Viite lausuntopyyntöön: Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet (Dnro 68/040/2010)

Transkriptio

1 Sivu 1/5 LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite lausuntopyyntöön: Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet (Dnro 68/040/2010) Suomen Lukiolaisten Liitto lausuu kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa: Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän työtä arvokkaana. Ohjauksen ja oppimisen tarve eivät lopu tutkinnon suorittamiseen. Opinto- ja uraohjausta tulee siksi tarkastella kansalaisen koko eliniän mittaisena kokonaisuutena, jossa eri ohjauspalvelut muodostavat kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman joustavan ja saumattoman jatkumon. Ohjauspalveluiden pirstaleista kokonaiskuvaa on eheytettävä ja niiden resursointi on nähtävä pitkän aikavälin sijoituksena. Nyt julkaistut elinikäisen ohjauksen strategiset raamit kaipaavat seuraavaksi toimeenpanoa, johon SLL odottaa työryhmältä varteenotettavia ehdotuksia. SLL toivoo, että työryhmä kartoittaa jatkotyönsä tueksi vielä enemmän ohjauksen asiakkaiden, eritoten nuorten ja opiskelijoiden, näkemyksiä ohjauspalveluista ja niiden kehittämisestä. SLL katsoo työryhmän onnistuneen vähintäänkin tyydyttävästi sille asetetusta ensimmäisestä ja varsin mittavasta tehtävästään ja haluaa kiinnittää huomiota sen raportissaan esittämiin elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategisiin tavoitteisiin seuraavasti: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat asiakkaan tarpeisiin Suomen Lukiolaisten Liitto on yhtä mieltä työryhmän kanssa siitä, että ohjauspalveluiden tulee olla tasapuolisesti saatavissa kautta maan niin eri koulutustasoilla kuin työvoimahallinnossa. Elinikäisen ohjauksen perusta on osaavassa henkilöstössä: ohjauksen ammattilaisia on oltava riittävästi ja heidän perus- ja täydennyskoulutukseensa on satsattava. Viime vuosina vapaille markkinoille putkahdelleet kaupalliset ura- ja opinto-ohjauspalvelut ovat selkeä merkki julkisten ohjausresurssien riittämättömyydestä. SLL on huolissaan tämänkaltaisesta kehityksestä. SLL kantaa työryhmän tapaan huolta erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa olevista nuorista, joilla ohjauksen tarve on kaikista suurin. Julkisten ohjauspalvelujen saatavuus pitää turvata ennen kaikkea peruskouluissamme ja toisen asteen oppilaitoksissamme, jotta yhdenkään nuoren opinpolku tai työllistyminen ei kärsi tai katkea vaillinaisen ohjauksen tähden. Lukion opintojen ohjauksen isoin haaste tällä hetkellä on uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin siirtyminen eli nivelvaihe toisen ja korkea-asteen välillä. Lakkiaisvuonnaan korkea-asteella opintojaan jatkaa vain joka kolmas uusi ylioppilas, vaikka kolme neljästä paikkaa tavoitteleekin. Korkea-asteelle siirrytään keskimäärin

2 Sivu 2/5 21,5-vuotiaana, mikä on kansainvälisesti vertaillen varsin myöhään. Ongelma ei ole vain ohjaukseen liittyvä, vaan myös korkea-asteen opiskelijavalintajärjestelmää koskeva. Lukio-opinnoista itsestään suoriudutaan kuitenkin melko hyvin: vuosittain lukio-opinnot keskeyttää vain muutama prosentti opiskelijoista ja kolmen vuoden tavoiteajassa lukion suorittaa 85 % opiskelijoista. Lukion ohjausta kehitettäessä onkin pidettävä silmällä ennen kaikkea jatko-opintoihin ohjaavuutta. Tämä edellyttää paitsi laadullisia myös ennen kaikkea määrällisiä toimenpiteitä. Jotta uudet ylioppilaat saadaan ripeästi kiinni jatko-opintoihin ja työelämään, lukion henkilökohtaisen opinto-ohjauksen määrää on lisättävä ja sen laatua parannettava. SLL onkin tyytyväinen työryhmän esitykseen lukio-opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen lisäämisestä. Oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen tulisi kirjata viipymättä lukiolakiin. SLL:n mielestä perusopetuksen lisäksi myös lukiokoulutuksessa tulisi määritellä opintojen ohjauksen vähimmäisresursseista: jokaista kahtasataa lukioopiskelijaa tai peruskoululaista kohden on oltava yksi täysipäiväinen pätevä opinto-ohjaaja. Valtion on laadittava koulutuksen järjestäjiä velvoittava asetus opintojen ohjauksen vähimmäisresursseista. SLL ehdottaa, että uusien ylioppilaiden ohjauksen riittävyyden varmistamiseksi lukiot tulisi velvoittaa antamaan jatko-opinto-ohjausta sitä tarvitseville valmistuneille ylioppilaille 1 2 vuoden ajan tutkinnon suorittamisesta. Samanlainen jälkiohjausvelvoite voitaisiin antaa myös peruskouluille ja ammatillisille oppilaitoksille. Nuoren on oletettavasti helpompi lähestyä tuttua opinto-ohjaajaa kuin oman kunnan työvoimaviranomaista. Myös ohjaajan näkökulmasta ennestään tuttua nuorta on helpompi auttaa. SLL kannattaa myös työryhmän esitystä lukion opintojen ohjauksen laatukriteerien määrittelemisestä. Ohjaus on nähtävä koko lukioyhteisön tehtävänä ja siten myös ohjauksen laatukriteerit on luotava mahdollisimman laaja-alaisesti. Ohjauksen ammattilaisten eli opinto-ohjaajien lisäksi lukiossa ohjausta toteuttavat myös aineenopettajat oman opetuksensa puitteissa. Opetuksen sisään rakennetut esimerkit oppiaineiden taustalla olevilta tieteenaloilta ovat jatko-opintojaan pohtivalle lukio-opiskelijalle tärkeitä. Myös opetettavien aineiden työelämäyhteyksien esiin tuominen on konkreettinen lisä tulevaisuuttaan pohtivan nuoren ohjauksessa. SLL esittääkin, että aineenopettajien rooli lukion opintojen ohjauksessa kirjataan täsmällisemmin opetussuunnitelman perusteisiin ja että samalla asiaan kiinnitetään huomiota aineenopettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Lukiolaisen opiskeluhuoltoon kuuluvat psykologi- ja kuraattoripalvelut edesauttavat myös osaltaan opintojen ohjausta tukiessaan lukiolaisen elämänhallintaa ja opiskelukykyä. Tällä hetkellä näiden palvelujen saatavuus kuitenkin vaihtelee suuresti. SLL korostaa, että lastensuojelulain perusteella kaikille toisen asteen alaikäisille opiskelijoille pitäisi jo nyt tarjota riittävät koulukuraattori- ja koulupsykologin palvelut. Vastaisuudessa kaikille toisen asteen opiskelijoille on ikään katsomatta taattava normin tasolla oikeus riittävään psykososiaaliseen opiskeluhuoltoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön jo valmistelema opiskeluhuoltolaki korjaisi tämän puutteen voimaan astuessaan. Vertaistuen roolia lukion opintojen ohjauksessa ei myöskään tule unohtaa. Niin tutoreina toimivat vanhemmat lukio-opiskelijat kuin lukiosta valmistuneet ja korkea-asteelle tai työelämään jo sijoittuneet voivat tarjota opintojaan suunnittelevalle nuorelle arvokasta osviittaa. SLL ehdottaakin, että tutortoiminta kirjataan lukiolakiin ja sitä kehitetään osaltaan myös lukion opintojen ohjausta täydentävänä tukimuotona. Nivelvaihe perus- ja toisen asteen koulutuksen välissä on erityisen kriittinen paitsi nuoren opinpolun myös yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Riittävä ja laadukas yläkoulujen oppilaan ohjaus on oppilaalle paras ja kunnille kustannustehokkain tapa ehkäistä nivelvaiheen koulupudokkuutta. Myös peruskoulussa on

