Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä

Transkriptio

1 Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007

2 Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt pienen tietopaketin keskosvanhempien tueksi keskosen kehitysseurannoista. Toimittaja Teija Riikola on haastatellut fysioterapeutti Ritva Haajasta HUS Lastenklinikalta sekä lastenneurologi Aulikki Lanoa Lastenlinnan sairaalasta. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita terveisin Kevyt-hallitus Tietolehtiset keskosvanhemmille -sarja, julkaistu 11/2007 Julkaisija: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, MLL:n Meilahden yhdistys ry. Toimittajat: Teija Riikola Taitto: Sari Vuoristo Kuvissa: Emmi 2

3 Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Kun pienen pieni keskonen makaa läpinäkyvässä keskoskaapissaan, äidin ja isän mielessä risteilee ajatuksia ja pelkoja. Miten ihmeessä tämä pieni lapsi selviää? Turvallisen kehittymisen mahdollistaa hoito, jota tehdään aluksi kellon ympäri sairaalan rautaisten ammattilaisten taidoilla sekä vanhempien hellällä hoidolla ja läsnäololla siihen saakka kunnes vauva on tarpeeksi vahva pärjätäkseen ilman tarkkailulaitteita. Silloin vauva lähtee vanhempiensa kanssa omaan kotiin. - Sairaalassa vanhempien ei vielä tarvitse kantaa huolta lapsen kehittymisen seuraamisesta. Kaikkein tärkeintä on oppia tuntemaan oma lapsi. Kun keskosta pidetään keskoskaapissa viikkoja, joskus jopa kuukausia, vanhemmuuden syntyminen vaatii paljon tukea. Varhaisella vuorovaikutuksella luodaan se pohja, jolta pieni lapsi ponnistaa kohti normaalia kehittymistään, fysioterapeutti Ritva Haajanen Helsingin Lastenklinikasta kertoo. Kotiutumisen jälkeen kotiutumissairaalassa käydään kehitysseurannassa vuoden vanhaksi noin kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen puolitoistavuotiaana, kaksivuotiaana ja viisivuotiaana. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat eri sairaaloissa. Alle 28- viikkoisena syntyneitä ja alle kilon painoisia keskosia seurataan viiden vuoden ikään saakka. Yli puolentoista kilon painoisia vauvoja seurataan neuvoloissa, jos kotiutusvaiheessa tai raskauden aikana ei ole ilmennyt ongelmia. Kehitysseurannat ohjelmoidaan sairaalasta käsin jo lapsen kotiutuessa. Lastenneurologi Aulikki Lano Lastenlinnan sairaalasta kehottaa vanhempia ottamaan yhteyttä sairaalaan, jos huomaavat lapsessaan jotain huolestuttavaa. 3

