Meänkieli Nivå 1. Texter och övningar. 2007/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meänkieli Nivå 1. Texter och övningar. 2007/2008 www.sofiadistans.nu"

Transkriptio

1 Meänkieli Nivå 1 Texter och övningar 2007/2008

2 Innehåll Introduktion, uttal s. 4 Hälsningsfraser s. 7 Färger och siffror 0-10 s. 13 Kroppen och kläder s. 19 Intressen s. 28 Familjen, räkneord s. 35 Mat s. 40 Djur och växter s. 50 Känslor och sjukdomar s. 64 Klockslag, veckodagar, skolämnen, ordningstal s. 71 Årstider, månader och väder s. 84 Hemmet s. 100 Högtider och aktiviteter s. 117 Affärer, att handla kläder, fler räkneord s. 131 Resa, olika färdmedel s

3 Lauantaina, kesäkuun kahentenatoista päivänä, ko Lönneperin Eemeli teki järjettömän hyviä kauppoja Pakhorvan avisuunissa. Yhtenä lauantaina Pakhorvassa olit avisuunit, ja kaikki ihmiset olit tietenki menossa sinne, nähkää, se oli hauskinta mitä net tiesit Lönneperissä ja koko Smoolanissa. Eemelin pappa, Svenssonin Anttoni oli tietenki sinne menossa, ja Alfre ja Liina, ja Eemelihyvä kansa, sehän oon selvä. Jos sie joskus olet ollu avisuunissa, niin sie tiät mitä net sielä hommaava. Katto ko ihmiset halvaava myyä kolpaa ja kromua, niin net laittava avisuunin, ette muut ihmiset tulisit sinne ostamhaan. Pakhorvalaiset halusit myyä kaikki mitä net omistit ja kaikki mitä niilä oli, nähkää, net olit lähössä Ameriikhaan, niinku monet muutki siihen aikhaan, eikä sinne saattanu alkaa traakaahmaan köökinsohvia ja paistipannuja, eikä lehmiä, eikä tietenkhään sikoja ja kanoja, ja sen takia avisuunit piethiin keskelä poutapäivää alkukesästä. Eemelin pappa aatteli saaja lehmän halvala ja vaikka emäsian ja jos tuurais niin pari kannaa. Sen takia se oli menossa Pakhorhvaan, ja sen takia Alfre ja Liinaki pääsit matkhaan, nähkää, sehän tartti apua kuljettamhaan elläimet kotia, ko se meinasi niitä ostaa. -Mutta sitä mie en käsitä, mitä Eemeli sielä tekkee, Eemelin pappa sano. - Ei vain, kyllä sielä jo Eemeliä oon muutenki, Liina arveli. Nähkää, kyllä Liina tiesi kunka paljon avisuunissa mellastethiin ja ette avisuunissa Lönneperissä ja koko Smoolanissa tapelthiin. Ette kyllä se tavahlaansa oli oikeassa, mutta mamma katto Liinaa tuimasti silhmiin ja sano: - Jos Eemeli halvaa matkhaan avisuunhiin, niin se se kyllä lähtee, sinun ei tartte, kuule, siittä perustaa. Aattele pikkusen kunka sie itte sielä käyttäynyt äläkä ole ko siipiä vaila niinku sie pruukaat, ko sie pääset ihmishiin! Siinä se Liina sai, niin, ette suu meni tukhoon! Eemeli pisti lippalakin päähän ja alko laittamhaan itteänsä lähthöön. Introduktion. Det du just hörde var ett stycke ur en känd svensk saga. Du kanske kände igen den? Just det, Emil i Lönneberga eller Lönnebärjan Eemeli som den heter på meänkieli. Vad är då meänkieli? Jo, meänkieli är ett finskt-ugriskt språk närmast besläktat med övriga s k östersjöfinska språk som estniska, finska, karelska och kvänska. Meänkieli talas i trakterna kring Haparanda, Övertorneå, Pajala, Gällivare och Kiruna. Det är ett av Sveriges fem erkända nationella minoritetsspråk. Meänkieli har till skillnad från svenskan inga genusformer (det heter se eller hään oavsett om man pojke eller flicka), ingen bestämd och obestämd artikel och betoningen ligger på första stavelsen. Meänkieli kännetecknas också av kasusformer av olika slag man limmar ändelser på ordstammarna. 3

4 Det är lätt att skriva meänkieli. Har man lärt sig att skriva svenska då kommer meänkieli att kännas lätt att skriva. Orden skrivs som de sägs och de sägs exakt som de skrivs. En bokstav är alltid samma ljud. Det är inte som i svenskan att e ibland kan låta ä, o låta å osv. Korta ljud skrivs med en bokstav, långa ljud med två. Bokstäverna a aa (b) bee används i namn och i vissa låneord som banani (c) see inget eget ljud, består av äss och ee (d) dee används i namn och i vissa låneord e ee f äf, äffä färi, faari, fieteri (g) gee i namn och genitiv-sängyn, langan h hoo meänkieli kännetecken i ii j jii hör på nåt sätt ihop med i, som i Maija, koiju osv k koo l äl, ällä m äm, ämmä n än, ännä o oo som i Oskar p pee (q) behövs inte eftersom k och y finns r ärr, ärrä s äs, ässä t tee u uu som i Olle v vee närhet till y, käyä, kävvä, käyvä (x) äksä behövs inte, då ää, koo och äss finns y yy som i Urban (z) låter ds/ts (å) finns inte annat än i namn ä ää ö öö 4

5 Vokalerna O, U, Y Konsonanterna K, P, T O - låter som svenska å Långt K Kort K U - låter som svenska o Y - låter nästan som svenska u lakki lakin kokki kokin Långt O Kort O Långt P Kort P tooli ovi pappa papan oon talo kuppi kupin Långt T Kort T Långt U Kort U matto maton uuni uni tonttu tontun tuuli tuli Långt kyynel kyssyy Kort Y yksi kysymys Personliga pronomen Mie Sie Se Hään Met Tet Net jag du han/hon han /hon vi ni de Hään används närmast i indirekta satser: Se sano, ette hään tulleee lauantaina. (Hon sa, att hon kommer på lördag). 5

6 Kapitel 1 - Osa 1, Hälsningsfraser - Tervehtyslausheita Hei! Minun nimi oon Kalle. Mie olen poika. Mie olen Kangosesta. Näkemiin! Päivää! Mie olen Maija. Mie olen tyär. Mie asun Matarengissä. Nähthään! Heipä hei! Minun nimi oon Hanna. Mie olen tyär. Mie asun Haaparannala Hei sitten! Ord - sanoja hej hei goddag päivää hej svejs heipä hei god morgon moron god kväll iltaa på återseende näkemiin vi ses nähthään hej då hei sitten adjö hyvästi god natt hyvvää yötä mitt minun jag mie namn nimi är oon flicka tyär pojke poika A b Moron! Mie olen Patrik. Mie olen poika. Mie olen Pajalasta. Hyvästi! Iltaa! Mie olen Ville Vittankista. Mie olen poika. Hyvvää yötä! 6

7 Ramsa - loru Kangosen kalttokenkä Suanon sylttysukka Lovikan loppakenkä Pajalan paulakenkä Salmijärven siepakka Kurkkion kallokka 7

8 8

9 Namnramsa - nimiloru Kalle kaa kapateus kallis kukku kassis Hanna haa hapateus hallis kukku hassis Ville vii vipateus villis kukku vissis Övning 1 Försök att säga ramsan till Patrik och Maija och sedan till ditt och dina familjemedlemmars namn. Presentation Mitt namn är eller Jag är säger man så här: Minun nimi oon eller Mie olen Jag bor i eller jag är från säger man: Mie asun Mie olen. Grammatik Verbet är / olla Mie olen Sie olet Se oon Hään oon Met olema Tet oletta Net/het oon Jag är Du är Han/Hon är Han/Hon är Vi är Ni är De är Mie olen, sie olet, hään oon koulussa. Koulussa met olema, tet oletta kans täälä. Kaikki oon täälä tänä päivänä. 9

10 Övning 2 Para ihop meningarna med varandra 1. Minun nimi oon Hanna a) Mie asun Vittankissa 2. Mie olen Kalle b) Mie olen Haaparannalta 3. Minun nimi oon Maija c) Mie olen Pajalasta 4. Mie olen Ville d) Mie asun Matarengissä 5. Mie olen Patrik e) Mie olen Kangosesta Övning 3 Sätt in rätt form av är/olla Exempel: Hänen nimi oon Susanna. Hään oon Suanosta. Minun nimi oon Kalle. Mie Sinun nimi oon Ville. Sie Hänen nimi oon Patrik. Hään Kangosesta. Vittankista. Pajalasta. Meän nimi oon Hanna, Maija, Ville ja Patrik. Met Teän nimi oon Hans ja Greta. Tet Niitten/heän nimi oon Erik ja Lisa. Net/het Tornionlaaksosta. saakasta eli satusta (från sagan). Täränöstä (från Tärendö). 10

