Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 3/2012

Transkriptio

1 Pöytäkirja LUONNOS Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 3/2012 Aika: keskiviikkona klo Paikka: TSV:n toimisto, Kirkkotie 49,Tuusula Läsnä: ks. liite 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. Todettiin jäsenmuutokset. Raija Aaltonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on lisätty aluehallintoviraston edustukseen. Ulla-Maija Kovasen siirryttyä pois Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt varsinaiseksi jäseneksi Outi Piiraista (Neste Oil Oyj) ja varajäseneksi Jenni Kukkosta (Sappi Finland Operations Oy). 2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin kokouskutsun mukaan. 3. Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen 2/2012 ( ) pöytäkirja Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 4. Tuusulan seudun vesilaitoksen toiminnan esittely Toimitusjohtaja Unto Tanttu esitteli Tuusulan seudun vesilaitoksen toimintaa ja pohjavesien suojelua käytännön näkökulmasta. TSV on neljän kunnan yhteinen vesilaitos (Tuusula, Kerava, Sipoo, Järvenpää), joka myy vettä jonkin verran myös lähikuntiin ja laitoksille. Vesilaitoksen vesi on osin luontaista ja osin tekopohjavettä. Tärkeimmät tekopohjavedenottamot ovat Rusutjärven ja Jäniksenlinnan vedenottamot. Pohjaveden suojelussa pitää saastumisen ehkäisemisen lisäksi ottaa yhä enemmän huomioon pohjaveden määrällinen riittävyys. Riittävyyteen vaikuttaa oleellisesti maankäyttö, erityisesti rakentaminen ja päällystäminen (asfaltointi). Pilaantumisen kannalta maanotto ja erityisesti vanhat soranottoalueet ovat haaste, johon vuosittain on varattu budjetissa rahoitusta (kunnostus, maanhankinta). Muita yksittäisiä vanhoja pilaantumistapauksia ovat vanhat huoltoasemat ja Sipoon Söderkullan vanha pilaantunut maa-alue. Pohjavesialueiden läheisyydessä pyritään aktiivisesti vaikuttamaan kuntien kaavoitusprosesseihin. Kaavoituksessa tulisi paremmin huomioida vaikutukset pohjavesiin. Teollisuuden sijoittumisen lisäksi yhä tärkeämpää on pohjaveden muodostumisen turvaaminen muun muassa minimoimalla maanpinnan pinnoitus ja kattaminen (esim. asfaltointi). Pohjavedet onkin otettu aiempaa paremmin huomioon myös maankäytössä, mutta vanhojen kaavojen osalta muutokset ovat hitaita. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 2/7 Keskusteltiin pohjavedestä ekosysteemipalveluna. Pohjavedelle tarvittaisiin hinta, jotta sen suojelun tärkeys ymmärrettäisiin paremmin. Keskusteltiin myös öljylämmityksen ja maalämmön riskeistä pohjavesialueella. Ympäristöministeriössä ollaan parhaillaan selvittämässä kehitystarpeita pohjavesien suojeluun ja hulevesiasioihin liittyen. Lisätietoa Tuusulan seudun vesilaitoksesta löytyy Internetistä: 5. Vesienhoidon tilannekatsaus Euroopassa Ympäristöneuvos Hannele Nyroos ympäristöministeriöstä esitteli vesienhoidon toimeenpanon tilannekatsauksen muissa EU-maissa sekä komission ensimmäiseltä suunnittelukierrokselta antaman palautteen. EU:ssa on meneillään useita asioita liittyen vesipolitiikkaan. Komissio seuraa vesipuitedirektiivin toimeenpanoa jäsenmaissa. Niin sanotussa Blueprint -valmistelussa linjataan vesipolitiikan tulevaisuutta. EU:n vesilainsäädännön kuntoisuuskartoituksessa arvioidaan nykyisen lainsäädännön riittävyyttä. Lisäksi