossa, mutta samalla maaseudun muun yritystoiminnan osuus jatkaa kasvuaan. Erikoistuneen tuotannon, kuten siemenperunatuotannon merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla muuta maata voimakkaampaa, lähes 80 prosenttia maan tuotannosta. Alueemme perunaklusterissa mukana olevat tahot työstävät yhteistyöhanketta Tansanian siemenperunatuotannon kehittämiseksi. EU:n tukipolitiikkaan kiinteästi liittyvä ympäristötukijärjestelmä kattaa ympäristönhoitoon liittyvät asiat. Alueemme maatiloista on sitoutunut yli 90 prosenttia ympäristötuen piiriin. Tämä tukijärjestelmä on isojen uudistusten edessä seuraavan ohjelmakauden käynnistyessä. Olemme valmistautumassa tämän haasteen kohtaamiseen tulevan tilaneuvontajärjestelmän kautta. Kuva: Ella Karttimo Siemenperunaan erikoistuneen tuotannon merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla suuri, lähes 80 prosenttia koko maan tuotannosta. 4

7 Hallinto ja organisaatio ProAgria Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. Jäsenyhteisöt ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2013 lopussa seitsemän maata lous seuraa, seitsemän maamiesseu raliit toa, 185 maa miesseuraa, 48 maa- ja kotitalous seuraa, yksi kotitalousseura, 16 kyläseuraa, kolme kyläyhdistystä, yksi maaseutuyhdistys, kuusi maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, yhdeksän pienviljelijäyh distystä (PvKL), 12 pien vilje lijäin osastoa (PvL), kuusi pienviljelijäin osastoa (SPvL), 108 kalastus- ja osakaskuntaa, viisi kalastusaluetta, seitsemän kalastusseuraa ja -kerhoa, yksi kalastajainseura ja kaksi muuta kalatalousyhteisöä (yritykset). ProAgria Oulun valtuuskunta Puheenjohtaja Kansanedustaja Tapani Tölli, Tyrnävä Sidosryhmät Tutkimus Varsinainen jäsen Erkki Joki-Tokola, varapuheenjohtaja MTT Ruukki Edunvalvonta Varsinainen jäsen Matti Perälä MTK-Pohjois-Suomi Koulutus Varsinainen jäsen Jukka Tikkanen Oulun Ammattikorkeakoulu Lypsykarjatalous Varsinainen jäsen Hemmo Turpeinen, Taivalkoski Jouko Käkelä, Kuusamo Heikki Putula, Pudasjärvi Juha Törmä, Tyrnävä Jukka Karhumaa, Siikajoki Maija Järvelä, Nivala Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Ritva Syrjä, Haapavesi Tuomo Tamminen, Raahe Sari Salmu, Merijärvi Varajäsen Raija Suomela MTT Ruukki Varajäsen Jari Ahlholm MTK-Pohjois-Suomi Varajäsen Tuomo Pesola Oulun Ammattikorkeakoulu Varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Juha Turpeinen, Taivalkoski Sisko Seppänen, Utajärvi Matti Pyky, Oulu Jukka Ojantakanen, Siikalatva Marja Junno, Nivala Liisa Myllylä, Haapajärvi Taina Röyttä, Oulainen Jari Törmikoski, Raahe Lauri Jääskelä, Alavieska 5Hallinto ja organisaatio

8 Hallinto ja organisaatio Maa- ja kotitalousnaisten edustajat Varsinainen jäsen Leea Sangi, Liminka Saini Palosaari, Kuusamo Kalatalouden edustajat Varsinainen jäsen Juha Tikka, Pyhäjärvi Juha Korhonen, Kuusamo Varajäsen Teija Heikkinen, Liminka Satu Nikola, Siikajoki Varajäsen Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Heikki Tahkola, Kuusamo Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Ari Juka, Muhos Tapio Jurva, Utajärvi Mikko Salmela, Oulu Eija Seppälä, Pudasjärvi Anne Kiljo-Pietilä, Liminka Maija Kylmänen, Liminka Erkki Ryynänen, Pyhäjärvi Matti Mannila, Pyhäjoki Kauko Matinlauri, Tyrnävä Matti Niemelä, Tyrnävä Kaisu Merilä, Utajärvi Hilkka Piiroinen, Kärsämäki Ari Viiala, Muhos Hannu Vainio, Pudasjärvi ProAgria Oulun hallitus 2013 Puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo Varapuheenjohtaja Markku Lumiaho, Raahe Jari Matinolli, Tyrnävä Kaisu Merilä, Utajärvi Helena Pitkälä, Haapavesi Vesa Nuolioja, Oulu Toimialue Kunnat: Ala vies ka, Hailuoto, Ii, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siika joki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Kaupungit: Haapajärvi, Haapa vesi, Kuusamo, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudas järvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. 6

9 Maitotilavaliokunta Maidontuottajajäsenet Kirsti Nivala, Merijärvi Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Outi Alapirtti, Taivalkoski Ari Polojärvi, Kuusamo Juha Törmä, Tyrnävä Riitta-Liisa Säikkälä, Lumijoki Valio-ryhmän meijerit Marko Puhto, Haapavesi Arla-Ingman-meijerit Taina Röyttä, Oulainen Jouko Lifländer, Oulu Kuusamon Juusto Oy Tia Lämsä, Kuusamo Eija Säkkinen, Kuusamo Faba Antti Juntunen, Oulu Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho Jaana Niskanen, Pyhäjärvi A-tuottajat Pertti Karjalainen, Paltamo Asiantuntijajäsenet: ELL Jarkko Oksanen, Oulu Sihteeri Virpi Huotari, Oulu varajäsen Sari Salmu, Merijärvi varajäsen Liisa Myllylä, Haapajärvi varajäsen Seija Laurila, Taivalkoski varajäsen Armi Kellolampi, Pudasjärvi varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi varajäsen Jukka Ojantakanen, Siikalatva varajäsen Sanna Marjala, Raahe varajäsen Minna Rintamäki, Kannus varajäsen Anna Kurkinen, Raahe varajäsen ELL Riikka Lakotieva, Oulu Hallinto ja organisaatio Tilintarkastajat Tilintarkastustoimistona oli KPMG Oy Ab Oulusta vastuullisena tilin tarkastajana KTM, KHT, JHTT Tapio Raappana ja avustavana tilintarkastajana KTM, KHT, JHTT Antti Kääriäinen. 7

