Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Transkriptio

1 Muistio Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Gustavelund, Tuusula Tilaisuuden avaus Puheenjohtaja Marketta Virta avasi tilaisuuden. 2. Ajankohtaista vesienhoidosta Mauri Karonen ja Milla Mäenpää Uudenmaan ELY -keskuksesta kertoivat vesienhoidon ensimmäisen kauden toimenpiteiden toteutuksesta, vesienhoidon kuulemisesta, toisen kauden työohjelmasta ja parhaillaan kuultavina olevista vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Vesienhoidon toteutusohjelma (Valtioneuvoston periaatepäätös , Suomen ympäristö 8/2011) ja alueelliset toteutusohjelmat ovat valmistuneet. Valtakunnallinen vesienhoidon seurantaryhmä ja alueelliset ELYjen vesienhoidon yhteistyöryhmät ovat tärkeitä toteutuksen ohjauksessa. Suurin osa toimista ja ohjauskeinoista on jo käynnissä, mutta toimenpiteiden määrällinen toteutus jää vajaaksi. Vesienhoitoalueet ja ELY-keskukset tekevät arviot toimenpiteiden toteuttamisesta ja syöttävät tiedot vesimuodostumatietojärjestelmään (VEMU) sekä pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Sidosryhmät ja Suomen ympäristökeskus avustavat lähtötietojen koostamisessa. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutumistilanteesta raportoidaan EU:n komissiolle mennessä. Esimerkkeinä valmistuneista valtakunnallisista ohjauskeinoista ovat Kansallinen kalatiestrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös ) ja vesien kunnostusstrategia (Vesien kunnostustyöryhmän loppuraportti 2012) alkanut vesienhoidon kuuleminen työohjelmasta, aikataulusta ja keskeisistä kysymyksistä on parhaillaan käynnissä. Kuulemisaineisto on koottu vesienhoitoalueittain. Kuulemisesta on tiedotettu verkkosivuilla, FAKTA -lehtisellä, erilaisilla valtakunnallisilla ja ELY -kohtaisilla tiedotteilla, kuulutuksena kunnissa ja lehti-ilmoituksilla. Lausuntopyynnöt on lähetetty keskeisille alueellisille sidosryhmille ja valtakunnallisille tahoille. Lausuntoja odotetaan toimitettavaksi mennessä Uudenmaan ELY -keskukseen. järjestää kuulemistilaisuuden sidosryhmille (Gustavelund). Kaikille avoin nettipohjainen palautekysely vesienhoitoalueittain löytyy osoitteesta 92e4-49ae-4c27-a1c7-e900d33c1901&dy= Palautetta tai lausuntoja ei ole vielä juurikaan saatu. Kuulemisajan päätyttyä keskeiset palautteet ja vastaukset niihin julkaistaan Internetissä kuten ensimmäisellä kierroksellakin. Osaan vastauksista valmistellaan valtakunnallisesti yhtenäiset vastaukset. Ympäristöministeriön johdolla järjestetään neuvotteluja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

2 2/6 Vesienhoidon toiselle kaudelle on otettu mukaan kaikki yli 1 km 2 järvet ja valuma-alueeltaan yli 100 km 2 joet. Vesien tyypittelyssä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Uusi ekologinen luokitteluohjeistus valmistui elokuussa Luokitus valmistuu vuoden 2013 maaliskuun lopussa. Ensimmäisellä kaudella haitallisten aineiden kohdalla arvioitiin vain EU:n prioriteettiaineiden aiheuttamaa korkeaa kuormitusta. Toisella kaudella haitallisten aineiden arvioinnissa vertaillaan pitoisuuksia ympäristönlaatunormeihin, jotka Suomessa vahvistettiin syksyllä Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien kehittämistarpeita on arvioitu. Valtakunnallinen ohjeistus toimenpideohjelmien päivityksestä annetaan sidosryhmille kommenteille vuodenvaihteessa Toimenpideohjelmien päivitystyö ELY -keskuksissa ja yhteistyöryhmissä alkaa huhtikuussa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius Uudenmaan liitosta kertoi vesienhoidon huomioimisesta kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyy vesien hyvän tilan saavuttamisen ja ylläpitämisen edistäminen. Vesienhoito huomioidaan aluesuunnittelussa tulvariskialueiden huomioimisen, hulevesijärjestelyiden, ekologisen verkoston, taajamien viheralueiden, uusiutuvien energiavarojen käytön ja maatalouden muutoksiin varautumisen (peltoalan säilyttäminen) kautta. Alueidenkäytön suunnittelun ja vesienhoidon yhteensovittaminen on jatkuva prosessi ja se tulisi saada vakiintuneeksi käytännöksi maakuntatasolla. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden ja eri toimijoiden kesken, jolloin voidaan keskustella tavoitteiden määrittelystä ja alueellisesta kohdentamisesta sekä sopia tarvittavista toimenpiteistä. Vesienhoidon huomioon ottamisessa on tunnistettava paremmin eri kaava- ja lupatasojen mahdollisuudet ja kehitettävä yhteisiä normeja ja ohjeita, sillä ekotehokas rakenne on kilpailukykytekijä. Yleisessä keskustelussa ehdotettiin vesiensuojelun liittämistä vaihemaakuntakaavaan, jolloin saavutettaisiin laajempi kokonaisnäkemys. Myös vesiasioiden yhdistäminen viherkaavaan nähtiin tarpeellisena. 4. Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitosta esitteli kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Hän totesi, että kaikki kuulemisaineistossa esitetyt keskeiset kysymykset ovat tärkeitä; erityisesti toimeenpanon turvaaminen, vesienhoidon yhteydet maankäyttöön, jätevesihaittojen hallinta sekä maatalouden toimien käytäntöön vienti. Vesienhoidon yhteys maatalouspolitiikan uudistukseen ja ympäristötuen toimenpiteisiin on huomioitava. Vesienhoito olisi hyvä linkittää ekosysteemipalveluista tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi tulisi tehdä seurantatutkimusta vesienhoitosuunnitelmien vaikuttavuudesta ympäristöluvissa. Vesien kokorajojen tarkentaminen on hyvä asia, sillä myös pienvesien huomioiminen on erittäin tärkeää. ELY -keskusten Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille tarvittaisiin lisärahoitusta ja resursseja vesienhoitosuunnitelmien toteutusta varten. Tärkeää on myös turvata kuntien rahoitus. Tulisi pohtia miten ympäristölle haitalliset tuet muutetaan ympäristölle hyödyllisiksi tuiksi. Esimerkiksi turpeen energiankäytön tuista tulisi luopua ja tuet olisi suunnattava esim. soiden ennallistamiseen. Vedenkäytön taloudelliset vaikutukset, myös ympäristö- ja luonnonvarakustannukset, on selvitettävä seuraavaa vesienhoitokautta varten. 2

3 3/6 Vesienhoidon viestintää ja vuorovaikutusta tulisi kehittää. On selvitettävä hyviä vuorovaikutus- ja osallistamiskäytäntöjä sekä otettava uusia sidosryhmiä mukaan toteutukseen (esim. mökkiläiset). Vesienhoidosta tiedottamista voisi kytkeä kunnostushankkeiden yhteyteen. Kouluissa kiertäviä Luonto-Liiton Itämerilähettiläitä voisi hyödyntää osana tiedottamista. Järjestöjen vesiensuojeluhankkeet tulisi kirjata osaksi vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta (esim. WWF:n kosteikot). Luonnonsuojeluliitto on toteuttanut pienvesien kunnostushankkeita Pohjanmaalla, Satakunnassa sekä yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa Uudellamaalla. Toimenpiteiden toteutuksen seuranta voitaisiin järjestää siten, että Internetiin luotaisiin reaaliaikainen sivusto toimenpiteiden toteutuksesta alueittain/valuma-alueittain. Tämä tekisi toimenpiteiden toteutuksesta läpinäkyvää ja jakaisi tietoa kansalaisille. Yhteisessä keskustelussa ehdotus sai kannatusta. Todettiin, että pienetkin vesistökunnostukset olisi hyvä saada kirjattua toteutetuiksi toimenpiteiksi. Keskeisille kunnostuksia tekeville toimijoille tulisi tehdä kysely toteutetuista kunnostuksista ja sen jälkeen kooste tuloksista. Keskustelussa tuotiin myös esiin, että uudenmaan ELY -keskuksessa työstetään parhaillaan selvitystä sidosryhmäyhteistyön tehostamisesta Uudellamaalla. Selvityksessä kartoitetaan hyviä vuorovaikutus- ja osallistamiskäytäntöjä ja niiden soveltamismahdollisuuksia. 5. Vesistökunnostukset, esimerkkikohteena Tuusulanjärvi Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymästä esitteli kuntanäkökulmaa vesienhoitoon esimerkkinä Tuusulanjärven kunnostus. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Vantaa. Tuusulanjärven kunnostushanke alkoi vuonna Tuusulanjärvi oli ennen Suomen rehevimpiä järviä, jota kuormitti erityisesti peltoviljely ja 70 -luvulla jätevedet. Kunnostuksen tavoitteena on saavuttaa uintikelpoisuus ympäri vuoden, vahvat petokalakannat, virkistyskäyttöarvon parantaminen ja hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Rusutjärven tila vaikuttaa Tuusulanjärven tilaan ja Rusutjärvelle on laadittu oma kunnostussuunnitelma vuonna Vesienhoitosuunnitelman mukaiset fosforipitoisuuden ja a-klorofyllipitoisuuden tavoitteet vaativat äärimmäisiä vesiensuojelutoimia. Tuusulanjärvellä on toteutettu hoitotoimina hapetuskierrätystä, ravintoketjukunnostusta, rantojen hoitoa (niitot, pienet ruoppaukset, venepaikkojen lisäys) sekä karvalehden poistoa. Toimenpiteistä hoitokalastus on osoittautunut kustannustehokkaimmaksi. Viimeiset kolme vuotta järvi on ollut uimakelpoinen. Valuma-alueella kuormitusta on pyritty vähentämään muun muassa järjestämällä viljelijöille neuvontaa yhdessä ProAgria Uudenmaan kanssa, perustamalla suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja, huomioimalla hulevedet ja ulottamalla vesihuolto pientaajama-alueille. Näihin toimenpiteisiin panostetaan jatkossakin ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kuitenkin erityisesti maatalouden vesiensuojeluun tarvitaan uusia toimenpiteitä (esim. kipsi ja ojavesien fosforisaostus). Hankkeen yhteenvetoraportti ja toimenpiteiden päivitys on parhaillaan valmisteilla. Järvenpää ja Tuusula rahoittavat edelleen hanketta puoliksi. osallistuu rahoitukseen pienellä osuudella avustuksen muodossa. Yritysrahoitusta ei ole vielä saatu. Keskustelussa tuotiin esiin säätiömuotoisen ajattelun tarvetta vesiensuojelussa. Tällä tavoin voitaisiin kerätä yrityksiä kunnostustoimien rahoittajiksi. 3

4 4/6 6. Maa- ja metsätalouden mahdollisuudet ja uudet käytännöt Asta Sarkki Metsänomistajien liitto Etelä-Suomesta kertoi metsätalouden näkemyksiä vesienhoidosta. Toimijat toivovat erityisesti lisää tutkittua tietoa metsätalouden todellisesta kuormituksesta. Esimerkiksi lannoitustutkimus on tehty viimeksi 70 -luvulla. Tällä hetkellä on käynnissä tutkimus hakkuista. Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (TASO) -hanketta viedään parhaillaan kentälle. Jaakko Holsti MTK Uudeltamaalta edusti maanviljelijän näkökulmaa ja kertoi mitä maataloudessa on tehty ja mitä on edelleen tehtävissä. Aiemmin peltoon laitettiin valtava määrä ravinteita. Muutos lannoitteiden käytössä on ollut huomattava (ennen P 30 kg/ha, N kg/ha, nykyisin P 4-8 kg/ha ja N 90 kg/ha). EU toi mukanaan suuren muutoksen. Byrokratia lisääntyi ja siirryttiin ympäristötukijärjestelmään. Maatalouden vesiensuojelussa on tehty paljon parannuksia. Esimerkiksi on lisätty viljelijöiden koulutusta, perustettu suojavyöhykkeitä ja viherkaistoja, kunnostettu lantaloita, otettu käyttöön levitysajat ja kevennetty muokkausta. Jopa puolet toiminnanharjoittajan tuloista tulee erilaisista tuista. Viime vuosien sateet ovat vaikeuttaneet työtä ja lisänneet ravinnehuuhtoumia. Ilmastonmuutos onkin maatalouden vesiensuojelun todella suuri haaste. Tärkein maatalouden toimenpide on kasvipeitteisyyden lisääminen. Erityisesti apilaa on lisättävä kasvustoon. Suorakylvö ei voi olla ainoa ratkaisu, sillä rikkakasvit ovat ongelmana. Kalkitusta ja salaojitusta tulisi harkita uusiksi tukiperustaisiksi toimenpiteiksi. Ympäristötukijärjestelmään tarvitaan tehostamista ja kohdentamista. Paikkatietojärjestelmien avulla olisi mahdollista päästä tilakohtaiseen kohdentamiseen. Uudellamaalla on käynnissä Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) - hanke. Keskustelussa nousi esiin kysymys kipsistä. Viljelijät eivät kannata kipsikäsittelyä, koska siitä ei ole heille taloudellista hyötyä. Tuhka voisi toimia vaihtoehtona kipsille, samoin jätevesiliete. Eniten tulvivat pellot kannattaisi metsittää tai muuttaa luonnonhoitopelloiksi. Keskustelua herätti myös kysymys metsähakkuiden ravinteista ja valunnasta. 