3 Sivu 3/5 ohjauksen tapahduttava koko koulun opetustoimintaa läpileikkaavana periaatteena. SLL:n mielestä ohjauksen ohella koulupudokkuutta voidaan ehkäistä panostamalla valmentaviin koulutusmuotoihin, kuten perusopetuksen lisäopetukseen, ammattistarttiin ja miksei tulevaisuudessa myös lukiostarttiin. Myös työpajatoiminta ja oppisopimuskoulutus tarjoavat mielekkäitä vaihtoehtoisia jatkoväyliä käytännön tekemiseen orientoituneille nuorille. SLL haluaa työryhmän tavoin kiinnittää huomiota maahanmuuttajataustaisten nuorten ja aikuisten opintoja uraohjauksen erityistarpeisiin. Toimiva koulutus ja koulutuksen mukainen työllistyminen edesauttavat kotoutumista. Koska maahanmuuttajanuorten ja -perheiden sosiaalinen pääoma ja koulutusjärjestelmätietoisuus on kantaväestöä vähäisempää, korostuu virallisen ohjauksen merkitys heidän kohdallaan. SLL huomauttaa, että maahanmuuttajia on ohjattava ammatillisen koulutuksen lisäksi myös yleissivistävään lukiokoulutukseen. Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat suhteellisesti aliedustettuina lukiokoulutuksessa. Maahanmuuttajien akateemista osaamista on tuettava ja tunnustettava vastaisuudessa paremmin. Ohjauksen tulee olla saumaton kokonaisuus niin perus- ja toisen asteen kuin toisen ja korkea-asteen välillä. Näin voidaan varmistaa esimerkiksi opiskeluja haittaavien tekijöiden, kuten lukihäiriöiden, huomioiminen. Tämän vuoksi SLL pitää tärkeänä valtakunnallisen sähköisen ohjaustietokannan perustamista. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi SADe-ohjelman puitteissa suunnitteilla olevan Oppijan verkkopalveluhankkeen yhteydessä. Oppijan opinto- ja uraportfolion sisällyttäminen kyseisen verkkopalvelun yhteyteen helpottaisi yksilön osaamisinformaation siirtymistä koulutusasteelta toiselle ja oppilaitoksesta toiseen. Näin koulutuksen nivelvaiheissa tapahtuvaa ohjauksen informaatiohävikkiä voitaisiin karsia. Yksilön tietoturvaan liittyvät seikat tulee luonnollisesti selvittää ennen tämänkaltaisen palvelun toteuttamista. 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat Parhaimmillaan opinto- ja uraohjaus voimistaa yksilön omia toimintavalmiuksia sekä itsetuntemusta ja tarjoilee tälle erilaisia koulutus- ja uravaihtoehtoja ilman, että yksilö tuntee itseään tuupituksi tiettyyn suuntaan. Siksi Suomen Lukiolaisten Liitto näkee työryhmän tavoin yksilöllisten uranhallintaitojen vahvistamisen elinikäisen ohjauksen yhtenä tärkeänä tavoitteena. Lukiokoulutuksen näkökulmasta uranhallintataidot koostuvat erilaisista työelämätiedoista ja -taidoista, joita omaksutaan niin opintojen ohjauksen kuin eri oppiaineiden kursseilla. Lukio-opiskelijalle on tarjottava opintojen ohjauksessa ajantasaista ja realistista tietoa jatkoopintomahdollisuuksista ja alakohtaisista työllistymismahdollisuuksista. Aineenopetus toimii tämän perusohjauksen tukena. Tulevaisuuttaan vielä miettivälle opiskelijoille on tarjottava myös tietoa erilaisista välivuoden viettomahdollisuuksista ja palveluista, joita yhteiskunta tarjoaa lukion päättäneille. SLL kannattaa lämpimästi työryhmän ehdotusta lukiolaisen jatko-opintoihin orientoivan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatimisesta. Tämä kuitenkin edellyttää riittäviä ohjausresursseja, jotta jokainen opiskelija voi todella olettaa saavansa suunnitelmansa laatimiseen henkilökohtaista ohjausta läpi lukion ja tarpeen vaatiessa vielä senkin jälkeen. Lukioiden työelämä- ja korkea-asteen yhteydet ovat nykyisin valitettavan kehnot. Kaikille lukiolaisille tulisi antaa mahdollisuus tutustua erilaisiin korkeakouluopintoihin ja uravaihtoehtoihin jo lukioaikana. Tämä