10 Palveluryhmät Maito, naudanliha ja lammas ProAgria Oulun eteläisen ja pohjoisen alueen maito, naudanliha ja lammas -palveluryhmät panostivat sasiantuntijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen, jotta asiakas menestyisi entistä paremmin. Palvelutarjonnassa pyrittiin linkittämään toisiinsa tuotantoneuvonta eli kotieläin ja pelto sekä talouspalvelut. Maito Tuotosseurantaan kuului keskimäärin 70 prosenttia alueen maitotiloista ja 80 prosenttia lehmistä. Näistä asiakkaista 81 prosenttia käytti uusia Ruokinnan ohjaus -palveluja. Tuotosseurantaan kuului 817 karjaa, joissa oli lehmää ja keskimäärin 34,5 lehmää karjaa kohti. Karjojen määrä supistui edellisestä vuodesta 36:lla ( 4 prosenttia), mutta lehmien määrä lisääntyi 673:lla. Karjojen keskikoko kasvoi 2,3 lehmää. Tuotosseurantaan kuuluneiden karjojen lehmät lypsivät ProAgria Oulun alueella keskimäärin kiloa maitoa, joka sisälsi 295 kiloa valkuaista (+ 0 kg) ja 361 kiloa rasvaa (+ 3 kg). Maidon valkuaispitoisuus oli 3,26 prosenttia ja rasvapitoisuus 3,99 prosenttia. Maitomäärä oli ensimmäisen kerran yli kiloa ja nousua oli jopa +59 kiloa edellisvuodesta! Valkuaispitoisuus laski 0,03 prosenttia ja rasvapitoisuus pysyi ennallaan. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli kiloa (+ 27 kg) ja vuonna 2013 poistettujen lehmien kiloa (+ 546). Elinpäivän maitotuotos pysyi ennallaan ja oli 12,3 kiloa. Ruokinnan ohjaus -palvelut käyttöön Maitotilaneuvonnassa vakiinnutettiin uusia Ruokinnan ohjaus -palveluja ja toimintatapaa, jossa tuotosseuranta on erotettu omaksi palvelukseen. Ruokinnan ohjausta on tarjolla kolmena erilaajuisena kokonaisuutena: Kasvu, Tuotto ja Toiminta. Panostamme ennakkovalmisteluun muun muassa laskelmien osalta. Asiakastapaamisella paneudutaan tuloksien analysointiin ja käydään tietenkin navetassa. Suuri osa laskelmista ja seurannasta tehdään toimistotyönä. Maanantai vakiintui toimistopäiväksi ja silloin pidettiin myös usein Webex-etäpalavereja ja -koulutuksia internetin kautta. Rehunäytteenottoa ja nurmipaketteja Säilörehunäytteiden analysoinnin tehostamiseksi aluetiimien neuvojat osallistuivat jo kuudennen kerran Artturi-kilpailuun. Tavoite oli edelleen lisätä rehunäytteenottoa maitotiloilla ja näin parantaa rehun laadun hallintaa, kehittämistä ja ruokinnan taloutta. Mittareina olivat myös rehujen tuotantokustannuksen laskeminen, uudet päivä- ja jaksolaskelmat sekä ruokintasuunnitelmat. Ruokinnan seuranta Havainnot Navettakäynti Tuottoennuste Ruokinnan suunnittelu Yhteydenpito Ruokinnan ohjaus Tuotosseuranta 8

11 Vuonna 2013 Oulun Kairanmaan tiimi voitti jo toisen kerran kilpailun historian aikana. Uutena palveluna tiloille tarjottiin nurmipalvelupaketteja, jotka sisälsivät perinteisen viljelysuunnitelman lisäksi muun muassa kasvukauden aikaisen tilakäynnin ja korjuuajankohdan määrittämisen. Näytteenottopalvelua, SOP-ohjeita ja eläinterveyden hallintaa Maitonäytteidenottopalvelua otettiin laajempaan käyttöön. Edelleen tarjosimme eteläisen alueen asiakkaille Keski-Pohjanmaan EMM-mittareiden vuokrausta. Koulutimme kolme neuvojaa teknisiksi asiantuntijoiksi. Automaattilypsytiloille annettiin tutustumistarjous ottaa käyttöön viivakoodipullot ja tarvittaessa vuokrata ProAgria Oulun näytteenottoyksiköitä. Näytteenottopalvelua käytti 40 asiakasta kerran tai useammin. SOP-työohjeet ja eläinten terveydenhallintapaketit otettiin valtakunnalliseen palvelutarjontaan ProAgria Oulun johdolla. Näihin koulutettiin erikoistuneet neuvojat. Valtakunnallinen konsepti yhteistyön parantamisesta valiolaisten hankintaosuuskuntien ja ProAgrian välillä syventyi. Pohjolan Maidon ja ProAgrian johtajat, Faba ja kotieläinvastaavat kokoontuivat kaksi kertaa suunnittelemaan käytännön yhteistyötä. ProAgria Oulun neuvojat sovelsivat näitä tavoitteita myös ei-valiolaisten asiakkaiden palveluissa. Maitotilojen palveluita ja osaamista kehitettiin MaitoManagement hankkeessa. Palveluryhmät Palveluja yhteistyössä investoiville tiloille Investointien suunnittelussa eri alojen asiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä talouslaskelmien ja elinkeinosuunnitelmien laatimiseksi. Investoivan tilan tiimissä toteutui yhteistyö ProAgria Oulun, Maveplan Oy:n ja sidosryhmien kanssa. Olimme mukana esittelemässä palveluja navettojen avajaisissa ja meijereiden markkinoilla. Loppuvuonna olimme mukana uuden navetan käyttönotossa. Eläinlääkäreiden ja neuvojien verkostoitumiseksi sekä eläinten terveydenhuollon edistämiseksi kokoonnuimme kaksi kertaa Pohjois-Suomen läänineläinlääkäreiden ja meijerin neuvojien sekä ProAgrian kotieläinvastaavien kanssa. Naudanliha Naudanlihantuotannon kannattavuutta heikensi kustannustason merkittävä kohoaminen suhteessa lihan ja eläintukiin nähden. Uusia palvelusopimuksia solmittiin yhden erikoistuneen naudanlihantuottajan kanssa. Erisisältöistä neuvontaa tarjottiin 24 erikoistuneelle naudanlihantuotanto- ja emolehmätilalle. Kirjallisia ruokintasuunnitelmia tehtiin 16 tilalle yhteensä 56. Lammas Lammasneuvonnan tuotosseurannassa oli vuonna 2013 mukana 43 lampolaa, joista 36 oli ProAgria Oulun alueelta ja seitsemän ProAgria Kainuusta. Loppuvuonna myös ProAgria Lapin tuotantoneuvonta siirtyi Oulun lammasasiantuntijalle. Alueen lammasneuvontaan kuuluvat tilat kasvattavat pääosaksi suomenlampaita ja kainuunharmaita; alkuperäisrotutuki tukee vahvasti kasvatustyötä. Teuraskaritsan laatupalkkion myötä myös liharodut texel ja oxford down ovat alkaneet kiinnostaa lammastiloja. Suomenlampaan ja liharotujen risteytyksien määrä on myös kasvanut. Lammasneuvonnan tilakäynti tehdään kerran vuodessa. Tilat ovat etäällä ja välimatkat pitkiä, joten neuvontaa ja tuotosseurantaa hoidetaan paljon sähköisesti ja puhelimella. ProAgria Oulun YmpäristöAgro II -hanke on järjestänyt lampureille suunnattuja koulutusja tiedotustilaisuuksia. Lammastiloja on kannustettu käyttämään kehittämistyöhön myös MASVA-hanketta. Useat tilat kehittävät tilaansa yrittäjämäisellä otteella. Liiketoiminnan suunnittelu sekä oman tilan tuotteiden kehittäminen ja markkinointi ovat olennaisia asioita tulevaisuuden lammastilalla. 9

