Vuosikertomus ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus toimintavuosi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus 186. toimintavuosi

2 Sisältö Avaintiedot Toiminnan perusteet 2 Johtajan katsaus 3 Toimintaympäristö 4 Hallinto ja organisaatio 5 Palveluryhmät: - Maito, naudanliha ja lammas 8 - Kasvi ja puutarha 11 - Yritys, tili ja omistajanvaihdos 13 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 14 Projektit 18 Oulun Kalatalouskeskus 23 Talouden tunnusluvut 25 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti Kansikuva: Vastavalo / Taru Rantala

3 Avaintietoja 2014 Uudet toimintatavat ja palvelut karjan ruokinnanohjaukseen ja nurmituotantoon on otettu ProAgria Oulun asiakastiloilla myönteisesti vastaan. Ensimmäiset utareterveyttä ja hedelmällisyyttä edistävät palvelupaketit vietiin vuoden aikana menestyksellisesti läpi. Tilipalveluja kehitettiin edelleen. Keskeistä analysoivassa toimintamallissa on yhdistää tilipalveluiden tuottama tieto tuotantoon eli kotieläinten ruokintaan tai peltoviljelyyn. Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntijoiden työssä näkyi vahvasti uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden rooli on vuosi vuodelta laajentunut maisemanhoidosta maaseudun ympäristökysymyksiin ja kokonaisvaltaiseen maaseudun kehittämiseen. Bothnia à la carte -hankkeen ja paikallisten yhteistyökumppaneiden järjestämän Pohjoiset arktiset maut - Northern Arctic Flavours -seminaarin yhteydessä kokeiltiin Oulussa syyskuussa uutta asiaa: ruokakävelyjä. Ne otettiin innostuneesti vastaan. VYYHTI Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan -hanke laati suositukset välittäjäorganisaatioiksi koko hankealueelle. Paikallisten tahojen aktivointia tulisi edelleen jatkaa. 1

4 Toiminnan perusteet Arvot, visio ja toiminta-ajatus ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Keskeinen periaate on tarjota helposti saatavia palveluja. Missio Toimimme maaseudun puolesta. Visio Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Samalla kehitämme maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Arvot Asiakkaan menestyminen Osaava ja innostunut henkilöstö Maaseudun puolesta Kestävä kehitys Riippumattomuus Toiminta-ajatus Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjien kilpailukykyä parantavia asiantuntijapalveluja sekä oman henkilöstön että muiden asiantuntijaorganisaatioiden tuella. ProAgria-ryhmän kompassi 2

5 Osaamista ja uusia palveluja ProAgria Oulun toimintaa kehitettiin vuoden 2014 aikana edelleen vahvasti, että monipuolistuva asiakaskunta saa hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Olemme erityisesti keskittyneet osaamisemme kehittämiseen ja uusiin palveluihin. Organisaatiomme toimii toista vuotta uuden organisoitumisen mukaisesti. Noudatamme maaseutuneuvonnan palveluryhmissä valtakunnallisia linjauksia. Ne ovat eteläinen ja pohjoinen Maito-, naudanliha- ja lammas -palveluryhmä, Kasvi- ja puutarha -palveluryhmä sekä Yritys-, tili- ja omistajanvaihdos -palveluryhmä. Palveluryhmiin jaon lisäksi olemme määritelleet osaamisalueet ja niihin osaamisvastaavat, joiden tehtävänä on varmistaa osaamisen kehittyminen organisaatiossamme. Samalla käynnistimme asiakasvastaavatoiminnan keskeisten tilojemme kanssa. Keräämme kokemuksia siitä ja hiomme toimintatapoja edelleen yhdessä valtakunnallisten kehittäjien kanssa. Toimintavuoden aikana osallistuimme moniin alueemme maaseudun kehittämistä edistäviin työryhmiin ja hankkeisiin. Toteutimme haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan hanketta koko maakunnan alueella. Osallistuimme myös Interreg-hankkeen toteutukseen yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Hallinnoimme ja toteutimme isoa ja haasteellista ylimaakunnallista vesien tilaa parantavaa VYYHTI-hanketta ProAgria Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan Vesi ja Ympäristön kanssa. Hanke onnistui yli odotusten. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan. Erityisesti YmpäristöAgro-hankkeen kautta järjestimme yhteisiä koulutuksia. Johtajan katsaus Yhteistyötä ja verkostoja ProAgria Oulun tavoite on tiivistää yhteistyötä naapurikeskusten kanssa. Uudistunutta toimintatapaa vietiin läpi koko kotieläinneuvonnan kentässä ja sitä laajennettiin myös kasvinviljelytiloille. Kehitimme myös tilipalvelukonseptiamme valtakunnallisessa viitekehyksessä. Talouden osalta vuosi oli alijäämäinen. Kokonaisliikevaihtomme oli euroa, josta hanketoiminnan osuus oli euroa. Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, maa- ja kotitalousnaisten ja kalatalouden avaintulosalueille. Näiden kautta toteutimme yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Asiakasmäärämme nousivat ja toiminta oli onnistunutta vaikuttavuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden osalta. Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita ja jäsenjärjestöjä, sidostahoja, hallintoamme ja työteliästä toimihenkilöjoukkoamme menestyksekkäästä vuodesta Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu 3

6 Toimintaympäristö Haasteiden edessä Vuoden alussa 2014 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli aktiivitilaa. Tilojen keskipeltoala oli 45,25 hehtaaria, kun EU-kauden alussa se oli koko maassa alle 22 hehtaaria. Kaiken kaikkiaan peltoa oli viljelyksessä hehtaaria. Tilakoko ja eläinmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli ja viljanviljelytiloja Lypsylehmiä oli melko tarkalleen edellisen vuoden määrä, Alueen viljelijöiden keski-ikä on 49,8 vuotta. Maatalouden tuottavuuskehitys ja kilpailukyky on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin Euroopassa, mikä lisää edelleen haastetta pärjätä samoilla tukiehdoilla EU:n alueella. Sukupolvenvaihdoksia tehtiin ELY:n tilastojen mukaan edellisiä vuosia enemmän, runsaat 80. Tähän vaikuttivat rahoitusjärjestelmien tulevat muutokset ja eläke-ehdot. Vuoden mittaan myös investoitiin, mikä alkoi hiljetä loppuvuodesta. Haasteet maitokiintiöiden vapautumisesta ja mahdolliset hinnan laskut saivat viljelijät mietteliäiksi ja varovaisiksi. Investointeja on kuitenkin suunnitteilla ja ne kohdentuvat pääosin maidontuotannon laajentamiseen. Maidontuotannossa olemmekin menestyneet parhaiten koko valtakunnassa ja tuotantomäärämme ovat kasvaneet. Tuotantopanosten hinnat kohosivat edelleen, mikä näkyi erityisesti investointeja tekevien tilojen kustannusarvioissa. Kohonneet tukitasot näyttivät valuvan suurelta osin kohonneiden rakennus- ja muiden kustannusten kautta kaupalle. Vuotta 2014 leimasi keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ruuan tuotantoon ja raaka-aineiden hintojen vaihteluihin. Yksi haasteellinen asia oli turvemaiden viljelykseen liittyvien rajoitusten esiintulo. Sen tarpeettomuutta perusteltiin eri kokouksissa ja asiantuntijakuulemisissa, ja niissä onnistuttiinkin. Myös uuden ohjelmakauden ympäristötukijärjestelmä oli työstössä ministeriössä ja sen valmisteluun annoimme edelleen palautetta ja lausuntoja. Perunaviljelyalat kasvoivat ja siemenperunatalojemme voimakas kansainvälistyminen näkyi sopimusviljelyalojen kasvuna. Venäjä asetti EU:n alueelta tulevan maataloustuotannon tuontikieltoon ja se hankaloitti kauppaa läpi koko elintarvikeketjun. Tautiriskit kasvoivat lisääntyneen kaupan ja ilmaston muutoksen seurauksena. Sääoloiltaan vuosi oli maapallon mittakaavassa lämpimin koskaan ja alueellemmekin hyvä. Syksyn tullen peltotyöt päätettiin hyvissä olosuhteissa. Kuva: Maarit Satomaa 4