11 Fråga/Svara - Kysyä/Vastata När du frågar kan du säga: oonko som betyder är När du svarar kan du antingen säga: Oon som betyder ja det är Eller Ei ole som betyder nej, det är inte Övning 4 Svara på frågorna - vastaa kysymykshiin Oon eller Ei ole Fråga/kysy Exempel: Oonko Erkki Täränöstä? Är Erik från Tärendö? Svara/vastaa Oon 1. Oonko Kalle Pajalasta? 2. Oonko Ville Kangosesta? 3. Oonko Maija Matarengistä? 4. Oonko Patrik Pajalasta? 5. Oonko Hanna Vittankista? 11

12 Kapitel 2 - Osa 2 Räkneord och färger - Räknäyssanat ja färit Räkneramsa - Räknäysloru Yksi kaksi, kanan lapsi kolme neljä, pese seljä Viisi kuusi, kukko huusi Seittemän kaheksan, velan maksethaan Yheksän kymppi, tehekkö lymppi Ord sanoja kycklingen kanan lapsi tvätta ryggen pese seljä tuppen gol kukko huusi skulden återbetalas velan maksethaan gör du lumpen (militärtjänsten) tehekkö lympi Siffror- Numerot 0 nolla Kolme 1 yks 2 kaks 3 kolme 4 neljä 5 viis 6 kuus 7 seittemän 8 kaheksan 9 yheksän 10 kymmenen Färgramsa - färiloru Sininen oon meri Punanen oon veri Punanen oon puola Valkea oon suola Keltanen oon kukka niinko minun tukka Hevonen oon pruuni Musta oon meän uuni Vihreä oon kuusi Ja minun pyörä uusi Ord - sanoja havet meri blodet veri lingon puola salt suola blomman kukka håret tukka häst hevonen ugn uuni gran kuusi cykel pyörä ny uusi Färger - Färit blå sininen röd punanen gul keltanen grön vihreä vit valkea svart musta brun ruskea brun pruuni grå harmaja rosa roosa lila liila orange oranssi mörk tumma ljus vaalea 12

13 Övning 1 Måla siffrorna - Maala numerot Numero yks oon vihreä Numero kolme oon keltanen Numero kymmenen oon musta Numero kaheksan oon valkea Numero kaks oon sininen Numero viis oon punanen Numero seittemän oon harmaja Numero neljä oon ruskea Numero yheksän oon liila Numero kuus oon pruuni Numero nolla oon roosa Övning 2 Sant eller Falskt - Tosi eli Vale Titta på övning 1 och skriv ett T om påståendet stämmer och ett V om påståendet inte stämmer Exempel: V Numero kolme oon vihreä..numero seittemän oon valkea..numero kymmenen oon musta..numero kaks oon sininen..numero kaheksan oon ruskea..numero viis oon musta Övning 3..Numero yks oon keltanen..numero kuus oon pruuni..numero nolla oon liila..numero neljä oon punanen..numero yheksän oon roosa 13

14 Flaggor och färger - Flakut ja färit Skriv vilka färger de nordiska ländernas flaggor har. Norjan flaku oon, ja... Tanskan flaku oon ja Ruottin flaku oon ja Islantin flaku oon, ja. Suomen flaku oon.ja. 14

15 Länder - Maat Norge Finland Danmark Island Sverige Norja Suomi Tanska Islanti Ruotti Huvudstäder - pääkaupunkit Oslo - Oslo Helsingfors - Helsinki Köpenhamn - Kööpenhamina Reykjavik - Reijkjaviikki Stockholm - Stockholmi Övning 4 Huvudstäder - Pääkaupunkit Vilka hör ihop? Mikkä kuluvat yhtheen? Skriv rätt siffra framför det som du tror är rätt - Mikkä kuluvat yhtheen? 1. Norja.Stockholmi 2. Suomi..Reijkjaviikki 3. Ruotti..Helsinki 4. Tanska..Kööpenhamina 5. Islanti..Oslo 15

16 Övning 5 Färglägg bilden - Färitä kuva Numero kaks oon keltanen aurinko Numero kolme oon punanen biili Numero yks oon vihreä puu Numero seittemän oon keltanen kukka Numero kuus oon musta katto Numero viis oon valkea ovi Numero neljä oon harmaja talo 16

17 Övning 6 Titta på föregående övning. Para ihop siffra och ord. yks kaks kolme neljä viis kuus seittemän biili kukka katto talo puu ovi aurinko Övning 7 Svara på frågorna Svara Oon om frågan stämmer eller Ei ole om det inte stämmer. Exempel: Oonko numero kolme biili? Oonko numero kuus ovi? Oonko numero seittemän kukka? Oonko numero yks puu? Oonko numero kaks talo? Oonko numero neljä katto? oon 17

18 Kapitel 3 - Osa 3, Kläder - vaatheita Elsi är en flicka - Elsi oon tyär Kläder - Vaatheita blus plyysi tröja tröijy t-shirt t-paita tröja pusero klänning kläninki kjol hame socka sukka jacka jakka kappa kappa rock rokki mössa lakki hatt hattu vante vantus handske hanska skinnhandske kinnas halsduk kaulahuivi huckle huivi byxor housut jeans jensit bälte peltti väst liivi skjorta paita slips slipsi kostym puku pyjamas /nattlinne yöpaita skor kengät stövlar saaphaat skinnstövlar nahka-saaphaat väska väsky ryggsäck laukku ljus vaalea/valkko mörk tumma Övning 1. Färglägg - Färitä, Maalaa. Skriv sedan ordet på meänkieli under respektive bild. Elsilä oon punanen, harmaja, vihreät.. Mustat ja sininen. 18

19 Ville oon poika Övning 2 Färglägg - Färitä/ Maalaa Ville oon poika. Villelä oon keltanen T-paita. Siniset housut ja pruunit sokut. Sillä oon punaset ja valkeat kengät ja musta ja valkea väsky. Ramsa - Loru (vireä =flitig) Mie olen Emma Sie olet Pär Mie olen vireä Sie olet tyär Mitä? Pär oon tyär? Ei Hään oon poika, ja sie olet tyär 19

20 Övning 3 Svara ja eller nej på frågorna - Vastaa oon eli ei ole kysymykshiin. Ja-oon nej-ei ole 1. Oonko Elsilä valkea hame? 2. Oonko Villelä siniset housut? 3. Oonko Villelä keltaset sokut? 4. Oonko Elsilä sininen väsky? 5. Oonko Elsilä mustat kengät? Övning 4. Hittar du honom? Löyäks hänen? Hällä oon punanen tröijy, mustat kengät, musta tukka ja harmajat housut. Hällä ei ole partaa. Vem är han? - Kukas se oon? Svar: Hittar du henne? Löyäks hänen? Hällä oon vaalea tukka, valkea plyysi punaset sukat ja punaset kengät. 20

21 Vem är hon? - Kukas se oon? Svar: Tänk på att i meänkieli skiljer man inte på genus (kön). Det heter likadant oavsett om man är han eller hon. Kroppen - Ruumis Kroppsramsa - Ruumisloru Minun pää, minun olkapäät, minun käet. Minun käet, minun vatta, minun sääret. Minun sääret, minun polvet, minun varphaat Minun varphaat, minun polvet, minun sääret Minun sääret, minun vatta, minun käet Minun käet, minun olkapäät, minun pää. Mitt huvud, mina axlar, mina armar. Mina armar, min mage, mina lår. Mina lår, mina knän, mina tår. Mina tår, mina knän, mina lår Mina lår, min mage, mina armar. Mina armar, mina axlar, mitt huvud. Övning 5 Gör rörelser genom att lägga händerna på den kroppsdel som man säger och lär dig ramsan utantill. Gör den fortare och fortare. Kroppen - Ruumis huvud pää öra/öron korva/-t öga/ögon silmä/-t näsa nokka tunga kieli tand/tänder hammas/hamphaat mun suu hals kaula hår tukka nacke niska 21

22 Övning 6 Dra streck från ordet till rätt kroppsdel suu korva/-t niska olkapää/-t jal(k)a/-t kieli kyynäspää/-t kaula polv(i)/-et nokka vatta kä(si)/-et sorm(i)/-et hammas/hamphaat tukka kantapää/-t silmä/-t pää kasuvet varvas/varphaat 22

23 Är allt med? - Oonko kaikki myötä? -Oonko sulla kaikki myötä? -Mie uskon. -Kattoma listaa. Villasukat, paksu tröijy, vanthuut? -Oon. -Yöpaita ja.. hame? -Joo, pappa. Meilä pittää olla tisku. -Jahaa.Ei lakkia? -Ei, net oon luanheet aurinkopaistetta koko viikon. Övning 7 Vad har hon i väskan? - Mitä hällä oon väskyssä? Skriv i ditt skrivhäfte en lista på alla klädesplagg hon har med sig. När man talar om flera förändras ändelsen på ordet. Övning 8 Fyll i kroppsdelarnas namn i singular och plural. Exempel: Tämä oon polvi, nämät oon polvet. Tämä - denna, detta/den här Nämät - dessa/de här a) Tämä oon.. Nämät oon 23

