Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Transkriptio

1 Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

2 Sisältö Uudenmaan maatalous Maatalouden vesiensuojelu Kestävyys asiantuntijoiden silmin

3 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta hehtaaria peltoa 3800 maatilaa 2500 viljanviljelytilaa Tilojen keskikoko 48 ha Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuche

4 Viljellyn alan käyttö Uusimaa 2012 Leipäviljat ha Koko maa 2012 Leipäviljat ha Rehuviljat ha Rehuviljat ha Nurmet alle 5 v ha Muut viljelykasvit ha Nurmet alle 5v ha Muut viljelykasvit ha

5 Uusimaa Kotieläintaloutta vähän Keskittynyt Itä-Uudellemaalle Hevosten tarkkoja määriä tai sitä missä ne sijaitsevat ei tiedossa Hippos arvioi Uudellamaalla olevan hevosta ja 2800 tallia Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuche

6 Uusimaa 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % Uusimaa Muu Suomi

7 Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuche Ympäristötuki Vuonna 2012 perustoimenpiteisiin oli Uudellamaalla sitoutunut 94 % tiloista

8 Ympäristötuen lisätoimenpide Tilojen lukumäärä Myönnetty ala hehtaareina Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetase Lannan levitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelyn monipuolistaminen Laajaperäinen nurmituotanto Kerääjäkasvien viljely

9 Ravinteiden kierrätys Lannan peltokäyttö Puhdistamolieteen maatalouskäyttö? HSY:n alueella sijaitsee kaksi Suomen suurinta jätevedenpuhdistamoa Viikinmäki ja Suomenoja Toimittaa maanparannusainetta myös maatalouskäyttöön

10 Maatalouden ympäristönsuojelua Uudellamaalla paljon aktiivista työtä maatalouden ympäristönsuojelun eteen Hankkeita mm: RaHa-hanke Järki-hanke Beras-hanke HUMAUS-hanke Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

11 Kestävyys asiantuntijoiden silmin Delfoi-tutkimus Tulevaisuuden tutkimuksessa käytetty menetelmä Ominaispiirteet kyselyn toistuvuus, palaute sekä anonyymius Asiantuntijamenetelmä

12 Kestävyys asiantuntijoiden silmin Mihin toimenpiteisiin tulisi panostaa, kun tavoitteena on kestävämpi maatalous vuoteen 2020 mennessä? Minkälaisilla ohjauskeinoilla toimenpiteiden toteutumista tulisi ohjata? Tulisiko koko Uudenmaan maatalouden rakennetta ohjata johonkin toiseen suuntaan? Minkälainen on Uudenmaan maatalous vuonna 2020?

13 Asiantuntijat Elina Erkkilä, WWF Suomi Patrik Erlund, Nylands Svenska Lantbrukssällskap Kirsti Granlund, Suomen ympäristökeskus Jaakko Holsti, MTK, Uusimaa Mauri Karonen, Uudenmaan ELY-keskus Leena-Marja Kauranne, Ympäristöministeriö Maria Konsin-Palva, Uudenmaan ELY-keskus Jukka Korhonen, HAMK Eila Lumme, Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto Ilmi Tikkanen, Uudenmaan liito Anu Tyni, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Heli Vahtera, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Sini Wallenius, Maa -ja metsätalousministeriö Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Bjarne Westerlund, Nylands svenska producentförbund Esme Manns, Uudenmaan ELY-keskus

14 Delfoi-tutkimus Kaksikierroksinen Delfoi-tutkimus Tärkeyden arvotus sekä vesiensuojelun että ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta Viisiportainen likert asteikko -2 Ei lainkaan tärkeä, toimenpide/ohjauskeino on riski -1 Ei kovin tärkeä, toimenpide/ohjauskeino saattaa olla riski 0 Toimenpiteellä/Ohjauskeinolla ei luultavasti ole juurikaan merkitystä +1 Melko tärkeä, toimenpiteestä/ohjauskeinosta on hyötyä +2 Erittäin tärkeä, toimenpiteestä/ohjauskeinosta on suurta hyötyä