12 Palveluryhmät Kasvi ja puutarha Kasvi Kasvipalveluiden keskeisintä toimintaa ovat viljelysuunnitelmat niin tavanomaisille kuin luomutiloillekin. Kasvukauden aikaista neuvontaa annettiin 35 kertaa. Käytössä olivat myös NurmiKasvu, Tuotto ja Toiminta -palvelupaketit asiakkaan valinnan mukaan. Webwisun kehitystyö vaati paljon panostusta toimintavuoden aikana. Sen käyttöönotto ajoittuu vuoden 2014 loppupuolelle ja siihen liittyvät koulutukset ovat lähteneet liikkeelle. ProAgria Oulu on tehnyt yhteistyösopimuksen Pohjoisen Kantaperunan ja Perunakauppa Luonnostan kanssa yritysten sopimusviljelijöiden neuvonnasta. Yritykset osallistuvat omien periaatteidensa mukaan asiantuntijapalveluiden kustannuksiin. Osa tiloista sijaitsee toisten ProAgria-keskusten alueella. Sopimusneuvonnan yhteydessä tehdään tiloille kehityskeskusteluja, viljelysuunnitelmia, kasvinsuojeluneuvontaa, peltokierroksia, viljelymuistiinpanoja ja kasvintuotannon kannattavuuslaskelmia. Luomupalveluja käytti noin 360 tilaa. Kotieläintilojen luomuneuvontaa on tehty sekä tarkastusten yhteydessä että osana tavanomaista tuotosseurantaa. Luomukotieläintuotteiden saamiseksi markkinoille on tehty tilakohtaista neuvontatyötä kaikilla niillä tiloilla, joilla pellot ovat luomutuotannossa, mutta karjaa ei ole aiottu siirtää luomuun. Tilaneuvonta on täydentäviin ehtoihin liittyvää opastavaa neuvonta. Lähes 30:lla ProAgria Oulun toimihenkilöllä on oikeus tehdä tätä neuvontaa. Neuvonta on vapaaehtoista ja viljelijä saa valtiolta tukea kahdelle neuvonta-osiolle vuosittain. Neuvonnasta on tiedotettu viljelijöille eri tavoin, mutta sen kysyntä ei ole ollut kovin vilkasta. Puutarha ProAgria Oulu on hoitanut puutarhaneuvontaa on myös Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueella. Puutarhaneuvonta on keskittynyt lähinnä avomaan puutarhatuotantoon. Hankeyhteistyötä on tehty MTT-Sotkamon kanssa avomaan puutarhatuotannon hankkeiden osalta. Laatutarha-ohjeistuksen mukaisia auditointeja on tehty niin peruna- kuin puutarhatuotantoakin harjoittaville tiloille. Auditoidut yritykset ovat sijainneet pääasiassa Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Vuoden 2013 jälkeen ProAgria Oulu ei hae enää julkista rahaa puutarhaneuvontaan. Toiminta jatkuu kuitenkin edelleen omien suuntaviivojen mukaan. Kuva: Juha Sohlo ProAgria Oulun kasvituotannon asiantuntijat tekivät vuonna 2013 yli viljelysuunnitelmaa, joista 40 luomutiloille. Kasvukauden aikaisia tilakäyntejä tehtiin 35. Huhti toukokuussa järjestetyssä liukoisen typen mittauksesssa tuotiin tutkittavaksi yli näytettä. 10

13 Yritys, tili ja omistajanvaihdos Yritys Yrityspalveluiden viiden henkilön työ kattoi koko maakunnan ja sitä hyödynnettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n rahoittaman Maaseutuyritysten asiakasvastaava toiminnan (MASVA) avulla. Yritysasiantuntijat kokoontuivat säännöllisesti analysoimaan ja jakamaan kokemuksiaan asiakastyöstä. Usein tapaamiset hoidettiin sähköisesti. Elokuussa toteutui pitkään odotettu valtakunnallinen ProAgrian yritysasiantuntijoiden ja ELY:n yritystutkijoiden retki alueellemme. Se suuntautui Hailuotoon, Kuusamoon ja Oulun seudulle. Palaute oli erinomainen. Yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa tehtiin runsaasti sekä yrityskohtaisessa neuvonnassa että seudullisten yrityspalvelupisteiden toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Yhteistyö maa- ja kotitalousnaisten kanssa oli myös keskeistä yritysasiakkaiden parhaaksi. Erityisenä kasvualana ovat olleet hevosiin ja koneurakointiin liittyvien palvelujen kysyntä. Lisäksi asiantuntijapalvelujen piiriin on tullut merkittävästi hyvinvointi- ja bioenergia-alan yrityksiä. Myös asiantuntijoiden osaamista kasvaville toimialoille on lisätty. Palveluryhmät Tilipalvelut Tilipalvelut oli vuoden aikana mittavan kehitystyön kohteena. Teimme toukokuussa koko henkilöstön opintomatkan Tanskaan, jossa yhtenä tutustumiskohteena olivat sikäläiset tilipalvelut. Matkan jälkeen teimme kehitystyötä ja esittelimme Analysoiva tilipalvelu -mallimme, joka oli suunnattu ensisijaisesti yhtiömuotoisille maatiloille ja evl-yrityksille. Se herätti kovasti kiinnostusta myös valtakunnallisesti. Kesäkuussa palkkasimme evl-kirjanpidon ja yrityskehitystä hallitsevan henkilön. Keskeistä analysoivassa toimintamallissa on asiakkaan tarpeiden hahmottaminen. Tavoite on yhdistää tilipalveluiden tuottama tieto tuotantoneuvontaan. Näin voidaan parantaa esimerkiksi kotieläinten ruokintaa tai peltoviljelyä. Tilipalvelut-konseptissa asiakas toimittaa kirjanpitoaineiston toimistolle ja asiantuntijat tallentavat kuitit. Talousasiantuntija keskittyy veroilmoituksen laadintaan ja verosuunnitteluun. Kaikessa tilipalvelujen kehitystyössä on keskeistä sähköisyyden hyödyntäminen. Omistajanvaihdoksia ja yhtiöittämistä Omistajanvaihdosten toteuttamiseksi talousasiantuntijat olivat mukana yli 100 asiakastilanteessa tekemässä kannattavuuslaskentaa, laatimassa luonnoskauppakirjoja tai vastaamassa muista tilakohtaisista palveluista. Maatila yhtiöitettiin aiempaa runsaammin. Lähtökohta yhtiöityksessä on järkevyystarkastelu, jonka jälkeen arvioidaan mahdollinen yhtiöittäminen etuineen ja haittoineen. Kannattavaa kirjanpitoa Kannattavuuskirjanpidon avulla voidaan seurata maatalouden kannattavuuden kehitystä ja saada selville siihen vaikuttavia tekijöitä. Tietojen keräyksestä tiloilla vastaavat neuvojat. ProAgria Oulu laati valmiit tilinpäätökset 74 tilalle. Vuoden 2012 tuloksien mukaan ProAgria Oulun alueen tilojen peltoala oli keskimäärin 67 hehtaaria, kokonaistuotto euroa ja maatalouden yrittäjätulo euroa. Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella. Jos kerroin on 1,00, maatila on saanut katettua kaikki kulunsa. Vuonna 2012 kaikkien tilojen kannattavuuskerroin oli 0,54, lypsykarjatilojen 0,64, muiden nautakarjatilojen 0,68 ja muiden kasvinviljelytilojen 0,46. Keskimääräinen kannattavuuskerroin 0,54 tarkoittaa, että tila on saavuttanut 7,8 euron tuntipalkan työlleen ja 3 prosentin korkotuoton maatalouteen sijoitetulle omalle pääomalle. Oman pääoman korkovaatimus (keskimäärin 5,9 %) on laskettu tilakohtaisesti ja oman työn palkkavaatimus on ollut 14,50 euroa tunnilta. 11