24 b) Tämä oon. Nämät oon c) Tämä oon Nämät oon.. d) Tämä oon Nämät oon.. e) Tämä oon Nämät oon 24

25 Kroppsdelar som man har något på t ex hatt på huvudet, strumpor på fötterna osv får ssa, -ssä som ändelse. Hattu päässä Lakki päässä Jakka päälä Tröijy päälä Vanthuut käessä Housut jalassa Sukat jalassa Kengät jalassa Hällä oon oranssit vanthuut käessä. Hällä oon vihreä tröijy päälä. Hällä oon harmajat kengät jalassa. Hällä oon oranssi kaulahuivi kaulassa. Hällä oon oranssi lakki päässä. Grammatik Mulla oon jag har Sulla oon du har Hällä oon han/hon har (även se/sillä) Meilä oon vi har Teilä oon ni har Niilä/heilä oon de har Kom ihåg! I meänkieli har vi inte som i svenskan olika ord för olika kön. Det heter se/sillä hään/hällä oavsett om det är pojke eller flicka. 25

26 Övning 9 Svara på frågorna - Vastaa kysymykshiin Exempel. Fråga: Missä sulla oon hattu? Svara: Päässä 1. Missä sulla oon kengät? 2. Missä sulla oon tröijy? 3. Missä sulla oon lakki? 4. Missä sulla oon vanthuut? 5. Missä sulla oon housut? Övning 10 Beskriv vad du har på dig i dag. Ex Jag har en röd mössa på huvudet. Mulla oon punanen lakki päässä osv. 26

27 Kapitel 4 - Osa 4 Intressen - Innostuksia/ Harrastuksia Vad gillar du? - Mistäs sie tykkäät? Hannan issoin innostus oon musikki. Hään pellaa jittarria ja oon hyvä laulamhaan. Hään tykkää riitata kans. Hanna puhhuu ruottia, meänkieltä, engelskaa ja tänä vuona hään oon alkanu franskaa ophiin koulussa. Hanna ei tykkää jalkapallon pellaamisesta. Ord - Sanoja - Hei Kalle! - Hei! - Mitä sie hommaat? - Mie pellaan pöytäpalloa? - Oonko se mukava? - Oon. Ville assuu Vittankissa. Hään tykkää lukea kirjoja ja olla kaveritten kans. Hään ei tykkää urheila. Hei! Mie olen Maija. Mie en tykkää laulaa. Mutta mie tykkään kuunella musiikkia ja mie tykkään tansata. att gilla största intresse musik att spela gitarr att sjunga att rita också att prata svenska meänkieli i år börja franksa lära sig gillar inte fotboll göra bordtennis roligt läsa vän sporta tykätä issoin innostus/harrastus musiikki pelata jitarria/kitaraa laulaa riitata kans puhua ruottia meänkieltä tänä vuona alkaa franskaa oppia ei tykkää jalkapallo hommata pöytäpallo mukava lukea kaveri urheila 27

28 - Hei Patrik! - No päivää! - Mistäs sie tykkäät? - Minun issoin innostus oon kalastaa. Jag tycker om att, du tycker om att Mie tykkään, sie tykkäät Mie tykkään lukea tykkään leikkiä tykkään laulaa Sie tykkäät lukea tykkäät leikkiä tykkäät laulaa Hään/se tykkää lukea tykkää leikkiä tykkää laulaa Met tykkäämä lukea tykkäämä leikkiä tykkäämä laulaa Tet tykkäättä lukea tykkäättä leikkiä tykkäättä laulaa Net/het tykkäävät lukea tykkäävät leikkiä tykkäävät laulaa Vi tycker om att / Met tykkäämä. Pelata jalkapalloa Ookata sivakoila/hihtoa Uija 28

29 Luistia Pelata jääkiekkoa Kalastaa Maalata Tansata Aijaa pyörää Pelata innebandyä Pelata trumpuja Tehhä käsitöitä Nikata Leipoa 29

30 Laittaa ruokaa Pelata TV-peliä Daattorista Övning 1 Svara på frågorna Så här frågar man när man frågar om hon eller han gillar något: Tykkääkö Om en person tycker om det du frågar efter svarar man: Tykkää Om personen inte tycker om det du frågar efter svarar man: Ei tykkää 1. Tykkääkö Hanna pelata jitarria? 2. Tykkäkö Hanna pelata jalkapalloa? 3. Tykkäkö Ville pelata pöytäpalloa? 4. Tykkäkö Kalle lukea kirjoja? 5. Tykkäkö Ville olla kaveritten kans? Övning 2 Sant eller falskt 1. Hanna gillar att rita 2. Hanna kan tala meänkieli 3. Ville tycker om att spela gitarr 4. Kalle gillar bordtennis 5. Kalle gillar att läsa böcker 6. Ville tycker om att vara med kompisar 30

31 Övning 3 Fyll i de ord som fattas. 1. Patrik Pajalassa. Hään tykkää. 2. Hanna oon laulamhaan. 3. tykkää ette se oon mukava pelata pöytäpalloa. 4. Ville ei tykkää. 5. Maija tykkää musiikkia ja. 6. Mie tykkään Jag gillar att /jag gillar inte att - Mie tykkään/mie en tykkää Övning 4 Skriv till bilderna vad du tycker om att göra/inte göra. Skriv så här: Mie tykkään eller mie en tykkää

32 Övning 5 Kul med korsord - Hauskaa ristisanoitten kans (ristisana =korsord) Prova hur många hobbyn du kan bilda av ordet Exempel: N L I I N N O S T U K S E T K A L A S T A A E T A A Försök med ett nytt ord 32

33 Övning 6 Fråga vänner, föräldrar eller syskon om vad de tycker / inte tycker om att göra Fyll i tabellen nedan. Nimi Mistä sie tykkäät? Mistä sie et tykkää? Övning 7 Skriv vad var och en av personerna som du intervjuat tycker om resp inte tycker om att göra. Skriv i ditt skrivhäfte. Exempel: Anna tykkää maalata. Anna ei tykkää lukea. Skriv vad du tycker om att göra/inte göra. Skicka! 33

34 Kapitel 5 - Osa 5 Min familj Minun pere - Hei Hanna! - Hei! - Oonko sulla sisaruksia? - Oon, mulla oon kaks velimiestä ja sisar. - Oonko net vanhaat? - Minun velimiehet Pär ja Lasse oon kaksoset ja net oon kymmenen vuotta vanhaat ja niin ankarat. Minun sisar Ebba oon ykstoista kuukautta. Tässä kuvassa hään rakastaa mummua. - Niin pikkunen ei vielä vuottakhaan? - Ei - Hanna, oleks sie täyttäny kakstoista vielä? - Olen. - Hei Maija! Oonko sulla sisaruksia? - Ei ole, mie olen ainua lapsi. - Mikä sinun äitin ja isän nimi oon? - Mamman nimi oon Gunvor ja papan nimi oon Göran. Ord - Sanoja familj pere mamma mamma/äiti pappa pappa/isä syskon sisarukset syster sisar bror veli-/mies mormor mummu/murmuuri morfar muffa/murfaari farmor fammu/farmuuri farfar faari/farfaari barn lapsi/kläppi föräldrar vanhiimat Fru vaimo man/make mies halvbror puoliveli enda ainua kramar rakastaa/kraamaa inte ens 1 år vuottakhaan skilda erkaintunheet - Ville, oonko sulla sisaruksia? - Minun vanhiimat oon erkaintunheet mie asun papan ja hänen uuen vaimon kans Mulla oon puoliveli. Hään oon viistoista vuotta. 34

35 - Oonko sulla sisaruksia, Patrik? - Oon, sisar mutta ei velimiestä. - Kunkas vanhaa hään oon? - Hään oon seittemäntoista Övning 1 Para ihop svenska ord med rätt meänkieliord. 1. syskon velimies 2. föräldrar farmuuri 3. syster sisarukset 4. bror kaksoset 5. farmor äiti 6. mamma sisaar 7. tvillingar vanhiimat 8. fru vaimo 9. halvbror mies 10. man/make puoliveli 35

36 Övning 2 Svara på frågorna - Vastaa kysymykshiin. 1. Hur många syskon har Hanna? 2. Har hon någon bror? 3. Hur gammal är Hannas syster? 4. Är hon äldre eller yngre än Hanna? 5. Hur gammal är Hanna? Ramsa - loru Fler räkneord - lissää räknäyssanoja 11 ykstoista 12 kakstoista 13 kolmetoista 14 neljätoista 15 viistoista 16 kuustoista 17 seittemäntoista 18 kaheksantoista 19 yheksäntoista 20 kakskymmentä Piika pieni palleroinen äitin silmäterä isän ilo, faarin valo mummun kultakerä Övning 3 Sätt bokstäverna i rätt ordning så att du får ord som har med familjen att göra. 1. ilve 2. miavo 3. aappp 4. urkasaisis 5. repe 6. ilmiesve 7. arsis 8. uummm 9. tiäi 10. äis 36