4 Sivu 4/5 helpottaisi suunnattomasti jatko-opintovalintojen tekemistä. Työelämäyhteistyö tuleekin lisätä kiinteäksi osaksi opintojen ohjausta. Lukiolaisella on halutessaan oltava mahdollisuus osallistua työelämään tutustuttavalle TET-jaksolle, jonka tärkein tehtävä on antaa lukiolaiselle virikkeitä jatko-opintovalintoihin. TET-paikkojen on toisin sanoen oltava sisällöltään ennen kaikkea korkea-asteen jatko-opintojen jälkeisiä työmahdollisuuksia vastaavia. SLL uskoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2011 käynnistämät lukion opintojen ohjauksen kehittämisen pilottihankkeissa syntyvät jatko-opinto- ja uraohjauksen hyvät käytänteet antavat tässä suhteessa hyvän pohjan ohjauksen valtakunnalliselle kehittämiselle. Tähän on ministeriön varattava tarvittavat jatkoresurssit. Ohjauksen ja opetuksen täytyy auttaa opiskelijaa löytämään oma oppimistyylinsä ja siihen liittyvät työskentelytavat. SLL ehdottaa, että lukioissa tarjotaan kokonainen soveltava kurssi liittyen oppimistekniikoihin ja tiedonhallintaan, jotka ovat myös olennaisia jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia taitoja. 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä ohjaustyötä toteuttavien tahojen riittävyydestä ja osaamistasosta on pidettävä huoli. Pätevien opinto-ohjaajien kasvavaan kysyntään on vastattava riittävällä alan tutkintopohjaisen koulutuksen aloituspaikkamäärällä. Jotta opinto-ohjaajat ja opettajat voisivat tarjota ajanmukaista ja täsmällistä tietoa opiskelusta, opintoihin hakeutumisesta, pääsykokeista sekä työmarkkinatilanteesta, on heidän osallistuttava säännöllisesti jatko- ja täydennyskoulutuksiin. Täydennyskoulutuksiin osallistumiselle on oltava riittävästi mahdollisuuksia ja rahoitusta. Täydennyskoulutuksia pitää tarjota säännöllisesti ja niiden täytyy olla opinto-ohjaajille ja opettajille maksuttomia. Opinto-ohjaajille tulisi lisätä erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin liittyvää täydennyskoulutusta. Osaamisen edistämisen tavoite pätee myös työ- ja elinkeinohallinnossa ohjaajina toimivien kohdalla. 4. Ohjausjärjestelmän laatujärjestelmiä kehitetään Suomen Lukiolaisten Liitto toivoo, että ohjauksen laatua arvioidaan keskitetysti ja yleisesti määriteltyihin tavoitteisiin ja normeihin perustuen. Lukiokoulutuksen puolella ohjauksen laadullisia mittareita voisivat esimerkiksi olla opinto-ohjaajien määrä suhteessa opiskelijamäärään, oppimaan oppimiseen ja ohjaukseen liittyvien kurssien tarjonta, uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittuminen, lukion työelämä- ja korkeakouluyhteydet, tutortoiminta sekä opinto-ohjaajien ja aineenopettajien täydennyskoulutukseen varatut resurssit. 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena Suomen Lukiolaisten Liitto ehdottaa, että ohjauksen laatua valvomaan ja kehittämään perustetaan monialainen ja poikkihallinnollinen ohjauksen kansallinen neuvosto, jossa edustettuina ovat kaikki opintoja uraohjaukseen osallistuvat hallinnonalat sekä ammatti- ja asiakasryhmät. Neuvosto toimisi

5 Sivu 5/5 Opetushallituksen tai koulutuksen arviointineuvoston yhteydessä ja se vastaisi elinikäisen ohjauksen valtakunnallisesta koordinoinnista. Ohjauspalveluiden alueellinen koordinointi, erityisesti ohjaajien täydennyskoulutuksen saralla, voitaisiin työryhmän esityksen mukaan osoittaa ELY-keskuksille. Mikäli tällainen tehtävä lisätään ELY-keskusten toimenkuvaan, pitää niille taata myös riitävä taloudellinen toimintaperusta. Kuten edellä esitettiin, oppilaitosten tulee kantaa osavastuu uusien ylioppilaiden ja ammattiin valmistuneiden opinpolun etenemisestä. Myös tähän on varattava tarvittavat taloudelliset pelimerkit. SLL suhtautuu myönteisesti työryhmän esitykseen koulutuksen järjestäjien toteuttamista oppilaitosten työelämäohjelmista, mutta kuitenkin niin, että lukiossa työelämäpainotus tukee ennen kaikkea jatkoopintovalintoja eikä niinkään välitöntä työelämään siirtymistä. Suomen Lukiolaisten Liitto Helsingissä Valtteri Aine puheenjohtaja Joonas Mikkilä edunvalvonta-asiamies