4 Mutta vaikka ammattilaiset vastaavatkin seurannasta, ovat vanhempien huomiot lapsen kehittymisestä kullanarvoisia. Hyvä vuorovaikutus lisää herkkyyttä huomata lapsen tarpeet ja mahdolliset ongelmat. Vanhemmat tuntevatkin lapsensa hyvin ja seuraavat kehitystä tarkkaan, Lano kiittelee. Seuranta tehdään tiiviissä yhteistyössä useiden erikoisalojen asiantuntijoiden kanssa. Alusta lähtien lapsen kehitystä ovat seuraamassa ammattilaiset lastenneurologista ravitsemusterapeuttiin. Myös vanhemmilla on tärkeä tehtävä lapsen kehityksen tukemisessa ja kuntoutuksessa. Ravitsemus, pituus ja paino tärkeitä Jokaisella seurantakäynnillä varmistetaan lapsen kasvun ja painon kehittyminen lasketun ajan mukaan korjatulla kasvukäyrästöllä. Tätä keskosten omaa kasvukäyrästöä tulisi käyttää myös neuvolassa. Tavoitteena on, että lapsi saavuttaa kahden vuoden ikään mennessä perimänsä mukaisen suhteellisen pituutensa. Myös painon ja päänympäryksen kasvun tulisi olla tasaista suhteessa pituuskasvuun. Lähes kaikki keskoset saavuttavat kasvutavoitteen, kunhan saavat siihen tarvittaessa tukea. Keskoslapsen liian vähäinen ravitsemus saattaa hidastaa kasvamista tai olla oire jostain häiriöstä. Siksi jokaisella kehitysseurantakäynnillä selvitetään, miten lapsi syö. Huonon ruokahalun taustalla saattaa olla ruuan virtaaminen takaisin ruokatorveen ja siihen liittyvä ruokatorvitulehdus, jokin häiriö nielun toiminnassa, tavallista suurempi suun ja nielun alueen tuntoherkkyys, täyttymisestä ylireagoiva mahalaukku tai syömistilanteessa ilmenevä vuorovaikutusongelma. - Hoitavan lääkärin lisäksi myös endokrinologi eli lapsen kasvuun erikoistunut lääkäri, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti tai perhetyöntekijä yrittävät löytää yhdessä vanhempien kanssa syyn tähän. Jos lapsen syöminen on liian vähäistä tehostetusta avusta huolimatta, annetaan lapselle välttämätön ravinto letkun avulla joko nenän kautta tai vatsanpeitteiden läpi, Lano kertoo. Kolmen vuorokauden ravintopäiväkirja helpottaa arvioimaan syödyn ruuan laatua ja määrää. Lapsen verikokeesta vielä varmistetaan, että varsinkin proteiinin sekä kivennäis- ja hivenaineiden määrät ovat kunnossa. 4

5 Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Varhaiskehitys - Kehitysseurannassa on sama perusajatus kuin neuvoloissa. Tarkoituksena on tunnistaa ja poimia ajoissa lapsen poikkeava kehitys. Yleisimmät varhaisongelmat liittyvät liikkumiseen. Mikäli niihin päästään puuttumaan ajoissa, voidaan niitä korjata tai ainakin lieventää kuntoutuksella. - Vanhemmat voivat tarkkailla kolme kuukautisen vauvan liikkumisen symmetrisyyttä eli käyttääkö lapsi toista puolta enemmän kuin toista tai kääntääkö päätään erityisesti toiseen suuntaan, Ritva Haajanen neuvoo. Vanhemmat voivat asettaa esimerkiksi kiinnostavia leluja lapsen vähemmän käyttämälle puolelle. Epäsymmetriasta ei kuitenkaan tarvitse vielä huolestua, sillä mikäli sellainen huomataan, fysioterapia aloitetaan välittömästi ja pienokaisen aivot muovautuvat uuteen tapaan liikkua helposti. Yhdeksännen kuukauden tarkastusta ei välttämättä tarvita, jos kaikki on edennyt hyvin. -Vauva saattaa ojentaa keskikehoa ja päätä liikaa, mikä voi olla merkki lihaksiston epätasapainosta. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota siihen miten lasta kantaa. Suositeltavaa on nukuttaa häntä vatsallaan ja nostaa makuuasennosta kiertäen, Haajanen sanoo. Ja päivällä lasta voi nukuttaa vatsallaan, jos voi seurata lapsen unta ja hengitystä. Myös erilaisista kantoasennoista on apua, silloin lapsi on tukevasti ja turvallisesti sylissä ja lapsen kantaminen helpottuu. Joskus harvemmin keskosilla saattaa verkkokalvon verenkierto olla häiriintynyt, minkä seurauksena kehittyy verkkokalvosairaus, retinopatia. Siksi silmälääkäri tutkii silmänpohjat aina keskimäärin 31 viikon vanhoilta keskosilta. Jos verkkokalvonmuutoksia on todettu, jatkuvat silmänpohjien seurannat pidempään. Onneksi suuri osa verkkokalvomuutoksista paranee itsestään. 5