37 Övning 4 Då du vill veta om någon har syskon, frågar du så här: Oonko sulla sisaruksia har du syskon När du svarar säger du : Oon, mulla oon Ei, mulla ei ole Exempel: - Oonko sulla sisaruksia - Oon, mulla oon kaks velimiestä eller - Ei, mulla ei ole sisaruksia Fråga några som du känner och fyll i tabellen nedanför. Nimi Mulla oon: Mulla ei ole Ramsa - loru Isä - pappa Äiti - mor Sisar - syster Veli bror 37

38 Övning 5 Gör en stjärna - Tehe tähti Veä viiva ykkösestä kahtheen, sitten kahesta kolhmeen. Ja sitten kahestatoisesta ykkösheen 38

39 Kap 6 - Osa 6, Mat - Ruoka Kalle: Mamma mulla oon nälkä! Mamma: Joo, joo met alama heti ruanlaithoon mutta met häymä kävvä kaupassa eeltä. Meilä ei ole yhthään suolaa. Kalle: Mitäs met syömä? Mamma:Mie aattelin ette met syömä pottumuusia ja poronkäristystä. Kalle: Kunka makea! Mie kirjotan lapun. Mitäs met tarttema? Mamma: Suolaa, maitoaa, piimää, kyrkkaa, voita, tumaattia. Matord - Ruokasanoja hungrig nälkä börja alama laga mat ruokaa laittaa måste häymä vara kävvä affären kauppa hade inte ei ollu salt suola äta syä tänkte aattelin potatismos pottu- potatimuusi renskav poronkäristys gott makea skriver kirjotan lapp lappu behöver tarttema mjölk maitoa fil piimää korv makkara till i morgon huomiseks med skolan koulunkans visa näytä godis karamälli lördag lauantai Kalle: Nyt mie muistin, mie tartten makkaraa huomiseks ko met lähemä ytflyktile koulun kans. Mamma: Näytäppä sitä lappua. Mitä? Karamälliä? Eipä nyt ole lauvantai Kalle: Mutta. Mamma: Ei mithään mutta, met emmä syö karamälliä ko lauvantaina. 39

40 Övning 1 Svara på frågorna till dialogen mellan mamma och Kalle: 1. Kalle säger mulla oon nälkä översätt meningen Vad säger mamma att de måste göra innan de börjar med matlagningen? Vad har de inte hemma? Vad blir det till middag? Vad säger Kalle att han kan göra? Vilka varor står på inköpslistan och hur mycket? Vad protesterar Kalle mot? Frukost, lunch och middag - fruukosti, päiväruoka ja murkina Pia: Hei! Jaa sie olet heräny? Maija: Joo, juuri ette kerkisin syä piimän ja voileivän ennenkö lähiin kouhluun. Pia: Mitä sie pruukaat syä fruukostiks? Maija: Kaurakryynipuuroa ja puolasylttiä, yhen voileivän ja joskus keitetyn munan. 40

41 Övning 2 Sant eller Falsk - Tosi eli Vale Skriv ett T om påståendet är sant Skriv ett V om det inte är sant Maija har vaknat tidigt Hon har ätit fil och en macka till frukost Hon brukar äta havregrynsgröt med lingonsylt, en smörgås och ibland ett ägg till frukost Maija har inte hunnit äta något till frukost Puuro betyder gröt Skollunch denna vecka - päiväruoka koulussa tällä viikola Lihapullia, makaruunia, soosia,salattia Kanasoppaa, pehmeätä leipää, juustoa Lohiloovaa, potatia, salatia Pannukakkoa/fläskipannukakkoa, sylttiä, salattia Uunipaistettua makkaraa, potatimuusia, salattia Juomista: vettä ja maitoa Leipää: kovvaa leipää -erilaisia, pehmeätä leipää soppapäivinä. Lisätavaroita: Senappia, ketsyppiä, sylttiä, punajuuria Ord - sanoja vaknat heräny knappt juuri hann kerkisin smörgås voileipä brukar pruukaat havregryns- kaurakryynigröt puuro ägg muna älsklingsrätt lempiruoka köttfärssås jauhelihasoosi bästa paras efterrätt jälkiruoka hjortron hilla glass glassi när koska vid 5-6tiden viien-kuuen aikana kom tule du också sieki till oss meile vad mikä ni teilä torrköttsoppa kuivalihavelli köttbullar lihapullia makaroner makaruunia sås soosi sallad salattia mjukt bröd pehmeä leipä kycklingsoppa kanasoppa ost juusto laxlåda lohiloova fläskpannkaka fläskipannukakko ugnsstekt uunipaistettu falukorv makkara dryck juomista mjölk maitoa vatten vesi hårtbröd kovvaa leipää tillbehör lisätavaroita senap senappia ketchup ketsyppiä sylt sylttiä rödbetor punajuuria 41

42 Övning 3 Fyll i maträtterna från skolmatsedeln på meänkieli. Kryssa för vad du tycker om (mie tykkään) eller inte tycker om (mie en tykkää). Ruoka Mie tykkään Mie en tykkää Övning 4 Gillar du/ gillar du inte? - Tykkäks eli ei Fråga sex personer vad de tycker om eller inte. Fråga så här: Tykkääks? Kompisen svarar: tykkään/en tykkää Exempel: Tykkääks lihapullista? Gillar du köttbullar Kaveri vastaa: En tykkää.nej det gör jag inte Nimi Ruoka Tykkään En tykkää 42

43 Hanna: Mikä sinun lempiruoka oon? Patrikki: Mie tykkään kalasta, takkoksesta ja jauhelihasoosista. Hanna: Mikä oon se paras jälkiruoka? Patrikki: Se oon tietenki lämmin hilla ja glassi. Hanna: Koska tet syöttä murkinan? Patrikki: Nuin viien-kuuen aikana, tule sieki meile syöhmään! Hanna: Mikä teilä oon murkinaks? Patrikki: Kuivalihavelli Hanna: Mikä se oon? Patrikki: Se oon kuivalihasta keitetty soppa Hanna: Mie tulen! Övning 5 Läs dialogen ovan och para ord som hör ihop Lempi Jälki Hilla ja Kuivaliha Viien-kuuenaikana Jauheliha klassi ruoka ruoka velli soosi murkina Recept - Resäpti Kuivalihavelli 0,7-1 kiloa kuivattua poronlihhaa potatia ¾ desiä riirkryyniä Nuin 3 litraa vettä - Viruta liha ja pane se likoahman joksiki tiimaks. - Keitä nii pitkhään ette se oon pehmeä. - Riiskryynit panthaan pathaan ja saavat kiehua vähän aikaa ennenkö potatit panthaan. - Ko potatit oon pehmeät liikuta maito ja jauhot ja vispaa pathaan. - Keitä nuin viis minuttia. 43

44 Vällingramsa - velliloru Elli kelli, keitä velli! Maija Kaija, maista tuota! Pekka, pane pelli kiini, Käske Juntti syöhmään! Elli kelli, koka välling Maja kaja, smaka på det! Pecka, stäng spjället Be Juntti komma och äta! Övning 6 I Tornedalen har renen poro varit och är fortfarande ett viktigt inslag i mathållningen. Receptet ovan innehåller också ren, men också andra ingredienser. Läs receptet och skriv en lista på vilka ord du känner igen. Gör det här nedan:

45 Grönsaker - Vihaneksia eli kasvia Övning 7 Dra ett streck mellan ord och bild - Veä viiva sanan ja kuvan välilä kyrkka tumaatti pottu muuruutti salaatti paprikka lööki 45

46 Frukt - fryktiä Övning 8 Dra ett streck mellan ord och bild - Veä viiva sanasta kuvhaan banani äpyli sitruuna pääruna meluuni appelsiini 46

47 Bär - marjoja Övning 9 Dra ett streck mellan ord och bild - Veä viiva sanasta kuvhaan halloni mustikka mansikka puola viinimarja hilla 47

48 På kaféet - Kahvilassa - Hei! - Hei! Haluattako tilata? - Joo kiitos, mie haluaisin kaffin ja tämän pullan. - Ja sie? - Trikka ja kakko. Mitä se maksaa? - Maksatta ko tet erihnäins vai yhtheen? - Mie maksan molemille. - Se tekkee neljäkymmentä kruunua. - Mulla oon viiskymppinen. - Kympin takashiin. Kiitoksia paljon - Kiitos! Ord - Sanoja vill ni beställa ja tack jag skulle vilja ha kaffe bulle och du läskedryck och kaka ska ni betala! var och en eller tillsammans jag betalar för båda det blir fyrtio kronor jag har en 50-lapp en tia tillbaks tack så mycket haluattako tilata joo kiitos mie haluaisin kaffin pulla ja sie trikka ja kakko maksattako eriihnäins vai yhtheen mie maksan molemille se tekkee neljäkymmentä kruunua mulla oon viiskymppinen kymppi takashiin kiitos paljon Övning 10 Para ihop meningarna 1. Jag skulle vilja ha Kiitos paljon 2. Ska ni betala Mie haluaisin 3. Vill ni beställa Haluattako tilata? 4. Tack så mycket Maksattako? 5. Vad kostar det Mitä se maksaa? 48