7. Jätevesipuolen investoinnit ja niiden vaikutus HSY:n alueella Tommi Fred HSY Vedestä kertoi jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin investoinneista HSY:n alueella. Suurimmat investoinnit vuosina ovat kaupunkilähtöiset investoinnit, saneeraukset, Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamo sekä muut uudisinvestoinnit (mm. runkovesijohtoinvestoinnit). Seuraavan kymmenen vuoden aikana investoidaan jätevesiinfrastruktuuriin yhteensä yli 600 miljoonaa euroa. Investoinnit takaavat kasvavalle pääkaupunkiseudulle korkealaatuiset jätevesipalvelut. Blominmäen puhdistamo vähentää ravinnekuormitusta Suomenlahteen. Uuteen puhdistamoon johdetaan ainakin Helsingin seudun ja Kirkkonummen alueiden vedet. Vihdin vesistä ei ole vielä tietoa. Keskustelussa nousi esille muun muassa kysymys hulevesien pääsyn ehkäisystä viemäriverkkoon, ihmisten valistamiseen investoimisen tarpeellisuudesta, Blominmäen puhdistamosta ja verkostojen saneerauksista. 4

5 5/6 8. Vesienhoitoaktiivin puheenvuoro Ulla-Maija Kovanen edusti vesienhoitotyössä aktiivisesti mukana olleen näkökulmaa ja nosti esiin kokemusperäisiä huomioita vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Vesienhoidon keskeinen ongelma on miten päästään ekologisesti hyvään tilaan, jos pääpaino on biologisissa tekijöissä, joista yksikin voi vaikuttaa tilaluokitukseen alentavasti. Mielikuvat ja ekologisen luokituksen mukainen hyvä tila eivät aina vastaa toisiaan. Pitäisikö kansalaisia kuulla myös vesien luokitteluperusteista? Teollisuuden nykykäytännön mukaiset toimet on turvattava. Vesienhoidon suunnittelussa on huomioitava yhteistyösektoreiden toiminnan erilaisuus, sääolosuhteet sekä toive jäsenmaiden alueellisten erojen paremmasta huomioon ottamisesta. Pohjavesialueiden luokituksen muuttamisesta voi aiheutua vaikeuksia metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Keskustelussa tuotiin esiin, että uusi vesien luokittelu valmistuu keväällä Iso osa Suomen vesistä saadaan hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tosin sateiden lisääntyminen tulee todennäköisesti vaikeuttamaan tavoitteisiin pääsyä. 9. Pohjavesien suojelu Unto Tanttu Tuusulan seudun vesilaitokselta kertoi pohjavesien suojelusta vesitekniikan näkökulmasta. Uudenmaan ELY -keskuksen alueella on 360 pohjavesialuetta. Uusia teollisuusalueita ei ehdottomasti tule sijoittaa pohjavesialueille. Pilatun pohjaveden puhdistaminen on todella vaikeaa. Tästä syystä maankäyttö onkin ratkaisevassa asemassa pohjavesialueilla. Uusina uhkina pohjavesialueille ovat kaavoituksen aiheuttamat pinnoitukset sekä maalämpökaivot. Kaavoituksen parempi huomioon ottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaavatalousvertailuissa pohjavesille tulisi saada rahallinen arvo, joka nostaisi puhtaiden pohjavesien arvostusta. Yhteisessä keskustelussa ehdotettiin paikkatietojärjestelmien parempaa hyödyntämistä pohjavesien pilaantumisen estämisessä. Todettiin, että kaavan laatimisen edellytyksiin tulisi laittaa selvitys pohjavesialueiden suojelusta. 10. Tutustumiskäynti Rusutjärven tekopohjavesilaitokselle Unto Tanttu Tuusulan seudun vesilaitokselta esitteli Rusutjärven tekopohjavesilaitoksen toimintaa. 5

6 6/6 Osallistujat Henkilö Aaltonen Raija Ahponen Hannele Ahtela Irmeli Fred Tommi Helenius Juha Hietala Jaana Holsti Jaakko Jankkari Johanna Jäntti-Hasa Päivi Karonen Mauri Kovanen Ulla-Maija Lankinen Arto Lankinen Tapio Lavia Mika Lehtinen Eija Lehtonen Eija Lång Kai Maasilta Tommi Manns Esme Mansikkamäki Risto Mäenpää Milla Nylander Esko Orenius Oskari Pekkarinen Mauri Piirainen Outi Pönni Jaana Rimpiläinen Ulla-Maija Sarkki Asta Skult Patrik Sundberg Johan Tanttu Unto Tarhanen Erja-Riitta Tyni Anu Veistola Tapani Virta Marketta Organisaatio Etelä-Suomen AVI Suomen luonnonsuojeluliitto HSY Vesi ProAgria Uusimaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä MTK Uusimaa Vantaan kaupunki Sappi Finland Operations Oy Porvoon kaupunki Vihdin vesi Hyvinkään kaupunki Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Lapinjärven kunta Askolan kunta Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Neste Oil Oyj Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vantaan kaupunki Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Inkoon kunta Tuusulan seudun vesilaitos Etelä-Suomen AVI Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri 6