6 Kohti kouluikää Kun vauvaiän kehitysvaiheet on ohitet-tu, alkaa koulunkäynnin kannalta tärkeiden taitojen kehittyminen. - Vanhemmat ovat usein huolissaan, miten heidän lapsensa tulee pärjäämään koulussa. Vaikeat kehitysvammat ovat usein löydettävissä jo ennen kahden vuoden ikää. Toisaalta lievempien toteaminen ei ole monesti mahdollista ennen 4-5 vuoden ikää tai jopa kouluikää, Aulikki Lano sanoo. Kaksivuotistarkastuksessa lastenneurologi tutkii lapsen liikkumisen ja hienomotoriikan taitoja, puheen kehitystä, hahmottamista ja sosiaalisia taitoja. Mikäli puhe on kaksivuotiaana jäljessä, saa lapsi apua puheterapeutilta. Jos taas on vaikeuksia silmän ja käden yhteistyössä, keskittymisessä tai aistitiedon säätelyssä, tarvitaan toimintaterapeutin arvio viimeistään 3-4 vuoden iässä, viiden vuoden iässä lapsen tutkii neuropsykologi. Ennen koulun alkamista tehdään uusi tutkimus, jos vaikuttaa siltä, että lapselle saattaisi tulla oppimisen vaikeuksia koulussa. mahdollisuus. Ylivilkkaus ja keskittymättömyys eivät kuitenkaan minun kokemukseni mukaan ole pikkukeskosten tavallinen ongelma, päinvastoin keskoslapset ovat usein arkoja ja vanhempien läheisyydessä pysytteleviä. Ehkä he ovat ymmärrettävästi keskimääräistä enemmän kiinni vanhemmissaan, Lano pohtii. Viisivuotiaana ennakoidaan kouluun menemistä ja katsotaan, onko lapsella vaikeuksia oppia ja omaksua uusia asioita sekä sosiaaliset taidot. Joskus saattaa olla vaikeaa esimerkiksi löytää oikea sana tai on hankalaa käyttää kynää. Aina ei näitä hankaluuksia voi parantaa, mutta lievittää kyllä voi. Usein nämä ovat kuitenkin lieviä piirteitä, eivätkä estä lasta elämästä normaalia elämää. - Kolmen vuoden ikään mennessä pitäisi jo pystyä keskittymään. Monesti tähän auttavat kodin selkeä päiväjärjestys ja yhteiset toimintatuokiot. Jos keskittyminen on vaikeaa, vanhemmille saattaa tulla mieleen ADHD:n 6

7 Kehitysseurannat tasoittavat keskosen tietä Ympäristöllä suuri merkitys Joskus pienen keskosen aivoihin saattaa tulla verenvuodon seurauksena vaurioita. Siksi myöhempiä kehitysseurantoja tekee neurologi, hermoston ja aivojen sairauksiin perehtynyt lääkäri. Noin 10 prosentilla keskosista todetaan liikuntavamma ja 2-3 prosentilla havaitaan sokeutta tai kuulokojetta vaativa kuulovika. Useimmiten vammat ovat kuitenkin lieviä, kuten motoriikan kömpelyyttä tai karsastusta, likitaittoisuutta tai vaikeuksia hahmottamisessa tai kielen kehityksen vaikeuksia. Onneksi vauvan aivot ovat muovautuvia, joten kuntoutuksella on mahdollista lieventää syntyneitä vaurioita. Ja mitä aikaisemmin nämä ongelmat havaitaan, sitä paremmin niihin voi vaikuttaa. - Kaikki keskoset ovat biologisesti haavoittuvampia kuin täysiaikaisena syntyneet, joten vanhempien herkkyys huomata ja hoivata lasta on tärkeää. Ja mitä pienempi keskonen on syntyessään ollut, sitä epäkypsempi hän on myös kehitykseltään ja kantaa myös suuremmat riskit, Lano sanoo. Lanon mielestä ei kuitenkaan kannata pelätä tulevaisuutta, sillä keskoslapset selviävät yllättävän hyvin. Nuoruus ja aikuisiässä suurin osa entisistä keskosista ei koe millään lailla eroavansa muista samanikäisistä. - Ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, miten lapsi tulee selviytymään vaikeuksistaan. Silloin kun lasta tuetaan, selviää hän yllättävänkin vaikeista tilanteista, Lano kannustaa. Teksti: Teija Riikola 7

8 8