49 Kapitel 7 - Osa 7, Djur och växter - Elläimiä ja kasvit Ramsa loru Korppi istu puussa juustokappale suussa Kettu tuli siihen, sano: - Jos laulat värsyn kaks julistan sinun mailman parhaaks laulajaks. Korppi kraaku puusta, juusto varis suusta äkkiä ketun vathaan. Ord - Sanoja korp korppi satt istu ostbit juustokappale räv kettu kom tuli dit siihen om jos sjunga laulaa världsbäst mailman parhaaks kraxade kraaku träd puu trillade varis snabbt äkkiä mage vatta famn syli katt kissa hund koira kanariefågel kanarian lintu kanin kanini vilja ha haluaisin men mutta ger inte lov ei luppaa äter upp syöpii ylös Lavskrika Kuukkeli / kuukhainen Tornedalen ligger i landskapet Norrbotten och dess landskapsfågel heter lavskrika kuukkeli. Alla som har varit ute på picknick i de Tornedalska skogarna har med all sannolikhet stött på en lavskrika. Den är till skillnad från andra fåglar inte rädd för människor - snarare tvärtom - väldigt nyfiken. Så fort du gör upp en eld och ska rasta så vem kommer då - jo kuukkeli förstås. Den kan till och med komma och äta korv och smulor ur din hand. Kalle: Hei Maija! Maija: Hei! Kalle: Mikä sulla oon sylissä? Maija: Se oon minun kissa. Kalle: Mikä sen nimi oon? Maija: Sen nimi oon Missa. Oonko sulla elläimiä? Kalle: Oon, meilä oon koira ja kaks kanarianlintua. 49

50 Maija: Mie haluaisin kaninin, mutta pappa ei luppaa. Se sannoo ette Missa syöpii ylös sen! Övning 1 Sant eller falskt Tosi eli Vale Kalle har en katt Kalle har en hund Maijas katt heter Missa Kalle vill ha en kanin Pappa är rädd att katten ska äta upp kaninen Maija har kanariefåglar Övning 2 Översätt meningarna till svenska Käänä lausheet ruottiks 1. Korppi istu puussa 2. Kettu tuli siihen 3. Korppi kraaku puusta 4. Juusto varis suusta Husdjur- Kotielläimiä Övning 3 Lär dig rimma - Opi rimmaahmaan Kissa Katt Lammas Får Lintu - Fågel Hattu Hatt Tukka Hår Juna Tåge Lehmä Ko Hevonen Häst Talo - Hus Kenkä - Sko Pappi - präst Hiiri - Mus Sika Gris Kana - Höna Hellä Spis Siemenet - Fröna Koira Hund Kukko - Tupp Ymmyrkäinen Rund Lyppi - Lupp 50

51 Övning 4 Skriv djurens namn under bilderna. Till din hjälp har du ramsan ovan - Kirjota elläimitten nimet kuvitten alle. 51

52 Övning 5 Hitta djurord - Löyvä elläinsanoja Skriv dem på raderna nedan K L I N T U A K I E K U K K O A S H E V O N E N S M O S I K A A A Ä I U R E U E L A M M A S Y T B Y S Ö N M A E 52

53 Hur låter djuren? - Kunka elläimet ääntävät? Övning 6 Dra ett streck mellan läte och djur. På vänster sida har du översättningen vad lätet heter på svenska. råmar ammua sika bräker mähisee lintu skäller haukkuu kukko jamar naukuu kissa kvittrar laulaa hevonen gnägger hirnuu lehmä gal kukkuu koira grymtar röhisee lammas Övning 7 Skriv meningar med hur de olika djuren låter Exempel: Mie olen koira ja mie haukun. Jag är en hund och jag skäller. Mie ja mie röhisen. kukun. nauvun. ammun. hirnun. laulan. mähisen. 53

54 Vilda djur i vår skog - Villiä elukoita meän mettissä Övning 8 Vad äter de? - Mitä net syövät? Dra ett streck mellan föda och djur veä viiva elukasta ruokhaan karhuu kettu susi-hukka jänis käpy hiiri säski salati orava männynoksa poro marja lintu käärme luppo kasvia hirvi hiiri poro 54

55 Övning 9 Skriv meningar om vad vart och ett av djuren i föregående övning gillar att äta. Exempel: Mie olen kettu ja mie tykkään hiiristä. 1. Mie olen mie tykkään porosta. 2. Mie kasvista. 3. marjoista. 4. männynoksista. 5. salatista. 6. luposta. 7. sääskistä. 8. kävyistä

56 Djur i djurparken - Elläimiä elläintarhassa Övning 10 Läs dialogen och fyll på med egna svar - Lue dialoogi ja vastaa omila vastauksilla. -A: Näitkö sie tiikerin? Nähä = se, näit = såg -B: En nähny. -A: Näitkö sie apinan? - B: Näin. - A: Mitä muuta sie näit? Mitä muuta = vad mer - B: Mie näin elefantti siraffi leijona seepra apina merihevonen 56

57 Övning 11 Vilka djur gömmer sig i djurparken? - Mikkä elläimet piiloavat elläintarhassa? Placera bokstäverna i rätt ordning och skriv svaren på raderna o n a j i e l i f i s f a r m e o e h r e i v n n n a f t t e i l e r a p s e e p n i a Ord - Sanoja stor- iso, suuri liten - pieni, pikkunen farlig - vaaralinen randig - raitanen prickig - pripulinen fläckig - fläkkinen svans - häntä tjock - paksu, lihava smal - laiha, hoikka rund - pyreä 57

58 Övning 12 Välj tre av djuren ovan och beskriv dem - Valitte kolme elläintä ja Selitä minkä näköset net oon. Exempel: Hiiri oon pieni ja harmaja. Sillä oon pitkä häntä. Se tykkää syä kasvia. Råttan är liten och grå. Den har en lång svans. Den tycker om att äta växter

59 Träd och buskar - Puut ja penshaat Tämä oon mänty. Männystä tehthään taloja ja mööpeliä. Hirvi tykkää syä männynhakoja. Tämä oon kuusi. Jouluna kuusi otethaan sisäle. Sillon sitä kuttuthaan joulukuuseks. Tämä oon haapa. Haavasta tehthään tulitikkuja. Tämä oon koiju. Koiju oon lehtipuu. Koijua käytethään polttopuuksi ja mööpelhiin. 59

60 Ord - Sanoja Tämä oon pihlaja. Pihlajassa kasvaa pihlajanmarjoja. Tilhi tykkää syä pihlajanmarjoja. Hirvi tykkää syä pihlajaa. asp haapa björk koiju en kataja gran kuusi rönn pihlaja sälg-vide paiju tall mänty barr hako, hakoja löv lehti hus talo möbler mööpeliä ta ottaa in sisäle jul joulu göra tehhä tändstickor tulitikkuja sidensvans tilhi vanligast tavalishiin växer kasuaa används käytethään röka savvustaa Paiju oon se tavalishiin pensas. Hirvi ja jänis tykkäävät syä paijua. Kataja oon pensas jossa kasuaa marjoja. Katajaa käytethään ko savvustethaan lihhaa ja kallaa. 60

61 Övning 13 Para ihop ord och mening/ar - pane yhtheen sana oikean lausheen kans. 1. Mänty oon lehtipuu 2. Kuusi rakenethaan taloja 3. Haapa käytethään polttopuuna 4. Koiju hirvi tykkää syä. 5. Paiju tehthään tulitikkuja 6. Kataja tilhi ja hirvi tykkäävät tästä. 7. Pihlaja savvustethaan lihhaa ja kallaa otethaan sisäle jouluks kasuaa marjoja hakopuu puu pensas Övning 14 Vem är jag? - Kukas mie olen? Mie olen iso ja vihreä. Mulla oon hakoja. Minun otethaan sisäle jouluks. Mulle annethaan vettä ja panthaan lamppuja ja tähti. Jälkhiin joulun minun viskathaan ulos. Kukas mie olen? Svar/vastaus: Mie olen 61

62 Blommor och örter - Kukkia ja yrttiä Blomord - Kukkasanoja brännässla polttiainen daggkåpa kastelehti groblad tielehti midsommarblomster johaneskukka mjölkört horma, froomu rödblära - punakukka rölleka pietarinkukka smörblomma - voikukka Övning 15 Lägg bokstäverna i rätt ordning så att du får rätta blomordet. maroh hanejsukkkua ukakkovi pinetriakkkua ietitelh pttailonnei akkuknupa ihlettsake 62

63 Kapitel 8 - Osa 8 Känslor och sjukdomar - tuntheita ja tautia - Hei! - Hei - Miltä tuntuu? - Ei niin hyvältä. - Miten niin? - Mulla oon ikävä ko mie ja minun kaveri olema riielheet. Mie olin vähän tyhmä. - Freistaa pyytää antheeks. - Mie freistaan. - Hei taas! - Hei! - Kunkas teilä meni? - Joo, mie olen niin ilonen ko met olema selittänheet asiat. Fraser och ord - Sanontoja ja sanoja hur känns det? miltä tuntuu? inte så bra ei niin hyvältä varför det? miten niin? jag är ledsen mulla oon ikävä vän kaveri grälat riielheet lite elak vähän tyhmä försök freistaa be om ursäkt pyytää antheeks hej igen hei taas så glad niin ilonen rett ut problemen- selittänheet asiat vad gör dig mikä sinua arg vihanen trött väsyny rädd pölkää arg hund vihanen koira flyga lentää går sönder hajoaa barn lapsi vän kaveri leka leikkiä vara osams riiellä 63