7 Hallinto ja organisaatio ProAgria Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. Jäsenyhteisöt ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2014 lopussa seitsemän maata lous seuraa, seitsemän maamiesseu raliit toa, 185 maa miesseuraa, 48 maa- ja kotitalous seuraa, yksi kotitalousseura, 16 kyläseuraa, kolme kyläyhdistystä, yksi maaseutuyhdistys, kuusi maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, yhdeksän pienviljelijäyh distystä (PvKL), 12 pien vilje lijäin osastoa (PvL), kuusi pienviljelijäin osastoa (SPvL), 108 kalastus- ja osakaskuntaa, viisi kalastusaluetta, seitsemän kalastusseuraa ja -kerhoa, yksi kalastajainseura ja kaksi muuta kalatalousyhteisöä (yritykset). ProAgria Oulun valtuuskunta Puheenjohtaja Kansanedustaja Tapani Tölli, Tyrnävä Sidosryhmät Tutkimus Varsinainen jäsen Erkki Joki-Tokola, varapuheenjohtaja MTT Ruukki Edunvalvonta Varsinainen jäsen Matti Perälä MTK-Pohjois-Suomi Koulutus Varsinainen jäsen Jukka Tikkanen Oulun Ammattikorkeakoulu Lypsykarjatalous Varsinainen jäsen Hemmo Turpeinen, Taivalkoski Jouko Käkelä, Kuusamo Heikki Putula, Pudasjärvi Juha Törmä, Tyrnävä Jukka Karhumaa, Siikajoki Maija Järvelä, Nivala Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Ritva Syrjä, Haapavesi Tuomo Tamminen, Raahe Sari Salmu, Merijärvi Varajäsen Raija Suomela MTT Ruukki Varajäsen Jari Ahlholm MTK-Pohjois-Suomi Varajäsen Tuomo Pesola Oulun Ammattikorkeakoulu Varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Juha Turpeinen, Taivalkoski Sisko Seppänen, Utajärvi Matti Pyky, Oulu Jukka Ojantakanen, Siikalatva Marja Junno, Nivala Liisa Myllylä, Haapajärvi Taina Röyttä, Oulainen Jari Törmikoski, Raahe Lauri Jääskelä, Alavieska 5Hallinto ja organisaatio

8 Hallinto ja organisaatio Maa- ja kotitalousnaisten edustajat Varsinainen jäsen Leea Sangi, Liminka Saini Palosaari, Kuusamo Kalatalouden edustajat Varsinainen jäsen Juha Tikka, Pyhäjärvi Juha Korhonen, Kuusamo Varajäsen Teija Heikkinen, Liminka Satu Nikola, Siikajoki Varajäsen Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Heikki Tahkola, Kuusamo Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Ari Juka, Muhos Tapio Jurva, Utajärvi Mikko Salmela, Oulu Eija Seppälä, Pudasjärvi Anne Kiljo-Pietilä, Liminka Maija Kylmänen, Liminka Erkki Ryynänen, Pyhäjärvi Matti Mannila, Pyhäjoki Kauko Matinlauri, Tyrnävä Matti Niemelä, Tyrnävä Kaisu Merilä, Utajärvi Hilkka Piiroinen, Kärsämäki Ari Viiala, Muhos Hannu Vainio, Pudasjärvi ProAgria Oulun hallitus 2014 Puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo Varapuheenjohtaja Markku Lumiaho, Raahe Jari Matinolli, Tyrnävä Kaisu Merilä, Utajärvi Helena Pitkälä, Haapavesi saakka Leea Sangi alkaen Vesa Nuolioja, Oulu Toimialue Kunnat: Ala vies ka, Hailuoto, Ii, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siika joki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudas järvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. 6

9 Maitotilavaliokunta Maidontuottajajäsenet Kirsti Nivala, Merijärvi Jaana Niskanen, Pyhäjärvi Hemmo Turpeinen, Taivalkoski Ari Polojärvi, Kuusamo Juha Törmä, Tyrnävä Riitta-Liisa Säikkälä, Lumijoki Valio-ryhmän meijerit Marko Puhto, Haapavesi Arla-Ingman-meijerit Taina Röyttä, Oulainen Jouko Lifländer, Oulu Kuusamon Juusto Oy Tia Lämsä, Kuusamo Eija Säkkinen, Kuusamo Faba Antti Juntunen, Oulu Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho Jaana Niskanen, Pyhäjärvi A-tuottajat Pertti Karjalainen, Paltamo Asiantuntijajäsenet: ELL Jarkko Oksanen, Oulu Sihteeri Virpi Huotari, Oulu varajäsen Sari Salmu, Merijärvi varajäsen Liisa Myllylä, Haapajärvi varajäsen Pirkko Soronen, Taivalkoski varajäsen Armi Kellolampi, Pudasjärvi varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi varajäsen Jukka Ojantakanen, Siikalatva varajäsen Sanna Marjala, Raahe varajäsen Minna Rintamäki, Kannus varajäsen Anna Kurkinen, Raahe varajäsen ELL Riikka Lakotieva, Oulu Hallinto ja organisaatio Tilintarkastajat Tilintarkastustoimistona oli KPMG Oy Ab Oulusta vastuullisena tilin tarkastajana KTM, KHT, JHTT Tapio Raappana ja avustavana tilintarkastajana KTM, KHT, JHTT Antti Kääriäinen. ProAgria Oulun palveluksessa oli kaikkiaan 91 henkilöä. 7

10 Palveluryhmät Kuva: Tauno Paakkari Maito, naudanliha ja lammas ProAgria Oulun maito, naudanliha ja lammas -palveluryhmät panostivat asiantuntijoiden yhteistyön lisäämiseen, jotta asiakas menestyisi entistä paremmin. Palvelutarjonnassa pyrittiin linkittämään toisiinsa kotieläimet ja pelto sekä talouspalvelut. Maito Tuotosseurantaan kuului keskimäärin 70 prosenttia alueen maitotiloista ja 82 prosenttia lehmistä. Näistä asiakkaista 81 prosenttia käytti uusia Ruokinnan ohjaus -palveluja. Tuotosseurantaan kuului 783 karjaa, joissa oli lehmää ja keskimäärin 37,1 lehmää karjaa kohti. Karjojen määrä supistui edellisestä vuodesta 34:lla (-4 prosenttia), mutta lehmien määrä lisääntyi 878:lla. Karjojen keskikoko kasvoi 2,6 lehmää. Tuotosseurantakarjojen lehmät lypsivät ProAgria Oulun alueella keskimäärin kiloa maitoa, joka sisälsi 302 kiloa valkuaista (+ 7 kg) ja 366 kiloa rasvaa (+ 5 kg). Maidon valkuaispitoisuus oli 3,26 ja rasvapitoisuus 3,95 prosenttia. Maitomäärä nousi 213 kiloa. Valkuaispitoisuus pysyi ennallaan ja rasvapitoisuus laski 0,04 prosenttia. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli kiloa (+ 440 kg) ja vuonna 2014 poistettujen lehmien kiloa (+ 185). Elinpäivän maitotuotos pysyi nousi 0,3 kiloa ja oli 12,6 kiloa. Artturi-kilpailussa menestyneitä maitotila-asiantuntijoita ja voittajatiimejä onniteltiin koko talon yhteisillä koulutuspäivillä Oulun Pohtossa. 8