kehitetään eri lakien yhteensovittamista (mm. tulvariskit ja merenhoito). EU:ssa on edelleen muutamia maita, jotka eivät ole saaneet vesienhoitosuunnitelmiaan valmiiksi. Suomen saamassa epävirallisessa palautteessa vesienhoitosuunnitelmista nostettiin muun muassa esiin luokittelemattomien vesien suuri määrä, tilanseurannan vähyys ja puutteet poikkeamien käytössä. Toisaalta toimenpiteiden yksityiskohtaisuus, valtakunnallinen yhtenäisyys sekä ilmastonmuutoksen huomioiminen olivat todettu hyväksi. Palautteeseen on vastattu, ja palaute huomioidaan toisen kauden suunnittelussa. Eri maiden tilanteesta on tulossa kooste marraskuussa. Nyroos esitteli myös koko Euroopan vertailukarttoja vesiin kohdistuvista paineista ja tilasta. EU:ssa on 161 vesienhoitoaluetta ja yli vesimuodostumaa. Olosuhteet eri maissa vaihtelevat paljon. Esimerkiksi 2/3 järvistä on Suomessa ja Ruotsissa. Kuntoisuusarviossa arviointiin kuusi eri vesidirektiiviä ja sen tuloksena todettiin, että uutta EUtason lainsäädäntöä ei ole tarpeen tehdä. Sen sijaan nykyisen lainsäädännön toimeenpano vaatii huomiota ja yhteensovittamista muuhun EU-politiikkaan. EU-tasolla vesipuitedirektiivi on lisännyt tietoa vesistä ja niiden tilasta sekä lisännyt osallistumista ja kansainvälistä yhteistyötä vesienhoidossa. Keskusteltiin yhteistyöstä naapurimaiden kanssa, ilmastonmuutoksen huomioimisesta vesienhoidossa, ekosysteemipalveluperiaatteesta, kunnostuksista sekä tilanseurannan tulevaisuudesta. 6. Merenhoidon tilannekatsaus Mauri Karonen kertoi keväällä 2012 toteutetusta merenhoidon kuulemisesta ja merenhoidon toimenpideohjelman laatimisen käynnistämisestä. Merenhoitosuunnitelman (MHS) ensimmäinen osa, alustava arvio ja tavoitteet, on kuultu keväällä. Valtioneuvoston päätös tulee tämän syksyn aikana. Toimenpiteiden suunnittelu käynnistyy ensi vuonna, ja työ sovitetaan yhteen vesienhoidon

3 3/7 suunnittelun kanssa. Merenhoitosuunnitelma ja vesienhoitosuunnitelma hyväksytään valtioneuvostossa viimeistään joulukuussa ELY -keskukset vastaavat alueellisesta valmistelusta omalla toimialueellaan. Uudenmaan ELY - keskuksen ja Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen vastuulla on vesienhoitoalueiden rajojen mukainen osuus Suomenlahdesta. Varsinais-Suomen ELY -keskus on koordinoiva ELY ja koostaa osa-alueet yhteen. Avomeri- ja kansainvälinen yhteistyö ovat ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen vastuulla ja myös muut laitokset ja virastot osallistuvat suunnitteluun omalta osaltaan. Yhteistyöryhmän tehtävät on laajennettu koskemaan myös merenhoidon suunnittelua. Toinen kuuleminen merenhoidon toimenpideohjelmasta pidetään yhtä aikaa vesienhoidon kanssa ja mahdollisesti samanpituisena. Yhteensovittaminen ja yhteistyö viestinnässä ovat tarpeen. Keskustelussa todettiin, että alueellinen yhteensovittaminen vesienhoidon ja merenhoidon prosessien välillä on tärkeää. Ravinnekuormitus saadaan pääosin hallintaan vesienhoidon suunnittelussa. Merenhoidon suunnittelu tuo kalatalouteen kalojen elinympäristönäkökulman lisäksi kalastuksen paineena. Merenhoito verkossa: 7. Vesienhoidon kuuleminen 2012 Mauri Karonen esitteli vesienhoidon työohjelman ja keskeisten kysymysten vuoden 2012 kuulemisen tilanteen. Keskusteltiin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Uudellamaalla. Kuulemisessa