14 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Näe hyvä lähellä Oulun Maa- ja kotitalousnaiset edistää ja vahvistaa maaseudun naisten ja perheiden hyvinvointia, yritystoimintaa sekä ruokaa ja elintarvikkeita käsittelevien maaseudun yritysten laatua. Vuonna 2013 tärkeimpiä teemoja olivat ruoka ja elintarvikkeet, ympäristö ja yrittäjyys sekä erityisesti käsityö-, ruoka-, matkailu- ja hyvinvointiyrittäjyys. Vuosi 2013 oli Maa- ja kotitalousnaisten järjestön 80-vuotisjuhlavuosi. Oulun piirikeskus vietti omaa juhlaansa Utajärvellä. Tasan 80 vuotta sitten 43 maaseudun naista eri puolilta Oulun lääniä oli kokoontunut Ouluun Maatalousnaisten perustavaan kokoukseen. Hyvä ruoka lähelläsi Maa- ja kotitalousnaisten teemaelintarvike oli vuonna 2013 vilja. Viljasta virtaa -teemaa toteutettiin luentojen, tiedottamisen, kurssien ja näyttelyjen avulla. Viljan monipuoliseen käyttöön liittyviä ruokakursseja järjestettiin läpi vuoden. Viljateeman toteuttamiseen osallistuivat aktiivisesti sekä maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset että piirikeskuksen toimihenkilöt. Jokaiseen Maaviesti -lehteen on laadittu viljateemaan sopiva ruokajuttu. Ruuanvalmistuskursseja pidettiin muun muassa seuraavista aiheista: Hiihtovaelluksen eväät, Kasviksista elinvoimaa, Viljasta virtaa, Ruisleipä, Kahvipöydän hurmaavat herkut, Sienet suuhun ja säilöön, Salaatit ja yrtit, Makeiset, Voileipäkakut, Täytekakut ja Uusia makuja joulupöytään. Kursseja on pidetty yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Puhelinneuvontaa on annettu muun muassa reseptiikasta, säilönnästä, pakkaus- ja päiväysmerkinnöistä sekä muusta ruuan käsittelystä ja jalostuksesta. Vuoden aikana pidettiin Veikeä vilja kiva kuitu -tilaisuuksia lasten päiväkerhoissa sekä Viljan tie, Biojäte paastolle ja Kasvisaarteen arvoitus -tilaisuuksia alakouluissa. Muun muassa kauppakeskuksissa ja ammattikorkeakouluissa oli Näe hyvä lähelläsi -lähiruokapäiviä sekä Porkkanalla painat pidempään -tilaisuuksia ammatti- ja ammattikorkeakoulujen nuorille miehille. Syksyllä järjestettiin lapsille luontoretki, Biojäte paastolle -kuluttajatapahtuma ja useita koulutapahtumia. Kotitalousneuvonnan esitelmiä on pidetty ravitsemuksen perusteista. Ruoka- ja kotitalousneuvoja Helena Lahdenperä on kuulunut maa- ja kotitalousnaisten valtakunnalliseen nettineuvojaverkostoon. Kuva: Ella Karttimo Jatkuvuuden edellytys on, että pystymme tarjoamaan asioita, jotka kiinnostavat nykyisiä jäseniä ja houkuttelevat uusia, pohtivat Oulun Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlassa Merilän kartanossa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt (vasemmalla), toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtaja Kaisu Merilä. 12

15 Tunne oma lähimaisemasi Pohjois-Pohjanmaan kunnat, kylät ja asukkaat osallistuivat aktiivisesti tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa aiheina olivat maaseutuympäristön hoito, vesiensuojelu, kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen, umpeenkasvun ehkäisy ja perinnemaisemien hoito. Vuoden aikana mietittiin maaseudun asukkaita ja maaseutuympäristöä koskevia erityiskysymyksiä, jotka liittyivät muun muassa viljelijöiden ja yhdistyksien rahoitusmahdollisuuksiin maiseman- ja luonnonhoidossa, tilusjärjestelyihin ja maisemalaiduntamiseen. Maisemalaiduntamista ja laidunpankkipalvelua suunnattiin lampureille. Yksi esille nostettu teema oli lammas hoitaa ihmistä ja maisemaa, joka suunniteltiin hoivakodin ympäristöön. Maatalouden ympäristötuen maiseman- ja luonnonhoidon erityistukien haku rajattiin koskemaan vain yhdistyksiä ohjelmakauden vaihtumisen lähetessä. Myös ei-tuotannolliset investointituet olivat haussa Manner-Suomen maaseutuohjelman varoista. Rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen onnistui hyvin eri tilaisuuksissa, tiedotteissa ja YmpäristöAgro-hankkeen nettisivuilla. Myös erityistuki- ja ei-tuotannollisen investointituen suunnitelmia laadittiin ja sovittiin laidunnuskäytännöistä. Suunniteltavia kohteita olivat maatalouden monivaikutteiset kosteikot, perinnemaisemakohteet sekä muut maiseman- ja luonnonhoidon kohteet. Rahoitettavia maiseman- ja luonnonhoidon kohteita opeteltiin tunnistamaan maastotapahtumissa. Kesän aikana oltiin esillä useissa yleisötapahtumissa ja muun muassa Seinäjoen Farmarissa ja Oulun PikkuFarmarissa. Näissä tilaisuuksissa yleisö pääsi tutustumaan monivaikutteisiin kosteikkoihin, jokikunnostuskohteisiin, vesiuomien muotoiluun ja erilaisiin laidunnettaviin luonnonlaitumiin. Myös maatilojen pihapiireihin kiinnitettiin huomiota ja annettiin vinkkejä kestäviin kasvivalintoihin. Maatalousmaankäytön uusiin mahdollisuuksiin ja tilusjärjestelyihin heräteltiin viljelijöitä ja asukkaita yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Tilusjärjestelyteema oli näyttävästi esillä syksyllä Maaseudun Tulevaisuudessa. Ympäristönhoitoa edistävän liittyen tehtiin osana opinnäytetyötä kysely, joka aktivoi laiduneläinten omistajia tutustumaan sivustoon ja jättämään sinne oman ilmoituksen. Tulevan ohjelmakauden uudet rahoitusmahdollisuudet nousivat esiin vuoden aikana ja ohjelmatyöhön osallistuttiin aktiivisesti. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaluonnoksiin annettiin lausuntoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Perunanviljelyalueen eroosion torjuntaan esitettiin uusia rahoitusmuotoja ja paikalliseen ohjelmatyöhön osallistuttiin aktiivisesti. Annetut lausunnot tehtiin yhteistyössä ja ne löytyvät YmpäristöAgro-hankkeen kotisivuilta. Hanketyön avulla saatiin toimintaan tuloksia ja näkyvyyttä. Tilaisuuksia, tapahtumia ja luentoja kertyi 43, joissa oli 852 osallistujaa. Yhteistyökokouksia pidettiin 62, joihin osallistui 41 henkilöä. Kyläkävelyitä järjestettiin kolme ja viisi näyttelytapahtumaa, joihin osallistui kävijää. Ympäristöneuvontakertoja oli 44. Lisäksi valmistui erilaisia mediatiedotteita, laaja-alaisia suunnitelmia, raportteja, lausuntoja ja erityistukisuunnitelmia. Maaseudun asukkaille ja yrityksille tarjottiin neuvontaa yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, MTK-Pohjois-Suomen, Oulun Riistanhoitopiirin, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin, Metsähallituksen, PSK:n ja SYKE. Omana hankkeena oli YmpäristöAgro II -hanke. Myös Jätevesihanke hankkeeseen ja VYYHTI - Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan -hankkeessa oltiin mukana. Sen lisäksi tehtiin yhteistyötä myös muiden ProAgria Oulun hallinnoimien hankkeiden kuten HevosAgron ja MASVAn kanssa. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2013 Puheenjohtaja Helena Pitkälä, Haapavesi Varapuheenjohtaja Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi Anita Junttila, Tyrnävä Ulla Käkilehto, Kuusamo Armi Nikola, Siikajoki Auli Vuolteenaho, Haapajärvi Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulu 13