11 Ruokinnan ohjaus -palvelut käyttöön Maitotilaneuvonnassa vakiinnutettiin uusia Ruokinnan ohjaus -palveluja ja toimintatapaa. Tuotosseuranta on erotettu omaksi palvelukseen ja Ruokinnan ohjaukseen tuli kaksi uutta pakettia eli Kasvu Plus uutta navettaa käyttöönottavalle tilalle ja Tuotto Plus seosrehu- ja robottilypsytiloille. Näiden lisäksi käytössä olivat Kasvu, Tuotto ja Toiminta -palvelupaketit. Panostamme ennakkovalmisteluun muun muassa laskelmien osalta. Asiakastapaamisella paneudutaan tuloksien analysointiin ja käydään tietenkin navetassa. Suuri osa laskelmista ja seurannasta tehdään toimistotyönä. Maanantai vakiintui toimistopäiväksi, jolloin pidettiin myös Webex-etäpalavereja ja -koulutuksia internetin kautta. Palvelumme sisälsivät lupauksen asiakashyödystä, kuten lisää tuottoa ja myös euroja nykyisistä lehmistä. Rehunäytteenottoa ja nurmipaketteja Säilörehunäytteiden analysoinnin tehostamiseksi aluetiimien neuvojat osallistuivat jo seitsemännen kerran Artturi-kilpailuun. Vuonna 2014 voitti uudistettu Oulun Eteläinen tiimi jo toisen kerran kilpailun historian aikana. Palkintomatka suuntautui Saksaan Eurotier -näyttelyyn ja vierailuihin maitotiloilla. Kilpailun tavoitteena on lisätä rehunäytteenottoa maitotiloilla sekä parantaa rehun laadun hallintaa, kehittämistä ja ruokinnan taloutta. Mittareina ovat myös rehujen tuotantokustannuksen laskeminen, uudet päivä- ja jaksolaskelmat sekä ruokintasuunnitelmat. Säilörehun parantamiseen tarjosimme säilörehukartoituksia ja pitkäkestoisempia nurmipaketteja, jotka sisälsivät perinteisen viljelysuunnitelman lisäksi muun muassa kasvukauden aikaisen tilakäynnin ja korjuuajankohdan määrittämisen. Säilörehujen analysoinnissa oli haasteita, koska Valion Seinäjoen laboratorio päätti tarjota palvelua vain omille asiakkailleen. Seinäjoelle perustettiin uusi laboratorio Seilab, jota käyttivät toisten meijereiden asiakkaat sekä lihantuotanto-, lammas- ja hevostilat. Maito, naudanliha, lammas Ylivieskalainen Kotipellon tila pilotoi SOP-työohjeita ja koki ne myös hyödyllisiksi. Työohjeiden äärellä Sari ja Marko Sorvisto sekä tilakäynnillä ollut ProAgria Oulun maitotila-asiantuntija Anitta Talus. Näytteenottopalvelua, SOP-ohjeita ja eläinterveyden hallintaa Maitonäytteidenottopalvelu vakiintui. Edelleen tarjosimme eteläisen alueen asiakkaille Keski-Pohjanmaan EMM-mittareiden vuokrausta. ProAgria Oululla on kaksi näytteenottoyksikköä sekä VMS- että LELY-merkeille. Varsinkin kahden robotin navetat olivat kiinnostuneita palvelusta, ja 40 asiakasta käytti näytteenottopalvelua kerran tai useammin. SOP-työohjeita laadittiin normaalina laskutettavana palveluna. Ensimmäiset palvelupaketit utareterveydestä ja hedelmällisyydestä vietiin vuoden aikana menestyksellisesti läpi. Valtakunnallista konseptia yhteistyön parantamisesta valiolaisten hankintaosuuskuntien ja ProAgrian välillä jatkettiin. Pohjolan Maidon johtaja, ProAgrian johtajat, Faba ja palvelupäälliköt kokoontuivat sekä syksyllä että keväällä suunnittelemaan käytännön yhteistyötä. 9

12 Palveluryhmät Palveluja yhteistyössä investoiville tiloille Investointien suunnittelussa eri alojen asiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä talouslaskelmien ja elinkeinosuunnitelmien laatimiseksi. Olimme esittelemässä palveluja navettojen avajaisissa ja paikallisilla markkinoilla kuten Nivalan Konekapinoilla. Eläinlääkäreiden ja asiantuntijoiden verkostoitumiseksi ja eläinten terveydenhuollon edistämiseksi kokoonnuimme kaksi kertaa Pohjois-Suomen läänineläinlääkäreiden ja meijerin neuvojien sekä ProAgrian palvelupäälliköiden ja eläinlääkärin kanssa. Maitotila-asiantuntijat esittelivät YmpäristöAgron viljelijäinfoissa eläinten hyvinvointitukea. Naudanliha Uusia palvelusopimuksia solmittiin kolmen naudanlihantuottajan kanssa. Eri sisältöistä neuvontaa tarjottiin yhteensä 31 erikoistuneelle naudanlihantuotanto- ja emolehmätilalle. Kirjallisia ruokintasuunnitelmia tehtiin 16 tilalle kaikkiaan 44. Tilaneuvontakäyntejä oli yhdeksän. Atrian kanssa kehitettiin nurmituotannon kehittämissuunnitelma, jonka työsti asiakkaan kanssa nurmiasiantuntija ja Atrian asiakkuuspäällikkö. Lammas Lammasneuvonnan tuotosseurannassa oli vuonna 2014 mukana 68 lammastilaa, joista 38 oli ProAgria Oulun alueelta, 23 ProAgria Lapista ja seitsemän ProAgria Kainuusta. Vuoden 2014 alusta Lapin lammastilojen tuotantoneuvonta siirtyi Oulun lammasasiantuntijan tehtäviin. Lammastalous on ollut nosteessa ja alalle on tullut uusia nuoria yrittäjiä. Karitsanlihan tuotanto on kasvanut ja vuonna 2014 kotimaisuusaste oli jo yli 40 prosenttia. Alueen lammasneuvontaan kuuluvat tilat kasvattavat pääosaksi suomenlampaita ja kainuunharmaita; alkuperäisrotutuki tukee vahvasti kasvatustyötä. Teuraskaritsan laatupalkkion myötä myös texel ja oxford down -tuontirodut sekä risteytystuotanto ovat lisääntyneet alueen lammastiloilla. Lammasneuvonnan tilakäynti tehdään kerran vuodessa. Välimatkat ovat pitkiä, joten neuvontaa ja tuotosseurantaa hoidetaan myös sähköisesti ja puhelimella. Lammastilat haluavat kehittää toimintaansa. Perusneuvonnan lisäksi useat tilat hyödyntävät karitsoiden lihasmittauksia, eläväeurop-arviointia ja tiineystarkastuksia. Useat tilat ovat kiinnostuneet kehittämään toimintaa ammattimaiseen suuntaan. Kehittämistyössä on kannustettu hyödyntämään myös MASVA-hanketta. Liiketoiminnan suunnittelu, tuotteiden kehittäminen ja markkinointi ovat olennainen osa tulevaisuuden lammastilojen työtä. Kuva: Virpi Kurkela ProAgria Oulun Ympäristö Agro II -hanke on järjestänyt lampureille koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Hankkeen Lammastilan arkea -blogi seurasi terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkelan viikkoa Kati ja Kari Haipuksen lammastilalla Kiimingin Huttukylässä. 10

13 Kasvi ja puutarha Kasvi ja puutarha Kasvi Kasvipalveluiden keskeisintä toimintaa ovat viljelysuunnitelmat niin tavanomaisille kuin luomutiloillekin. Kasvukauden aikaista neuvontaa kehitettiin edelleen ja käytössä olivat Kasvu, Tuotto ja Toiminta -nurmipalvelupaketit asiakkaan valinnan mukaan. Ne on laadittu kotieläintilojen mallin mukaisesti. Webwisun kehitystyö vaati kovasti panoksia toimintavuoden aikana. Sen käyttöönotto ajoittuu vuoden 2015 alkupuolelle ja siihen liittyvät koulutukset ovat lähteneet liikkeelle. ProAgria Oulu on tehnyt yhteistyösopimuksen Pohjoisen Kantaperunan ja Perunakauppa Luonnostan kanssa sopimusviljelijöiden neuvonnasta. Yritykset osallistuvat asiantuntijapalveluiden kustannuksiin. Osa tiloista sijaitsee toisten ProAgria-keskusten alueella. Sopimusneuvonta sisältää kehityskeskusteluja, viljelysuunnitelmia, kasvinsuojeluneuvontaa, peltokierroksia, viljelymuistiinpanoja ja kasvintuotannon kannattavuuslaskelmia. ProAgria Oulu on tehostanut viime vuosina nurmentuotannon neuvontaa ja sitä on tehty myös pienryhmissä. Luomupalveluja käytti noin 360 tilaa. ProAgria Oulun kasvituotannon asiantuntijat tekivät vuonna 2014 muun muassa yli viljelysuunnitelmaa, joista noin 120 luomutiloille. Kasvukauden aikaisia tilakäyntejä tehtiin 37. Huhti toukokuussa järjestetyssä liukoisen typen mittauksesssa tuotiin tutkittavaksi yli näytettä. 11