64 Övning 1 Läs dialogen i början av kapitlet och svara på frågorna. a) Hur känner sig personen? Svar: b) Varför känner sig personen så? Svar: c) Vilket råd får personen? Svar: d) Vad gör personen? Svar: e) Hur känner sig personen efteråt? Svar: A) B) C) Mikä sinua pölättää? Mikä sinun tekkee vihaseks? Mikä sinun tekkee iloseks? Vihanen koira. Lentää. Ko mulla hajoaa biili. Lapset ja hyvät kaverit. D) E) Mikä sinua väsyttää? Mikä sinua ikävöittee? Leikkiminen. Olla riioissa kaverin kans. 64

65 Övning 2 Titta på bilderna Sant eller falskt Tosi eli Vale A pölkää lentää E vässyy vihasesta koirasta A oon ikävissä ko hään lentää D vässyy leikkimisestä B tullee vihaseks ko oon hyvä kaveri C oon ilonen ko oon hyvä kaveri C oon ilonen ko biili hajoaa A oon vihanen ko biili hajoaa Övning 3 Rita och skriv olika känslor Riittaa ja kirjota eri tuntheet. 65

66 Ramsa - Loru Hiiri kuolkhoon harakka sairastakhoon ja piian pipi parantukhoon Må råttan dö skatan vara sjuk och pigans onda bli bättre Hos doktorn - Tohtorissa Ord - Sanoja ont kipeä bättre parempi hals kurkku tandvärk hammastauti snor räkä borrar porraa - Päivää! rinner valoaa dra ut repiä ulos - Päivää! feber feeperi ännu värre vielä värrempi - Missä sulla oon kipeä? hosta! ryi! nu går vi nyt met lähemä - Mulla oon kurkku kipeä ja räkä valoaa. skriva kirjottaa medicin lääkheet - Oonko sulla feeperi? värk särky halssjukdom kurkkutauti - Oon 38,2 kraia. förhoppningsvis- toivottavasti - Aukase suu ja pistä ulos kieli! - Ahhhh. - Ryi! - Kö, kö - Ai, ai aika punanen kurkku. - Sulla oon oikea kurkkutauti tullu. Mie kirjotan sulle lääkheet. Toivottavasti se oon jonku päivän päästä jo parempi. - Kiitoksia paljon! - Hei sitten! - Hei! Hos tandläkaren - Hammaslääkärissä - Ai, ai! - Mikäs oon? - Mulla oon hammastauti. - Sie häyt mennä hammaslääkärhiin. - En mie tohi, se ottaa niin kipeästi ko se porraa. - Taho repiä ulos hamphaan. - Vielä värrempi! Ai, ai! - Älä voivota siinä, ko tule, nyt met lähemä hammaslääkärhiin! 66

67 Övning 4 Skriv vad de olika personerna har. Välj bland orden här nedan: Kurkkutauti Vattatauti Hammastauti Päänsärky Lentsu, eli nuha 67

68 Övning 5 Skriv egna meningar om ovanstående personer och vad de har. Exempel: Erkilä oon vattatauti. Övning 6 Läs texten om Maija. Vilka ord saknas Lue teksti. Mikkä sanat puuttuvat. Istället för symbolerna ska du placera in följande ord: paketit, peilistä, yks, mamma, ilonen, silmät, syntymäpäivä, kakstoista, pappa, ikävissä, ilonen 1 kaunis päivä Maija aukasi. Mie tunnen itten niin, hään sannoo. Tänä päivänä oon minun. Mie olen 12. Hään kattoo. Ei!!!, mie olen siukka. Mulla oon vesikopat. Maijan ja tulevat huohneesheen. 68

69 Paljon onnea syntymäpäivänä, Maija! Sie näytät niin, miksi niin? net kysyvät. Mie olen siukka! Maija sannoo. Piian tämä auttaa. Tässä sinun. Aukase net! Maija aukasee. Kiitos paljon! Mie olen niin! Nyt Maija tuntee itten paremalta! 69

70 Kapitel 9 - Osa 9 Tid, veckodagar och klockan- Aika, viikonpäivät ja kello Loru Maanantaina makkaraa tehthiin Tiistaina tikutethiin Keskiviikkona keitethiin Tuorestaina tuphaan kannethiin Perjantaina perheele jaethiin Lauantaina liemi lakithiin Sunnuntaina suu pyhithiin Sanoja ja lausuja gjorde stoppade med stickor kokade bar till stugan delades till familjen sörplade buljongen torkade munnen söndag tehthiin tikutethiin keitethiin tuphaan kannethiin perheele jaethiin liemi lakithiin suu pyhithiin pyhä eller sunnuntai 1 oon maanantai * * * 2 oon tiistai * * 3 oon keskiviikko * * * * 4 oon tuorestai * * * 5 oon perjantai * * * 6 oon lauantai * * * 7 oon pyhä * * Pyhä! 70

71 Övning 1 Sju dagar är en vecka Seittemän päivää oon viikko Blanda bokstäverna rätt så får du veckodagarnas namn Sekota puukstavit oiken ette saat viikonpäivitten nimet. n a n a l a t r s a a m v v n o u e r e n a p j i i t s k o k i v k k s e i h y 7. p ä 1. tai 5. tai 2. tai tai tai Maanantai on ensin, ylpeä Tiistai tullee sitten, vihanen Keskiviikko tappelee Tuorestai hyppelee Perjantai on yheksänkymmentä Lauantai se maalaa Pyhä pyytää kallaa Kaikki viikon päivät, seittemän Måndag är först, högfärdig Tisdag kommer sedan, arg Onsdag bråkar Torsdag hoppar Fredag är nittio Lördag målar Söndag fiskar Alla veckans dagar, sju 71

72 Övning 2 Fråga några av dina vänner eller familjen vilken som är deras favoritdag Kysy kaverilta eli perheeltä mikä heän lempipäivä oon. Mikä oon paras päivä viikossa? Nimi Paras päivä viikossa Övning 3 Skriv vilken som är vars och ens favoritdag Exempel: Emman lempipäivä oon lauantai

73 Övning 4 Lyssna till hörövning 4 kap 9 om Hanna och hennes vecka. Para sedan ihop veckodag med aktivitet Kuuntele Hannan viikosta. Veä sitten viiva päivästä tehtävhään. maanantai uipi tiistai jitarrikursi keskiviikko laulaa köörissä tuorestai tekkee läksyjä perjantai pellaa baskettia lauantai kattoo teeveetä pyhä bio Övning 5 Skriv vad Hanna säger om sin vecka - Kirjota mitä Hanna sannoo hänen viikosta Exempel: Tiistaina mie pellaan jalkapalloa 1. mie 2. mie 3. mie 4. mie 5. mie 6. mie 7. mie 73

74 Ordningstalen- Järjestysnumerot första andra tredje fjärde femte sjätte sjunde åttonde nionde tionde ensimäinen toinen kolmas neljäs viies kuues seittemäs kaheksas yheksäs kymmenes Ord - Sanoja i dag tänä päivänä i går eilen i morgon huomena i övermorgon ylihuomena denna vecka tällä viikola nästa vecka ensi viikola förra veckan menny viikola morgon aamu kväll ilta förmiddag aamupäivä dag päivä eftermiddag iltapäivä natt yö Övning 6 Skriv i vilken ordning de olika veckodagarna kommer. 1. Exempel: Maanantai oon viikon ensimäinen päivä

75 Övning 7 Sant eller falskt, Tosi eli Vale Skriv T om påståendet stämmer och V om det inte stämmer Kirjota T jos se oon oiken, ja V jos se ei ole oiken. Lauantai oon viikon toinen päivä. Maanantai oon viikon ensimäinen päivä. Tuorestai oon viikon neljäs päivä. Pyhä oon viikon kolmas päivä. Seittemäs päivä oon pyhä. Tiistai oon toinen päivä viikossa. Keskiviikko oon keskelä viikkoa. Perjantai oon viies päivä viikossa. Käsikello Vekkari Seinäkello Kelloraatio Klockan - Kello Kello yks, muna kyps Kello kaks, kana laps Kello kolme, konin polvi Kello neljä, neulansilmä Kello viis, virsikirja Kello kuus, kukko laulo Kello seittemän, selkä taittu Kello kaheksan, kattilat nauhlaan Kello yheksän, ympäri kylän ajethiin Kello kymmenen, kynttilät paloit Kello ykstoista, yli orren heitethiin Kello kakstoista, kaikki virret veisathiin Klockan ett, ägget är moget Klockan två, kyckling Klockan tre, hästkrakens knä Klockan fyra, nålögat Klockan fem, psalmboken Klockan sex, tuppen gol Klockan sju, gick ryggen av Klockan åtta, kastrullen på spiken Klockan nio, körde runt byn Klockan tio, ljusen brann Klockan elva, slängdes över takbjälken Klockan tolv, alla psalmer sjöngs 75