on yhdistetty lakisääteiset ensimmäinen ja toinen kuuleminen eli työohjelma sekä vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset. Lisäksi SOVA -lain mukainen kuuleminen on kuulemisen osana. Kuulemisaineisto on kokonaisuudessaan verkossa. Paperijulkaisuja ei ole tehty. Lausunnot on pyydetty kaikilta alueellisilta toimijoilta. Lisäksi vesienhoitoalueiden koordinoivat ELY -keskukset pyysivät lausunnot valtakunnallisilta tahoilta. Uudenmaan ELY -keskus järjesti kuulemistilaisuuden sidosryhmille Tuusulan Gustavelundissa. Kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta webropol -palautelomakkeella tai vapaamuotoisella kannanotolla sähköpostilla tai postitse. Kokouksessa läpikäytiin suunnitteluaikataulun päävaiheet sekä ehdotetut Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset. Keskeiset kysymykset ovat vesienhoitoaluekohtaisia, joten kaikki niistä eivät välttämättä ole keskeisiä Uudellamaalla. Erityisesti maankäyttö on Uudenmaan läpäisevänä teemana. Palautetta on saatu toistaiseksi hyvin vähän. Sovittiin, että saatu palaute toimitetaan yhteistyöryhmälle tiedoksi. Osaan palautetta valmistellaan valtakunnallisesti yhtenäiset vastaukset, jotka tulevat myös Internetiin. Valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus pidetään Tilaisuuden aiheina ovat toimeenpanon toteutuminen, kuulemisen palaute ja toisen suunnittelukierroksen tehtävät. Kokouksessa keskusteltiin palautteen antamisesta. Valtakunnallisten tahojen (liikennevirasto, Metsähallitus, Vesilaitosyhdistys jne.) lausunnot toivotaan vesienhoitoalueittain, vaikka sama lausunto lähetettäisiin kaikkiin ELY -keskuksiin. Erityisesti jotakin tiettyä ELY -keskusta koskeva asia tulee

4 4/7 merkitä selvästi erikseen. Lausuntopalautteita ei toivota verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Lausunnot olisi hyvä lähettää kirjaamoon mielellään sähköisessä muodossa. 8. Vesienhoidon toimenpideohjelmien laatiminen Milla Mäenpää esitteli vesienhoidon toimenpideohjelmien laatimisen ohjeistuksen tilannetta ja aikataulua. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun ja toimenpideohjelmien päivitystä koskevaa ohjeistusta valmistellaan ympäristöministeriön johdolla sektorikohtaisissa ryhmissä, joissa on mukana laajasti eri alojen asiantuntijoita valtionhallinnosta. Näiden lisäksi poikkileikkaavat ryhmät (esim. ilmastonmuutos, hyötyjen arviointi, luontodirektiivien soveltaminen) huolehtivat, että nämä asiat tulevat huomioiduiksi sektorikohtaisessa työssä. Ohjeistuskokonaisuus tulee lausunnoille vuodenvaihteessa ja toimenpideohjelmien päivitys aloitetaan huhtikuussa Keskustelussa pohdittiin toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamisen haasteita sekä kustannusten ja hyötyjen arviointia. Tietojen kerääminen jo meneillään olevista hankkeista on haaste, sillä kunnillakaan ei aina ole tiedossa mitä toimenpiteitä heidän alueellaan on suunniteltu. Keskusteltiin myös toimenpideohjelman sitovuudesta ja ohjaavasta vaikutuksesta. 