14 Palveluryhmät Kotieläintilojen luomuneuvontaa on tehty sekä tarkastusten yhteydessä että osana tavanomaista tuotosseurantaa. Luomukotieläintuotteiden saamiseksi markkinoille on tehty tilakohtaista neuvontaa kaikilla niillä tiloilla, joiden pellot ovat luomutuotannossa, mutta karjaa ei ole aiottu siirtää luomuun. Lähes 30:lla ProAgria Oulun toimihenkilöllä on oikeus tehdä täydentäviin ehtoihin liittyvää tilaneuvontaa. Se on vapaaehtoista ja viljelijä saa valtiolta tukea kahdelle neuvontaosiolle vuosittain. Kysyntä ei ole ollut kovin vilkasta, vaikka siitä on tiedotettu monin eri tavoin. Puutarha ProAgria Oulu on hoitanut puutarhaneuvontaa on myös Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueella. Puutarhaneuvonta on keskittynyt lähinnä avomaan puutarhatuotantoon tavanomaisilla ja luomutiloilla. Luonnonmukaisen maataloustuotannon tarkastuksia tehtiin Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten alueilla, hankeyhteistyötä MTT-Sotkamon kanssa avomaan puutarhatuotannossa sekä Laatutarha-ohjeistuksen mukaisia auditointeja peruna- ja puutarhatiloilla pääasiassa Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Kuva: Kirsti Voho Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen II -hankkeen toiminnassa yhdistyi viljelijöiden, tutkijoiden ja puutarhaasiantuntijoiden välinen yhteistyö. Sieviläisten Mikko ja Anne Takasen mansikkakasvustojen tuholaistilannetta tarkastelemassa Mikko Takanen, MTT:n tutkija Kati Hoppula Sotkamosta ja ProAgria Pohjois-Savon puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen. 12

15 Yritys, tili ja omistajanvaihdos Yritys Yrityspalveluiden lähes viiden henkilön työ kattoi koko maakunnan ja sitä hyödynnettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n rahoittaman Maaseutuyritysten asiakasvastaava toiminnan (MASVA) avulla. Hankkeen avulla tehdyn alkuvaiheen kartoituksen jälkeen osa asiakkaista siirtyi ProAgrian varsinaisten yrityspalveluiden piiriin. Yritysasiantuntijat kokoontuivat säännöllisesti analysoimaan ja jakamaan kokemuksiaan asiakastyöstä. Usein tapaamiset hoidettiin sähköisesti Webex-palavereissa. Henkilöstön osaamista ylläpitivät myös valtakunnalliset koulutukset, retket ja kokemusten vaihto. Yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa tehtiin runsaasti sekä yrityskohtaisessa neuvonnassa että seudullisten yrityspalvelupisteiden toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Yhteistyö maa- ja kotitalousnaisten kanssa oli myös keskeistä yritysasiakkaiden parhaaksi. Erityisenä kasvualana on ollut hevosiin ja koneurakointiin liittyvien palvelujen kysyntä. Lisäksi asiantuntijapalvelujen piiriin on tullut merkittävästi hyvinvointi- ja bioenergia-alan yrityksiä. Myös asiantuntijoiden osaamista kasvaville toimialoille on lisätty. Tilipalvelut Tilipalveluja kehitettiin edelleen. Konseptissa asiakas toimittaa kirjanpitoaineistonsa toimistolle ja asiantuntijat tallentavat kuitit, jolloin talousasiantuntija voi keskittyä veroilmoituksen laadintaan ja verosuunnitteluun. Kesäkuussa palkkasimme evl-kirjanpidon ja yrityskehitystä hallitsevan henkilön. Keskeistä analysoivassa toimintamallissa on asiakkaan tarpeiden hahmottaminen. Tavoite on yhdistää tilipalveluiden tuottama tieto tuotantoneuvontaan. Näin voidaan parantaa esimerkiksi kotieläinten ruokintaa tai peltoviljelyä. Kaikessa tilipalvelujen kehittämisessä on keskeistä sähköisyyden hyödyntäminen ja ohjelmistovalinnat. Valtakunnallisesti käytämme Tikon- ja Webwakka-ohjelmistoja. Tilipalveluiden tuki on kehityksen kohteena erityisesti tulevana vuonna. Omistajanvaihdoksia ja yhtiöittämistä Omistajanvaihdosten toteuttamiseksi talousasiantuntijat olivat mukana lähes 100 asiakastilanteessa tekemässä kannattavuuslaskentaa, laatimassa luonnoskauppakirjoja tai vastaamassa muista tilakohtaisista palveluista. Maatilojen yhtiöittämisiä tehtiin edelleen runsaasti. Niiden lähtökohtana on järkevyystarkastelu, jonka jälkeen arvioidaan mahdollinen yhtiöittäminen etuineen ja haittoineen. Kannattavaa kirjanpitoa Kannattavuuskirjanpidon avulla voidaan seurata maatalouden kannattavuuden kehitystä ja saada selville siihen vaikuttavia tekijöitä, esimerkkeinä tilakoko ja tukialue. Tietojen keräyksestä tiloilla vastaavat neuvojat. ProAgria Oulu laati valmiit tilinpäätökset 75 tilalle. Vuonna 2013 ProAgria Oulun alueen tilojen peltoala oli keskimäärin 62,60 hehtaaria, kokonaistuotto keskimäärin euroa ja maatalouden yrittäjätulo euroa. Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella. Jos kerroin on 1,00, maatila on saanut katettua kaikki kulunsa. Vuonna 2013 kaikkien tilojen kannattavuuskerroin oli 0,56, lypsykarjatilojen 0,67, muiden nautakarjatilojen 0,82 ja muiden kasvinviljelytilojen 0,61. Keskimääräinen kannattavuuskerroin 0,56 tarkoittaa, että tila on saavuttanut 8,3 euron tuntipalkan työlleen ja 2,5 prosentin korkotuoton maatalouteen sijoitetulle omalle pääomalle. Oman pääoman korkovaatimus (keskimäärin 4,5 %) on laskettu tilakohtaisesti ja oman työn palkkavaatimus on ollut 14,90 euroa tunnilta. 13Yritys, tili ja omistajanvaihdos