16 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Monimuotoista maaseutuyrittäjyyttä Maaseudun pienyrittäjyyttä tukeva neuvonta on sisältänyt aloittavien yrittäjien ohjausta, opastusta tuotekehityksessä, hinnoittelussa, liiketoimintasuunnitelmien laadinnassa ja laskelmien tekemisessä sekä muuta yrittäjä- ja yrityskohtaista neuvontaa puhelimitse ja yrityskäynnein. Omavalvontaan ja hygieniaan liittyvää koulutus ja neuvonta on suunnattu erityisesti maaseudun ruoka- ja majoituspalveluja tarjoaville sekä muille elintarvikkeita käsitteleville yrityksille. Elintarvikeyrittäjien verkostoitumista on edistetty Ruoka-Suomen teemaryhmän kautta ja maakunnallisena toimijana Aitoja makuja -hankkeessa, jonka valtakunnallista nettiportaalia on tehty tunnetuksi yrittäjille ja kuluttajille järjestetyissä koulutuksissa ja tapahtumissa. Vuonna 2013 sivustosta tiedotettiin erityisesti tilamyyntiä harjoittaville alkutuottajille yhteistyössä MTK-Pohjois-Suomen kanssa. Aitoja makuja osallistui Pohjoiset Arktiset maut -tapahtumaan syksyllä ruokapiiritoiminnasta kertovalla työpajalla. Hanketta on toteutettu osana YmpäristöAgro II -hanketta. Yritysneuvonnassa hanketoiminnalla on suuri merkitys. Maaseutu- ja naisyrittäjät olivat kohderyhmänä muun muassa seuraavissa ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hankkeissa: MASVA, Bothnia à la carte, HYPYT, Kämmenviesti ja YmpäristöAgro. Järjestö lähellä Maaseudun naiset osallistuivat järjestötoimintaan vireästi. Yhdistysten toimintaa tuettiin jatkamalla järjestön kehittämishanketta, jonka yhdistysvierailuilla perehdyttiin toiminnan suunnitteluun, verkostoitumiseen ja neuvonnan teemoihin. Vuoden aikana järjestettiin yhdistyksille järjestötoiminnan koulutusiltoja. Helmikuussa monet yhdistykset järjestivät Naisvoimaa-päivän marjasmoothien kera. Yhdistyksille on toimitettu materiaalia, käyty kokouksissa ja opastettu sääntömuutosten tekemisessä. Yhdistyksiin on pidetty yhteyttä kiertokirjeiden ja sähköpostin avulla. Tiedottamisessa on käytetty internetsivuja ja Maaviesti-lehteä. Olemme osallistuneet Netti ohoi -hankkeen koulutusten järjestämiseen ja samalla tiedottaneet jäsenistölle sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median merkityksestä. Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlavuosi oli myös Oulun piirikeskuksen ja monen alueemme yhdistyksen juhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi painatettiin Maa- ja kotitalo- Kuva: Elina Hänninen Bothnia à la carte -hanke järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa syyskuussa Pohjoiset arktiset maut, Northern Arctic Flavours -seminaarin. Tyrnävällä Tihisen pirtissä järjestetyssä työpajassa oli tilaisuus perehtyä ruisleivän leivontaan Oulun Maa- ja kotitalousnaisten opastuksella. 14