9. Toimenpiteiden raportointi 2012 Milla Mäenpää esitteli ensimmäisen suunnittelukierroksen toimeenpanon seurantaa ja EU:n väliraportointia. Toteutuksen seurannassa seurataan vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä toimenpiteitä ja ohjauskeinojen toteutumista samalla tarkkuudella kuin ne on suunnitelmissa esitetty. Sidosryhmät ja Suomen ympäristökeskus tukevat tietojen koostamisessa. ELY -keskukset tallentavat tiedot vesimuodostumatietojärjestelmään (VEMU) sekä pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Keskusteltiin yhdessä sektorikohtaisesta toimeenpanon etenemisestä. EU-väliraportointi koskee toimeenpanotilannetta vuoden 2012 loppuun mennessä. Raportoinnissa seurataan suunniteltuja (lisä)toimenpiteitä hyvin yleistasoisesti sekä sitä, onko toteutus käynnistynyt tai edennyt aikataulussa. Vain niin sanotut avaintoimenpiteet raportoidaan tarkemmin. Keskusteltiin EU-raportoinnista ja sen tavoitteista sekä avaintoimenpiteiden valinnasta. Avaintoimenpiteet on nimetty koko vesienhoitoalueelle. Avaintoimenpiteiden valinta on perustunut siihen, että tarkempia tietoja on saatavissa koko alueelta ja ne kuvaavat alueen tärkeimpiä sektoreita. 10. Pinta- ja pohjavesien uusi tilan luokittelu sekä seurannan tarkistaminen Mauri Karonen esitteli uuden ekologisen ja kemiallisen luokittelun tilanteen sekä vesien tilan seurantaohjelman tarkistuksen. Esko Nylander kertoi pohjavesien luokitteluun ja seurantaan tulevista muutoksista. Vesimuodostumat on nyt rajattu ja tyypitelty. Joitakin uusia jokimuodostumia ja järviä otettiin mukaan toiselle kaudelle, uusia rannikkovesimuodostumia ei lainkaan. Ympäristöministeriö julkaisi

5 5/7 uuden luokitteluohjeen elokuussa Toisen kauden luokittelukriteereitä on tarkennettu ja täydennetty erityisesti biologisten tekijöiden osalta. On tiedostettava, että osa luokkamuutoksista tulee johtumaan tietojen tarkentumisesta tai kriteerien muutoksesta, ei todellisesta muutoksesta vesimuodostuman tilassa. Keskustelussa todettiin, että kaikkia muodostumia ei ehkä edelleenkään saada luokiteltua, mutta luokittelemattomien osuus vähenee. Esimerkiksi rannikon osalta on tavoitteena saada luokiteltua kaikki. Seurantaohjelmaa on päätetty jatkaa vuodella ja ensi vuonna laaditaan uusi ohjelma vuosille Valtakunnallinen kaikkia vesiä koskevaa seurantaa käsittelevä strategiatyö on meneillään Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Pohjavesien osalta arvioidaan määrällistä ja laadullista (kemiallista) tilaa. Pohjavesien luokka on joko hyvä tai huono. Pohjavesien määrällinen tila on Suomessa hyvä ja Uudellamaalla ei ole määrällisesti huonossa tilassa olevia pohjavesimuodostumia. Kemialliselta tilaltaan huonoja oli viime kaudella 16 ja tällä kaudella niiden määrä tulee lisääntymään. Pääasialliset syyt ovat kloridi, liuottimet ja torjunta-aineet. Riskialueet eivät vähene (n. 60), mutta tarkasteltavien muodostumien määrä vähenee. Seurannassa olevat n. 40 paikkaa pysyvät ennallaan. 11. Muut asiat Johanna Jankkari (UUDELY) kertoi yhteistyöryhmän toimintatapojen kehittämisestä ja erilaisia yhteistyömuotoja koskevan selvityksen sisällöstä. Selvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Yhteistyöryhmän jäseniltä toivotaan ajatuksia ja ehdotuksia työskentelytapojen kehittämiseksi. Ehdotukset voi lähettää sähköpostitse Keskusteltiin kansalaisten osallistumisen aktivoinnista, kiinnostuksen herättämisen keinoista ja passiivisuuden syistä. Yhteistyöryhmän jäsenet jakavat tietoa omissa organisaatioissaan ja muissa yhteyksissä. Todettiin, että vesiensuojelua pidetään tärkeänä ja aktiivisia ryhmiä ja ihmisiä on paljon. Oman lähivesistön tilan kytkeminen koko vesienhoitoalueeseen ja vesienhoidon suunnittelun kokonaisuuteen on kuitenkin haasteellista. 