16 Maa- ja kotitalousnaiset Näe hyvä lähellä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten työn tavoitteena on maaseudun naisten, perheiden ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan vahvistaminen, kotitalousja kuluttajaneuvonta sekä laaja-alainen ympäristön- ja maisemanhoidon neuvonta yhteistyössä sidosryhmien ja alueen muiden hankkeiden kanssa. Vuonna 2014 tärkeimpiä teemoja olivat ruoka ja elintarvikkeet, ympäristö ja yrittäjyys sekä erityisesti ruoka-, matkailu-, hyvinvointi- ja käsityöyrittäjyys. Metsästä voimaa -teema on näkynyt kaikilla neuvonnan avaintulosalueilla. Ruoka, ravitsemus ja kotitalous Maa- ja kotitalousnaisten neuvonnan teeman oli Metsästä voimaa. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja elintarvikeasiantuntijoiden työssä metsäteema näkyi sekä luento- ja kurssitoiminnassa että muussa tiedotuksessa ja kampanjoinnissa. Jokaiseen Maaviesti-lehteen tehtiin metsänantimiin sopiva ruokajuttu, ja teemaan liittyviä asioita julkaistiin myös Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen Facebook-sivuilla. Ruuanvalmistuskursseja pidettiin muun muassa seuraavista aiheista: Villivihannekset, Yrtit, Sienet, Säilöntä, Metsän maut, Grilliruokaa, Kotimakkarat, Miesten kokkaus, Välipalat, Hyvä mieli ruuasta, Makeiset, Voileipäkakut, Täytekakut ja kuorrutukset, Kastikkeet, Gluteeniton ruoka, Uudet ravitsemussuositukset ja Joukkomuonitus. Kursseja pidettiin 28 ja niille osallistui 415 henkilöä. Ruokateemaan liittyviä tapahtumia ja kampanjoita pidettiin 12. Niihin osallistui 910 henkilöä. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin muun muassa reseptiikasta, säilönnästä, pakkaus- ja päiväysmerkinnöistä, ruuan käsittelystä ja varastoinnista sekä elintarvikkeiden jalostamisesta. Luennot käsittelivät uusia ravitsemussuosituksia, lasten ja nuorten ruokavaliota ja pakkausmerkintöjä. Vuoden aikana toteutettiin maa- ja kotitalousnaisten Biojäte paastolle ja Syö hyvää -kampanjat kouluissa ja muissa yleisötilaisuuksissa. Ruokaneuvonnan teemat olivat esillä myös Lasten Maatalousnäyttelyssä Pyhäjärvellä. 14

17 Tunne oma lähimaisemasi Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja luonnonhoidon neuvonnassa mietittiin vuoden aikana maaseudun asukkaita ja maaseutuympäristöä koskevia erityiskysymyksiä, jotka liittyivät esimerkiksi maiseman-, luonnon- ja vesienhoidon rahoitusmahdollisuuksiin sekä maisema-laiduntamiseen, tilusjärjestelyihin ja maatalousmaan käyttöön, maatalouden monivaikutteisiin kosteikkoihin, kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen, umpeenkasvun ehkäisyyn ja perinnemaisemien hoitoon. Yhtenä erityisaiheena oli Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden inventointityöstä ja vaalimisesta tiedottaminen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat kertoivat aiheesta 15 tilaisuudessa yli 400 henkilölle. Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntijoiden työssä näkyi vahvasti uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden rooli on vuosi vuodelta laajentunut maisemanhoidosta maaseudun ympäristökysymyksiin osana kokonaisvaltaista maaseudun kehittämistä. Myös maiseman- ja luonnonhoito nähdään entistä luonnollisempana osana pellolta pöytään -ketjua. Pystyimme vastaamaan ohjelmakauden taitteen haasteisiin Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgrian omien asiantuntijoiden sekä viljelijöiden ja muiden organisaatioiden olemassa olevan yhteistyön ansiosta. Vuoden 2014 aikana osallistuttiin ProAgrian sekä muuhun valtakunnan ja paikallistason työryhmien työhön, joka liittyi maiseman- ja ympäristönhoidon tuotekehitykseen. Myös NEUVO järjestelmän tuomia mahdollisuuksia selvitettiin ja osallistuttiin loppuvuodesta Ympäristöosion koulutukseen Seinäjoella. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaluonnokseen tehtiin ehdotus, joka liittyi osakaskuntien tukikelpoisuuteen ympäristökorvauksissa. Näistä teemoista tiedotettiin eri yhteistyöpalavereissa. Hanketyön avulla saatiin toimintaan tuloksia ja näkyvyyttä. Omana hankkeena oli YmpäristöAgro II -hanke. Osallistuminen sen tapahtumiin oli erittäin vilkasta: tilaisuuksia ja tapahtumia oli yhteensä 102. Niihin osallistui henkilöä. Myös ProAgria Oulun hallinnoimissa Jätevesihanke hankkeessa ja VYYHTI - Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan -hankkeessa oltiin mukana. Keväällä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon asiantuntijat osallistuivat YmpäristöAgron, VYYHTI-hankkeen, Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Jätevesihankkeen kanssa laajaan infokierrokseen, jonka teemoina oli vesienhoito, arvokkaiden maisema-alueiden inventointityö sekä rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella. Kuva: Taimi Mahosenaho Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2014 Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs-maisemayhteistyö edusti Pohjois-Pohjanmaata Suomen paras maisemahanke kilpailussa. Hoidettua maisemaa voitiin ihailla myös omassa kyläjuhlassa heinäkuussa Puheenjohtaja Leea Sangi, Liminka Varapuheenjohtaja Anita Junttila, Tyrnävä Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi Armi Nikola, Siikajoki Kaisa Oikarinen, Kuusamo Auli Vuolteenaho, Haapajärvi Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulu 15

18 Maa- ja kotitalousnaiset Laajempiin ranta-aluekokonaisuuksiin liittyen pidettiin ranta-laidunnustyöpajoja, joihin kutsuttiin rannan omistajia, käyttäjiä ja mahdollisia hoitajia miettimään eri käyttäjien tarpeiden yhteensovittamista. Kuusamossa, Iissä, Pudasjärvellä ja Pyhännällä tutustuttiin maastoinfoissa lisäksi tarkemmin hoidettaviin maastokohteisiin ja pohdittiin myös uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksia. VYYHTI-hankkeen avulla laadittiin Pudasjärven Aittojärvi-Kynkään alueelle kyläkohtainen maisemasuunnitelma. Suunnitelmaan liittyvää yleistä tiedottamista toteutti YmpäristöAgro. Aittojärvi-Kyngäs-maisematiedotuskokonaisuus osallistui Suomen paras maisemahanke -kilpailuun ja sijoittui neljän parhaan joukkoon. Pudasjärven alueella heräsi kiinnostus maisemanhoidon mahdollisuuksiin muillakin kylillä ja Sarakylällä pidettiin vielä loppuvuodesta maisemainfotilaisuus, jossa pohdittiin maisemanhoidon ja lammastalouden yhdistämistä. Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen osalta oltiin mukana Siikajoen ja Liminkaojan suunnittelussa, työryhmissä ja toteutuksessa. Arvokkaiden maisema-alueiden inventointiin liittyviä teemoja käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan maisematoimikunnassa ja asiaa esiteltiin myös omissa kylätilaisuuksissa. Maaseudun asukkaille ja yrityksille tarjottiin neuvontaa yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, MTK-Pohjois-Suomen, Oulun Riistanhoitopiirin, Suomen Metsäkeskuksen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin, Metsähallituksen ja SYKEn kanssa. Monimuotoista maaseutuyrittäjyyttä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat ovat tukeneet aloittavia yrittäjiä ja yritystoimintaansa kehittäviä yrittäjiä. Neuvonta on käsittänyt tuotekehitystä ja hinnoittelua, liiketoimintasuunnitelmien ohjausta, markkinoinnin ohjausta, yhteistyötä yrittäjien ja toimijoiden kesken, laskelmia sekä muuta yrittäjä- ja yrityskohtaista ohjausta puhelimitse, sähköpostitse ja yrityskohtaisin käynnein. Yhteistyötä on tehty myös seudullisten yrityspalvelutoimijoiden ja Leader-toimijoiden kanssa. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat ovat edistäneet Perhehoitoliiton Tunne perhehoito -hankkeen valtakunnallisella yhteistyöllä ikäihmisten perhehoitoa ja mahdollisuuksia. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat jatkoivat Peruna paremmaksi -hankkeen toteutusta MTT:n kanssa. Keittiöosiossa Oulun maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat tekivät keväällä 2014 seurantakäyntejä ammattikeittiöillä ja tekivät toisen kyselyn ammattikeittiöille perunan laadusta ja käsittelystä. Kesäkuussa pidettiin loppuseminaari Oulussa. Seminaarissa esiteltiin keittiöille suunnattu perunan käsittelyopas ja käyttöohjeistus perunan säilytykseen ja valmistukseen. Yritysasiantuntijat hankkivat tietoa tulossa olevista pakkausmerkintälainsäädännön muutoksista ja suunnittelivat pakkausmerkintä- ja suoramyyntitilaisuuksia. Ruoka- ja elintarvikealan alueellista verkostoitumista on edistetty muun muassa maakunnallisena toimijana Aitoja makuja -hankkeessa. Nettiportaalia on tehty tunnetuksi vuonna 2014 erityisesti tilamyyntiä harjoittaville alkutuottajille. Aitoja makuja -hanketta on toteutettu osana YmpäristöAgro II -hankkeen lähiruokaosiota. Yritysneuvonnassa hanketoiminnalla on suuri merkitys. Maaseutu- ja naisyrittäjät olivat kohderyhmänä muun muassa seuraavissa ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hankkeissa: MASVA, Bothnia à la carte, HYPYT, HevosAgro, Kämmenviesti ja YmpäristöAgro. 16