15 Toimenpiteet Suojavyöhykkeiden lisääminen Luonnonhoitopeltojen lisääminen Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Syyskylvöisen kasvialan lisääminen Viherkesantoalan kasvattaminen Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen Kosteikkojen ja suodattimien lisääminen Viljelykiertojen lisääminen Viljellyn nurmialan kasvattaminen Peruskuivatuksen sekä luonnonmukaisen kuivatuksen lisääminen Ravinnetaselaskelmien tekeminen tiloilla Suorakylvön lisääminen Typensitojakasvien suosiminen nurmituotannossa Luomuviljelyn lisääminen Hevosten lannan käyttö lannoitteena kasvinviljelyssä Viherlannoitusnurmien lisääminen Palkovilja-alan kasvattaminen Öljykasvialan (rypsi ja rapsi) kasvattaminen Nautakarja- sekä lammastalouden lisääminen Uudellamaalla Puhdistamolietteen laajamittainen käyttö maanparannusaineena ja lannoitteena (Syyskynnön vähentäminen)

16 Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä ensimmäisellä kierroksella 1,5 1,45 1,4 1,35 1,3 1,25 1,2 1,15 1,1 1,05 1 Suojavyöhykkeiden lisääminen Toimenpiteen tärkeys vesiensuojelun kannalta Luonnonhoitopeltojen lisääminen Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Syyskylvöisen kasvialan lisääminen Syyskynnön vähentäminen

17 Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä toisella kierroksella Toimenpiteen tärkeys vesiensuojelun kannalta Suojavyöhykkeiden lisääminen Syyskylvöisen kasvialan lisääminen Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Luonnonhoitopeltojen lisääminen Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen

18 Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä ensimmäisellä kierroksella Toimenpiteen tärkeys ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta 2 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvija eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Hevosten lannan käyttö lannoitteena kasvinviljelyssä Viljelykiertojen lisääminen Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen Luomuviljelyn lisääminen

19 Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä toisella kierroksella 14 Toimenpiteen tärkeys ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Viljelykiertojen lisääminen Viherlannoitusnurmien lisääminen Puhdistamolietteen laajamittainen käyttö maanparannusaineena ja lannoitteena Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen

20 Ohjauskeinot Tilakohtainen ympäristöneuvonta Ympäristötuki/ympäristökorvaus Maatalouden ympäristönsuojeluun tähtäävät hankkeet Maatalousneuvojien ympäristökoulutus Viljelijöiden ympäristökoulutus Investointituet (suunnattuna ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin) Lainsäädännön kehittäminen (Verotus (esim. lannoitevero))

21 Ohjauskeinon tärkeys vesiensuojelun kannalta Ohjauskeinon tärkeys ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta Tilakohtainen ympäristöneuvonta Viljelijöiden ympäristökoulutus Maatalousneuvojien ympäristökoulutus Maatalouden ympäristönsuojeluun tähtäävät hankkeet Ympäristötuki/ympäristökorvaus Investointituet (suunnattuna ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin) Lainsäädännön kehittäminen Verotus (esim. lannoitevero)

22 Yhteenveto kyselystä Näitä toimenpiteitä asiantuntijat halusivat lisää: Suojavyöhykkeitä Luonnonhoitopeltoja Lanta- ja rehuyhteistyön lisäämistä kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Syyskylvöistä kasvialaa Viljelykiertoja Alus- ja kerääjäkasveja

23 Yhteenveto kyselystä Nämä ohjauskeinot asiantuntijat arvioivat tärkeimmiksi lähitulevaisuudessa: Tilakohtainen ympäristöneuvonta Ympäristötuki/ympäristökorvaus

24 Tutustu Kestävämpi maatalous Uudellemaalle raporttiin! Doria etusivu > ELYkeskus > Raportteja > Kestävämpi maatalous Uudellemaalle. Tavoitteen vesien hyvä tila ja ravinteiden kierto. Suora linkki: dle/10024/90623

25 KIITOS!