12. Seuraavasta kokouksesta, kokouspaikasta ja siellä käsiteltävistä asioista päättäminen Vuoden 2013 ensimmäinen yhteistyöryhmän kokous pidetään klo Hyvinkäällä. Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat ensimmäisen kauden toimenpiteet, uuden luokittelun tulokset ja toimenpiteiden tarkistamisen suunnittelu. Vuoden 2013 toinen kokous järjestetään syksyllä Kokouspaikkana on Metsähallituksen Nuuksion luontokeskus Haltia. Kokouksen aiheina ovat uudet toimenpiteet ja vesien tilan seurantaohjelma. 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

6 6/7 LIITE. Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (2/2012) Läsnäolijat (L=läsnä, P=poissa) Varsinainen jäsen Organisaatio L P Varajäsen Organisaatio L P Marketta Virta -puheenjohtaja Uudenmaan ELY-keskus Eija Lehtonen Uudenmaan ELY-keskus Mauri Karonen asiantuntija, yhteistyöryhmän sihteeri Milla Mäenpää kokoussihteeri Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Lasse Rekola Uudenmaan liitto Ulla-Maija Upola Pornaisten kunta Markku Marttinen Uudenmaan ELY-keskus Esme Manns-Metso Uudenmaan ELYkeskus Raija Aaltonen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Erja-Riitta Tarhanen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Jari Ilmonen Metsähallitus/Luontopalvelut Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asta Sarkki Metsänomistajien Liitto Etelä-Suomi Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esko Laitinen Metsänomistajien Liitto Etelä-Suomi Jaakko Holsti MTK Uusimaa ry Markus Johansson Nylands svenska producentförbund NSP r.f. Outi Piirainen Neste Oil Oyj Jenni Kukkonen Sappi Finland Operations Oy Stefan Skog Vantaan kaupunki Pekka Kansanen Helsingin kaupunki

7 7/7 Patrik Skult Inkoon kunta Risto Murto Lohjan kaupunki Ilkka Ojansivu Nurmijärven Vesi Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mika Lavia Hyvinkään kaupunki Tommi Maasilta Askolan kunta Esko Vuolukka Karkkilan kaupunki Kari Setälä Karkkilan kaupunki Unto Tanttu Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Marita Honkasalo Hyvinkään Vesi Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Esko Vuorinen Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Pertti Sundqvist Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Ilkka Lähteenmäki Suomen purjehdus ja veneily ry Jarmo Haukilahti Suomen purjehdus ja veneily ry Martti Palojärvi Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry Olli Kilpinen Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry Magnus Lindholm Rannikon kaksikieliset kalastusalueet Kurt Forsman Rannikon kaksikieliset kalastusalueet Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Marko Reinikainen Helsingin yliopisto Arto Lankinen Porvoon kaupunki Jukka Palmgren Porvoon kaupunki Saija Äikäs- Idänpään-Heikkilä Helsingin kauppakamari seudun Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamari Anu Ropponen Fortum Power and Heat Oy, Loviisan voimalaitos Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Muut osallistujat: Johan Sundberg Uudenmaan ELY-keskus Esko Nylander Uudenmaan ELYkeskus Johanna Jankkari Uudenmaan ELY -keskus Hannele Nyroos Ympäristöministeriö