19 Järjestö lähellä Maaseudun naiset osallistuivat järjestötoimintaan vireästi. Uusi Metsästä voimaa -teema otettiin vastaan innostuneesti. Järjestötoimintaa tuettiin yhdistysvierailuilla, joissa perehdyttiin yhdistysten toiminnan suunnitteluun, verkostoitumiseen ja neuvonnan teemoihin. Tammihelmikuussa muutamat yhdistykset järjestivät Naisvoimaa-päivän Metsästä voimaa -teemalla. Kesäkuussa osallistuttiin Puunhalaus-tempaukseen. Naisten metsäpäivät järjestettiin syyskuussa Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Osallistujia kaksipäiväisessä seminaarissa oli 40. Yhdistyksille on toimitettu materiaalia, käyty kokouksissa sekä opastettu sääntömuutosten tekemisessä ja muiden esiin tulleiden tilanteiden selvittämisessä. Tiedottamisessa on käytetty internet- ja Facebook-sivuja sekä Maaviesti-lehteä. Tammikuussa järjestettiin virkistys- ja terveysretki Kalajoelle. Kevään ulkomaanmatka suuntautui Tsekkiin, jossa tutustuttiin terveysmatkailuun, luomuviljelyyn, hunajan tuotantoon alueen monimuotoiseen kulttuuriin. Marraskuun ruokakulttuuri- ja teatterimatka tehtiin Kajaaniin. Opinto- ja virkistysretkiä järjestettiin neljä ja niihin osallistui 99 henkilöä. Piirikeskuksen asiantuntijoiden johdolla suunniteltiin ja toteutettiin Raahessa iso ruokaja kahvitilaisuus. Muonituksen hoitivat talkootyönä paikalliset maa- ja kotitalousnaiset. Yksittäiset yhdistykset ovat hoitaneet lukuisia kahvitus- ja ruokailutilaisuuksia eri puolilla maakuntaa muun muassa Metsäpäivien yhteydessä. Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan toiminnassa ja Vapepan maakuntatoimikunnassa. Metsästä voimaa -järjestökampanjaan liittyvään puunhalaustempaukseen osallistuttiin myös Kuusamon Kylänniemessä. 17Maa- ja kotitalousnaiset

20 Projektit Projektit Bothnia à la carte MASVA Pohjois-Pohjanmaa hankkeen osana toiminut Bothnia à la carte on edistänyt Pohjois-Pohjanmaan matkailu-, käsityö- ja elintarvikealan sekä muiden maaseudun ja kaupunkialueiden yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä. Oulussa, Haapavedellä, Muhoksella-Utajärvellä ja Kuusamossa kokoontuneet ja ruokamatkailun kehittämisestä kiinnostuneet yrittäjät saivat pienryhmissä asiantuntija-apua ja vertaistoimijavinkkejä oman yrityksen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Pienryhmäyhteistyöhön osallistui 25 yrittäjää. Yhteistyön aloittivat aktiivisimmin Muhoksen- Utajärven alueen yritykset Ruokalaakso-teemaan liittyen. Hanke järjesti pienryhmille Pohjois-Karjalan opintomatkan, jolla tutustuttiin Karelia á la carte -verkoston toimintaan. Yrittäjille tehdyn sähköisen palaute- ja kehittämistarvekyselyn mukaan ruokamatkailun verkostoimiselle ja kehittämiselle olisi tarvetta jatkossakin. Bothnia à la carte -hanke järjesti edellisen vuoden kannustavien kokemusten ja positiivisen palautteen perusteella Oulun Pohtossa kansainvälisen Pohjoiset arktiset maut Northern Arctic Flavours -seminaarin ja ruokamatkailutapahtuman. Yhteistyökumppaneina oli eri hankkeita, kehittäjäorganisaatioita, oppilaitoksia, yrittäjiä ja muita toimijoita. Seminaarin teemoja olivat pohjoinen ruoka ja matkailu sekä aidot maut läheltä ja luonnosta. Pohtoon järjestetyllä Tuottajatorilla lähiruoan tuottajat ja lähiraaka-aineita käyttävät ravintolat esittelivät tuotteitaan ja toimintaansa sekä saivat mahdollisuuden solmia kumppanuuksia. Seminaariin osallistui yli 200 henkilöä. Palaute oli positiivista ja kannustavaa. Tapahtumaan liittyi eri yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyt neljä ruokakävelyä Oulussa ja lasten ruokakulttuuritapahtuma Hotelli-Ravintola Lasaretissa. Paikallisten ravintoloiden yhteistyötä edistettiin Northern Arctic Flavours -menun avulla. Haja-asutuksen jätevesineuvonta ProAgria Oulu hallinnoi edelleen Hajajätevesineuvontahanketta, joka oli rahoitettu ympäristöministeriön harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Alkuvuosi jatkettiin vuoden 2013 hankerahoituksella ja loppuaika vuodelle 2014 kohdennetulla rahoituksella. Ministeriö rahoittanee neuvontaa vuoden 2016 loppuun saakka vuosittain vahvistettavalla rahoituksella. Neuvontahankkeita on jokaisen ELY-keskuksen alueella. Hankkeiden mallina ovat vuoden 2011 kolme pilottihankekohdetta, joista yhtä hallinnoi ProAgria Oulu. Yhteenvedon kaikkien hankkeiden tuloksista tekee SYKE. Vuonna 2014 neuvontahanke tarjosi edelleen tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi kiin- Neljä ruokateemaista kävelykierrosta Oulun keskustassa avasivat Pohjoiset arktiset maut -ruokamatkailutapahtuman, joka pidettiin syyskuuta Oulun Pohtossa. 18