76 När klockan är hel timme säger man: Kello oon kolme, Klockan är tre När klockan är halv säger man: Kello oon puoli kuus, Klockan är halv sex Då man frågar vad klockan är på meänkieli så heter det: Mitä kello oon? Man svarar: Kello oon Timme Minut Sekund Tiima Minuutti Sekuntti Yks tiima oon kuuskymmentä minuuttia Yks minuutti oon kuuskymmentä sekunttia Övning 8 Skriv vilken tid de olika klockorna visar - Kirjota kellonaijat Ex. Fråga:Mitä kello oon? Mitä Mitä. Svara: Kello oon Yks Kello oon Kello oon Fråga:.... Svara:... 76

77 Fråga:.... Svara:.... Schema Aikataulu Tid/aika Maanantai Tiistai Keskiviikko Tuorestai Perjantai 08:30- Ruotti Matematiikka Oppilhaan Luonontieto Urheilu 10:00 valinta 10:00- Rasti Rasti Rasti Rasti Rasti 10:30 10:30- Englanti Kielivalinta Käsityö Englanti Käsityö 11:30 11:30- Ruokarasti Ruokarasti Ruokarasti Ruokarasti Ruokarasti 12:30 12:30- Matematiikka Meänkieli Luonontieto Yhteiskuntaoppi Ruotti 13:00 13:00- Kielivalinta Urheilu Yhteiskuntaoppi Kielivalinta 14:00 14:00- Rasti Rasti Rasti Rasti 14:30 14:30-15:30 Bildi Musiikki Englanti Tekniikka Skolord - Koulusanoja ämne samhällskunskap naturkunskap slöjd idrott språkval elevens val matrast när vilken tid hur länge vilka dagar börjar slutar lektion aine yhteiskuntaoppi luonontieto käsityö urheilu kielivalinta oppilhaan valinta ruokarasti koska minkä aikana kunka pitkhään minä päivinä alkaa loppuu tiima 77

78 Övning 9 Titta på Villes schema och besvara frågorna - Katto Villen aikataulua ja vastaa kysymykshiin Exempel: Koska Villelä alkaa koulu maanantaina? Vastaus: Puoli yheksän 1. Koska koulu loppuu perjantaina? Vastaus: 1.Minkä aikana Villelä oon ruokarasti? Vastaus: 2. Minkä aikana Villelä alkaa englanti maanantaina? Vastaus: 3. Minkä aikana se loppuu? Vastaus: 4. Kunka pitkhään Villelä oon englanti maanantaina? Vastaus: 5. Minä päivinä Villelä oon urheilu? Vastaus: 6. Kunka pitkhään sillä oon urheilua viikossa? Vastaus: Mikä tiima Villelä oon keskiviikkona puoliyheksästä kymmentheen? Vastaus: Mikä tiima sillä oon tuorestaina puolikolmesta puolinelhjään? Vastaus: 78

79 Skriv tre egna frågor till Villes schema - Kirjota kolme ommaa kysymystä Villen aikataulusta Övning 10 Skriv ditt eget veckoschema- Kirjota sinun oma aikataulu Övning 11 Para ihop påstående och klocka - Pane yhtheen lause ja kello. a) Kello oon kolme b) Kello oon puoli yks c) Kello oon yheksän d) Kello oon puoli kymmenen e) Kello oon puoli kakstoista f) Kello oon yks 79

80 Övning 12 Para bilderna med meningarna från nästa sida - Pane yhtheen kuva ja lause

81 Panen nukkumhaan Porstaan hampaat Tehen läksyt Katton teeveetä Olen kaveritten kans Syön murkinan Syön fruukostin Olen tiimala Lähen koulusta Pesen itten Ruokarasti Tulen kouhluun Herrään Menen kouhluun kaveritten kans Syön iltaruan Övning 13 Lyssna och fyll i klockorna - Kuuntele ja kirjota kellonaijat. Kalle Hään Hään Hällä alkaa 81

82 Hään Kalle Kalle oon Kalle Hään Övning 14 Skriv om dina rutiner en vanlig skoldag - Kirjota sinun tehtävistä tavalisena koulupäivän 82

83 Kapitel 10 - Osa 10 Tid - årstider, månader och väder - Aika - vuenaijat, kuukauet ja ilmat - Mie tykkään talvesta ko oon paljon lunta. Sillon - Kevä oon hauska ko saapii pimplata ja saattaa tehhä ja ookata sivakoita lumiäijiä ja luistia Se oon mukava ko pakkanen nipistää poskia. skuutteria Aurinko lämmittää niin sopevasti. - Mie tykkään kesästä ko oon lämmin ja saapii järvessä uija. Yö oon valosa. Mulla oon syntymäpäivä kesälä. - Syksy oon niin kaunis ko oon ruskan aika. Se oon hauska ko saapii mettässä koota marjoja ja sieniä. Väderord - Ilmasanoja vinter talvi vår kevä sommar kesä höst syksy kyla pakkanen milt lauha kallt kylmä varmt lämmin hett kuuma tö suvi skare hanki snö lumi snöar sattaa lunta snöväder lumisae regn vesisae det regnar sattaa vettä solsken aurinkopaiste dimma uppura blåst tuuli storm myrsky åskväder pitkänen, ukkosenilma 83

84 Övning 1 Para ihop bild och årstid pane yhtheen kuva ja vuenaika kesä kevä talvi syksy Ko talven tähet loistavat Ja kuu oon keltanen Niin lapset täälä laulavat tuovat lämpöä, tuovat lämpöä Ko väylän jää on päilyvä ja lumi peittää maan Niin enkelit net tansaavat tuovat toivoa, tuovat toivoa stjärna tähti lysa loistaa måne kuu komma med tua värme lämpö älv väylä is jää glänsa päilyä täcka peittää ängel enkeli hopp toivo 84

85 Övning 2 Skriv under varje bild vilken årstid det är - Kirjota vuenaika jokhaisen kuvan alle

86

87 Ord - Sanoja Ordningstal - Järjestysnumerot åka skidor åka slalom åka skridskor åka kälke åka skoter köra skoter kasta snöbollar göra snögubbar pimpla plocka bär och svamp ookata sivakoita, hihtoa ookata slaalomia luistia ookata kelkkaa ookata skuutteria aijaa skuutteria viskoa lumipalloja tehhä lumiäijiä pimplata koota marjoja ja sieniä elfte tolfte trettonde fjortonde femtonde sextonde sjuttonde artonde nittonde tjugonde tjugoförsta trettionde trettiförsta osv yhestoita kahestoista kolmastoista neljästoista viiestoista kuuestoista seittemästoista kaheksastoista yheksästoista kaheskymmenes kaheskymmenesensimäinen kolmaskymmenes kolmaskymmenesensimäinen 87

88 Månadsramsa - Kuukausiloru Tammikuu oon ensimäinen Helmikuu oon seuraava Maalis -, huhti - lumi kiiltää Toukokuu oon suvikuu Kesä -, heinä -, elokuu kaunis kesävalo oon Syys ja loka syksyruskaa Marras, joulu lumen tuo snöar på Januari börjar året februari kommer näst mars, april gnistrar snön i spåret maj då smälter drivan bäst juni, juli och augusti härlig sommar är det då september, oktober hösten glöder november, december 88

89 Övning 3 Dela in fälten i årshjulet så att du får tolv fält och placera månadernas namn i den årstid där de hör hemma. talvi syksy kevä kesä 89

90 Övning 4 I vilken månad är din födelsedag? Fråga fem kamrater Missä kuukauessa sulla oon syntymäpäivä? Kysy viieltä kaverilta. Nimi Syntymäpäivä Övning 5 Skriv i vilken månad de har sina födelsedagar Exempel: Annala oon syntymäpäivä toukokuussa

91 Så här skriver man datum - Näin kirjotethaan päivämäärä 24/12 Kaheskymmenesneljäs päivä joulukuuta Övning 6 Skriv - Kirjota 20/7 6/6 11/11 1/1 31/12 Övning 7 Skriv om familjens födelsedagar - Kirjota perheen syntymäpäivistä Esimerkki: Mulla oon syntymäpäivä kaheksaskymmeneskaheksas päivä marraskuuta. Minun sisarella Annala oon Minun velimiehelä Minun mammala Minun papala 91