17 usnaisten seinäkalenteri Aitojen asioiden puolesta -teemalla. Piirikeskus on järjestänyt suosittuja opinto-, kulttuuri- ja virkistysmatkoja. Tammikuussa järjestettiin yhteistyössä MTLH:n kanssa RAY:n tukema Työt takana elämää edessä -lomaretki Härmän kuntokeskukseen. Kevään ulkomaan matka suuntautui Espanjan Andalusiaan. Toukokuussa osallistuimme myös ProAgria Oulun toimihenkilöiden Tanskan matkan suunnitteluun, käytännön järjestelyihin ja itse matkalle. Syysretkemme kohteena oli Pohjois-Norja. Loppusyksystä kuntoiltiin ja patikoitiin myös Kolin kansallispuistossa. Marraskuussa lähdimme joukolla Tampereelle osallistumaan Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen 80-vuotisjuhlaan. Syyskuussa teimme opintomatkan Vaasaan ja Poriin. Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan toiminnassa ja Vapepan maakuntatoimikunnassa. Projektit Projektit Bothnia à la carte Bothnia à la carte toimii osana MASVA Pohjois-Pohjanmaa Elinvoimaa ja menestystä maaseudulle -hanketta. Bothnia à la carten tavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan matkailu-, käsityö- ja elintarvikealan sekä muiden maaseudun yritysten yhteistyön lisääminen ja palvelujen kehittäminen yhteistyöverkoston avulla. Oulussa ja Kuusamossa kokoontuneet ruokamatkailun kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ovat saaneet yhteisissä pienryhmien neuvontatilaisuuksissa asiantuntija-apua ja vertaistoimijavinkkejä oman yrityksensä sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Hanke järjesti yhteistyössä eri hankkeiden, kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa Oulussa kansainvälisen Pohjoiset arktiset maut Northern Arctic Flavours -seminaarin ja ruokamatkailutapahtuman. Seminaarin oheistapahtumissa oli tarjolla hankkeen pienryhmätyöhön osallistuneiden yritysten tuotteita ja palveluita. Haja-asutuksen jätevesineuvonta ProAgria Oulu hallinnoi edelleen Hajajätevesineuvontahanketta, joka oli rahoitettu ympäristöministeriön harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Hanke jatkuu vielä vuoden 2014 alkupuolella. Neuvontakokonaisuus jatkunee ministeriön rahoittamana vuoden 2016 loppuun saakka vuosittain vahvistettavalla rahoituksella. Neuvontahankkeet eri puolilla Suomea järjestävät haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa. Neuvontahankkeiden mallina ovat olleet vuoden 2011 kolme pilottihankekohdetta, joista yhtä hallinnoi ProAgria Oulu. Yhteenvedon kaikkien hankkeiden tuloksista tekee SYKE. Vuonna 2013 neuvontahanke tarjosi edelleen tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi kiinteistönomistajia välttämään virheinvestointeja. Hanke jakoi tietoa hajajätevesiasetuksen, ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista ja kuntakohtaisista käsittelyvaatimuksista. Käytännössä hanke tarjosi netti- ja puhelinneuvontaa, jätevesiklinikoita, jätevesi-iltoja ja kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Hankkeen omissa ja muiden tahojen kanssa järjestetyissä jätevesi-illoissa ja neuvontatilaisuuksissa kävi 305 henkilöä. Kiinteistökohtaisia käyntejä tehtiin 125. Jätevesiklinikoilla kävi tietoa hakemassa146 henkilöä. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin 120 kohteelle vuoden aikana. Koko vuoden aikana tavoitettiin 696 kiinteistönomistajaa tai -haltijaa. HevosAgro HevosAgro II - elinkeinojen kehittämishanke aloitti täysipainoisesti vuoden 2013 alusta. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Hanke teki keväällä Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman seurantatutkimuksen ja päivityksen ohjelmakaudelle Ohjelmatyössä järjestettiin kaksi kehittämisseminaaria. 15

18 Projektit HevosAgro parantaa hevospalvelualan neuvonnan toimintamalleja ja asiantuntijaverkostojen toimintaa. Hanke aloitti keväällä pienryhmävalmennukset hyvinvointipalveluja tuottaville hevosyrityksille. Syksyllä alkoi neljä uutta pienryhmää ratsastuskoulu-, hoitotalli- ja matkailu/ohjelmapalveluyrittäjille sekä hevosalan palvelutuotantoa harjoittaville yrittäjille. Hanke järjesti hevosalan yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista edistävän tiedotussarjan maakunnan eteläisessä osassa ja Oulun seudulla. Viidessä seminaaripäivässä käsiteltiin yrityksen perustamista, talousosaamista, markkinointia, johtamista ja työssä jaksamista. Laatuheinärenkaan toiminnan kehittämistä jatkettiin ja pidettiin kaksi toimintajärjestelmän rakentamiseen tähtäävää tapaamista. Kesällä avattiin internetpohjainen Pohjois-Pohjanmaan hevosalan palveluhakemisto. Vuoden lopussa palveluhakemistossa oli 51 yrityksen yhteystiedot. Myös Neljä askelta hevosyrittäjäksi -neuvontavideoiden tuotanto alkoi. Hanke on ollut esillä hevosalan tapahtumissa ja hanketoimintaa esitelleissä tapahtumissa. Yleisötapahtumista suurimman yleisön ja julkisuuden tavoittivat syksyllä Oulussa järjestetyt Pikku-Farmari ja Ookko nää hevostellu -tapahtumat, joissa oli lähes kävijää. Oulun Ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin kaksi kehittämisselvitystä, joiden aiheena on lantahuolto ja laidunasiat. Hevostallien ja maneesien kustannusarvioiden toteutumista selvittävä opinnäytetyö käynnistyi syksyllä. HevosAgro on tehnyt paljon yhteistyötä paikallistoimijoiden kanssa sekä valtakunnallisesti muun muassa Hevostietokeskuksen, Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Hevosritys huippukuntoon -hankkeen kanssa. HevosAgron kotisivuille osoitteeseen on koottu kaikki hankkeessa tuotettu aineisto, tilaisuuksien materiaalit ja yhteyksiä muihin tiedon lähteisiin. HYPYT - Hyvinvointipalveluyrittäjyys toimivaksi HYPYT-hanke on elinkeinojen kehittämishanke, jonka päätavoitteena on kehittää ja tukea hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja sen edellytyksiä. Hanke kohdistuu yritysten liiketoiminnan tehostamiseen, yritysten keskinäiseen ja palveluiden tuottajien sekä ostajien väliseen yhteistyön lisäämiseen. HYPYT-hanke on järjestänyt useita infotilaisuuksia, työpajoja ja seminaareja koko maakunnan alueella. Yhteensä 45 tilaisuuteen on osallistunut yli 500 henkilöä. Seminaarien ja työpajojen teemoja ovat olleet: Innostu itsestäsi ja osaamisestasi, yritystoiminnan tuet, perhehoito, sähköinen markkinointi, osuuskuntayrittäjyys, osaavan yrittäjän taloussuunnitelma, kyselytutkimus luontaishoitoalan toimijoille, eettisyys luontaishoitajan näkökulma ja yhdistyksen perustaminen luontaishoitajille. Opintomatka suuntautui Itävalta-Saksan Baijerin alueelle. Yhteistyökumppaneina ovat olleet hoitoalan toimijat, kunnat, perhehoidosta kiinnostuneet ja muut kehittämishankkeet. Hankkeen kohderyhmiä ovat hyvinvointipalvelualan yrittäjät, yrittäjyydestä kiinnostuneet, kolmannen sektorin toimijat ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutoimen työntekijät. Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät ovat olleet lähinnä luontaishoito- ja lasten päivähoitoalalta. Kämmenviesti Kämmenviesti on viiden pohjoispohjalaisen käsityöyrittäjän yritysryhmähanke, joka edistää yhteistyötä, verkostoi sekä lisää näkyvyyttä ja toiminnan laatua. Hankkeen tavoitteena on parantaa käsityöalan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitua, saada näkyvyyttä ja volyymia, parantaa toiminnan laatua ja järkevöittää työmäärää työpajojen avulla sekä löytää jälleenmyyntipaikkoja sekä testata messu- ja myyntitapahtumia Suomessa. Myös kansainväliste suhteiden luominen on hankkeen tavoitteita. Kämmenviesti-ryhmään kuuluvat seuraavat yritykset: Anna-Riitan Aitta, Ateljee Liinappi / koodino, Neuleyritys Liisa Salmivaara, pienet Oranssit ja TarinaRyijyt. MaitoManagement 2020 MaitoManagement hankkeen viimeinen toimintavuosi keskittyi maitotilojen kilpailu- 16