21 teistönomistajia välttämään virheinvestointeja. Hanke jakoi tietoa hajajätevesiasetuksen, ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista ja kuntakohtaisista käsittelyvaatimuksista. Käytännössä hanke tarjosi netti- ja puhelinneuvontaa, jätevesiklinikoita, jätevesi-iltoja ja kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Kiinteistökohtaisia käyntejä tehtiin alle 100, aikaisempaa vähemmän. Myös muuhun neuvonnan määrään vaikutti suuresti uudelleen avattu keskustelu ja siirtymäajan jatkamisen asetusmuutosehdotus. HevosAgro HevosAgro II - elinkeinojen kehittämishankkeen tapahtumiin osallistui vuonna 2014 sata eri yrittäjää, joista monet useita kertoja. Hanke jatkoi hevosyrittäjien pienryhmävalmennuksia. HevosAgro II järjesti Yrittäjäpäivät Törmälän matkailumaatilalla Siikajoella. Päivillä käsiteltiin muun muuassa taloudellisten riskien hallintaa, vakuutusasioita, tallien palo- ja sähköturvallisuusasioita sekä omaa yrittäjäprofiilia. Opintomatka Pohjois-Ruotsiin järjestettiin Sen aikana tutustuttiin viiteen hevosalan yritykseen. Yhteistyössä EASEL Training Oy:n kanssa HevosAgro II järjesti ohjaajakoulutuksen Oulussa syksyjen aikana. Hanke toteutti hevosalan yrittäjyyttä edistävän tiedotustilaisuussarjan Oulun seudulla ja pohjoispuolella. Viisi seminaaripäivää käsittelivät yrityksen perustamista, talousosaamista, markkinointia, johtamista ja työssä jaksamista. Laatuheinärenkaan toiminnan vakiinnuttamista jatkettiin järjestämällä kokouksia, infotilaisuuksia ja pellonpiennarpäivä. Toiminta jatkuu tulevaisuudessa ja ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija toimii renkaan sihteerinä. HevosAgro II toteutti neuvonta- ja tiedotusvideosarjan. Neljä askelta hevosyrittäjäksi -sarja sisältää osiot: Johdanto, Minustako hevosyrittäjä?, Ideasta laadukkaaksi liiketoiminnaksi, Yrittäjä on myös talousosaaja sekä Hevosyrittäjän arjessa. Pohjois-Pohjanmaan hevosalan palveluverkostossa oli vuoden lopussa 66 yrityksen tiedot. HevosAgro II teetti Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kaksi opinnäytetyötä, joiden tavoitteena oli selvittää hevosenlannan jatkokäsittely- ja käyttömahdollisuuksia sekä luoda mahdollisia ratkaisumalleja tallien lantahuoltoon. Ohjausryhmän esityksestä lantahuoltoon liittyviä kehittämisselvityksiä jatkettiin tilaamalla tarjouskilpailuun perustuen valitulta ulkopuoliselta asiantuntijalta mallisuunnitelmat lantaa hyödyntävälle bioenergialaitokselle Virpiniemen eläinurheilualueelle ja Tyrnävän Palkin kaava-alueelle. Hevostallien ja maneesien kustannusarvioiden toteutumista selvittävä opinnäytetyö valmistui loppuvuodesta HevosAgro II järjesti vuonna 2014 yhteensä 13 infotilaisuutta. Erityisen suosittuja olivat hevosen hyvinvointiin liittyvät tilaisuudet. Yleisötapahtumista merkittävin oli syksyllä Oulussa järjestetty Ookko nää hevostellu -tapahtuma, jossa oli lähes kävijää. HevosAgro teki yhteistyötä paikallistoimijoiden kanssa ja osallistunut asiantuntijana muun Hippolis-osaamiskeskuksen hallinnoima Hevoset ja yhteiskunta -projekti julkaisi syksyllä 2014 Hevoset ja kunta rajapintoja -kirjan. HevosAgro hankki 300 kirjaa Pohjois-Pohjanmaan kuntiin. Kirjan luovutuksen yhteydessä kerrottiin Hevosten Pohjois-Pohjanmaa -kehittämisohjelman tavoitteista. Mukana kuntavierailuilla oli myös paikallisia hevostoimijoita. 19

22 Projektit muassa Tyrnävän Palkin hevosläheisen asumisen alueen kaavaprosessiin. Valtakunnallista yhteistyötä on tehty muun muassa Hevostietokeskuksen, Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Hevosritys huippukuntoon -hankkeen kanssa. Hanke osallistui ProAgrian hevostalousneuvojien verkoston toimintaan ja tapaamisiin. ProAgria Etelä-Suomen Menestyvä maaseutuyrittäjä -hankkeen Hevoshavaintopäivien jatkona on tarkoitus järjestää valtakunnallinen Hevoshavaintoja -koulutuskokonaisuus. HevosAgron kotisivuille osoitteeseen on koottu kaikki hankkeen aineisto. Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. HYPYT - Hyvinvointipalveluyrittäjyys toimivaksi HYPYT-hankkeen päätavoitteena oli kehittää ja tukea hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja sen edellytyksiä. Mukana oli lähes 100 yritystä ja 700 osallistujaa koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Hankkeen keskeiset tulokset syntyivät pienryhmissä. Niissä voitiin jakaa asioita, oppia toisilta, antaa rakentavaa palautetta, kasvaa ja kehittyä. Myös oman yrityksen toiminta parani, oma jaksaminen kohentui ja uusien asioiden oppiminen helpottui Seminaarien ja pienryhmien teemoja olivat internetin ja sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa ja viestinnässä, ikäihmisten perhehoito, yritystalous, verotus, kustannuslaskenta, hinnoittelu, kirjanpito, osuuskuntayrittäjyys sekä koti- ja ulkomaan opintomatka. Nämä toteutuivat yhteistyössä alan ja kuntasektorin toimijoiden sekä perhehoidosta kiinnostuneiden ja muiden kehittämishankkeiden kanssa. Hyvinvointipalvelualan yrittäjyyden ja sen edellytysten edistämistä esitetään jatkettavaksi Pohjois-Pohjanmaalla. Erityisesti on tarvetta tehostaa pienyritysten liiketoimintaa ja markkinointia yritystasolla ja yhteistyössä yrittäjien kesken. Edelleen tarvitaan hyvien toimintamallien ja käytäntöjen kehittämistä ja innovointia. HYPYT-hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat hyvinvointipalvelualan yrittäjät ja yritystä suunnittelevat sekä lisäksi kolmannen sektorin toimijat, kuntien sosiaalipalvelutoimen toimijat sekä alan sidosryhmät ja hankealueen asukkaat. Hankealueena olivat Raahen, Oulun, Oulunkaaren ja Koillismaan seutukunnat vuoden 2012 loppuun saakka, vuoden 2013 alusta alkaen koko Pohjois-Pohjanmaa. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu ja toteutti Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kämmenviesti Oulun Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijan koordinoima Kämmenviesti-yritysryhmähanke päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeessa mukana olleet käsityöyrittäjät kehittivät hankkeen aikana toimintaansa ja tuotteitaan, hankkivat sosiaalisen median taitoja sekä tietoa ja kokemuksia osallistumalla opintomatkalle ja messuille Pariisiin. Lisäksi he esittelivät tuotteitaan useissa messu- ja myyntitapahtumissa Suomessa. Osa yrittäjistä osallistui näyttelyihin Helsingissä, Raahessa ja Kuusamossa. Kämmenviesti-ryhmään kuuluivat Anna-Riitan Aitta, Ateljee Liinappi / koodino, Neuleyritys Liisa Salmivaara, pienet Oranssit ja TarinaRyijyt. MASVA - maaseutuyritysten asiakasvastaava Hankkeen alkuvuoden päätyöt liittyivät MASVA-neuvontaan alueen yritysten hyväksi. Alkuvuonna 2014 erityisesti Oulun seudulla oli havaittavissa hevosalan yritysten tai yrittäjiksi aikovien kasvanut määrä. Tämä johtunee hevosalan yleisestä kasvusta, mutta myös ProAgria Oulun hallinnoiman HevosAgro-hankkeen vaikutuksesta. Loppuvuonna MASVA-asiantuntijat jatkoivat perusneuvontaa. Sen lisäksi asiakkaiden kysymykset ja tarpeet liittyivät lähinnä uuden EU-ohjelmakauden alkamiseen liittyviin asioihin. MASVA-asiantuntijat pyrkivät jatkuvasti päivittämään tietojaan uuden ohjelmakauden asioista, jotta niistä pystyttiin mahdollisimman tehokkaasti viestimään asiakkaille. Loppuvuodesta valmisteltiin vuoden 2015 infotilaisuuksien kierrosta, jossa kerrotaan pää- 20