92 Övning 8 Fyll i det som saknas - Täytä mitä uupuu 1. oon vuen kolmas kuukausi. 2. oon vuen kahestoista kuukausi. 3. oon vuen viies kuukausi. 4. oon vuen ensimäinen kuukausi. 5. oon vuen kaheksas kuukausi. 6. oon vuen neljäs kuu. Övning 9 Svara oon, joo eller ei ole på frågorna * Joulua vietethään joulukuussa. Tammikuu oon vuen toinen kuukausi. Kesäkuu ei ole kesälä. Kesäkuu oon kuues kuukausi. *Syyskuussa oon syksy. Helmikuu oon vuen toinen kuukausi. Marraskuu oon vuen kahestoista kuukausi. Lokakuu oon vuen kymmenes kuukausi. Elokuu oon vuen kaheksas kuukausi. *Kesäkuussa vietethään johanesta. *Tammikuu oon talvela. *Kesälupa alkaa kesäkuussa. 92

93 *Adventti oon marraskussa. Övning 10 Översätt de meningar som har * framför - Käänä net lausheet jossa oon * eessä 93

94 Väder - Ilma - Mikä ilma tänä päivänä oon? - Nyt oon lämmin ja aurinkopaiste - Mikä ilma eilen oli? - Eilen sato vettä -Minkhäänlainen talvi nyt tullee olheen? -Vähän lunta -Mistä sie sen tiät? -Ko pihlajassa oon niin paljon marjoja se pruukathaan sanoa ette tullee vähän lunta Mikhään ilma huomena oon? -Viimi viikola oli kauhea myrsky. -Väylälä oli uppura eilen illala - Pari vuotta sitten oli oiken pakkastalvi. - Mikä ilma tänä päivänä oon? - Kuuma ja aurinkopaiste - Hyvä - Mutta illala alkaa sathaan. - Ei! Met meinasimma lähteä polkheen pyörää. - Eihään se mikhään ongelma tartte olla, pankaa vain saevaatheet pääle. Ord - Sanoja börjar alkaa men mutta i kväll illala tänkte meinasimma fara/gå/åka lähteä cykla polkheen pyörää problem ongelma behöver tartte lägg pankaa bara vain regnkläder saevatheet 94

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid

Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid Aika (aijan : aika : aikkaa) Tid Janturi (janturin : janturii) Mikä janturinaika? aamu aamupäivä päivä iltapäivä ilta yö iltayö keskiyö aamuyö - Døgn Hvilken tid på døgnet? - morgen - formiddag - dag -

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Fyll i. A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla.

Fyll i. A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla. A Täydennä tervehdykset vihjeiden avulla. Tarkista lopuksi vastaukset kuuntelemalla. God morgon! God dag! Hej! Vi ses! Tjena! Hejdå! 1 2 3 4 B Para ihop. Yhdistä. Toista sitten fraasit äänitteen perässä.

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel

Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisä ja monilapsilissäys [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksethaan siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkhiin net lapset jokka jatkava peruskoulua

Lisätiedot

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT

Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot TARKISTA RAHAT S V E R I G E S R I K S B A N K 1-kruununen 2-kruununen 5-kruununen 10-kruununen Ruotti saapi uuet setelit ja klopot/kolikot Vuet 2015 ja 2016

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti

Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Kysymyksiä ja vastauksia Vapa-aikakoti Enköpingin kunta Sisältö Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpingin kunnassa annethaan maholisuus kehittää heän kaikhiin parriimpaa itteä ommaa tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

Jul i Norden. en julklapp, julklappen, [jʉ:lklapp] joululahja julklappar, julklapparna 2

Jul i Norden. en julklapp, julklappen, [jʉ:lklapp] joululahja julklappar, julklapparna 2 Jul i Norden Norden [nu:rden] Pohjola en släkting, släktingen, [slektiŋ] sukulainen släktingar, släktingarna 2 ett paket, paketet, paket, paketen 5 [pake:t] paketti av [a:v] joltakin (prepositio) på förmiddagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu

ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset

Lisätiedot

Lycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen

Lycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen Kaija Turpeinen Lycka till! Ruotsin alkeiskirja aikuisille Kaija Turpeinen Otava Lycka till on aikuisopiskelijoille tarkoitettu ruotsin alkeisoppimateriaali. Se soveltuu Sinulle, joka aloitat ruotsin opiskelun

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto

Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Kysymyksiä ja vastauksia Esikoulu & pedagookinen huolto Enköpinkin kunta Kaikile lapsile ja nuorisolle Enköpinkin kunnassa annethaan maholisuus ette kehittää heän parhautta ommaa itteä tulevaisuutta vasten.

Lisätiedot

Meänkieli Nivå 2. Texter och övningar. 2007/2008 www.sofiadistans.nu

Meänkieli Nivå 2. Texter och övningar. 2007/2008 www.sofiadistans.nu Meänkieli Nivå 2 Texter och övningar 2007/2008 www.sofiadistans.nu Innehåll Pronomen 3 Uusi lukuvuosi 6 Pere 14 Missa 22 Ruumis 32 Kello käypi 40 Hanna hakkee joukhaista 51 Luonon nimiä 58 Avisi 59 Ruotti

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Matildan pitopalvelu. Matildas Catering. 22,00 / hlö / pers

Matildan pitopalvelu. Matildas Catering. 22,00 / hlö / pers Palapaisti Perunoita Vihreäsalaatti Puolukkahillo Punajuurikuutioita Kalops Potatis Grönsallad Lingonsylt Rödbetstärningar Kotileivottu leipä, Voi, margariini Hembakad bröd, Smör, margarin Kotikalja, mehu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

OLEELLINEN AINES Harrastukset VIESTINTÄ SANASTO. RAKENTEET Preesens Kieltosanat. KULTTUURI Urheilu Elokuvat. Oppimisen tuki

OLEELLINEN AINES Harrastukset VIESTINTÄ SANASTO. RAKENTEET Preesens Kieltosanat. KULTTUURI Urheilu Elokuvat. Oppimisen tuki OLEELLINEN INE Harrastukset VIETINTÄ Harrastuksista kertominen NTO Harrastukset (verbeinä) KENTEET Preesens Kieltosanat KULTTUUI Urheilu Elokuvat 41 TEKTI Tekstikirjan Textprat-harjoitus 1 (s 30) Heikompien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kuva: Panu Pohjola. Kuva: Minttu Merivirta

Kuva: Panu Pohjola. Kuva: Minttu Merivirta Kuva: Panu Pohjola Kuva: Minttu Merivirta Siikasalaatti Kermaviiliä 2 dl Majoneesia 1 dl Savustettua, perattua siikaa 700 g Hienonnettua sipulia 1 dl Suolaa ja pippuria Koristeluun siianmätiä ja tilliä

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä.

Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

1 Här är vi! Kuuntelutekstien käsikirjoitukset. Sisältö. Lisätietoja laulusta. Tavoitteet. Lisämateriaalit. Laulu. Övning 7

1 Här är vi! Kuuntelutekstien käsikirjoitukset. Sisältö. Lisätietoja laulusta. Tavoitteet. Lisämateriaalit. Laulu. Övning 7 1 Här är vi! Sisältö Kappaleessa esitellään suomenruotsalainen Talven perhe, johon kuuluvat seitsemäsluokkalainen Sofia, kahdeksasluokkalainen Daniel, isä Lasse ja äiti Moa. Perhe on muuttamassa Tammisaaresta

Lisätiedot

Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin.

Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin. Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin. Suomen kielessä menneen ajan huomaa verbin viimeisestä kirjaimesta. Imperfekti kertoo, mitä tapahtui tänään eilen, viime viikolla tai ennen. - bakade - bloggade - chattade

Lisätiedot

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu kiulu kieli soutaa seinä työ taulu lainata leuka liemi vyö kaulin köysi mäyrä möyriä suora tuomari vaimo leikki meikki laiva kukka sointu kattila sukka makkara hattara pullo pulla kissa hillo mansikka

Lisätiedot

Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen

Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen Henkilökohtainen / Personlig *Pakollinen Osallistuja / Deltagare 1. Yhdistys / Förening * 2. Ryhmä / Grupp 3. Etunimi / Förnamn * 4. Sukunimi / Efternamn * 5. Puhelinnumero /Telefonnummer * 6. Sähköposti

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk

Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk Henkilökohtainen / Personlig *Obligatorisk Osallisuja / Deltagare 1. Yhdistys / Förening * 2. Ryhmä / Grupp 3. Etunimi / Förnamn * 4. Sukunimi / Efternamn * 5. Puhelinnumero /Telefonnummer * 6. Sähköposti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

-OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -OITA / -ÖITÄ -ITA / -ITÄ. Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173

-OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -OITA / -ÖITÄ -ITA / -ITÄ. Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173 -OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -ITA / -ITÄ -OITA / -ÖITÄ Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173 o, ö, u, y pullo pöllö hullu hylly a, e, i + a kala nega kissa pulloja pöllöjä hulluja

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma 1 yksitoista (11) kaksitoista (12) kolmetoista (13) neljätoista (14) viisitoista (15) kuusitoista (16) seitsemäntoista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

FROM START TO FINNISH SANASTO. s.16

FROM START TO FINNISH SANASTO. s.16 Hauska nähdä! FIN1 FROM START TO FINNISH SANASTO s.16 ja och Miten se nimi namn kirjoitetaan? Hur skrivs det? miten? hur? etunimi förnamn se den, det sukunimi efternamn minä olen jag är s.23 tänään idag

Lisätiedot