19 kyvyn lisäämiseen sekä kartutti viljelijöiden ja tilojen asiantuntijoiden osaamista maitoalan rakenneuudistuksessa. Sen avulla kehitettiin kustannuksia säästäviä ja tuottoa lisääviä tuotantoprosesseja, tuotteita ja palveluita. Myös toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyi ja vahvistui. Viimeinen vuosi keskittyi erityisesti viemään toteutuneet työkalut, toimintamallit ja palvelut käytäntöön. Esimerkiksi johtamisen työkirja vietiin asiakapilotointiin vuoden aikana. Maaliskuussa maitotilayrittäjistä koostuva pienryhmä aloitti johtamisen työkirjan täyttämisen navettaosiosta, jatkoi kesäkuussa talousosiolla ja lopetti elokuussa pelto-osioon. Tuotosseurannan kehittämisosiossa laadittiin raporttimalleja muun muassa hedelmällisyyden ja utareterveyden hallinnan tueksi. Nämä raportit asiakasraaditettiin Vene -hankkeen päätösseminaarissa ja toimitettiin valtakunnallisen tuotosseurantaprojektin hyödynnettäväksi. Soveltamiosioissa kehitettiin asiantuntijoiden viestinnällisiä ja vuorovaikutuksellisia taitoja Uutta virtaa pienryhmien vetämiseen -päivillä maaliskuussa ProAgrian huippuosaajan Anu Ellän johdolla. MaitoManagement hanke huipentui loppuseminaariin Rokualla. Ensimmäisen päivän ohjelma oli työpajapohjainen ja päivän päätteeksi oli mahdollisuus osallistua tilavierailuun valitsemansa työpajan teemalla. Toisena päivän jatkettiin maitotilayrittäjien kanssa toimivien asiantuntijoiden kanssa ja kerrattiin työkaluja ja toimintamalleja. Vuonna 2013 asiantuntija- ja maitotilapienryhmäverkostojen kokoontumisia oli yhteensä 28. MaitoManagement hankkeen kotisivuille osoitteessa maitomanagement2020 linkitettiin hyödyllisiä linkkejä. Kotisivuilla vieraili viime vuonna yli kävijää. MASVA - maaseutuyritysten asiakasvastaava Asiakkaat olivat entistä paremmin tietoisia MASVA-neuvonnan saatavuudesta. Tähän vaikutti todennäköisesti MASVA-neuvojien aktiivinen osallistuminen eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Hanke on avoin kaikille maaseutuyrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille, aloittaville ja toimiville maaseudun pienyrityksille sekä jo toimiville maatilakytkentäisille yrityksille. Aloittavaksi yrittäjäksi lasketaan myös maatila, joka aloittaa alkutuotannon ohessa muuta yritystoimintaa. Asiakkaalle neuvonta on maksutonta. Vuoden 2013 aikana syntyi 404 erilaista merkittävää kontaktia 208 eri maaseutuyrittäjän ja maaseudulle yrittäjäksi aikovan henkilön kanssa. Ulkomaan matkoja tehtiin kolme. MASVA-hankkeen tavoitteena on kontaktoida ja avustaa peruskysymyksissä vuosittain noin 106 yritystä tai yrittäjäksi aikovaa henkilöä. Tuloksena on arviolta 40 uutta yritystä, 30 säilytettyä palvelua ja 10 uutta palvelua. Vuonna 2013 tästä toteutui 12 uutta yritystä, 47 säilytettyä ja 41 uutta palvelua. Luvuissa ei ole Bothnia à la Carte -hankeosion yrittäjiä. MASVA-hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeen budjetista osa kohdentuu Bothnia à la carte -osioon, joka yhdistää MASVA-hankkeen maaseutuyritysten perusneuvontatyökalut ja osaamisen Taitajien tierna -jatkohankkeen aikana syntyneen yrittäjäverkoston jatkuvuuden edistämiseen ja hyvien käytäntöjen kehittämiseen. Ruokaa mereltä merelle Mat från hav till hav Pohjoismainen yhteistyö pienten elintarvikeyritysten kesken on päässyt alkuun Ruokaa mereltä merelle -hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on luoda verkosto Pohjois-Suomen, Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin elintarvikkeita tuottavien yritysten yhteistyölle. Hanketyötä on tehty ruotsalaisen sisarjärjestön Hushållningssällskapet Nordin kanssa. Hankkeelle saatiin myönteinen rahoituspäätös Interreg IV A Nord -rahastosta syyskuussa Muita rahoittajia ovat Lapin liitto, ProAgria Oulu ja Bothnian Arc. Lokakuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen yhteinen tapaaminen ja opintomatka ruotsalaisten ja norjalaisten yrittäjien ja toimijoiden kanssa alueemme marja- ja yrittäjien yrityksiin. Opintomatkaan kuului myös tutustumiset alueemme lähiruuan myyntipaikkoihin. Loppuvuodesta suunniteltiin opintomatkaa Pohjois-Ruotsiin, joka toteutetaan helmikuussa Hanke jatkuu saakka. Yhteistyötä ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat toimineet ohjausryhmissä ja tarjonneet asiantuntijapalveluja muun muassa seuraaville hankkeille: Aitoja makuja -hanke Alueelliset kylähankkeet Alueelliset Leadertoimintaryhmät BioG- ja EkoPellettihankkeet EuropeDirect-hanke Haapajärvellä Koillismaan kehityshankkeet 3M-hanke LuovaOteKeskushanke Maaseudun sivistysliiton hankkeet Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen II MTK-Pohjois-Suomen maaseudun kehittämishanke Nautakarjatalouden uudet menetelmät (VENE) -hanke Nivala-Haapajärven kehityshankkeet Oulun kaupungin KantriOulu-hanke Peruna paremmaksi -hanke Raahen seutukunnan hankkeet ja Pyöreän Pöydän toiminta Riistakosteikkolife -hanke Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 17