23 kohdat uuden EU-ohjelmakauden mahdollisuuksista maaseudun yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. MASVA-hankeohjeistuksen mukaan asiantuntijat tekivät pääosin yrityksen perustamiseen liittyvää yleis- ja rahoitusneuvontaa, yritysten kehittämiseen liittyvää perusneuvontaa sekä ohjasivat tarvittaessa yrittäjää erityisneuvontaan. Vuonna 2014 erilaisia merkittäviä kontakteja syntyi 151 yrittäjän kanssa kaikkiaan 274. Ruokaa mereltä merelle Mat från hav till hav Pohjoismainen yhteistyö pienten elintarvikeyritysten kesken jatkui Ruokaa mereltä merelle -hankkeessa. Se toimi Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen alueen verkostohankkeena ruoka- ja elintarvikeyrittäjien sekä asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatioiden kesken. Hanke järjesti kolme opintomatkaa. Helmikuussa toteutettiin opintovierailu Jokkmokkiin Pohjois-Ruotsiin. Matkan suunnittelusta vastasi Hushållningssällkapet Nord. Opintomatkalle osallistui Suomesta neljä yritysten edustajaa ja neljä asiantuntijaa. Opintoretken kohteet liittyivät markkinointiin, tuotekehitykseen, maaseudun kehittämiseen ja yhteistoimintaan erityisesti luonnontuotteiden, poronlihan ja matkailun osalta. Huhtikuussa tehtiin opintovierailu Norjaan Tromssaan. Siitä vastasi Bioforsk Nord Holt. Suomesta matkalle osallistui neljä yritysten edustajaa ja neljä asiantuntijaa. Matkalla tutustuttiin erityisesti lihan ja kalan jalostukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja matkailuun. Kesäkuinen hanketoimijoiden ja yritysten opintomatka Islantiin perehtyi erityisesti ruuan ja matkailun yhdistämiseen erilaisissa yrityksissä sekä kehittäjäorganisaatio Matisin toimintaan. Suomesta matkalle osallistui kuusi yritysten edustajaa ja neljä asiantuntijaa. Hankkeen toimijat ja yritykset ovat kiinnostuneita jatkamaan kehittämistyötä myös tulevassa Interreg-ohjelmassa. Ruokaa mereltä merelle -hanke päättyi VYYHTI Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan VYYHTI-hanketta toteuttivat ProAgria Oulun, Oulun Kalatalouskeskuksen ja Oulun Maaja kotitalousnaisten lisäksi toimialueillaan ProAgria Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 2014 VYYHTI-hanke järjesti Pohjois-Pohjanmaalla pääasiassa Oulujoen pohjoispuolella 20 työpajatyyppistä tilaisuutta, kolme retkeilyä ja kolme työnäytöstä. Lisäksi hanke oli yhteistyökumppanina mukana ja esillä yhdeksän kertaa eri tapahtumissa. Hanke laati Pohjois-Pohjanmaalle 13 ympäristön- ja vesienhoitoon liittyvää esimerkkisuunnitelmaa. Hankkeelle tuli paljon yhteydenottoja erilaisista kunnostuskohteista. 81 kohdetta on listattu osoitteeseen > Vyyhti > Kunnostettavia kohteita. Yhteistyötä ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat toimineet ohjausryhmissä ja tarjonneet asiantuntijapalveluja muun muassa seuraaville hankkeille: Aitoja makuja Alueelliset kylähankkeet Alueelliset Leadertoimintaryhmät BioG ja EkoPelletti Europe Direct Oulun Eteläisen EU-tietokeskus, Haapajärvi Koillismaan kehityshankkeet 3M Milkkiä, Mjölkkiä, maitoa LuovaOteKeskus Maaseudun sivistysliiton hankkeet Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen II MTK-Pohjois-Suomen maaseudun tiedotushanke Nautakarjatalouden uudet menetelmät (VENE) Nivala-Haapajärven kehityshankkeet KantriOulu Peruna paremmaksi Raahen seutukunnan hankkeet ja Pyöreän Pöydän toiminta Riistakosteikkolife Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen VYYHTI-hanke herätteli paikallista aktiivisuutta muun muassa erilaisilla työnäytöksillä. Taivalkosken Tyräjärvellä järjestetty vesikasvien niittonäytös keräsi päivän mittaan noin 50 katsojaa. 21

24 Projektit VYYHTI-hankkeen kaksipäiväinen loppuseminaari järjestettiin Oulussa marraskuussa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen METSÄPURO- ja PERKAUS- hankkeiden kanssa. Seminaarissa esiteltiin hankkeen tuloksia sekä kuultiin paikallisten kunnostajien puheenvuoroja ja hankkeen laatimat välittäjäorganisaatiosuositukset. Hankkeen tuloksia: suositukset välittäjäorganisaatioiksi koko hankealueelle, Vesistöt kuntoon yhdessä -opas valmistui, hankkeeseen osallistui Pohjois-Pohjanmaalla ja koko alueella henkilöä, Pohjois-Pohjanmaalle laadittiin 23 ja koko hankealueelle 34 esimerkkisuunnitelmaa sekä esittelymateriaalit Pohjois-Pohjanmaalla kahteen ja koko alueella viiteen kohteeseen. Paikallisten tahojen aktivointia tulisi jatkaa. Pysyvän toimintamallin luomiseksi tulisi rakentaa aktiivinen vesistökunnostajien verkosto, jonka toiminnan varmistaisi puolueettomassa organisaatiossa toimiva koordinaattori. Palkkaukseen tulisi saada julkista rahoitusta. YmpäristöAgro II YmpäristöAgro II -hanke jatkoi toimintaansa ja sai jatkoaikaa vuoden 2015 helmikuun loppuun saakka. YmpäristöAgro II -hankkeen tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui vuosina yhteensä henkilöä. Tilaisuuksia ja tapahtumia oli 325. Luomutuotannon edistäminen oli keskeistä YmpäristöAgron toisessa vaiheessa. Luomutilaisuuksiin on osallistui ihmistä. Tilaisuuksia oli 35. Maiseman, perinnebiotooppien ja kosteikkojen hoidosta ja vaalimisesta järjestettiin 70 tapahtumaa, joihin osallistui henkilöä. Yhteensä tapahtumia oli 325, tilaisuuksia 268 ja messuosallistumisia 57. Osallistujia tilaisuuksissa oli ja messujen infopisteissä yhteensä Osallistuminen hankkeen tapahtumiin oli myös vuonna 2014 erittäin vilkasta. Tilaisuuksia oli 86 ja tapahtumia 16. Niihin osallistui yhteensä henkilöä. Vuoden 2014 näkyvimpiä tapahtumia ja teemoja olivat tuki-infokierros yhteistyössä MTK:n kanssa, osallistuminen Maaseudun mahtavin kauppa-auto -kiertueelle ja kuntien kesätapahtumiin; laiduntaminen, eläinten hyvinvointi ja terveys; maiseman- ja luonnonhoito, perinneympäristöt; Pohjois-Pohjanmaan infoaineiston laatiminen maisemakilpailuun ja esittely maisemasymposiumissa Helsingin säätytalolla; luomutapahtumat, pellonpiennarinfot, inforetkeily ja tilaisuudet; Lähiruokaa hankintoihin -tapahtumat, suoramyynti ja elintarvikelain säädäntöasioista tiedottaminen; EU:n nimituotesuoja; kumppanuusmaataloudesta tiedottaminen; luonnonlaidunlihasta ja rantalaiduntamisesta informointi; maatalousmaan hoitaminen, karjanlannan käyttö ja ympäristömyönteinen viljely; tilusjärjestelyihin liittyvät teemat; vesienhoitoon liittyvät aiheet VYYHTI- ja Jätevesihankkeen kanssa; lammastalous ja sen mukanaan tuomat ympäristöarvot. YmpäristöAgron lähiruokaosioon on kuulunut myös Pohjois-Pohjanmaan Aitoja Makuja -sivustosta tiedottaminen. Hankkeen aikana sinne on Pohjois-Pohjanmaalta liittynyt noin 165 yritystä vuoden 2014 lopussa sivustolla oli alueeltamme yhteensä 202 yritystä. YmpäristöAgro II -hankkeen sopimusyhteistyökumppani oli Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto. Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Tuen myöntäjä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yksi hankkeen yhteistyötahoista kuten myös MTK-Pohjois- Suomi, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja MTT. Hankkeen materiaalit on koottu osoitteeseen Loppuseminaari pidettiin yhteistyössä MTK-Pohjois-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Puhujana oli muun muassa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kuvassa). 22