20 Projektit Kuva: Anna-Leena Vierimaa YmpäristöAgro II -hankkeen tapahtumissa vuosina on ollut lähes osallistujaa. YmpäristöAgro II YmpäristöAgro II -hanke jatkoi toimintaansa. Sen tapahtumiin osallistuttiin vilkkaasti. Tilaisuuksia oli vuoden aikana 109 ja messupisteitä 27. Tilaisuuksiin osallistui henkilöä ja hankkeen messupisteille henkilöä. Vuoden 2013 näkyvimpiä tapahtumia ja teemoja olivat muun muassa laaja tuki-infokierros yhteistyössä MTK:n, ELY:n ja kuntien kanssa; laiduntaminen, eläinten hyvinvointi ja luonnon hoito; Laidunpankki.fi-toiminnan edistäminen; lähiruoka ja luomu; luomupuutarhapäivät; elintarvikelainsäädännön muutokset ja Oiva-julkistamisjärjestelmä; pienteurastamotoiminnan edistäminen; maatalousmaan hoitaminen ja ympäristömyönteinen viljely; kosteikkoihin liittyvät rahoitusmuodot ja menetelmät; tilusjärjestelyihin liittyvät teemat ympäristökysymykset huomioiden. YmpäristöAgron lähiruokaosioon kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan Aitoja Makuja -sivuston edistäminen. Vuonna 2013 sivustolle liittyi 30 uutta yritystä. Hankkeen aikana sinne on liittynyt noin 150 yritystä vuoden lopussa sivustolla oli yhteensä 186 yritystä. Hankesuunnitelma ja pidetyt infotilaisuudet löytyvät YmpäristöAgro II -hankkeen kotisivuilta osoitteessa YmpäristöAgro II jatkaa YmpäristöAgro I:n työtä. Hankkeen sopimusyhteistyökumppani on Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Tuen myöntäjä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yksi hankkeen yhteistyötahoista kuten myös MTK-Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja MTT. VYYHTI Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan VYYHTI-hanketta toteuttavat ProAgria Oulun lisäksi toimialueillaan ProAgria Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Hanke edistää vesien- ja ympäristönhoitoa luomalla toimintamallit ja välittäjäorganisaatiot pienimuotoisen kunnostus- ja hoitotoiminnan tueksi sekä aktivoida kohderyhmiä ympäristönhoitoon. Vuoden 2013 aikana VYYHTI-hanke järjesti Pohjois-Pohjanmaalla pääasiassa Oulujoen eteläpuolisella alueella 16 työpajatyyppistä tilaisuutta, kolme retkeilyä ja kaksi työnäytöstä. Lisäksi hanke oli yhteistyökumppanina mukana kuusi kertaa eri messuilla ja muissa tapahtumissa. Hanke tarjosi myös neuvontaa useisiin vesien- ja ympäristöhoitokohteisiin. Hanke laati erilaisia ympäristön- ja vesienhoitoon sekä ei-tuotannollisiin investointitukiin ja erikoisympäristötukiin liittyviä suunnitelmia kaikkiaan 10. VYYHTI-hankkeen keskeiseen tavoitteeseen, välittäjäorganisaatiosuositusten laatimiseen, liittyvä työjakso aloitettiin joulukuussa Lisäksi ryhdyttiin suunnittelemaan vuoden 2014 yleisötilaisuuksia. 18

21 Monimuotoista kalastusta Osakaskunnat Järjestötoiminnassa kalaveden osakaskunnat huolehtivat kalastuksen järjestämisestä ja kalavesien hoidosta. Osakaskunnille välitettiin ajankohtaista tietoa ja neuvontaa toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä lainsäädännöstä. Joitakin osakaskuntia on ohjattu sääntöjen uudistamisessa yhteisaluelain mukaisiksi. Tällaisia osakaskuntia on syntynyt alueellamme muutamia kuluvana kautena. Pieniä osakaskuntia on kannustettu yhdistymiseen järjestön strategian mukaisesti. Valtakunnallista ja alueellista tietoa on välitetty jatkuvasti. Osakaskunnat ovat saaneet ohjeistusta kalastuksen järjestämisessä, vesiensuojelussa ja edunvalvonnassa. ProAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI-hankkeen kautta on voitu välittää tehokkaammin muitakin osakaskuntatoimintaan liittyviä asioita. Olemme saaneet uusia osakaskuntia jäseniksemme. Valtakunnallista, alueellisesti täydennettyä Ahvenpostia on välitetty niille kalatalouden toimijoille, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa. Lisäksi paikallisia uutisia ja tiedotteita lähetetään sähköpostilistan kautta säännöllisesti. Ahvenpostin jakelu on tällä hetkellä 125. Sähköpostilistan lisäksi olemme jakaneet tietoa omilla Facebook- ja kotisivuilla sekä perinteisesti jäsenkirjeillä. Kalastusalueiden neuvonta ja toiminnan tehostaminen Kalastusalueille on tarjottu neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla sekä autettu kokousten valmistelussa ja kokouspäätösten tiedottamisessa. Kalastusalueita on ohjattu niiden tehtävien suorittamisessa sekä informoitu ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista asioista. Kalatalouskeskus on osallistunut kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Kalastusalueiden toimijoita on kannustettu osallistumaan maakunnallisille ja valtakunnallisille kalastusaluepäiville. Kalastuslain muutokset ja kalastusmaksukertymät Kalastuksenvalvonta-asetuksen vaatimuksista kalastuksessa ja sen järjestämisessä on kerrottu edelleen osakaskuntien ja kalastusalueiden kokouksissa, yhteislupapalavereissa ja muissa tilaisuuksissa kuten kylätapahtumissa. Asiasta on tiedotettu lisäksi sähköpostilla ja kirjeitse, mediatiedotteilla, Facebookissa ja vuosikokouksen yhteydessä pidettävässä seminaarissa. Kalastuslupa-asioihin koskevaa neuvontaa annettiin puhelimitse, sähköpostilla, median välityksellä ja kasvotusten. Tietoa jaettiin, miksi maksaminen kannattaa, ketä se hyödyttää ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Kalatalouskeskus on auttanut kalastusalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä ja valvojien koulutuksessa. Pohjois-Pohjanmaalla on koulutettu noin 200 uutta kalastuksenvalvojaa, joista useimmat toimivat osakaskuntien palveluksessa. Kalatalouskeskus ei ole itse myynyt valvontapalveluita, vaan on järjestänyt resursseja asian hoitamiseen toimialueella. Uusia kalastuksenvalvojia on myös työllistetty varsinkin suurimmilla yhteislupa-alueilla. Palaute kentältä on ollut pelkästään myönteistä. Kaupallinen kalastus ja kalastusmatkailuyrittäjyys Oulun Kalatalouskeskus on toiminut muun muassa seuraavien hankkeiden ohjausryhmissä: Koillismaan kalastusmatkailun kehittäminen, Oulangan taimen Karelia-Enpi, Kitkan Viisas ja Kitka MuHa. Kalatalouskeskus on ollut kokoonkutsujana muun muassa Järvi-Kuusamon ja Kitkajärven yhteislupa-alueilla sekä avustanut kalavesienhoitotöiden istutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa eri puolilla toimialuetta. Kalatalouskeskus on myös tehnyt tiivistä yhteistyötä alueemme kahden kalatalousryhmän kanssa. Lisäksi järjestö on tuonut kalatalousosaamista eri hankkesiin tavoitteenaan lisätä paikallisen kalan kulutusta ja eri kalalajien suosiota. Oulun Kalatalouskeskus Oulun Kalatalouskeskuksen johtokunta 2013 Puheenjohtaja Juha Korhonen, Kuusamo Varapuheenjohtaja Juha Tikka, Pyhäjärvi Osmo Heikkinen, Muhos Pekka Isola, Oulu Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Heikki Tahkola, Kuusamo saakka Tuomo Polojärvi, Taivalkoski lähtien Outi Kaski-Laakso, Oulu 19